Itse asiassa en tiedä, erottuvatko Pohjoismaat ja Benelux-maat tässä edes mitenkään edukseen. Englannin osalta ehkä, mutta ei (muiden) eurooppalaisten kielten.
En halua tässä puuttua kenenkään työnkuviin. Oma näkökantani on kansainvälinen laajojen ohjelmistojen kanssa pelaaminen. Siis oikeasti kansainvälinen ja oikeasti laajat ohjelmistot.
Merkistöasiana en tarkoittanut ASCII-tiedostoja enkä edes tietokantojen merkistöjä (character set tai collation), vaan paljon hankalampaa asiaa ohjelmistojen sisäisistä merkistöistä. Tämä menee kauas aihepiiristä eikä oikein sovi muutenkaan kommentoitavaksi enempää tässä yhteydessä.
Voin kuitenkin selventää hieman minkälaisista asioista puhuin aiemmin - nämä ovat osin toisenkäden tietoja ja osin pääteltyjä - siksi niitä voin esittää, koska nämä eivät ole omaa varsinaista tietoani.
1.
Otetaan esimerkiksi tukkukauppa, jonka pääpaikka on Ruotsissa. Siellä ei ole saatu aikaan a) järkevää viitenumeron esittämistapaa 10+ vuodessa, b) web-kaupan tuotteiden selailu on huonoin mitä olen missään tavannut. Kun kyse on kaupasta, niin kaikki kaupan ongelmat ovat suuria ongelmia.
Heidän tuote-esittelyistään päätellen, suomea ei siellä osata tai se vaihtelee kovasti. Pahimmillaan olen joutunut palauttamaan tuotteita, kun kuvaukset ovat olleet väärin. Tämä johtunee siitä, että:
b) Heillä ei ole voitu käyttää Suomen toimiston osaamista, koska he sönkkäävät jotakin Tukholman ruotsia jota kukaan suomenkielinen ei ymmärrä kouluruotsista huolimatta tai juuri sen vuoksi. Arkikieli siellä lienee ruotsi, kaikesta päätellen - Suomessa ei ole edes varastoa nykyään. He eivät ole voineet käyttää Suomen hyvää it-osaamista siinä, että olisivat osanneet suunnitella kunnollisen käyttöliittymän tuotteiden selailuun.
a) Vastaavasti, loppukäyttäjälle ei voida tarjota järkevää viitenumerointia, koska eihän sellaista ole Ruotsissa. Yhteinen kommunikointikieli on puuttunut ... tai tässä tapauksessa sitä ei ole käytetty.
2.
VASTAAVASTI, eräs ruotsalainen pankki, jolla on läheiset yhteydet Suomeen, käyttää Suomen hyvää it-osaamista. Kaikki loppukäyttäjälle näkyvät asiat toimivat mallikkaasti ja kieli on aina hyvää ja selkeää. Tämä johtuu siitä, että heidän virallinen kielensä on englanti. Tämä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se EI ole. Pankissa sattuu ja tapahtuu, viikonloppuisin asiat voivat mennä pieleen ja tällöin pitää nopeasti, täsmällisesti ja oikein pystyä kommunikoimaan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Parhaat ovat monessa asiassa Suomessa. Tukholman ruotsin sönkkäyksellä siitä ei tulisi mitään.
3.
MITÄ KERROIN asiantuntemuksesta. Tarkoitin seuraavaa.
Se, että tehdään verkkopankkiin käyttöliittymä, jossa suomen kieltä käytetään oikein, ei ole mitään kvanttifysiikkaa. Huono suoritus on lähinnä vain johtamisongelma.
Se mitä taustalla tapahtuu, ei välttämättä ole ollenkaan yksinkertaista. Miten tehdään ohjelmisto, joka tutkii yhdellä sekunnilla tulevat 1000 - 1 000 000 nostoa koko maailman laajuisesti ja reititetään nämä oikeaan pankkiin. Ennen sitä pitää tutkia alle sekunnissa mitä nostolle tehdään, esim.: 1) Hyväksytään, 2) Hylätään koska se ei voi olla oikea (esim. kahdessa eri maassa on fyysisesti maksettu kortilla tunnin sisällä), 3) Pyydetään vahvistusta, 4) Hyväksytään, mutta kuitenkin laitetaan tapahtuma seurantaan. Tällaisen ohjelmiston tekeminen EI ole yksinkertaista, ottaen huomioon vasteaikavaatimukset, ja tähän tarvitaan parhaimmat resurssit, joilla pitää olla yhteinen kommunikointikieli. Näitä tahoja joille tämä nostoyritys laitetaan eteenpäin on tietysti jo Suomessa useita ja osa edellisistä tapahtumista tapahtuu näissä muissa tahoissa, esim. suomalaisessa pankissa. Kansainvälisesti pitää olla yhteinen kieli, jolla asiasta kommunikoidaan kaikkiin maailman maihin, joissa on luottoa myöntävä pankki.
Eli riippuu kovasti minkälaisesti IT-asiasta puhutaan. Kuten sanoin, edelliset ovat teoreettisia esimerkkejä. Oikeita esimerkkejä en esitä.