Otsikko ei toistaiseksi päde kohdallani, sillä kolmessa koneessani on eri versiot Ubuntusta, ja käytän niitä päivittäin. Vanhinta niistä ei ole tosin tullut käynnistettyä viime aikoina johtuen käytännön syistä eli tilan puutteesta pöydillä.
Pitkän ajan kuluessa otsikko saattaa kuitenkin toteutua. Olenkin sen vuoksi jo viime talvesta saakka testaillut USB-tikuilta ja ylimääräisiltä kovalevyiltä erilaisia Linuxin versioita, joista jotkut ehkä myöhemmin korvaisivat vähitellen ja yksitellen Ubuntut. Korvaaminen tapahtuisi hitaasti, sillä jättäisin todennäköisesti vanhan Ubuntun joihinkin koneisiin siitä huolimatta, että käyttäisin muita Linux-versioita muissa koneissa. Lopputulos on luultavasti se, että en ole sitoutunut mihinkään tiettyyn merkkiin vaan eri koneissa on eri ohjelmia vaihtelun vuoksi.
Pääehdokas on Linux Mint, koska siinä on Ubuntun hyviä puolia. En vain ole osannut päättää, mikä Mintin versio olisi paras. Mint on hieman tylsän näköinen, mutta eihän käyttöjärjestelmän tarkoitus olekaan olla kaunis. Pääasia on, että se toimii huomaamattomasti taustalla. Kaikkein tärkein ominaisuus on mielestäni se, että järjestelmä ei saa kaatua ja tuhota tallentamattomia töitä. Lyhyellä USB-tikkukokeilulla Mintin vakaudesta ei ole pystynyt tekemään johtopäätöksiä.
Kirjoita tätä parhaillaan Fedora 17 / Gnome 3 -järjestelmässä. Fedora on asennettu yhden koneeni kovalevylle ainoaksi käyttöjärjestelmäksi (biosin kautta valitaan ”boottaus” toiselta kovalevyltä, jos halutaan käynnistää jokin muu järjestelmä). Gnome 3:n lisäksi työpöytävaihtoehtoja on ObenBox, Lxde, Xfce ja KDE. Fedora 17 on romahtanut täysin yllättäen Login-tilaan Gnome 3:sta, Xfce:stä ja Lxde:stä. Onneksi mitään kriittisiä tietoja ei ole menetetty, mutta tällainen kaatumisalttius ei ole hyvä asia. KDE näyttäisi vievän vähiten muistia, mutta siitä huolimatta se on nihkeä kuin mikäkin. Gnome 3 on osoittautunut pitkän päälle toimivimmaksi ja selkeimmäksi työpöytäympäristöksi. Sekin tuntuu kuitenkin vievän koneen tehoja tarpeettoman paljon.
Olen viritellyt Gnome 3:a ulkoasultaan ja toimivuudeltaan vähän miellyttävämmäksi erilaisilla lisukkeilla. Vieläkin voisi tehdä yhtä ja toista. Gnome 3:n perusvika on järjettömän iso ja tilaa vievä otsikkopalkki ohjelmissa, mutta onneksi sitä saa pienennettyä erilaisilla keinoilla.
Sain tänä syksynä uudistettua konekantaani eräillä "poistokoneilla" ja "poistonäytöillä" sekä Windowseilla, jotka tulivat kaupanpäällisinä. Tästä syystä Linuxin hyötykäyttö on hieman vähentynyt - jos nyt harrastelua voi pitää hyötykäyttönä.
Tein videot alun alkaen Windows-koneilla, mutta niiden jäätyä alitehoisiksi HD-videon korvattua DV-videon, siirryin käyttämään Linuxia ja Kdenliveä, koska tehokkaimmassa koneessamme videoiden muokkaaminen Windowsin puolella ei ole sattuneesta syystä ollut mahdollista.
Mutta nyt kun pöytäkoneessa on taas riittävästi tehoa, siirryin uudestaan Windowsin käyttäjäksi videoita tehdessäni. Käytännön syyt sanelivat. Kdenlive on Ok, ja siinä on paljon hyvää, mutta... Ehkä käytän sitä vielä satunnaisesti.
Uuden ”parhaan” Linux-version etsiminen on edelleen meneillään, kuten näkyy. Asennan seuraavaksi yhden ”uuden poistokoneemme” kakkoslevylle kiinteästi Mintin, jotta voin testailla sitä kunnolla. Yhdelle kovalevylle asensin Mintin noin vuosi sitten, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, sillä se edellyttää johtojen irrottelua (levyjä on yhdessä tietokoneessa kolme). Ilmeisesti Formatoin kyseisen levyn (taltioituani sieltä tiedot) ja käytän sitä uuden Mintin testailuun eri koneessa.