Millainen kone riittää käyttöön?

[qwertyy]

USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.

USB 3 itse asiassa teoriassakin on hitaampi kuin sata3. Ei toki kovin paljoa. Mutta käytännön suorituskyky ero on pääsääntöisesti todella iso näillä kahdella. Puhumattakaan jos USB laitteessa ei satu olemaan parasta mahdollista kontrolleripiiriä, koska suorituskyky voi romahtaa huonolla esim. puoleen, lisäksi muut laitteet vaikuttaa nopeuteen jne.

[Efraiminpoika]

USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.

USB 3 itse asiassa teoriassakin on hitaampi kuin sata3. Ei toki kovin paljoa. Mutta käytännön suorituskyky ero on pääsääntöisesti todella iso näillä kahdella. Puhumattakaan jos USB laitteessa ei satu olemaan parasta mahdollista kontrolleripiiriä, koska suorituskyky voi romahtaa huonolla esim. puoleen, lisäksi muut laitteet vaikuttaa nopeuteen jne.

Teoria ja käytännön toteutus ei toisinaan vastaa toisiaan ollenkaan ja toteutus on vain murto-osa teoreettisesta. Teoreettisesta parempaa toteutusta näkee "harvoin", mutta teoreettisesta paljon huonompia toteutuksia turhan usein.
Kyllä insinöörit ja muut suunnittelijat omista tai ulkoisista rajoitteista johtuen suunnittelee kaikenlaista
Mutta kyllä SSD USB 3.0:n takana voi sisäisen mekaanisen SATA-levyn päihittää, jos ei käytännön toteutus ihan surkea ole.

[jekku]

...
Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä

Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?

Muutamassa koneessani on ssd, ainoat erot olen huomannut käyttiksen latautumisessa ja sammutuksessa.
Surffaillessa, taulukkolaskinta ja editoreja käyttäessä en juurikaan eroa huomaa.

[JaniAlander]

Olen lukenut, että yksi merkittävä ero noilla perinteisillä ja uusilla SSD-levyilla on se, että jos levy hajoaa, niin perinteiseltä voi vielä pelastaa tietoja, mutta SSD:ltä ei . Tämä voi olla peruskäyttäjälle tärkeämpää, kuin se nopeus, joka SSD:llä saavutetaan.

Niin no SSD voi hajota nk. yllättäen, mutta niin voi kiintolevykin. Se että data mahdollisesti on levypakassa tallessa on "peruskäyttäjän" kantilta yhdentekevää, sen pelastelu kun maksaa melkoisesti.

Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä

Aloin tätä järkyttävää nopeuseroa miettimään.
Eiköhän johdu siitä, että tieto siirtyy koko ajan levyn puolelta SATA/USB 3 nopeudella eikä mekaanisesti siirrellä kirjoitus/lukupäätä koko ajan paikasta toiseen, joka on siirtoa selvästi hidastavaa toimintaa.
Koska tämä mekaaninen siirtely on niin hidasta niin sillä onko SATA vai PCIe SSD ei ole niin suurta merkitystä.
USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.
Raspberry Pi 4:n USB 3:lla on siis levynkäsittelyssä uskomattoman nopea vanhempiin Raspberryihin tai muistikorttiin verrattuna, kun on SATA tai PCIe-levy USB:n takana.
 
 lisäys:
Rasperry Pi 4 USB levy linkkejä:
https://jamesachambers.com/raspberry-pi-storage-benchmarks/
https://www.jeffgeerling.com/blog/2020/fastest-usb-storage-options-raspberry-pi

Kovalevyn vauhtia juu rajoittaa mekaniikka, ei niinkään väylännopeus.

[Vika/fiba]

...
Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä

Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?

Muutamassa koneessani on ssd, ainoat erot olen huomannut käyttiksen latautumisessa ja sammutuksessa.
Surffaillessa, taulukkolaskinta ja editoreja käyttäessä en juurikaan eroa huomaa.

Suunnileen näin. Käyttöjärjestelmän asentaminen ssd:lle nopeuttaa periaatteessa aina konetta, mutta taulukkolaskennalle ja tekstieditoreille riittää RAM, joka on nopeaa. Kovalevyn nopeudella on merkitystä vain tulosta tallennettaessa ja tekstit ja taulukot ovat niin pieniä tiedostokooltaan ettei nopeuseroa huomaa (eikä sillä ole siis merkitystä käyttäjälle).
Sitten ovat nämä dataintensiiviset ohjelmat: kuvankäsittely, videoeditointi, musiikinteko, mallinnus. Niissä työn aikana luetaan ja kirjoitetaan paljon dataa kovalevyltä ja kovalevylle, ja tallennetaan valtavia tiedostoja, jolloin eron erityyppisten levyjen välillä kyllä huomaa. Ja silläkin on merkitystä onko noihin työtiedostoihin (cache) käytetty ssd-levy pcie- vai sata- väylässä.

Mä en oikein ymmärrä mikä pointti on kinata tuosta "normaalin käytön" määritelmästä, kun ei sellaista ole?

Kaikki eivät selaa Facebookia tai katso netflixiä, toiset tarvitsevat raskaan työaseman tai pelikoneen, yksin elävä vanhus pärjää luultavati aika vaatimattomalla koneella, jossa toimii sähköposti ja nettiselain. Ei tässä ole mitään normaalia, tai jos on niin on vain typerä tilastollinen keskiarvo.

Muuten olen ihan samaa mieltä, mutta tästä kommentista voin arvata kirjoittajan iän tai ainakin, ettei sitä vielä kovin paljoa ole. "Normaalia käyttöä ei voi määritellä, mutta yksin elävän vanhuksen tietotekniset tarpeet voidaan määritellä vaatimattomiksi".
Kun itse lähestyn "yksielävän vanhuksen" määritelmää ainakin iän puolesta, sanoisin omasta kokemuksestani ja siitä, mitä tiedän itseäni vanhemmista ihmisistä, että sama mahdottomuus määritellä "normaalia" tarvittavaa konetehoa koskee myös ikäihmisiä. Monet heistä harrastavat tietokoneen käyttöä vaativiin tehtäviin, toiset taas eivät, aivan kuten "normaalitkin ihmiset"

Itse olen katsonut neuvoa nimenomaan tarvittavan konetehon määrittämiseksi ja sopivien palikoiden valitsemiseksi Pugetsystemsin blogeista ja testeistä. Ne tekevät ja myyvät tietokoneita erityisesti ajatellen noita raskaita käyttöjä. Pugetsystems ei myy Usan ulkopuolelle, joten tämä linkki ei ole mainos. Mielenkiintoisia juttuja, jos tarvitsee mahdollisimman hyvän koneen vaikka Lightroomin tai daVinci Resolverin käyttöön, suosittelen lukemista: https://www.pugetsystems.com/all_articles.php
Sitäpaitsi kone, joka testattiin hyväksi Lightroomille, tuntuu toimivan mainiosti myös RawTherapeella, kuten etukäteen arvelinkin.

[JaniAlander]

Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?

Muutamassa koneessani on ssd, ainoat erot olen huomannut käyttiksen latautumisessa ja sammutuksessa.
Surffaillessa, taulukkolaskinta ja editoreja käyttäessä en juurikaan eroa huomaa.

Noo täytyy sanoa, että esim. selaimen käynnistysaika on aivan eri luokkaa kun sen SSD:ltä nyppäisee käyntiin. Ainakin itsellä on melkomoinen Firefoxin profiilikansio jota kovalevyltä latailtaisiin hyvä tovi.

[Vika/fiba]

Joo, eron pitäisi kyllä näkyä surffatessa ja varsinkin Firefoxilla.

[AimoE]

Kaikki eivät selaa Facebookia tai katso netflixiä, toiset tarvitsevat raskaan työaseman tai pelikoneen, yksin elävä vanhus pärjää luultavati aika vaatimattomalla koneella, jossa toimii sähköposti ja nettiselain. Ei tässä ole mitään normaalia, tai jos on niin on vain typerä tilastollinen keskiarvo.

Olen yhtä mieltä siitä että mitään normaalia ei ole, mutta sen perusteella ei kannattaisi sanoa mitään siitä miten "yksin elävä vanhus pärjää luultavati". Jos ei oltaisi ihan näin julkisessa kontekstissa, kertoisin esimerkkejä lähipiiristä. Itse olen ollut monta kertaa esim. myymälöissä sellaisissa tilanteissa että jälkeenpäin harmitti kun en heti hoksannut sanoa että hei mä olin nörtti jo ennen kuin sä synnyit.

[qwertyy]

Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?

Muutamassa koneessani on ssd, ainoat erot olen huomannut käyttiksen latautumisessa ja sammutuksessa.
Surffaillessa, taulukkolaskinta ja editoreja käyttäessä en juurikaan eroa huomaa.

Noo täytyy sanoa, että esim. selaimen käynnistysaika on aivan eri luokkaa kun sen SSD:ltä nyppäisee käyntiin. Ainakin itsellä on melkomoinen Firefoxin profiilikansio jota kovalevyltä latailtaisiin hyvä tovi.

Samaa mieltä.

Samoin ihan perus jutuista mm. järjestelmäpäivitykset tapahtuu aivan älyttömän paljon nopeammin SSD:llä (ehkä jotain tyyliin pahimmillaan 6x ero). Mutta siis ei toki eroa huomaa käytännössä mitenkään esim. tekstinkäsitteluohjelmissa kun ne käynnissä on. Samoin monien sovellusten käynnistäminen esim. GIMP on todella merkittävä ero. Ei ole montaa kuukautta kun vuosikausien jälkeen ajattelin kokeilla yhdessä koneessa järjestelmän asentamista kiintolevylle. En oikeasti viitsinyt käyttää konetta sillä ja hetken jo ajattelin, että tässä täytyy olla jotain muutakin vikaa kuin SSD/HDD nopeusero. Heti kun asensin järjestelmän uudelleen SSD:lle, niin totesin itselleni, että ihan hyvä muistutus miksi olen käyttänyt SSD-asemia jo ties kuinka kauan. Ei vain pää kestä enää yleistä HDD-koneen käyttöä. Niin ja järjestelmä oli Mint, eli ei mikään erityisen raskas käyttis.

[Illu]

Tämä ketju lienee oikea, vaikka otettaisiin huomioon käyttäjän ikäkin. Vanhemmallakin ihmisellä tulee hyvä mieli, jos jotain tapahtuu, kun klikkaa. Ja siitähän se nopeus sitten tulee, tai sen  (klikkauksen) tarve. Toisaalla kysellään, miten saadaan yli 10 vuotta vanha, jo silloin budjettikone vielä toimimaan. Ja joku kertoo, ettei enää kannata jotain 2018 mallin prossua laittaa.

Aihe on kyllä sen kaltainen, ettei siitä kannattaisi kovin tiukkaa kinaa kasvattaa. Jos asettaa kysymyksen, asettaa myös tarpeet. Toisilla on hetimullenyt ja toisilla taas riittää kun saa haluamansa suoritteen (ilman ihmettelyä pysähdyksistä).

[Vika/fiba]

Ei ollut tarkoitus varsinaisesti kinata, tuo ikäasia vain vähän tökkäsi. Ehkä Jekku kiteytti parhaiten (ilman kysymysmerkkiä)

Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?

Tosiaan muistan, että joskus GIMP käynnistyi tosi hitaasti, ladataan sitä ja ladataan tätä... Nyt, kun käynnistin Gimpin, se kesti alle kaksi sekuntia, mutulla. Olisiko jotain loitsua, jolla tuon käynnistysajan voisi mitata?

[juyli]

Nyt, kun käynnistin Gimpin, se kesti alle kaksi sekuntia, mutulla. Olisiko jotain loitsua, jolla tuon käynnistysajan voisi mitata?

Ehkäpä tuolla time komennolla voisi arvioida käynnistysaikaa?

Koodia: [Valitse]

man time

[Vika/fiba]

Kiitos vinkistä. Luulisin, että timellä se selviää. Kokeilin käynnistää Gimpin tyhjälle työpöydälle ja sammutin Gimpin heti sen jälkeen:

Koodia: [Valitse]

~$ time gimp
gimp_color_transform_new: using babl for 'GIMP built-in sRGB' -> 'DELL UP2716D_22-11-2020.icm'
gimp_color_transform_new: using babl for 'GIMP built-in sRGB' -> 'DELL UP2716D_22-11-2020.icm'

real 0m3,763s
user 0m1,184s
sys 0m0,098s
Kolmen kokeilun keskimääräinen user-aika oli 1,2s. Vaikuttaa todelliselta käynnistysajalta. Kun sitten käynnistin ja sen jälkeen avasin kuvan Gimpiin ja heti suljin, numerot olivat:
real   0m21,675s
user   0m7,077s
sys   0m0,486s
Tässä siis Gimp käynnistyi ilmeisesti n. 1,2 sekunnissa ja avasi kuvaa vajaat 6 s. Minulta nähtävästi kului kolminkertainen aika, joten kone ei liene pullonkaula kuvankäsittelyni työnkulussa.
Nyt kyllä menee senverran ohi alkuperäisen aiheen, että on parasta jatkaa näistä toisessa ketjussa, jos aihetta vielä ilmenee.