Kirjoittaja Aihe: Iltalehti ja Ubuntu  (Luettu 737 kertaa)

Pallomonsteri

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Iltalehti ja Ubuntu
« : 05.10.25 - klo:10.32 »
Iltalehden Timo Tamminen on tehnyt jutun Ubuntusta ja (ilmeisesti, ei ole lukuoikeutta) lytännyt sen täysin. Merkillepantavaa on, että tässä on käytetty betassa olevaa 25.10 versiota. Tietääkö joku onko tuossa jutussa jotain valideja pointteja, vai onko kyseessä perinteinen "en seurannut asennusivun ohjeita, kiukuttelen" -keissi?

Omasta mielestä aivan älytöntä vetää johtopäätöksiä BETAN perusteella jostain käyttiksestä ja sitten pelotella mahdollisia uusia käyttäjiä... 
« Viimeksi muokattu: 05.10.25 - klo:11.40 kirjoittanut Pallomonsteri »
Asus ROG Zephyrus G14, AMD Ryzen 9 7940HS / Radeon 780M, Nvidia GeForce RTX 4060, 32GB ram.

Ubuntu 24.04.3

pkill

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 340
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #1 : 05.10.25 - klo:12.40 »
Ei ole minullakaan exraa, mutta Grok kaiveli tuommoisia esiin.

Lainaus käyttäjältä: Grok
### Pääkritiikin syyt:
1. **Siirtymä Rust-pohjaisiin coreutils-työkaluihin (uutils)**: 
   Ubuntu 25.10 korvaa perinteiset GNU Coreutils (kirjoitettu C:llä) Rust-kielellä kirjoitetuilla versioilla (uutils) turvallisuuden parantamiseksi (esim. muistivuotojen estäminen). Tämä on kuitenkin johtanut suorituskykyongelmiin ja yhteensopivuusvirheisiin:
   - Jotkut komennot (kuten `dd`) ovat jopa 17 kertaa hitaampia suurilla tiedostoilla verrattuna GNU-versioon.
   - Ongelmia checksum-laskennassa (esim. `md5sum`), mikä rikkoo Makeself-arkistoja ja benchmark-työkaluja – tiedostot eivät käynnisty oikein.
   - Ei vielä täysin ominaisuuksiltaan valmis drop-in-korvaaja, ja bugiraportteja on tullut jo betavaiheessa. Kritiikki keskittyy siihen, että vakaita, vuosikymmeniä testattuja työkaluja korvataan keskeneräisillä versioilla, mikä aiheuttaa tarpeettomia ongelmia loppukäyttäjille.

2. **Muut tekniset muutokset ja niiden sivuvaikutukset**: 
   - **Dracut initramfs:n korvaajana**: Korvaa vanhan initramfs-toolsin modulaarisuuden ja nopeamman kehityksen vuoksi, mutta voi aiheuttaa boot-ongelmia tietyillä laitteilla (esim. Raspberry Pi:n uusi boot-partitio tai RISC-V:n korotettu vaatimus RVA23:een).
   - **Rust-pohjainen sudo (sudo-rs)**: Turvallisuusetu, mutta herättänyt väärinkäsityksiä lisenssistä (GPL vs. MIT) ja lisätyötä kehittäjille.
   - **Poisto X11-sessiosta oletuksena**: Wayland on nyt ainoa sessio, mikä on parantanut turvallisuutta mutta rikkoo vanhoja sovelluksia tai laitteistoja, jotka tarvitsevat X11:ä. Kirjautumisnäytön "cog"-kuvake poistettu, mikä hämmentää joitain käyttäjiä.
   - **Päivitys Update Managerin käyttäytymisessä**: Korjattu "focus stealing" -ongelma (ikkuna hyppää eteen), mutta muutos on tullut myöhään ja vaatii testausta.

3. **Yleinen Canonical/Ubuntu-kritiikki, joka heijastuu tähän versioon**: 
   Monet moitteet eivät liity suoraan 25.10:een, vaan Ubuntun laajempaan filosofiaan:
   - **Yrityslähtöisyys**: Canonicalin päätökset (kuten Rust-siirtymä) nähdään "zealotrynä" (fanatismia), jossa vakaita työkaluja korvataan uusilla ilman riittävää testausta. Vertailua tehdään muihin distroihin kuten Fedoraan tai Debian:iin, jotka ovat "yhteisöllisempiä".
   - **Snap-paketointi**: Vaikka ei uusi, se jatkuu 25.10:ssä ja aiheuttaa hitauksia (esim. Firefox-snapi). Monet suosittelevat vaihtoehtoja kuten Linux Mint.
   - **Käyttäjäkokemuksen heikennykset**: Uudet oletussovellukset (GNOME 49:n myötä) ja tilastojen keruu (Ubuntu Report) herättävät yksityisyyshuolia, vaikka ne ovatkin opt-out.

Pallomonsteri

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #2 : 05.10.25 - klo:13.17 »
Aivan järkeviä pointteja kaikki. Toki 25.10 on 9kk versio, jotka eivät ainakaan allekirjoittaneen kokemuksen mukaan koskaan ole olleet sieltä vakaimmasta ja hiotummasta päästä, tai ainakin näin oli aikaisemmin kun 9 kk julkaisuja käytin. Ehkä olisi kuitenkin ollut tarkoituksenmukaisempaa käyttää kokeilussa 24.04.3:sta, kun se kuitenkin on suurimmalle osalle se suositeltavin valinta.

Russutusta Waylandista en ihan ymmärrä, koska sehän kuitenkin sisältää xwaylandin. Toki tämä "iänikuinen" X11 vs Wayland vääntö on sellainen, mikä jakaa Linux -käyttäjäkuntaa aika pahasti.
Asus ROG Zephyrus G14, AMD Ryzen 9 7940HS / Radeon 780M, Nvidia GeForce RTX 4060, 32GB ram.

Ubuntu 24.04.3

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4267
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #3 : 05.10.25 - klo:13.48 »
Russutusta Waylandista en ihan ymmärrä, koska sehän kuitenkin sisältää xwaylandin.

xwaylandissä ajetaan vain yksittäisiä X-ohjelmia Waylandin alla. Ongelmana on se, että jos Wayland syystä tai toisesta (esim. näyttöajurien takia) ei toimi koneessa lainkaan kunnolla, vaihtoehtoa ei sitten ole, koska X:ään ei voi kirjautua.
pöytäkone 1, kannettavat 1–3, NUC: Debian GNU/Linux 13;  pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; RPi 1: FreeBSD 14.2-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 12

Pallomonsteri

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #4 : 05.10.25 - klo:13.51 »
Aivan! Olinpas tyhmä.
Asus ROG Zephyrus G14, AMD Ryzen 9 7940HS / Radeon 780M, Nvidia GeForce RTX 4060, 32GB ram.

Ubuntu 24.04.3

HannuK

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 469
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #5 : 06.10.25 - klo:09.05 »
Lukasin myös MikroBittilehdestä tuon Ubuntu-arvostelun/Tamminen. Psykologisesti outo artikkeli, koska arvostelu kohdistui beta-versioon ja vielä ns. välikauden ( ei LTS ) versioon. Itse en jaksa paneutua noihin mainittuihin ongelmiin, menee tavallisen käyttäjän ymmärryksen yli ja siksi kysymys; esiintyykö tuollaisia ongelmia Linus Mintin kanssa?
Motto: Monimutkaista on helppo tehdä.
2 kpl HP Stream 14" 2 Gt/32 Gt, 1 kpl HP 250-G5 15" 8 Gt/120 Gt, Ubuntu 16.04 LTS ja 20.04 LTS  ja Linux Mint 20.1 Cinnamon , ei Windowsia.  Acer 17" Ubuntu Mate+Win XP

pkill

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 340
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #6 : 06.10.25 - klo:09.46 »
Lukasin myös MikroBittilehdestä tuon Ubuntu-arvostelun/Tamminen. Psykologisesti outo artikkeli, koska arvostelu kohdistui beta-versioon ja vielä ns. välikauden ( ei LTS ) versioon. Itse en jaksa paneutua noihin mainittuihin ongelmiin, menee tavallisen käyttäjän ymmärryksen yli ja siksi kysymys; esiintyykö tuollaisia ongelmia Linus Mintin kanssa?

Linux Mint, Zorin OS ym. perustuu Ubuntuun, mutta käyttää omia työpöytävirityksiä ja on roppakaupalla mukautettu parempaan suuntaan. Noista ei väliversioita julkaista, joten nähtäväksi jää miten seuraavan LTS version kanssa toimivat.

Eiköhän tuollekin tuosta jutusta ole maksettu, ettei windows 10 käyttäjät siirtyisi pois microsoftin tuotteista.

Snufkin

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 656
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #7 : 06.10.25 - klo:10.54 »
Itse juttua ei pääse lukemaan, mutta sen alla on varsin kuvaava kommentti, mistä tässä lienee kyse.

https://www.mikrobitti.fi/testit/a/12c78a0a-450c-400a-9b00-866ab9d64751
Xubuntu 22.04 LTS, Fujitsu Lifebook E754

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3446
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #8 : 06.10.25 - klo:16.43 »


Eiköhän tuollekin tuosta jutusta ole maksettu, ettei windows 10 käyttäjät siirtyisi pois microsoftin tuotteista.

Timohan on meidän moderaattoreita, että voinet häneltä kysyä suoraan? Noin yleisesti kovat väitteet vaativat aika kovia todisteita.
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 24.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 6044
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #9 : 06.10.25 - klo:18.39 »
Lukasin myös MikroBittilehdestä tuon Ubuntu-arvostelun/Tamminen. Psykologisesti outo artikkeli, koska arvostelu kohdistui beta-versioon ja vielä ns. välikauden ( ei LTS ) versioon. Itse en jaksa paneutua noihin mainittuihin ongelmiin, menee tavallisen käyttäjän ymmärryksen yli ja siksi kysymys; esiintyykö tuollaisia ongelmia Linus Mintin kanssa?
No MB:n perusteella kritiikki näyttää osuvan Waylandiin ja X:n yleiseen puuttumiseen.

Mintistä löytyy vielä X ja taisi olla peräti oletuksena, vaikka Wayland on kyllä muistaakseni ollut jo viime versiossa valittavissa.

Pallomonsteri

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #10 : 06.10.25 - klo:19.05 »
Näin yleisesti ottaen tämä X vastaan Wayland soppa on ollut surullista katseltavaa kun olen tässä vuoden-puolitoista käyttänyt pelkästään Linukkaa. En siis tiennyt koko jupakasta mitään ja täytyy sanoa, että ei kyllä tämmöistäkään riitaa tarvittaisi.

Oi mihin katosivat ajat kun tapeltiin vain eri jakelujen mahtavuudesta... ;)
Asus ROG Zephyrus G14, AMD Ryzen 9 7940HS / Radeon 780M, Nvidia GeForce RTX 4060, 32GB ram.

Ubuntu 24.04.3

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 6044
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #11 : 06.10.25 - klo:22.18 »
...täytyy sanoa, että ei kyllä tämmöistäkään riitaa tarvittaisi.
Eikait tuosta nyt sinänsä mitään riitaa ole ollut? Minusta kaikki on sitä ollut sitä mieltä, että X on karannut käsistä jo vuosikymmeniä sitten ja täysi uudistus vain oli pakollinen. On siirtymässä omat ongelmansa ollut, sitä nyt tuskin kukaan kieltää.

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3446
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #12 : 07.10.25 - klo:12.05 »
Aina kun jotain perustavanlaatuista järjestelmää korvataan niin tuloksena on yleensä kiukkua. Ja kaikenlaista hankausta. Se vähän mitä itse Waylandia testasin ei vakuuttanut, ainakin siinä versiossa graafinen suorituskyky otti lujasti osumaa, ja boonuksena osa x;stä riippuvaisia ohjelmia näytti suorastaan susirumilta. Mutta en usko asioiden tulevan olemaan aivan niin huonosti siinä vaiheessa kun siirtymä tulee käytännössä pakolliseksi.
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 24.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

Snufkin

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 656
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #13 : 07.10.25 - klo:12.14 »
...siinä vaiheessa kun siirtymä tulee käytännössä pakolliseksi.

Onko tällaisen ajankohdasta mitään arvauksia (tai tietoa)?

Itse olen kovin tyytyväinen tähän X11-maailmaan (Xubuntulla) ja en haluaisi vaihtaa. En tee mitään graafisesti korkeatasoista, joten perusnäyttö riittää. Onko uudemmissakin versioissa sitten mahdollisuus käyttää X11:ta, vai tuleeko se olemaan käytännössä mahdotonta?
Xubuntu 22.04 LTS, Fujitsu Lifebook E754

Snufkin

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 656
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #14 : 07.10.25 - klo:12.32 »
Oi mihin katosivat ajat kun tapeltiin vain eri jakelujen mahtavuudesta... ;)

Onneksi tuo tuttu ja turvallinen "nasta- vs kitkarengas" -vääntö on yhä voimissaan. Siihen voi aina palata yhä uudelleen. :)
Xubuntu 22.04 LTS, Fujitsu Lifebook E754

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16774
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #15 : 07.10.25 - klo:12.38 »
Itse olen kovin tyytyväinen tähän X11-maailmaan (Xubuntulla) ja en haluaisi vaihtaa. En tee mitään graafisesti korkeatasoista, joten perusnäyttö riittää. Onko uudemmissakin versioissa sitten mahdollisuus käyttää X11:ta, vai tuleeko se olemaan käytännössä mahdotonta?

Ubuntu 25.10:stä lähtien GNOME-työpöydästä poistuu X11-tuki, ja siksi vakio-Ubuntun kirjautumisnäytössä ei voi valita X.org-vaihtoehtoa. Sinänsä X.orgia ei vielä poisteta jakelusta, vaan sitä tukevat tai vaativat työpöydät ja ikkunamanagerit toimivat kuten ennenkin. Oletettavasti tämä on tilanne myös 26.04 LTS:ssä, eli X.org tulee pysymään mukana kuvioissa ainakin sen elinkaaren ajan, vuoteen 2031 asti. Näillä näkymin voit siis jatkaa X.orgin käyttämistä Xubuntussa vielä monta vuotta.
« Viimeksi muokattu: 07.10.25 - klo:12.39 kirjoittanut nm »

Snufkin

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 656
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #16 : 07.10.25 - klo:12.57 »
Ubuntu 25.10:stä lähtien GNOME-työpöydästä poistuu X11-tuki, ja siksi vakio-Ubuntun kirjautumisnäytössä ei voi valita X.org-vaihtoehtoa. Sinänsä X.orgia ei vielä poisteta jakelusta, vaan sitä tukevat tai vaativat työpöydät ja ikkunamanagerit toimivat kuten ennenkin. Oletettavasti tämä on tilanne myös 26.04 LTS:ssä, eli X.org tulee pysymään mukana kuvioissa ainakin sen elinkaaren ajan, vuoteen 2031 asti. Näillä näkymin voit siis jatkaa X.orgin käyttämistä Xubuntussa vielä monta vuotta.

Onko mitään tietoa, mikä on tilanne tuo xfce:n kohdalla? Ilmeisesti versio 4.20 tulee jo Waylandia jotenkin, mutta X11 on yhä se oletusarvo. Ja tämä 4.20 ehkä se version 26.04 LTS työpöytä.

Tällaisen kommentin löysin, kun yritin asiaa tutkia. Mutta osaamiseni tässä on niin hataraa, että joku tietävämpi voisi kyllä auttaa.

Näitä jakeluja kun on tolkuton määrä, niin joku voisi säilyä hieman enemmän old-schoolina. Ei siinä ole oikein järkeä, että kaikki pyrkivät samaan pelikonemaailmaan, vaan joku voisi säilyä yhä kevyenä vaihtoehtona vanhoille koneille. Liekö tuo Lubuntu sitten yhä sellainen?

---

Lainaus
Long Term Goals

It is not clear yet which Xfce release will target a complete Xfce Wayland transition (or if such a transition will happen at all). Below is a list of larger tasks which would need to be done in some way for such a transition to occur.

https://wiki.xfce.org/releng/wayland_roadmap
Xubuntu 22.04 LTS, Fujitsu Lifebook E754

igor_2

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 807
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #17 : 07.10.25 - klo:13.53 »
Näitä jakeluja kun on tolkuton määrä, niin joku voisi säilyä hieman enemmän old-schoolina.

No Debian Gnome työpöydällä ja X11:sta on varmaan ihan hyvää old schoolia. Itsellä toiminut vuodesta toiseen. Ei ongelmia.

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16774
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #18 : 07.10.25 - klo:13.55 »
Näitä jakeluja kun on tolkuton määrä, niin joku voisi säilyä hieman enemmän old-schoolina. Ei siinä ole oikein järkeä, että kaikki pyrkivät samaan pelikonemaailmaan, vaan joku voisi säilyä yhä kevyenä vaihtoehtona vanhoille koneille. Liekö tuo Lubuntu sitten yhä sellainen?

Xfce, MATE ja LXQt ovat kaikki kevyitä työpöytiä, jotka toimivat hyvin 20-vuotta vanhalla raudalla, kunhan muistia on n. 2 Gt. (Nettiselain tosin vaatii jonkin verran enemmän riippuen käyttötottumuksista.) Wayland ei sinänsä juuri kasvata laitteistovaatimuksia silloin, kun käytettävät sovellukset tukevat sitä.

Ikkunointijärjestelmänä X11 on melkein 40 vuotta vanhaa teknologiaa. Waylandin ideat ovat hieman tuoreempia ja paremmin yhteensopivia 2000-luvun laitteiston kanssa. Waylandin kehitys on aloitettu 17 vuotta sitten, ja vastaava kompositointiin perustuva "pelikonemaailman" ikkunointi on ollut Applen macOS:ssä alkuperäisestä OS X:stä lähtien, eli nyt jo yli 24 vuotta. Kompositointi ei vaadi raudalta kovin paljon, kun näytönohjaimen ajuri vain tukee sovittuja rajapintoja.


Lainaus
Long Term Goals

It is not clear yet which Xfce release will target a complete Xfce Wayland transition (or if such a transition will happen at all). Below is a list of larger tasks which would need to be done in some way for such a transition to occur.

https://wiki.xfce.org/releng/wayland_roadmap

Xfce:llä ei ole vielä kiirettä siirtyä kokonaan Waylandiin. Uskoisin, että kehitys vie kuitenkin vähitellen siihen suuntaan. Siirtymän paine kasvaa, kun GNOME ja lähitulevaisuudessa myös KDE pudottavat X11-tuen pois.
« Viimeksi muokattu: 07.10.25 - klo:14.00 kirjoittanut nm »

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 6044
    • Profiili
Vs: Iltalehti ja Ubuntu
« Vastaus #19 : 07.10.25 - klo:16.03 »
Aina kun jotain perustavanlaatuista järjestelmää korvataan niin tuloksena on yleensä kiukkua. Ja kaikenlaista hankausta. Se vähän mitä itse Waylandia testasin ei vakuuttanut, ainakin siinä versiossa graafinen suorituskyky otti lujasti osumaa, ja boonuksena osa x;stä riippuvaisia ohjelmia näytti suorastaan susirumilta. Mutta en usko asioiden tulevan olemaan aivan niin huonosti siinä vaiheessa kun siirtymä tulee käytännössä pakolliseksi.
Itsellä on ollut taas oikeastaan täysin päinvastaisia kokemuksia. Jotenkin tuntunut, että 60Hz poikkeavat virkistystaajudet yms. on toimineet nykyään paljon paremmin.

Mutta todella pahana negatiivisena pidän Waylandissa tuota kosketusnäyttötukea. Varsin ikävä kun tuleekin "sudo" elevaatio ja kosketusnäyttö ei enää reagoi mihinkään. Tuntuu todella typerältä laittaa näppäimistö promptia varten kiinni, syöttää salasana ja taas voi käyttää kosketusta. Nämä on varmaan monille niitä pahimpia jos on tottunut kosketusnäyttöihin. Mutta juu, rampauttaa aika tehokkaasti tablet-laitteet. Joku toinen aika satunnainen juttu oli kun ihmettelin, että miksi ihmeessä yhtäkkiä KDE alkoi näyttämään todella sumealta. Sitten huomasin, että skaalaus muuttui aina joskus itsestään oliko 105%:n lukemaan ja taisi yleensä tapahtua jostain fullscreen ohjelmasta vaihtaessa toiseen. Tuohonkaan en ole kyllä enää hetkeen törmännyt. Ilmeisesti monenlaista muutakin ns. esteettömyys toimintoa on ilmeisesti ainakin ollut rikki vielä hetki sitten.