Katsopas, täällähän on threadi gentoosta. Itse siirryin ubuntusta gentoohon alkukesästä tänä vuonna. Jätin vanhemmalle koneelleni pyörimään ubuntun, kun se ei jaksa käännellä millään suurella vauhdilla lähdekoodeista ohjelmia (cpu ~450 mHz).
Vaikka tomppa nyt on näköjään saanut asennettua gentoon jo, niin voisin vähän selvitellä tuota asiaa. Eli gentoon voi asentaa livecd:ltä, joita on niin graafisella ilmeellä varustettu tai "se" perinteinen, jossa komentoriviltä päästään asentamaan linux. Tämä työpöydällä varustettu livecd sisältää installerin, joka ei ole valmis. Eikä tule lähiaikoinakaan olemaan; se julkaistiin beta-vaiheessa ja siinä on monia vikoja (gentoon foorumeilla enemmistön mielipide on, että koko installeria ei olisi pitänyt laittaa cd:eille mukaan).
Perinteisellä tavalla gentoon asentaminen on oikeastaan helppoa, jos seuraa
gentoo-käsikirjan ohjeita. Vaikka tuo saattaa näyttääkin hankalalta, on käsikirjassa neuvottu vaihe vaiheelta asentamisen kaikki vaiheet. Kernelin asetusten tekeminen saattaa olla se vaikein asia: koneiden kokoonpanot vaihtelevat, eikä kaikilla toimivia asetuksia oikein voi tehdä. Ja tietysti jos on valmiiksi osiot, voi suoraan chrootata käynnissä olevasta järjestelmästä ja asentaa sillä tavalla gentoon.
Asennus tosiaan kestää pitkään verrattuna binääri-distroihin, koska kaikki käännetään periaatteessa lähdekoodista (asennus tietysti voi nopeuttaa esim. ccachella). Tästä on oikeastaan etuja jonkin verran. Ennen hehkutettiin nopeusetua, kun ohjelmat käännettiin optimoiduilla asetuksilla, mutta nykykoneilla ei tuota eroa ainakaan huomaa. Yksi tärkeimmistä eduista lähdekoodista kääntämisessä gentoossa on use-asetukset. Use-asetusten avulla ohjelmista voi jättää tietyt ominaisuudet pois, jos niitä ei tarvitse (esim. alsan, X:n, png-tuen yms.).
Portage (gentoon pakettienhallinta) käsittelee ohjelmien asennuksen melko hyvin. Tosin aina kannattaa ajaa ohjelmien asennuksen jälkeen gentoolkit-paketista löytyvä revdep-rebuild, joka tarkistaa ohjelmien linkityksen. Ohjelmien asennuksen yhteydessä joitakin linkkejä helposti rikkoutuu ja ilman revdepiä osa ohjelmista ei aina toimi. Portagella tosin on se huono puoli, että se alkaa olla melko hidas. Se suunniteltiin ~100 kehittäjän järjestelmälle ja nyt gentoo on kasvanut sen verran suureksi, että portage alkaa yskiä tavaranpaljoudesta. Vaihtoehtoja ei paljoa ole, jos ei portagesta pidä. Paludis on oikeastaan ainut samat ominaisuudet omaava pakettienhallintaohjelma (siitä muuten on mukava debatti menossa gentoon foorumeilla.
). Paludis tosin ei ole vielä valmis, mutta toimii melkein täydellisesti, mitä minä sitä olen kokeillut.
Ja dokumentaatio gentoolle on parhaita mitä minä tiedän.
gentoo-wikistä löytyy epävirallisia ohjeita (käyttäjien tekemiä) melkein mihin tahansa ongelmaa, eikä gentoon
virallinen dokumentaatiokaan huonoa ole.