Linux yrityskäytössä

[Heikki Ketoharju]

Sellainen tässä tuli mieleen keskustelua seuratessa, että nyt huhtikuussa kun XP:n tuki loppuu, voisi olla hyväkin paikka Linux-ympäristölle markkinoida itseään. Minultakin tuossa yksi tuttu viime viikolla kysyi, voisinko asentaa hänen XP:nsä tilalle Ubuntun.

Yrityspuolella tällainen puuha voi nyt kanssa aika monella olla esissä, ja yksi tapa voisi olla tarjota siirtymä- ja konsultointipalveluja Linuxiin pohjautuen. (Tästähän siis on puhuttu vuosia, mutta nyt kun XP oikeasti loppuu eikä seiskaakaan enää saa, voi olla oikeasti se paikka, jossa Linux on monella vakavammassa harkinnassa.)

[presidentti]

Itselläni on yksi kone kokonaan xubuntulla, toinen dualboot ubuntu/win8.1, yksi kone xp:llä (päivitetään 8.1 tässä piakkoin tietystä syystä..) sekä yksi kannettava windows 8.1, johon pian on tulossa ubuntu dualboottina.

Windows -koneita on oikeataan vain siksi, että linukalle en ole vielä löytänyt vaatimuksiini vastaavaa vektorointiohjelmaa ja tuo kokonaan wintoosakone pyörittää laitetta, johon on ajurit vain wintoosalle.

T-laskua käytin laskutukseen vuoden, mutta tämän vuoden alusta otin käyttöön Zervant -laskutuksen, joka pelaa pilvessä eli selaimella.
Tämän lisäksi käytössä on google drive. Vaikkei Driveä (vielä?) voikaan asentaa natiivisti linuxille, siihen löytyy pikakuvake suoraan unitystä ja käytän tiedostojen muokkaamiseen driven omia ohjelmia. Dropbox sen sijaan on asennettuna ja sieltä synkkaan kaikki kuvatiedostot, jotka muokkaan gimpillä. Dropboxiin vain kahdeksi vuodeksi 50GB ilmaista tilaa kännykän kylkiäisenä.

Mielestäni tämä on erittäin toimiva systeemi, varsinkin kun ei tarvitse muistitikkuja kuskata edestakas saati huolehtia varmuuskopioista.

Nämä chromen lisäosat oikeasti ovat helpottaneet työntekoa ubuntulla, varsinkin kun ne saa palkkiin kiinni ja aukeavat omiin ikkunoihinsa. Lähes kuin natiiveja ohelmia ajaisi
Mielestäni tämä pelaa näin erittäin hyvin,

[LK]

Käsitykseni on, että esimerkiksi teollisuudessa linux on suuressa roolissa. Sulautetut järjestelmät, täyspassiiviset yksiköt ja suunnitteluohjelmistot. Siellä on varmasti yhtä suuret rahat, kuin kännykkäpeleissäkin.

[rikonen]

Tämä on vanha ketju, mutta ei mitenkään vähäarvoinen, joten ajattelin jatkaa...

Ammattimaiselle Linux-tukipalvelulle olisi varmasti käyttöä yrityksissä, kaikenlaista osaamista tarvitaan alkaen ohjelmistoratkaisuista ja konfauksesta tietoturvan varmistamiseen. Myös raudasta/rautatuesta voisi maksaa, esimerkiksi hyvästä viivakoodilukijasta. Olisi hienoa, jos sinne voisi ottaa puhelimitse/verkon kautta yhteyttä ja saada pdf-laskun sähköpostiin.

Myös muusta työstä yrityksissä ollaan valmiita maksamaan, maksaisin itse muutaman satasen jos joku viimeistelisi Qucs- simulointiohjelmaa hitusen paremmaksi. Mielestäni sillä ei ole mitään eroa, maksanko 500 jostain Varicad -lisenssistä tai 500 siitä että Qucs toimii hyvin. Myös poolin kerääminen yrityksiltä voisi olla toimiva ratkaisu jossain suuremmassa tai laajemmassa tapauksessa.

Kyllä tuollaiselle palvelulle löytyisi varmasti käyttäjiä jo nyt, Linux on varteenotettava käyttis myös yrityksiin, tämä on viimeisen neljän vuoden aikana tullut hyvin todettua. Ja voihan sitä väliaikoina muutakin tehdä, mutta siten että Linux-osaaminen tulee hyvin näkyviin. Työmaata kyllä riittää, mutta tärkeintä olisi, että pääsee järkevästi mukaan arvoketjuun.

[2305]

Olisi hienoa, jos sinne voisi ottaa puhelimitse/verkon kautta yhteyttä ja saada pdf-laskun sähköpostiin.

Tuo onnistuu esimerkiksi T-Laskulla ja MLinvoicella
http://helineva.net/t-lasku/ohjeet/#asennus
http://www.labs.fi/mlinvoice.php

[roikale]

Luin noin 4-5 vuotta sitten amerikkalaistutkimuksen jossa selvitettiin Linuxiin ja avoimiin standardeihin siirtymistä USA:n yrityksissä/organisaatioissa ja niissä saavutetuista kustannushyödyistä. Projektit tuottivat tutkimukseen mukaan n. 88%:ssa selvät säästöt. Noin 10%:ssa ei. Ne organisaatiot ja yritykset joissa epäonnistuttiin olivat leimallisesti sellaisia joissa yritysjohto ei alunperinkään sitoutunut muutosprosessiin vaan he olivat asenteellisesti muutosta vastaan. Yleensäkin yrityksissä kehittäjät olivat ne joiden kautta aloite muutokseen tuli. Yritysjohto tuli vasta myöhemmässä vaiheessa mukaan. Kehittäjien myötä suoritusporras vaihe vaiheelta omaksui Linuxin/FLOSS:n käytön.

Säästöjä ei ensimmäisessä vaiheessa noissa 88%:ssa tullut vaan Linuxin/FLOSS:n hyödyt tulivat vasta pitemmällä aikavälillä. Alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin kohosivat. Projektit onnistuivat jos niitä vetivät asiaan perehtyneet ja sitoutuneet henkilöt.

[Mistofelees]

Kiinnostaisi tietää onko  palstalla oikeasti  Linuxia yrityskäytössä  käyttäviä henkilöitä. Jos nyt jätetään perus LAMP-käyttö  keskustelun ulkopuolelle.Tekeekö joku tekstinkäsittelyä ja nettisurfailua vaikeampaa. Esim työvuorolistoja  tai kenitas laskutusta ja millä ohjelmilla.

Itse olen battleship class -yrityksessä IT-hommissa. Käytössä on ActiveDirectory ja M$Exchange sähköpostijärjestelmä, mikä sanelee aika paljon.
Itsellä on pöydällä muutama M$Win ja muutama Linux. Läppäreissä on linuxit.

Suurin ongelma Linuxin sovittamisessa tälläiseen yrityskäyttöön on käyttäjäidentifionti ja  profiilit.
Seuraavaksi suurin ongelma on koneiden ylläpito (!). Kukaan ei ole ehtinyt luoda järjestelmää perusohjelmistojen latauksen helpottamiseksi. M$:n järjestelmässä käyttäjille voidaan antaa profiiliin perustuen oikeus asentaa tietyt perusohjelmat, esim M$Orifice, Firefox, Citrix...
Linuxissa tämä vaatisi kötystelyä.

Peruskäyttäjille ei haluta antaa root-oikeuksia, kun tiedetään jo, mitä he saavat M$Windowsissa aikaan niilläkin vähillä oikeuksilla, joita heille on annettu.

Olen monesti puhunut, että Käyttöjärjestelmässä pitäisi pystyä käyttäjän kotihakemisto pystyä erottamaan hiekkalaatikkoon ja estää systeemihakemistoihin pääsy. Tähän mennessä kukaan ei ole asialle lämmennyt, mikä on pistänyt miettimään, että suuri osa Linuxin kehittelijöistä ei ole isoa organisaatiota nähnyt edes kadulta katsoen.

[welmar]

Jokinaika sitten etsin mikä olisi AD:tä parhaiten vastaava linux maailmasa ja löysin tälläisen https://www.univention.com/ Ei kuitenkaan minulla ole tarvetta touhuta AD:n kanssa joten tuotakin vilkuilin ihan vain mielenkiinnosta.

[nm]

Suurin ongelma Linuxin sovittamisessa tälläiseen yrityskäyttöön on käyttäjäidentifionti ja  profiilit.
Seuraavaksi suurin ongelma on koneiden ylläpito (!). Kukaan ei ole ehtinyt luoda järjestelmää perusohjelmistojen latauksen helpottamiseksi. M$:n järjestelmässä käyttäjille voidaan antaa profiiliin perustuen oikeus asentaa tietyt perusohjelmat, esim M$Orifice, Firefox, Citrix...
Linuxissa tämä vaatisi kötystelyä.

Nämä hoidetaan organisaatiotason ylläpitotyökaluilla, kuten Red Hatin Satellitella tai Canonicalin Landscapella. Avoin ja ilmainen vaihtoehto on Satelliten upstream-projekti Spacewalk.

Peruskäyttäjille ei haluta antaa root-oikeuksia, kun tiedetään jo, mitä he saavat M$Windowsissa aikaan niilläkin vähillä oikeuksilla, joita heille on annettu.

Ei ole tarvetta antaa root-oikeuksia. Päivitykset hoituvat automaattisesti tai ylläpitäjän hyväksyminä.

Olen monesti puhunut, että Käyttöjärjestelmässä pitäisi pystyä käyttäjän kotihakemisto pystyä erottamaan hiekkalaatikkoon ja estää systeemihakemistoihin pääsy. Tähän mennessä kukaan ei ole asialle lämmennyt, mikä on pistänyt miettimään, että suuri osa Linuxin kehittelijöistä ei ole isoa organisaatiota nähnyt edes kadulta katsoen.

Linuxia kehitetään pääasiassa palvelinympäristöihin ja "kehittelijät" ovat isojen softafirmojen palkkalistoilla. Työpöytävirityksiin on panostettu suhteessa aika vähän resursseja.

Itse en oikein näe hyötyjä käyttäjän kotihakemiston erottamisessa nykyistä erikoisemmilla systeemeillä. Eihän käyttäjällä tavallisestikaan ole kirjoitusoikeuksia kotihakemiston ulkopuolelle, eikä lukuoikeuksia sellaisiin paikkoihin, joihin ei ole asiaa mennä. Eri käyttäjien erottelussa Unixin perinteiset tiedosto-oikeudet riittävät jo aika pitkälle, ja tarvittaessa voi tehdä hienosäätöä POSIX ACL -oikeuksilla.

Sen sijaan sovellusten sandboxaus olisi hyödyllistä, ja siihen tullaan menemään myös työpöydällä, kunhan X11:stä siirrytään modernimpiin ikkunointijärjestelmiin.

[Mistofelees]

Turun VTS koki takaiskun uskoessaan, että Linuxiin siirtyessään voi luopua kalliista ylläpitohenkilöstöstä ja luottaa jonkin valmiin jakelun ylläpitoon vapaaehtoisen yhteisön voimin, ilmaiseksi.

No onpa aika naivi ajatus jo lähtökohtaisesti.

Näin jälkikäteen olisi mukava tietää, mitä tuossa todella tapahtui. Linux piti ottaa käyttöön seuraavalla viikolla. Kaikki oli pistetty valmiiksi ja sitten yhdessä viikonlopussa porukan vetäjän mielipide kääntyi täydellisesti M$:n puolelle.

Olen vastaavan tavannut toisaallakin. Itselle annettiin valtuutus kehittää talon käyttöön Linux-ympäristö ja alkaa kerätä sitä varten materiaalia. Kuukautta myöhemmin tehtävän antanut pomo käänsi kelkkansa täydellisesti viikonlopun aikana. - Ainoastaan M$ sallittiin, Linux:n käyttö keillettiin.

[Mistofelees]

Syy miksi tätä kysyselin on että tarkoituksenani selvittää joko olisi aika tehdä  PK-yrityksille aitoa Linux-softaa. Kuten jo vastauksista käy ilmi koko tarvekin taitaa olla mielikuvitukseni tuotetta. Ei ole sellaista  yrittäjää joka käyttäisi Linuxia tai jos käyttää niin silloin käyttö ei eroa Windowspuolen käytöstä  oikeastaan mitenkään. Kuluttajille tarkoitetuilla pakettisoftalla mennään.   

Tarkoitat varmaan, että pienyrityksille pitäisi saada ohjelmat laskutukseen, palkanlaskentaan, varastokirjanpitoon yms. Yhteinen kalenteri ja sähköpostijärjestelmä.

Olisi varmaan käyttöä, kunhan PK:lle saa myytyä Linux-ympäristön.
Tässä tulee muna-kana-asetelma eteen. Pitäisi myy

Muutama firma varmasti kiroaa, ettei käyttänyt Linuxia jouduttuaa kiristyksen uhriksi. Virus kryptasi kaikki kovalevyt ja sitten tuli lasku. Jos hyvä tuuri kävi, tiedot palautettiin maksun jälkeen.

[jarmala]

Kuukautta myöhemmin tehtävän antanut pomo käänsi kelkkansa täydellisesti viikonlopun aikana. - Ainoastaan M$ sallittiin, Linux:n käyttö keillettiin.

Kysyitkö miksi?

T. Ari

[mrl586]

Tampereen teknillisellä yliopistolla näyttäisi olevan linux-koneita kioskikäytössä. Työpöytäympäristö lienee jokin gtk:lla tehty.