Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Heikki Ketoharju - 01.02.13 - klo:14.49
-
Päätin kirjoittaa siitä, mihin Ubuntu oikein on suuntaamassa. Itse olen huolissani kehityksen suunnasta.
Canonicalia ei kiinnosta, onko sen kehittämää teknologiaa helppo muunnella ja integroida muihin projekteihin. Ja tässä on mielestäni koko ongelman ydin: Unityn kehittämiseen käytetty valtava resurssien ja energian panostus hyödyttää Fedoraa tai Susea hyvin vähän.
http://heikki.ketoharju.info/2013/01/ubuntu-canonical-ja-avoimen-koodin-ekosysteemit/
-
Hyvä ja "tasapainoinen" kirjoitus.
-
Hyvä ja "tasapainoinen" kirjoitus.
Komppaan Karvameduusaa...
Tosin olisin lukenut kyseisen blogin mieluummin Ubuntu Suomen Blogista, kuin omasta palvelimestasi.
-
Hyvä teksti ja todella kivasti toteutetut sivut.
-
Ihan asiallinen blogautus. Hyvin pitkälti samoista syistä olen alkanut kääntymään pois Ubuntusta ja alkanut suosimaan esim. Debiania (ja toki muitakin distroja).
Ehkä vähän ikävää sanoa Ubuntu foorumilla, mutta minusta Ubuntussa alkaa olemaan jonkinlaista "wanna-be-osx" meininkiä.
-
Minusta avoimen lähdekoodin idea on, että kaikkien yleisesti käyttämät järjestelmät on mahdollista muuntaa toisenlaiseksi kenen tahansa toimesta. Että kuka tahansa voi lähteä kaivautumaan järjestelmään sisälle, ja oppia asioita sitä kautta. Ja että myös niillä, jotka eivät osaa ohjelmoida, voisi olla vaikutusvaltaa ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ubuntu vaikutti mainiolta kompromissilta, jossa avoimen lähdekoodin teknologia on paketoitu helposti käytettävään muotoon, jonka muunteluun ja kehittelyyn on silti täydet oikeudet.
Oikeastaan se idea on, että käytämme avoimen koodin ohjelmia pohjana omille kehittelyillemme ja palautamme sitten nämä kehittelyt yhteisön(tai kenen tahansa) käytettäväksi. Näin kehitys etenee kumulatiivisesti: kaikki uusi on kaikkien käytettävissä: kun jokainen kehittäjä keksii jotain lisää, koko porukka saa aikaan mahtavia tuloksia.
Onneksi Ubuntu ei ole ainoa distro (eikä Android)
-
Canonical ei neuvottele yhteisistä standardeista eri työpöytäympäristöjen välillä, vaan kehittää omat. Sitä ei kiinnosta yhteisen asennuspakettiformaatin tai ohjelmavaraston tai ohjelmakaupan kehittäminen.
Debian-sukuisilla jakeluilla on yhteinen asennuspakettiformaatti: deb-paketti. Debian-sukuisten jakeluiden deb-paketteja on mahdollista käyttää ristiin.
-
Debian-sukuisilla jakeluilla on yhteinen asennuspakettiformaatti: deb-paketti. Debian-sukuisten jakeluiden deb-paketteja on mahdollista käyttää ristiin.
Ubuntu paketit ei yleensä taivu enää takaisin Debianiin. Riippuu toki paketeista ja jakelusta (stable, testing tai sid). Canonical itse patchaa ja paketoi paketit. Se itsestään rikkoo Debian ja Ubuntu välisen yhteensopivuuden.
-
Entä taipuuko muiden debian pohjaisten distrojen paketit edes ubuntu variantteiden välillä? Mint käyttää omaa systeemiä ... Kaikilla tuntu olevan vähän eri näkemys paketinhallinnasta ja päivityksistä joten homma leviää omiksi saarekkeiksi.
-
Päätin kirjoittaa siitä, mihin Ubuntu oikein on suuntaamassa. Itse olen huolissani kehityksen suunnasta.
Niin kauan kuin ohjelmat ovat vapaita ja avoimia (lähdekoodi on kenen hyvänsä käytettävissä) ei ole ongelmia.
Kuka hyvänsä voi tehdä muutoksia. Linux, vapaana avoimena järjestelmänä, on kokenut kaikenlaisia muutoksia kehityskulussaan. Osa "innovaatiosta" on jo kuollut pois.
http://lwn.net/Distributions
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Linux_Distribution_Timeline.svg
Jos jokin kehityssuunta menee pahasti vikaan, se kuolee pois. Ja toiset ominaisuudet taas porskuttavat jatkossakin. Canonical:lla on rahaa jatkaa varmasti myös epäonnistuneitakin projekteja aina johonkin asti, mutta 'kirveen lyöminen kiveen' varmasti joskus voi osoittautua 'Keisariksi ilman vaatteita'. - Jää nähtäväksi -. Ubuntun vaihtoehdoiksi toki lienee aina vaihtoehtoja.
Pääkäyttöjärjestelmäni on jo vuodesta 1995 ollut RedHat, ja sen jälkeen RH:n tukema Fedora, joten Linux:in kehityskulku erilaisista ratkaisuista on tuttuja. Mutta myös Ubuntu on ollut asennettuna jo versiosta 4.10.
Varsinaisesti en ole huolissani Ubuntun kehityksestä. Canonical:in tavoite on tehdä toimiva, jokaiselle tietokoneenkäyttäjälle sopiva, vakaa ja toimiva Linux-jakelu.
-
Kiinnostava kirjoitus. Tällaisia ei tule ajatelleeksi kun on uuslinuxisti.
Olen kuullut monen väittävän että Linux on valtavan vaikea ja pitää muka koodata, konfata ja käyttää komentoriviä. Itsekin olen kokenut muutamat linux-jakelut vähän vaikeakäyttöiseksi ja Debiania en osannut edes asentaa (se kyseli jotain vaikeita käynnistettäessä). Ubuntun helppous on tuonut kädettömiä Windows-käyttäjiä, kuten minut, Linuxin pariin. Aivan samaa voisi tietysti sanoa Androidista. Tiedä sitten onko siitä mitään etua muille kuin myyjille.
-
Tässä joitain ajatuksiani:
Kirjoituksessa mainittiin että avoimeen lähdekoodiin kuuluu kehitysprosessin avoimuus ja moninapaisuus. Tuo kehitysprosessin moninapaisuus on kuitenkin mielestäni väärin ymmärretty jos tarkoitetaan sitä että asioiden tekemiseen täytyisi kysyä lupa joltain tahoilta. Ei kenenkään tarvitse kysyä lupaa keneltäkään kun vaihtaa työpöydän taustakuvan omalla koneellaan, eikä kenenkään tarvitse kysyä lupaa jos haluaa muokata omalla koneellaan olevista ohjelmista haluaman laisiaan, tai tehdä kokonaan uudet ohjelmat alusta lähtien jos siltä tuntuu. Yhteistyö muiden tahojen kanssa voi tietenkin olla joissain tilanteissa järkevää, mutta ei kuitenkaan aina.
Kirjoituksessa mainittiin myös "walled garden" tyyppiset ympäristöt, mutta esimerkiksi Debianin apt-get tai Red Hatin rpm ovat jo "walled garden" tyyppisiä ratkaisuja siinä missä Ubuntu, sillä kuka tahansa ei voi laittaa pakettilähteisiin omia pakettejaan.
Kirjoituksessa mainittiin että ubuntu-fi:n palvelimet toimivat välillä huonosti koska ne ovat Canonicalin ylläpitämiä ja sijaitsevat Britanniassa. En tarkalleen tiedä miten nämä maakohtaiset ubuntusivustot toimivat, mutta oletan että olisi mahdollista että esim. tietty porukka laittaisi rahaa pöytään ja hankkisi omat palvelimet joilta sivuston pyöritys onnistuisi paremmin. Esimerkiksi Ruotsin Ubuntun maasivujen palvelimet näyttäisivät sijaitsevan Ruotsissa. Toisin sanoen uskon että tahmailusta ja Canonicalin byrokraattisuudesta huolimatta sivustojen ja foorumin käyttäjät saavat kuitenkin rahoilleen vastinetta.
Yleensä tällaiset "en pidä kehityksen suunnasta" tyyppiset kirjoitukset Canonicalista ja Ubuntusta ovat liian epämääräisiä, ei oikein selviä että mikä se "kehityksen suunta" oikein on.
Ja otsikon kysymykseen: Itselläni pyörii tässä koneessa järjestelmä jossa ohjelmat voi kätevästi käynnistää vasemman reunan palkista, palkista löytymättömät ohjelmat voi etsiä kun kirjoittaa pari kirjainta ohjelman nimestä, ja joka asentuu ilman suurempia ongelmia helposti koneeseen kuin koneeseen LiveUSB tikun avulla. Tuntuu hyödyttävän ainakin minua.
-
Kirjoituksessa mainittiin myös "walled garden" tyyppiset ympäristöt, mutta esimerkiksi Debianin apt-get tai Red Hatin rpm ovat jo "walled garden" tyyppisiä ratkaisuja siinä missä Ubuntu, sillä kuka tahansa ei voi laittaa pakettilähteisiin omia pakettejaan.
Itse vertaisin "walled garden" distroiksi Red Hat Enterprise, Suse Enterprise ja Mandriva:a. Nämä sisältävät omia suljettua ohjelmistoja, mitä ei ole muissa distroissa. Kehittävät sitä siis itse. Samoin kuin Ubuntu sisältää omaa suljettua koodia. Debian yrittää olla täysin puhdas GNU/Linux. Oletuksena kaikki suljetun koodit paketit on poistettu asennuksesta. Vaatii non-free ja contrib option repoihin ennen kuin saat suljettuja ohjelmistoja ja osa vaati kolmannen osapuolen repoja. Ymmärsin kuitenkin kirjoituksessa, että "walled garden" tyylinen suuntaus on ongelma avoimelle kehitykselle. Tosin Ubuntu on moitittu ennenkin sen osallisuudesta avoimen lähdekoodin kehityksestä.
Esimerkkejä kritiikistä:
Monet Ubuntun kehittäjät ovat myös Debianin tärkeiden pakettien ylläpitäjiä. Ubuntu tekee yhteistyötä Debianin kanssa tuomalla tekemänsä muutokset takaisin Debianiin, mutta kriitikoiden mukaan tätä ei tapahdu tarpeeksi usein. Debianin perustaja Ian Murdock on ilmaissut huolensa siitä, että Ubuntun paketit mahdollisesti eriytyvät liikaa Debianista ollakseen yhteensopivia. Ennen julkaisua paketteja tuodaan Debianin unstable-haarasta ja niihin liitetään Ubuntu-spesifit muutokset. Kuukautta ennen julkaisua uusien muutosten tuominen lopetetaan, minkä jälkeen paketoijat keskittyvät varmistamaan, että tuodut ominaisuudet toimivat hyvin keskenään.
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33838.0 (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33838.0)
-
Kirjoituksessa mainittiin myös "walled garden" tyyppiset ympäristöt, mutta esimerkiksi Debianin apt-get tai Red Hatin rpm ovat jo "walled garden" tyyppisiä ratkaisuja siinä missä Ubuntu, sillä kuka tahansa ei voi laittaa pakettilähteisiin omia pakettejaan.
Itse vertaisin "walled garden" distroiksi Red Hat Enterprise, Suse Enterprise ja Mandriva:a. Nämä sisältävät omia suljettua ohjelmistoja, mitä ei ole muissa distroissa. Kehittävät sitä siis itse.
"Walled garden" ei kuitenkaan tarkoita sitä että järjestelmä sisältää suljettuja ohjelmistoja, kuten voimme sieltä "walled garden" wikipedia-artikkelista lukea. "Walled garden" tarkoittaa järjestelmää johon ei pysty asentamaan muita kuin tietyn tahon hyväksymiä sovelluksia, tai jolla ei pysty pääsemään käsiksi kuin tietyn tahon hyväksymään sisältöön, tai että pääsy näihin ulkopuolisten tekemiin ohjelmistoihin tai sisältöihin on tehty hankalaksi.
-
"Walled garden" ei kuitenkaan tarkoita sitä että järjestelmä sisältää suljettuja ohjelmistoja, kuten voimme sieltä "walled garden" wikipedia-artikkelista lukea. "Walled garden" tarkoittaa järjestelmää johon ei pysty asentamaan muita kuin tietyn tahon hyväksymiä sovelluksia, tai jolla ei pysty pääsemään käsiksi kuin tietyn tahon hyväksymään sisältöön, tai että pääsy näihin ulkopuolisten tekemiin ohjelmistoihin tai sisältöihin on tehty hankalaksi.
Tommi S. hyvä tarkennus. Tuo walled garden on ehkä vähän radikaalinen ilmaisu, mutta täysin realistinen.
Tuohan jo täysin mahdollista tehdä jo Ubuntuun. Löytyy oma kauppa, pilvi ja työpöytä ympäristö hakukoneineen ja mainoksineen. Saa sitten nähdä tulevaisuudessa.
-
"Walled garden" ei kuitenkaan tarkoita sitä että järjestelmä sisältää suljettuja ohjelmistoja, kuten voimme sieltä "walled garden" wikipedia-artikkelista lukea. "Walled garden" tarkoittaa järjestelmää johon ei pysty asentamaan muita kuin tietyn tahon hyväksymiä sovelluksia, tai jolla ei pysty pääsemään käsiksi kuin tietyn tahon hyväksymään sisältöön, tai että pääsy näihin ulkopuolisten tekemiin ohjelmistoihin tai sisältöihin on tehty hankalaksi.
Tommi S. hyvä tarkennus. Tuo walled garden on ehkä vähän radikaalinen ilmaisu, mutta täysin realistinen.
Tuohan jo täysin mahdollista tehdä jo Ubuntuun. Löytyy oma kauppa, pilvi ja työpöytä ympäristö hakukoneineen ja mainoksineen. Saa sitten nähdä tulevaisuudessa.
Se minun pointtini oli että Debian ja apt-get tai Red Hat ja RPM eivät juurikaan eroa tässä suhteessa, eli ohjelmat asennetaan yhden tahon tarjoamasta lähteestä. Yhtä hyvin samanlaisen aidatun puutarhan voi tehdä Debianiin tai Red Hatiin, ja on voinut jo pitkään.
-
Mutta toisaalta ainahan voi asentaa paketinhallinnan ohi, jopa kääntää lähdekoodista (harmi vaan kun missään kunnon mainstream distrossa ei ole yhtä näppärää systeemiä kuin FreeBSD:n ports collection tuohon)
-
Se minun pointtini oli että Debian ja apt-get tai Red Hat ja RPM eivät juurikaan eroa tässä suhteessa, eli ohjelmat asennetaan yhden tahon tarjoamasta lähteestä. Yhtä hyvin samanlaisen aidatun puutarhan voi tehdä Debianiin tai Red Hatiin, ja on voinut jo pitkään.
Toki muistakin distroista voi tehdä aidatun puutarhan. Tosin Debian pitäisi kehittää jonkilainen kauppapaikka, kuten Ubuntussa tai yksinkertaisen pakettihallinnan. Samoin Red Hat distroon. Plus poistaa ohjelmistolähteiden muokkaamisen ja ohjelmiston käsiasennuksen.
-
Se minun pointtini oli että Debian ja apt-get tai Red Hat ja RPM eivät juurikaan eroa tässä suhteessa, eli ohjelmat asennetaan yhden tahon tarjoamasta lähteestä. Yhtä hyvin samanlaisen aidatun puutarhan voi tehdä Debianiin tai Red Hatiin, ja on voinut jo pitkään.
Toki muistakin distroista voi tehdä aidatun puutarhan. Tosin Debian pitäisi kehittää jonkilainen kauppapaikka, kuten Ubuntussa tai yksinkertaisen pakettihallinnan. Samoin Red Hat distroon. Plus poistaa ohjelmistolähteiden muokkaamisen ja ohjelmiston käsiasennuksen.
Debianissahan siis on olemassa, on ollut jo pitkään, pakettihallinta, nimeltään apt ja apt-get. Se että onko se "yksinkertainen pakettihallinta" riippuu sitten siitä mitä yksinkertaisella tarkoitetaan, mutta tuo "walled garden" perusperiaate on ollut siellä käytäntönä jo pitkään, eli kaikki asennetaan vain ja ainoastaan yhden tahon määrittelemästä ja hallitsemasta lähteestä. Ja Ubuntustakin saa tosiaan aidatun ympäristön jos siitä poistaa ohjelmistolähteiden muokkaamisen ja ohjelmistojen käsiasennuksen, samoin kuin Debianista, mutta mitään kummempaa eroa Debianiin ei tässä suhteessa ole toistaiseksi tullut näköjään esiin.
-
Ja Ubuntustakin saa tosiaan aidatun ympäristön jos siitä poistaa ohjelmistolähteiden muokkaamisen ja ohjelmistojen käsiasennuksen, samoin kuin Debianista, mutta mitään kummempaa eroa Debianiin ei tässä suhteessa ole toistaiseksi tullut näköjään esiin.
Jep, en tiedä mitä tässä pitäisi tulla esiin, mutta tulevaisuus näyttää. Kuten aikaisemmin mainitsin (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44453.msg342202#msg342202). Alkaa sen verran offtopic:ksi tämä alkaa mennä.
-
Ja Ubuntustakin saa tosiaan aidatun ympäristön jos siitä poistaa ohjelmistolähteiden muokkaamisen ja ohjelmistojen käsiasennuksen, samoin kuin Debianista, mutta mitään kummempaa eroa Debianiin ei tässä suhteessa ole toistaiseksi tullut näköjään esiin.
Jep, en tiedä mitä tässä pitäisi tulla esiin, mutta tulevaisuus näyttää. Kuten aikaisemmin mainitsin (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44453.msg342202#msg342202). Alkaa sen verran offtopic:ksi tämä alkaa mennä.
Kuten itse aikaisemmin sanoin, nämä "olen huolissani" kirjoitukset ovat kovin usein liian epämääräisiä, kuten "uskon että ensi vuonna tiedämme millainen Ubuntu on ensi vuonna; olen huolissani".
Tuntuu lähinnä siltä että nämä huolestuneet mielipiteet perustuvat jonkinlaiseen loogiseen päättelyvirheeseen joka menee: Applella on tietynlainen graafinen käyttöliittymä, Applen järjestelmä on aidattu puutarha. Ubuntun graafinen käyttöliittymä näyttää samalta kuin Applen --> Ubuntu on aidattu puutarha.
Tämä päättely on samaa sarjaa kuin: Napoleon oli 170cm pitkä, minä olen 170cm pitkä --> minä olen Napoleon. Näitä kirjoituksia lukiessa sitä usein toivoisi että argumentointi ja päättely olisi vähän vankemmalla pohjalla, ja ehkä myös toivoisi että näistä asioista keskustelemalla argumentoinnin tasoa olisi mahdollista parantaa.
-
Tosin Debian pitäisi kehittää jonkilainen kauppapaikka, kuten Ubuntussa tai yksinkertaisen pakettihallinnan. Samoin Red Hat distroon. Plus poistaa ohjelmistolähteiden muokkaamisen ja ohjelmiston käsiasennuksen.
Mielestäni olisi parempi ettei jokainen distro tee omaa systeemiään, vaan tekevät yhteistyössä. Itseasiassa tuota ollaan jo työstämässä. En tiedä onko Canonicalilta ketään tuolla GNOME Developer Hackfestissä.
Yksi syy miksi itse käytän Fedoraa on juuri erittäin aktiivinen osallistuminen sovellusten tekemiseen ja työskentely upstreamin kanssa - http://fedoraproject.org/wiki/Red_Hat_contributions
https://live.gnome.org/DeveloperExperience/Hackfest2013
https://github.com/gnome-design-team/gnome-mockups/tree/master/software
-
Mielestäni olisi parempi ettei jokainen distro tee omaa systeemiään, vaan tekevät yhteistyössä. Itseasiassa tuota ollaan jo työstämässä. En tiedä onko Canonicalilta ketään tuolla.
Edit:
Samaa mieltä, jotkut distrot tuntuvat sooloilevan. Toisaalta heillä on myös siihen oikeuskin, mutta sillä ei kauhean hyvää yhteistyötä rakenneta. Ainakin siinä vaiheessa, jos koodia pidetään suljettuna. Eikä siihen pääse vaikuttamaan.
Esimerkki voidaan ottaa, vaikka LaunchPad (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=24133.0). Onneksi se kuitenkin avattiin.
-
Kiitos kaikille kommenteista! Tommi S kirjoitti pisimmin ja ajatuksia herättävimmin, joten vastaan lyhyesti:
Tässä joitain ajatuksiani:
Kirjoituksessa mainittiin että avoimeen lähdekoodiin kuuluu kehitysprosessin avoimuus ja moninapaisuus. Tuo kehitysprosessin moninapaisuus on kuitenkin mielestäni väärin ymmärretty jos tarkoitetaan sitä että asioiden tekemiseen täytyisi kysyä lupa joltain tahoilta.
Kirjoituksessa mainittiin myös "walled garden" tyyppiset ympäristöt, mutta esimerkiksi Debianin apt-get tai Red Hatin rpm ovat jo "walled garden" tyyppisiä ratkaisuja siinä missä Ubuntu, sillä kuka tahansa ei voi laittaa pakettilähteisiin omia pakettejaan.
Minun sanavalintani olivat ehkä siinä mielessä huonoja, että käsitit sekä tuon moninapaisuuden että walled gardenin vähän toisin.
Avoimen lähdekoodin kehitys on siinä mielessä moninapaista, että meillä ei ole yhtä kehittäjä- tai käyttäjäyhteisöä, vaan monia eri yhteisöjä. Vaikkapa kernel-tiimi, Gnome-projekti, xmbc tai eri distrot. Siis monta yhteisöä, joilla on omat keskushenkilönsä. Nämä yhteisöt kuitenkin joutuvat ottamaan toisensa tavalla tai toisella huomioon: ohjelmistoprojektin pitää seurata eri distroissa tehtäviä teknologiavalintoja, kernelin kehitys saattaa avata uusia mahdollisuuksia vaikkapa laitetuen suhteen jne, jne.
Mikään pakko ei tietenkään ole tehdä yhteistyötä, ja mitään lupia ei tarvitse kysellä, mutta käytännössä hommat on kuitenkin helpompia, jos vähän ottaa muitakin huomioon.
Juuri siksi minun mielestä ne väitteet, että "jos ei kelpaa, ainahan voi tehdä toisin" on epärealistisia. Onhan toki totta, että aina voi kirjoittaa oman ohjelman/ohjelmiston tilalle tai vaihtaa johonkin muuhun projektiin, jos ei miellytä: niinhän minä tein silloin, kun hylkäsin esimerkiksi Windowsin. Se ei kuitenkaan mielestäni ole lainkaan avoimen lähdekoodin pointti! Mun mielestä avoin koodi ekaa kertaa pitkiin aikoihin mahdollistaa, että ei ole pakko hylätä toimimatonta/itseä miellyttämätöntä proggista, vaan voi osallistua sen kehitykseen, ja muuttaa toimimattoman toimivaksi.
Mulle avoin koodi ei ole niinkään forkkausta, vaan patchien hyväksyttämistä. Joskus toki joutuu forkkimaankin, mutta kyllä suurimmat menestykset on saatu aikaan nimenomaan voimat yhdistämällä.
Toi walled garden taas oli minulta puhtaasti väärä termi tilanteeseen. Asia, mistä varsinaisesti olen huolissani, on että Ubuntu rakentaa oman yhteisön, jonka sisällä tuotetut ohjelmat eivät toimi muissa Linuxeissa. Tähänhän Ubuntu pyrkii kaikilla developer dokumentaatioillaan ja SDK:illaan.
Nythän näyttää, että Canonical kehittää Ubuntulle oman SDK:n ja sille kehityssoftat (tähän suuntaan ainakin Ubuntu Phone näyttää menevän). Tässä olisi mainio mahdollisuus rakentaa kaikkien (tai edes suurimpien ja suosituimpien) distrojen välinen yhteinen kehitysalusta ja sille huippulaadukkaat työkalut. Se tarkoittaisi, että kaupallisilla toimijoilla olisi paljon helpompaa, mikäli haluaisivat portata softaansa Linux-ympäristöön.
Tämä myös tarkoittaisi, että synnytettäisiin Windowsista ja OS X:stä radikaalisti poikkeava ympäristö: ympäristö, jossa eri ohjelmistoprojektit käyttöjärjestelmää myöten voivat kilpailla keskenään, mutta samanaikaisesti teknologian saa toimimaan kilpailevassakin järjestelmässä. Ymmärrän tietysti täysin, miksi yritys ei tällaista halua: se tarkoittaisi, että oman tuotteen käyttäjillä olisi paljon helpompi vaihtaa kilpailijaan.
Mitä taas tulee paketinhallintaan, sen walled garden -asenteesta olen aina pitänyt. Paketinhallinta vaan on siitä mukava, että kuka tahansa voi alkaa ylläpitämään pakettia, tai ottaa yhteyttä paketin ylläpitäjään ja ehdottaa muutoksia. Tämä on tietenkin oleellinen ero Applen App storeen – onneksi myös Ubuntun Software Center edelleen tässä mielessä eroaa App Storesta edes vähän.
-
Mikään pakko ei tietenkään ole tehdä yhteistyötä, ja mitään lupia ei tarvitse kysellä, mutta käytännössä hommat on kuitenkin helpompia, jos vähän ottaa muitakin huomioon.
Juuri siksi minun mielestä ne väitteet, että "jos ei kelpaa, ainahan voi tehdä toisin" on epärealistisia. Onhan toki totta, että aina voi kirjoittaa oman ohjelman/ohjelmiston tilalle tai vaihtaa johonkin muuhun projektiin, jos ei miellytä: niinhän minä tein silloin, kun hylkäsin esimerkiksi Windowsin. Se ei kuitenkaan mielestäni ole lainkaan avoimen lähdekoodin pointti! Mun mielestä avoin koodi ekaa kertaa pitkiin aikoihin mahdollistaa, että ei ole pakko hylätä toimimatonta/itseä miellyttämätöntä proggista, vaan voi osallistua sen kehitykseen, ja muuttaa toimimattoman toimivaksi.
Mulle avoin koodi ei ole niinkään forkkausta, vaan patchien hyväksyttämistä. Joskus toki joutuu forkkimaankin, mutta kyllä suurimmat menestykset on saatu aikaan nimenomaan voimat yhdistämällä.
Hommat voivat olla myös vaikeampia jos ottaa muita huomioon, mikä riippuu ihan siitä ketä nämä muut ovat.
Patchien hyväksyttämisen etu on siinä että jos patchin tekijä ei tunne projektia hän voi pyytää palautetta niiltä jotka työskentelevät proktin parissa aktiivisemmin, jolloin vähäisemmilläkin tiedoilla voi saada aikaan laatutyötä. Samoin jos ei ole kiinnostusta alkaa syvällisemmin kehittämään projektia mutta haluaa korjata jonkin pienen itselle tärkeän asian niin kun tämän korjauksen lähettää projektin ylläpitäjille niin oma ongelma tulee korjatuksi mutta itse ei tarvitse esim. alkaa hoitamaan kaikkea projektin ylläpitotoimintaa, mikä forkkauksen tapauksessa tapahtuisi.
Tilanne voi kuitenkin olla sellainen että sinulla on yritys jossa on N kappaletta työntekijöitä joiden kokopäivätyötä on jonkin tietyn asian tekeminen maksaville asiakkaille. Tämä asia mitä teette perustuu johonkin vapaaseen ohjelmistoon, mutta tämän projektin varsinaiset ylläpitäjät ovat harrastelijoita joilla on ehkä 2h/kk aikaa työskennellä projekin parissa. He voivat myös olla toisen yrityksen palkkalistoilla jolla ei ole mitään kiinnostusta tehdä niitä muutoksia joita teidän täytyy saada tehtyä niille maksaville asiakkaille, joten ylläpitäjät eivä voi käyttää työaikaansa mihinkään teitä kiinnostavien ominaisuuksien kehittämiseen.
Tällainen tilanne voi olla täysin mahdoton jos nämä N kappaletta työntekijöitä joutuvat istumaan mitään tekemättömänä 2 viikkoa kun odotetaan projektin ylläpitäjien mielipidettä johonkin tekniseen suunnitelmaan. Tällaisessa tapauksessa siis hommat ovat käytännössä moninkertaisesti vaikeampia kun otetaan muitakin huomioon, ja usein oikea ratkaisu onkin tehdä itselle tärkeät asiat muilta kysymättä.
Esimerkiksi legendaarinen GCC-kääntäjän forkkaus tapahtui juuri näin, eli oli yrityksiä joiden oli pakko saada toimiva kääntäjä markkinoille, mutta Stallmanin johtama GCC:n kehitystiimi ei pystynyt yhteistyöhön, joten nämä ulkopuoliset päättivät että he eivät ota GCC:n kehittäjiä millään tavalla huomioon vaan tekevät asiat oman päänsä mukaan. Tuloksena oli että heidän kääntäjänsä oli niin paljon parempi että alkuperäinen GCC heitettiin roskakoriin ja tästä ulkopuolisten kehittämästä versiosta tehtiin uusi virallinen GCC.
Usein tuntuukin että nämä jotka alunperin ovat huolestuneita Ubuntun kehityksestä ovat niitä jotka pelkäävät itse joutuvansa sinne roskakoriin jos Ubuntu onnistuukin tekemään kaiken paljon paremmin heiltä kysymättä. Jonkin verran on puhuttu siitä että avoimen lähdekoodin harrastajien motivaatio on maine toisten ihmisten silmissä, ja jos tuleekin joku uusi taho joka tekee kaiken paremmin ja vie kaiken huomion niin tämä voidaan kokea uhkana.
Nythän näyttää, että Canonical kehittää Ubuntulle oman SDK:n ja sille kehityssoftat (tähän suuntaan ainakin Ubuntu Phone näyttää menevän). Tässä olisi mainio mahdollisuus rakentaa kaikkien (tai edes suurimpien ja suosituimpien) distrojen välinen yhteinen kehitysalusta ja sille huippulaadukkaat työkalut. Se tarkoittaisi, että kaupallisilla toimijoilla olisi paljon helpompaa, mikäli haluaisivat portata softaansa Linux-ympäristöön.
Linuxillehan on jo olemassa jonkinlainen lähinnä Red Hatin määrittämä standardi joka takaa yhteensopivuuden eri jakelujen välillä. Mikäänhän ei toki käsittääkseni estä muita distroja ottamasta tätä Ubuntun SDK:ta omaan käyttöönsä, paitsi edellä mainittu uhka omalle asemalle.
Mitä taas tulee paketinhallintaan, sen walled garden -asenteesta olen aina pitänyt. Paketinhallinta vaan on siitä mukava, että kuka tahansa voi alkaa ylläpitämään pakettia, tai ottaa yhteyttä paketin ylläpitäjään ja ehdottaa muutoksia. Tämä on tietenkin oleellinen ero Applen App storeen – onneksi myös Ubuntun Software Center edelleen tässä mielessä eroaa App Storesta edes vähän.
Se oleellinen ero ei kuitenkaan taida olla tämä, sillä jos esim. App Storesta ladatussa Angry Birds pelissä on bugi niin mikään ei estä ottamasta yhteyttä Rovioon ("paketin ylläpitäjään") ja ehdottamasta muutoksia. Kuka tahansa voi myös laittaa oman sovelluksensa App Storeen.
Se oleellinen ero on siinä että Applen järjestelmään ei voi asentaa ohjelmia muuten kuin App Storen kautta, mutta esim. Ubuntun Software Centeriin voi asentaa haluamiaan pakettilähteitä, tai voi vaikka ladata satunnaisen .deb paketin netistä ja Software Center asentaa sen (ns. "Windows-tyyliin" tuplaklikkaamalla ladattua pakettia). Se mistä kannattaa huolestua ja mitä kannattaa pitää silmällä on että rajoitetaanko tätä mahdollisuutta asentaa ohjelmia ja sisältöä muista lähteistä, ei se että onko jossain yhdessä lähteessä, esim. Ubuntun kaupassa, myynnissä suljettuja ohjelmia tai sisältöjä.
-
Entäs onko ubuntu sofware center ja unity helposti asennettevissa muihin jakeluihin? Tällä tulee olemaan iso merkitys kunhan ubuntu phone tulee markkinoille. Unityn saa ainakin gentoo/funtoon asennettua mutta software centeristä en tiedä ja sen pitäisi puhelimessa olla myös tarjonnaltaan ubuntulle pärjäävä. Kun linuxin asentaminen puhelimiin ja telkkareihin yleistyy niin taitaa käydä niin että oikeastaan ainoa "järkevä" linux on ubuntu. Myös steamin toimivuus muilla linuxeilla arvellutaa.
-
"Kun linuxin asentaminen puhelimiin ja telkkareihin yleistyy niin taitaa käydä niin että oikeastaan ainoa "järkevä" linux on ubuntu"
Yleensä tavallinen kansalainen ei asenna ubuntua mihinkään televisioon taikka puhelimeen vaan käyttää sitä mitä valmistaja on laittanut siihen.
Myös steamin toimivuus muilla linuxeilla arvellutaa.
Arch ja muihinkin jakeluihin Steam on jo saatavilla purkkavirityksinä vaikka virallisesti Valve tukee vain Ubuntua. Muutkin pääjakelut varmaan saavat on version Steamis:ta. Ei Valveen voi ja halua tukeutua vain yhteen jakeluun.
-
"Kun linuxin asentaminen puhelimiin ja telkkareihin yleistyy niin taitaa käydä niin että oikeastaan ainoa "järkevä" linux on ubuntu"
Yleensä tavallinen kansalainen ei asenna ubuntua mihinkään televisioon taikka puhelimeen vaan käyttää sitä mitä valmistaja on laittanut siihen.
Tästä syystä myös tietolkoneissa on 96.79% on windows tai mac. http://en.wikipedia.org/wiki/Usage_share_of_operating_systems Itse kuulun kuulun kuitenkin siihen 1% joka haluaa kokeilla.
-
Myös steamin toimivuus muilla linuxeilla arvellutaa.
Arch ja muihinkin jakeluihin Steam on jo saatavilla purkkavirityksinä vaikka virallisesti Valve tukee vain Ubuntua. Muutkin pääjakelut varmaan saavat on version Steamis:ta. Ei Valveen voi ja halua tukeutua vain yhteen jakeluun.
Enpä ihan hirveästä purkasta puhuisi. Archissakin käsittääkseni kyse lähinnä uudelleen paketoinnista.
Valvekin haluaa tukea muitakin jakeluja ja GitHubiin kannattaa laittaa muutkin kuin Ubuntuun liittyvät bugit: http://www.phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=MTI2MzA
https://support.steampowered.com/kb_article.php?ref=1504-QHXN-8366
Erityisesti Phoronixin artikkelin lupaukset kuulostavat hyvältä, tukisivut nyt ovat muutenkin aina jäljessä ja ajantasaisempaa tietoa löytää esimerkiksi Linux-hubista: http://steamcommunity.com/linux
-
Arch-linuxin käyttäjistä en olisi huolissaan ne luultavasti osaa etsiä ratkasun ohjelmien asentammiseen. Mutta entäs niinsanotut helpot linuxit? Jos ajatellaan että asentaisin puhelimeen mint debianin onnistuuko ohjelmien asennus ubuntu software centterillä ja saako musiikkia ladattua ubuntu storesta? Jos ei onnistu niin silloin ubuntu ei mielestäni enään hyödynnä linux-yhteisöa vaan kilpailee androidin kanssa ja päinvastoin tekee haittaa muille jakeluille. http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=iv1Z7bf4jXY
-
Linuxillehan on jo olemassa jonkinlainen lähinnä Red Hatin määrittämä standardi joka takaa yhteensopivuuden eri jakelujen välillä. Mikäänhän ei toki käsittääkseni estä muita distroja ottamasta tätä Ubuntun SDK:ta omaan käyttöönsä, paitsi edellä mainittu uhka omalle asemalle.
Et minun mielestäni saanut vieläkään ihan kiinni, mitä tarkoitan, mutta tässä kappaleessa mielestäni on oleellinen esimerkki siitä, miten sinä ajattelet ja miten minä ajattelen. Sinä ajattelet: "Mikään ei estä muita distroja ottamasta tätä Ubuntun SDK:ta omaan käyttöönsä". Minä taas ajattelen: "Ubuntun pitäisi varmistaa, että muut distrot ottavat SDK:n käyttöön, ja tarvittaessa vaikka tehdä muutoksia SDK:honsa, että tämä tapahtuu".
Eli sinä puhut siitä, mikä periaatteessa on mahdollista, ja minä taas vaadin, että niin tapahtuisi myös käytännössä. Suuri valta tuo suuren vastuun. Canonicalilla on valtavat panostukset Linux-työpöytään. Siksi juuri Canonicalin pitäisi varmistaa, että niistä panostuksista hyötyvät muutkin kuin se.
Minua kiinnostaisi kuulla käytännön ideoita, miten saisimme Canonicalin vaihtamaan tyyliään, ja lisäämään yhteistyötään muun yhteisön kanssa.
Mitä taas tulee paketinhallintaan, sen walled garden -asenteesta olen aina pitänyt. Paketinhallinta vaan on siitä mukava, että kuka tahansa voi alkaa ylläpitämään pakettia, tai ottaa yhteyttä paketin ylläpitäjään ja ehdottaa muutoksia. Tämä on tietenkin oleellinen ero Applen App storeen – onneksi myös Ubuntun Software Center edelleen tässä mielessä eroaa App Storesta edes vähän.
Se oleellinen ero ei kuitenkaan taida olla tämä, sillä jos esim. App Storesta ladatussa Angry Birds pelissä on bugi niin mikään ei estä ottamasta yhteyttä Rovioon ("paketin ylläpitäjään") ja ehdottamasta muutoksia. Kuka tahansa voi myös laittaa oman sovelluksensa App Storeen.
Se oleellinen ero on siinä että Applen järjestelmään ei voi asentaa ohjelmia muuten kuin App Storen kautta, mutta esim. Ubuntun Software Centeriin voi asentaa haluamiaan pakettilähteitä, tai voi vaikka ladata satunnaisen .deb paketin netistä ja Software Center asentaa sen (ns. "Windows-tyyliin" tuplaklikkaamalla ladattua pakettia). Se mistä kannattaa huolestua ja mitä kannattaa pitää silmällä on että rajoitetaanko tätä mahdollisuutta asentaa ohjelmia ja sisältöä muista lähteistä, ei se että onko jossain yhdessä lähteessä, esim. Ubuntun kaupassa, myynnissä suljettuja ohjelmia tai sisältöjä.
Tässä puhut fiksuja. Ulkopuolisten repojen rajoittamista tai deb-pakettien asentamisen estämistä pitää ehdottomasti vastustaa, jos sellaista ilmenee.
Mutta on myös niin, että jos Roviolle laittaa muutosehdotuksen ohjelmasta, he voivat toteuttaa sen, jos heitä huvittaa. Mutta jos Ubuntun software centerissä olevalle projektille lähettää muutosehdotuksen, kuka tahansa voi toteuttaa sen patchiksi asti: ehdottaja itse, joku hänen kaverinsa, palkattu ohjelmoija, joku kyseisen projektin ohjelmoijista, tai ihan kuka hyvänsä, joka sattuu kuulemaan ideasta ja pitämään siitä. (Edelleen suurin osa Software Centerin ohjelmista on avointa koodia.)
Avoin lähdekoodi mahdollistaa siis demokraattisemman ohjelmistokehityksen: enää ei olekaan yhtä diktaattoria, joka päättää, miten asiat menevät (toki monissa avoimen koodin projekteissa on yksinvaltainen johtaja, mutta se onkin jo eri kritiikin aihe), vaan asioista voidaan neuvotella, tai vaikka äänestää jos niin halutaan. Ja toki aina voi myös forkata.
Tässä on myös hyvä muistaa, että Ubuntu voisi aivan hyvin vaatia (tai ainakin suositella), että maksulliset Software Centerissä olevat ohjelmat olisivat avointa lähdekoodia. GPL ei estä ohjelmien myymistä, ja suurin osa ihmisistä varmasti edelleen haluaisi ostaa ohjelman helposti Software Centerin kautta sen sijaan, että latailisi jostain ilmaiseksi hämäriä tarballeja, ja kääntäisi lähdekoodista.
Tämä olisi konkreettinen toimenpide, joka edistäisi avoimen lähdekoodin käyttöönottoa kaupallisissa projekteissa. Tuollaista muutosta ei myöskään voi kovin moni muu kuin Canonical tällä hetkellä tehdä: harvalla on hallinnassaan Linux-järjestelmän päällä toimiva sovelluskauppa, jota oikeasti myös käytetään.
***
Vielä lyhyt kommentti Valveen: Steamin kohdalla useiden eri distrojen tukeminen ei ehkä ole niin suuri ongelma, koska Steamissa on aika omanlaisensa käyttöliittymä, ja sen pelit myöskin ovat aika matalan tason kamaa, eli periaatteessa vaativat lähinnä, että ajurit on kunnossa ja järjestelmä pysyy pois tieltä. Toisaalta Valvella on myös aika paljon työntekijöitä porttaustyötä tekemässä.
Paljon suurempi kysymysmerkki ovat mielestäni erilaiset työpöydälle suunnitellut ohjelmat, jollaisia onkin jo Ubuntulle muutamia ilmestynyt. Mieleen tulee vaikkapa pieni kalenteriohjelma Stormcloud tai Nitro -todolista. Näistä Stormcloud on ilmeisesti suljettua koodia, Nitro taas paljon paremmin käyttäytyvä, avoimen koodin ohjelma, josta on myös yleisluontoinen Linux-paketti.
Silti on mielestäni kysymysmerkki, ovatko tulevaisuudessa avoimen lähdekoodin ohjelmatkaan helposti portattavissa muihin Linux-järjestelmiin kuin Ubuntulle. Tällaisten pikkuohjelmien takana on helposti hyvin pieni kehittäjätiimi, jolla ei ole aikaa kovin monimutkaiseen porttaustyöhön. Ohjelman kääntämisen ja paketoimisen eri alustoille pitäisi siis olla aika helppoa. Tällaisen helppouden aikaansaaminen taas edellyttäisi vaivannäköä joltakulta. Onko Canonical tällaisen vaivan näkevä taho?
-
Eli sinä puhut siitä, mikä periaatteessa on mahdollista, ja minä taas vaadin, että niin tapahtuisi myös käytännössä. Suuri valta tuo suuren vastuun. Canonicalilla on valtavat panostukset Linux-työpöytään. Siksi juuri Canonicalin pitäisi varmistaa, että niistä panostuksista hyötyvät muutkin kuin se.
Minua kiinnostaisi kuulla käytännön ideoita, miten saisimme Canonicalin vaihtamaan tyyliään, ja lisäämään yhteistyötään muun yhteisön kanssa.
Mutta ydinkysymys onkin että onko ollenkaan totta että Canonical ei tee tarpeeksi yhteistyötä muun yhteisön kanssa? Olisiko jotain täsmällisiä esimerkkejä?
Mutta on myös niin, että jos Roviolle laittaa muutosehdotuksen ohjelmasta, he voivat toteuttaa sen, jos heitä huvittaa. Mutta jos Ubuntun software centerissä olevalle projektille lähettää muutosehdotuksen, kuka tahansa voi toteuttaa sen patchiksi asti: ehdottaja itse, joku hänen kaverinsa, palkattu ohjelmoija, joku kyseisen projektin ohjelmoijista, tai ihan kuka hyvänsä, joka sattuu kuulemaan ideasta ja pitämään siitä. (Edelleen suurin osa Software Centerin ohjelmista on avointa koodia.)
Niinpä, mutta tämä ei edelleenkään ole se ero Applen App Storeen. App Storessakin on tarjolla avoimen lähdekoodin ohjelmia, ja Linux-jakelujen pakettivarastoissa voi olla suljettuja ohjelmia.
Tässä on myös hyvä muistaa, että Ubuntu voisi aivan hyvin vaatia (tai ainakin suositella), että maksulliset Software Centerissä olevat ohjelmat olisivat avointa lähdekoodia. GPL ei estä ohjelmien myymistä, ja suurin osa ihmisistä varmasti edelleen haluaisi ostaa ohjelman helposti Software Centerin kautta sen sijaan, että latailisi jostain ilmaiseksi hämäriä tarballeja, ja kääntäisi lähdekoodista.
Tämä olisi konkreettinen toimenpide, joka edistäisi avoimen lähdekoodin käyttöönottoa kaupallisissa projekteissa. Tuollaista muutosta ei myöskään voi kovin moni muu kuin Canonical tällä hetkellä tehdä: harvalla on hallinnassaan Linux-järjestelmän päällä toimiva sovelluskauppa, jota oikeasti myös käytetään.
Minä kylläkin pystyn kuvittelemaan että avoimen lähdekoodin vaatiminen sovelluskaupassa voisi hyvin tehokkaasti estää avoimen lähdekoodin käyttöönottoa. Kuvittele esimerkiksi että Flash-soitin olisi aikoinaan poistettu Ubuntun pakettivarastoista jos olisi otettu tiukka linja että vain avoimen lähdekoodin sovellukset sallitaan. Välittömästi suuri osa ihmisistä olisi todennut että Ubuntua ei voi käyttää edes perus web-surffaukseen kun YouTube-videot ja nettipelit eivät toimi, ja käyttäjämäärät olisivat kutistuneet ehkä kymmenesosaan.
Harvoin olen kuullut että Linux-jakelujen ongelma on se että niissä on tarjolla liian vähän avoimen lähdekoodin ohjelmia, ja että avoimen lähdekoodin määrää pitäisi joillain periaatepäätöksillä lisätä. Yleinen käsitys on pikemminkin se että Linuxin ja muun avoimen lähdekoodin käyttöönottoa rajoittaa se että ne eivät toimi yleisesti käytettyjen suljettujen ohjelmien kanssa, esim. usein puhutaan että graafikot tarvitsevat Windowsin jotta voivat käyttää Photoshoppia.
-
Yleinen käsitys on pikemminkin se että Linuxin ja muun avoimen lähdekoodin käyttöönottoa rajoittaa se että ne eivät toimi yleisesti käytettyjen suljettujen ohjelmien kanssa, esim. usein puhutaan että graafikot tarvitsevat Windowsin jotta voivat käyttää Photoshoppia.
Adoben Inc:in Photoshop on kaupallinen sovellutus, jota ei tarjota edes maksullisena Linux/Unix -ympäristöön, koska markkinat ovat liian pienet - eikä kaupallisen ohjelman lanseeraminen ko. järjestelmille tule kannattavaksi (vrt. jotkin pelitalot, jotka tarjosivat kaupallisia pelejä Linux/Unix -ympäristöön).
Ohjelmien keskeinen toiminnallisuus on patentein suojattu, joten niitä ei voi edes plagioida johonkin muuhun järjestelmään. Mm. MicroSoft on ostanut erinäisiä patentteja, joita ei voida käyttää muissa käyttöjärjestelmissä. Olisiko jokin hiiren kaksoinnäpsäytykseen USA:ssa ko. patentti?
Nämä mitä mielenkiintoisimmat patentit ovat jatkuvasti oikeusistuinten rahakkaimpaa antia: onko valssin oikean jalan ensiaskel jo ohjelmistotalojen patentoima - vaiko vapaata riistaa... vai sovellettavissa avointa koodia?
Aikanaan killer-softia olivat ko. mainitun lisäksi Acrobat, Coreldraw, PageMaker, ja kai nykyisin ehkä jokin 'Adobe Digital Publishing Suite'.
Useat meistä käyttävät Adobe:n flash-pluginia, jotta kaupalliset flash:iin perustuvat sivustot toimisivat.
PS. ,,,,,,,,,,,, .............. tuossa joitakin pilkkuja ja pisteitä, joita voisit sijoitella viestiisi.
-
Yleinen käsitys on pikemminkin se että Linuxin ja muun avoimen lähdekoodin käyttöönottoa rajoittaa se että ne eivät toimi yleisesti käytettyjen suljettujen ohjelmien kanssa, esim. usein puhutaan että graafikot tarvitsevat Windowsin jotta voivat käyttää Photoshoppia.
Adoben Inc:in Photoshop on kaupallinen sovellutus, jota ei tarjota edes maksullisena Linux/Unix -ympäristöön, koska markkinat ovat liian pienet - eikä kaupallisen ohjelman lanseeraminen ko. järjestelmille tule kannattavaksi (vrt. jotkin pelitalot, jotka tarjosivat kaupallisia pelejä Linux/Unix -ympäristöön).
Mutta olisitko siis sitä mieltä että tilannetta voisi parantaa se että Ubuntun kauppaan asetettaisiin tiukka kielto suljetun lähdekoodin ohjelmille? Että avoimen lähdekoodin kaupallista hyödyntämistä voisi edistää siten että Ubuntun pakettivarastoista poistettaisiin esim. Flash ja Skype?
-
Lisääntyvä suosio tuo väistämättä lisää kaupallisuutta linux ekosysteemiin. Vaikka yhtään koodin murustakaan tuliisi takaisin linux yhteisöön minusta Canonical:n suurin olisi edes siinä ettei se ei toisi eikä vaatisi secureboot kaltaisia vaatimuksia raudan suhteen. Se kun on ainoa OS ChromeOs rinnalla jota asennetaan kaupallisesti koneisii tällä hetkellä. Vaikka koko OS olisi kirjoitettu suljettuun koodiin sekään ei haittaisi jos vain secureboot kaltaiset ominaisuudet katoaisivat emolevyistä.
Jos vain olisi kilpailua, todellakin avoimen lähdekoodin softissa on olemassa evoluutiota niin siitä saatava koodi on hyödyksi pitkässä juoksussa kaikille.
-
Adoben Inc:in Photoshop on kaupallinen sovellutus, jota ei tarjota edes maksullisena Linux/Unix -ympäristöön, koska markkinat ovat liian pienet - eikä kaupallisen ohjelman lanseeraminen ko. järjestelmille tule kannattavaksi (vrt. jotkin pelitalot, jotka tarjosivat kaupallisia pelejä Linux/Unix -ympäristöön).
Tämä on vähän noidankehä, joka tuli minulle tutuksi jo OS/2-aikoina... Jollei jotakin tarvittavaa ohjelmaa jossakin tietokoneympäristössä ole, ohjelmaa välttämättä tarvitsevat käyttävät toista ympäristöä – jolloin tarve siirtää tämä ohjelma toiseen ympäristöön entisestäänkin vähenee. Ne taas, jotka eivät välttämättä tarvitse juuri tiettyä ohjelmaa tai toiminnallisuutta voivat jatkaa säheltämistään korvaavien ohjelmien kanssa.
Itse inhoan sen verran paljon PhotoShopin mac-mäistä käyttöliittymää, etten koskisi siihen, vaikka jotain sellaista tarvitsisinkin.
-
Ei minua ainakaan haittaa vaikka Ubuntu on muuttumassa enemmän ja enemmän kaupalliseksi. Ainakin siihen on tulossa parempia ohjelmia, peleja ja ajureita. Ehkä nuo jälkimmäiset saa sitten helposti myös muille jakeluille.
-
Canonicalilla on yli 500 työntekijää, mutta kuinka moni näistä on täysipäiväisiä kehittäjiä? Ymmärtääkseni Canonical vertautuu tässä suhteessa vielä startup-yritykseen.
Blogissa hyvä huomio "myös niillä, jotka eivät osaa ohjelmoida, voisi olla vaikutusvaltaa ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa". Ei-koodareiden osallistumisen kitkattomuus on todella arvokasta ja siinä on varmasti kehittämisen varaa. Utopia olisi, että koodaamisesta mitään tajuamattomat voisivat jonkun pelillistyssysteemin kautta jeesata koodin perkauksessa vähän kuten reCaptchalla nyt teemme orjatyötä Googlelle.
-
Ei minua ainakaan haittaa vaikka Ubuntu on muuttumassa enemmän ja enemmän kaupalliseksi. Ainakin siihen on tulossa parempia ohjelmia, peleja ja ajureita. Ehkä nuo jälkimmäiset saa sitten helposti myös muille jakeluille.
Nimenomaan tähän asiaan suhtaudun skeptisesti. Tässä esimerkiksi uutinen, josta käy hyvin ilmi, miten meillä on nykyään kolme kilpailevaa system tray -toteutusta: http://www.omgubuntu.co.uk/2013/02/raring-retires-system-tray-whitelist (Ubuntun oma indicator applet -systeemi, Gnomen vastaava, ja sitten tuo "perinteinen")
Mikäli sama kehitys jatkuu, ollaan kohta tilanteessa, jossa softan toimiminen Ubuntussa ei tarkoita, että se toimisi muissa jakeluissa tai muilla työpöydillä. Itsekään en ole kaupallisuutta vastaan, mutta olen kyllä sitä mieltä, että ei ole mitään järkeä luoda uutta Winkun tai Macin kaltaista järjestelmää. Nyt pitäisi kaupallisten järjestelmienkin ottaa harppaus eteenpäin, modulaarisempaan ja avoimempaan suuntaan.
-
Ihan asiallista pohdintaa.
pen
-
En pysty puhumaan kuin omasta kokemuksestani. Luovuin Ubuntun käytöstä Unityn myötä. En vain yksinkertaisesti tykästynyt siihen. Kun olin jo rinnan Ubuntun kanssa käyttänyt Minttiä, Fedoraa, Mandrivaa, SUSE:a ja PCLinuxia saatoin tehdä noista viidestä omia johtopäätöksiäni. Päädyin Linux Minttiin sen käyttäjäystävällisyyden, helppouden ja tietyn jatkuvuuden takia (siinä toki omat heikkoutensa).
Nykyisin en suosittele kenellekään uudelle tulokkaalle Ubuntun kokeilua. Mieluummin kehoitan häntä kokeilemaan Linux Minttiä ja pääsääntöisesti MATE:n tai Cinnamonin työpöydillä. Ne muutamat muiden omistamat koneet joihin olen asentanut Linuxin ovat olleet juuri Linux Mint-asennuksia. Toisaiseksi käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä.
Canonical on valinnut oman linjansa ja sille voi olla hyvät perusteet. Sehän tähtää nyt ennenkaikkea mobiilimarkkinoille jotka muodostavat uusien laitteiden myynnistä jo yli 70%. Toivon Canonicalille joka tapauksessa menestystä. Sen menestys on myös Linuxin menestys. Mutta Linux-prosessi ei ole todellakaan enää Canonicalin varassa. Lukekaapa Clement Lefebvren - Mintin "isän" - haastattelu:
http://www.muktware.com/5356/clement-lefebvre-mir-irrelevant-linux-mint
Sitä voi sitten verrata vaikka siihen mitä Shuttleworth äskettäin lateli:
http://www.markshuttleworth.com/archives/1228
Mm. Robert Pogson antoi Mark Shuttleworthin lausunnoista tylyn tuomion:
I am sad to read those words of a man who has done a lot to promote GNU/Linux and FLOSS. He has lead Ubuntu GNU/Linux right up the hill of the battle for desktops etc. and is going to break up his army right before the final battle. In the smoke on the battlefield, Shuttleworth seems not to see that Apple and M$ have ceased to innovate and that Android/Linux and GNU/Linux are far ahead of anything of which those two are capable.
All the progress he has made used the output of a million FLOSS developers and thousands of kernel developers and the general is now telling his troops that if they don’t like the way he is doing things they should quit…
“If you’ve done what you want for Ubuntu, then move on. That’s normal – there’s no need to poison the well behind you just because you want to try something else.
…
if we want to get beyond being a platform for hobbyists, we need to accelerate the work on Unity to keep up with Android, Chrome, Windows and Apple. And that’s more important than taking care of the needs of those who don’t share our goal of a free software norm.”
What a flawed vision of the situation… equating not following blindly with not having a vision of Free Software everywhere. It’s a disaster. It’s the leader who is blind.
Really, the market share of Ubuntu GNU/Linux was made not with Unity or Canonical’s latest product but with the seeds planted in the minds of OEMs, retailers and consumers over years of effort. The battle will not be won or lost depending on the outcome of Unity but by the combined effort and all that mind-share. Throwing that away leaves Ubuntu a hollow shell.
Of the more than 1K packages that make up an Ubuntu GNU/Linux OS, only a fraction have anything to do with Shuttleworth and his generals. The vast majority is shared wisdom and software, a product of the world, not Canonical.
It’s as if the last decade of GNU/Linux never happened:
“I simply have zero interest in the crowd who wants to be different. Leet. ‘Linux is supposed to be hard so it’s exclusive’ is just the dumbest thing that a smart person could say.”
I haven’t heard anyone say GNU/Linux had to be hard. In fact, my toddling granddaughter has no problem at all with Debian GNU/Linux with xfwm4 and xfce4. What’s he thinking?! No one is saying that GNU/Linux has to be hard. Plenty are saying Unity is shoe-horning a desktop GUI into a smartphone… Hasn’t he been listening?
I despair that Ubuntu GNU/Linux is about to crash and burn. I see no good end to this disaster. Certainly the OEMs and other distros can come to a meeting of the minds to save us from Wintel or Linpus… Will they, sooner rather than later? We shall see. The folks who have an installation of Ubuntu may be able to keep using it for quite a while but if OEMs aren’t cranking it out and Ubuntu goes bust, they will have to migrate to Debian GNU/Linux or other distro. That can work. I’ve done some of it myself but it is probably beyond the consumer unless they just pave things over after backing up data. Debian GNU/Linux is certainly easy enough to install.
Ubuntu was a great idea and it did a lot of good but it seems to have terminal cancer of the brain. Canonical did accomplish a lot by getting more OEMs to ship GNU/Linux but they are about to throw all of that away by cutting off their tree at its roots. After saving $billions by using Free Software some people still don’t understand that they depend on Free Software and not that Free Software depends on them. Even Canonical is just a small part of the picture. The progress of Free Software will continue with or without Canonical.
-
I am sad to read those words of a man who has done a lot to promote GNU/Linux and FLOSS. He has lead Ubuntu GNU/Linux right up the hill of the battle for desktops etc. and is going to break up his army right before the final battle. In the smoke on the battlefield, Shuttleworth seems not to see that Apple and M$ have ceased to innovate and that Android/Linux and GNU/Linux are far ahead of anything of which those two are capable.
All the progress he has made used the output of a million FLOSS developers and thousands of kernel developers and the general is now telling his troops that if they don’t like the way he is doing things they should quit…
“If you’ve done what you want for Ubuntu, then move on. That’s normal – there’s no need to poison the well behind you just because you want to try something else.
…
if we want to get beyond being a platform for hobbyists, we need to accelerate the work on Unity to keep up with Android, Chrome, Windows and Apple. And that’s more important than taking care of the needs of those who don’t share our goal of a free software norm.”
What a flawed vision of the situation… equating not following blindly with not having a vision of Free Software everywhere. It’s a disaster. It’s the leader who is blind.
Really, the market share of Ubuntu GNU/Linux was made not with Unity or Canonical’s latest product but with the seeds planted in the minds of OEMs, retailers and consumers over years of effort. The battle will not be won or lost depending on the outcome of Unity but by the combined effort and all that mind-share. Throwing that away leaves Ubuntu a hollow shell.
Of the more than 1K packages that make up an Ubuntu GNU/Linux OS, only a fraction have anything to do with Shuttleworth and his generals. The vast majority is shared wisdom and software, a product of the world, not Canonical.
It’s as if the last decade of GNU/Linux never happened:
“I simply have zero interest in the crowd who wants to be different. Leet. ‘Linux is supposed to be hard so it’s exclusive’ is just the dumbest thing that a smart person could say.”
I haven’t heard anyone say GNU/Linux had to be hard. In fact, my toddling granddaughter has no problem at all with Debian GNU/Linux with xfwm4 and xfce4. What’s he thinking?! No one is saying that GNU/Linux has to be hard. Plenty are saying Unity is shoe-horning a desktop GUI into a smartphone… Hasn’t he been listening?
I despair that Ubuntu GNU/Linux is about to crash and burn. I see no good end to this disaster. Certainly the OEMs and other distros can come to a meeting of the minds to save us from Wintel or Linpus… Will they, sooner rather than later? We shall see. The folks who have an installation of Ubuntu may be able to keep using it for quite a while but if OEMs aren’t cranking it out and Ubuntu goes bust, they will have to migrate to Debian GNU/Linux or other distro. That can work. I’ve done some of it myself but it is probably beyond the consumer unless they just pave things over after backing up data. Debian GNU/Linux is certainly easy enough to install.
Ubuntu was a great idea and it did a lot of good but it seems to have terminal cancer of the brain. Canonical did accomplish a lot by getting more OEMs to ship GNU/Linux but they are about to throw all of that away by cutting off their tree at its roots. After saving $billions by using Free Software some people still don’t understand that they depend on Free Software and not that Free Software depends on them. Even Canonical is just a small part of the picture. The progress of Free Software will continue with or without Canonical.
Tämän kritiikin keskeinen sisältö tuntuu olevan, että Unity olisi ollut jollakin lailla väärä päätös. Omasta mielestäni kritiikki osuu metsään. Ihmiset, jotka väittävät että Unity on kosketuskäyttöliittymä, eivät selvästikään ole katsoneet tarkemmin sen enempää OS X:n kuin Windows 7:nkaan työpöytäkäyttöliittymää. Eivätkä ihmiset, jotka väittävät, että Unity on kosketuskäyttöliittymä, myöskään ole taatusti koettaneet sitä itse kosketusnäytöllä käyttää. Esimerkiksi ikkunoiden sulkeminen pienestä ruudun kulmassa olevasta ruksista olisi todella hankalaa.
Mutta se on sivuseikka. Canonical ei ole tehnyt virhettä valitessaan nykyisen käyttöliittymäsuunnittelutrendinsä. Virhe on tehty siinä vaiheessa, kun suunnitteluprosessi on viety suljettujen ovien taa. Yksittäisen ohjelman kohdalla tilanne olisi vielä OK, mutta kun kyse on työpöytäkäyttöliittymästä ja monien ohjelmien tarvitseman teknologian suunnitelemisesta, ei meininki voi olla se, että tehdään oma standardi, ja sen jälkeen vaan toivotaan, että kaikki muut toteuttavat sen omiin softiinsa.
Keskustelu Unitystä on ihan kokonaan toinen, ja se tulee nyt toistumaan (ja parasta aikaa toistuu) Windows 8:n kohdalla. On varmasti paljon ihmisiä, jotka eivät tästä uudesta käyttöliittymäsuunnittelun suuntauksesta pidä. Minun pointtini on, että ei olisi pakkokaan: vaihtoehtoja on mahdollista tarjota, mikäli sovitaan yhdessä standardit.
-
Se, että Canonical hylkäsi Waylandin aiemmin ilmoitetusta poiketen ja alkoi suljettujen ovien takana kehittää omaa systeemiään (Mir) on huomattavasti Unityä karumpi homma.
-
Mutta toisaalta ainahan voi asentaa paketinhallinnan ohi, jopa kääntää lähdekoodista (harmi vaan kun missään kunnon mainstream distrossa ei ole yhtä näppärää systeemiä kuin FreeBSD:n ports collection tuohon)
Gentoon paketinhallinta on portattu BSD:stä. Gentoon erikoisuuksiin kuuluu juuri suhteellisen helppo asennus paketinhallinnan ulkopuollelta.
Ja onhan Git. git clone "joku ohjelma jostain". Sitten vain kääntämään ja asentamaan. Mikään ei estä Ubuntussa gitin käyttöä. Tosin riippuvuuksien hallinta hankalaa. Onneksi usein read.me osaa kertoa ne.
Gentoon ohjelma-9999.ebuild paketit sisältävät käytännössä ohjeen siitä miten ohjelma ladataan gitillä & käännetään systeemiin. Noita "asennus ohjeita" voi muutella esim. gitin kehityshaara, joku tietty versio, mitä paikkauksia pistetään mukaan. riippuvuudet. Omat väsäilynsä voi tallentaa omaan kansioonsa ja liittää sen osaksi pakentinhallintaa. Mikä parasta niitä voi levitellä eteenpäin helposti. Ihan pieniä tekstitiedostaja kun ovat.
Ubuntun paketinhallintaa ei ole kovin helppo sorkkia. Paketit jopa versiokohtaisia. Ubuntun version 12 pakettia ei kannata asentaa uuteen systeemiin. Jos joku lempiohjelma jäi pois (versio)päivityksestä niin ei sitä saa takaisin. Kaverin valitti, että joku hänen lempieditorinsa "katosi" versiopäivityksessä. Yritysten kuintenkin helpompi siirtyä Linuxiin jos takana on joku yritys, josta mahdollisesti saa sitä tuotetukea. Jotain tuotantoa ei kannattane rakentaa jonkun harrastusprojektin varaan
Ubuntusta pidän kovasti kun haluan asentaa nopeasti toimivan työpöydän hieman vanhempaan koneeseen. Suomen kieli on hyvin tuettuna. Pääsee heti kirjoittamaan. Musan ja leffat saa toimimaan tunnin, parin tai päivien uurastuksella. Onpa ollut joskus jopa pelastus kun kun ei ole keksinyt miten siitä läppäristä (Win) nyt saa kuvan tykkiin.
-
Ai hyödyttääkö? No hyödyttää. Ubuntu on tuonut linuxin miljoonille ja määrä vain lisääntyy.
Tottahan tämä katkeroi veteraaninörttejä kun bussissa näkee 15 vuotiaan tytön käyttävän ubuntua läppärillään. ;)
Siistimpää kieltä, siivottu.. -Storck
-
Ai hyödyttääkö? No hyödyttää. Ubuntu on tuonut linuxin miljoonille ja määrä vain lisääntyy.
Tottahan tämä katkeroi veteraaninörttejä kun bussissa näkee 15 vuotiaan tytön käyttävän ubuntua läppärillään. ;)
Minusta rakennat nyt vähän olkiukkoja. Minä en ole veteraaninörtti, mutta en myöskään ole erityisen kiinnostunut normaalista suljetusta käyttöjärjestelmästä: sellainen ihan hyvä on jo olemassa, ja sen nimi on OS X. (Tai Windows 8, mistä nyt kukakin tykkää.)
Minun keskeinen väitteeni on, että jos tietotekniikan halutaan kehittyvän, täytyy muuttaa tapoja, joilla sitä kehitetään. Uskon vakaasti, että avoin ja demokraattinen kehitysprosessi on se, mikä tulevaisuudessa voittaa kilpailun. Siksi Ubuntun valitsema suunta on huolestuttava: se ei tähtää tarpeeksi korkealle, eikä ajattele riittävän kaukonäköisesti.
En usko, että tulevaisuudessa kovin monia enää kiinnostaa yksittäisen yrityksen hallitsema teknologia. Tulevaisuudessa järjestelmien kehitys on yhä hajautuneempi, ja teknologiaa käyttävät organisaatiot viime kädessä rakentavat järjestelmänsä itse muiden tarjoamista palikoista. Jo tällä hetkellähän tilanne on paljolti sellainen, ja suunta on mielestäni selvä.
Siksi voittajaksi tulee selviytymään aidosti avoin ekosysteemi, jossa jokainen palikka on korvattavissa, eikä kukaan yksittäinen taho tee päätöksiä sen suhteen, mitä osia otetaan mukaan.
-
Distrorankin mukaan Ubuntu olisi yhä joskin niukasti kaikkein käytetyin distro. Sen sijaan esim. Distrowatchissa rajusti kärkeen (kakkoseksi) rynninyt Mageia ei oli kovinkaan paljon käytetty Linux-distro. Tässä suhdelukuun perustuvan listan tilanne viime viikolta:
GNU/Linux Rankings (Score):
1. Ubuntu (1.000)
2. Mint (0.917)
3. Red Hat Enterprise Linux (0.555)
4. Arch (0.460)
5. Debian (0.407)
6. Gentoo (0.285)
7. Fedora (0.266)
8. Slackware (0.240)
9. Puppy (0.164)
10. PCLinuxOS (0.161)
11. Damn Small Linux (0.091)
12. CentOS (0.079)
13. openSUSE (0.070)
14. Crunchbang (0.025)
15. Frugalware (0.019)
16. Slax (0.018)
17. SnowLinux (0.015)
18. Mageia (0.013)
19. Knoppix (0.012)
20. Zorin (0.002)
http://distrorank.com/
Kovin amerikkalaispainotteiselta vaikuttaa, mutta ainahan voit itse vaikuttaa listaan laittamalla omien koneittesi Linux/BSD tiedot:
http://distrorank.com/survey/linux.php
-
Onhan ubuntu hyödyttänyt paljon linux-yhteisöä varsinkin laajenemaan. Muistan itsekin kun kokeilin ensimmäistä kertaa jotain 6.x versiota, niin olihan se jotain ihan ihmeellistä. Oikeastaan ubuntu oli ensikosketukseni distroihin.
Ymmärrän ubuntun ajatuksen omasta työpöydästä, sillähän sitä parhaiten erotutaan muista jakeluista. Mutta olihan se unity kamalan oloinen kun siihen ensikerran koski. En meinannut tottua millään siihen, että paneelit sijaitsevat ylhäällä ja vasemmalla, ja mieluummin olisin ne pitänyt ylhäällä ja alhaalla.
Nyt kun unityn kanssa on touhunnut muutaman päivän, alkaa se tuntumaan jo paremmalta. Ehkä jopa käyttökelpoiselta. Canonicalilta oli rohkea liike, ja he taatusti tiesivät että tälläinen järjestely saa tunteet kiehumaan.
Mielestäni vaikka jokainen distro voi käyttää ja käyttääkin muiden koodia hyväkseen, olisi kuitenkin hyvä että jokainen distro valitsisi oman polun mitä kulkea eteenpäin. Tämä mielestäni tarkoittaisi liikojen vaihtoehtojen karsimista, eli loppukäyttäjän silmissä selkiyttämistä. Miksi jokaisesta distrosta pitää olla erikseen vielä eri työpöytävaihtoehdot? Canonical on ymmärtänyt tämän, ja tarjoaa oletuksena unityä, vaikka kubuntut jne on olemassa. Mutta esimerkiksi opensuse kysyy ennen latausta, että mitä laitetaan, mikä saa ummikkokäyttäjän vähän pois totaltaan, ja mahdollinen klikkaus voi jäädä tekemättä. Tässä suhteessa mint on mielestäni pelkkä uusi käärepaperi vanhan karkin ympärillä.
En siis tarkoita, etteikö vaihtoehtoja saisi olla, päinvastoin niitä pitääkin olla. Mutta loppukäyttäjän silmin ajatellen on yksinkertaisempaa jos annetaan pehmeä lasku käyttöjärjestelmän pariin. Pakettienhallinnat, päivitykset jne ovat sitten jakelun oma asia. Ja jos unity on hankala saada pelaamaan muissa jakeluissa kuin ubuntussa, niin kuka estää koodaamasta paremman vastaavan?;)
Minua eniten Canonicalissa häiritsee se, että pulju on rekisteröity mansaarille vaikka pääpaikka onkin lontoossa. Taitaa olla verot sopivalla tasolla.
-
Distrorankin mukaan Ubuntu olisi yhä joskin niukasti kaikkein käytetyin distro. Sen sijaan esim. Distrowatchissa rajusti kärkeen (kakkoseksi) rynninyt Mageia ei oli kovinkaan paljon käytetty Linux-distro. Tässä suhdelukuun perustuvan listan tilanne viime viikolta:
GNU/Linux Rankings (Score):
1. Ubuntu (1.000)
2. Mint (0.917)
3. Red Hat Enterprise Linux (0.555)
4. Arch (0.460)
5. Debian (0.407)
6. Gentoo (0.285)
7. Fedora (0.266)
8. Slackware (0.240)
9. Puppy (0.164)
10. PCLinuxOS (0.161)
11. Damn Small Linux (0.091)
12. CentOS (0.079)
13. openSUSE (0.070)
14. Crunchbang (0.025)
15. Frugalware (0.019)
16. Slax (0.018)
17. SnowLinux (0.015)
18. Mageia (0.013)
19. Knoppix (0.012)
20. Zorin (0.002)
http://distrorank.com/
Kovin amerikkalaispainotteiselta vaikuttaa, mutta ainahan voit itse vaikuttaa listaan laittamalla omien koneittesi Linux/BSD tiedot:
http://distrorank.com/survey/linux.php
Itse olen skeptinen tuo sivuston tuloksiin. Haku tuloksien mukaan sivua ei ole ollut olemassa ennen 2013 vuotta. Whois antaa myös tiedoksi: Creation Date........ 2013-02-14. Tosin sivusto domain vanhenee vuoden päästä. Sivun ylläpitäjästä en löydä tietoa, jos joku löytää ylläpitäjästä tietoa ja 2013 vuodesta jälkeisiä tuloksia sivustosta laittaa linkkiä.
-
Itse olen skeptinen tuo sivuston tuloksiin. Haku tuloksien mukaan sivua ei ole ollut olemassa ennen 2013 vuotta. Whois antaa myös tiedoksi: Creation Date........ 2013-02-14. Tosin sivusto domain vanhenee vuoden päästä. Sivun ylläpitäjästä en löydä tietoa, jos joku löytää ylläpitäjästä tietoa ja 2013 vuodesta jälkeisiä tuloksia sivustosta laittaa linkkiä.
Ainahan voi katsoa http://distrowatch.com. Ja mitä merkitystä noilla sijoituksilla oikeastaan on? Samaa koodia paljolti noissa jakeluissa on. Toki työpöydän koristeluissa ja valikoimissa eroja. Itse poistan aika nopeasti jakeluun viittaavat "mainokset" niin käynnistyksessä kuin taustakuvissa ym. Asentelen myös ohjelmia paketinhallinnan ulkopuolelta kun ei jaksa odottaa seuraava päivitystä, jotta saisi uusimman version käyttöön.
-
Ainahan voi katsoa http://distrowatch.com. Ja mitä merkitystä noilla sijoituksilla oikeastaan on?
Jep, aikoinaan Linus Torvalds sanoi ettei linux käyttäjien määrä ole laskettavissa. Toki suuntaan antavia voi antaa. Web statiikka datakin vaihtelee niin paljon eri statiikan keräilijillä. Joten en usko distro kohtaisetkaan statiikat paljoakaan pidä paikkaansa.
-
Jep, aikoinaan Linus Torvalds sanoi ettei linux käyttäjien määrä ole laskettavissa. Toki suuntaan antavia voi antaa. Web statiikka datakin vaihtelee niin paljon eri statiikan keräilijillä. Joten en usko distro kohtaisetkaan statiikat paljoakaan pidä paikkaansa.
Nyt olen kääntämässä leffa/digibox-koneeseen uutta VDR:ää. XBMC seuraavaksi jos kerkiää. Ei sillä ole ikinä selattu nettiä. Ubuntu on ihan hyvä perustyöpöytäkäytössä. Ja nuo laskennat kai perustuu paljolti työpöytä-asennuksien lukumäärään. Jokaistahan asennettua Linux-systeemiä voi käyttää hyvinkin erilainen käyttäjoukko. RAY:n peliautomaatit käyttävät Linux-systeemiä käsittääkseni. Voiko RAY:n Pokerin pelajaa pitää Linux käyttäjänä? Näin laskien käyttäjä määrä kasvaa melkoisesti.
-
ei varmaan, iso G kyllä tietää tasan tarkkaan statistiikan mutta tietääkseni niitä julkisesti kerro. Tämä olisi kyllä tarkka.