Kirjoittaja Aihe: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?  (Luettu 12740 kertaa)

Tommi S.

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 240
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #20 : 02.02.13 - klo:21.04 »
Ja Ubuntustakin saa tosiaan aidatun ympäristön jos siitä poistaa ohjelmistolähteiden muokkaamisen ja ohjelmistojen käsiasennuksen, samoin kuin Debianista, mutta mitään kummempaa eroa Debianiin ei tässä suhteessa ole toistaiseksi tullut näköjään esiin.

Jep, en tiedä mitä tässä pitäisi tulla esiin, mutta tulevaisuus näyttää. Kuten aikaisemmin mainitsin. Alkaa sen verran offtopic:ksi tämä alkaa mennä.

Kuten itse aikaisemmin sanoin, nämä "olen huolissani" kirjoitukset ovat kovin usein liian epämääräisiä, kuten "uskon että ensi vuonna tiedämme millainen Ubuntu on ensi vuonna; olen huolissani".

Tuntuu lähinnä siltä että nämä huolestuneet mielipiteet perustuvat jonkinlaiseen loogiseen päättelyvirheeseen joka menee: Applella on tietynlainen graafinen käyttöliittymä, Applen järjestelmä on aidattu puutarha. Ubuntun graafinen käyttöliittymä näyttää samalta kuin Applen --> Ubuntu on aidattu puutarha.
Tämä päättely on samaa sarjaa kuin: Napoleon oli 170cm pitkä, minä olen 170cm pitkä --> minä olen Napoleon. Näitä kirjoituksia lukiessa sitä usein toivoisi että argumentointi ja päättely olisi vähän vankemmalla pohjalla, ja ehkä myös toivoisi että näistä asioista keskustelemalla argumentoinnin tasoa olisi mahdollista parantaa.

aho

  • Vieras
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #21 : 02.02.13 - klo:21.36 »
Tosin Debian pitäisi kehittää jonkilainen kauppapaikka, kuten Ubuntussa tai yksinkertaisen pakettihallinnan. Samoin Red Hat distroon. Plus poistaa ohjelmistolähteiden muokkaamisen ja ohjelmiston käsiasennuksen.

Mielestäni olisi parempi ettei jokainen distro tee omaa systeemiään, vaan tekevät yhteistyössä. Itseasiassa tuota ollaan jo työstämässä. En tiedä onko Canonicalilta ketään tuolla GNOME Developer Hackfestissä.

Yksi syy miksi itse käytän Fedoraa on juuri erittäin aktiivinen osallistuminen sovellusten tekemiseen ja työskentely upstreamin kanssa - http://fedoraproject.org/wiki/Red_Hat_contributions

https://live.gnome.org/DeveloperExperience/Hackfest2013
https://github.com/gnome-design-team/gnome-mockups/tree/master/software
« Viimeksi muokattu: 02.02.13 - klo:21.48 kirjoittanut aho »

Karvameduusa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1055
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #22 : 02.02.13 - klo:21.42 »
Mielestäni olisi parempi ettei jokainen distro tee omaa systeemiään, vaan tekevät yhteistyössä. Itseasiassa tuota ollaan jo työstämässä. En tiedä onko Canonicalilta ketään tuolla.

Edit:

Samaa mieltä, jotkut distrot tuntuvat sooloilevan. Toisaalta heillä on myös siihen oikeuskin, mutta sillä ei kauhean hyvää yhteistyötä rakenneta. Ainakin siinä vaiheessa, jos koodia pidetään suljettuna. Eikä siihen pääse vaikuttamaan.

Esimerkki voidaan ottaa, vaikka LaunchPad. Onneksi se kuitenkin avattiin.
« Viimeksi muokattu: 02.02.13 - klo:21.48 kirjoittanut Karvameduusa »

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #23 : 04.02.13 - klo:18.32 »
Kiitos kaikille kommenteista! Tommi S kirjoitti pisimmin ja ajatuksia herättävimmin, joten vastaan lyhyesti:

Tässä joitain ajatuksiani:

Kirjoituksessa mainittiin että avoimeen lähdekoodiin kuuluu kehitysprosessin avoimuus ja moninapaisuus. Tuo kehitysprosessin moninapaisuus on kuitenkin mielestäni väärin ymmärretty jos tarkoitetaan sitä että asioiden tekemiseen täytyisi kysyä lupa joltain tahoilta.

Kirjoituksessa mainittiin myös "walled garden" tyyppiset ympäristöt, mutta esimerkiksi Debianin apt-get tai Red Hatin rpm ovat jo "walled garden" tyyppisiä ratkaisuja siinä missä Ubuntu, sillä kuka tahansa ei voi laittaa pakettilähteisiin omia pakettejaan.

Minun sanavalintani olivat ehkä siinä mielessä huonoja, että käsitit sekä tuon moninapaisuuden että walled gardenin vähän toisin.

Avoimen lähdekoodin kehitys on siinä mielessä moninapaista, että meillä ei ole yhtä kehittäjä- tai käyttäjäyhteisöä, vaan monia eri yhteisöjä. Vaikkapa kernel-tiimi, Gnome-projekti, xmbc tai eri distrot. Siis monta yhteisöä, joilla on omat keskushenkilönsä. Nämä yhteisöt kuitenkin joutuvat ottamaan toisensa tavalla tai toisella huomioon: ohjelmistoprojektin pitää seurata eri distroissa tehtäviä teknologiavalintoja, kernelin kehitys saattaa avata uusia mahdollisuuksia vaikkapa laitetuen suhteen jne, jne.

Mikään pakko ei tietenkään ole tehdä yhteistyötä, ja mitään lupia ei tarvitse kysellä, mutta käytännössä hommat on kuitenkin helpompia, jos vähän ottaa muitakin huomioon.

Juuri siksi minun mielestä ne väitteet, että "jos ei kelpaa, ainahan voi tehdä toisin" on epärealistisia. Onhan toki totta, että aina voi kirjoittaa oman ohjelman/ohjelmiston tilalle tai vaihtaa johonkin muuhun projektiin, jos ei miellytä: niinhän minä tein silloin, kun hylkäsin esimerkiksi Windowsin. Se ei kuitenkaan mielestäni ole lainkaan avoimen lähdekoodin pointti! Mun mielestä avoin koodi ekaa kertaa pitkiin aikoihin mahdollistaa, että ei ole pakko hylätä toimimatonta/itseä miellyttämätöntä proggista, vaan voi osallistua sen kehitykseen, ja muuttaa toimimattoman toimivaksi.

Mulle avoin koodi ei ole niinkään forkkausta, vaan patchien hyväksyttämistä. Joskus toki joutuu forkkimaankin, mutta kyllä suurimmat menestykset on saatu aikaan nimenomaan voimat yhdistämällä.

Toi walled garden taas oli minulta puhtaasti väärä termi tilanteeseen. Asia, mistä varsinaisesti olen huolissani, on että Ubuntu rakentaa oman yhteisön, jonka sisällä tuotetut ohjelmat eivät toimi muissa Linuxeissa. Tähänhän Ubuntu pyrkii kaikilla developer dokumentaatioillaan ja SDK:illaan.

Nythän näyttää, että Canonical kehittää Ubuntulle oman SDK:n ja sille kehityssoftat (tähän suuntaan ainakin Ubuntu Phone näyttää menevän). Tässä olisi mainio mahdollisuus rakentaa kaikkien (tai edes suurimpien ja suosituimpien) distrojen välinen yhteinen kehitysalusta ja sille huippulaadukkaat työkalut. Se tarkoittaisi, että kaupallisilla toimijoilla olisi paljon helpompaa, mikäli haluaisivat portata softaansa Linux-ympäristöön.

Tämä myös tarkoittaisi, että synnytettäisiin Windowsista ja OS X:stä radikaalisti poikkeava ympäristö: ympäristö, jossa eri ohjelmistoprojektit käyttöjärjestelmää myöten voivat kilpailla keskenään, mutta samanaikaisesti teknologian saa toimimaan kilpailevassakin järjestelmässä. Ymmärrän tietysti täysin, miksi yritys ei tällaista halua: se tarkoittaisi, että oman tuotteen käyttäjillä olisi paljon helpompi vaihtaa kilpailijaan.

Mitä taas tulee paketinhallintaan, sen walled garden -asenteesta olen aina pitänyt. Paketinhallinta vaan on siitä mukava, että kuka tahansa voi alkaa ylläpitämään pakettia, tai ottaa yhteyttä paketin ylläpitäjään ja ehdottaa muutoksia. Tämä on tietenkin oleellinen ero Applen App storeen – onneksi myös Ubuntun Software Center edelleen tässä mielessä eroaa App Storesta edes vähän.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

Tommi S.

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 240
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #24 : 04.02.13 - klo:21.22 »
Mikään pakko ei tietenkään ole tehdä yhteistyötä, ja mitään lupia ei tarvitse kysellä, mutta käytännössä hommat on kuitenkin helpompia, jos vähän ottaa muitakin huomioon.

Juuri siksi minun mielestä ne väitteet, että "jos ei kelpaa, ainahan voi tehdä toisin" on epärealistisia. Onhan toki totta, että aina voi kirjoittaa oman ohjelman/ohjelmiston tilalle tai vaihtaa johonkin muuhun projektiin, jos ei miellytä: niinhän minä tein silloin, kun hylkäsin esimerkiksi Windowsin. Se ei kuitenkaan mielestäni ole lainkaan avoimen lähdekoodin pointti! Mun mielestä avoin koodi ekaa kertaa pitkiin aikoihin mahdollistaa, että ei ole pakko hylätä toimimatonta/itseä miellyttämätöntä proggista, vaan voi osallistua sen kehitykseen, ja muuttaa toimimattoman toimivaksi.

Mulle avoin koodi ei ole niinkään forkkausta, vaan patchien hyväksyttämistä. Joskus toki joutuu forkkimaankin, mutta kyllä suurimmat menestykset on saatu aikaan nimenomaan voimat yhdistämällä.

Hommat voivat olla myös vaikeampia jos ottaa muita huomioon, mikä riippuu ihan siitä ketä nämä muut ovat.

Patchien hyväksyttämisen etu on siinä että jos patchin tekijä ei tunne projektia hän voi pyytää palautetta niiltä jotka työskentelevät proktin parissa aktiivisemmin, jolloin vähäisemmilläkin tiedoilla voi saada aikaan laatutyötä. Samoin jos ei ole kiinnostusta alkaa syvällisemmin kehittämään projektia mutta haluaa korjata jonkin pienen itselle tärkeän asian niin kun tämän korjauksen lähettää projektin ylläpitäjille niin oma ongelma tulee korjatuksi mutta itse ei tarvitse esim. alkaa hoitamaan kaikkea projektin ylläpitotoimintaa, mikä forkkauksen tapauksessa tapahtuisi.

Tilanne voi kuitenkin olla sellainen että sinulla on yritys jossa on N kappaletta työntekijöitä joiden kokopäivätyötä on jonkin tietyn asian tekeminen maksaville asiakkaille. Tämä asia mitä teette perustuu johonkin vapaaseen ohjelmistoon, mutta tämän projektin varsinaiset ylläpitäjät ovat harrastelijoita joilla on ehkä 2h/kk aikaa työskennellä projekin parissa. He voivat myös olla toisen yrityksen palkkalistoilla jolla ei ole mitään kiinnostusta tehdä niitä muutoksia joita teidän täytyy saada tehtyä niille maksaville asiakkaille, joten ylläpitäjät eivä voi käyttää työaikaansa mihinkään teitä kiinnostavien ominaisuuksien kehittämiseen.

Tällainen tilanne voi olla täysin mahdoton jos nämä N kappaletta työntekijöitä joutuvat istumaan mitään tekemättömänä 2 viikkoa kun odotetaan projektin ylläpitäjien mielipidettä johonkin tekniseen suunnitelmaan. Tällaisessa tapauksessa siis hommat ovat käytännössä moninkertaisesti vaikeampia kun otetaan muitakin huomioon, ja usein oikea ratkaisu onkin tehdä itselle tärkeät asiat muilta kysymättä.

Esimerkiksi legendaarinen GCC-kääntäjän forkkaus tapahtui juuri näin, eli oli yrityksiä joiden oli pakko saada toimiva kääntäjä markkinoille, mutta Stallmanin johtama GCC:n kehitystiimi ei pystynyt yhteistyöhön, joten nämä ulkopuoliset päättivät että he eivät ota GCC:n kehittäjiä millään tavalla huomioon vaan tekevät asiat oman päänsä mukaan. Tuloksena oli että heidän kääntäjänsä oli niin paljon parempi että alkuperäinen GCC heitettiin roskakoriin ja tästä ulkopuolisten kehittämästä versiosta tehtiin uusi virallinen GCC.

Usein tuntuukin että nämä jotka alunperin ovat huolestuneita Ubuntun kehityksestä ovat niitä jotka pelkäävät itse joutuvansa sinne roskakoriin jos Ubuntu onnistuukin tekemään kaiken paljon paremmin heiltä kysymättä. Jonkin verran on puhuttu siitä että avoimen lähdekoodin harrastajien motivaatio on maine toisten ihmisten silmissä, ja jos tuleekin joku uusi taho joka tekee kaiken paremmin ja vie kaiken huomion niin tämä voidaan kokea uhkana.

Nythän näyttää, että Canonical kehittää Ubuntulle oman SDK:n ja sille kehityssoftat (tähän suuntaan ainakin Ubuntu Phone näyttää menevän). Tässä olisi mainio mahdollisuus rakentaa kaikkien (tai edes suurimpien ja suosituimpien) distrojen välinen yhteinen kehitysalusta ja sille huippulaadukkaat työkalut. Se tarkoittaisi, että kaupallisilla toimijoilla olisi paljon helpompaa, mikäli haluaisivat portata softaansa Linux-ympäristöön.

Linuxillehan on jo olemassa jonkinlainen lähinnä Red Hatin määrittämä standardi joka takaa yhteensopivuuden eri jakelujen välillä. Mikäänhän ei toki käsittääkseni estä muita distroja ottamasta tätä Ubuntun SDK:ta omaan käyttöönsä, paitsi edellä mainittu uhka omalle asemalle.

Mitä taas tulee paketinhallintaan, sen walled garden -asenteesta olen aina pitänyt. Paketinhallinta vaan on siitä mukava, että kuka tahansa voi alkaa ylläpitämään pakettia, tai ottaa yhteyttä paketin ylläpitäjään ja ehdottaa muutoksia. Tämä on tietenkin oleellinen ero Applen App storeen – onneksi myös Ubuntun Software Center edelleen tässä mielessä eroaa App Storesta edes vähän.

Se oleellinen ero ei kuitenkaan taida olla tämä, sillä jos esim. App Storesta ladatussa Angry Birds pelissä on bugi niin mikään ei estä ottamasta yhteyttä Rovioon ("paketin ylläpitäjään") ja ehdottamasta muutoksia. Kuka tahansa voi myös laittaa oman sovelluksensa App Storeen.

Se oleellinen ero on siinä että Applen järjestelmään ei voi asentaa ohjelmia muuten kuin App Storen kautta, mutta esim. Ubuntun Software Centeriin voi asentaa haluamiaan pakettilähteitä, tai voi vaikka ladata satunnaisen .deb paketin netistä ja Software Center asentaa sen (ns. "Windows-tyyliin" tuplaklikkaamalla ladattua pakettia). Se mistä kannattaa huolestua ja mitä kannattaa pitää silmällä on että rajoitetaanko tätä mahdollisuutta asentaa ohjelmia ja sisältöä muista lähteistä, ei se että onko jossain yhdessä lähteessä, esim. Ubuntun kaupassa, myynnissä suljettuja ohjelmia tai sisältöjä.

welmar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1582
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #25 : 04.02.13 - klo:21.50 »
Entäs onko ubuntu sofware center ja unity helposti asennettevissa muihin jakeluihin? Tällä tulee olemaan iso merkitys kunhan ubuntu phone tulee markkinoille. Unityn saa ainakin gentoo/funtoon asennettua mutta software centeristä en tiedä ja sen pitäisi puhelimessa olla myös tarjonnaltaan ubuntulle pärjäävä. Kun linuxin asentaminen puhelimiin ja telkkareihin yleistyy niin taitaa käydä niin että oikeastaan ainoa "järkevä" linux on ubuntu. Myös steamin toimivuus muilla linuxeilla arvellutaa.

matsukan

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2144
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #26 : 04.02.13 - klo:22.44 »
Lainaus
"Kun linuxin asentaminen puhelimiin ja telkkareihin yleistyy niin taitaa käydä niin että oikeastaan ainoa "järkevä" linux on ubuntu"
Yleensä tavallinen kansalainen ei asenna ubuntua mihinkään televisioon taikka puhelimeen vaan käyttää sitä mitä valmistaja on laittanut siihen.

Lainaus
Myös steamin toimivuus muilla linuxeilla arvellutaa.
Arch ja muihinkin jakeluihin Steam on jo saatavilla purkkavirityksinä vaikka virallisesti Valve tukee vain Ubuntua. Muutkin pääjakelut varmaan saavat on version Steamis:ta. Ei Valveen voi ja halua tukeutua vain yhteen jakeluun.
Pohjois-pohjanmaa
-- motto:  backupin tarve huomataan aina liian myöhään

welmar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1582
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #27 : 04.02.13 - klo:22.53 »
Lainaus
"Kun linuxin asentaminen puhelimiin ja telkkareihin yleistyy niin taitaa käydä niin että oikeastaan ainoa "järkevä" linux on ubuntu"
Yleensä tavallinen kansalainen ei asenna ubuntua mihinkään televisioon taikka puhelimeen vaan käyttää sitä mitä valmistaja on laittanut siihen.
Tästä syystä myös tietolkoneissa on 96.79% on windows tai mac.  http://en.wikipedia.org/wiki/Usage_share_of_operating_systems Itse kuulun kuulun kuitenkin siihen 1% joka haluaa kokeilla.

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11279
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #28 : 04.02.13 - klo:23.11 »
Lainaus
Myös steamin toimivuus muilla linuxeilla arvellutaa.
Arch ja muihinkin jakeluihin Steam on jo saatavilla purkkavirityksinä vaikka virallisesti Valve tukee vain Ubuntua. Muutkin pääjakelut varmaan saavat on version Steamis:ta. Ei Valveen voi ja halua tukeutua vain yhteen jakeluun.
Enpä ihan hirveästä purkasta puhuisi. Archissakin käsittääkseni kyse lähinnä uudelleen paketoinnista.
Valvekin haluaa tukea muitakin jakeluja ja GitHubiin kannattaa laittaa muutkin kuin Ubuntuun liittyvät bugit: http://www.phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=MTI2MzA
https://support.steampowered.com/kb_article.php?ref=1504-QHXN-8366
Erityisesti Phoronixin artikkelin lupaukset kuulostavat hyvältä, tukisivut nyt ovat muutenkin aina jäljessä ja ajantasaisempaa tietoa löytää esimerkiksi Linux-hubista: http://steamcommunity.com/linux
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

welmar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1582
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #29 : 04.02.13 - klo:23.34 »
Arch-linuxin käyttäjistä en olisi huolissaan ne luultavasti osaa etsiä ratkasun ohjelmien asentammiseen. Mutta entäs niinsanotut helpot linuxit? Jos ajatellaan että asentaisin puhelimeen mint debianin onnistuuko ohjelmien asennus ubuntu software centterillä ja saako musiikkia ladattua ubuntu storesta? Jos ei onnistu niin silloin ubuntu ei mielestäni enään hyödynnä linux-yhteisöa vaan kilpailee androidin kanssa ja päinvastoin tekee haittaa muille jakeluille. http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=iv1Z7bf4jXY

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #30 : 05.02.13 - klo:00.32 »
Linuxillehan on jo olemassa jonkinlainen lähinnä Red Hatin määrittämä standardi joka takaa yhteensopivuuden eri jakelujen välillä. Mikäänhän ei toki käsittääkseni estä muita distroja ottamasta tätä Ubuntun SDK:ta omaan käyttöönsä, paitsi edellä mainittu uhka omalle asemalle.
Et minun mielestäni saanut vieläkään ihan kiinni, mitä tarkoitan, mutta tässä kappaleessa mielestäni on oleellinen esimerkki siitä, miten sinä ajattelet ja miten minä ajattelen. Sinä ajattelet: "Mikään ei estä muita distroja ottamasta tätä Ubuntun SDK:ta omaan käyttöönsä". Minä taas ajattelen: "Ubuntun pitäisi varmistaa, että muut distrot ottavat SDK:n käyttöön, ja tarvittaessa vaikka tehdä muutoksia SDK:honsa, että tämä tapahtuu".

Eli sinä puhut siitä, mikä periaatteessa on mahdollista, ja minä taas vaadin, että niin tapahtuisi myös käytännössä. Suuri valta tuo suuren vastuun. Canonicalilla on valtavat panostukset Linux-työpöytään. Siksi juuri Canonicalin pitäisi varmistaa, että niistä panostuksista hyötyvät muutkin kuin se.

Minua kiinnostaisi kuulla käytännön ideoita, miten saisimme Canonicalin vaihtamaan tyyliään, ja lisäämään yhteistyötään muun yhteisön kanssa.


Mitä taas tulee paketinhallintaan, sen walled garden -asenteesta olen aina pitänyt. Paketinhallinta vaan on siitä mukava, että kuka tahansa voi alkaa ylläpitämään pakettia, tai ottaa yhteyttä paketin ylläpitäjään ja ehdottaa muutoksia. Tämä on tietenkin oleellinen ero Applen App storeen – onneksi myös Ubuntun Software Center edelleen tässä mielessä eroaa App Storesta edes vähän.

Se oleellinen ero ei kuitenkaan taida olla tämä, sillä jos esim. App Storesta ladatussa Angry Birds pelissä on bugi niin mikään ei estä ottamasta yhteyttä Rovioon ("paketin ylläpitäjään") ja ehdottamasta muutoksia. Kuka tahansa voi myös laittaa oman sovelluksensa App Storeen.

Se oleellinen ero on siinä että Applen järjestelmään ei voi asentaa ohjelmia muuten kuin App Storen kautta, mutta esim. Ubuntun Software Centeriin voi asentaa haluamiaan pakettilähteitä, tai voi vaikka ladata satunnaisen .deb paketin netistä ja Software Center asentaa sen (ns. "Windows-tyyliin" tuplaklikkaamalla ladattua pakettia). Se mistä kannattaa huolestua ja mitä kannattaa pitää silmällä on että rajoitetaanko tätä mahdollisuutta asentaa ohjelmia ja sisältöä muista lähteistä, ei se että onko jossain yhdessä lähteessä, esim. Ubuntun kaupassa, myynnissä suljettuja ohjelmia tai sisältöjä.

Tässä puhut fiksuja. Ulkopuolisten repojen rajoittamista tai deb-pakettien asentamisen estämistä pitää ehdottomasti vastustaa, jos sellaista ilmenee.

Mutta on myös niin, että jos Roviolle laittaa muutosehdotuksen ohjelmasta, he voivat toteuttaa sen, jos heitä huvittaa. Mutta jos Ubuntun software centerissä olevalle projektille lähettää muutosehdotuksen, kuka tahansa voi toteuttaa sen patchiksi asti: ehdottaja itse, joku hänen kaverinsa, palkattu ohjelmoija, joku kyseisen projektin ohjelmoijista, tai ihan kuka hyvänsä, joka sattuu kuulemaan ideasta ja pitämään siitä. (Edelleen suurin osa Software Centerin ohjelmista on avointa koodia.)

Avoin lähdekoodi mahdollistaa siis demokraattisemman ohjelmistokehityksen: enää ei olekaan yhtä diktaattoria, joka päättää, miten asiat menevät (toki monissa avoimen koodin projekteissa on yksinvaltainen johtaja, mutta se onkin jo eri kritiikin aihe), vaan asioista voidaan neuvotella, tai vaikka äänestää jos niin halutaan. Ja toki aina voi myös forkata.

Tässä on myös hyvä muistaa, että Ubuntu voisi aivan hyvin vaatia (tai ainakin suositella), että maksulliset Software Centerissä olevat ohjelmat olisivat avointa lähdekoodia. GPL ei estä ohjelmien myymistä, ja suurin osa ihmisistä varmasti edelleen haluaisi ostaa ohjelman helposti Software Centerin kautta sen sijaan, että latailisi jostain ilmaiseksi hämäriä tarballeja, ja kääntäisi lähdekoodista.

Tämä olisi konkreettinen toimenpide, joka edistäisi avoimen lähdekoodin käyttöönottoa kaupallisissa projekteissa. Tuollaista muutosta ei myöskään voi kovin moni muu kuin Canonical tällä hetkellä tehdä: harvalla on hallinnassaan Linux-järjestelmän päällä toimiva sovelluskauppa, jota oikeasti myös käytetään.


***

Vielä lyhyt kommentti Valveen: Steamin kohdalla useiden eri distrojen tukeminen ei ehkä ole niin suuri ongelma, koska Steamissa on aika omanlaisensa käyttöliittymä, ja sen pelit myöskin ovat aika matalan tason kamaa, eli periaatteessa vaativat lähinnä, että ajurit on kunnossa ja järjestelmä pysyy pois tieltä. Toisaalta Valvella on myös aika paljon työntekijöitä porttaustyötä tekemässä.

Paljon suurempi kysymysmerkki ovat mielestäni erilaiset työpöydälle suunnitellut ohjelmat, jollaisia onkin jo Ubuntulle muutamia ilmestynyt. Mieleen tulee vaikkapa pieni kalenteriohjelma Stormcloud tai Nitro -todolista. Näistä Stormcloud on ilmeisesti suljettua koodia, Nitro taas paljon paremmin käyttäytyvä, avoimen koodin ohjelma, josta on myös yleisluontoinen Linux-paketti.

Silti on mielestäni kysymysmerkki, ovatko tulevaisuudessa avoimen lähdekoodin ohjelmatkaan helposti portattavissa muihin Linux-järjestelmiin kuin Ubuntulle. Tällaisten pikkuohjelmien takana on helposti hyvin pieni kehittäjätiimi, jolla ei ole aikaa kovin monimutkaiseen porttaustyöhön. Ohjelman kääntämisen ja paketoimisen eri alustoille pitäisi siis olla aika helppoa. Tällaisen helppouden aikaansaaminen taas edellyttäisi vaivannäköä joltakulta. Onko Canonical tällaisen vaivan näkevä taho?
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

Tommi S.

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 240
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #31 : 05.02.13 - klo:21.01 »
Eli sinä puhut siitä, mikä periaatteessa on mahdollista, ja minä taas vaadin, että niin tapahtuisi myös käytännössä. Suuri valta tuo suuren vastuun. Canonicalilla on valtavat panostukset Linux-työpöytään. Siksi juuri Canonicalin pitäisi varmistaa, että niistä panostuksista hyötyvät muutkin kuin se.

Minua kiinnostaisi kuulla käytännön ideoita, miten saisimme Canonicalin vaihtamaan tyyliään, ja lisäämään yhteistyötään muun yhteisön kanssa.

Mutta ydinkysymys onkin että onko ollenkaan totta että Canonical ei tee tarpeeksi yhteistyötä muun yhteisön kanssa? Olisiko jotain täsmällisiä esimerkkejä?

Mutta on myös niin, että jos Roviolle laittaa muutosehdotuksen ohjelmasta, he voivat toteuttaa sen, jos heitä huvittaa. Mutta jos Ubuntun software centerissä olevalle projektille lähettää muutosehdotuksen, kuka tahansa voi toteuttaa sen patchiksi asti: ehdottaja itse, joku hänen kaverinsa, palkattu ohjelmoija, joku kyseisen projektin ohjelmoijista, tai ihan kuka hyvänsä, joka sattuu kuulemaan ideasta ja pitämään siitä. (Edelleen suurin osa Software Centerin ohjelmista on avointa koodia.)

Niinpä, mutta tämä ei edelleenkään ole se ero Applen App Storeen. App Storessakin on tarjolla avoimen lähdekoodin ohjelmia, ja Linux-jakelujen pakettivarastoissa voi olla suljettuja ohjelmia.

Tässä on myös hyvä muistaa, että Ubuntu voisi aivan hyvin vaatia (tai ainakin suositella), että maksulliset Software Centerissä olevat ohjelmat olisivat avointa lähdekoodia. GPL ei estä ohjelmien myymistä, ja suurin osa ihmisistä varmasti edelleen haluaisi ostaa ohjelman helposti Software Centerin kautta sen sijaan, että latailisi jostain ilmaiseksi hämäriä tarballeja, ja kääntäisi lähdekoodista.

Tämä olisi konkreettinen toimenpide, joka edistäisi avoimen lähdekoodin käyttöönottoa kaupallisissa projekteissa. Tuollaista muutosta ei myöskään voi kovin moni muu kuin Canonical tällä hetkellä tehdä: harvalla on hallinnassaan Linux-järjestelmän päällä toimiva sovelluskauppa, jota oikeasti myös käytetään.

Minä kylläkin pystyn kuvittelemaan että avoimen lähdekoodin vaatiminen sovelluskaupassa voisi hyvin tehokkaasti estää avoimen lähdekoodin käyttöönottoa. Kuvittele esimerkiksi että Flash-soitin olisi aikoinaan poistettu Ubuntun pakettivarastoista jos olisi otettu tiukka linja että vain avoimen lähdekoodin sovellukset sallitaan. Välittömästi suuri osa ihmisistä olisi todennut että Ubuntua ei voi käyttää edes perus web-surffaukseen kun YouTube-videot ja nettipelit eivät toimi, ja käyttäjämäärät olisivat kutistuneet ehkä kymmenesosaan.

Harvoin olen kuullut että Linux-jakelujen ongelma on se että niissä on tarjolla liian vähän avoimen lähdekoodin ohjelmia, ja että avoimen lähdekoodin määrää pitäisi joillain periaatepäätöksillä lisätä. Yleinen käsitys on pikemminkin se että Linuxin ja muun avoimen lähdekoodin käyttöönottoa rajoittaa se että ne eivät toimi yleisesti käytettyjen suljettujen ohjelmien kanssa, esim. usein puhutaan että graafikot tarvitsevat Windowsin jotta voivat käyttää Photoshoppia.

juyli

  • Vieras
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #32 : 05.02.13 - klo:23.19 »
Yleinen käsitys on pikemminkin se että Linuxin ja muun avoimen lähdekoodin käyttöönottoa rajoittaa se että ne eivät toimi yleisesti käytettyjen suljettujen ohjelmien kanssa, esim. usein puhutaan että graafikot tarvitsevat Windowsin jotta voivat käyttää Photoshoppia.

Adoben Inc:in Photoshop on kaupallinen sovellutus, jota ei tarjota edes maksullisena Linux/Unix -ympäristöön, koska markkinat ovat liian pienet - eikä kaupallisen ohjelman lanseeraminen ko. järjestelmille tule kannattavaksi (vrt. jotkin pelitalot, jotka tarjosivat kaupallisia pelejä Linux/Unix -ympäristöön).
Ohjelmien keskeinen toiminnallisuus on patentein suojattu, joten niitä ei voi edes plagioida johonkin muuhun järjestelmään. Mm. MicroSoft on ostanut erinäisiä patentteja, joita ei voida käyttää muissa käyttöjärjestelmissä. Olisiko jokin hiiren kaksoinnäpsäytykseen USA:ssa ko. patentti?
Nämä mitä mielenkiintoisimmat patentit ovat jatkuvasti oikeusistuinten rahakkaimpaa antia: onko valssin oikean jalan ensiaskel jo ohjelmistotalojen patentoima - vaiko vapaata riistaa... vai sovellettavissa avointa koodia?

Aikanaan killer-softia olivat ko. mainitun lisäksi Acrobat, Coreldraw, PageMaker, ja kai nykyisin ehkä jokin 'Adobe Digital Publishing Suite'.  
Useat meistä käyttävät Adobe:n flash-pluginia, jotta kaupalliset flash:iin perustuvat sivustot toimisivat.

PS. ,,,,,,,,,,,, .............. tuossa joitakin pilkkuja ja pisteitä, joita voisit sijoitella viestiisi.
« Viimeksi muokattu: 05.02.13 - klo:23.34 kirjoittanut juyli »

Tommi S.

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 240
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #33 : 06.02.13 - klo:10.55 »
Yleinen käsitys on pikemminkin se että Linuxin ja muun avoimen lähdekoodin käyttöönottoa rajoittaa se että ne eivät toimi yleisesti käytettyjen suljettujen ohjelmien kanssa, esim. usein puhutaan että graafikot tarvitsevat Windowsin jotta voivat käyttää Photoshoppia.

Adoben Inc:in Photoshop on kaupallinen sovellutus, jota ei tarjota edes maksullisena Linux/Unix -ympäristöön, koska markkinat ovat liian pienet - eikä kaupallisen ohjelman lanseeraminen ko. järjestelmille tule kannattavaksi (vrt. jotkin pelitalot, jotka tarjosivat kaupallisia pelejä Linux/Unix -ympäristöön).

Mutta olisitko siis sitä mieltä että tilannetta voisi parantaa se että Ubuntun kauppaan asetettaisiin tiukka kielto suljetun lähdekoodin ohjelmille? Että avoimen lähdekoodin kaupallista hyödyntämistä voisi edistää siten että Ubuntun pakettivarastoista poistettaisiin esim. Flash ja Skype?

matsukan

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2144
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #34 : 06.02.13 - klo:11.04 »

Lisääntyvä suosio tuo väistämättä lisää kaupallisuutta linux ekosysteemiin. Vaikka yhtään koodin murustakaan tuliisi takaisin linux yhteisöön minusta Canonical:n suurin olisi edes siinä ettei se ei toisi eikä vaatisi secureboot kaltaisia vaatimuksia raudan suhteen. Se kun on ainoa OS ChromeOs rinnalla jota asennetaan kaupallisesti koneisii tällä hetkellä.  Vaikka koko OS olisi kirjoitettu suljettuun koodiin sekään ei haittaisi jos vain secureboot kaltaiset ominaisuudet katoaisivat emolevyistä.

Jos vain olisi kilpailua, todellakin avoimen lähdekoodin softissa on olemassa evoluutiota niin siitä saatava koodi on hyödyksi pitkässä juoksussa kaikille.
Pohjois-pohjanmaa
-- motto:  backupin tarve huomataan aina liian myöhään

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3868
  • Tänään täällä, huomenna poissa
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #35 : 06.02.13 - klo:12.47 »
Adoben Inc:in Photoshop on kaupallinen sovellutus, jota ei tarjota edes maksullisena Linux/Unix -ympäristöön, koska markkinat ovat liian pienet - eikä kaupallisen ohjelman lanseeraminen ko. järjestelmille tule kannattavaksi (vrt. jotkin pelitalot, jotka tarjosivat kaupallisia pelejä Linux/Unix -ympäristöön).

Tämä on vähän noidankehä, joka tuli minulle tutuksi jo OS/2-aikoina... Jollei jotakin tarvittavaa ohjelmaa jossakin tietokoneympäristössä ole, ohjelmaa välttämättä tarvitsevat käyttävät toista ympäristöä – jolloin tarve siirtää tämä ohjelma toiseen ympäristöön entisestäänkin vähenee. Ne taas, jotka eivät välttämättä tarvitse juuri tiettyä ohjelmaa tai toiminnallisuutta voivat jatkaa säheltämistään korvaavien ohjelmien kanssa.

Itse inhoan sen verran paljon PhotoShopin mac-mäistä käyttöliittymää, etten koskisi siihen, vaikka jotain sellaista tarvitsisinkin.
Debian GNU/Linux 11 (pöytäkone 1 & kannettavat 1 & 3), openSUSE Tumbleweed (pöytäkone 2), openSUSE Leap 15.4 (kannettava 2), Ubuntu 20.04 LTS (RPi 2 B), LibreELEC 10 (RPi 4 B)

suppo84

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 175
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #36 : 08.02.13 - klo:21.24 »
Ei minua ainakaan haittaa vaikka Ubuntu on muuttumassa enemmän ja enemmän kaupalliseksi. Ainakin siihen on tulossa parempia ohjelmia, peleja ja ajureita. Ehkä nuo jälkimmäiset saa sitten helposti myös muille jakeluille.

Beluga

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 47
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #37 : 09.02.13 - klo:16.51 »
Canonicalilla on yli 500 työntekijää, mutta kuinka moni näistä on täysipäiväisiä kehittäjiä? Ymmärtääkseni Canonical vertautuu tässä suhteessa vielä startup-yritykseen.

Blogissa hyvä huomio "myös niillä, jotka eivät osaa ohjelmoida, voisi olla vaikutusvaltaa ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa". Ei-koodareiden osallistumisen kitkattomuus on todella arvokasta ja siinä on varmasti kehittämisen varaa. Utopia olisi, että koodaamisesta mitään tajuamattomat voisivat jonkun pelillistyssysteemin kautta jeesata koodin perkauksessa vähän kuten reCaptchalla nyt teemme orjatyötä Googlelle.

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #38 : 12.02.13 - klo:00.58 »
Ei minua ainakaan haittaa vaikka Ubuntu on muuttumassa enemmän ja enemmän kaupalliseksi. Ainakin siihen on tulossa parempia ohjelmia, peleja ja ajureita. Ehkä nuo jälkimmäiset saa sitten helposti myös muille jakeluille.
Nimenomaan tähän asiaan suhtaudun skeptisesti. Tässä esimerkiksi uutinen, josta käy hyvin ilmi, miten meillä on nykyään kolme kilpailevaa system tray -toteutusta: http://www.omgubuntu.co.uk/2013/02/raring-retires-system-tray-whitelist (Ubuntun oma indicator applet -systeemi, Gnomen vastaava, ja sitten tuo "perinteinen")

Mikäli sama kehitys jatkuu, ollaan kohta tilanteessa, jossa softan toimiminen Ubuntussa ei tarkoita, että se toimisi muissa jakeluissa tai muilla työpöydillä. Itsekään en ole kaupallisuutta vastaan, mutta olen kyllä sitä mieltä, että ei ole mitään järkeä luoda uutta Winkun tai Macin kaltaista järjestelmää. Nyt pitäisi kaupallisten järjestelmienkin ottaa harppaus eteenpäin, modulaarisempaan ja avoimempaan suuntaan.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

pen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 11
    • Profiili
Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?
« Vastaus #39 : 09.03.13 - klo:21.48 »
Ihan asiallista pohdintaa.

pen