Onko Debian nykyään rasistinen ja kaksinaismoralistinen?

[JaniAlander]

Lähtökohtaisesti toimii niin, että jos hakijat ovat kutakuinkin tasavahvoja, niin saatetaan valita vähemmistön edustaja. Vaikea uskoa, että esim. Debianilla oltaisiin niin tyhmiä, että palkataan niin epäpätevää väkeä, että oman tuotteen laatu kärsii.

Heikosti valveutuneissa moninaisuusohjelmissa noin. Kunnolla valveutuneissa sen "moninaisuuden" ja "inkluusion" painoarvo on melkoisesti merkittävämpi. Tuotteen laatu on sivuseikka ja kolonialistis valkosupremasistinen odotus.

[SuperOscar]

Esimerkiksi matematiikka on rasistista ja kolonialistista. Varsinkin nk. oikeiden vastausten vaatiminen.

Tuosta väitteestä olisi jo hyvä antaa konkreettinen esimerkki.

Mahdollisesti takana on se, että ainakin esim. älykkyystestejä on moitittu rasistisuudesta sen perusteella, että älykkyyttä on mitattu asioilla, joilla on ollut merkitystä länsimaisen valkoisen keski- ja ylemmän luokan elämässä.

Matematiikan universaalisuus on sekin joskus asetettu kiistanalaiseksi, mutta hieman eri kontekstissa.

Ts. mitä vikaa on siinä että valitaan kyvykkäimmät ihmiset, jotka sattuvat olemaan saatavilla RIIPPUMATTA heidän taustoistaan?

Siinä ei olisikaan, mutta tilanne on usein se, että pitää valita joko monesta yhtä kyvykkäästä tai eri tavoin kyvykkäästä. Jos esimerkiksi haetaan käyttöliittymäsuunnittelijaa, jollakulla voi olla sinänsä hirmuiset meriitit muttei minkäänlaista näkemystä saavutettavuudesta, kun taas jollekin vammaiselle hakijalle saavutettavuus saattaa olla ensisijainen kysymys. Silloin palkkaajan pitää miettiä, mitä painottaa: perinteisesti osaavia käyttöliittymäinsinörttejä saattaa olla jo palkkalistoilla useita, mutta halu parantaa saavutettavuutta kallistaa vaa’an.

[Eesaurus]

Lähtökohtaisesti toimii niin, että jos hakijat ovat kutakuinkin tasavahvoja, niin saatetaan valita vähemmistön edustaja. Vaikea uskoa, että esim. Debianilla oltaisiin niin tyhmiä, että palkataan niin epäpätevää väkeä, että oman tuotteen laatu kärsii.

Heikosti valveutuneissa moninaisuusohjelmissa noin. Kunnolla valveutuneissa sen "moninaisuuden" ja "inkluusion" painoarvo on melkoisesti merkittävämpi. Tuotteen laatu on sivuseikka ja kolonialistis valkosupremasistinen odotus.

Puhutko siis periaatetasolla vai onko ihan konkreettista näyttöä, missä ollaan oletetusti liian valveutuneesti palkattu epäpäteviä työntekijöitä, josta on seurannut tuotteen laadun huononeminen?

[JaniAlander]

Tuosta väitteestä olisi jo hyvä antaa konkreettinen esimerkki.

Niitä voi ihan itse googletella, esimerkkejä löytyy vino pino.

Mahdollisesti takana on se, että ainakin esim. älykkyystestejä on moitittu rasistisuudesta sen perusteella, että älykkyyttä on mitattu asioilla, joilla on ollut merkitystä länsimaisen valkoisen keski- ja ylemmän luokan elämässä.

Matematiikan universaalisuus on sekin joskus asetettu kiistanalaiseksi, mutta hieman eri kontekstissa.

Älykkyystesteissä ei olisi egalitaristien mielestä mitään vikaa, elleivät ne tuottaisi jokseenkin johdonmukaisesti "vääränlaisia" tuloksia riittävän isoilla mittausaineistoilla.

Siinä ei olisikaan, mutta tilanne on usein se, että pitää valita joko monesta yhtä kyvykkäästä tai eri tavoin kyvykkäästä. Jos esimerkiksi haetaan käyttöliittymäsuunnittelijaa, jollakulla voi olla sinänsä hirmuiset meriitit muttei minkäänlaista näkemystä saavutettavuudesta, kun taas jollekin vammaiselle hakijalle saavutettavuus saattaa olla ensisijainen kysymys. Silloin palkkaajan pitää miettiä, mitä painottaa: perinteisesti osaavia käyttöliittymäinsinörttejä saattaa olla jo palkkalistoilla useita, mutta halu parantaa saavutettavuutta kallistaa vaa’an.

Mitä lisäarvoa tuo käyttöjärjestelmään tekijätiimin seksuaalinen suuntautuminen?

[JaniAlander]

Puhutko siis periaatetasolla vai onko ihan konkreettista näyttöä, missä ollaan oletetusti liian valveutuneesti palkattu epäpäteviä työntekijöitä, josta on seurannut tuotteen laadun huononeminen?

Ei tarvi mennä kaupunkiliikennefirmoja pidemmälle. Maahanmuuttajataustalla pääsee lyhyellä pikakurssilla bussin rattiin*, suomalainen tarvii vuoden koulutuksen. Sitten saadaan semmoisia "vuori tuli vastaan" tason osaajia. "Vuori tuli vastaan" oli ihan oikea esimerkki, eräs autoalan huippuosaaja Turussa vetäisi t-risteyksestä ulos suoraan kallionseinään. Selitys onnettomuudelle oli "Vuori tuli vastaan". Onneksi sattui olemaan siirtoajo eikä matkustajia kyydissä, mutta no sillä selityksellä tyypin ajot loppuivat siinä firmassa. Huonossa lykyssä sama tyyppi sompailee edelleen raskaan auton ratissa suomalaisessa kaupunkiliikenteessä, jonkun toisen palveluksessa.

*Toki tuo antaa rajallisemman pätevyyden ei saa ajaa esim pitkän matkan linjoja.

[AimoE]

Mitä lisäarvoa tuo käyttöjärjestelmään tekijätiimin seksuaalinen suuntautuminen?

Sen mitä kenen tahansa asiantuntijan mukaan ottaminen. Mitä laajemmasta joukosta valitaan, sitä varmemmin löydetään niitä joita tarvitaan.

[SuperOscar]

Niitä voi ihan itse googletella, esimerkkejä löytyy vino pino.

Mutta kuten jo todettiin, valtaosa siitä, miten netistä löytyy, on trollien tai disinformaatiotahojen tuottamaa roskaa. Asiallisempi viite olisi poikaa.

Älykkyystesteissä ei olisi egalitaristien mielestä mitään vikaa, elleivät ne tuottaisi jokseenkin johdonmukaisesti "vääränlaisia" tuloksia riittävän isoilla mittausaineistoilla.

Tavallaan kyllä; älykkyysosamäärähän on määritelty niin, että populaation keskiarvon tulisi olla 100. Periaatteessa siis kaikki sellaiset tulokset ovat jo lähtökohtaisesti epäilyttäviä, joissa tuo ei toteudu.

Mitä lisäarvoa tuo käyttöjärjestelmään tekijätiimin seksuaalinen suuntautuminen?

Erilaisen näkökulman koko kysymykseen! Tämähän on oikeastaan koko inhimillisen yksilöllisyyden evolutiivinen ajatus: taata erilaisia näkökulmia ”samaan” asiaan. Mitä samanlaisempia ollaan, sitä vähemmän havaitaan.

[pkill]

Lähtökohtaisesti toimii niin, että jos hakijat ovat kutakuinkin tasavahvoja, niin saatetaan valita vähemmistön edustaja. Vaikea uskoa, että esim. Debianilla oltaisiin niin tyhmiä, että palkataan niin epäpätevää väkeä, että oman tuotteen laatu kärsii.

Siihen hän se nimenomaan on monissa yrityksissä mennyt, että pätevyydellä ei ole merkitystä, vaan sillä kenen kanssa seksiä harrastat ja mikä on ihonväri ja etnisyys.

Monissa firmoissa haastattelut hoitaa joku toinen taho, joka pitää huolen, että ESG yms. pisteet pysyy korkealla. Johtoportaalla ei välttämättä ole mitään käsitystä, miten hyviä hakijoita hylätään.

Onhan näitä paljastuksia ollut vaikka kuinka paljopn, ettei valkoista voi palkata vaikka miten olisi paras hakija. Nythän on monet huippuyliopistotkin mennyt aivan pilalle, kun sinne väkisin otetaan heikompaa ainesta sisään, jotta näyttää mahdollsimman monikulttuuriselta.

https://corporatefinanceinstitute.com/resources/esg/esg-score/

[Eesaurus]

Puhutko siis periaatetasolla vai onko ihan konkreettista näyttöä, missä ollaan oletetusti liian valveutuneesti palkattu epäpäteviä työntekijöitä, josta on seurannut tuotteen laadun huononeminen?

Ei tarvi mennä kaupunkiliikennefirmoja pidemmälle. Maahanmuuttajataustalla pääsee lyhyellä pikakurssilla bussin rattiin*, suomalainen tarvii vuoden koulutuksen. Sitten saadaan semmoisia "vuori tuli vastaan" tason osaajia. "Vuori tuli vastaan" oli ihan oikea esimerkki, eräs autoalan huippuosaaja Turussa vetäisi t-risteyksestä ulos suoraan kallionseinään. Selitys onnettomuudelle oli "Vuori tuli vastaan". Onneksi sattui olemaan siirtoajo eikä matkustajia kyydissä, mutta no sillä selityksellä tyypin ajot loppuivat siinä firmassa. Huonossa lykyssä sama tyyppi sompailee edelleen raskaan auton ratissa suomalaisessa kaupunkiliikenteessä, jonkun toisen palveluksessa.

*Toki tuo antaa rajallisemman pätevyyden ei saa ajaa esim pitkän matkan linjoja.

Eikö heillä voi olla mitään muita syitä palkata maahanmuuttajia, kuin se oletettu liiallinen wokettaminen?

[Timo Tamminen]

Lähtökohtaisesti toimii niin, että jos hakijat ovat kutakuinkin tasavahvoja, niin saatetaan valita vähemmistön edustaja. Vaikea uskoa, että esim. Debianilla oltaisiin niin tyhmiä, että palkataan niin epäpätevää väkeä, että oman tuotteen laatu kärsii.

Siihen hän se nimenomaan on monissa yrityksissä mennyt, että pätevyydellä ei ole merkitystä, vaan sillä kenen kanssa seksiä harrastat ja mikä on ihonväri ja etnisyys.

Monissa firmoissa haastattelut hoitaa joku toinen taho, joka pitää huolen, että ESG yms. pisteet pysyy korkealla. Johtoportaalla ei välttämättä ole mitään käsitystä, miten hyviä hakijoita hylätään.

Onhan näitä paljastuksia ollut vaikka kuinka paljopn, ettei valkoista voi palkata vaikka miten olisi paras hakija. Nythän on monet huippuyliopistotkin mennyt aivan pilalle, kun sinne väkisin otetaan heikompaa ainesta sisään, jotta näyttää mahdollsimman monikulttuuriselta.

https://corporatefinanceinstitute.com/resources/esg/esg-score/

En sitten haluaisi nähdä enää boldatun kaltaisia lausahduksia tässä triidissä. Pidetään homma asialinjalla, kiitos.

[SuperOscar]

En ole kyllä mistään kuullut, että yliopistoihin pääsisi edelleenkään heikko hakija. Vähemmistöstatuksesta voi sinänsä olla apua siinä kuin monesta muustakin asiasta. Esimerkiksi suomessa matematiikan osaajan on paljon helpompi päästä mille hyvänsä linjalle, oli siinä useimpien oppiaineesta valmistuvien kannalta järkeä eli ei – harvastahan tulee alan tutkijaa!

Sen sijaan sellaisia työpaikkoja on, joissa on ollut pakko laskea rimaa, jotta ylipäänsä saataisiin tekijöitä. Olen viime aikoina opettanut amiksessa (hyvin monen ikäisille) ulkomaalaistaustaisille suomea, ja usein kielitaito (pikemmin kuin alan taidot) saattaa kiireen takia jäädä alle muodollisesti vaaditun B1:n, kun työtkin vain pitäisi tehdä eikä porukkaa muuten ole tarpeeksi.

[JaniAlander]

Eli ryhmään x kuuluvalta hakijalta vaaditaan sisäänpääsyyn sanotaan nyt sitten vaikka 120 pistettä, ja ryhmään y kuuluvalta hakijalta sitten vaikkapa 80, ja siinä ei ole minkäännäköistä ongelmaa? Ja vieläpä niin, että kuuluminen jompaankumpaan ryhmään määräytyy hakijasta riippumattomista syistä? Se on tätä uudenaikaista erikoissuvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.

[JaniAlander]

Tavallaan kyllä; älykkyysosamäärähän on määritelty niin, että populaation keskiarvon tulisi olla 100. Periaatteessa siis kaikki sellaiset tulokset ovat jo lähtökohtaisesti epäilyttäviä, joissa tuo ei toteudu.

Tuossa on yksi sisäänrakennettu olettamus. Ja se on se, että kaikilla populaatioilla on sama älykkyystaso. Tokihan sitä aina voi pisterajat säätää tapauskohtaisesti niin, että saadaan tuollainenkin "tulos", se on tosin yhteismitaton ja hyödytön, eikä mittaa mitään.

Sinänsä huvittavasti pitää kysyä ovatko käytetyt testit laadittu jossain Japanissa tai Kiinassa, koskapa sikäläiset saavat isomman keskiarvon kuin eurooppalaiset? Ilmeisesti tämä ei kuitenkaan ole "ongelmallista" vaan aivan joku muu?

[SuperOscar]

Eli ryhmään x kuuluvalta hakijalta vaaditaan sisäänpääsyyn sanotaan nyt sitten vaikka 120 pistettä, ja ryhmään y kuuluvalta hakijalta sitten vaikkapa 80, ja siinä ei ole minkäännäköistä ongelmaa?

Pisteethän ovat sinänsä arbitraarisia. Jos esimerkiksi heikommalle annetaan ruotsinkielisyydestä +40 lisäpistettä, tilanne on jo heittämällä pistelaskussa tasan.

Yleisemmin: se mikä on ”piste” pitää joka tapauksessa aina arvottaa jonkin ulkoisen tavoitteen mukaan.

Toinen asia on, onko vääristyminen isokaan ongelma. Jos vähemmistöjä suosimalla enemmistöstä pääsee läpi 98 eikä 99 opiskelijaa ja vähemmistöstä 2 eikä 1, tietysti yksi enemmistön edustaja kiukustuu, mutta toisaalta yksi vähemmistön edustaja on onnessaan – ja yhtäkkiä on saatu moninaisempi sisään päässeiden joukko.

Tuossa on yksi sisäänrakennettu olettamus. Ja se on se, että kaikilla populaatioilla on sama älykkyystaso.

Mutta näin ÄO-testaus on rakennettu – eikä oikein vaihtoehtoja ollut. Piti tehdä oletuksia, joten arbitraarisesti päätettiin älykkyyden esiintyvän normaalijakaumana, jonka huippu sovittiin merkittävän 100:n kohdalle. Toisaalta on päivänselvää, että mikä tahansa testi on kulttuurisidonnainen – jo pelkästään sikäli, että se on testi. Ei sellaista käsitettäkään välttämättä ole kaikissa kulttuureissa.

[JaniAlander]

Pisteethän ovat sinänsä arbitraarisia. Jos esimerkiksi heikommalle annetaan ruotsinkielisyydestä +40 lisäpistettä, tilanne on jo heittämällä pistelaskussa tasan.

Yleisemmin: se mikä on ”piste” pitää joka tapauksessa aina arvottaa jonkin ulkoisen tavoitteen mukaan.

Toinen asia on, onko vääristyminen isokaan ongelma. Jos vähemmistöjä suosimalla enemmistöstä pääsee läpi 98 eikä 99 opiskelijaa ja vähemmistöstä 2 eikä 1, tietysti yksi enemmistön edustaja kiukustuu, mutta toisaalta yksi vähemmistön edustaja on onnessaan – ja yhtäkkiä on saatu moninaisempi sisään päässeiden joukko.

Tuota mitäs ajattelet että se ulos tippunut enemmistön edustaja ajattelee, pitääkö hän sitä "positiivista" syrjintää positiivisena?
Ihmisillä on aika vahvasti sisäänrakennettu oikeudenmukaisuuden vaatimus, ts. se että parempi pyrkijä voittaa ei välttämättä ole katkeroittava juttu, mutta jos huonompi voittaa ulkopuolisin perustein ON. Tuota mitäs ajattelet, että se ulos tippunut enemmistön edustaja ajattelee, pitääkö hän sitä "positiivista" syrjintää positiivisena?  Saattaisko hän kenties äänestää vaikka jotain ikävää populistipuoluetta joka lupaa lopettaa moisen?   Ei se jonkun Trumpin tuki esim Yhdysvalloissa tyhjästä tule. Ja tuo ei oikeasti ole mikään 1% marginaalin ongelma.

Mutta näin ÄO-testaus on rakennettu – eikä oikein vaihtoehtoja ollut. Piti tehdä oletuksia, joten arbitraarisesti päätettiin älykkyyden esiintyvän normaalijakaumana, jonka huippu sovittiin merkittävän 100:n kohdalle. Toisaalta on päivänselvää, että mikä tahansa testi on kulttuurisidonnainen – jo pelkästään sikäli, että se on testi. Ei sellaista käsitettäkään välttämättä ole kaikissa kulttuureissa.

Ilmeisesti sitten länsimaiset ja itä-aasialaiset kulttuurit ovat niin lähellä toisiaan, että yllättäen itä-aasialaisilla pärjää paremmin testissä? Tai sitten sisäänrakennettu oletus on väärä. Ja jokusen äo testin suorittaneena ihmettelen mitä kulttuurisidonnaista on abstrakteissa kuvioissa ja logiikkaongelmissa? Tai puhtaissa numero-ongelmissa olettaen, että testattava nyt ylipäätään on luku ja kirjoitustaitoinen.

[SuperOscar]

Tuota mitäs ajattelet että se ulos tippunut enemmistön edustaja ajattelee, pitääkö hän sitä "positiivista" syrjintää positiivisena?

Tuskin, jos sitä kutsutaan ”positiiviseksi syrjinnäksi”! Lopulta kyse on kuitenkin vain pisteytytyksestä. Yhtä hyvin voisi huonosti matematiikkaa osaava kiukustua, kun jossakin alalle sopivuutta mittaavassa persoonallisuustestissä enemmän pisteitä koonnut menee hänen ohitseen. Jonkun on päätettävä, mistä pisteitä tulee ja millä perusteilla.

Ilmeisesti sitten länsimaiset ja itä-aasialaiset kulttuurit ovat niin lähellä toisiaan, että yllättäen itä-aasialaisilla pärjää paremmin testissä?

Tai on unohdettu muut tekijät. Itäaasialaiset kulttuurit ovat sopeutuneet nopeasti ja hyvin länsimaiseen testimalliin ja lisänneet siihen oman kilpailumentaliteettinsa.

Tai sitten sisäänrakennettu oletus on väärä. Ja jokusen äo testin suorittaneena ihmettelen mitä kulttuurisidonnaista on abstrakteissa kuvioissa ja logiikkaongelmissa?

Ihan jo kyky ymmärtää, mitä sellaisella ajetaan takaa. Tässä voisi vaikka viitata brittiläisen Basil Bernsteinin vanhoihin tutkimuksiin Britannian sisältä. Hän havaitsi, että keski- ja ylemmissä luokkien lapsilla oli jo lähtökohtaisesti alempia sosiaaliluokkia parempi kyky tajuta, mistä koulussa ylipäänsä on kyse. Jos kotona tai kotikulttuurissa ei ole käytetty abstraktia kieltä eikä ratkottu abstrakteja tehtäviä, voi yksinkertaisesti hypähdys konkreettisista suorista tavoitteista epämääräisiin käsitteellisiin päämääriin olla haastava.

[JaniAlander]

Tuota mitäs ajattelet että se ulos tippunut enemmistön edustaja ajattelee, pitääkö hän sitä "positiivista" syrjintää positiivisena?

Tuskin, jos sitä kutsutaan ”positiiviseksi syrjinnäksi”! Lopulta kyse on kuitenkin vain pisteytytyksestä. Yhtä hyvin voisi huonosti matematiikkaa osaava kiukustua, kun jossakin alalle sopivuutta mittaavassa persoonallisuustestissä enemmän pisteitä koonnut menee hänen ohitseen. Jonkun on päätettävä, mistä pisteitä tulee ja millä perusteilla.
 

Yleisesti ottaen pisteytys toimii asioissa sellaisilla kriteereillä mihin hakija VOI vaikuttaa. Ts. kouluarvosanat, työkokemus, pääsykoepisteet. Jos saa ohituskaistan sellaisilla kriteereillä mihin EI voi vaikuttaa niin se tasan varmasti tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Tyyliin syntyperä, äidinkieli, seksuaalinen suuntautuminen jne...

Ja vaikka miten selittäisi, että se on nyt vaan tämmöistä "menneiden vääryyksien korjaamista" se kovin hyvin toimi kun kerran hakijalla itsellään ei ole ollut niihin mitään osaa eikä arpaa.

[JaniAlander]

Tai on unohdettu muut tekijät. Itäaasialaiset kulttuurit ovat sopeutuneet nopeasti ja hyvin länsimaiseen testimalliin ja lisänneet siihen oman kilpailumentaliteettinsa.

Sopeutumiskyky on olennainen osa älykkyyttä.

[SuperOscar]

Yleisesti ottaen pisteytys toimii asioissa sellaisilla kriteereillä mihin hakija VOI vaikuttaa.

Persoonallisuus? Sopivuus alalle? Vaikka siihen voisi vaikuttaa, kriteerit ovat usein tietymättömissä. Juuri kuulin, että Helsingin yliopistossa jotkin oppiaineet olisivat alkaneet käyttää persoonallisuustestejä myös tohtoriopintoihin pyrkiville. Opettajankoulutukseen pyrittäessä niillä on ainakin vuosikymmenten perinne, ja käsittääkseni myös lääke- ja hoitotieteen alalla niitä käytetään.

Eikä kyse silloin aina ole ”vain” menneiden vääryyksien vaan tulevaisuuden korjaamisesta. Kun mihin tahansa vähemmistöön kuuluva opiskelija, potilas tai asiakas törmää samaan tai toiseen vähemmistöön kuuluvaan asiantuntija-asemaan, se itsessään voi olla voimaannuttavaa.

Sopeutumiskyky on olennainen osa älykkyyttä.

Samoin osa kulttuuria!

[pkill]

Uudessa seelannissa valittiin merisota aluksen kapteeniksi lesbo nainen, joka upotti aluksen ensimmäisellä viikolla. Kai se sitten oli hyvin voimaannuttava valinta, niin mitäs pienistä 



https://twitter.com/AWBTD/status/1843771180857331861