Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Ganymedes - 04.03.21 - klo:19.28
-
OK, hyviä tarkennuksia! Oheisessa lisäkeskustelua.
Superraskaita sivuja ei ole määritelty - mitä ne ovat? Eikö mtv3 riitä? Puppu Linux pyörittää kyllä näitä paremmin kuin mikään tavanomainen Linux. Mainittu nettiselain on tietenkin hyvin kevyt.
Pale Moonia (https://linux.palemoon.org/) voi kokeilla myös Lubuntussa.
Asentuu kätevästi deb-paketista: https://software.opensuse.org/download.html?project=home:stevenpusser&package=palemoon
Muistinkulutus on ehkä 70 % Firefoxista ja nopeus samaa luokkaa (tai todennäköisesti hitaampi moniydinprosessoreilla vanhan selainmoottorin vuoksi), joten mitään superkevyttä käyttökokemusta ei voi odottaa, mutta onhan tuokin jotain.
Superraskaita sivuja ei ole vieläkään määritelty. Antakaa esimerkkejä.
Tuolla edellä juuri totesin, että kahdella nettisivulla kulutus oli 1 GB:n paikkeilla. Tämä on siis juuri kuilun partaalla. 700 MB ja 1100 MB on aivan eri asia jos koneessa on 1 GB. Jos kone menee swapin puolelle, niin SSD-levy on tällöin ensisijainen parannuskohde - tämän totesin jo PALJON aiemmin. EEE PC:ssä oli SSD-levy jo uutena, varmaan nykymittapuun mukaan hidas.
Testasin 2 GB:n muistilla. Pale Moonin ja Chromiumin välillä oli ehkä esimerkkitapauksessani 100 MB:n ero ensin mainitun hyväksi. Firefoxia en kokeillut. Pitäisi testata todellisella työnkululla, koska muistinkulutus kasvaa surfatessa ja muistin kulutuksen kasvu riippuu siitäkin miten tehokkaasti selain käyttää muistia, miten nopeasti muistia vapautuu ja miten nopeasti swap-toimii, jos sitä tarvitaan.
CPU rohmuhan on hyvin yksinkertaisesti Adobe Flash - sen kun pudottaa pois, niin suorituskykyvaatimukset todennäköisesti ovat vain paha muisto.
Flashia ei enää ole missään selaimessa, eikä sitä enää käytetä nykyisillä sivustoilla. Tuki päättyi lopullisesti vuoden vaihteessa.
Mikä saa uskomaan, että mainitut dokumentoimattomat testit on tehty juuri tänä vuonna. Miten muka nämä kaikki "superraskaat sivustot" on päivitetty juuri nyt? Esimerkkejä sivuista, tämä ei vakuuta minua yhtään. Olen tehnyt matkan varrella monenlaisia suorituskykytestejä ja hyvin usein suorituskyvyn ongelma on ihan muualla kuin mistä se puusta katsottuna näyttää.
Tämä vaikuttaa mallitapauksesta sille, että oikeasti tarkoitetaan jotakin muuta kuin mitä on kirjoitettu. En lähde spekuloimaan sitä, mitä on oikeasti testattu ja milloin, mutta kaikki ei nyt ole kohdallaan.
2 GB on oikeasti aika paljon käyttikselle, joka ei ole suunniteltu rohmuamaan muistia.
Tavallisessa nettiselailussa 2 GB on aikalailla minimi riippumatta käyttöjärjestelmästä. Toki eri asia, jos tyydyttäisiin Wikipedian lukemiseen NetSurfin tapaisella kevytselaimella.
Nythän Snufkinin koneessa taisi olla vain 1 GB rammia.
2 GB:n kampa oli jo tilattu. Tämän otin huomioon vastauksissani. Vastaan siihen mitä on kirjoitettu.
Mainitsin tuon pankkiasioinnin siksi, että roottina ajettavaa Puppy Linuxia ei voi esittää ns. "turvallisena ratkaisuna", jos pankkiasiointia oikeasti tekee.
Roottina ajamisella ei ole oikeastaan merkitystä pankkiasioinnin kannalta. Jos selaimessa tai vaikka sähköpostiohjelmassa on tietoturva-aukko, jonka kautta koneelle tipahtaa Linuxissa toimiva troijalainen tai keyloggeri, on ihan sama, millä tunnuksella näitä sovelluksia ajetaan.
Aivan erilaisia näkökantoja esitettiin tällä palstalla kun pari kuukautta sitten mainitsin Puppy Linuxin. Tämä vaatisi hieman seikkaperäisempää keskustelua KAIKISTA turvallisuusnäkökohdista, joita roottina ajamiseen liittyy. Jos tuo kirjoittamasi on loppupäätelmä - niin oikein hyvä, sitten päivitän EEE PC:n Puppyyn ja käytän sitä.
Jossakin on nyt virhe - mielestäni tällaista virhettä ei pidä jättää tälle palstalle. Joko siinä on turvariski tai ei ole - en nyt tarkoita kaikkia turvariskejä, kuten esim. läppärin varastaminen jms, vaan ihan käyttöön liittyviä.
Yksi turvariski Puppy Linuxista joka tapauksessa puuttuu: huono salasana. Puppyn ajamisessa ei tarvita mitään salasanaa ... heheh, very funny ;)
Sinänsä 1 GB:n Asus EE PC oli yhdelle porukalle kuulemma oikein hyvä matkakone, koska hotellien koneisiin ei voinut ollenkaan luottaa, ja se on hyvin pieni. Siinä oli silloin Ubuntu 12.04 LTS. Siinä ei kuitenkaan ole kovalevyä vaan SSD-levy, joka saattoi olla se miksi tuli kommentti "oikein hyvä". Oletan, että konetta käytettiin WEB-surffailuun, kauppapaikoilla vierailuun ja sähköposteihin hyvin intensiivisesti. Se ei koneena siis ole yhtään parempi kuin Samsung.
Niin, ehkä tuolla raudalla jotenkin pärjäsi vielä viisi vuotta sitten, mutta sen jälkeen nettisivut (ja osittain selaimetkin) ovat ehtineet muuttua selvästi raskaammiksi.
Eihän tuo versio tarkoita samaa kuin käyttöhetki. Käytöstä on ehkä 3 vuotta.
Mihin perustuu ajatus, että tässä mainitut superraskaat sivut ovat muuttuneet raskaammiksi? Juurihan oli puhe, että monilla sivuilla, ei välttämättä kaikilla, on luovuttu, varmaan vaiheittain, Flashin käytöstä, joka vei sikamaisesti resursseja ja joka oli ainoa varsinainen CPU-syöppö? Edellä raportoitiin juuri ongelmasta 100%.n CPU:n kulutuksessa (Firefoxilla) ei ollenkaan RAMin kulutuksesta. Joten ainoa toistaiseksi raportoitu ongelma, joka jää jäljelle on RAM, joka ei siis ole ongelma kun käytetään miten esitin (SSD-levy, 2 GB tilauksessa, kevyempi käyttöjärjestelmä ja selain). Jos puhutaan sekalaisista sivuista, niin WordPressin markkinaosuus on kasvanut kasvamistaan, joka mielestäni on johtanut paljon järkevämpiin sivuihin. Jos puhutaan esim. mtv3:n sivuista, jotka olivat malliesimerkki raskaista sivuista, en usko että ne ovat muuttuneet raskaammiksi vaan päinvastoin - pahimmat älyttömyydet on karsittu tällaisilta valtasivustoilta.
Joten jälleen kerran, antakaa relevantti esimerkki. En kysy tätä todistaakseni olevani oikeassa, vaan siksi, että haluan tietää mihin 1 GB:n EEE PC oikeasti pystyy - en pysty yleistämään testitulosta, mutta Atom prosessori on kummassakin tapauksessa.
Mutta jos kyseessä on oikeasti vaikkapa korkeatasoisten videoiden katselu tai WEB-pelaaminen, niin unohdetaan koko juttu. Olen vastannut siihen mitä on kysytty, en muuhun.
-
Aika moni on tässä keskustelussa ja muuallakin esittänyt, että oikealla käyttöjärjestelmä-selain-yhdistelmällä voi web-surffailua ja muuta peruskäyttöä harrastaa koneella jonka resurssit ovat pienet. Tämähän oli otsikon kysymyskin.
Oheisena eräs testitulos. Se ei vastaa suoraan kysymykseen eikä sisällä kaikkia oleellisia vertailutietoja eksaktilla tavalla. CPU-käyttöä ei ole arvioitu täsmällisesti, mutta käytännössä koneet, jotka vievät paljon muistia, olivat myös tuntuvasti hitaita.
Mutta tästä voi kyllä päätellä aika paljon. Lopulta kannattaa varmistaa tulokset todellisessa ympäristössä, joka on helppoa tehdä irtolevyillä ja tilapäisillä asennuksilla. Vanhan koneen levy kannattaa vaihtaa uudelleenasennuksen yhteydessä joka tapauksessa muutenkin.
Tässä puhutaan koneesta jossa on 1-2 GB keskusmuistia, mieluiten tuo 2 GB.
YHTEENVETO:
Testi tehtiin MTV3:n web-sivulla, joka on perinteisesti hyvin raskas. Käyttöjärjestelmät olivat kaikki 64-bittisiä - oletettavasti 32-bittiset pärjäävät hieman pienemmillä resursseilla, jos 32-bit-versio on kyseisessä tapauksessa saatavana. Käytetty resoluutio oli lähellä 10" koneen maksimiresoluutiota.
Varsinaisesti kelvottomia vaihtoehtoja olivat: Garuda 20.04 (multimedia, kde-versio), Win10 2004. Jälkimmäinen on satunnaiseen käyttöön täysin kelvoton muutenkin, koska sen käyttöaste jää hyvin alhaiseksi (johtuen jatkuvista päivityksistä jolloin hidas kone on jumissa, niihin liittyvistä boot-tarpeista jotka ovat kokonaisuutena erittäin hitaita ja keskitetyn päivitysjärjestelmän puutteesta (päinvastoin kuin Linuxit)). Käyttöaste on siis hyötykäytön ja koneen auki pitämisen suhde. Kuilun partaalla olivat: Ubuntu 20.04 ja Windows 7.
Kubuntu vei yllättävän vähän resursseja eikä Ubuntu 16.04:kään ollut huono.
Puppy Linux Focal Fossa versio, oli omaa luokkaansa. Se oli myös huomattavan nopea verrattuna kaikkiin muihin. Se oli ainoa, joka voisi toimia 1 GB:n muistillakin. Käytetty Puppy-versio ei varmaan ollut kaikkein pieniruokaisin versio Puppystä - Puppy ei kaipaa kylkeensä mitään Focal Fossaa pienimuotoisessa käytössä, mutta erillisellä testillä varmistettiin esim. Ubuntun GIMPin toimivuus (se oli asennettunakin testeissä, tämä tarkoittaa kohtalaisen suurta Ubuntuun liittyvien riippuvuuksien asentamista. Se vaikutusta ei ole erikseen mitattu, mutta oletettavasti ei vaikuta kovin paljoa).
Tulosten soveltamisessa kannattaa muistaa se, että jos kone menee swapin puolelle, on vanhan pienen ensiasennus kovalevyn käyttö yksinkertaisesti suuri virhe. Ne ovat erittäin huonoja erikseen jokaisen määreen hitauden mukaisesti (vanha, pieni, ensiasennus, kovalevy). Näitä olen mittaillut joskus aikoinaan.
Oletettavasti tässä ketjussa esitetyt muut kevyet vaihtoehdot olisivat myös hyviä vaihtoehtoja vanhalle pikkukoneelle.
Firefox vei paljon muistia siihen nähden mitä varsinainen WEB-sivu vei, joten sitä ei ainakaan kannata käyttää. Kyse saattaa siis olla enemmän selaimesta kuin web-sivusta kun muistin kulutusta arvioidaan.
Yhteenvedon yhteenvetona: Vanhan koneen käyttökelpoisuus on eniten kiinni käyttöjärjestelmästä ja selaimesta, ei niinkään itse WEB-sivusta. Varsinaisessa selailussa ja sen nopeudessa paremmuusjärjestys oli hyvin yhteneväinen muistin kulutuksen kanssa: Puppy oli hyvin nopea ja Win10 hyvin hidas - muut siltä väliltä. Nopeutta tai CPU-kulutusta ei kuitenkaan tällä testillä ollut mahdollista mitata. Oletettavasti muut kevytversiot antavat myös hyviä tuloksia - Puppy oli näistä ainoa versio, jonka idea on olla kevyt (mutta oli toisaalta Ubuntu 20.04 yhteensopiva versio).
*****
KONEET:
(puhdas asennus tarkoittaa vast'ikään tehtyä uutta asennusta ilman massiivista ohjelmistojen muuta latailua)
Puppy Linux Focal Fossa 20.04, 64-bittiset
- puhdas asennus, virtuaalikone
- Pale Moon selain (oletusselain)
tulos: alkutila: 530 MB, mtv3: 770 MB
Kubuntu 20.04.2
- melko puhdas, uudehko asennus, fyysinen kone
- Firefox
- alkutila: 0.7 GB, tyhjä FF: 1.0 GB, mtv3: 1.2 GB
Ubuntu 16.04
- puhdas asennus, virtuaalikone
- Firefox
- alkutila: 1.0 GB, tyhjä FF: 1.1 GB, mtv3: 1.3 GB
Ubuntu 20.04
- puhdas asennus, virtuaalikone
- Firefox
- alkutila: 1.6 GB, mtv3: 1.8 GB
Windows 7
- tämä ei ole tuen puuttuessa käyttökelpoinen vaihtoehto
- vanha asennus, mutta siivottu, virtuaalikone
- Chrome (Firefoxia ei katsottu järkeväksi asentaa tätä varten)
- alkutila: 1.3 GB, tyhjä Chrome: 1.6 GB, mtv3: 1.9 GB
Garuda 20.04, multimedia-KDE versio
- puhdas asennus, virtuaalikone
- Firefox
- tyhjä FF: 2.1 GB, mtv3: 2.2 GB
Windows 10, 2004
- puhdas asennus, virtuaalikone
- Edge selain
- alkutila: 1.6 GB, tyhjä Edge: 1.9 GB, mtv3: 2.2 GB
******
LISÄYS (mittaus eri päivänä, eri WEB-sisältö):
Debian 85 live, Hamradio, 64-bit, MATE
- ei ole enää tuettu versio
- puhdas asennus, virtuaalikone
- Firefox
- alkutila: 275 MB, tyhjä FF: 450 MB, mtv3: 535 MB
TOINEN LISÄYS (taas eri WEB-sisältö):
Puppy Linux Bionix Beaver - versio, 32-bit
- puhdas asennus, virtuaalikone
- Pale Moon (PM)
- alkutila: 86 MB, aloitussivu PM: 220 MB, mtv3: 430 MB
(Erilaiset ohjelmien lataukset kuin Focal Fossa -versiossa. Oletusselain "Light" oli vanhentunut, päivitystapa aika erikoinen ja ei yritetty)
KOLMAS LISÄYS:
Puppy Linux Focal Fossa + Debian versio, 32-bit (jotenkin epävirallinen julkaisu)
- puhdas asennus, virtuaalikone
- Pale Moon (PM)
- alkutila 145 MB, aloitussivu PM: 320 MB, mtv3: 400 MB
Vaikka tämä on 20.04 yhteensopiva, latausjutut olivat edellisen Puppy-Ubuntun aikaisia eivätkä vakuuttaneet eivätkä kaikki toimineet.
-
Tässä mun kone (Samsung NC-10, 1 GB, 32-bit). Arvot Task Managerista.
Lubuntu 18.04
- pelkkä käyttis 150 MB
+ Firefox 303MB
+ mtv3 400-428 MB (vaihtelee itsekeseen)
Koneessa siis yhä 1GB keskusmuistia, mutta saan hakemalla 2GB kamman. Homma odottaa päätöstä pitää koko kone käytössä.
-
Johtuuko tuo selaimen lataushitaus muistin määrästä vai jostain prosessorin väylistä tms. pullonkauloista, johon ei voi oikeastaan muistin määrällä tai nopeudella vaikuttaa?
Ilmeisesti jos keskusmuistista on käytössä alle 50%, ei SDD-kovo tuo suurtakaan apua muuta kuin ehkä ohjelmien käynnistämisen nopeuteen.
-
Johtuuko tuo selaimen lataushitaus muistin määrästä vai jostain prosessorin väylistä tms. pullonkauloista, johon ei voi oikeastaan muistin määrällä tai nopeudella vaikuttaa?
Ilmeisesti jos keskusmuistista on käytössä alle 50%, ei SDD-kovo tuo suurtakaan apua muuta kuin ehkä ohjelmien käynnistämisen nopeuteen.
Johtuu varmastikin prosessorista, emosta ja muistin nopeudesta. Nopeampi muisti voi auttaa (sikäli kuin väylä sellaisia tukee ja sikäli kuin päivityksesi muistit ovat nopeampia), mutta muuten tilanne on mikä on. Vaihtamalla Firefoxin johonkin muuhun, kone varmaankin piristyy.
Pienellä muistilla menee koneesi. Sitä vähemmän se muistin hitaus vaikuttaa, mitä vähemmän muistia tarvitaan. Suhteelliset erothan ovat testini mukaan valtavia (tällä alueella 1-2 GB). Muistin määrä ei vaikuta mitään, jos sitä on riittävästi, kuten sinun edellä esitetyssä tilanteessasi on.
Nyt kun sinulla jo on tehtynä kaikki, ja vastauksena kysymykseesi, SSD-auttaisi vain ohjelmien latauksiin, koneen käynnistykseen, ohjelmien käynnistykseen, selaimen cachen lukemiseen koska eihän kaikkea WEB-sivulla lueta Internetistä, vaan omasta cachestä. Eli selaimen käynnistäminen tutulla sivulla, tulee aika suurelta osin cachestä, jos sivustolla kaikki ei ole muuttunut (mtv3:n uutissivuilla voi olla kyllä päivittäin paljon muutoksia).
Jos selaimen vaihtamisen jälkeen joku edellä mainituista tahmaa, niin sitten SSD:n käyttöönottoa kannattaa harkita. Muuten mielestäni ei, jos kaikki jo on asennettu ja toimii tahmaamatta. Uudelleenasennuksessa SSD kannattaa mielestäni aina ottaa käyttöön - sen avullahan voi kokeilla vaihtoehtoja ... mutta nyt sinulla on jo hyvä tilanne, jos siltä tuntuu.
Eräs ajatus tähän liittyen on se, että parannustoimenpiteet vaikuttavat eri asioihin. Silloin kun liikutaan kuilun partaalla on kuitenkin yksi asia, joka vaikuttaa kaikkeen: prosessoriteho. Sille ei kuitenkaan valitettavasti (yleensä) voi mitään ... ennen niitä vaihdeltiin tehokkaampiin.
-
Tein vielä toisen testin
Lubuntu 18.04 (Samsung NC-10, 1 GB, 32-bit).
- pelkkä käyttis 150 MB
+ Falkon-selain 243MB
+ mtv3 -> "vanhentunut selain" :)
+ mtv/uutiset 289 MB
-
Tein vielä toisen testin
Lubuntu 18.04 (Samsung NC-10, 1 GB, 32-bit).
- pelkkä käyttis 150 MB
+ Falkon-selain 243MB
+ mtv3 -> "vanhentunut selain" :)
+ mtv/uutiset 289 MB
Pienellä menee ja FF:n pudottaminen pois sai aikaan sen minkä kuvittelinkin.
Ilmeisesti tuo minun testaamani Puppy Linux 64-bit Focal Fossa versiona onkin suhteellisesti ottaen aika paljon muistia vaativa versio. Ei sitä ehkä 1 GB:n koneeseen kannata asentaa ... no, ei se menisikään koska 32-bit on vaatimus. 18.04 Focal Fossa 32-bit olisi ehkä kiinnostava johonkin käyttöön, jos pitää saada Ubuntu ohjelmia peliin mukaan.
Mielenkiintoista.
-
Lisäsin (vanhentuneen) Debian live-version tulokset listaani. Pienellä menee sekin.
-
Noista em. tuloksista päätellen taidan sitten pitää tuon Lubuntun. :D
Täytyy noita selaimia vielä hieman testailla. Sekin optio on, että pitää ajantasaista Firefoxia, jolla pääsee tarvittaessa pankkiin, ja sitten vaikka tuota Falkonia ihan tiedonhakuun, jossa ei vaadita sen suurempaa toiminnallisuutta.
Asensin muuten Lynxinkin. Se on yhä hengissä ja toimii! Eri asia on, miten ergonominen on tuo komentoriviltä luettu kuvaton www-sivu. :D
Eli nyt käytössä pääkoneessa Ubuntu 20.04 ja tässä miniläppärissä Lubuntu 18.04. Se hieman häiritsee, että monet ohjelmat pitää olla erilaiset eri koneissa. Esim. LibreOffice ei toimi Lubuntussa. Pitää olla joku outo Abitext, mikä kyllä vaikuttaa ihan peruskirjoitusohjelmalta.
-
Noista em. tuloksista päätellen taidan sitten pitää tuon Lubuntun. :D
Täytyy noita selaimia vielä hieman testailla. Sekin optio on, että pitää ajantasaista Firefoxia, jolla pääsee tarvittaessa pankkiin, ja sitten vaikka tuota Falkonia ihan tiedonhakuun, jossa ei vaadita sen suurempaa toiminnallisuutta.
Asensin muuten Lynxinkin. Se on yhä hengissä ja toimii! Eri asia on, miten ergonominen on tuo komentoriviltä luettu kuvaton www-sivu. :D
Eli nyt käytössä pääkoneessa Ubuntu 20.04 ja tässä miniläppärissä Lubuntu 18.04. Se hieman häiritsee, että monet ohjelmat pitää olla erilaiset eri koneissa. Esim. LibreOffice ei toimi Lubuntussa. Pitää olla joku outo Abitext, mikä kyllä vaikuttaa ihan peruskirjoitusohjelmalta.
Lisäsin vielä tuloksiin 32-bit Puppy version, 18.04 Ubuntu yhteensopivan. Sillä pääsi paljon pienempiin muistilukemiin. Toimivuudeltaan ei ollut kuitenkaan ensi kokeiluna yhtä vakuuttava kuin Focal Fossa versio. Ohjelmien lataukset ja päivitykset näyttivät olevan hankalampia, kokeellisia tai eivät aina toimineet. Pale Moon selain siihen meni kuitenkin ilman ongelmia kun latasi Get Browser-ohjelman ensin - monta muutakin selainta löytyy sen kautta.
Testasin lähinnä omasta mielenkiinnosta - varmaan Lubuntu on sinulle sopivin, siis näistä testatuista. Word-tyyppiset tekstinkäsittelyohjelmat ovat ulkoasultaan 30 vuotta vanhoja ideoita - eiköhän niillä kaikilla pärjää tekstin tuottamisessa. Ulkoasultaan hienot PDF:t - eihän niitä millään MS Officenkaan versiolla saa aikaiseksi (sisältäen esim. painolaatuisia kuvia) - kannattaa muutenkin tehdä tehokkaalla koneella.
-
Testasin lähinnä omasta mielenkiinnosta - varmaan Lubuntu on sinulle sopivin, siis näistä testatuista. Word-tyyppiset tekstinkäsittelyohjelmat ovat ulkoasultaan 30 vuotta vanhoja ideoita - eiköhän niillä kaikilla pärjää tekstin tuottamisessa. Ulkoasultaan hienot PDF:t - eihän niitä millään MS Officenkaan versiolla saa aikaiseksi (sisältäen esim. painolaatuisia kuvia) - kannattaa muutenkin tehdä tehokkaalla koneella.
Joo, mulla huonot nörttigeenit, mutta silti päättänyt Linux-maailmassa pysyä. :D Nyt aloin jopa perehtymään tuohon komentotulkin käyttöön, vaikka ei sille ole minulla oikeaa tarvetta. Pari epäselvää käyttöikeutta olen onnistunut sillä korjaamaan.
Monikonekäytössä on melko häiritsevää, jos jokaisessa koneessa on omat softat, niin yhden asetuksen etsimiseen menee aina kolminkertainen aika. Ei ole lainkaan sanottua, että joka ohjelmalla on oma logiikka vaikkapa kieliasujen suhteen tai siihen, miten oikolukua säädetään.
-
...
Monikonekäytössä on melko häiritsevää, jos jokaisessa koneessa on omat softat, niin yhden asetuksen etsimiseen menee aina kolminkertainen aika. Ei ole lainkaan sanottua, että joka ohjelmalla on oma logiikka vaikkapa kieliasujen suhteen tai siihen, miten oikolukua säädetään.
Totta. Jos on tarkoitus tehdä "keskisiistiä" muotoiltua hyvälaatuista tekstiä, niin kyllä niitä asetuksia saa hakea ... sisällysluetteloiden teosta nyt puhumattakaan.
-
Esim. LibreOffice ei toimi Lubuntussa.
Mikä siinä LibreOfficessa on täsmälleen ongelmana? Herjaako jotain, jos yrität käynnistää päätteen kautta:
lowriter
-
Esim. LibreOffice ei toimi Lubuntussa.
Mikä siinä LibreOfficessa on täsmälleen ongelmana? Herjaako jotain, jos yrität käynnistää päätteen kautta:
lowriter
Ei mikään, minä vain sekoilen: :-[
Taisi käydä niin, että muistin väärin. Eli tuo Libre kaatui ennen päivitystä, kun vanha Lubuntu oli joku 14.04 tai vastaava. Nyt tuntuu toimivan niin graafisella kuin komentorivikäynnistyksellä.
-
Lisäsin listaan tuon Puppy Linux Ubuntu Focal Fossa + Debian 32-bit yhteensopivan version tiedot. Tämä ei kuitenkaan vakuuta sillä tässä on edellisen Puppy-Ubuntun aikaista tekniikkaa joka ei aina toimi ja asennus ei ole triviaalia. Libre Office antaa mm. ruman virheilmoituksen 32-bit paketeista ja siitä, että niitä ei löydy.
Laitan tähän mukaan Puppy Linux Ubuntu Focal Fossa, 64-bit yhteensopivasta versiosta ruutukuvan. Libre Office asentuu siihen nätisti erittäin yksinkertaisista, aiheenmukaisista QuickPet menuista. Mutta tämähän ei siis sovi 32-bit koneisiin.
-
Sama ohje pätee edelleen: Hanki Chromebook. Kaikki rauta vanhenee aikanaan ja softan tuki loppuu aikanaan. Digikasvatuksen alkeita.
-
Sama ohje pätee edelleen: Hanki Chromebook. Kaikki rauta vanhenee aikanaan ja softan tuki loppuu aikanaan. Digikasvatuksen alkeita.
Varmaan hyvä, jos haluaa yhden systeemin lisää.
-
Chromebookin voi asentaa toisen Linuxin tilalle. Ei tarvita mitään lisää.
-
Eikö Cromebookilla voi vain vuorotella omansa ja Linuxin välillä ... jotenkin hyvin kömpelösti muistaakseni? Miksei osta suoraan rautaa Linuxiin, jos haluaa Linuxin? (Onhan tietysti Chromebookissakin Linux-käyttöjärjestelmä, mutta distro on ei-tyypillinen)
Hyvä rauta vanhenee hyvin hitaasti - minulla ei ole yhtään 10 vuotta uudempaa (tietokone)rautaa, paitsi Raspberryt ja verkkolevyt. En kylläkään ostanut näitä 10 vuotta sitten, eivätkä nämä olleet alkujaan surkeasti rakennettuja tai huonosti konfiguroituja ostoksia. Kaikki softat pyörivät näissä oikein hyvin peruskäytössä ja esim. virtualisoinnissa. En tee mitään 4K-elokuvien editointia tai pelaa vaativia tappopelejä.
Minikoneet ovat oma lukunsa - ne olivat alunperinkin suunnattuja johonkin tiettyyn asiaan eivätkä olleet tarkoitettujakaan yleiskäyttöisiksi tietokoneiksi. 10 ":n ruutu on läppärissä kymmenen vuoden jälkeenkin 10":n ruutu. Kuitenkin musan soittoon tai matkakoneeksi miniläppäri sopii oikein hyvin, koska siinä työssä pienuus ja keveys on etu tai ehdoton vaatimus ja tabletilla kirjoittaminen on kuitenkin huomattavan viheliäistä. Monet maallikot eivät ymmärrä, että Linux-miniläppäri on erittäin korkeatasoinen musansoittovehje, kun sen varustaa korkeatasoisella USB-äänikortilla, ja toimii heittämällä vielä kymmenen vuoden jälkeenkin (ei silloin mikään Windows-tyyppinen ajurisotku ole esteenä).
On tietysti totta, että vanha rauta pitää dedikoida laatunsa mukaisiin tehtäviin, mutta sama oli todellisuudessa tilanne jo uutena. Ei miltään "Excel-läppäriltä" 14-tuuman ruudulla, voi paljoa vaatia vanhanakaan.
Muistan hyvin PC-maailman erästä käännekohtaa, 486-prosessoreiden ilmestymisen aikaa (ehkä 1992). Jotkut ostivat koneensa hyvin pienellä muistilla ja 800x600 näytöllä. Isompi muisti, en muista enää mitä se tarkoitti, oli suhteellisen edullista eikä 1024x800 ruutu ollut paljoakaan kalliimpi. Nämä edellämainitut väärät ostokset vanhenivat alle kahden vuoden. Itse käytin omaa konettani kauan, mm. Windows 95:ssä ei ollut mitään ongelmia. Toissijaisena pelikoneena se palveli vielä senkin jälkeen kun sain Windows NT:tä varten uuden, hienon koneen. Tällöin edullisia, hyviä käytettyjä koneita ei ollut olemassa, mutta nyt on tilanne aivan erilainen. Monesti asiat jotka koetaan tehon puutteena, ovat vain vääriä konfigurointeja.
-
Chromebookin voi asentaa toisen Linuxin tilalle. Ei tarvita mitään lisää.
Mutta mikä järki on ottaa käyttöön taas yksi uusi käyttöjärjestelmä? Nyt pitää jo taistella kahden Windowsin, Linuxin ja Androidin kanssa, ja halua olisi vähentää tuota määrää ei lisätä.
Ymmärtääkseni Chromebook vaatii jatkuva ja hyvän nettiyhteyden.
-
Chromebookin voi asentaa toisen Linuxin tilalle. Ei tarvita mitään lisää.
Mutta mikä järki on ottaa käyttöön taas yksi uusi käyttöjärjestelmä? Nyt pitää jo taistella kahden Windowsin, Linuxin ja Androidin kanssa, ja halua olisi vähentää tuota määrää ei lisätä.
Ymmärtääkseni Chromebook vaatii jatkuva ja hyvän nettiyhteyden.
Chromebook on älyttömän nopeasti kaapannut huomattavan markkinaosuuden - jotakin on tehty oikein. Se on jo (maailmanlaajuisesti) ohittanut Applen todella lyhyessä ajassa.
Äly on ehkä siinä se, että se saattaa olla helppokäyttöinen ja tarjoaa hyvän hinta/laatusuhteen. Järjestelmänä se on todennäköisesti juuri sellainen joka vanhenee käsiin hyvin nopeasti - sehän on tietysti myyjän tarkoituskin.
Tupla-boottina Linuxin kanssa - jos minulta kysytään koko tupla-boottiasia on it-teknologian pysähtyneisyyden ajan jäänne, joka vanheni 00-luvun puolivälissä kun virtualisointi tuli käyttökelpoiseksi. Kaikkeen tekniikkaan löytyy tietysti omat käyttöalueensa, kuten ehdoton yhden koneen vaatimus ja Windows-pelaaminen.
En ostaisi Chromebookia asentaakseni siihen jokin muun Linux-distron enkä varsinkaan käyttäisi sitä tupla-bootissa. Sellaisenaan se voisi tarjota lyhytaikaisen huvin jossakin käytössä. Koululaisethan niitä ovat etupäässä ostaneet ja heillähän on "matkakäyttöä" koko ajan.
Koulumaailmakin on oma suljettu maailmansa - onko kone "certifioitu" koulukäyttöön vai ei - harva haluaa ostaa tämän suljetun maailman ulkopuolelta. Varmaan Chromebook on onnistunut lobbauksessaan hyvin ja saavuttanut tämän statuksen. Silloin kauppa käy ... kuten sanottua, lähinnä kai pitäisi rajata tämä USAhan. En tunne tarkemmin - varmaan joku muu tuntee asiaa hyvinkin tällä palstalla?
-
Tupla-boottina Linuxin kanssa - jos minulta kysytään koko tupla-boottiasia on it-teknologian pysähtyneisyyden ajan jäänne, joka vanheni 00-luvun puolivälissä kun virtualisointi tuli käyttökelpoiseksi. Kaikkeen tekniikkaan löytyy tietysti omat käyttöalueensa, kuten ehdoton yhden koneen vaatimus ja Windows-pelaaminen.
Jos tarkoitat tuplabootilla kahta rinnakkaista käyttöjärjestelmää, niin on ihan tätä päivää. Itse käytän pääasiallisesti Linuxia, mutta sitten on ohjelmia, jotka toimivat vielä XP:llä ja yksi riesa mikä pyörii vain Windows 7:aa uudemmilla. Siten käytössä on kaksi konetta, joissa molemmissa kaksi käyttöjärjestelmää. Kokeilin pyörittää noista XP:n CAD-ohjelmia uudemmassa windowsissa, mutta mm. tulostus ei enää onnistu. Sitä ei XP-virtuaalikone osaa hoitaa (tai minä).
Linuxin Winessä pyörii jotkut windows-ohjelmat, mutta esim. veneesuunnittelun ohjelma, FreeShip on niin hidas, ettei ole enää mielekäs käyttää. Tätä kokeiltu useammalla eri koneella.
Kolmannen todellisuuden tähän tuo tuo kännyköiden maailma. Nykyelämä edellyttää älypuhelinta, joten vähintään yksi android/apple pyörii aina mukana kuvioissa.
Lisätään vielä neljäs ulottuvuus, eli systeemin vikasietoisuus. Se mahdollisuus, että yksi kone hajoaa, on aina ja koko ajan olemassa. Pelkän datan varakopioinnin lisäksi pitää käytännössä olla varakone, jonka avulla sitten joko korjaa tuon pääkäyttökoneen tai päivittää uuden. Itselläni on asia ratkaisu niin, että on pöytäkone ja läppäri. Pyötäkoneen varastaminen vaatii murron, eikä luultavasti vanhana "romuna" kelpaisi murtovarkaille. Se on siis myös vaikeampi hukattava kuin mukana kulkeva läppäri.
Tässä kokonaisuudessa on hyvin monta puolta.
-
Tupla-boottina Linuxin kanssa - jos minulta kysytään koko tupla-boottiasia on it-teknologian pysähtyneisyyden ajan jäänne, joka vanheni 00-luvun puolivälissä kun virtualisointi tuli käyttökelpoiseksi. Kaikkeen tekniikkaan löytyy tietysti omat käyttöalueensa, kuten ehdoton yhden koneen vaatimus ja Windows-pelaaminen.
Jos tarkoitat tuplabootilla kahta rinnakkaista käyttöjärjestelmää, niin on ihan tätä päivää. Itse käytän pääasiallisesti Linuxia, mutta sitten on ohjelmia, jotka toimivat vielä XP:llä ja yksi riesa mikä pyörii vain Windows 7:aa uudemmilla. Siten käytössä on kaksi konetta, joissa molemmissa kaksi käyttöjärjestelmää. Kokeilin pyörittää noista XP:n CAD-ohjelmia uudemmassa windowsissa, mutta mm. tulostus ei enää onnistu. Sitä ei XP-virtuaalikone osaa hoitaa (tai minä).
Linuxin Winessä pyörii jotkut windows-ohjelmat, mutta esim. veneesuunnittelun ohjelma, FreeShip on niin hidas, ettei ole enää mielekäs käyttää. Tätä kokeiltu useammalla eri koneella.
Kolmannen todellisuuden tähän tuo tuo kännyköiden maailma. Nykyelämä edellyttää älypuhelinta, joten vähintään yksi android/apple pyörii aina mukana kuvioissa.
Ymmärrän kyllä, että se on tätä päivää, mutta ei olisi pitänyt olla kymmeneen vuoteen. Tarkistin asian kerran yhdessä (maailmanlaajuisessa) tapaamisessa ja MITÄÄN teknistä ei tehty virtualisoinnin ulkopuolella. Kyseessä oli n. 10-15 ERI järjestelmää (eli siis 10-15 virtuaalikonetta per osallistuja kahden viikon aikana). Järjestelmissä on aina mukana paljon tavaraa ... erittäin laajojen (ns. cadiksi laajojen) sovellusohjelmistojen lisäksi tietokantaohjelmistoja ja n kpl Microsoftin muita ohjelmistoja, Visual Studio jms.
Itse käytän jatkuvasti n. 20-30 virtuaalikonetta, joissa on hyvin monipuolisia järjestelmiä ... en nyt tarkoita tämän palstan käyttöjärjestelmäkokeiluja ... ne ovat aivan eri asioita.
Yhdellä hyvällä koneella voi käyttää ohjelmia paljon paremmin virtualisoituna kuin kolmella fyysisellä koneella, joista kaksi on kuitenkin aina huonompaa ... tämä on tietenkin paljon pidempi tarina, mutta tämä vain loppupäätelmänä ... siis puhumattakaan tilantarpeesta, varmistuksista, vaihtoehtojen kokeilusta, päivityksistä tai verkoista koneiden välillä tai muusta. Tupla-bootti on todella alkeellista tähän verrattuna.
-
Ymmärrän kyllä, että se on tätä päivää, mutta ei olisi pitänyt olla kymmeneen vuoteen.
En osaa sanoa tuosta, kun en mitenkään seuraa alaa. Mutta itsellä tuli ongelmaksi virtualisoinnin kanssa ohjelman hitaus (Winellä) ja printtereiden toimimattomuus (virtuaali-XP:llä). Nuo olivat varmaan teoriassa ratkaistavissa, mutta käytännön elämässä ei kellään ole intoa tai osaamista tehdä mosia säätöjä. Kaupallinen maailma heittää XP-ohjelmat roskiin, mutta harrastajalla ei ole varaa ostella koko ajan uusia lisenssejä. Helpoin tapa säilyttää vanha ohjelma, on säilyyttää sen mukana vanha tietokone/käyttis. Tietoturvan voi hoittaa irroittamalla ethernetin käytön ajaksi.
Huomaan että tässä on kaksi koulukuntaa. Itse en kuulu ns. nörtteihin, enkä ole kovin perehtynyt tietokoneiden sielunelämään, vaan nämä ovat lähinnä työkaluja. Toisille on taas kunnia-asia "puukottaa" järjestelmiä, jotta ne saa käyttöön sitten vaikka kännykässä.
-
Ymmärrän kyllä, että se on tätä päivää, mutta ei olisi pitänyt olla kymmeneen vuoteen.
En osaa sanoa tuosta, kun en mitenkään seuraa alaa. Mutta itsellä tuli ongelmaksi virtualisoinnin kanssa ohjelman hitaus (Winellä) ja printtereiden toimimattomuus (virtuaali-XP:llä). Nuo olivat varmaan teoriassa ratkaistavissa, mutta käytännön elämässä ei kellään ole intoa tai osaamista tehdä mosia säätöjä. Kaupallinen maailma heittää XP-ohjelmat roskiin, mutta harrastajalla ei ole varaa ostella koko ajan uusia lisenssejä. Helpoin tapa säilyttää vanha ohjelma, on säilyyttää sen mukana vanha tietokone/käyttis. Tietoturvan voi hoittaa irroittamalla ethernetin käytön ajaksi.
Huomaan että tässä on kaksi koulukuntaa. Itse en kuulu ns. nörtteihin, enkä ole kovin perehtynyt tietokoneiden sielunelämään, vaan nämä ovat lähinnä työkaluja. Toisille on taas kunnia-asia "puukottaa" järjestelmiä, jotta ne saa käyttöön sitten vaikka kännykässä.
Winet ja tupla-bootit ovat nimenomaan nörttijuttuja. Virtualisointi on työkalu. Olen kyllä huomannut, että näillä palstoilla eletään menneisyydessä.
Wine ei ole mikään virtualisointiratkaisu eikä sitä käytetä työkaluna mihinkään - jos minun maailmastani kysytään. Ei sitä kukaan edes tunne (omassa piirissäni), koska sillä ei ole mitään merkitystä työkaluna.
Printterit eivät ole mikään ongelma virtualisoinnissa.
Virtualisointi on todellisuudessa yksinkertaisin ratkaisu. Siinä on rajoituksia rautakytköksissä, mutta niitä ei ole minkään ammatti-ohjelmiston kanssa (jonkun DVD-rippauksen kanssa voi olla rajoituksia). Tietenkin virtualisointi vaatii ymmärrystä, mutta niinhän kaikki muukin vaatii tietotekniikassa.
-
Ymmärrän kyllä, että se on tätä päivää, mutta ei olisi pitänyt olla kymmeneen vuoteen.
En osaa sanoa tuosta, kun en mitenkään seuraa alaa. Mutta itsellä tuli ongelmaksi virtualisoinnin kanssa ohjelman hitaus (Winellä) ja printtereiden toimimattomuus (virtuaali-XP:llä). Nuo olivat varmaan teoriassa ratkaistavissa, mutta käytännön elämässä ei kellään ole intoa tai osaamista tehdä mosia säätöjä. Kaupallinen maailma heittää XP-ohjelmat roskiin, mutta harrastajalla ei ole varaa ostella koko ajan uusia lisenssejä. Helpoin tapa säilyttää vanha ohjelma, on säilyyttää sen mukana vanha tietokone/käyttis. Tietoturvan voi hoittaa irroittamalla ethernetin käytön ajaksi.
Huomaan että tässä on kaksi koulukuntaa. Itse en kuulu ns. nörtteihin, enkä ole kovin perehtynyt tietokoneiden sielunelämään, vaan nämä ovat lähinnä työkaluja. Toisille on taas kunnia-asia "puukottaa" järjestelmiä, jotta ne saa käyttöön sitten vaikka kännykässä.
Winet ja tupla-bootit ovat nimenomaan nörttijuttuja. Virtualisointi on työkalu. Olen kyllä huomannut, että näillä palstoilla eletään menneisyydessä.
Menee jo filosofian puolelle, mutta itse elän ja tulen elämään aina menneisyydessä. En sijoita tietotekniikaan rahaa kuin kymppejä/satasen ja suosin ilmaisia ja +10v vanhoja tekniikoita, kuten vaikka perinteistä sähköpostia, dxf, jpg, rtf, txt yms. formaatteja. En näe syytä uudistautua, kun ikää on jo sen verran, että olen nähnyt tuon "nykypäivän". Se on vain yksi tapa huijata rahaa kuluttajilta. Tämän päivän nykypäivä on huomenna ja historiaa. Ymmärrän toki, jos ala kiinnostaa, niin on syytäkin pysyä kehityksen kärjessä. Tavalliselle ihmiselle, joka ei ns. harrasta tietokoneita, ei uusi aika ole tuonut juuri muuta kuin digivalokuvaamisen (ongelmineen) ja tuon mobiilin maailman. Kuvien, kirjoitusten ja viestien olennainen sisältö ei ole muuttunut sataan vuoteen juurikaan.
-
...
Menee jo filosofian puolelle, mutta itse elän ja tulen elämään aina menneisyydessä. En sijoita tietotekniikaan rahaa kuin kymppejä/satasen ja suosin ilmaisia ja +10v vanhoja tekniikoita, kuten vaikka perinteistä sähköpostia, dxf, jpg, rtf, txt yms. formaatteja. En näe syytä uudistautua, kun ikää on jo sen verran, että olen nähnyt tuon "nykypäivän". Se on vain yksi tapa huijata rahaa kuluttajilta. Tämän päivän nykypäivä on huomenna ja historiaa. Ymmärrän toki, jos ala kiinnostaa, niin on syytäkin pysyä kehityksen kärjessä. Tavalliselle ihmiselle, joka ei ns. harrasta tietokoneita, ei uusi aika ole tuonut juuri muuta kuin digivalokuvaamisen (ongelmineen) ja tuon mobiilin maailman. Kuvien, kirjoitusten ja viestien olennainen sisältö ei ole muuttunut sataan vuoteen juurikaan.
Yep, minulle on sinänsä itsestään selvää, että jokainen tekee mitä haluaa.
Mutta kun mainitsit nuo sanat "cad" ja "suunnittelu" niin kerroin miten nykyään, siis viimeiset 15 vuotta, asioita hallitaan kun tarvitaan aidosti monenlaisia järjestelmiä. Puhun nyt softafirman perspektiivisistä joka on usein 10 vuotta edellä aikaansa jos verrataan loppuasiakkaisiin. Virtualisointiohjelmistot, siis kunnolliset, ovat kumma kyllä ilmaisia yksityiskäytössä ja toimivat Linuxissa ja Windowsissa täysin yhteensopivasti (voi ajaa vaikka ulkoiselta USB-3 SSD-levyltä vuorotellen - no, jos uusimpien Ubuntujen NTFS-versio toimisi kunnolla. 16.04 toimii.).
Minäkään en suosi mitään trendikästä vaan ainoastaan perusteltua uudistamista. Esimerkiksi monipuoliset pikaviestimet aiheuttavat vain sen, että mitä useampi on käytössä, sitä huonommin saa ketään kiinni. Samoin kirjoittaminen on muuttunut tyhjänpäiväiseksi, kun käytetään puhelinta ja pikaviestintä. Ei sähköposti ole aikuisten oikeasti vanhentunut mihinkään vaan on erittäin hyvä moneen asiaan. Samoin tämä Forum on erittäin hyvä teknisiin asioihin, siksi tämä konsepti on säilynyt 20 vuotta - mutta tätäkään eivät kaikki vielä ymmärrä, vaan käytetään täysin vanhentuneita konsepteja, kuten sähköpostilistoja Foorumin korvikkeena. Viestinnän eri muotojen käyttökelpoisuus ymmärretään kummallisen huonosti - kuvitellaan esimerkiksi että pikainen palaveri ratkaisee kaikki asiat tai että PowerPoint soveltuu teknisen tiedon varsinaiseen esittämiseen. Tästä on tehty hyviä esityksiä miten viestintää oikeasti pitäisi arvottaa ja käyttää. Nämä siis kommenttina sanomaasi, että viestinnän sisältö ei ole muuttunut mihinkään - ei siis olisi pitänyt muuttua - ainoastaan teknologiat ovat osittain parempia, mutta väärinkäytettyinä johtavat huonompaan tulokseen.
Jos huomasit, niin tein nämä eri järjestelmien mittaukset - jotka siis olivat tämän ketjun varsinainen aihe - virtuaalikoneilla (yhtä poikkeusta lukuunottamatta). Tämä ei olisi tässä ajassa onnistunut mitenkään fyysisillä koneilla. Nyt mihin hyvänsä näihin järjestelmiin voi palata takaisin milloin haluaa ja käyttää muuhun - jotkut olivat olemassa olevia järjestelmiä, jotka olikin luotu muuhun alunperin. Mahdollisesti huvittava yksityiskohta: Olin eilen illalla lyömässä hanskat tiskiin tämä erään 32-bit järjestelmän kanssa kun se toimi toivottoman hitaasti. Huomasin vasta sitten, että ajoin sitä vahingossa virtuaalikoneessa 256 MB:n muistilla - no ei toimi kunnolla noin, vaikka käynnistyykin normaalisti :) .
-
Mutta kun mainitsit nuo sanat "cad" ja "suunnittelu" niin kerroin miten nykyään, siis viimeiset 15 vuotta, asioita hallitaan kun tarvitaan aidosti monenlaisia järjestelmiä.
Joskus CAD-suunnittelua olen ihan työkseni tehnyt ja sitä ei käytännössä voi tehdä läppärillä. Homma vaatii hyvän (ergonomisen) työpisteen, ison monitorin ja tilaa myös papereille ja muulle tilpehöörille kirjoituspöydällä. Yleensä myös apupöydän proto-osille. Tässä yhtälössä ei ole mitään haittaa siitä, että ohjelma on omalla koneellaan ja visusti erillään kaikesta muusta, tai jos kyseessä suunnitteluosasto, niin että nämä koneet linkittyvät vain toisiinsa ja mahdolliseen PDM-järjestelmään. Ohessa voi sitten pyöriä pieni läppäri josta pääsee netiin tarkastamaan tietoja ja josta voi viestitellä muualle. Tämä ehkä vanhanaikainen setup, mutta en usko, minkään virtuaaliteknologian tuovan tuohon mitään uutta olennaista. Erillinen järjestelmä/verkko on myös hyvin tietoturvallinen.
Jos huomasit, niin tein nämä eri järjestelmien mittaukset - jotka siis olivat tämän ketjun varsinainen aihe - virtuaalikoneilla (yhtä poikkeusta lukuunottamatta).
En huomannut, kun en ymmärrä noista virtuaalikoneista mitään. :) Enkä oikeastaan edes halua.
Itse asiaan sen verran, että tein uuden setupin ja kokeilen vierekkäin 10" tablettia irtonäppiksellä ja -hiirellä, ja tuota miniläppäriä. Käyttömukavuus Linuxissa on huomattavasti parempi, mutta pohdinnassa myös, josko reissukäytössä (mm. fillarimatkoilla) - missä arvostan keveyttä ja akunkestoa - toimisi myös tuo tabletti sopivilla ohjelmilla ja esim. pilvimuistilla. Siinä olisi se etu, että mm. tuon verkkopankin, booking.com:n softan ja muuta tarpeelista saisi samaan pakettiin ja hyvin tietoturvallisesti. Tabletin yksi kiistaton etu on, että se toimii erinomaisesti "kirjana" sängyllä tai teltassa makoillessa.
Eli tämän kokeilun lopputulos voi olla se, että kotona pyörii Ubuntu ja matkoilla kulkee vain tuo Android....
-
Chromebookit ovat ihan hyviä edullisia tietokoneita. Yleistyvät kovaa vauhtia edullisuuden ja helppokäyttöisyyden takia opiskelijoilla. Vanha tietokone Linuxilla on aina hyvä sijoitus, kunhan ei ole liian vanha uusille paremmille ohjelmille. Virtualisointia suositaan ja kehutaan täällä. Mikä on hyvä virtualisointiohjelma kotikäyttöön? Virtualbox?
-
Virtualisointia suositaan ja kehutaan täällä. Mikä on hyvä virtualisointiohjelma kotikäyttöön? Virtualbox?
Tuosta kannattaisi avata kokonaan uusi aihe, niin tämä keskustelu ei ajaudu täysin sivuraiteille! :)
-
Chromebookit ovat ihan hyviä edullisia tietokoneita. Yleistyvät kovaa vauhtia edullisuuden ja helppokäyttöisyyden takia opiskelijoilla. Vanha tietokone Linuxilla on aina hyvä sijoitus, kunhan ei ole liian vanha uusille paremmille ohjelmille.
Tässä yleinen väärinkäsitys, että uudet ohjelmat olisivat olennaisesti parempia kuin vanhat. Toki monissa kehitys menee eteenpäin, mutta vaikkapa sähköposti, perus-kirjoitusohjelmisto, perus-taulukkolaskenta, perus-kuvankäsittely ja monet vastaavat ohjelmat eivät ole juurikaan kehittyneet 20 vuoteen. Se ns. kehitys on usein ollut erilaisten turhien toiminallisuuksien ja automaatioiden lisääminen, kun ihmiset ovat halunneet lisää graafisuutta ja muuta visuaalisuutta. Harva sitten jaksaa enää opetella edes 10% uuden softan ominaisuuksista saati sen muokkaamisesta. Eikö monikaan tarvitse tuhatta eri fonttia tai sataa eri tulostusmuotoa.
Nettiselaimet tietoturvineen ja mm. digitaallinen kuva ja musiikki toki kehittynyt huimasti, samoin kuin pelit, jos ne ovat tärkeitä. Koko hurjasti hehkutettu pilvitallennuskin on tavalliselle käyttäjälle lähes tarpeeton. Varakopiona se toimii ja satunnaisessa tiedostojen siirroissa. Tosin niissä piuha kännykästä läppäriin on usein nopeampi.
-
Virtualisointia suositaan ja kehutaan täällä. Mikä on hyvä virtualisointiohjelma kotikäyttöön? Virtualbox?
Tuosta kannattaisi avata kokonaan uusi aihe, niin tämä keskustelu ei ajaudu täysin sivuraiteille! :)
Täysin totta!
-
Joskus CAD-suunnittelua olen ihan työkseni tehnyt ja sitä ei käytännössä voi tehdä läppärillä.
Tuo on tosiaan vanhentunut konsepti. Läppärillä jossa on dokkari (docking station) voi tehdä suunnittelua aivan yhtä hyvin ja siihen saa samat asiat kiinni kuin työasemaankin.
Korona-aikana tuo on korostunut. Jollakin parkkipaikalla (nimi suojattu) katseltiin maaliskuussa huvittuneena kun se oli täynnä ihmisiä, jotka kantoivat isoja näyttöjä ja työasemia autoihinsa - etätöihin. Muissa firmoilla, samassa toimistorakennuksessa, riitti päivittäinen läppärin pakkaaminen laukkuun.
Rauta on sen verran halpaa, että näytöt ja dokkarit voivat olla valmiina kummassakin päässä. Työ on myös liikkuvaa, jolloin läppäri tarvitaan joka tapauksessa. Työ on harvemmin enää 8-16 toimistossa pelkästään oman työpöydän edessä, vaan konetta tarvitaan aina ja kaikkialla.
Eli tämän kokeilun lopputulos voi olla se, että kotona pyörii Ubuntu ja matkoilla kulkee vain tuo Android....
Hyvä tabletti on oikein hyvä moneen asiaan. Juttujen kirjoittamiseen se ei ole hyvä - siihen saa kyllä lisälaitteita, mutta sama se sitten vaikka istuisi läppärin edessäkin. Matkanäppis vie tilaa, taiteltavakin, eikä pelkästään sen hankkimalla saa kuitenkaan hiirtä.
Ohjelmien vanhentumisesta:
Kommenttisi oli asiaa, mutta siinä on kuitenkin muunlaisia asioita mukana:
- vanhoja ohjelmia ei voi pyörittää enää uusissa käyttöjärjestelmissä. Windows-maailmassa on vain Windows 10 olemassa. IT-osastolta on melko turhaa anella poikkeuslupia, muihin kuin äärimmäisiin poikkeuksiin.
- vanhojen ohjelmistojen käyttöön, joita ohjelmistotoimittaja ei tue uudessa käyttöjärjestelmässä, ei löydy keneltäkään sympatiaa eikä helposti apujakaan. Laskutusnumerolla löytyy apuja.
- poista sähköposti tuosta 20 vuotta sitten listasta. Silloin oli toinen toistaan huonompia sähköposteja kuten luukku ja iobox. Googlen G-mail on aidosti innovatiivinen sähköposti ja hakkaa mielestäni mennen tullen esim. Microsoftin postit, ollen myös pilvessä eli toimii aina ja kaikkialla - tarkoittaen aina. On vaikeaa löytää sähköpostiongelmaa johon ratkaisu ei olisi ollut: käytä G-mailiä, viimeisen 15 vuoden ajalta. Googlesta ja G-mailistä ei tarvitse pitää, mutta ei pidä sanoa etteikö kehitystä olisi tapahtunut.
- jos puhutaan jostakin äärimmäisen yksinkertaisesta ja it-maailmassa erittäin vanhasta asiasta, kuten tekstinkäsittelystä, vanhoja formaatteja voi edelleen käyttää ja sinänsä voi käyttää vanhoja ohjelmia tai muutoin vanhanaikaisia ohjelmia, jos ne saa jossakin toimimaan. Sama koskee muitakin asioita joissa teollisuusstandardit jylläävät, esim. mp3, wav, flac, jpg, tif, bmp ... jne. Nämäkin ovat hyvin vanhoja keksintöjä, mp3:kin yli 20 vuotta vanha. Uudemmat asiat, kuten mp4 x265 pakkauksella ei niin vaan enää toimikaan, mutta voi olla erittäin käyttökelpoinen silloin kun x264 on huono (esim. valvontakameroissa). Riippuu mitä kukakin tekee kotonaan.
- yleensäkin vanhojen järjestelmien käyttökelpoisuuden arviointi ei ole aivan yksinkertaista ja hyvin harvalla riittää siihen mielenkiintoa saati sitten osaamista. Yleensä ostetaan varman päälle jotakin uutta ja yleiskäyttöistä, joka ei sinänsä ole väärin jos mielenkiintoa ei ole opiskeluun (joka ei ole aivan triviaalia). Esim. 4K videoihin ostetaan huipputietokone (tuhansia euroja maksava läppäri),vaikka 50-100 euron Raspberry näyttää jo 4K:ta kahdella ruudulla. Sama tilanne on ollut näytönohjaimissa kautta aikojen - turbiiniluokan satojen eurojen näytönohjaimia ostettiin HD-videoiden katseluun, vaikka 50 euron passiivijäähdytetty näytönohjain riitti rautakiihdytykseen.
-
Joskus CAD-suunnittelua olen ihan työkseni tehnyt ja sitä ei käytännössä voi tehdä läppärillä.
Tuo on tosiaan vanhentunut konsepti. Läppärillä jossa on dokkari (docking station) voi tehdä suunnittelua aivan yhtä hyvin ja siihen saa samat asiat kiinni kuin työasemaankin.
No jokainen tekee mitä lystää, mutta minä väitän, ettei CAD-suunnittelua voi tehdä ilman kunnollista työpöytää ja isoa monitoria. Se on sivuseikka vaikka itse softa pyörisi jossain serverillä Kiinassa. Tarkoitin siis tuossa läppärillä vain läppäriä sen omalla näytöllä.
- poista sähköposti tuosta 20 vuotta sitten listasta. Silloin oli toinen toistaan huonompia sähköposteja kuten luukku ja iobox.
...
- jos puhutaan jostakin äärimmäisen yksinkertaisesta ja it-maailmassa erittäin vanhasta asiasta, kuten tekstinkäsittelystä, vanhoja formaatteja voi edelleen käyttää ja sinänsä voi käyttää vanhoja ohjelmia tai muutoin vanhanaikaisia ohjelmia, jos ne saa jossakin toimimaan.
Sähköposti on kuitenkin yhä eri asia kuin sen varaan rakennetut nettipalvelimet. Sähköposti toimii ilman mitään graafisiakaan käyttöliittymiä ja oli olemassa jo netin alkuaikoina.
Tekstin kirjoittaminen lienee it-vinkkelistä melko triviaalia, mutta ei tietotekniikka ole toistaiseksi juurikaan parantanut itse kirjallisuuden laatua. No ehkä hieman virheitä korjattu ja tarjonta kasvanut, mutta noin sisällöllisesti. On eri asia nähdä tietokone työkaluna tai itsetarkoituksena. Työkaluvinkkelistä tekstinkäsittely on jo kehittynyt huippuunsa (hieman kuin lyijykynä) eikä se parane sillä että siitä tehdään koko ajan uusia versioita. Siinä on kyse vain kaupallisesta pakkomyynnistä.
-
Joskus CAD-suunnittelua olen ihan työkseni tehnyt ja sitä ei käytännössä voi tehdä läppärillä.
Tuo on tosiaan vanhentunut konsepti. Läppärillä jossa on dokkari (docking station) voi tehdä suunnittelua aivan yhtä hyvin ja siihen saa samat asiat kiinni kuin työasemaankin.
No jokainen tekee mitä lystää, mutta minä väitän, ettei CAD-suunnittelua voi tehdä ilman kunnollista työpöytää ja isoa monitoria. Se on sivuseikka vaikka itse softa pyörisi jossain serverillä Kiinassa. Tarkoitin siis tuossa läppärillä vain läppäriä sen omalla näytöllä.
OK. Dokkarin kautta käytetään usein kahta näyttöä, erillistä näppäimistöä ja hiirtä. Ohjelmat pyörivät perusvaihtoehdossa omalla koneella, mutta laajemmat eivät koskaan ilman yhteyttä serveriin. Usein käytetään jonkinlaista remote-yhteyttä tai sitten Citrixiä tai aitoa pilvipalvelua. Joka tapauksessa on-line lisenssien saaminen käyttöön pitää ratkaista, joten ilman nettiyhteyttä mikään ei toimi. Nämä ovat konsernitason taloudellisesti isoja päätöksiä ja on samantekevää mitä yksittäinen suunnittelija näistä ajattelee. Kaikki nämä toimivat hyvin jos osaamista löytyy ja järjestelmään sijoitetaan se mikä siihen täytyy sijoittaa.
CAD-ohjelmiin liittyen tehdään paljon tiedonhallintaan ja räätälöintiin liittyvää työtä jota loppukäyttäjä ei näe. Tällaisen työn työasemavaatimukset vaihtelevat kovasti.
- poista sähköposti tuosta 20 vuotta sitten listasta. Silloin oli toinen toistaan huonompia sähköposteja kuten luukku ja iobox.
Sähköposti on kuitenkin yhä eri asia kuin sen varaan rakennetut nettipalvelimet. Sähköposti toimii ilman mitään graafisiakaan käyttöliittymiä ja oli olemassa jo netin alkuaikoina.
Ei pidä sotkea keskustelun kontekstia. Puhe oli järjestelmän kehittymisestä ja kirjoitin ainoastaan järjestelmän kehittymisestä käyttäjän kannalta. Ero on kuin yöllä ja päivällä.
Tässä on yleisempikin väärinkäsitys mahdollisesti. Ei sähköpostissa ole oleellista sen kirjoittaminen. Samoin kuin tekstissä ei ole oleellista sen kirjoittaminen, vaikka yleensä näin ajatellaankin. Kyse on siitä mitä lukija näkee. Ei kukaan halua lukea enää VAX Mailin 80-luvun sähköposteja, ennen nettiä. Ei kukaan halua lukea konekirjoitettua tai matriisitulostimella printattua oppikirjaa ilman kuvia. Kyse on lopputuloksesta niin kuin lukija sen kohtaa. Lukemisen ergonomia ei ole mikään mielipidekysymys vaan korkeakoulutasoinen oppiaine.
Kirjoittamista tehdään lukijaa varten eikä kirjoittaminen ole mikään itseisarvo. Tässä mielessä uudemmat järjestelmät ovat huomattavasti parempia - tai eivät ole, riippuu mistä puhutaan. Avoimen koodin kunnollisia julkaisujärjestelmiä ei ole ollut kovinkaan kauaa vaan ne maksoivat mansikoita 15 vuotta sitten - ei kukaan halua lukea tekstinkäsittelyjärjestelmällä tehtyä kirjaa, oli sisältö mikä hyvänsä - voi lukea jos muuta ei ole tarjolla.
On tietysti totta, että yritysten pienimuotiset ohjeistukset voisi kirjoittaa siististi millä ohjelmalla hyvänsä ja perussyy sille miksi ei tehdä näin on osaamisen tai viitseliäisyyden puute. Mutta paremmilla ohjelmilla on aina oma sijansa toiminnassa.
"tat voi tietysti laajent tavoilla miten kirj textviesteja jos ei ole lauseita tai kapp vaan yht puppua usein kirj virh saattelemana ja sitt ihmetel kuink joku fossiili valittaa tata samaa tapaa kaytetaan foorumeillak miks tasta ei pideta ei ymmar"
Tekstin kirjoittaminen lienee it-vinkkelistä melko triviaalia, mutta ei tietotekniikka ole toistaiseksi juurikaan parantanut itse kirjallisuuden laatua. No ehkä hieman virheitä korjattu ja tarjonta kasvanut, mutta noin sisällöllisesti. On eri asia nähdä tietokone työkaluna tai itsetarkoituksena. Työkaluvinkkelistä tekstinkäsittely on jo kehittynyt huippuunsa (hieman kuin lyijykynä) eikä se parane sillä että siitä tehdään koko ajan uusia versioita. Siinä on kyse vain kaupallisesta pakkomyynnistä.
Tästä jo kirjoitin samansuuntaisesti. Ei pidä kerrata ikäänkuin olisin tarkoittanut jotakin muuta. Tämä näin sisällöllisenä asiana.
-
Tässä on yleisempikin väärinkäsitys mahdollisesti. Ei sähköpostissa ole oleellista sen kirjoittaminen. Samoin kuin tekstissä ei ole oleellista sen kirjoittaminen, vaikka yleensä näin ajatellaankin. Kyse on siitä mitä lukija näkee. Ei kukaan halua lukea enää VAX Mailin 80-luvun sähköposteja, ennen nettiä. Ei kukaan halua lukea konekirjoitettua tai matriisitulostimella printattua oppikirjaa ilman kuvia. Kyse on lopputuloksesta niin kuin lukija sen kohtaa. Lukemisen ergonomia ei ole mikään mielipidekysymys vaan korkeakoulutasoinen oppiaine.
Kirjoittamista tehdään lukijaa varten eikä kirjoittaminen ole mikään itseisarvo. Tässä mielessä uudemmat järjestelmät ovat huomattavasti parempia - tai eivät ole, riippuu mistä puhutaan. Avoimen koodin kunnollisia julkaisujärjestelmiä ei ole ollut kovinkaan kauaa vaan ne maksoivat mansikoita 15 vuotta sitten - ei kukaan halua lukea tekstinkäsittelyjärjestelmällä tehtyä kirjaa, oli sisältö mikä hyvänsä - voi lukea jos muuta ei ole tarjolla.
Minä kirjoitin lopputyöni 1990-luvun lopulla, eikä silloin ollut minkäänlaisia ongelmia istuttaa siistejä kuvia tekstin lomaan ja asettaa otsikkoja, fontteja, marginaaleja ja kappalejakoja tyylikkäästi. Muistelen, että käytin tuohon MS Wordia, mutta en ole ihan varma. Silloin oli muitakin, nykyään jo markkinoilta poistuneita tekstinkäsittelyohjelmia. En näe, että sitä seuranneessa 20 vuodessa olisi oikeastaan mikään kehittynyt. Nyt käyttämässäni LibreOfficessa on ihan samat perustoiminnot ja tulosteen laatukaan ei ole juuri parantunut. Toki silloin tulostimet olivat kalliita, kun laatua sai irti lähinnä lasertulostimista. Väri on toki iso ero silloiseen mustavalkomaailmaan, mutta pääosin melko turha esim. kirjoissa.
Sähköpostin suhteen en enää muista yksityiskohtia, mutta olettaisin, että jo 90-luvun alussa oli mahdollisuus lukea viesti omilla fonteilla. Ei siinä informaatiossa tarvitse niitä fontteja olla. Ääkköset usein tökkivät, kun softat niin US-keskeisiä ja pelkälle 7-bittiselle ASCII:lle tehtyjä. Se maailma on muuttunut ja nykyään kielivalinnat jopa toimivat.
Maailma on kehittynyt hurjasti siihen suuntaan, että moni oikeasti täysin turha asia nähdään nyt ikään kuin välttämättömyytenä. Esim. tuo fontti on sellainen. Niitä riittää puoli tusina kaikkeen mitä ihminen eläessään tarvitsee. Värituloste on hieman samanlainen. Se on tarpeellinen vain hyvin harvoin. Ns. kiva lisä lähinnä, ja kuluerä tietty.
-
Tässä on yleisempikin väärinkäsitys mahdollisesti. Ei sähköpostissa ole oleellista sen kirjoittaminen. Samoin kuin tekstissä ei ole oleellista sen kirjoittaminen, vaikka yleensä näin ajatellaankin. Kyse on siitä mitä lukija näkee. Ei kukaan halua lukea enää VAX Mailin 80-luvun sähköposteja, ennen nettiä. Ei kukaan halua lukea konekirjoitettua tai matriisitulostimella printattua oppikirjaa ilman kuvia. Kyse on lopputuloksesta niin kuin lukija sen kohtaa. Lukemisen ergonomia ei ole mikään mielipidekysymys vaan korkeakoulutasoinen oppiaine.
Kirjoittamista tehdään lukijaa varten eikä kirjoittaminen ole mikään itseisarvo. Tässä mielessä uudemmat järjestelmät ovat huomattavasti parempia - tai eivät ole, riippuu mistä puhutaan. Avoimen koodin kunnollisia julkaisujärjestelmiä ei ole ollut kovinkaan kauaa vaan ne maksoivat mansikoita 15 vuotta sitten - ei kukaan halua lukea tekstinkäsittelyjärjestelmällä tehtyä kirjaa, oli sisältö mikä hyvänsä - voi lukea jos muuta ei ole tarjolla.
Minä kirjoitin lopputyöni 1990-luvun lopulla, eikä silloin ollut minkäänlaisia ongelmia istuttaa siistejä kuvia tekstin lomaan ja asettaa otsikkoja, fontteja, marginaaleja ja kappalejakoja tyylikkäästi. Muistelen, että käytin tuohon MS Wordia, mutta en ole ihan varma. Silloin oli muitakin, nykyään jo markkinoilta poistuneita tekstinkäsittelyohjelmia. En näe, että sitä seuranneessa 20 vuodessa olisi oikeastaan mikään kehittynyt. Nyt käyttämässäni LibreOfficessa on ihan samat perustoiminnot ja tulosteen laatukaan ei ole juuri parantunut. Toki silloin tulostimet olivat kalliita, kun laatua sai irti lähinnä lasertulostimista. Väri on toki iso ero silloiseen mustavalkomaailmaan, mutta pääosin melko turha esim. kirjoissa.
Sähköpostin suhteen en enää muista yksityiskohtia, mutta olettaisin, että jo 90-luvun alussa oli mahdollisuus lukea viesti omilla fonteilla. Ei siinä informaatiossa tarvitse niitä fontteja olla. Ääkköset usein tökkivät, kun softat niin US-keskeisiä ja pelkälle 7-bittiselle ASCII:lle tehtyjä. Se maailma on muuttunut ja nykyään kielivalinnat jopa toimivat.
Maailma on kehittynyt hurjasti siihen suuntaan, että moni oikeasti täysin turha asia nähdään nyt ikään kuin välttämättömyytenä. Esim. tuo fontti on sellainen. Niitä riittää puoli tusina kaikkeen mitä ihminen eläessään tarvitsee. Värituloste on hieman samanlainen. Se on tarpeellinen vain hyvin harvoin. Ns. kiva lisä lähinnä, ja kuluerä tietty.
Yep, samaa mieltä jos puhutaan tekstinkäsittelyohjelmista ja siitä tavanomaisesta mitä niillä tuotetaan.
Jos puhutaan kaikesta kirjoittamisesta ja vaikkapa sähköpostin sisällöstä, niin kehitys on ollut hyvää. Esimerkiksi julkaisujärjestelmät ovat tulleet kaikkien ulottuville. Kyse on tietysti kokonaisuuden kehityksestä - muutoinhan tehokkaampi ohjelmistoja ei voi käyttää tehokkaasti eikä niiden tuotoksiakaan katsella kunnolla tai helposti.
-
Jos puhutaan kaikesta kirjoittamisesta ja vaikkapa sähköpostin sisällöstä, niin kehitys on ollut hyvää. Esimerkiksi julkaisujärjestelmät ovat tulleet kaikkien ulottuville. Kyse on tietysti kokonaisuuden kehityksestä - muutoinhan tehokkaampi ohjelmistoja ei voi käyttää tehokkaasti eikä niiden tuotoksiakaan katsella kunnolla tai helposti.
Toisaalta mitä enemmän some ja blogit valtaavat alaa, sitä köyhemmäksi käy niiden sisältö. Kirjojen aikakaudella oli vielä tapana oikolukea teksti ennen julkaisua.
Mielenkiintoisesti sama ilmiö on tapahtunut TV:ssä. kanavia on sata, mutta ei tule enää senkään verran katsomisen arvoista kuin tuli aikoinaan kolmella kanavalla. :D
-
Maailma on kehittynyt hurjasti siihen suuntaan, että moni oikeasti täysin turha asia nähdään nyt ikään kuin välttämättömyytenä. Esim. tuo fontti on sellainen. Niitä riittää puoli tusina kaikkeen mitä ihminen eläessään tarvitsee.
Laitan tämän vain tähän: https://www.linkedin.com/pulse/tuntematon-suomalainen-kirjainmuotoilu-jussi-kapanen/ 8)
Sinänsä mielenkiintoista kuinka tuohon asiaan ei koskaan tullut kiinnitettyä huomiota.
-
Maailma on kehittynyt hurjasti siihen suuntaan, että moni oikeasti täysin turha asia nähdään nyt ikään kuin välttämättömyytenä. Esim. tuo fontti on sellainen. Niitä riittää puoli tusina kaikkeen mitä ihminen eläessään tarvitsee.
Laitan tämän vain tähän: https://www.linkedin.com/pulse/tuntematon-suomalainen-kirjainmuotoilu-jussi-kapanen/ 8)
Sinänsä mielenkiintoista kuinka tuohon asiaan ei koskaan tullut kiinnitettyä huomiota.
Mielenkiintoinen tarina, mutta eipä se Nokiaa pelastanut.
Ja en siis sinänsä vastusta hyviä fontteja tai tekstin sujuvaa luettavuttaa, vaan lähinnä maailman monimutkaistumista tavallisen ihmisen ulottumattomiin. Kirjapainoilla lienee asiantuntijat sovittamaan teoksen fontit ja muut asetukset kohdilleen, mutta ei sitä taitoa tarvitse kuin alan ammattilaiset. Ns. tavalliselle pulliaiselle riittää muutama groteski ja muutama antiikva jo varsin hyvä dokumentin tuottamiseen. Aiheesta innostunut latailee niitä sitten satamäärin koneelleen.
Tietotekniikan kohdalla tuo karkaaminen on erityisen selvää, mutta sama trendi on autoissa, talonrakentamisessa ja monessa harrastustoiminnassa. Teknologia ns. kehittyy ja ihmiselle jää enää kuluttajan rooli, ostaa ja korjauttaa huonosti tehtyjä härpäkkeitä. Tätä kaikkea sitten perustellaan ihmisten turvallisuudella ja omalla edulla, mutta en voi olla näkemättä tuota massiivista kaupallisuutta kaiken takana.
Linux on raikas tuulahdus aitoa tee se itse henkeä tässä valmiiksi pureskellussa maailmassa. :D
-
Mutta kun mainitsit nuo sanat "cad" ja "suunnittelu" niin kerroin miten nykyään, siis viimeiset 15 vuotta, asioita hallitaan kun tarvitaan aidosti monenlaisia järjestelmiä.
Joskus CAD-suunnittelua olen ihan työkseni tehnyt ja sitä ei käytännössä voi tehdä läppärillä. Homma vaatii hyvän (ergonomisen) työpisteen, ison monitorin ja tilaa myös papereille ja muulle tilpehöörille kirjoituspöydällä. Yleensä myös apupöydän proto-osille. Tässä yhtälössä ei ole mitään haittaa siitä, että ohjelma on omalla koneellaan ja visusti erillään kaikesta muusta, tai jos kyseessä suunnitteluosasto, niin että nämä koneet linkittyvät vain toisiinsa ja mahdolliseen PDM-järjestelmään. Ohessa voi sitten pyöriä pieni läppäri josta pääsee netiin tarkastamaan tietoja ja josta voi viestitellä muualle. Tämä ehkä vanhanaikainen setup, mutta en usko, minkään virtuaaliteknologian tuovan tuohon mitään uutta olennaista. Erillinen järjestelmä/verkko on myös hyvin tietoturvallinen.
...
En huomannut, kun en ymmärrä noista virtuaalikoneista mitään. :) Enkä oikeastaan edes halua.
Kyllä läppäriäkin voi käyttää hyvällä työpisteellä ja hyvällä ulkoisella näytöllä. Välillä läppäri ymmärretään vain 200 - 300 € uutena maksavaksi 'market' läppärinä, joka on joka suhteessa "halpuutettu" tuote, jota ei pitäisi ostaa mihinkään käyttöön. 5 vuotta vanha vanhan yrityskäyttöön tarkoitetun, uutena 1000€ tai yli maksaneen, kannettavan saa käytettynä samalla hinnalla ja on mennen tullen parempi kuin uusi halpis läppäri.
Kyllä minäkin Compaqin kalliiseen, lcd näytölliseen, läppäriin yritin 1980-1990 lukujen vaihtessa asentaa Windows 3:sta. Lopputulos oli päättymätön swappaus, joka söi kaiken koneen kapasiteetin 100%:sti, kun muistia oli liian vähän silloiselle Windowsille. Mutta kyllä tämän jälkeen kannettavat ovat hiukan kehittyneet, myös lcd-näyttöjen osalta ...
CAD-työasemien 'laatikot' lisävarusteineen maksavat varmasti yli 1000€ tai paljon enemmän...
On sinun valintasi, jos et virtuaalikoneista halua mitään ymmärtää., Minä kyllä kehoittaisin harkitsemaan uudelleen. "Virtuaalinen" on kyllä tosi hypetys sana, mutta virtuaalikone oikein ymmärrettynä ei ole hypetystä.
-
Kyllä läppäriäkin voi käyttää hyvällä työpisteellä ja hyvällä ulkoisella näytöllä.
Kyllä. Jos tietokoneista puhutaan niin läppäri on se kone tänä päivänä. Lisälaitteet ovat mitä ovat tarpeen mukaan.
Tähän on päädytty monissa yrityksissä aiemmin mainituista syistä, joissa oli mukana myös työn liikkuvuus. Nyt korona-aikana asia on tietysti aika paljon 1:1 että järjestelmien pitää toimia kaikkialla. Jopa hallinnollisessa työssä käytetään läppäreitä, koska hekin joutuvat aina välillä osallistumaan koulutusmatkoille ja erinäiset web-meetingit on kuitenkin helpointa saada toimimaan läppärillä - työaseman kanssa web-meetingin pitäminen illalla kahdeksalta ei ole aivan miellyttävää useimmille, koska työasema on lähtökohtaisesti toimistolla. Varsinainen syy taustalla on tietysti se, ettei haluta ylläpitää jokaisella kahta konetta, joissa kuitenkin pitäisi olla paljolti samat ohjelmat ja ihmiset sekoilisivat näiden eri koneiden järjestelmien kanssa.
Läppärit eivät ole huonoja koneita. Omassa työssäni ensimmäinen läppäri, joka oli mielestäni hyvä, tuli markkinoille n. 10 vuotta sitten. Game changer siinä olivat SSD-levyt ja i7-prosessori. Koneita on monissa hintaluokissa, mutta itse olen tottunut koneisiin, siis pääkoneena, läppäreihin joiden hintaluokka on ollut 4000-5000 euroa ... mutta alennusprosentit sen verran kivoja, että lopullinen hinta on ollut paljon alempi. Tällä 10 vuotta vanhalla vehkeellä voi edelleenkin tehdä kaikkea normaalia erittäin hyvin - siinä pyörii nyt Ubuntu Studio. Dokkari ei toimi nyt Ubuntussa, mutta yhdellä ulkoisella näytöllä pärjää oikein hyvin.
Peliläppärit vaikuttavat hyviltä, esim. Asus ROG-koneet, niitä on erilaisia hintaluokissa 2000-3000 euroa enkä epäile yhtään, etteivätkö olisi oikein hyviä mihin tahansa käyttöön. Niihin saa jo 32 GB muistia, joka voi olla vaatimus virtualisoinnissa, missä datasetit ovat isoja ja ajetaan esim. kolmen koneen järjestelmää.
Mitään varsinaista teknistä työtä en ole tehnyt 15 vuoteen virtualisoinnin ulkopuolella. Pari kertaa olen tehnyt virheen, että olen käyttänyt fyysistä konetta ja siitä on tullut aina ongelmia - esim. miten saa ympäristön talteen myöhempää käyttöä ja verifiointia varten. Tiedän kyllä että fyysisiä koneita voi virtualisoida, mutta onhan se tosi kökköä siihen nähden, että virtuaalikoneen tapauksessa ei tarvitse tehdä mitään, tilanne säilyy. Ennen kuin tuli kunnollisia läppäreitä, käytin vaativammissa tapauksissa työasemaa neljällä kovalevyllä ja Ubuntu 64-bitillä. Toimi siinä oikein miellyttävästi, kovalevyläppäreillä ei voinut käyttää kuin yhtä konetta kerrallaan tai sitten piti käyttää useita ulkoisia levyjä, mikä ei ole lainkaan ongelmatonta Windowsissa (pitää tietää tarkalleen mitä tekee, jottei kokeilu pääty grande catastropheen jossa pääkone on myös vaarassa - ei liity virtualisointiin mitenkään vaan levyjen määrään).
Virtualisointi nykykoneilla - tai edellä mainituilla hyvillä koneilla - vaatii oikeastaan vain kaksi asiaa: tarpeeksi muistia siihen mitä tekee (16 GB riittää jo kaikkeen Linux-kokeiluun mennen tullen) ja SSD-levy josta ajetaan (sisäinen tai USB-3 väylä). Hyvältä kovalevyltäkin voi ajaa, jos tietää mikä on hyvä ja ymmärtää sen rajoitteet - Linux-koneiden testaus on sen verran yksinkertaista työtä, että esim. uusi 6 TB:n levy riittää siihen hyvin, mutta lähtökohtaisesti kovalevyä ei kannata käyttää, koska niiden suorituskykyä ei kuitenkaan osata mitata.
... tässä on kopioitavaa virtualisointivastauksiin, jos joku sellaisen kysymyksen esittää eri säikeessä ...
-
Läppärit eivät ole huonoja koneita. Omassa työssäni ensimmäinen läppäri, joka oli mielestäni hyvä, tuli markkinoille n. 10 vuotta sitten. Game changer siinä olivat SSD-levyt ja i7-prosessori. Koneita on monissa hintaluokissa, mutta itse olen tottunut koneisiin, siis pääkoneena, läppäreihin joiden hintaluokka on ollut 4000-5000 euroa ... mutta alennusprosentit sen verran kivoja, että lopullinen hinta on ollut paljon alempi. Tällä 10 vuotta vanhalla vehkeellä voi edelleenkin tehdä kaikkea normaalia erittäin hyvin - siinä pyörii nyt Ubuntu Studio. Dokkari ei toimi nyt Ubuntussa, mutta yhdellä ulkoisella näytöllä pärjää oikein hyvin.
Peliläppärit vaikuttavat hyviltä, esim. Asus ROG-koneet, niitä on erilaisia hintaluokissa 2000-3000 euroa enkä epäile yhtään, etteivätkö olisi oikein hyviä mihin tahansa käyttöön. Niihin saa jo 32 GB muistia, joka voi olla vaatimus virtualisoinnissa, missä datasetit ovat isoja ja ajetaan esim. kolmen koneen järjestelmää.
en Linux-kokeiluun mennen tullen) ja SSD-levy josta ajetaan (sisäinen tai USB-3 väylä). Hyvältä kovalevyltäkin voi ajaa, jos tietää mikä on hyvä ja ymmärtää sen rajoitteet - Linux-koneiden testaus on sen verran yksinkertaista työtä, että esim. uusi 6 TB:n levy riittää siihen hyvin, mutta lähtökohtaisesti kovalevyä ei kannata käyttää, koska niiden suorituskykyä ei kuitenkaan osata mitata.
Jos 1000€ tai ylikin tuntuu enemmältä kuin esim. minulla on varaa maksaa niin kuten jo mainitsin hyviä käytettyjä saa alta 1000€:lla ja riittävän hyviä moneen käyttöön voi löytää alle 500€:n. Käytettyjä on kuin uusia ja tosi rankassa käytössä olleita, mutta nämä vanhat koneet voivat olla parempia kuin vastaavan hintaiset uudet mahdollisimman halvalla kasatut muoviset vimpulat. Käytettyä muovista vimpulaa ei suosittele kenellekään, jos siitä joutuu mitään maksamaan...
-
Jos 1000€ tai ylikin tuntuu enemmältä kuin esim. minulla on varaa maksaa niin kuten jo mainitsin hyviä käytettyjä saa alta 1000€:lla ja riittävän hyviä moneen käyttöön voi löytää alle 500€:n. Käytettyjä on kuin uusia ja tosi rankassa käytössä olleita, mutta nämä vanhat koneet voivat olla parempia kuin vastaavan hintaiset uudet mahdollisimman halvalla kasatut muoviset vimpulat. Käytettyä muovista vimpulaa ei suosittele kenellekään, jos siitä joutuu mitään maksamaan...
Yep, sanoisin että i7 (tai i5) + SSD + 16 MB riittää kaikkeen tavanomaiseen ja ylikin. 8 GB riittää hyvin jos ajetaan vain yhtä konetta kerrallaan. Esimerkiksi Dell Precision 7150 läppärin hinta näyttää käytettynä olevan n. 1000 euroa - se on jo erittäin hyvä läppäri. Dellit varustellaan tilatessa ja mallimerkintä 7150 ei vielä kerro paljoakaan sisuskaluista, muuta kuin että e.m. ominaisuudet ylitetään kirkkaasti (esim. muisti on todennäköisesti aina 32 GB). Listahinta tällaisella oli 2016 n. 4000-5000 euroa ja varusteiden hintahaarukka voi olla isompikin. Nykyään (siis jo 2016) pystyy tilaamaan myös järjettömän paljon kalliimpia, nopeimpia prosessoreita, jotka saattoivat tuoda 2000 euroa lisähintaa - hyvin epätodennäköistä että tällaista olisi tilattu, mutta tämä vain ääriesimerkkinä varusteluiden eroista.
Markettimikroissa monissa malleissa on vain yksi ajatus: olla mahdollisimman halpoja. Yleisesti tällaista tuotetta ei kannata koskaan ostaa missään tuoteryhmässä, ei ainakaan jos rahat ovat tiukoilla. Olen näitä katsellut ja näissä on aivan karmeita ongelmia - esimerkiksi läppärissä hajoaa tuuletin takuuajan jälkeen - on siis säästetty 1 euron tuulettimessa 0.5 euroa (siis valmistajan hankintakustannuksena) jotta saadaan hintaa alas. Pyörivä puhallin ja sen sähkömoottori ei lähtökohtaisesti hajoa koskaan, jos se on oikein mitoitettu - tämä ei ole mikään satunnainen ongelma.
Yksi tuore esimerkki (parin vuoden takaa) oli pieni läppäri, jossa Win 10 jätti vapaata levytilaa uutena 10 GB:tä, sairaan pienellä levyllä. Eihän tämä olisi toiminut edes seuraavan Feature Upgaden jälkeen. No, ostaja tajusi tilanteen - ostin siihen 120 GB:n uuden SSD:n ja asensin Ubuntun - tuli paljon parempi kone muutenkin.
Uutena läppärinä, väliltä 500-1000 euroa saa varmaan jo aika hyviä. Jos hankkii 16 GB:n koneen, niin se todennäköisesti käy ja kukkuu hyvin seuraavat 10 vuotta, jos kone on muuten laadukas. Jos hankkii 500 eurolla vääräntyyppisen, se ei ole koskaan hyvä ja muutaman vuoden päästä se alkaa harmittamaan (esim. kone voi olla muuten täysi susi, mutta näytönohjain on hyvä, jolla ei ole merkitystä jos ei pelaile, eikä silläkään ole merkitystä jos näyttö on surkea). Kaikenlaisia tuotteitahan niitä myydään kaupoissa.
Koneiden väliset laatuerot ovat muuten erittäin suuria. Niitä on tilastoitu, mutta en viitsi tähän laittaa vertailua, koska tilasto on melko vanha. Sen kuitenkin mainitsen, että Asus oli huipulla ja Dell vain keskikastissa. Nämä vastaavat omia kokemuksia.
-
Asus ROG Zephyrus S GX701GXR - tällaisen saa tarjouksesta hintaan 2800 euroa. Todennäköisesti erittäin hyvä kone, omia kokemuksia ei ole.
Jos pureksitaan mistä hinta tulee ja miksi näin hyvää ei tarvita, niin seuraavia asioita ei tarvita. Jos olet huippupelaaja ja tiedät tarvitsevasi tällaisen, niin allaoleva on turhaa, koska tiedät jo kaiken oleellisen muutenkin.
Ultra-slim - ihan kiva, mutta ei täysin tarpeellista
RTX 2800 näytönohjain - enemmän kuin kiva, mutta ei tällaista huippua tarvita kuin vaativissa peleissä
Näyttö - 17", enemmän kuin kiva, matkakäytössä ehkä vähän suuri
Näyttö - huippulaatua, ei tarvita muissa kuin peleissä. IPS-näytön valokuville saa halvemmissakin malleissa, tosin ei välttämättä aivan näin hyvää. Voi olla että käytät kuitenkin ulkoista näyttöä jolloin läppärin oma näyttö on toisarvoista.
32 GB muistia - varmistaa, että seuraavat 10 vuotta riittää kaikkeen tavanomaiseen. Jos tarvitset enemmän, niin et tarvitse tätä kommentointiakaan, koska tiedä asiat muutenkin
1 TB NVME M.2 levy - huippunopea, iso. Tosi kiva, mutta ulkoisella USB-3 levylläkin pärjäisi tarpeen mukaan eli pienempikin riittäisi. Jos sinulla on paljon dataa ja virtuaalikoneita, niin ei tälläkään levyllä vielä kuuhun mennä, ulkoisia tarvitaan joka tapauksessa
Äänikortti - tästä en osaa sanoa tarkemmin, mutta todennäköisesti vähintäinkin siedettävä. Testaisin kuitenkin ensin ja mahdollisesti päätyisin ulkoiseen USB-äänikorttiin, äänenlaadun ja ominaisuuksien vuoksi (esim. kunnolliset hifikuulokkeet eivät tässä toimi kuitenkaan, liian heikkotasoinen vahvistin). Tällöin itse läppärin äänikorttihehkutus on turhaa, paitsi peleissä joissa läppärin omat ominaisuudet ovat helpoiten konfattavissa.
Kone jossa on huippuvarusteet on myös huippu infra - esimerkiksi emolevy on todennäköisesti erittäin hyvä. Tässä koneessa on siis tilannenopeutta erittäin hyvin, jota et saa halvempaan rimpulaan vaikka tekisit mitä. Joten on tässä piilossa kuitenkin (todennäköisesti) erittäin hyvä kone, vaikka itse varusteet olisivatkin hieman övereitä omaan tarkoitukseen.
-
Kyllä läppäriäkin voi käyttää hyvällä työpisteellä ja hyvällä ulkoisella näytöllä.
Kyllä. Jos tietokoneista puhutaan niin läppäri on se kone tänä päivänä. Lisälaitteet ovat mitä ovat tarpeen mukaan.
Tässä on nyt terminologista väärinkäsitystä. Tarkoitan termillä "käyttää läppäriä" nimeomaan tilannetta, jossa on käytössä läppäri ja hiiri. Jos siihen lisätään iso ulkoinen näyttö, niin minä puhun jo työasemasta, koska tuon kokonaisuuden käyttö sylissä (lap) vaikkapa junassa ei ole enää käytännössä mahdollista.
Se on ergonomisesta vinkkelistä ihan sama, missä se itse softa pyörii: vieressä olevalla läppärillä, työasemakoneella tai serverillä. Olennaista on ymmärtää, ettei vähänkään vaativampaa (mekaniikan) CAD-suunnittelua voi tehdä pelkän läppärin varassa, vaan se vaatii ihan oman työpisteen ja tarkka työskentely ison näytön/kaksi näyttöä, jossa on tilaa niin työalueelle kuin apuikkunoille. Toisin kuin ehkä softamaailmassa, fyysisen kappaleen suunnittelu vaatii paljon apuvälineitä: suttupaperia, protokappaleita, mittavälineitä, paperitulosteita, joihin piirretty palaverissa korjauksia, muistilistoja, taulukkokirjoja, pari tuolia, jne.
-
Yep, sanoisin että i7 (tai i5) + SSD + 16 MB riittää kaikkeen tavanomaiseen ja ylikin.
Tuo riippuu kovasti mitä tarkoitetaan tavanomaisuudella. Koska tämän ketjun juuri on aikomukseni vielä ottaa käyttöön n10v vanha 32 bittinen NC-10, jossa 1GB muistia, niin sanoisin tavanomaisuuden tavanomaisella käyttäjällä olevan paljon alhaisempi.
Tuo "pöytäkoneeni" on ThinkPad T420, jossa juuri asennettu Ubuntu 20.04 ja 4GB muistia, eikä ole vielä oikeastaan mikään hyytynyt suorituskyvyn puuteeseen. Ubuntu 16.04:lla se on pyörinyt vuosia, mutta nyt päivitin. Isoja tiedostojen siirtoja (+100GB) se rouskuttaa melko kauan, mutta ei haittaa kun pyörii taustalla.
Siispä: usein it-ihmisten tavanomainen on varsin kaukana ei-ihmisten tavanomaisesta. Samoin kuin puusepän työkalut ovat varsin kaukana kotinikkarin työkaluista tai jakeluauto tavallisesta Kiasta.
-
Yep, sanoisin että i7 (tai i5) + SSD + 16 MB riittää kaikkeen tavanomaiseen ja ylikin.
Tuo riippuu kovasti mitä tarkoitetaan tavanomaisuudella. Koska tämän ketjun juuri on aikomukseni vielä ottaa käyttöön n10v vanha 32 bittinen NC-10, jossa 1GB muistia, niin sanoisin tavanomaisuuden tavanomaisella käyttäjällä olevan paljon alhaisempi.
Tuo "pöytäkoneeni" on ThinkPad T420, jossa juuri asennettu Ubuntu 20.04 ja 4GB muistia, eikä ole vielä oikeastaan mikään hyytynyt suorituskyvyn puuteeseen. Ubuntu 16.04:lla se on pyörinyt vuosia, mutta nyt päivitin. Isoja tiedostojen siirtoja (+100GB) se rouskuttaa melko kauan, mutta ei haittaa kun pyörii taustalla.
Siispä: usein it-ihmisten tavanomainen on varsin kaukana ei-ihmisten tavanomaisesta. Samoin kuin puusepän työkalut ovat varsin kaukana kotinikkarin työkaluista tai jakeluauto tavallisesta Kiasta.
Tämän hetkinen "taviksen" tavanomaisen koneen minimi on 64-bittinen, jossa monta ydintä ja vähintään 4G RAM. Vähemmälläkin RAM:lla voi tulla toimeen, mutta jos selaimena on Firefox pienemmällä muistilla alkaa olla vaikeaa.
Vähemmällä RAM:lla ja 32-bittisellä koneella tiputaan tavanomaisen minimin alapuolelle.
Yksi kommentti jo 1990-luvulla oli, että graafisen käyttöliittymän kehityksen tarkoitus on pitää uudet nopeammat koneet yhtä hitaina kuin ennen.
Minullakin on vielä pari 32-bittistä alle 2G:n muistin läppäriä, joihin asennan Debianin 32-bittisen ilman graafista käyttöliittymää tai Maten, jos niitä johonkin vielä yritän käyttää. Ainakaan Firefoxia ei 1G RAM:n koneeseen kannata asentaa, kun on auttomattoman tahmea vähän enemmänkin RAM:ia sisältävässä koneessa. Ovat siis miltei museotavaraa, vaikka kyllähän moni kotinikkari pärjää isoisän, siis minun isoisän ;), aikaisilla työkaluilla.
Tällä hetkellä tuntuu, että Firefox ja jotkin nettisivut pyrkivät viemään käyttäjän kokeman nopeuden takaisin viime vuosituhannelle.
-
Tämän hetkinen "taviksen" tavanomaisen koneen minimi on 64-bittinen, jossa monta ydintä ja vähintään 4G RAM. Vähemmälläkin RAM:lla voi tulla toimeen, mutta jos selaimena on Firefox pienemmällä muistilla alkaa olla vaikeaa.
Korjaus: Tuossa ThinkPadissa onkin 8GB muistia, muistin väärin. :) Sillä pyörii FF varsin mallikkaasti. Nyt on päällä pelkkä FF ja muistia on varattuna 2,9 GiB. Kun avaan toisen selaimen (Chromium) niin muistin käyttö nousee 3,2 GiBiin.
-
Jokainen ottaa siitä sen oman tavanomaisensa.
Oikeastaan, ei ehkä tullut selväksi, hyppäsin kohtaan "koneen hankinta". Koneet jotka ovat omalla pöydällä - niiden käyttöön ei ehkä kaivata apuja, koska se selviää omallakin kokeilulla. Niiden päivittäminen kunnollisiksi on oma asiansa ja oikeastaan kokonaan eri ketju - hyvin konearkkitehtuurikohtaistakin vielä ... oikeastaan, jos kaipaat neuvoja, älä tee, vaan anna jonkun osaavan nörtin tehdä - osat ovat edullisia jos osaa niitä hankkia.
Sen sijaan, jos ostaa uutta konetta, ihan uutta tai käytettyä, jos hankkii pienemmän kuin 8 GB:n muistilla, niin se on yleisesti ottaen virhe. Jos tietää mitä tekee, niin sitten on eri, mutta ei sitten näitä juttuja tarvitse lukeakaan. Mutta muutoin - tietokone on ties kuinka kauan muuttunut käyttökelvottomaksi vain siksi, että siihen ei saa tarpeeksi keskusmuistia ... muutoin koneelle on löytynyt aina jokin käyttötarkoitus. Tämä tuhosi 386-koneetkin, joita pidettiin "valtavana edistysaskeleena", mutta vain hyvin lyhyen ajan, koska ne eivät tukeneet riittävän suurta muistiavaruutta - oikeastaan paha suunnitteluvirhe. Näin on ollut ainakin tästä ajankohdasta lähtien (90-luvun alku).
... siis koneista 1...2 GB:n muistilla kirjoitin jo aiemmin kohtalaisena laajana vertailuna - en siihen palannut enää.
Varsinaiset tämän keskustelun tietokoneet (=läppärit ja työasemat) ovat olleet 64-bittisiä jo 15+ vuotta. Windows-maailma on vaan sumentanut ihmisten mielen kuvittelemaan jotain muuta. Tämä oli se syy miksi 15 vuotta sitten siirryin XP:stä Ubuntuun virtualisointialustana. Tällaiset käsilaukkuun sopivat pikkukoneet ovat ainoina (edit) 32-bittisiä - ei kai sellaisia kukaan enää osta, ilmaiseksi voi ottaa vastaan. Erikoiskoneita toki löytyy joka lähtöön, mutta niistä en nyt puhu.
-
Itse asiaan sen verran, että tein uuden setupin ja kokeilen vierekkäin 10" tablettia irtonäppiksellä ja -hiirellä, ja tuota miniläppäriä. Käyttömukavuus Linuxissa on huomattavasti parempi, mutta pohdinnassa myös, josko reissukäytössä (mm. fillarimatkoilla) - missä arvostan keveyttä ja akunkestoa - toimisi myös tuo tabletti sopivilla ohjelmilla ja esim. pilvimuistilla. Siinä olisi se etu, että mm. tuon verkkopankin, booking.com:n softan ja muuta tarpeelista saisi samaan pakettiin ja hyvin tietoturvallisesti. Tabletin yksi kiistaton etu on, että se toimii erinomaisesti "kirjana" sängyllä tai teltassa makoillessa.
Minulla on sama tarve. Pyörämatka- ja vaelluskäytössä perusvarusteena on nykyisin pelkkä Android-puhelin, koska se on kevyt, kosteussuojattu ja vaatii vähän virtaa, eli lataaminen onnistuu aurinkopaneelilla tai pimeinä vuodenaikoina vaikkapa polkupyörän napadynamolla.
Joskus on tarvetta tehdä äkillisiä etätöitä (koodausta) tai esim. kirjoittaa tekstejä tai käsitellä kuvia, joka ei onnistu pelkillä mobiilisovelluksilla. Nykyisin sekään ei ole mikään ylitsepääsemätön ongelma. Etäyhteydet hoituvat SSH- ja etätyöpöytäsovellusten avulla, ja Androidin päällä voi ajaa vaikka Linux-jakelua jopa roottaamatta esimerkiksi Debian norootin avulla (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.cuntubuntu&hl=en&gl=US).
Laitteistoksi sopii siis Android-puhelin tai tabletti, sekä riittävän hyvä näppäimistö ja hiiri/touchpad/trackpoint. Oikeastaan suurin haaste itselläni on ollut juuri hyvän näppäimistö + hiiri -kombinaation löytäminen. Sen pitäisi olla melko kevyt ja pienikokoinen, tinkimättä kuitenkaan liikaa kirjoitusmukavuudesta. Pitkä akkukesto (mielellään viikkoja) ja vedenpitävyys olisivat plussaa. ThinkPad TrackPoint Keyboard II:ta olen jo jonkin aikaa harkinnut, vaikka se onkin melko iso ja raskas laite, eikä erityisemmin suojattu kosteudelta. Pelkkiä kevyitä näppäimistöjä on tarjolla enemmänkin, mutta integroitu osoitinlaite olisi kyllä tarpeellinen. Pitäisiköhän alkaa itse kyhäämään jostain vanhasta ThinkPadin näppiksestä... :)
Tällaiset käsilaukkuun sopivat pikkukoneet ovat ainoastaan 32-bittisiä - ei kai sellaisia kukaan enää osta
Tässä puhut yli 10 vuoden takaisista netbookeista, mutta olihan niitäkin 64-bittisinä heti kun 64-bittiset Atom-prosessorit tulivat markkinoille. Nykyisin tabletit ja Chromebookit ovat käytännössä vallanneet tämän markkinan. Pienikokoisia alle 13" näytöllä varustettuja Windows-läppäreitä on aika vähän.
Chromebookeissa on kuitenkin paljon valinnan varaa, ja monet laitteet ovat ulkoisestikin ihan vakuuttavia. Kannattaa vilkaista vaikkapa Samsung Chromebook 4 ja Asus Chromebook Flip C302.
-
Tällaiset käsilaukkuun sopivat pikkukoneet ovat ainoastaan 32-bittisiä - ei kai sellaisia kukaan enää osta, ilmaiseksi voi ottaa vastaan. Erikoiskoneita toki löytyy joka lähtöön, mutta niistä en nyt puhu.
Jos tarkoitat miniläppäreitä (netbook), joissa on Atom-suoritin, niin ensimmäiset niistä olivat toki 32-bittisiä, mutta aika äkkiä nekin muuttuivat 64-bittisiksi. Siitä olen kyllä samaa mieltä, ettei tuollasta tänään kannata hankkia, jos ei ilmaiseksi satu saamaan. Atomit ovat muuten nykyään päätyneet noihin halpoihin markettikoneisiin, joissa on yleensä noin 15"-näyttö. Toki siellä ne myydään Celeron ja Pentium brändeillä ja ovat huomattavasti edeltäjiään nopempia, mutta silti kompromisseja kalliimpiin suorittimiin verrattuna.
-
Tällaiset käsilaukkuun sopivat pikkukoneet ovat ainoastaan 32-bittisiä - ei kai sellaisia kukaan enää osta
Tässä puhut yli 10 vuoden takaisista netbookeista, mutta olihan niitäkin 64-bittisinä heti kun 64-bittiset Atom-prosessorit tulivat markkinoille. Nykyisin tabletit ja Chromebookit ovat käytännössä vallanneet tämän markkinan. Pienikokoisia alle 13" näytöllä varustettuja Windows-läppäreitä on aika vähän.
Chromebookeissa on kuitenkin paljon valinnan varaa, ja monet laitteet ovat ulkoisestikin ihan vakuuttavia. Kannattaa vilkaista vaikkapa Samsung Chromebook 4 ja Asus Chromebook Flip C302.
Kyllä, niin puhuin, alkuperäinen aihe oli vanhaan 32-bittiseen sidottu ja käytetyistä koneista ja niiden hankinnasta on myös puhuttu tässä säikeessä. Tosin en tiedä mitä väliä tällä on jos niitä ei edelleenkään kukaan osta kun niitä ei ole uusina edes olemassa.
-
Minulla on sama tarve. Pyörämatka- ja vaelluskäytössä ...
Laitteistoksi sopii siis Android-puhelin tai tabletti, sekä riittävän hyvä näppäimistö ja hiiri/touchpad/trackpoint. Oikeastaan suurin haaste itselläni on ollut juuri hyvän näppäimistö + hiiri -kombinaation löytäminen.
Tätä et olisi saanut kyllä kirjoittaa. Meni pohdinnat taas uusiksi. :D
Jos tuohon tabletiini (Lenovo Tab 4 10, Android 7.1.1) voisi vaihtaa Linuxin, niin olisi aivan unelmapeli reissulle: Kevyt, latautuu 5V:lla (aurinkokenno), erinomainen näyttö ja pitkä akkunkesto.
Oheislaitteina itsellä on vanha BT-hiiri, joka on hidas ja halpis-BT-näppäimistö, joka nitkuu, mutta toimivat kumpikin.
Mutta, mutta... Tällainen Androidin roottaaminen linukseksi on minulle täysin vierasta. Voisitko laittaa muutaman linkin, mistä selviää perusteet ja ylipäätään asian helppous. Se auttaisi paljon päättämisessä. Mikä on oikea termi tuohon Androidin muuttamiseen Linux-koneeksi? Entä mikä sihen on oikea/sopiva jakelu?
-
Tuohon ketjun otsikkokysymykseen sanoisin, riippuu käytöstä. Itse joudun nyt tänä etäopiskeluaikana korvaamaan koulun tietokonelabran resursseja omilla resursseilla. Pitäisi mm. ajaa neljää virtuaalikonetta samaan aikaan, joista yksi on Windows kone. Sanotaan niin että olen todella tyytyväinen kun päivitin tän pöytäkoneen viime syksyllä. Tulee joka prossuytimelle töitä, eikä muistiakaan ole liikaa.
-
Ja sitten mitä läppäri/vs. pöytäkone kamaan tulee, juu läppäri on kiva ja kulkee joka paikkaan. Mutta edelleen jos haluaa raakaa voimaa halvalla, ja päivitettävyyttä niin pöytäkone on se juttu. Mun pöytäkone on sellainen vaarin kirves, alunperin vuodelta 2006...tasaiseen tahtiin tullut samasta koneesta aina uudempi inkarnaatio :D
-
Ja sitten mitä läppäri/vs. pöytäkone kamaan tulee, juu läppäri on kiva ja kulkee joka paikkaan. Mutta edelleen jos haluaa raakaa voimaa halvalla, ja päivitettävyyttä niin pöytäkone on se juttu. Mun pöytäkone on sellainen vaarin kirves, alunperin vuodelta 2006...tasaiseen tahtiin tullut samasta koneesta aina uudempi inkarnaatio :D
Mulla on sekä pöytäkone että läppäri. Tuon pöytäkoneen "etuja" ovat sen vaikea hukattavuus ja huono nettiyhteys. :D Eli sitä ei tule jätettyä autoon eikä sillä tule juurikaan surffailutua, eli ethernet-piuha on pääsääntöisesti irti. Tämä etu etenkin, kun ajaa vielä XP-ohjelmia. Lisäksi koneessa vielä CD-asema, joka alkaa olemaan muuten jo katoavaa kansanperinnettä ja vie paljon tilaa kannettavasta.
Jonkinlainen haave on, jahka tästä osaaminen kertyy ja saan kiinteän netin, niin teen tuosta palomuurin ja reitittimen kotiverkkoon. Tätä aihetta pitää vaan vielä opiskella paljon, kun ei ole nuo TCP/IP:t hallussa.
-
Ja sitten mitä läppäri/vs. pöytäkone kamaan tulee, juu läppäri on kiva ja kulkee joka paikkaan. Mutta edelleen jos haluaa raakaa voimaa halvalla, ja päivitettävyyttä niin pöytäkone on se juttu. Mun pöytäkone on sellainen vaarin kirves, alunperin vuodelta 2006...tasaiseen tahtiin tullut samasta koneesta aina uudempi inkarnaatio :D
Yep, tuo on ihan totta, että jos omilla rahoilla, esim. ilman omaa yritystä alv-vähennyksineen, ostaa koneen, niin onhan tehokas pöytäkone absoluuttisesti paljon halvempi kuin vastaava läppäri (veroedut muuttavat absoluuttisen kustannuksen eroa). Ei läppäriä kannata ostaa jos sitä ei oikeasti tarvitse.
Oma pöytäkone on 10 vuotta sitten rakennettu hyväksi koneeksi, hintaluokka 1000 silloin euroa. Pyörittää hyvin mitä vain, mihin 16 GB:n muisti riittää - 3 Windows-virtuaalikonetta on jo kuilun partaalla, mieluiten vain kaksi (jos niissä on jotakin pyörimässäkin). Uudempi 32 GB:n läppäri pyörittää helposti kolmea samalta ulkoisella SSD/nVME M.2 levyltä.
-
Ei läppäriä kannata ostaa jos sitä ei oikeasti tarvitse.
Onhan siinä se akku, mikä eduksi jos käyttöpaikka kärsii sähkökatkoista. Pöytäkoneen kanssa pitää olla joku UPS.
-
Onhan mulla läppäreitäkin pari, mutta ne tosiaan on enemmän siihen että pitää jossain reissussa päästä nettiin tai tehdä kevyttä tekstinkäsittelyä, kaikki oikeasti raskas käyttö menee pöytäkoneella. Ja no kun harrastuksiin kuuluu mm pelailu niin isosta läjästä usb-portteja on iloa. Mulla on nytkin kiinni koneessa joysticki, ja kaksi ratti+poljin yhdistelmää. Toinen niistä on halpis ratti ja vaan sitä varten että polkimet toimivat lentosimujen poljinkorvikkeina, ja toinen on ralliratti autopeleihin ja Eliten pintamönkijän ajamiseen :D
-
Ei läppäriä kannata ostaa jos sitä ei oikeasti tarvitse.
Onhan siinä se akku, mikä eduksi jos käyttöpaikka kärsii sähkökatkoista. Pöytäkoneen kanssa pitää olla joku UPS.
Totta. Mutta ei siitä kannata tuplahintaa maksaa koneen mukana. UPS on halvempi. 1500 euron työasema muuttuu helposti 3000 euron läppäriksi.
... nyt kun sanoit ... Kubuntun oletustekstieditori on sekin fiksu. Nimittäin sähköt menivät poikki yllättäen kesken pitkän jutun kirjoittamista pöytäkoneella. Editorissa on recover ja pääsin takaisin viimeisen lauseen kirjoitukseen.
-
Mutta, mutta... Tällainen Androidin roottaaminen linukseksi on minulle täysin vierasta. Voisitko laittaa muutaman linkin, mistä selviää perusteet ja ylipäätään asian helppous. Se auttaisi paljon päättämisessä. Mikä on oikea termi tuohon Androidin muuttamiseen Linux-koneeksi? Entä mikä sihen on oikea/sopiva jakelu?
Ei kannata edes yrittää asentaa Linux-jakelua Androidin tilalle. Se onnistuu kunnolla vain harvoissa laitteissa, joille on tuki esim. Ubuntu Touchissa (https://devices.ubuntu-touch.io/). Eikä Ubuntu Touch ole sekään varsinainen "työpöytä-Linux".
Mainitsemani Debian noroot (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.cuntubuntu&hl=en&gl=US) tai UserLand (https://play.google.com/store/apps/details?id=tech.ula&hl=en&gl=US) ovat helpoin tapa ajaa perinteistä Linux-työpöytää Androidissa. Ne eivät siis vaadi minkäänlaista roottausta, vaan ovat asennettavissa suoraan Google Playstä. Sovelluksen kautta ladataan Debian, Ubuntu tai vastaava jakelu, joka toimii sitten näennäisesti sovelluksen sisällä. (Käytännössä jakelua siis ajetaan natiivisti Androidin Linux-kernelin päällä ja Android-sovellus toimii eräänlaisena välityspalveluna X-ikkunoinnille ja syötelaitteille.)
Lenovo Tab 4 10, Android 7.1.1
Android 7 alkaa olla jo aika vanha. Tuohon saa ilmeisesti ainakin LineageOS 16.0:n (Android 9), jos siis kyseessä on TB-X304F. Lenovo Tab 4 10 Plus -malliin saisi Lineage OS 17.1:n (Android 10).
https://forum.xda-developers.com/t/rom-unofficial-9-0-tbx304f-l-x-lineageos-16-0-for-lenovo-tab4-10.4199623/
Lineage OS:n asentaminen vaatii roottauksen TWRP:llä. Laitekohtaisia ohjeita kannattaa lukea tuolta xda-developersin keskusteluketjusta ja muualtakin samalta foorumilta. Näissä on aina mahdollista, että jotain menee pieleen, ja huonoimmassa tapauksessa laite voi mennä niin sekaisin, ettei edes alkuperäisen Android-version palauttaminen onnistu.
Jos roottaaminen ja Lineage OS:n asentaminen epäilyttää, Android 7:lläkin voi kyllä pärjätä niin kauan kuin selain päivittyy. Potentiaalisten tietoturva-aukkojen vuoksi ei kuitenkaan kannata ihan mitä tahansa sovelluksia asennella.
-
Mainitsemani Debian noroot (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.cuntubuntu&hl=en&gl=US) tai UserLand (https://play.google.com/store/apps/details?id=tech.ula&hl=en&gl=US) ovat helpoin tapa ajaa perinteistä Linux-työpöytää Androidissa. Ne eivät siis vaadi minkäänlaista roottausta, vaan ovat asennettavissa suoraan Google Playstä. Sovelluksen kautta ladataan Debian, Ubuntu tai vastaava jakelu, joka toimii sitten näennäisesti sovelluksen sisällä. (Käytännössä jakelua siis ajetaan natiivisti Androidin Linux-kernelin päällä ja Android-sovellus toimii eräänlaisena välityspalveluna X-ikkunoinnille ja syötelaitteille.)
Ok, minäpä kokeilen. Tuolla ei pitäsii sitten saada koko laitetta jumiin.
Android 7 alkaa olla jo aika vanha. Tuohon saa ilmeisesti ainakin LineageOS 16.0:n (Android 9), jos siis kyseessä on TB-X304F. Lenovo Tab 4 10 Plus -malliin saisi Lineage OS 17.1:n (Android 10).
...
Jos roottaaminen ja Lineage OS:n asentaminen epäilyttää, Android 7:lläkin voi kyllä pärjätä niin kauan kuin selain päivittyy. Potentiaalisten tietoturva-aukkojen vuoksi ei kuitenkaan kannata ihan mitä tahansa sovelluksia asennella.
Kyseessä on TB-X704F malli.
Joo, kyllä tuo rootttaaminen epäilyttää minun taidoillani. :)
Mitä tarkoitat selaimen päivittymisellä? Tuon Android 7.1.1 päivittymistä?
-
...
Mitä tarkoitat selaimen päivittymisellä? Tuon Android 7.1.1 päivittymistä?
Tarkoittaa varmaan Internet-selaimen päivitystä. Androidiin on pystytty hyökkäämään selaimen kautta, jos klikkaa vääränlaista linkkiä. Tällöin on tärkeää, että selain on riittävän uusi - muuten voi käydä hassusti. En tunne tarkemmin näitä haavoittuvaisuuksia enkä selain versioita, mutta jos koneessa ei normaalit päivitykset enää toimi, niin selain tietysti vanhenee koko ajan.
-
...
Mitä tarkoitat selaimen päivittymisellä? Tuon Android 7.1.1 päivittymistä?
Tarkoittaa varmaan Internet-selaimen päivitystä. Androidiin on pystytty hyökkäämään selaimen kautta, jos klikkaa vääränlaista linkkiä. Tällöin on tärkeää, että selain on riittävän uusi - muuten voi käydä hassusti. En tunne tarkemmin näitä haavoittuvaisuuksia enkä selain versioita, mutta jos koneessa ei normaalit päivitykset enää toimi, niin selain tietysti vanhenee koko ajan.
Ok, kiitos. Pitääpä tsekata. Olen olettanut, että laite päivittää itse itsensä ja vakio-ohjelmansa, kun ei ole vielä vuottakaan vanha. Oli tietty edullinen ja "vanhaa mallia", mutta silti.
-
Ok, kiitos. Pitääpä tsekata. Olen olettanut, että laite päivittää itse itsensä ja vakio-ohjelmansa, kun ei ole vielä vuottakaan vanha. Oli tietty edullinen ja "vanhaa mallia", mutta silti.
Lenovo Tab 4 on tullut markkinoille loka-marraskuussa 2017, ja Android 7 oli oikeastaan vanha versio jo tuolloin, koska 8 oli julkaistu aiemmin saman vuoden elokuussa.
En oikein usko, että Lenovolta on tullut kyseiseen laitteeseen enää päivityksiä pariin vuoteen. Sovellukset päivittyvät Google Playn kautta niin kauan kuin ne toimivat Android 7:ssä. Nettiä voi selailla päivittyneellä Chrome-selaimella, mutta kannattaa pitää mielessä, että alla oleva vanha ja reikäinen käyttöjärjestelmä on jo aika iso tietoturvariski.
Aiheeseen liittyen: netin käyttäminen Android 7.1:llä ja vanhemmilla versioilla meinasi jo kaventua tänä vuonna radikaalisti sertifikaattien vanhentumisen vuoksi, mutta siihen onnistuttiin kehittämään kiertotie, joka antaa vielä muutaman vuoden lisää armonaikaa. 7.1.1 olisi kyllä täpärästi välttynyt tältä hankaluudelta muutenkin:
https://www.androidpolice.com/2020/12/21/the-internet-wont-break-on-older-android-devices-in-2021-thanks-to-certificate-authoritys-workaround/
-
Lenovo Tab 4 on tullut markkinoille loka-marraskuussa 2017, ja Android 7 oli oikeastaan vanha versio jo tuolloin, koska 8 oli julkaistu aiemmin saman vuoden elokuussa.
Käsittämätön tämä nykymaailma. 4v vanha tietokone alkaa olemaan käyttökelvoton! ???
-
Lenovo Tab 4 on tullut markkinoille loka-marraskuussa 2017, ja Android 7 oli oikeastaan vanha versio jo tuolloin, koska 8 oli julkaistu aiemmin saman vuoden elokuussa.
Käsittämätön tämä nykymaailma. 4v vanha tietokone alkaa olemaan käyttökelvoton! ???
Ei oikeastaan, koska tämä on ollut tiedossa. Tässä on kaksi asiaa:
a) Älä hanki tällaisia klooni-Androideja. Käytä alkuperäistä Androidia. Tällaisia myivät ennen Google tableteissa ja puhelimissa, nykyään vain erikoispuhelimissa. Nykyään aitoja Androideja ovat Nokian puhelimet. Kaikki nämä ovat olleet erinomaisia tietokoneita ja Nokia on erinomainen puhelimenakin.
Google 10":n tabletin ostin kauan sitten, ehkä 2012. Siinä oli sama ongelma kuin näissä patterikäyttöisissä autoissakin, akku vanhenee ja sen vaihtaminen on kallista. No, ei ollut sitä kun ostin sekä laitteen että akkupaketin USAsta (siis USAssa). Siitä halkesi myös lasi pudottaessani sen, mutta ei se menoa haitannut. Lopulta se mykistyi kokonaan ja silloin luovutin. Toinen Googlen 10" tabletti on päivittäisessä käytössä ja toimii hyvin, on hieman tuoreempi.
b) Tabletit eivät ole yleiskäyttöisiä tietokoneita, ne ovat raudaltaan suljettuja laitteita. Ne toimivat lähtökohtaisesti takuuajan loppuun ja sen jälkeen hajotessaan ne voi heittää pois. Varsinkin työasemat eivät ole suljettuja laitteita, vaan niitä voi pitää hengissä loputtomasti, siihen asti kunnes kotelon ATX-standardi vanhenee - ei ole vielä vanhentunut sotien jälkeen. Korjaamisen kannattavuus on oma asiansa - eihän auton moottorin vaihtokaan ole välttämättä kannattavaa vaikka on helposti mahdollista ja tietokoneen emolevyn vaihtaminen uudempaan on käytännössä uuden koneen rakentamista, myös kustannuksiltaan (siinähän jää jäljelle vain kotelo ilman poweria, ja hiiri joka on huono ja näppis joka halutaan samalla vaihtaa parempaan kun siihen kaatui kahvia. Näyttö on aivan erilliskysymys.)
Sama koskee kaikkia muitakin suljetun maailman härpäkkeitä. Niiden korjaaminen takuuajan jälkeen on taloudellisesti mahdollista jos löytyy poikkeuksellista omaa osaamista tai tuttuja jotka osaavat ja tekevät halvalla. Tämä koskee vaikkapa porakonetta, jonka akkupaketissa tulee mailit täyteen - itse akut eivät ole kalliita, e-baystä niitä saa, vaihto on hyvin työlästä. Oma asiansa ovat tietysti suljetun MAC-järjestelmän vakuutuskorjaukset, kun "koira pudotti koneen lattialle ja se mykistyi siksi".
-
Lenovo Tab 4 on tullut markkinoille loka-marraskuussa 2017, ja Android 7 oli oikeastaan vanha versio jo tuolloin, koska 8 oli julkaistu aiemmin saman vuoden elokuussa.
Käsittämätön tämä nykymaailma. 4v vanha tietokone alkaa olemaan käyttökelvoton! ???
Ei oikeastaan, koska tämä on ollut tiedossa. Tässä on kaksi asiaa:
a) Älä hanki tällaisia klooni-Androideja. Käytä alkuperäistä Androidia.
No minusta tuollainen pitäisi lailla kieltää. 10v vaatimus tietoturvapäivityksille, jos EU:ssa myydään!
Ei kai tässä tuo Android ole ongelma, vaan se selain. En ole tutkinut, mutta eiköhän sen voi vaihtaa tai päivittää uudempaan ihan manuaalisesti.
-
Lenovo Tab 4 on tullut markkinoille loka-marraskuussa 2017, ja Android 7 oli oikeastaan vanha versio jo tuolloin, koska 8 oli julkaistu aiemmin saman vuoden elokuussa.
Käsittämätön tämä nykymaailma. 4v vanha tietokone alkaa olemaan käyttökelvoton! ???
Ei oikeastaan, koska tämä on ollut tiedossa. Tässä on kaksi asiaa:
a) Älä hanki tällaisia klooni-Androideja. Käytä alkuperäistä Androidia.
No minusta tuollainen pitäisi lailla kieltää. 10v vaatimus tietoturvapäivityksille, jos EU:ssa myydään!
Ei kai tässä tuo Android ole ongelma, vaan se selain. En ole tutkinut, mutta eiköhän sen voi vaihtaa tai päivittää uudempaan ihan manuaalisesti.
Eivät yksittäiset kiellot tehoa. Sen sijaan järjestelmäkohtaiset vaatimukset voisivat tehota, mutta mitään sellaisiahan ei tietotekniikassa sinänsä tunneta - myydä saa miten bugisia järjestelmiä hyvänsä ... tämä näin lyhyesti, ilman esimerkkejä.
Ongelma on tietysti siinä, että viranomaiset eivät näissä asioissa ymmärrä mistään mitään - eihän valtioneuvostolta löytynyt viisautta edes valokuituasiassa vaan toteutettiin täydellinen bordello grosso. No, mopoautot ovat aika paljon yksinkertaisempi asia, mutta sekin ryssittiin perusteellisesti - mitenköhän monta sataa miljoona sekin maksoi yhteiskunnalle ja yksityiselle liike-elämälle? Pitää muistaa, että ei poliittisilla päättäjillä ole minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia - riittää puolueen suosio ja suosio puolueen sisällä, nämä riittävät kaikkeen.
Yksittäinen ohjelma on aina riippuvainen käyttöjärjestelmästä (tarkemmin sanottuna ohjelmistojärjestelmästä, mutta käytän tätä yleistä terminologiaa). Ei kenenkään kannata myydä ohjelmistoa, joka tukisi kaikkia vanhoja käyttöjärjestelmiä - tästä tulisi moninkertainen kehitystarve - itse jakelu ja dokumentointikin maksaa vaikka kehitys olisi triviaalia.
Sinänsä - on olemassa konsepti back-porttaus. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien versioiden ominaisuudet toteutetaan myös vanhoissa versioissa. Tällöinkin pitää vetää raja sille miten vanhaan versioon back-porttaus ulotetaan. Uudet ominaisuudet voivat myös olla sellaisia, jotka vaatisivat koodiin tehtäviä muutoksia, joiden aiheuttamat muut asiat ovat niin arvaamattomia, että tällaista uutta piirrettä ei voi mitenkään toteuttaa - vaikka kuinka haluttaisiin - tämä tarkoittaa sitä, että maksaisi älyttömästi varmistaa, että kaikki toimii vielä muutoksen jälkeen.
Tämä siis yksinkertaisessa tapauksessa - ainoastaan kehittäjät voivat tietää tarkemmin ja jos taustalla on pahoja systeemisuunnitteluvirheitä vanhoissa versioissa, niin oikean selityksen saaminen voi olla vaikeampaa kuin hampaan vetäminen kehittäjän suusta.
Joten - älä käytä klooni-Androideja. Ne vanhentuvat nopeammin kuin aidot Androidit ja ovat jo ostaessa vanhentuneita. Muuten hyvä periaate, mutta en tiedä kuka tekisi tabletteja aidolla Androilla tällä hetkellä? Puhelimissa ongelmaa ei ole, vastaus on Nokia, jossa esim. Nokia 8 malliin tuli uuden Androidin päivitys ensimmäisenä laitteena maailmassa (siis silloin kun tämä malli oli vielä myynnissä).
-
Ei kai tässä tuo Android ole ongelma, vaan se selain. En ole tutkinut, mutta eiköhän sen voi vaihtaa tai päivittää uudempaan ihan manuaalisesti.
Siis selaimen pitäisi kyllä päivittyä edelleen automaattisesti niin pitkään kuin se tukee laitteen käyttöjärjestelmää. Google Chrome tukee Android 7.1.1:tä oletettavasti vielä useamman vuoden ajan. Sen jälkeen voi vielä löytyä joku toinen selain kuten vaikkapa Firefox, jolla saa hieman lisäaikaa. Voit tarkistaa päivitykset Play Storesta:
Hakukentän hampurilaisvalikko -> Omat sovellukset ja pelit -> Asennettu -> Google Chrome
Kun avaat sovelluksen sivun, tiedoissa näkyy milloin se on viimeksi päivitetty. Minulla näemmä 17.2.
-
Ei kai tässä tuo Android ole ongelma, vaan se selain. En ole tutkinut, mutta eiköhän sen voi vaihtaa tai päivittää uudempaan ihan manuaalisesti.
Siis selaimen pitäisi kyllä päivittyä edelleen automaattisesti niin pitkään kuin se tukee laitteen käyttöjärjestelmää. Google Chrome tukee Android 7.1.1:tä oletettavasti vielä useamman vuoden ajan. Sen jälkeen voi vielä löytyä joku toinen selain kuten vaikkapa Firefox, jolla saa hieman lisäaikaa. Voit tarkistaa päivitykset Play Storesta:
Hakukentän hampurilaisvalikko -> Omat sovellukset ja pelit -> Asennettu -> Google Chrome
Kun avaat sovelluksen sivun, tiedoissa näkyy milloin se on viimeksi päivitetty. Minulla näemmä 17.2.
Eipä löydy tuollaisia tietoja. Sen löysin, että järjestelmän päivitys on ajantasalla. Jos sulla uudempi Android, niin noissa luultavasti eri valikot.
-
Olen itse pitänyt ihanneratkaisuna itselleni kannettavaa ulkoisella näytöllä ja minitietokokonetta ulkoisella samalla näytöllä. Porukat tuntuu suosivan perinteisiä pöytäkoneita täällä ihan hyvistä syistä! Ollaan mitä mielä Applesta, niin Macin käyttökokemus on aina oillut ylivoimaisen parasta ja helpointa. Toki kaikella on ollut hintansa. Hienoa on, että nyt pärjään Linuxilla kaikessa. Tehoja kyllä tarvitaan videomuokkauksessa aivan samalla tavalla kuin Windows- ja Mac-maailmassa. Nykykoneistani Mac on ylivoimaisesti nopein videon käsittelyssä, mutta täytyy käydä kaupoilla jossakin vaiheessa Ubuntua varten.
-
Eipä löydy tuollaisia tietoja. Sen löysin, että järjestelmän päivitys on ajantasalla. Jos sulla uudempi Android, niin noissa luultavasti eri valikot.
Hmm. Play-kaupan käyttöliittymä ei mielestäni ole muuttunut kovin paljon neljässä vuodessa.
Satunnainen vanha kuvakaappaus etusivun näkymästä:
(https://mobile-cdn.softpedia.com/apk/images/google-play-store_1.jpg)
Hampurilaisvalikon kautta avattu "Omat sovellukset ja pelit", tämäkin vuodelta 2017:
(https://www.androidpolice.com/wp-content/uploads/2017/04/nexus2cee_new-play-store-ui-installed-3.png)
-
Hampurilaisvalikon kautta avattu "Omat sovellukset ja pelit", tämäkin vuodelta 2017:
Oisko Lenovolla joku oma valikko, kun ei ole tuota "hampurilaistakaan" (jos sillä viitataan android-ukkoon). En nyt saa tähän hätään kuvankaapapusta.
-
Oisko Lenovolla joku oma valikko, kun ei ole tuota "hampurilaistakaan" (jos sillä viitataan android-ukkoon). En nyt saa tähän hätään kuvankaapapusta.
No kyllä siinä täytyy olla ihan sama Google Play -sovelluskauppa. Hampurilaisvalikko tarkoittaa kolmea päällekkäistä viivaa, jotka näkyy ensimmäisessä kuvakaappauksessa ylhäällä vasemmalla hakukentän sisällä ja toisessa "My apps & games" -otsikon vasemmalla puolella.
-
Oisko Lenovolla joku oma valikko, kun ei ole tuota "hampurilaistakaan" (jos sillä viitataan android-ukkoon). En nyt saa tähän hätään kuvankaapapusta.
No kyllä siinä täytyy olla ihan sama Google Play -sovelluskauppa. Hampurilaisvalikko tarkoittaa kolmea päällekkäistä viivaa, jotka näkyy ensimmäisessä kuvakaappauksessa ylhäällä vasemmalla hakukentän sisällä ja toisessa "My apps & games" -otsikon vasemmalla puolella.
Jaa siellä, juu, oli. :) Minä etsin tuolta asetuksista. Näköjään oli Chromen edellinen päivitys 2.3.2021, eli joku asetus on automaattinen. En ole näihin yhtään perehtynyt.
-
Aiheotsikko on oikeastaan todella huono. Riippuu täysin mitä tekee.
Itse päivitin i7-2600k, 16Gt muistia pöytäkoneen Ryzen 5 3600, hyvä näytönohjain ja 32Gt pöytäkoneeksi kun CAD-käytössä alkoi ärsyttämään koneen hitaus. Mutta jos en käytä CAD:a tai vaikka pelaa jotain, niin silloin tuo Lenovon X250:n Broadwell aikakauden i5, 8Gt läppäri on aika ideaalinen. Sopivasti rautatukea prossulta videotoistoon, Intel piiri on juuri ja juuri tarpeeksi moderni ja hanskaa 4k näytöt yms. ja tarpeeksi nopea kaikenlaiseen selailuun, Office tyyppisiin töihin, portteja riittää, telakointimahdollisuus ja siten voi korvata hyvin tuon tehoisen pöytäkoneen jne.
Mutta tuossa onkin sitten ihan eri skaaloista nuo koneiden tehot. Eli kuten mainittua, riippuu 100%:sti siitä mitä tekee. Tuo i7-2600k lähes harmitti päivittää, koska se edelleenkin muuten oli todella käyttökelpoista rautaa.
-
Aiheotsikko on oikeastaan todella huono. Riippuu täysin mitä tekee.
...
:) ... pakko sanoa, mutta ei ole minun otsikkoni eikä minun aloitukseni, vaan tämä on modattu keskustelu :)
Alkuperäinen keskustelu oli vastauksia tiettyihin tapauksiin, mutta mitään ammattikäyttöä tässä ei alunperin tarkoitettu - eikä oikeastaan pelaamistakaan. Ajatus oli lähinnä se, että ammattilaiset ja pelaajat saavat ratkaista nämä ongelmat ihan itse :)
-
No sanoisin kuitenkin edelleen, että kyllä käyttäjällä kuin käyttäjällä on omat mielitoimensa. Esim. musiikintekijällä on varmasti omat vaatimuksensa, joista en itse juurikaan tiedä. Samoin videokäsittely on varsin yleistä, samoin kuin kuvankäsittely. Ei niiden käyttäjät silti välttämättä mitään über teknisiä ihmisiä ole. Esim. jos on kova tekstinkäsittelijä, niin olettavasti sopiva näyttö pivotilla pystyssä on lähes pakollinen ominaisuus. Tai jos lukee paljon PDF-tyyppisiä sisältöjä. Itselläkin on töissä monesti toinen näyttö pystyssä kun luen teknisiä asiakirjoja tms. Kyllä se kokonaisuus vain aika paljon ratkaisee monissa eri käyttötyyleissä.
-
No sanoisin kuitenkin edelleen, että kyllä käyttäjällä kuin käyttäjällä on omat mielitoimensa. Esim. musiikintekijällä on varmasti omat vaatimuksensa, joista en itse juurikaan tiedä. Samoin videokäsittely on varsin yleistä, samoin kuin kuvankäsittely. Ei niiden käyttäjät silti välttämättä mitään über teknisiä ihmisiä ole. Esim. jos on kova tekstinkäsittelijä, niin olettavasti sopiva näyttö pivotilla pystyssä on lähes pakollinen ominaisuus. Tai jos lukee paljon PDF-tyyppisiä sisältöjä. Itselläkin on töissä monesti toinen näyttö pystyssä kun luen teknisiä asiakirjoja tms. Kyllä se kokonaisuus vain aika paljon ratkaisee monissa eri käyttötyyleissä.
Tuo on tietysti totta. Sanoisin kuitenkin, että specifisiä tietokoneresursseja vaativien on turha hakea vinkkejä mistään yleissäikeestä. Vaatimattomattomasta kotikäytöstä, koneessa jossa on 1-2 GB muistia, tämä säie lähti liikkeelle - luetaan näitä postituksia :)
Aivan vastaavasti, tähtivalokuvaaja tuskin hakee vinkkejä säikeestä: "Minkälainen puhelin riittää valokuvaukseen?" :)
-
Niin no, Itse asiassa en usko, että kovinkaan moni keskivertokäyttäjä lukee varsinaisesti pelkästään foorumeita, vaan tekee monenlaista muuta netissä. Olethan itsekin maininnut tässä ketjussa käyttäväsi virtuaalikoneita. Asia jota ei tarvi haaveillakaan 2Gt muistilla. Eikä kyllä varmaan tarvi oikein isoa määrää pitää Facebook yms. välilehtiäkään auki tuolla määrällä jos haluaa säästää massamuistia rääkiltä. Tuossa mielenkiinnosta tsekkasin niin Chrome vie lähes 100Mt jo IS:n sivuilla ja esim. Netflix vielä plus 200Mt omina välilehtinään pelkästään. Esim. Netflix, YT yms. on minusta ihan "standardi" nettikäyttöä nykypäivänä.
Minusta 4Gt on aivan ehdoton käytännön minimi nykypäivänä. Asia erikseen jos itseään haluaa oikein kiduttaa ja rautaa siinä samalla. Alle olevat kuuluu SER-jätteisiin jos ei sitten ole ihan spesifistinen päätekone, Pi-hole tms. kyseessä.
-
Mä en oikein ymmärrä mikä pointti on kinata tuosta "normaalin käytön" määritelmästä, kun ei sellaista ole?
Kaikki eivät selaa Facebookia tai katso netflixiä, toiset tarvitsevat raskaan työaseman tai pelikoneen, yksin elävä vanhus pärjää luultavati aika vaatimattomalla koneella, jossa toimii sähköposti ja nettiselain. Ei tässä ole mitään normaalia, tai jos on niin on vain typerä tilastollinen keskiarvo.
Tämä keskusteluhan lähti oikeastaan siitä, kun itse kaipaan mm. fillarireisuille kevyttä "matkakirjoituskonetta", jolla raapustaa iltaisin päiväkirjaa. ja ajattelin tähän käyttöön valjastaa kaapin kätköistä löytyneen 32-bittisen miniläppärin. Lisätoimintana on sitten tietty netin käyttö ja valokuvien varakopiointi digikameran kortilta ja ehkä radion kuuntelu. Tuon koneen vaatimukset taas poikkeavat omaan erikoissuuntaansa: keveys, tärinänkesto ja ladattavuus aurinkokennoilla ovat asioita, joita ei muuten tule juurikaan huomioitua.
-
Snufkin
Nii-in. Avaa ensimmäinen sivu ja kerro kuinka hyvin ensimmäinen sivu kuvastaa mainitsemaasi keskustelun aloitusta? :)
-
Snufkin
Nii-in. Avaa ensimmäinen sivu ja kerro kuinka hyvin ensimmäinen sivu kuvastaa mainitsemaasi keskustelun aloitusta? :)
Tämä keskustelu on jaettu toisesta keskustelusta (https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=56202.0) ja se alkoi Snufkinin mainitsemalla tavalla. Minä jaoin keskustelun ja päätin, että se alkaa Ganymedeksen viestistä, jossa mielestäni aihe selkeästi muuttui. Lisäksi tämä oli hyvä saada tänne yleisen keskustelun puolelle, koska alkuperäinen oli tuolla Ubuntun asentamisen ja käyttöönoton alueella. Aihekin on minun valitsemani. Se ei ehkä ole täydellinen, mutta mielestäni kuvasti riittävän hyvin käytyä keskustelua. Parempaa saa ehdottaa ja se voidaan aina vaihtaa.
-
Snufkin
Nii-in. Avaa ensimmäinen sivu ja kerro kuinka hyvin ensimmäinen sivu kuvastaa mainitsemaasi keskustelun aloitusta? :)
Tämä keskustelu on jaettu toisesta keskustelusta (https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=56202.0) ja se alkoi Snufkinin mainitsemalla tavalla. Minä jaoin keskustelun ja päätin, että se alkaa Ganymedeksen viestistä, jossa mielestäni aihe selkeästi muuttui. Lisäksi tämä oli hyvä saada tänne yleisen keskustelun puolelle, koska alkuperäinen oli tuolla Ubuntun asentamisen ja käyttöönoton alueella. Aihekin on minun valitsemani. Se ei ehkä ole täydellinen, mutta mielestäni kuvasti riittävän hyvin käytyä keskustelua. Parempaa saa ehdottaa ja se voidaan aina vaihtaa.
Keskustelun otsikko ei vaan ole helppo juttu, jos ei pyri klikkausotsikoihin. On usein hieman vaikeaa tai tosi vaikeaa ;)
Kyllähän tässä otsikon alla mennään, kun se on aika laaja.
Keskusteltavaa riittää.
Kenen käyttöön? Mihin tarkoitukseen? Rajoitukset ja vaatimukset? Koko? Hinta? ...
Jos et yhtään tunne kysyjää niin aika medio saa olla, jotta osaa vastata mitään tai sitten uskoo osaavansa ja tietävänsä kaiken ...
Puhutaanko aidasta vai aidanseipäistä vaan yleensä liikkumisen rajoittamisesta, mikä on aika ajankohtaista.
-
Tällaisessa ketjussa yksi vaihtoehto on kirjoittaa hyödyllisiä vertailuja. Kuten yllä on kerrottu, alkuperäinen ketju lähti liikkeelle 1-2 GB:n keskusmuistin koneesta ja siihen sopivasta käyttöjärjestemästä.
Kirjoitin vertailun niistä käyttöjärjestelmistä, joita oli helposti käytettävissä tai asennettavissa ja vertailin niiden keskusmuistin tarvetta perus-surffauksessa. En tiedä mitä hyötyä tästä oli kenellekin, mutta itseäni tulos kiinnosti, koska minulla on 1 GB:n Asus EEE PC, hyväkuntoisena.
Virtualisointiketjusta löytyy PDF jossa on erilaisten vanhojen levyjen ja levyväylien vertailu, jonka kirjoitin aika kauan aikaa sitten, mutta teksti on päivitetty tähän päivään. Tämän tein koska huomasin aikoinaan, että asiaa tunnetaan erittäin huonosti. Tämä on täysin olennaista VMware virtualisoinnissa, mutta voi olla sitä muuallakin - ja tietenkin on nykyään vanhoilla koneilla.
Yhdessä toisessa ketjussa tein vertailun säikeistämisen (hyper-threading) eduista tai haitoista, BIOS-muutosten puitteissa sekä Windowsissa että Ubuntussa. Siinä osoitettiin alkuperäinen väite vääräksi (lähes aina, tämän Foorumin puitteissa käytännössä aina).
Jotain tällaisia voisivat muutkin tehdä omien kiinnostusten ja mahdollisuuksien mukaan, etenkin tämän säikeen nykyisen otsikon puitteissa.
Tuskin kuitenkaan kannattaa toistaa uusien koneiden tuloksia, koska ne löytyvät Googlella muutenkin. Esimerkiksi juuri hiljattain luin ansiokkaan testin eri Ryzen-prosessoreiden ja i9-prosessoreiden eroista - lopputulos oli tavallaan ennakoitavissa: kaikkein kalleimmat eivät tarjonneet lähellekään parasta hinta/laatusuhdetta. Mutta joka tapauksessa prosessorien täsmälliset tyypit olivat varsin kiinnostavia.
Se mikä kiinnostaisi, jossain määrin, on vertailu uusista levyistä, kuten nVME M.2 (ei SSD), nVME M.2 (SSD), SSD Sata-levy, uudemman sukupolven HDD. Tosin tämä voi löytyä kyllä Googlella.
-
Se mikä kiinnostaisi, jossain määrin, on vertailu uusista levyistä, kuten nVME M.2 (ei SSD), nVME M.2 (SSD), SSD Sata-levy, uudemman sukupolven HDD. Tosin tämä voi löytyä kyllä Googlella.
YT:sta löytyy vaikka kuinka paljon aiheesta testijuttuja. Ainakin englanniksi, kotimaisella en ole yrittänyt etsiä. Varmaan silläkin jotain.
-
Se mikä kiinnostaisi, jossain määrin, on vertailu uusista levyistä, kuten nVME M.2 (ei SSD), nVME M.2 (SSD), SSD Sata-levy, uudemman sukupolven HDD. Tosin tämä voi löytyä kyllä Googlella.
YT:sta löytyy vaikka kuinka paljon aiheesta testijuttuja. Ainakin englanniksi, kotimaisella en ole yrittänyt etsiä. Varmaan silläkin jotain.
OK, niinpä näkyy että Google löytää helposti vaikka mitä. Aika puhkitestattu aihe siis, jos puhutaan nykylevyistä. Taisi olla Diskmark, jolla testasin aikoinaan.
Nykyään ilmeisesti suurin asia on se, että käyttääkö kovalevyä vai SSD/nVME -levyä eli tällainen karkea teknologiayleistys jo riittää perustaksi. Ulkoiset USB-3 levyt voivat myös olla hyvä vaihtoehto - niitäkin lienee ainakin 3 eri standardia. Niiden nopeuserot ovat tietysti oma juttunsa, mutta aika uusi kone pitää olla, jotta näitä voi vertailla. Tämä on ehkä vaikea verrattava koska levykelkka vaikuttanee aika paljon ja eipä näitä yleensä ole monia käytettävissä - tai että niillä mitä jollakin on hallussaan olisi yleistä merkitystä muille.
-
Se mikä kiinnostaisi, jossain määrin, on vertailu uusista levyistä, kuten nVME M.2 (ei SSD), nVME M.2 (SSD), SSD Sata-levy, uudemman sukupolven HDD. Tosin tämä voi löytyä kyllä Googlella.
Mikä on nVME (ei SSD)? Tiedän kyllä, että M.2-liitäntään on NVMe-levyjä (PCIe-väylä) ja SATA-levyjä (SATA-väylä). Osa emojen M.2-paikoista tukee molempia, mutta osa vain toista tyyppiä, ja suorituskyky on väylän mukainen (tai alempi toki, jos levy ei parempaan pysty).
-
Nykyään ilmeisesti suurin asia on se, että käyttääkö kovalevyä vai SSD/nVME -levyä eli tällainen karkea teknologiayleistys jo riittää perustaksi.
Kutakuinkin samoilla linjoilla. Itse näkisin karkean jaon. SATA kiintolevyt, SATA3 SSD:t ja NVMe.2 asemat (käytännössä sama kuin SATA3 SSD:t) ja NVMe PCIe:t. Itse laitoin uusimpaan koneeseen NVMe PCIe aseman ja suht nopean sellaisen, kun SATA SSD-asemaan vrt. hinta oli käytännössä sama, mutta paperilla suorituskyky huikeasti nopeampi. Mutta tämä oli minusta sinänsä hiukan pettymys. Käytännön suorituskyky ei noussut missään käytännön käyttötilanteissa minusta millään tasolla huomattavasti nopeammaksi mitä maksiluokan SATA3 SSD:llä.
-
Se mikä kiinnostaisi, jossain määrin, on vertailu uusista levyistä, kuten nVME M.2 (ei SSD), nVME M.2 (SSD), SSD Sata-levy, uudemman sukupolven HDD. Tosin tämä voi löytyä kyllä Googlella.
Mikä on nVME (ei SSD)? Tiedän kyllä, että M.2-liitäntään on NVMe-levyjä (PCIe-väylä) ja SATA-levyjä (SATA-väylä). Osa emojen M.2-paikoista tukee molempia, mutta osa vain toista tyyppiä, ja suorituskyky on väylän mukainen (tai alempi toki, jos levy ei parempaan pysty).
Olettaisin että Ganymedes tarkoittaa juuri tuota PCIe ja SATA väylän eroa?
-
Se mikä kiinnostaisi, jossain määrin, on vertailu uusista levyistä, kuten nVME M.2 (ei SSD), nVME M.2 (SSD), SSD Sata-levy, uudemman sukupolven HDD. Tosin tämä voi löytyä kyllä Googlella.
Mikä on nVME (ei SSD)? Tiedän kyllä, että M.2-liitäntään on NVMe-levyjä (PCIe-väylä) ja SATA-levyjä (SATA-väylä). Osa emojen M.2-paikoista tukee molempia, mutta osa vain toista tyyppiä, ja suorituskyky on väylän mukainen (tai alempi toki, jos levy ei parempaan pysty).
Olettaisin että Ganymedes tarkoittaa juuri tuota PCIe ja SATA väylän eroa?
Yep. Väylän tyyppi on eri. En ollut varma tuosta terminologiasta, koska vajaa kaksi vuotta sitten, kun ostin tällaisen levyn, DataSystems joutui maahantuojalta asti tutkimaan miksi levy ei toimi samalla ostetussa kelkassa. Puhuttiin kuitenkin M.2 levystä, mutta eipä halpa M.2 levyn kelkka toiminutkaan - toimiva kelkka maksoi noin 3 kertaa enemmän. Tällöin terminologia ero ei tullut myyntitekstistä esiin. Molempia kutsutaan siis SSD-levyksi.
Molemmat levyt siis menivät kiinni samaan kelkkaan, mutta johtuen väyläerosta (SATA tai PCI.e) levy ei kuitenkaan voi aina toimia. Halusin joka tapauksessa tuoda esiin, edellisestä johtuen, että näitä on kahta eri, yhteensopimatonta tyyppiä.
-
Jos englanti taipuu, niin tässä on nörttien ihan mielenkiintoinen sokkotesti asemien käytännön eroista.
https://www.youtube.com/watch?v=4DKLA7w9eeA
Spoileri: Kaikki valitsi hitaimman perus SATA SSD:n nopeimmaksi koneeksi kun kaikki koneet identtisiä, mutta massamuisti vain eri tekniikalla. Ja vahvistan kyllä tuon testin. Oma ns. NVMe Gen-3 SSD on teoriassa neljä kertaa nopeampi kuin aiemmat SATA SSD asemani ja ihan oikeasti en itsekään huomaa mitään eroa suorituskyvyssä, missään tilanteessa. Ehkä ainoastaan jos koneessa olisi kaksi tuollaista ja kopioisin jotain mahdottoman isoja raakavideotiedostoja, niin silloin varmaan huomaisi eron ja senkin todennäköisesti vasta kun näkisi siirtonopeuden.
Jos joku harkitsee emolevyn päivittämistä nopeamman massamuistituen takia, niin oma suositus on varsin jyrkkä ei, mikäli muuten homma toimii ja ei satu omaamaan jotain aivan erikoisen spesifististä käyttökohdetta, jossa välttämättä kyseistä nopeutta tarvitsee.
Mutta kiintolevyn päivittäminen normaaliksi SATA SSD-asemaksi, niin sille annan aivan ehdottoman äänen. Se on paras päivitys mitä koneelle voi tehdä. Noin järjestelmälevyn kannalta. Varastointitarkoituksessa perinteisellä kiintolevyllä on toki vielä paikkansa.
-
Aika hauska tulos :) . Nörttien plasebo-efektiä parhaimmillaan :)
En minäkään huomannut erityistä eroa ulkoisen SATA-3 SSD levyn (20 euron kelkka, tavanomainen, hyvä Kingston) ja uuden nVME M.2 PCI-e levyn (70 euron kelkka) välillä. Ei tuo M.2 hitaampi ollut, mutta eroa ei raskaassa virtualisoinnissa varsinaisesti huomannut. Väylä oli tavanomainen USB-3 (ei mitään gen-päätteitä). 1 TB:n levyjen hinnassa oli jonkin verran eroa, muttei kovin merkittävää vajaa 2 vuotta sitten.
-
Olen lukenut, että yksi merkittävä ero noilla perinteisillä ja uusilla SSD-levyilla on se, että jos levy hajoaa, niin perinteiseltä voi vielä pelastaa tietoja, mutta SSD:ltä ei . Tämä voi olla peruskäyttäjälle tärkeämpää, kuin se nopeus, joka SSD:llä saavutetaan.
-
En minäkään huomannut erityistä eroa ulkoisen SATA-3 SSD levyn (20 euron kelkka, tavanomainen, hyvä Kingston) ja uuden nVME M.2 PCI-e levyn (70 euron kelkka) välillä. Ei tuo M.2 hitaampi ollut, mutta eroa ei raskaassa virtualisoinnissa varsinaisesti huomannut. Väylä oli tavanomainen USB-3 (ei mitään gen-päätteitä).
Tuossa USB 3 -väylä on hitaampi kuin SATA III – mahdollisesti paljonkin hitaampi riippuen emolevystä ja telakasta. USB-väylän vuoksi nopeuseroa ei siis oikeastaan pitäisikään ilmetä NVME- ja SATA-levyjen välillä, tai jos sellainen olisi, syynä olisi todennäköisesti telakan levyohjaimen hitaus.
-
Olen lukenut, että yksi merkittävä ero noilla perinteisillä ja uusilla SSD-levyilla on se, että jos levy hajoaa, niin perinteiseltä voi vielä pelastaa tietoja, mutta SSD:ltä ei . Tämä voi olla peruskäyttäjälle tärkeämpää, kuin se nopeus, joka SSD:llä saavutetaan.
No tavallaan kyllä. Mutta tästä päästääkin siihen, että jos koneella on tärkeää tietoa, niin se vain hyvin yksinkertaisesti pitää varmuuskopioida. Missään nimessä ei kannata tuudittautua siihen, että omistaa kiintolevyn ja sieltä saa tietoja talteen.
Kyllä, olen itsekin pelastanut mykältä kiintolevyltä tietoja niinkin yksinkertaisella konstilla kuin laittamalla aseman pakastimeen ja asema kyljellään kerkesin saada kaikki tärkeät tiedot talteen. Silti olen useampaankin kiintolevyyn törmännyt vuosien saatossa, jotka ei vain ole enää käynnistynyt. Toki perinteisen kieputtimen kuntoa on helpompi arvioida ihan korvakuulolla.
Mutta itselle SSD:n nopeus todellakin ylittää luotettavuusarvon, tosin koskaan en vielä lukenut että kiintolevyt olisi tilastollisesti luotettavampia (kuluttajaluokan levyt siis). Kuten tuossa aiemmassa linkissä lopussa on mainittu, niin SSD:n laadussa ei kannata kuitenkaan tinkiä ja hakea markkinoilta halvinta omituisinta merkkiä. En osaa äkkiseltään edes sanoa kuinka monta vuotta olen käytellyt SSD-asemia ja olisikohan niitä arviolta ollut kymmenkunta ja yksikään niistä ei ole kupsahtanut omassa käytössäni. Ei edes pahamaineinen OCZ Vertex asema, joka on ilmeisesti todella tunnettu huonosta kestävyydestään. Yhden todella vanhan olikohan 32Gt SSD:n tiedän kuolleen noin vuosi koneen myymiseni jälkeen, mutta tuokin oli Windows 7:lla järjestelmäasemana ja siis luonnollisesti todella pahasti ylikuormitettu, koska wear leveling toiminto ei ole käytännössä voinut toimia kunnolla.
*lisäys*
Ja erityisesti jos kyseessä on kannettava, niin en todellakaan valitsisi perinteistä kiintolevyä siihen juuri luotettavuuden takia. Yksi sopiva kolahdus ja lukupää osuu levyyn ja peli on selvä. Toinen asia minkä vielä lisäisin on, että kannattaa huomioida, että S.M.A.R.T tietojen kautta SSD:n elinkaarta on helpompi yrittää hahmottaa.
-
Olen lukenut, että yksi merkittävä ero noilla perinteisillä ja uusilla SSD-levyilla on se, että jos levy hajoaa, niin perinteiseltä voi vielä pelastaa tietoja, mutta SSD:ltä ei . Tämä voi olla peruskäyttäjälle tärkeämpää, kuin se nopeus, joka SSD:llä saavutetaan.
Niin no SSD voi hajota nk. yllättäen, mutta niin voi kiintolevykin. Se että data mahdollisesti on levypakassa tallessa on "peruskäyttäjän" kantilta yhdentekevää, sen pelastelu kun maksaa melkoisesti.
Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä
-
Olen lukenut, että yksi merkittävä ero noilla perinteisillä ja uusilla SSD-levyilla on se, että jos levy hajoaa, niin perinteiseltä voi vielä pelastaa tietoja, mutta SSD:ltä ei . Tämä voi olla peruskäyttäjälle tärkeämpää, kuin se nopeus, joka SSD:llä saavutetaan.
Niin no SSD voi hajota nk. yllättäen, mutta niin voi kiintolevykin. Se että data mahdollisesti on levypakassa tallessa on "peruskäyttäjän" kantilta yhdentekevää, sen pelastelu kun maksaa melkoisesti.
Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä
Aloin tätä järkyttävää nopeuseroa miettimään.
Eiköhän johdu siitä, että tieto siirtyy koko ajan levyn puolelta SATA/USB 3 nopeudella eikä mekaanisesti siirrellä kirjoitus/lukupäätä koko ajan paikasta toiseen, joka on siirtoa selvästi hidastavaa toimintaa.
Koska tämä mekaaninen siirtely on niin hidasta niin sillä onko SATA vai PCIe SSD ei ole niin suurta merkitystä.
USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.
Raspberry Pi 4:n USB 3:lla on siis levynkäsittelyssä uskomattoman nopea vanhempiin Raspberryihin tai muistikorttiin verrattuna, kun on SATA tai PCIe-levy USB:n takana.
lisäys:
Rasperry Pi 4 USB levy linkkejä:
https://jamesachambers.com/raspberry-pi-storage-benchmarks/ (https://jamesachambers.com/raspberry-pi-storage-benchmarks/)
https://www.jeffgeerling.com/blog/2020/fastest-usb-storage-options-raspberry-pi (https://www.jeffgeerling.com/blog/2020/fastest-usb-storage-options-raspberry-pi)
-
USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.
USB 3 itse asiassa teoriassakin on hitaampi kuin sata3. Ei toki kovin paljoa. Mutta käytännön suorituskyky ero on pääsääntöisesti todella iso näillä kahdella. Puhumattakaan jos USB laitteessa ei satu olemaan parasta mahdollista kontrolleripiiriä, koska suorituskyky voi romahtaa huonolla esim. puoleen, lisäksi muut laitteet vaikuttaa nopeuteen jne.
-
USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.
USB 3 itse asiassa teoriassakin on hitaampi kuin sata3. Ei toki kovin paljoa. Mutta käytännön suorituskyky ero on pääsääntöisesti todella iso näillä kahdella. Puhumattakaan jos USB laitteessa ei satu olemaan parasta mahdollista kontrolleripiiriä, koska suorituskyky voi romahtaa huonolla esim. puoleen, lisäksi muut laitteet vaikuttaa nopeuteen jne.
Teoria ja käytännön toteutus ei toisinaan vastaa toisiaan ollenkaan ja toteutus on vain murto-osa teoreettisesta. Teoreettisesta parempaa toteutusta näkee "harvoin", mutta teoreettisesta paljon huonompia toteutuksia turhan usein.
Kyllä insinöörit ja muut suunnittelijat omista tai ulkoisista rajoitteista johtuen suunnittelee kaikenlaista ;D
Mutta kyllä SSD USB 3.0:n takana voi sisäisen mekaanisen SATA-levyn päihittää, jos ei käytännön toteutus ihan surkea ole.
-
...
Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä
Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?
Muutamassa koneessani on ssd, ainoat erot olen huomannut käyttiksen latautumisessa ja sammutuksessa.
Surffaillessa, taulukkolaskinta ja editoreja käyttäessä en juurikaan eroa huomaa.
-
Olen lukenut, että yksi merkittävä ero noilla perinteisillä ja uusilla SSD-levyilla on se, että jos levy hajoaa, niin perinteiseltä voi vielä pelastaa tietoja, mutta SSD:ltä ei . Tämä voi olla peruskäyttäjälle tärkeämpää, kuin se nopeus, joka SSD:llä saavutetaan.
Niin no SSD voi hajota nk. yllättäen, mutta niin voi kiintolevykin. Se että data mahdollisesti on levypakassa tallessa on "peruskäyttäjän" kantilta yhdentekevää, sen pelastelu kun maksaa melkoisesti.
Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä
Aloin tätä järkyttävää nopeuseroa miettimään.
Eiköhän johdu siitä, että tieto siirtyy koko ajan levyn puolelta SATA/USB 3 nopeudella eikä mekaanisesti siirrellä kirjoitus/lukupäätä koko ajan paikasta toiseen, joka on siirtoa selvästi hidastavaa toimintaa.
Koska tämä mekaaninen siirtely on niin hidasta niin sillä onko SATA vai PCIe SSD ei ole niin suurta merkitystä.
USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.
Raspberry Pi 4:n USB 3:lla on siis levynkäsittelyssä uskomattoman nopea vanhempiin Raspberryihin tai muistikorttiin verrattuna, kun on SATA tai PCIe-levy USB:n takana.
lisäys:
Rasperry Pi 4 USB levy linkkejä:
https://jamesachambers.com/raspberry-pi-storage-benchmarks/ (https://jamesachambers.com/raspberry-pi-storage-benchmarks/)
https://www.jeffgeerling.com/blog/2020/fastest-usb-storage-options-raspberry-pi (https://www.jeffgeerling.com/blog/2020/fastest-usb-storage-options-raspberry-pi)
Kovalevyn vauhtia juu rajoittaa mekaniikka, ei niinkään väylännopeus.
-
...
Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä
Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?
Muutamassa koneessani on ssd, ainoat erot olen huomannut käyttiksen latautumisessa ja sammutuksessa.
Surffaillessa, taulukkolaskinta ja editoreja käyttäessä en juurikaan eroa huomaa.
Suunnileen näin. Käyttöjärjestelmän asentaminen ssd:lle nopeuttaa periaatteessa aina konetta, mutta taulukkolaskennalle ja tekstieditoreille riittää RAM, joka on nopeaa. Kovalevyn nopeudella on merkitystä vain tulosta tallennettaessa ja tekstit ja taulukot ovat niin pieniä tiedostokooltaan ettei nopeuseroa huomaa (eikä sillä ole siis merkitystä käyttäjälle).
Sitten ovat nämä dataintensiiviset ohjelmat: kuvankäsittely, videoeditointi, musiikinteko, mallinnus. Niissä työn aikana luetaan ja kirjoitetaan paljon dataa kovalevyltä ja kovalevylle, ja tallennetaan valtavia tiedostoja, jolloin eron erityyppisten levyjen välillä kyllä huomaa. Ja silläkin on merkitystä onko noihin työtiedostoihin (cache) käytetty ssd-levy pcie- vai sata- väylässä.
Mä en oikein ymmärrä mikä pointti on kinata tuosta "normaalin käytön" määritelmästä, kun ei sellaista ole?
Kaikki eivät selaa Facebookia tai katso netflixiä, toiset tarvitsevat raskaan työaseman tai pelikoneen, yksin elävä vanhus pärjää luultavati aika vaatimattomalla koneella, jossa toimii sähköposti ja nettiselain. Ei tässä ole mitään normaalia, tai jos on niin on vain typerä tilastollinen keskiarvo.
Muuten olen ihan samaa mieltä, mutta tästä kommentista voin arvata kirjoittajan iän tai ainakin, ettei sitä vielä kovin paljoa ole. "Normaalia käyttöä ei voi määritellä, mutta yksin elävän vanhuksen tietotekniset tarpeet voidaan määritellä vaatimattomiksi".
Kun itse lähestyn "yksielävän vanhuksen" määritelmää ainakin iän puolesta, sanoisin omasta kokemuksestani ja siitä, mitä tiedän itseäni vanhemmista ihmisistä, että sama mahdottomuus määritellä "normaalia" tarvittavaa konetehoa koskee myös ikäihmisiä. Monet heistä harrastavat tietokoneen käyttöä vaativiin tehtäviin, toiset taas eivät, aivan kuten "normaalitkin ihmiset"
Itse olen katsonut neuvoa nimenomaan tarvittavan konetehon määrittämiseksi ja sopivien palikoiden valitsemiseksi Pugetsystemsin blogeista ja testeistä. Ne tekevät ja myyvät tietokoneita erityisesti ajatellen noita raskaita käyttöjä. Pugetsystems ei myy Usan ulkopuolelle, joten tämä linkki ei ole mainos. Mielenkiintoisia juttuja, jos tarvitsee mahdollisimman hyvän koneen vaikka Lightroomin tai daVinci Resolverin käyttöön, suosittelen lukemista: https://www.pugetsystems.com/all_articles.php (https://www.pugetsystems.com/all_articles.php)
Sitäpaitsi kone, joka testattiin hyväksi Lightroomille, tuntuu toimivan mainiosti myös RawTherapeella, kuten etukäteen arvelinkin.
-
Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?
Muutamassa koneessani on ssd, ainoat erot olen huomannut käyttiksen latautumisessa ja sammutuksessa.
Surffaillessa, taulukkolaskinta ja editoreja käyttäessä en juurikaan eroa huomaa.
Noo täytyy sanoa, että esim. selaimen käynnistysaika on aivan eri luokkaa kun sen SSD:ltä nyppäisee käyntiin. Ainakin itsellä on melkomoinen Firefoxin profiilikansio jota kovalevyltä latailtaisiin hyvä tovi.
-
Joo, eron pitäisi kyllä näkyä surffatessa ja varsinkin Firefoxilla.
-
Kaikki eivät selaa Facebookia tai katso netflixiä, toiset tarvitsevat raskaan työaseman tai pelikoneen, yksin elävä vanhus pärjää luultavati aika vaatimattomalla koneella, jossa toimii sähköposti ja nettiselain. Ei tässä ole mitään normaalia, tai jos on niin on vain typerä tilastollinen keskiarvo.
Olen yhtä mieltä siitä että mitään normaalia ei ole, mutta sen perusteella ei kannattaisi sanoa mitään siitä miten "yksin elävä vanhus pärjää luultavati". Jos ei oltaisi ihan näin julkisessa kontekstissa, kertoisin esimerkkejä lähipiiristä. Itse olen ollut monta kertaa esim. myymälöissä sellaisissa tilanteissa että jälkeenpäin harmitti kun en heti hoksannut sanoa että hei mä olin nörtti jo ennen kuin sä synnyit.
-
Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?
Muutamassa koneessani on ssd, ainoat erot olen huomannut käyttiksen latautumisessa ja sammutuksessa.
Surffaillessa, taulukkolaskinta ja editoreja käyttäessä en juurikaan eroa huomaa.
Noo täytyy sanoa, että esim. selaimen käynnistysaika on aivan eri luokkaa kun sen SSD:ltä nyppäisee käyntiin. Ainakin itsellä on melkomoinen Firefoxin profiilikansio jota kovalevyltä latailtaisiin hyvä tovi.
Samaa mieltä.
Samoin ihan perus jutuista mm. järjestelmäpäivitykset tapahtuu aivan älyttömän paljon nopeammin SSD:llä (ehkä jotain tyyliin pahimmillaan 6x ero). Mutta siis ei toki eroa huomaa käytännössä mitenkään esim. tekstinkäsitteluohjelmissa kun ne käynnissä on. Samoin monien sovellusten käynnistäminen esim. GIMP on todella merkittävä ero. Ei ole montaa kuukautta kun vuosikausien jälkeen ajattelin kokeilla yhdessä koneessa järjestelmän asentamista kiintolevylle. En oikeasti viitsinyt käyttää konetta sillä ja hetken jo ajattelin, että tässä täytyy olla jotain muutakin vikaa kuin SSD/HDD nopeusero. Heti kun asensin järjestelmän uudelleen SSD:lle, niin totesin itselleni, että ihan hyvä muistutus miksi olen käyttänyt SSD-asemia jo ties kuinka kauan. Ei vain pää kestä enää yleistä HDD-koneen käyttöä. Niin ja järjestelmä oli Mint, eli ei mikään erityisen raskas käyttis.
-
Tämä ketju lienee oikea, vaikka otettaisiin huomioon käyttäjän ikäkin. Vanhemmallakin ihmisellä tulee hyvä mieli, jos jotain tapahtuu, kun klikkaa. Ja siitähän se nopeus sitten tulee, tai sen (klikkauksen) tarve. Toisaalla kysellään, miten saadaan yli 10 vuotta vanha, jo silloin budjettikone vielä toimimaan. Ja joku kertoo, ettei enää kannata jotain 2018 mallin prossua laittaa.
Aihe on kyllä sen kaltainen, ettei siitä kannattaisi kovin tiukkaa kinaa kasvattaa. Jos asettaa kysymyksen, asettaa myös tarpeet. Toisilla on hetimullenyt ja toisilla taas riittää kun saa haluamansa suoritteen (ilman ihmettelyä pysähdyksistä).
-
Ei ollut tarkoitus varsinaisesti kinata, tuo ikäasia vain vähän tökkäsi. Ehkä Jekku kiteytti parhaiten (ilman kysymysmerkkiä)
Tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä mitä koneella tekee?
Tosiaan muistan, että joskus GIMP käynnistyi tosi hitaasti, ladataan sitä ja ladataan tätä... Nyt, kun käynnistin Gimpin, se kesti alle kaksi sekuntia, mutulla. Olisiko jotain loitsua, jolla tuon käynnistysajan voisi mitata?
-
Nyt, kun käynnistin Gimpin, se kesti alle kaksi sekuntia, mutulla. Olisiko jotain loitsua, jolla tuon käynnistysajan voisi mitata?
Ehkäpä tuolla time komennolla voisi arvioida käynnistysaikaa?
man time
-
Kiitos vinkistä. Luulisin, että timellä se selviää. Kokeilin käynnistää Gimpin tyhjälle työpöydälle ja sammutin Gimpin heti sen jälkeen:
~$ time gimp
gimp_color_transform_new: using babl for 'GIMP built-in sRGB' -> 'DELL UP2716D_22-11-2020.icm'
gimp_color_transform_new: using babl for 'GIMP built-in sRGB' -> 'DELL UP2716D_22-11-2020.icm'
real 0m3,763s
user 0m1,184s
sys 0m0,098s
Kolmen kokeilun keskimääräinen user-aika oli 1,2s. Vaikuttaa todelliselta käynnistysajalta. Kun sitten käynnistin ja sen jälkeen avasin kuvan Gimpiin ja heti suljin, numerot olivat:
real 0m21,675s
user 0m7,077s
sys 0m0,486s
Tässä siis Gimp käynnistyi ilmeisesti n. 1,2 sekunnissa ja avasi kuvaa vajaat 6 s. Minulta nähtävästi kului kolminkertainen aika, joten kone ei liene pullonkaula kuvankäsittelyni työnkulussa. ;)
Nyt kyllä menee senverran ohi alkuperäisen aiheen, että on parasta jatkaa näistä toisessa ketjussa, jos aihetta vielä ilmenee.