Swapin merkitys SSD-aikakaudella

[JaniAlander]

/home kansion tiedot voi kopsia tikulle käyttistä päivitettäessä ja siirtää sitten takaisin, mutta harvemmin on tarvetta.

17.04:n myötä erillistä Swap osiota ei enää tehdä vaan sen virkaa jatkossa hoitaa Swapfile.

No jaa semmoiset 300 gigaa niin ei sitä oikein viitsi kauheasti kopsia

[pikkalle]

Nyt kaikki on kunnossa

Nyt LinuxMint 18.1 / WIN-7 tuplaboottauskone on joka suhteessa hyvässä käyttökunnossa. Nettisurffaus sekä Linuxin että Windowsin puolella toimii notkeasti. Ensimmäiset käyttökokemukset SSD-kovalevyillä varustetusta koneesta ovat vielä positiivisia.

Päätteessä annettu komento  cat /proc/sys/vm/swappiness ntaa tulokseksi 5, joten kaikki taitaa olla ihan kunnossa. Kiitokset vielä kerran kaikille viisaille UBUNTU-miehille hyvistä ohjeista.

[spark]

Laitoin Linux Mintin  Win-7 käyttöjärjestelmän rinnalle, ja kaikki toimii hienosti. Yritin pienentää Swap-osiota annetun ohjeen mukaan, mutta en pääse editoimaan sysctl.conf  tiedostoa, sillä en saa siihen kirjoitusoikeuksia, vaikka olen kirjautunut koneelle pääkäyttäjänä. Tietäisikö joku viisas UBUNTU-mies, miten saan ylläpitäjän  kirjoitusoikeudet Linux Mintissä, jotta saan swap-asetuksen muutettua. Koneessani on nyt muistia 8 GB, joten lukema voisi olla pienempikin kuin nykyinen oletusarvo 60.

Ubuntussa ja Mintissä asennuksen yhteydessä luotu käyttäjätunnus ei ole pääkäyttäjä eli root, vaan tunnus kuuluu sudo-ryhmään, jolloin voit sudolla suorittaa komentoja roottina.

Käynnistä siis editori sudo -i:llä:

Koodia: [Valitse]

sudo -i gedit /etc/sysctl.conf

Mint 18 käyttää Xediä oletustekstieditorina, joten:

sudo -i xed /etc/sysctl.conf

[pikkalle]

Laitoin Linux Mintin  Win-7 käyttöjärjestelmän rinnalle, ja kaikki toimii hienosti. Yritin pienentää Swap-osiota annetun ohjeen mukaan, mutta en pääse editoimaan sysctl.conf  tiedostoa, sillä en saa siihen kirjoitusoikeuksia, vaikka olen kirjautunut koneelle pääkäyttäjänä. Tietäisikö joku viisas UBUNTU-mies, miten saan ylläpitäjän  kirjoitusoikeudet Linux Mintissä, jotta saan swap-asetuksen muutettua. Koneessani on nyt muistia 8 GB, joten lukema voisi olla pienempikin kuin nykyinen oletusarvo 60.

Ubuntussa ja Mintissä asennuksen yhteydessä luotu käyttäjätunnus ei ole pääkäyttäjä eli root, vaan tunnus kuuluu sudo-ryhmään, jolloin voit sudolla suorittaa komentoja roottina.

Käynnistä siis editori sudo -i:llä:

Koodia: [Valitse]

sudo -i gedit /etc/sysctl.conf

Mint 18 käyttää Xediä oletustekstieditorina, joten:

sudo -i xed /etc/sysctl.conf

Vanha mies vaikeuksissa?

Kyllä tämä tietotekniikka on jo liian hankala laji vanhalle miehelle. Eilen tein puoleen yöhön asti töitä, jotta olisin pystynyt editoimaan sysctl.conf tiedostoa, mutta eihän pääte edes tuntenut  gedit-komentoa. Monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen asensin päätteellä koneeseen gedit-editorin, ja sen jälkeen editointi onnistui vaivatta.

Nyt sitten sain viisaammilta miehiltä tietää, että Mintissä olisikin pitänyt käyttää xedit-komentoa. Vanhat miehet joutuvat tekemään paljon turhaa työtä näissä nörttihommissa, mutta ihan oma vikahan se on. Onneksi tietokone on nyt loistavassa kunnossa, joten on syytä olla tyytyväinen.

[jampales]

Eikö se gedit pidä asentaa ensin. Sudo apt-get install gedit.

[Kullervo]

Eikö se gedit pidä asentaa ensin. Sudo apt-get install gedit.

Eikös "vanha mies vaikeuksissa" tehnyt juuri noin?

[spark]

Eikö se gedit pidä asentaa ensin. Sudo apt-get install gedit.

Ei sitä "pidä" asentaa, kunhan korvaa geditin sillä editorilla mikä käyttiksessä on käytössä. Jos ei muu auta, niin voi käyttää nano editoria, joka löytynee melkeinpä kaikista Linuxeista, mutta ei äkkinäiselle ole kovin halppo käytellä. Oma suosikkini on scite.

sudo apt-get install scite

[Hajakenttä]

Ei sitä "pidä" asentaa, kunhan korvaa geditin sillä editorilla mikä käyttiksessä on käytössä.

Kun on tämä finnishremix, tjsp, on joskus vaikea hahmottaa sovellusten oikeita nimiä. Xubuntussa, Lubuntussa ja Mintissäkin on apuohjelmissa "sovellusten haku työkalu", joka on eräänlainen valikko sekin. Siinä on hyvänä ominaisuutena useita tietoja sovelluksesta. Kun hiirellä osoittaa jotain sovelluksen suomenkielistä nimeä saa paikallisinformaation, jossa on mm. päätekomento, jolla ko. sovellus käynnistyy päätteessä. Se on myös useimmiten sen sovelluksen "ristimänimi", jolla järjestelmä sen muutenkin tuntee. Ubuntuvalikkokin näyttää alkuperäiset nimet, mutta silloin pitää osata "kutsua" ne esiin jollain kekseliäällä yhteisellä yleisnimellä. "Tavalliset, perinteiset" valikot näyttävät kaikki vaihtoehdot yhdellä silmäyksellä ilman kekseliäisyyttä.

<mielipidettä> Käyttöjärjestelmän suomentaminen on loistava idea, mutta suomentamisessa pitäisi jättää ennalleen erisnimet, tai käyttää "tuplanimeä" kuten: "Tekstimuokkain Mousepad" kun tietenkin halutaan sanoa suomeksi sen sovelluksen tarkoitus. Yllä esiintyvästä syystä syntyy vaikeuksia jos ei tiedetä alkuperäistä erisnimeä. </mielipidettä>

[juyli]

No jaa semmoiset 300 gigaa niin ei sitä oikein viitsi kauheasti kopsia

Jos kotihakemistossa on _itsellesi tärkeää dataa_ kannattaa aina huolehtia varmuuskopioinnista. Kopiot voivat hyvinkin pakkautua (riippuen tiedostoista) hyvinkin pieneen tilaan. Levytila - ja kaikenlaiset ulkoiset mediat ovat kuitenkin kohtuullisen edullisia, joten edes 300 Gt:n kopioiminen talteen ei maksa maltaita. Minullakin on mm. 3 Tt:n ulkoinen levyasema, joka ei ihan mansikoita maksanut - tuntuvan summan kahisevaa kuitenkin.

Oli sitten kyseessä swap-osio tai swap-tiedosto, on näiden luku- ja kirjoitustehtävät aivan samat. Swap-tila on oleellinen osa järjestelmän muistinkäyttöä.

[Echramath]

Löin vähän isompia kampoja kiinni. 8 gigalla muistia swappia on käytössä... 2MB, on kuitenkin.

Nythän on jännittävä kysymys, että perinteisesti on huomautettu, että koneen ryhtyessä innolla swappaamaan tämän voi huomata ja tehdä jotain asialle, vähintäänkin tallentaa työnsä, mutta jos swappaavasta levystä ei kuulu mitään ääntä ja se on nopea, niin huomaako tämän?

[juyli]

Nythän on jännittävä kysymys, että perinteisesti on huomautettu, että koneen ryhtyessä innolla swappaamaan tämän voi huomata ja tehdä jotain asialle, vähintäänkin tallentaa työnsä, mutta jos swappaavasta levystä ei kuulu mitään ääntä ja se on nopea, niin huomaako tämän?

onhan reaaliaikaisia (graafisia) ohjelmia käytettävissä, jotka kertovat prosessien käyttämän prosessori ja muistimäärän käytön.  Kun muistia on riittävästi käytössä (RAM+Swap tai RAM/SWAP) ei muistin täyttyminen tule täysin yllätyksenä.

[JaniAlander]

Tekee järjestelmätiedostojen editoinnit nanolla. Se on komentorivipohjainen editori joka löytyy kaikista debian-sukuisista linuxeista. Vakiona. Eikä ole liika vaikea käyttää. Komennot on ctrl+näppäin mikä aikaansaa toiminnon, ja ne on nanossa näkyvissä koko ajan. Kursori siirtyy nuolinäppäimillä kohteeseen. Ei tarvi miettä onko graafinen editori gedit vaiko kate tai mikä lieneekin.

[spark]

Tekee järjestelmätiedostojen editoinnit nanolla. Se on komentorivipohjainen editori joka löytyy kaikista debian-sukuisista linuxeista. Vakiona. Eikä ole liika vaikea käyttää. Komennot on ctrl+näppäin mikä aikaansaa toiminnon, ja ne on nanossa näkyvissä koko ajan. Kursori siirtyy nuolinäppäimillä kohteeseen. Ei tarvi miettä onko graafinen editori gedit vaiko kate tai mikä lieneekin.

Kyllä varmasti on monellekin, joka ei moiseen näppäinyhdistelmillä toimimiseen ole tottunut aivan ylivoimainen käyttää.

[JaniAlander]

Kyllä varmasti on monellekin, joka ei moiseen näppäinyhdistelmillä toimimiseen ole tottunut aivan ylivoimainen käyttää.

No jos ei kahta* näppäinyhdistelmää muista, mikä suurinpiirtein on se mitä editointi nanolla käytännössä vaatii, niin ehkä kannattaa jättää konffitiedostojen editointi muutenkin, ja ne näppäinyhdistelmät on siinä vielä ihan esillä näytön alareunassa kunhan vain muistaa että ^ merkki tarkoittaa ctrl-näppäintä. Eli oikeastaan YKSI muistettava asia. 

*(ctrl o tallentaa muutokset, ja ctrl x poistuu ohjelmasta)

[spark]

Kyllä varmasti on monellekin, joka ei moiseen näppäinyhdistelmillä toimimiseen ole tottunut aivan ylivoimainen käyttää.

No jos ei kahta* näppäinyhdistelmää muista, mikä suurinpiirtein on se mitä editointi nanolla käytännössä vaatii, niin ehkä kannattaa jättää konffitiedostojen editointi muutenkin, ja ne näppäinyhdistelmät on siinä vielä ihan esillä näytön alareunassa kunhan vain muistaa että ^ merkki tarkoittaa ctrl-näppäintä. Eli oikeastaan YKSI muistettava asia. 

*(ctrl o tallentaa muutokset, ja ctrl x poistuu ohjelmasta)

Voin kertoa, että helvetin isolle osalle jo pelkkä Ctrl+c ja Ctrl+v on aivan tekemätön paikka.

[jekku]

Kyllä varmasti on monellekin, joka ei moiseen näppäinyhdistelmillä toimimiseen ole tottunut aivan ylivoimainen käyttää.

No jos ei kahta* näppäinyhdistelmää muista, mikä suurinpiirtein on se mitä editointi nanolla käytännössä vaatii, niin ehkä kannattaa jättää konffitiedostojen editointi muutenkin, ja ne näppäinyhdistelmät on siinä vielä ihan esillä näytön alareunassa kunhan vain muistaa että ^ merkki tarkoittaa ctrl-näppäintä. Eli oikeastaan YKSI muistettava asia. 

*(ctrl o tallentaa muutokset, ja ctrl x poistuu ohjelmasta)

Voin kertoa, että  isolle osalle jo pelkkä Ctrl+c ja Ctrl+v on aivan tekemätön paikka.

Onneksi aika harvoin tarvitsee lähettää tuota 'Ctrl+c' (mikä se signaali tarkalleen ottaen on, joku kill kuitenkin) ja 'Ctrl+v' en edes muista milloin tai mihin moista tarvinnut...

[nm]

Voin kertoa, että  isolle osalle jo pelkkä Ctrl+c ja Ctrl+v on aivan tekemätön paikka.

Onneksi aika harvoin tarvitsee lähettää tuota 'Ctrl+c' (mikä se signaali tarkalleen ottaen on, joku kill kuitenkin) ja 'Ctrl+v' en edes muista milloin tai mihin moista tarvinnut...

Ctrl+c lähettää SIGINT-signaalin päätteessä. Mutta spark taisi tarkoittaa kopiointia ja liittämistä Windowsia/Mac OS:ää mukailevissa graafisissa ympäristöissä. 

[Illu]

Voin kertoa, että  isolle osalle jo pelkkä Ctrl+c ja Ctrl+v on aivan tekemätön paikka.

Onneksi aika harvoin tarvitsee lähettää tuota 'Ctrl+c' (mikä se signaali tarkalleen ottaen on, joku kill kuitenkin) ja 'Ctrl+v' en edes muista milloin tai mihin moista tarvinnut...

Ctrl+c lähettää SIGINT-signaalin päätteessä. Mutta spark taisi tarkoittaa kopiointia ja liittämistä Windowsia/Mac OS:ää mukailevissa graafisissa ympäristöissä. 

Toki myös Ubuntussa.

[nm]

Ctrl+c lähettää SIGINT-signaalin päätteessä. Mutta spark taisi tarkoittaa kopiointia ja liittämistä Windowsia/Mac OS:ää mukailevissa graafisissa ympäristöissä. 

Toki myös Ubuntussa.

Niin, Unity mukailee lähinnä OS X:ää ja NeXTSTEPiä, mutta nuo kombot periytyvät historiallisesti järjestyksessä Mac OS -> Windows (-> KDE) -> GNOME -> Unity

Perinteisesti X-ikkunoinnissa kopiointi tapahtuu maalaamalla hiirellä ja liittäminen hiiren keskimmäisellä painikkeella (tai Shift+Ins). Se toimii edelleen kaikissa Unix/Linux-työpöytäympäristöissä ja lähes kaikissa ohjelmissa. Osa vanhemmista Tk:n, Motifin tai Xlibin päälle rakennetuista ohjelmista ei edes tue muita mekanismeja.

[Postimies]

Kyllä varmasti on monellekin, joka ei moiseen näppäinyhdistelmillä toimimiseen ole tottunut aivan ylivoimainen käyttää.

No jos ei kahta* näppäinyhdistelmää muista, mikä suurinpiirtein on se mitä editointi nanolla käytännössä vaatii, niin ehkä kannattaa jättää konffitiedostojen editointi muutenkin, ja ne näppäinyhdistelmät on siinä vielä ihan esillä näytön alareunassa kunhan vain muistaa että ^ merkki tarkoittaa ctrl-näppäintä. Eli oikeastaan YKSI muistettava asia. 

*(ctrl o tallentaa muutokset, ja ctrl x poistuu ohjelmasta)

Kyllä pelkkä  ctrl x riittää - nano kysyy tallennetaanko muutokset. Itse en ikinä käyttänyt vi tai vim saati emacs ja en muista miten noista pääsee pois.
Sama xterm. En ole vuosiin käyttänyt. Vihaan jo oletusvärejäkin ja en muista miten tuossa leikattiin ja liimattiin. Jos on edes lxterminal ja siinä nano
auki alkaa tekstin kopioiminen ja liittäminen onnistua. Gurut osaavat tietty käyttää jotain sed komentoa pieneen muokkaukseen. Rivin lisäys echo
komennolla ym.