Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: JaniAlander - 04.09.12 - klo:17.12
-
Näyttää pahasti silti, että Ubuntun ja allekirjoittaneen yhteinen taival on tulossa päätökseen. Jotenkin vaan viimeisen vuoden aikana alkoi tämä PC-BSD kiinnostamaan enemmän ja nyt sitten eilen siirsin Ubuntun datavarasto-osioni zfs formaattiin. Ubuntu jää lähinnä varalle. Foorumia aion toki käyttää jatkossakin, yhteisö on sen verran mainio, että sen seuraaminen on mielekästä. Kiitokset Ubuntulle ja yhteisölle tutustuttamisesta Linux/Unix maailmaan. :)
*Edit, mökkikoneelle saattaapi hyvinkin joku kevyt Ubu vielä ilmaantua.
-
Näyttää pahasti silti, että Ubuntun ja allekirjoittaneen yhteinen taival on tulossa päätökseen.
Et varmasti ole ainoa, joka on "edennyt" johonkin muuhun suuntaan avoimien käyttöjärjestelmien saralla. Usein se on joku muu Linux-jakelu eli kuulut vähemmistöön siinäkin suhteessa.
Itse olen siirtynyt läppärillä Arch Linuxiin, joten Ubuntun käyttö on vähentynyt merkittävästi, mutta pöytäkoneella (ja palvelimessa*) se on edelleen käytössä. Katsotaan mitä laitan tikulle koulua varten.
*osin siitä syystä, ettei tarvitse metsästellä yhteensopivia versioita mm. MythTV:stä. Lisäksi mielestäni Ubuntu on ok (koti)palvelimessakin.
-
Eipä ole itsellänikään tainnut olla aktiivisessa käytössä mitään buntua yli puoleen vuoteen. En henk.kohtaisesti vain pidä varsinkaan Ubuntun suuntauksesta. Debian on itselläni ollut aktiivisessä käytössä.
Yksi "uusi läppäri" on vielä postissa ja siihenkin luultavasti eksyy Debian. Tietysti voisi vaihteen vuoksi kokeilla vaikka uutta openSUSE:a, joka näemmä julkistetaan vuorokauden sisään. Samoin voisi tutkailla miten tuo Arch menisi kyseiseen koneeseen. Sen rolling release tyyppi kyllä houkuttelisi kovin.
Parasta Linuxissa onkin että sitä saa valmiiksi paketoituna varsin monessa muodossa. Foorumia on kyllä edelleen tullut käytettyä.
-
Itseänikin on tehnyt pitkään mieli kokeilla BSD:tä kunnolla, mutta se ei suostu edes livelevynä toimimaan kunnolla kokeilukoneessani :(
Nyt kun kokeilukoneen Windows 7:kin on ajanut itsensä perusteellisesti solmuun (vaikka kyseisen roskan käynnistyskertojen määrät voisi varmaan laskea varpaat mukaan lukien yhden henkilön ulokkein), BSD:lle voisi muuten vapaasti tehdä tilaa.
-
Ainakin PC-BSD (ja FreeBSD johon se pohjaa) on vähän ronkeli laitteiston suhteen, itsellä on syystä tai toisesta käynyt sellainen tuuri että oma laitteistoni on yhteensopiva ja asennus ei tuottanut isompia ongelmia. Tämän kanssa olen asteittain vielä muuttanut ohjelmistoa FreeBSD:n porteista tai paketeista asennetuksi, vaikkakin suurin osa on vielä PC-BSD:n pbi paketteina asennettuna.
-
Eipä ole itsellänikään tainnut olla aktiivisessa käytössä mitään buntua yli puoleen vuoteen. En henk.kohtaisesti vain pidä varsinkaan Ubuntun suuntauksesta. Debian on itselläni ollut aktiivisessä käytössä.
Yksi "uusi läppäri" on vielä postissa ja siihenkin luultavasti eksyy Debian. Tietysti voisi vaihteen vuoksi kokeilla vaikka uutta openSUSE:a, joka näemmä julkistetaan vuorokauden sisään. Samoin voisi tutkailla miten tuo Arch menisi kyseiseen koneeseen. Sen rolling release tyyppi kyllä houkuttelisi kovin.
Parasta Linuxissa onkin että sitä saa valmiiksi paketoituna varsin monessa muodossa. Foorumia on kyllä edelleen tullut käytettyä.
Miten olis debian sid? Rolling release ja silti melko vakaa. Käsittääkseni ubuntukin käyttää aika paljon sidin lähteitä. Aptosid kannattaa ainakin kokeilla, on melkein perus debian eli helppo jos ubuntu on tuttu. Jos taas haluaa kokeilla jotain debianista poikkeavaa niin bridge linux on hyvä arch suuntaan ja sabayon gentoo suuntaan. Tosin arch ja gentoosta pystyy nautimaan vasta kun ymmärtää missä mennään.. Eli ei oikoteitä vaan oikea asennus eli ei bridgeä tai sabayon asennusta vaan alusta asti gentoo tai arch.
-
Miten olis debian sid? Rolling release ja silti melko vakaa. Käsittääkseni ubuntukin käyttää aika paljon sidin lähteitä. Aptosid kannattaa ainakin kokeilla, on melkein perus debian eli helppo jos ubuntu on tuttu.
Tuota voisi kyllä muuten kokeilla. Ainakaan pikaisella kuukkeloinnilla ei näytä löytyvän hirveästi jupinaa rikkoutumisista ja tuossa koneessa olisi sinänsä erittäin käytännöllisesti Intelin näytönohjain. Oletan että atin ja nvidian kanssa voisi olla paljonkin ongelmia nopeasti päivittyvässä järjestelmässä.
-
Minun luopuminen alkoi kun Ubuntu aloitteli Unityn käyttöä ja silloinen läppärini ei sitä suostunut pyörittämään. (saan kyseisen koneen ensi viikolla taas käyttööni, oli lainassa)
Haluan pitää pöytäkoneessa saman distron kuin läppärissä joten vaihto tuli eteen.
-
Näyttää pahasti silti, että Ubuntun ja allekirjoittaneen yhteinen taival on tulossa päätökseen.
Et varmasti ole ainoa, joka on "edennyt" johonkin muuhun suuntaan avoimien käyttöjärjestelmien saralla. Usein se on joku muu Linux-jakelu eli kuulut vähemmistöön siinäkin suhteessa.
En pitäisi minään ihmeenä tällaista "etenemistä". Ubuntu on "helppo tapa" tutustua avoimen koodin maailmaan, ja jos kiinnostus jatkuu, täytyyhän vaihtoehtoja kokeilla.Minun luopuminen alkoi kun Ubuntu aloitteli Unityn käyttöä
Näin kävi minullekin, tosin siirryin "Ubuntusta Ubuntuun" eli Linux Mintiin. Emigraatiota suunnitellessani katselin erilaisia Linux-distroja ja myös Bsd kiinnosti. Oraclehan poisti Solariksen vaihtoehtojen listalta.
Totesin, etteivät nörttitaitoni vielä riitä Bsd:hen asti. Nyt elän Ubuntu-perustaisella Mintillä, seuraavaksi testaan uudestaan Debian-pohjaista. Viimeksi se ei vielä tuntunut mulle sopivalta.
-
Täällä on menty Archilla omassa käytössä vuodesta 2008. :)
-
Debianiin tässä ollaan siirtymässä. Omassa koneessa se on ollut jo jostain toukokuusta lähtien ja nyt odotan vain, että tulee uusi vakaa jakelu, jonka asennan myös ylläpitämilleni koneille. Ubu oli riittävän hyvä alusta pitkän aikaa, mutta sen epästabiilisuus alkoi risoa ja lopulta muutama muu yhteensattuma johti sitten tähän.
-
Juu. Olen minäkin kallistumassa poispäin Ubuntusta, nimittäin Xubuntun ja Lubuntun suuntaan. ;D
Syy on Unityn, Gnome3:n ja KDE4:n ergonomiapuutteet, sekä niiden turha tehontarve. Minä käytän mielummin konetehoni ja koneaikani asioiden tekemiseen, enkä niihin turhiin kehyksiin.
T:Jallu59
-
Syy on Unityn, Gnome3:n ja KDE4:n ergonomiapuutteet, sekä niiden turha tehontarve. Minä käytän mielummin konetehoni ja koneaikani asioiden tekemiseen, enkä niihin turhiin kehyksiin.
Mutta kaikki ei aina mene aivan suoraviivaisesti miten luulee: viimeisimmän Linux Format -lehden jossakin jutussa kirjoittaja mainitsi, että Ubuntu ja Unity toimi hänen Atom-pikkukannettavassaan nopeammin kuin Xubuntu ja XFCE. Asiaa kokeiltuani olen havainnut saman.
-
Veikkaisin, että Unityn kanssa näytönohjaimen suorituskyky (ja varsinkin sen yhteensopivuus) on ratkaisevassa osassa. Jos näytönohjain vaan selviää tehtävästään Unity toimii ihan kivasti. Nyt Unityä kokeilleena ei itsellä ole sitä pahemmin mitään vastaan. Unity ei ollut syy omaan päätökseeni. Pääsyy itsellä oli tämä zfs systeemi, siinä missä Linuxin kanssa olen tällä purkkaviritys kovalevysysteemilläni joutunut pitämään erillisiä osioita, kykenin zfs:n kanssa yhdistämään koko roskan yhdeksi isoksi tallennuspooliksi. Helpottaa kivasti kun kaikki kama oikeasti menee sinne kotikansioon eikä joudu pohtimaan että mihinkäs minä sen laitoinkaan.
-
Pääsyy itsellä oli tämä zfs systeemi, siinä missä Linuxin kanssa olen tällä purkkaviritys kovalevysysteemilläni joutunut pitämään erillisiä osioita, kykenin zfs:n kanssa yhdistämään koko roskan yhdeksi isoksi tallennuspooliksi. Helpottaa kivasti kun kaikki kama oikeasti menee sinne kotikansioon eikä joudu pohtimaan että mihinkäs minä sen laitoinkaan.
Tarkoitatko tilannetta, jossa on useita kiintolevyjä ja haluaisi niistä yhtenäisen levytilan? Onnistuu se Linuxissakin LVM:llä. Tosin se myös lisää yhden abstraktiotason, joka on sitten aina muistettava konetta päivitettäessä.
-
Unity aiheutti sen että Ubuntun ja raimon tiet erosivat (käytettävyys ja säädettävyys ovat surkeat), toivottavasti jonakin päivänä luopuvat Unitystä niin sitten voisi taas asentaa Ubuntun takaisin...
-
Tarkoitatko tilannetta, jossa on useita kiintolevyjä ja haluaisi niistä yhtenäisen levytilan? Onnistuu se Linuxissakin LVM:llä. Tosin se myös lisää yhden abstraktiotason, joka on sitten aina muistettava konetta päivitettäessä.
Jep, zfs taas ei vaadi LVM:ää joten pääsee sikäli vähemmällä. Toinen juttu on helpohko varmistaminen snapshoteilla tiedostojärjestelmästä, ja erinomaisen helppokäyttöiset ylläpitotyökalut.
-
Syy on Unityn, Gnome3:n ja KDE4:n ergonomiapuutteet, sekä niiden turha tehontarve. Minä käytän mielummin konetehoni ja koneaikani asioiden tekemiseen, enkä niihin turhiin kehyksiin.
Mutta kaikki ei aina mene aivan suoraviivaisesti miten luulee: viimeisimmän Linux Format -lehden jossakin jutussa kirjoittaja mainitsi, että Ubuntu ja Unity toimi hänen Atom-pikkukannettavassaan nopeammin kuin Xubuntu ja XFCE. Asiaa kokeiltuani olen havainnut saman.
Testataan, jahka saan Atomimyllyni kokoon, ehkä jo jouluksi ;D
No minullahan on enempi näitä nuhapumppuja kotona ja ylläpidettävänä, vaan ergonomiapuutteilla tarkoitan esimerkiksi sitä, että mainitsemillani grafiikkasyöpöillä joutuu perusasoiden tekemiseen napsuttelemaan hiirtä paljon useammin ja liikuttamaan sitä paljon laajemmin, kuin yläpalkkiin väännetyillä Xubuntulla/Lubuntulla. Ja laajakuvanäytöllä kun heittää Xubuntun alapalkin oikealle, niin ergonomiaetu sen kun lisääntyy, kun kaikki paljon käytetyt toiminnat painottuvat oikeaan ylänurkkaan.
Myös työtilojen hyödyntäminen, mikä on mielestäni linux-työpöytien erityisvahvuus on ainakin Unityssä tehty epätarkoituksenmukaisen hankalaksi.
T:Jallu59
-
Heh, heh!
Tein juurikin päinvastoin, eli kloonasin Xp-osion ulkoiselle kovolle ja jättäydyin Xubuntun armoille. Hieman kyllä hirvittää, mutta ilman tätä siirtoa en koskaan viitsisi testata miten pitkälle *ubuntun GUI-ohjelmat ovat kehittyneet mediatiedostojen käsittelyssä. En kuitenkaan ole mediasisällön tuottaja, joten UbuStudio on satunnaisiin editointitarpeisiini nähden liian "painottunut ja vaikea".
Aargh!: Ans' kattoo kuin koiran käy? Perästä kuulunee... tälläkin foorumilla.
-
Minä ainakin pysyn Ubuntun käyttäjänä. Unityssä ei ole mitään suurempaa vikaa. Eiköhän sekin kehity ajan myötä.
-
Ensi kevään jälkeen, kun 10.4 tuki loppuu, siirryn Mint13 MATEn käyttöön. Olen tehnyt vertailuja pari kuukautta kaikkien Ubuntu ja muidenkin jakeluversioiden kanssa, paitsi Kubuntun. Mikään ei toimi kunnolla minun vanhojen koneiden kanssa, varsinkaan Unity. Lubuntu oli pitkään suosikkini, mutta testatessani tuota Minttiä, siinä oli kaikki mitä halusinkin, ei tarvinnut kuin kielipaketit hakea ja startupmanager asentaa. Testikoneina oli vanhoja läppäreitä, HP Conpaq NC6000 P4 1,6G, 512K, 30G ja muita saman tasoisia, ja pari vielä kevyempääkin läppäriä. Mintissä toimi heti Saunalahden Huawei E353 nettitikku, mitä en saanut Ubuntu 10.4-versiolla toimimaan, nyt käytänkin ensi kevääseen asti vanhaa Huawei E160E tikkua, sitten sekin pääsee "eläkkeelle" 10.4:n kanssa.
-
Ja Ubuntun pariin palailtiin, muutaman viikon aktiivikäytönkään jälkeen PC-BSD ei osoittautunut täysin tyydyttäväksi. Lähinnä suorituskyky oli ongelmana, työpöytäympäristöstä riippumatta erinäiset sovellukset vain eivät toimineet yhtä nopeasti kuin Linuxin tai Vistan alla. Firefox erityisesti oli huomattavasti tahmeampi käynnistymään. Muuten hyvä systeemi, mutta suorituskyky ei ollut mitä halusin.
-
Luovuin jo ajat sitten, tykästyin #!-64bit.
t: Antti ;)
-
PC-BSD:n tapauksessa hidastelevat sovellukset olivat pääosin sen pbi-paketti systeemillä ajettuja. PBI pyrki "ratkaisemaan" riippuvuusongelmat kasaamalla ohjelman riippuvuuksineen yhteen pakettiin, ts. sillä tavoin asennetut ohjelmat eivät tee järjestelmän laajuisia muutoksia. Ilmeisesti vain seurauksena on, että ko. ohjelmat lataavat aina kaikki tarvitsemansa kirjastot erikseen, vaikka sama versio kirjastoista olisikin jo ladattuna, lopputuloksena hitaasti aukeavat ja runsaasti muistia syövät sovellukset. Olisihan nuo toki voinut FreeBSD:n portti tai pkg systeemilläkin asentaa, mutta ne taas ovat omalla tavallaan epämukavampia käyttää kuin Ubuntustakin tuttu apt-get.
Harmi sinällään, tosin epäilen kuitenkin että kokeiluni PC-BSD:n kanssa eivät jää tähän jahka joskus tulevaisuudessa se kymppiversio ilmestyy. Tai kuka tietää, tuli siinä määrin noita taustalla lymyilevän FreeBSD:n ominaisuuksia tutkailtua, että saattaa olla mahdollista asentaa ihan puhdas FreeBSD ja rakentaa sen pohjalta mitä haluaa.
-
Olisihan nuo toki voinut FreeBSD:n portti tai pkg systeemilläkin asentaa,
Ja näin on varmaan tarkoitettukin. BSD tähdännee käsittääkseni siihen, että asentaminen ei ole jatkuvaa vaan kone asennetaan kasaan kerran (tai mahdollisimman lähelle tätä) ja sitten vain käytetään. Linux on tässä lähempänä Windowsista tuttua jatkuvan kaltevan pinnan mentaliteettia: löytyi uusi kiva ohjelma, kokeilenpas sitä, ei se ollutkaan kiva, poistanpas se, hei löytyi toinen kiva ohjelma...
-
Juu pitkälti, ohjelmien päivitys ei vain käsittääkseni ole siinä mikään mukavin mahdollinen viritelmä. Ongelma vain on niiden riippuvuuksien kanssa, niiden pitäisi tulla huomioiduksi, käytännössä aina vain näin ei käy. Asensin LibreOfficen porteista, ja jo asennusvaiheessa tuli iso virheilmoitusten sarja, ohjelma periaatteessa kuitenkin toimi, tosin ilmoittaen käynnistyksessä muutamasta virheestä mutta jatkaen silti toimintaansa. PBI versio toimi moitteetta, mutta esim kielipakettien asentaminen siihen ei olisi ollut mitenkään suoraviivaista, ja suorituskyvyn puute oli ilmeinen.
FreeBSD on siirtymässä toisentyyppiseen paketinhallintaratkaisuun, mutta sen kanssa saa sitten unohtaa porttikokoelmasta asentelun ja vaikka teknisesti parempi onkin kuin vanha pkg-systeemi se ei silti debian-tyyliselle ainakaan tässä vaiheessa pärjää.
-
Pöytäkoneessa on ollut Ubuntu, mutta Debian on kyllä ollut harkinnassa, olen ajatellut ensin testata läppärissä ja sitten ehkä pöytäkoneeseen. Tai sitten Chakra, sekin vaikuttaa aika hyvältä, CQ56 läppärissäni oli Chakra, ja mainiolta on vaikuttanut, ennenkun myin sen kaverille. (Kaveri ollut harvinaisen tyytyväinen siihen ja oppinut sen käytön, vaikkei mitään Linuxeja ennen käyttänyt, vain Windowseja)
-
Tai sitten Chakra, sekin vaikuttaa aika hyvältä, CQ56 läppärissäni oli Chakra, ja mainiolta on vaikuttanut, ennenkun myin sen kaverille. (Kaveri ollut harvinaisen tyytyväinen siihen ja oppinut sen käytön, vaikkei mitään Linuxeja ennen käyttänyt, vain Windowseja)
Chakrasta pidän myös. Äärimmäisen kde keskittynyt jakelu. Pacman ja ccr saa apt-getin tuntumaan tylsältä. Suosittelen kaikille ainakin kokeilemaan. Vaikkakin se voi kuulemma syödä hamsterisi ;D Chakra on muuten ainoa jakelu jossa chromiumiin ilman mitään kikkailua saa uusimman flashin.
-
Tai sitten Chakra, sekin vaikuttaa aika hyvältä, CQ56 läppärissäni oli Chakra, ja mainiolta on vaikuttanut, ennenkun myin sen kaverille. (Kaveri ollut harvinaisen tyytyväinen siihen ja oppinut sen käytön, vaikkei mitään Linuxeja ennen käyttänyt, vain Windowseja)
Chakrasta pidän myös. Äärimmäisen kde keskittynyt jakelu. Pacman ja ccr saa apt-getin tuntumaan tylsältä. Suosittelen kaikille ainakin kokeilemaan. Vaikkakin se voi kuulemma syödä hamsterisi ;D Chakra on muuten ainoa jakelu jossa chromiumiin ilman mitään kikkailua saa uusimman flashin.
Totta, oli mainio silloin kun omistin sen CQ56en, olen tässä pöytäkoneellakin levyltä testaillut. Bonusta vielä siitä kun AMDeen suljetut ajurit esim. saa asennuksessa mukaan jos valitsee suljetut ajurit.
E: CrunchBang meimasi unohtua kokonaan, mainio vähän huonommissa koneissa, kuten tuo minun eMachines E625 jolla ei oikein Ubuntu yms pyöri kun vain 1,6 GHz prosessori ja 2 gigaa RAM, ei tunnu riittävän ainakaan oamssa käytössä. Sellaisissa koneissa CrunchBang on loistava.
Varokaa että Chakra ei syö hamstereitanne, jos sellaiset omistatte. ;D
-
Myös Bridge-linux on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Light versio on hyvännäköinen ja silti todella nopea ja kevyt. Myös gnome versio oikein mukava ja siinä tulee mukana myös tyylikäs cinnamon. Bridge on käytännössä Arch valmiilla työpöydällä ja muilla ohjelmilla. Ubuntun jälkeen olenkin yrittänyt löytää jotain muuta suuntaa kuin debian. Arch ja Gentoo on tällä hetkellä kiinnostavimmat.
-
Myös Bridge-linux on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Light versio on hyvännäköinen ja silti todella nopea ja kevyt. Myös gnome versio oikein mukava ja siinä tulee mukana myös tyylikäs cinnamon. Bridge on käytännössä Arch valmiilla työpöydällä ja muilla ohjelmilla. Ubuntun jälkeen olenkin yrittänyt löytää jotain muuta suuntaa kuin debian. Arch ja Gentoo on tällä hetkellä kiinnostavimmat.
Voisi tuotakin katsoa. =)
-
Luovuin jo ajat sitten, tykästyin #!-64bit.
t: Antti ;)
mikäs tuo #!-64bi on?
-
mikäs tuo #!-64bi on?
64-bittinen Crunchbang Linux (http://crunchbanglinux.org/).
-
Arch ja Gentoo on tällä hetkellä kiinnostavimmat.
Arch ja Gentoo. Noilla on hyvät dokumentaatiot ja Wikit. Arch vielä kokeilematta.. Gentoo opettaa paljon Linuxin olemuksesta kun kaikki pitää asentaa itse.
Plussia..
pakettikokoelma on laaja.
paketteihin saa pistettyä myös paikkauksia mukaan...
voi asentaa melkein mihin vain.
foorumi ja wiki hyviä tietolähteitä
jatkuvasti päivittyvä. Ei uusia versioita jotka taas rikkovat jotain...
riippuvuuksia voi säätää.
samasta ohjelmasta/kirjastosta voi olla useampia versioita
koodia voi optimoida prosessorikohtaisesti
osaava saa systeemistä hyvin vakaan.
turhuuksia ei asennu automaattisesti.
nopea liki kaikessa....
Miinukset
hidas asentaa
vaatii osaamista
huono työpöytäkäytössä (tässä tarkoitan Open Officen ja vastaavien kielitukea - oikoluku vaikea asentaa)
päivitys joskus tuskallista...
-
Mitäs distroloikintaa .. milloin siirrytte Bedrock Linuxiin (http://bedrocklinux.org/) ja saavutatte Linux-singulariteetin?
-
Asensin PC-BSD:n puhtaalta pöydältä uusiksi Ubun ja Windowsin rinnalle, tällä kertaa olinkin sitten pelimies ja asensin suurimman osan sovelluksista alla pyörivän FreeBSD pkg työkalulla. Ja syy sovellusten hitauteen oli se mikä epäilinkin, PC-BSD:N oma pbi pakettisysteemi. Firefox asennettuna pkg:stä toimii yhtä nopsaan kuin Ubuntun allakin, sama Thunderbirdin ja LibreOfficen kanssa. Taas sitä opittiin jotain. Miksi sitten noi PBI paketteina asennetut varsinkin isommat sovellukset hidastelevat, epäilen että sillä on tekemistä sen kanssa miten tuo pbi systeemi käsittelee jaettuja kirjastoja. PBI:t ovat ns. täysiä paketteja eli ne sisältävät omat versionsa ohjelmien tarvitsemista jaetuista kirjastoista, ts. kun käynnistät ohjelman ne ladataan muistiin riippumatta siitä, onko käyttiksestä itsestään löytyvät vastaavat kirjastot jo muistissa. Seurauksena sitten tahmeaa suorituskykyä. Ja melkoisen isoja ohjelmien asennuksia.
-
Asensin PC-BSD:n puhtaalta pöydältä uusiksi Ubun ja Windowsin rinnalle,
Kuinka helppoa tuo muuten on? Muistelisin BSD:n olevan vähän ”windowsmainen” eli hinkuavan pääsyä primaariosiolle jne., toisin kuin Linuxin, jonka tuntuu voivan asentaa minne vain mitä ihminen keksii kutsua ”levytilaksi”.
-
No riippuu juurikin siitä onko vapaata primääriosiota saatavissa. Käytännössä osiointi kannattaa tehdä jollain osiointityökalulla niin että luo ylimääräisen primääriosion. Osion sisällä BSD sitten käyttää omaa osiointitapaansa. Sinänsä BSD:lle käy niin MBR kuin GPT osiointikin. PC-BSD:n asentaminen on melko helppoa, jos osaa asentaa Ubuntun, osaa asentaa senkin, ainoa tenkkapoo oikeastaan on Grubiin lisääminen mikä täytyy tehdä käsipelillä.
-
Grubiin lisääminen mikä täytyy tehdä käsipelillä.
Pari kertaa olen yritänyt debian sidiä asentaa ilman linuxia. Molemmilla kerroilla on jäänyt siihen että vaikka asennus on mennyt ok grubin asennussa myöten mutta uudellenkäynnistyksen jälkeen on tarjolla vain muutamat komennot. Komentoja joita on tarjolla ei mikään käynnistä varsinaista järjestelmää. Onko joku onnistunest saanut debianin käyntiin BSD:llä?
-
Meinaat sitä DebiankFreeBSD projektia? Eikös se ole todella paljon kesken edelleen? Veikkaan että voipi olla vaikeaa.
Omassa kokoonpanossa Ubuntu huolehtii Grubista, PC-BSD ei moista edes tarjoa. Tarjoaa kyllä omaa buuttilataajaansa jopa oletuksena jos asennat 9.1RC1:n suoraan, mutta sitä ei kannata tehdä. Kyseinen lataaja kyllä tarjoaa mm. Windowsin ja Linuxin valintaa käynnistysruudussa, mutta ainakin allekirjoittaneella se ei osannut käynnistää kuin BSD:n, siitä alkoikin mukava homma palauttaa Grub koneelle takaisin, sekään kun ei sujunut sitten ihan kuin Stromsössä. Ilmeisesti 64-bittinen Ubuntu ja 32-bittinen käyttävät eri Grubia, ainakaan 32-bit 11.10 levyltä asennettu ei tehnyt yhteistyötä 64-bit 12.04 Ubuntun kanssa (itse asensin aikanaan tikulta 12.04, ja kyseinen tikku oli ylikirjoitettu useampaan kertaan sittemmin. Ratkaisin homman kirjoittamalla Vistan asennuslevyn avulla Windowsin lataajan levylle, Windows käyntiin, ladattiin joku Ubuntun liveversio remix, missä mukana hyödyllinen boot-repair apuohjelma, kone käyntiin livetikulta ja Grub takaisin.
-
No riippuu juurikin siitä onko vapaata primääriosiota saatavissa.
Ymmärsinkö oikein, että BSD.tä ei vieläkään voi asentaa loogiselle levylle? Voiko tuota kiertää jotenkin. Esim. pieni boot-levy ja loput loogisella levyllä. Linuxin voi esim. asentaa niin, että /usr voi sijaita eri levyllä.
-
No BSD käsittelee levyosioita muutenkin vähän erilailla, esim Gparted näkee mun BSD asennuksen kahtena primääriosiona kahdella eri fyysisellä levyllä. Miten asia sitten BSD:n kannalta on? Ekalla primääriosiolla on BSD näkökantilta itse asiassa kaksi osiota, pieni ufs muotoinen /boot osio, sitten toisella zfs muotoisella osiolla on / , /var , /usr. Zfs osio itsessään taas on kahdella eri fyysisellä laitteella, pienellä sisäisellä ykköslevyllä ja nelososiona isolla ulkoisella levyllä.
-
Otsikko ei toistaiseksi päde kohdallani, sillä kolmessa koneessani on eri versiot Ubuntusta, ja käytän niitä päivittäin. Vanhinta niistä ei ole tosin tullut käynnistettyä viime aikoina johtuen käytännön syistä eli tilan puutteesta pöydillä.
Pitkän ajan kuluessa otsikko saattaa kuitenkin toteutua. Olenkin sen vuoksi jo viime talvesta saakka testaillut USB-tikuilta ja ylimääräisiltä kovalevyiltä erilaisia Linuxin versioita, joista jotkut ehkä myöhemmin korvaisivat vähitellen ja yksitellen Ubuntut. Korvaaminen tapahtuisi hitaasti, sillä jättäisin todennäköisesti vanhan Ubuntun joihinkin koneisiin siitä huolimatta, että käyttäisin muita Linux-versioita muissa koneissa. Lopputulos on luultavasti se, että en ole sitoutunut mihinkään tiettyyn merkkiin vaan eri koneissa on eri ohjelmia vaihtelun vuoksi.
Pääehdokas on Linux Mint, koska siinä on Ubuntun hyviä puolia. En vain ole osannut päättää, mikä Mintin versio olisi paras. Mint on hieman tylsän näköinen, mutta eihän käyttöjärjestelmän tarkoitus olekaan olla kaunis. Pääasia on, että se toimii huomaamattomasti taustalla. Kaikkein tärkein ominaisuus on mielestäni se, että järjestelmä ei saa kaatua ja tuhota tallentamattomia töitä. Lyhyellä USB-tikkukokeilulla Mintin vakaudesta ei ole pystynyt tekemään johtopäätöksiä.
Kirjoita tätä parhaillaan Fedora 17 / Gnome 3 -järjestelmässä. Fedora on asennettu yhden koneeni kovalevylle ainoaksi käyttöjärjestelmäksi (biosin kautta valitaan ”boottaus” toiselta kovalevyltä, jos halutaan käynnistää jokin muu järjestelmä). Gnome 3:n lisäksi työpöytävaihtoehtoja on ObenBox, Lxde, Xfce ja KDE. Fedora 17 on romahtanut täysin yllättäen Login-tilaan Gnome 3:sta, Xfce:stä ja Lxde:stä. Onneksi mitään kriittisiä tietoja ei ole menetetty, mutta tällainen kaatumisalttius ei ole hyvä asia. KDE näyttäisi vievän vähiten muistia, mutta siitä huolimatta se on nihkeä kuin mikäkin. Gnome 3 on osoittautunut pitkän päälle toimivimmaksi ja selkeimmäksi työpöytäympäristöksi. Sekin tuntuu kuitenkin vievän koneen tehoja tarpeettoman paljon.
Olen viritellyt Gnome 3:a ulkoasultaan ja toimivuudeltaan vähän miellyttävämmäksi erilaisilla lisukkeilla. Vieläkin voisi tehdä yhtä ja toista. Gnome 3:n perusvika on järjettömän iso ja tilaa vievä otsikkopalkki ohjelmissa, mutta onneksi sitä saa pienennettyä erilaisilla keinoilla.
Sain tänä syksynä uudistettua konekantaani eräillä "poistokoneilla" ja "poistonäytöillä" sekä Windowseilla, jotka tulivat kaupanpäällisinä. Tästä syystä Linuxin hyötykäyttö on hieman vähentynyt - jos nyt harrastelua voi pitää hyötykäyttönä.
Tein videot alun alkaen Windows-koneilla, mutta niiden jäätyä alitehoisiksi HD-videon korvattua DV-videon, siirryin käyttämään Linuxia ja Kdenliveä, koska tehokkaimmassa koneessamme videoiden muokkaaminen Windowsin puolella ei ole sattuneesta syystä ollut mahdollista.
Mutta nyt kun pöytäkoneessa on taas riittävästi tehoa, siirryin uudestaan Windowsin käyttäjäksi videoita tehdessäni. Käytännön syyt sanelivat. Kdenlive on Ok, ja siinä on paljon hyvää, mutta... Ehkä käytän sitä vielä satunnaisesti.
Uuden ”parhaan” Linux-version etsiminen on edelleen meneillään, kuten näkyy. Asennan seuraavaksi yhden ”uuden poistokoneemme” kakkoslevylle kiinteästi Mintin, jotta voin testailla sitä kunnolla. Yhdelle kovalevylle asensin Mintin noin vuosi sitten, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, sillä se edellyttää johtojen irrottelua (levyjä on yhdessä tietokoneessa kolme). Ilmeisesti Formatoin kyseisen levyn (taltioituani sieltä tiedot) ja käytän sitä uuden Mintin testailuun eri koneessa.
-
Joskus vähän ihmetyttää että mikä tässä Unityssä nyt mättää. Olen jostain syystä tällainen distro-hyppelijä ja olen kokeillut kaikkia -buntuja, paria Mintiä ja Crunchbangia. Kun väri kyllästyttää, vaihdan. Mutta perus Ubuntu on pysynyt koko ajan suosikkinani. Se määrä ohjelmia mitä usein tarvitsen - nuo tärkeimmät kuva, musiikki, netti, sähköposti, pari konttoriohjelmaa on koko ajan siististi ruudulla ja mahdollisimman reunassa. Loputkin löytyvät helposti.
MInkälaisessa käytössä Unity koetaan ongelmalliseksi? Pitäisikö ruutuun saada enemmän kuvakkeita vai mättääkö joku muu?
-
Uuden ”parhaan” Linux-version etsiminen on edelleen meneillään, kuten näkyy. Asennan seuraavaksi yhden ”uuden poistokoneemme” kakkoslevylle kiinteästi Mintin, jotta voin testailla sitä kunnolla. Yhdelle kovalevylle asensin Mintin noin vuosi sitten, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, sillä se edellyttää johtojen irrottelua (levyjä on yhdessä tietokoneessa kolme). Ilmeisesti Formatoin kyseisen levyn (taltioituani sieltä tiedot) ja käytän sitä uuden Mintin testailuun eri koneessa.
En oikein ymmärrä tuota parhaan Linux-version etsimistä. Kaikissa kun on suunnilleen samat softat. Jos oikeasti haluaa tehokkuutta niin sitten vaikka Gentoo jossa voi ohjelmat optimoida prosessorikohtaisesti. Videoiden editointi siitä raskaammasta päästä koneen käyttöä. Jos Kdenlive ja sen tarvitsemat kodekit ovat uusimpia versioita ja mahdollisesti käännetty -native -O3...mitä nyt keksii.. -march=native on kääntäjän optio, joka kääntää automaattisesti käytössä olevalle prosessorille optimoitua koodia. Niin silloin saa ehkä hieman nopeutta lisää työkentelyyn. Voit kokeilla vaikka ffmpeg tai x264 tuleeko nopetta lisää.
-
Joskus vähän ihmetyttää että mikä tässä Unityssä nyt mättää. Olen jostain syystä tällainen distro-hyppelijä ja olen kokeillut kaikkia -buntuja, paria Mintiä ja Crunchbangia. Kun väri kyllästyttää, vaihdan. Mutta perus Ubuntu on pysynyt koko ajan suosikkinani. Se määrä ohjelmia mitä usein tarvitsen - nuo tärkeimmät kuva, musiikki, netti, sähköposti, pari konttoriohjelmaa on koko ajan siististi ruudulla ja mahdollisimman reunassa. Loputkin löytyvät helposti.
MInkälaisessa käytössä Unity koetaan ongelmalliseksi? Pitäisikö ruutuun saada enemmän kuvakkeita vai mättääkö joku muu?
Itsellä Unity ei ollut merkittävässä asemassa Ubuntusta pois siirtymiseen. Paremminkin voisi sanoa uuden oppimisen halu, lueskelin FreeBSD:n manuaalia ja kokeilin virtuaalikoneessa jne. PC-BSD:n valitsin sitten säästääkseni aikaa, ts. minulla ei ollut halua viettää pitkää tovia FreeBSD:tä konffaten. Mistä tässä systeemissä pidän sitten? Järjestelmällisyydestä voisi sanoa. Asetustiedostot löytyvät loogisista paikoista, ja ovat suhteellisen selkeitä, järjestelmä itsessään on aika paljolti erotettu sovelluksista, ts. jonkin sovelluksen asentaminen ei todennäköisesti sotke järjestelmää itseään, jne jne. Nyt kun sain muutamia viikkoja takaperin tekemälläni uudelleenasennuksella ja hiukan konservatiivisemmalla säätelyllä niin tehon, kuin muistinkulutuksenkin kuriin, niin omalta kantilta katsoen tämä on ihan Ubuntun veroinen vaihtoehto, varsinkin kun voi käyttää zfs-tiedostojärjestelmää.
Unitystä en oikein ole koskaan oppinut kunnolla pitämään. Kokeiltu on pitkiäkin aikoja mutta en vain ole sen kanssa kotonani, oma valinta työpöytäympäristöksi on KDE, josta pidän.
Tässä pitäisi jossain vaiheessa itse asiassa aloittaa Ubuntun poistelu, ts. tavarat talteen ext4 osioilta, osioinnin muuttaminen, ja buuttilataajan vaihto. Joko Windowsin boottilataaja easybcd:llä tehostettuna tai grub4dos. Täytyy tutkia vaihtoehtoja. Ubuntua ei ole kovin mielekästä koneella pitää jos sitä ei käytä. Nytkään ei ole n. kolmeen viikkoon tullut Ubuntua käynnistettyä.
-
Huoh, mikähän siinä on kun ei vaan saa aikaiseksi tuota Ubuntun poistoa, tänään taas käynnistelin sen ja päivitin. Ei vaan henno luopua kokonaan vanhasta ja hyvästä ystävästä :)
-
Terve,
Minä ainakin käytän Ubuntua pöytäkoneellani Windows 7 rinnalla. Palvelimissa kun taas on CentOS tai Ubuntu Server. (FreeBSD testi servussa,kun ei mitään muutakaanh käyttöä sille löytänyt koska noin 300mhz prossu ja noin 326MB rammia)
VPS:än prossu info:
¨
[root@saakutti ~]# cat /proc/cpuinfo
processor : 0
vendor_id : GenuineIntel
cpu family : 6
model : 58
model name : Intel(R) Core(TM) i7-3770 CPU @ 3.40GHz
stepping : 9
cpu MHz : 424.019
cache size : 8192 KB
physical id : 0
siblings : 8
core id : 0
cpu cores : 4
apicid : 0
initial apicid : 0
fpu : yes
fpu_exception : yes
cpuid level : 13
wp : yes
flags : fpu vme de pse tsc msr pae mce cx8 apic mtrr pge mca cmov pat pse36 clflush dts acpi mmx fxsr sse sse2 ss ht tm pbe syscall nx rdtscp lm constant_tsc arch_perfmon pebs bts rep_good xtopology nonstop_tsc aperfmperf pni pclmulqdq dtes64 monitor ds_cpl vmx smx est tm2 ssse3 cx16 xtpr pdcm sse4_1 sse4_2 x2apic popcnt aes xsave avx f16c rdrand lahf_lm ida arat epb xsaveopt pln pts dts tpr_shadow vnmi flexpriority ept vpid fsgsbase smep erms
bogomips : 6784.31
clflush size : 64
cache_alignment : 64
address sizes : 36 bits physical, 48 bits virtual
power management:
processor : 1
vendor_id : GenuineIntel
cpu family : 6
model : 58
model name : Intel(R) Core(TM) i7-3770 CPU @ 3.40GHz
stepping : 9
cpu MHz : 424.019
cache size : 8192 KB
physical id : 0
siblings : 8
core id : 1
cpu cores : 4
apicid : 2
initial apicid : 2
fpu : yes
fpu_exception : yes
cpuid level : 13
wp : yes
flags : fpu vme de pse tsc msr pae mce cx8 apic mtrr pge mca cmov pat pse36 clflush dts acpi mmx fxsr sse sse2 ss ht tm pbe syscall nx rdtscp lm constant_tsc arch_perfmon pebs bts rep_good xtopology nonstop_tsc aperfmperf pni pclmulqdq dtes64 monitor ds_cpl vmx smx est tm2 ssse3 cx16 xtpr pdcm sse4_1 sse4_2 x2apic popcnt aes xsave avx f16c rdrand lahf_lm ida arat epb xsaveopt pln pts dts tpr_shadow vnmi flexpriority ept vpid fsgsbase smep erms
bogomips : 6784.31
clflush size : 64
cache_alignment : 64
address sizes : 36 bits physical, 48 bits virtual
power management:
RAM:
[root@saakutti ~]# cat /proc/meminfo
MemTotal: 131072 kB
MemFree: 59172 kB
Cached: 39048 kB
Active: 55280 kB
Inactive: 4256 kB
Active(anon): 16672 kB
Inactive(anon): 3816 kB
Active(file): 38608 kB
Inactive(file): 440 kB
Unevictable: 0 kB
Mlocked: 0 kB
SwapTotal: 655360 kB
SwapFree: 498752 kB
Dirty: 56 kB
Writeback: 0 kB
AnonPages: 20488 kB
Shmem: 15880 kB
Slab: 12260 kB
SReclaimable: 5168 kB
SUnreclaim: 7092 kB
P.S Tuo CentOS palvelin on VPS.
P.P.S Toi VPS on ilmainen joten sitä varten ton verran RAM:mia.
-
Tere
En missään nimessä aio luopua Ubuntusta/Linuxista, W8 osoitti suunnan, jos homma halutaan tehdä vaikeaksi niin silloin se tehdään vaikeaksi. Olen käyttänyt Ubuntua ja nyt Unitya silloin kun se tuli, enkä voi valittaa, jos vertailukohtana pidetään W8:aa
Nyt alkaa taas hommat toimimaan, siitä suuri kiitos foorumille.
-
En aio luopua pääsääntöisesti minkään käytöstä, mutta erilaisia vaihtoehtoja on tullut mietittyä. Ubuntu 11.04 ilmoittelee, että versiota ei enää tueta, ja ehdottaa päivittämään 11.10 versioon. (Olen nyt eri koneella, joten en pysty tarkastamaan onko versio nimenomaan 11.10 - vai ehdottaako ohjelma päivittämistä johonkin uudempaan versioon.)
Jos päivittäisin 11.10 -versioon, senkin tukeminen loppuisi muutaman kuukauden päästä, joten hyöty jäisi lyhytaikaiseksi. Kaiken lisäksi menettäisin "Gnome 2 classic" -mahdollisuuden ja joutuisin käyttämään pakolla Unityä, mikä on pois suljettu vaihtoehto. Tai joutuisin virittelemään käyttöön jonkin muun työpöydän. Ja kaikki tämä vaiva - minkä takia?
Vaihtoehdot ovat seuraavat:
Jatkan Ubuntu 11.04:n käyttämistä ja jätän "versiotasi enää tueta" ilmoitukset huomioimatta. Parempi olisi, ettei niitä tulisikaan (saako ne kytkettyä jotenkin pois). Vanhassa Ubuntu 08.10:ssä ei enää ole tullut mitään ilmoituksia.
Toinen vaihtoehto on se, että asennan koneeseen Ubuntun tilalle Mintin viime keväänä ilmestyneen "long time support" -version. Olen testaillut Mintiä USB-tikulta, ja se on käyttövalmis heti sellaisenaan. Yhdessä pöytäkoneessani on kiinteästi asennettuna Mint 11 (asensin vuosi sitten), ja sekin toimii hyvin.
Todennäköisesti jatkan Ubuntu 11.04:n käyttämistä vanhentumisesta huolimatta, koska en jaksa alkaa isoon uudistamisoperaatioon. Mutta jos päätän siirtyä Mintiin, miten se kannattaa tehdä? Jos asennan Mintin kylmiltään, pyyhkiikö se formatoimalla Ubuntun käyttämän osion kaikkine tietoineen tyhjäksi ja asentuu Ubuntun paikalle, vai pitäisikö levyosio tyhjentää jollakin levytyökalulla ennen Mintin asentamista? Asentuuko Mintin "grup-loader" Ubuntun vastaavan tilalle itsestään, vai pitääkö asian suhteen tehdä jotain?
Tässä koneessa, millä parhaillaan kirjoitan, säilyy edelleen Ubuntu 10.04. Tämä on mielestäni Ubuntun paras versio ennen kuin kehitys alkoi mennä siihen suuntaan, mihin se on mennyt. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, enkä aio kiistellä asiasta. Monet ovat varmasti eri mieltä, eikä se haittaa.
-
En aio luopua pääsääntöisesti minkään käytöstä, mutta erilaisia vaihtoehtoja on tullut mietittyä. Ubuntu 11.04 ilmoittelee, että versiota ei enää tueta, ja ehdottaa päivittämään 11.10 versioon. (Olen nyt eri koneella, joten en pysty tarkastamaan onko versio nimenomaan 11.10 - vai ehdottaako ohjelma päivittämistä johonkin uudempaan versioon.)
Jos päivittäisin 11.10 -versioon, senkin tukeminen loppuisi muutaman kuukauden päästä, joten hyöty jäisi lyhytaikaiseksi. Kaiken lisäksi menettäisin "Gnome 2 classic" -mahdollisuuden ja joutuisin käyttämään pakolla Unityä, mikä on pois suljettu vaihtoehto. Tai joutuisin virittelemään käyttöön jonkin muun työpöydän. Ja kaikki tämä vaiva - minkä takia?
Vaihtoehdot ovat seuraavat:
Jatkan Ubuntu 11.04:n käyttämistä ja jätän "versiotasi enää tueta" ilmoitukset huomioimatta. Parempi olisi, ettei niitä tulisikaan (saako ne kytkettyä jotenkin pois). Vanhassa Ubuntu 08.10:ssä ei enää ole tullut mitään ilmoituksia.
Toinen vaihtoehto on se, että asennan koneeseen Ubuntun tilalle Mintin viime keväänä ilmestyneen "long time support" -version. Olen testaillut Mintiä USB-tikulta, ja se on käyttövalmis heti sellaisenaan. Yhdessä pöytäkoneessani on kiinteästi asennettuna Mint 11 (asensin vuosi sitten), ja sekin toimii hyvin.
Todennäköisesti jatkan Ubuntu 11.04:n käyttämistä vanhentumisesta huolimatta, koska en jaksa alkaa isoon uudistamisoperaatioon. Mutta jos päätän siirtyä Mintiin, miten se kannattaa tehdä? Jos asennan Mintin kylmiltään, pyyhkiikö se formatoimalla Ubuntun käyttämän osion kaikkine tietoineen tyhjäksi ja asentuu Ubuntun paikalle, vai pitäisikö levyosio tyhjentää jollakin levytyökalulla ennen Mintin asentamista? Asentuuko Mintin "grup-loader" Ubuntun vastaavan tilalle itsestään, vai pitääkö asian suhteen tehdä jotain?
Tässä koneessa, millä parhaillaan kirjoitan, säilyy edelleen Ubuntu 10.04. Tämä on mielestäni Ubuntun paras versio ennen kuin kehitys alkoi mennä siihen suuntaan, mihin se on mennyt. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, enkä aio kiistellä asiasta. Monet ovat varmasti eri mieltä, eikä se haittaa.
Päivittäminen versiosta toiseen eroaa mintissä melkoisesti ubuntuun verrattuna. Mintin ubuntu versiossa ei onnistu päivittäminen ihan noinvain vaan ollaan jumissa siinä versiossa mikä on asennettu. Mintin debian versio on sitten vastaavasti rolling-release joka on aina tuorein versio eikä ärsyttäviä versio päivityksi tarvise tehdä. Olis hyvä jos ubuntustakin sais rollig-release version.
-
Rolling releasen heikkous on siinä, että pikkuhiljaa ohjelmien asetustiedostojen muutosten myötä ja oletussovellusten vaihtuessa alkaa systeemiin kerääntymään tarpeetonta tauhkaa.
Itse pyrin tekemään parin vuoden välein puhtaan asennuksen ilman piilotiedostojen kopiointia. Kirjanmerkit ja mahd.sähköpostit ja muut spesiaalikonfit talteen ja kiintolevyn alustus uusiksi. Tästä on sekin hyöty, että data ei ehdi vanhenemaan kiintolevyllä lukukelvottomaksi, kun se levyn pinta kirjoitetaan uusiksi.
T:Jallu59
-
Rolling releasen heikkous on siinä, että pikkuhiljaa ohjelmien asetustiedostojen muutosten myötä ja oletussovellusten vaihtuessa alkaa systeemiin kerääntymään tarpeetonta tauhkaa.
T:Jallu59
Eikös paketinhallinta poista orvot paketit? Rolling releasen vahvuus taas on, että systeemi pysyy käyttökunnossa. Noissa versiopäivityksissä kun tahtoo jotain aina mennä rikki. iso ongelma voi tulla siitä jos totuttu ohjelma poistuu kokonaan ja korvautuu jollain toisella yllättäen. Itse pidin aikoinaan KDE 3.5. pitkään tuen loppumisen jälkeen enkä päivittänyt KDE 4. Aika pitkään sain sinniteltyä päivittämällä vain muita osia, mutta raudan hajotessa piti sitten lopulta luopua
-
Ei niinkään ne orvot paketit, vaan muuttuneet konffifilut. Tosin en ole puhdasta rolling releasea käyttänyt, mutta *buntujen versiopäivityksien vaikeudet antavat osviittaa, mitä tapahtuu, varsinkin kun jotain isompaa(lilo-grub, Xorg-Wayland, Gnome2-Gnome3/Unity)) muutetaan radikaalisti. Useimmiten ollaan päädytty puhtaaseen uudelleenasennukseen, kun versiopäivitys on bugannut.
T:Jallu59
-
En aio luopua pääsääntöisesti minkään käytöstä, mutta erilaisia vaihtoehtoja on tullut mietittyä. Ubuntu 11.04 ilmoittelee, että versiota ei enää tueta, ja ehdottaa päivittämään 11.10 versioon. (Olen nyt eri koneella, joten en pysty tarkastamaan onko versio nimenomaan 11.10 - vai ehdottaako ohjelma päivittämistä johonkin uudempaan versioon.)
Jos päivittäisin 11.10 -versioon, senkin tukeminen loppuisi muutaman kuukauden päästä, joten hyöty jäisi lyhytaikaiseksi. Kaiken lisäksi menettäisin "Gnome 2 classic" -mahdollisuuden ja joutuisin käyttämään pakolla Unityä, mikä on pois suljettu vaihtoehto. Tai joutuisin virittelemään käyttöön jonkin muun työpöydän. Ja kaikki tämä vaiva - minkä takia?
Tässä koneessa, millä parhaillaan kirjoitan, säilyy edelleen Ubuntu 10.04. Tämä on mielestäni Ubuntun paras versio ennen kuin kehitys alkoi mennä siihen suuntaan, mihin se on mennyt. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, enkä aio kiistellä asiasta. Monet ovat varmasti eri mieltä, eikä se haittaa.
Olisi itsekin pitänyt pysyä samoilla linjoilla.
Aina olen heti typeränä päivittänyt uusimpaan versioon kun päivitystenhallinta on semmoisesta kertonut. Unitya aluksi kovasti vastustelin itsekin, opettelin kuitenkin sen käytön ja jopa osittain tykästyin siihen. Nyt kun 12.10 tuli ja käyttis meni taas solmuun, olisi pitänyt vain pysytellä 12.04 kun sen oli kerran saanut säädettyä toimivaksi... Vaihtoehtoja Ubuntulle olen tutkinut, mutten ole vielä muualle päätynyt.
-
Rolling-distroista ainakin Arch on oikeasti todella hieno ja hyvin ylläpidetty järjestelmä...
MUTTA. Pahimmillaan (”parhaimmillaan", sanoisi joku versionarkkari) viiden peräkkäisen päivän aikana tuli yhtä monta ytimen päivitystä. Käytännössä opettelin siirtymään aina koneen käynnistymisen jälkeen virtuaalikonsoliin, ajamaan ensin päivitykset sisään ja käynnistämään koneen sitten uudelleen – muuten seurasi kaikenmoista pikkukiusaa.
Tätä voi verrata siihen, että Debian 6.0 -palvelinkoneessani komennan aina silloin tällöin ”aptitude safe-ugrade”, mutta useimmiten mitään ei päivitetä. Säästää hermoja kummasti ::)
Minulle kiitos mieluummin vakaata kuin tuoretta.
-
Minulle kiitos mieluummin vakaata kuin tuoretta.
Kiitos samoin. Näemmä käytät Mageiaa, tästä voisi kai tehdä uuden aiheenkin mutta miten vertaisit sitä openSUSE:en? Halusin vakaan KDE työpöydän ja arvoin pitkään openSUSE:n ja Mageian välillä, ja olen ollut suseen enemmän kuin tyytyväinen.
Olisi kiva kuulla, miksi Mageia mieluummin kuin openSUSE? Tuntuu aika suositulta jakelulta nykyjään, täytyy joskus ottaa isommin testiin mutta haluaisin kuulla kuitenkin ensin mikä siinä on erityisen hyvää :)
-
Halusin vakaan KDE työpöydän ja arvoin pitkään openSUSE:n ja Mageian välillä, ja olen ollut suseen enemmän kuin tyytyväinen.
Pysy siinä mikä tuntuu parhaimmalta sinun tietokoneellasi. Mageia on lähinnä Madriva takia nostanut suosiota. Avoimempi versio omalla paketoinnilla eli täysin erillinen distro. 9 kuukauden päivitys tahdilla. Opensuse lähinnä Suse Linux Enterprise kehitysversio 3 vuoden tuella. Vähän samanlainen kuin Fedora Red Hat:n kehitysversio.
-
Näemmä käytät Mageiaa, tästä voisi kai tehdä uuden aiheenkin mutta miten vertaisit sitä openSUSE:en?
Nimenomaan näiden kahden vertailu on aika vaikeaa, koska ne ovat aika samantapaiset. Kumpikin on KDE:hen kallellaan, kummassakin on oma työkalusto järjestelmän edistyneempään hallintaan (Ohjauskeskus, YaST), kumpikin on RPM-pohjainen ja kummallakin on pitkä historia takanaan. Kumpikin tarjoaa siistin, viimeistellyn työpöydän – SUSE ehkä ainakin toistaiseksi vielä vähän siistimmän, mutta katsotaan, kun Mageia 3 saapuu... Kummankin pakettilistoilta löytyy myös yllättävän paljon vähemmän tunnettua KDE-sälää kuten Skulpture-tyyli ja -ikkunankoristelu tai Kfilebox-Dropbox-asiakasohjelma.
Mageian ”reunoilta irvistely” on lähinnä sitä, että graafinen bootsplash pulpahtelee pari kertaa ”teknisen” näköiseen tekstitilaan ja kirjautumisikkuna häiritsevän hitaasti skaalaa taustakuvan koko ruudulle – ainakin minulla, kun kotona on 2560×1440 reso monitorissa ja työmaalla kaksi monitoria koneessa kiinni. urpmi-paketinhallinta vaati myös totuttelua, enkä vieläkään tiedä, saako jonkin paketin asennuksen tilaa selvillä kuin alemman tason rpm-komennolla.
Kai minulla lopulta on vain jonkinmoista lukkarinrakkautta Mageiaa kohtaan. Mandriva oli aina hyvä järjestelmä, mutta kärsi vuosikaudet taloussotkuista. Ehkä Mageian kakkossijassa Distrowatchin osumalistalla on vähän uutuudenviehätystä, mutta uskon Mageian kyllä jatkossa ansaitsevan pysyvän paikan vähintään distrojen kärkikymmeniköstä.
-
Open susen etu mageiaan on se että sen pystyy muuttamaan halutessaan rolling-jakeluksi. Rolling-tyyli on syy miksi itse en enään ubuntua asenna ensisijaisesti vaan mieluimmin vaikka mint debianin. Mint debian on käsittääkseni rolling-jakeiluista vakaimmasta päästä. Mint debian käyttää debian testing lähteitä, joten päivitykset ei ole käsittääkseni sen tuoreempia kuin ubuntunkaan.
-
Jatkakaa muista distroista keskustelua muissa ketjuissa, tähän otsikon mukaisia viestejä kiitos.
-
Jatkakaa muista distroista keskustelua muissa ketjuissa, tähän otsikon mukaisia viestejä kiitos.
Kyllähän muut distrot/käyttikset liittyy otsikkoon melko olennaisesti. Jos ei liity niin otsikko voisi yhtä hyvin olla "Aion pääsääntöisesti luopua tietokoneen käytöstä ;) Mutta ettei ihan sivuraiteille menisi olisi hyvä perustella miksi ei ubuntu vaan jokin muu. Eli syy ubuntusta luopumiseen.
-
Ei niinkään ne orvot paketit, vaan muuttuneet konffifilut. Tosin en ole puhdasta rolling releasea käyttänyt, mutta *buntujen versiopäivityksien vaikeudet antavat osviittaa, mitä tapahtuu, varsinkin kun jotain isompaa(lilo-grub, Xorg-Wayland, Gnome2-Gnome3/Unity)) muutetaan radikaalisti. Useimmiten ollaan päädytty puhtaaseen uudelleenasennukseen, kun versiopäivitys on bugannut.
T:Jallu59
Esim. Gentoo on rolling release joka ei muuta konffifiluja automaattisesti. Ne täytyy päivittää erikseen. Mikä voi tuoda ongelmia jos sen unohtaa joissain tapauksissa. No Gentoo on erikoinen monella muullakin tavalla ja sopii parhaiten johonkin erikoiskäyttöön. Jos Ubuntulla kasaa esim. digiboxin on se versiopäivityksen jälkeen hyvin todennäköisesti rikki. Ja Ubuntustakin on tullut Windows-tyylinen, joka haluaa uudelleenkäynnistyä päivityksen jälkeen.
-
Kyllähän muut distrot/käyttikset liittyy otsikkoon melko olennaisesti. Jos ei liity niin otsikko voisi yhtä hyvin olla "Aion pääsääntöisesti luopua tietokoneen käytöstä ;) Mutta ettei ihan sivuraiteille menisi olisi hyvä perustella miksi ei ubuntu vaan jokin muu. Eli syy ubuntusta luopumiseen.
Jep, moderaattorilla on erikoinen kanta tähän keskusteluun. Kuten welmar mainitsi, että keskustelu on Ubuntu Suomen keskustelualueet » Muut alueet » Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut alueella. Alueen kommentissa: Muut käyttöjärjestelmät/ohjelmakokonaisuudet. Esim. *BSD, Debian, Fedora, Mac OS X, openSUSE, Windows... Ehkä tämä keskustelu pitäisi siirtää sitten oikealla alueelle. Näin välttäisimme aihe alueelta lipsumista.
-
Ja Ubuntustakin on tullut Windows-tyylinen, joka haluaa uudelleenkäynnistyä päivityksen jälkeen.
Yleistäen ainoastaan kernel päivityksien jälkeen. Uudelleenkäynnistämistä vaaditaan ainakin omissa Ubuntuissani todella harvoin.
-
Xpäivitys vaatii ainakin myös ainakin X uudelleen käynistyksen. Yksi syy ubuntusta luopumiseen itselläni oli halu hallita omaa järjestelmää paremmin ja yleisesti oppia enemmän linuxista. Funtoo tuntuu tällä hetkellä hyvältä tavalta oppia ymmärtämään linuxin toimintaa, jo pelkkä asennus opettaa paljon confitiedostoista ja siitä kuinka paketit toimii keskenään. Funtoo/Gentoota käyttämällä saa oletuksena paljon enemmän tietoa järjestelmän toiminnasta kuin ubuntussa. Myös Arch on hyvä distro josta näkee hyvin mitä tapahtuu mutta itse taidan kallistua enemmän Funtoon puolelle loputtomien säätömahdollisuuksin vuoksi. Eli lyhyesti halusin vaihtaa ubuntusta järjestelmään joka antaa vielä enemmän mahdollisuuksia säätää ja oppia.
-
Funtoo/Gentoo myös hyviä siinä, että oletuksena ei asennu yhtään turhaa palvelua. Ei ole sambaa, bluetooth, tulostin, etähallintaa, turhia fontteja, käyttämättömiä kielipaketteja, turhia ajureita ei edes graafista kirjautumista oletuksena. Mahdollista myös asentaa esim. ALSA:sta vain tarvittava ajuri ei niitä kaikkia. Samoin muissakin laitteissa. Ei erilaisia versioita L-, K- tai XUbuntu joita käytetään hieman eri tavoin. Wikin ohjeet pätevät oli työpöytä ja kieli (locaali) mikä tahansa. Asentaminen on sitten työläämpi,mutta ainakin tietää mitä koneeseen on asennettu. Jos haluaa oppia jotain Linuxin toiminnasta niin siinä todella mainioita. Hyviä myös vaikka HTPC tai vastaavaan koneeseen jossa ei ole näppäimistöä ja/tai näyttöä koska asennus etänä myös helppoa.
-
Joo, päätin sitten korvata Ubuntun Mint KDE:llä. Vanha Ubuntun asennukseni oli alkanut kehittää kaikenlaisia omalaatuisuuksia, mutta tarve Linuxille kumminkin on, kun ei tuo PC-BSD ihan kaikkia asioita tee samalla tasolla. Pienien alkukankeuksien jälkeen tämä vaikuttaa kyllä vallan mainiolta.
-
No kieltämättä on päiviä jolloin tuolta tuntuu. Kuten eilen kun asensin ubuntua. Ensi taistele näytönohjaimen ajurit toimimaan sitten miten sattuikaan että wlan piiri ei toimikkaan ubuntussa ja sama homma mokulalla. Yhteen sopimattomat laitteet polttaa kyllä välillä hieman hermoa tai ainakin niitten asennus vaatii googlea ja kolme tuntia yrittämistä. Eli ei ihme jos tekee mieli asentaa windows. No onhan se toisaalta mieletön kokemus kun sit lopulta onnistuu purkalla ja jesarilla saamaan jotain aikaiseksi, mutta helpous on silti kaukana.
-
Yhteen sopimattomat laitteet polttaa kyllä välillä hieman hermoa tai ainakin niitten asennus vaatii googlea ja kolme tuntia yrittämistä. Eli ei ihme jos tekee mieli asentaa windows.
Ei se ainakaan siitä paranisi! Päätin viime vuonna ostaa kokeilukäyttöön Win 7 -lisenssin, kun akateemisen version sai pikkurahalla. Varsinainen asennus (installation) oli vaikeaa vähän ulkoisistakin syistä (jouduin ensin kloonaamaan virtuaalikoneesta XP-kuvan saadakseni kokeilukoneelle päivityskelpoisen Wintendon), mutta asettaminen (setup) oli sitten vaikeaa ennen kaikkea Wintendon kehnouden takia. Mikään ei tuntunut toimivan tai ei ainakaan oikein. Surkeuden huipentuma olivat kammottavat ”opastetut toiminnot”, jotka tekivät ongelmien ratkaisusta täysin päättymättömän suon.
Kyllä tuntui sen jälkeen helpottavalta asentaa koneelle Linux. Kaikki toimi heittämällä, sen kun napsautti ”Seuraava” aika ajoin.
-
Ei se ainakaan siitä paranisi! Päätin viime vuonna ostaa kokeilukäyttöön Win 7 -lisenssin, kun akateemisen version sai pikkurahalla. Varsinainen asennus (installation) oli vaikeaa vähän ulkoisistakin syistä (jouduin ensin kloonaamaan virtuaalikoneesta XP-kuvan saadakseni kokeilukoneelle päivityskelpoisen Wintendon), mutta asettaminen (setup) oli sitten vaikeaa ennen kaikkea Wintendon kehnouden takia. Mikään ei tuntunut toimivan tai ei ainakaan oikein. Surkeuden huipentuma olivat kammottavat ”opastetut toiminnot”, jotka tekivät ongelmien ratkaisusta täysin päättymättömän suon.
Kyllä tuntui sen jälkeen helpottavalta asentaa koneelle Linux. Kaikki toimi heittämällä, sen kun napsautti ”Seuraava” aika ajoin.
Samoja kokemuksia Vistasta. TV-korttia ja Äänikorttia oli mahdoton saada toimimaan. Hämmentävä kokemus joka meni pian roskiin - ihan oikeasti. Win7 oli helpompi kun piti asentaa yhden pelin takia. TV-korttia ja kauko-ohjainta en edes yrittänyt asentaa ja ääni tulee Emon kortilta sentään. M-audion studiokortin myin soittamista harrastavalle työkaverille - M-audio lopulta teki siihen ajurin. On varmasti
vielä paljon hyviä kortteja joihin ei löydy ajuria Win7 alustalle, jotka taas toimivat Linux-systeemissä hyvin.
-
No kieltämättä on päiviä jolloin tuolta tuntuu. Kuten eilen kun asensin ubuntua. Ensi taistele näytönohjaimen ajurit toimimaan sitten miten sattuikaan että wlan piiri ei toimikkaan ubuntussa ja sama homma mokulalla. Yhteen sopimattomat laitteet polttaa kyllä välillä hieman hermoa tai ainakin niitten asennus vaatii googlea ja kolme tuntia yrittämistä. Eli ei ihme jos tekee mieli asentaa windows. No onhan se toisaalta mieletön kokemus kun sit lopulta onnistuu purkalla ja jesarilla saamaan jotain aikaiseksi, mutta helpous on silti kaukana.
Asentelinpa tuossa pojan työläppärin seonneen W7:n uusiksi ja kyllä se savotta kesti noin kahdeksan kertaa sen ajan kun Xubuntu12.04:n asennus siihen rinnalle. Xubuntu toimi out of the box ja sen avulla saatiin selville kyseisen läppärin Wlan-piiri, johon ei kyseisen merkkiläppärin W7-palautusosio osannut ottaa ajuria käyttöön. Että se siitä windowsin asennusihanuudesta. Hankalammalla raudalla (n5% konekannasta) sentään saa linuxilla selville, mitä rautaa koneessa on ja tukeakin yleensä löytyy. Winku ei sitä yleensä kerro itselleen tuntemattomasta raudasta mitään. Suljetut näyttöajurit ovat vielä sitten oma lukunsa, ne ovat näyttövalmistajien aikaansaannosta ja vastuulla, eivät linux-yhteisön.
T:Jallu59
-
Asentelinpa tuossa pojan työläppärin seonneen W7:n uusiksi ja kyllä se savotta kesti noin kahdeksan kertaa sen ajan kun Xubuntu12.04:n asennus siihen rinnalle. Xubuntu toimi out of the box ja sen avulla saatiin selville kyseisen läppärin Wlan-piiri, johon ei kyseisen merkkiläppärin W7-palautusosio osannut ottaa ajuria käyttöön.
T:Jallu59
W7 asennuksen aikaikkuna on kyllä suurempi kuin 8 kertaa jos ei käytössä suht. tuoretta laitevalmistajan asennusmediaa. Kun ajurit ja päivitykset on lopulta saatu kuntoon pitää vielä perussoftat asentaa. Jos ei ole käytössä emon ja lisäkorttinen ajurilevyjä ja manuaaleja asennus on oikeasti haastava.
Jos vaihtaa koneeseen uuden emon, missä hieman eri piirit ja mahdollisesti vielä integroitu näytönohjain on erilainen niin voi joutua asentamaan koko Windowssin uusiksi. Linux taas ei moisesta hätkähdä. Tässäkin tapauksessa aikaa menee moninkertaisesti. Kovalevyn vaihdostakaan Windows ei oikein tykkää. IDE-levyjen aikana jo yhden levyn lisäys saattoi sekoitaa ohjelmien toiminnan kun levyasemien nimet ja polut muuttuivat.
-
Itse asensin win 7 noin puoleen tuntiin ajureineen ja ohjemineen. Ubuntu samaan koneeseen 4-6h jos laskee kaiken sen ajan mitä ohjeita googelilla etsiskelyyn meni. On ollut kyllä koneita joissa on toiminut kaikki kerralla ubuntun kanssa. Tämä yksilö nyt ei vaan sattunut olemaan sellainen.
-
Itse asensin win 7 noin puoleen tuntiin ajureineen ja ohjelmineen. Ubuntu samaan koneeseen 4-6h jos laskee kaiken sen ajan mitä ohjeita googelilla etsiskelyyn meni. On ollut kyllä koneita joissa on toiminut kaikki kerralla ubuntun kanssa. Tämä yksilö nyt ei vaan sattunut olemaan sellainen.
Oliko käytössä SSD-levy ? Eikä päivityksiä ? Nopeimmillaan olen seiskan saanut menemään noin kahdessa tunnissa ohjelmineen ja päivityksineen, jotka yleensä vievät eniten aikaa, ellei ajurien kanssa joudu tappelemaan. Se kaksi tuntia meni, kun seiska oli tuore ja pätee vielä ilman päivityksiä ja ajurimurheita. Nyt pelkkiin päivityksiin meni 5-6 tuntia (windowsin ilmoitus, laitoin yöksi päivittymään).
T:Jallu59
-
Ubuntu samaan koneeseen 4-6h jos laskee kaiken sen ajan mitä ohjeita googelilla etsiskelyyn meni.
Ihmettelen kyllä kovasti, jos Ubuntun asentamiseen saa yli puoli tuntia hupenemaan! Ihan nopein asennettava se ei Linuxeista ole, vanha sidux oli nopein (asennus sujui yleensä alle 10 minuutissa) mutta nopeimmasta päästä.
-
Ubuntu samaan koneeseen 4-6h jos laskee kaiken sen ajan mitä ohjeita googelilla etsiskelyyn meni.
Ihmettelen kyllä kovasti, jos Ubuntun asentamiseen saa yli puoli tuntia hupenemaan! Ihan nopein asennettava se ei Linuxeista ole, vanha sidux oli nopein (asennus sujui yleensä alle 10 minuutissa) mutta nopeimmasta päästä.
Kyllä se kenkkuilevan raudan kanssa on mahdollista, mutta erittäin poikkeuksellista. Pääsääntö on, että asennusaika pyörivillä levyillä on Linux n.1h vs. windows 4-8h kaikkine oheislaitteineen, lisäohjelmineen ja päivityksineen. Vanhemmilla (>5v) koneilla tietysti menee vielä enemmän aikaa, etenkin windowsin päivityksiin.
T:Jallu59
-
Ihmettelen kyllä kovasti, jos Ubuntun asentamiseen saa yli puoli tuntia hupenemaan! Ihan nopein asennettava se ei Linuxeista ole, vanha sidux oli nopein (asennus sujui yleensä alle 10 minuutissa) mutta nopeimmasta päästä.
Mitä sitten laskee asennusaikaan... Kyllä Ubuntussakin pitää päivityksiä ja kodekkeja latailla. Ja jos useampi levy ei sitä fstab tiedostoakaan hetkessä kirjoita. Jos nopea netti niin median lataa minuutissa ;D Hitaamalla yhteydellä kestää tietysti kauemmin. Jotkut ohjelmat/laitteet voivat vaatia epävirallisia repoja. Pahimmassa tapauksessa joutuu kääntämään jotain itse. Jos ei kovin paljoa kokemusta niin kyllä päivän saa kulumaan. 30 min saa ehkä asennusohjelman ajettua ja ensimmäisen käynnistyksen tehtyä. Muistan kun ensimmäisen kerran asensin VDR:n niin siinä ei tainnut päivä riittää.. tai sen kerran kun tajusin, että kyllä se ALSA pitää kääntää ihan lähdekoodista jos haluaa ääntä kuuluville.. Eli äkkiähän se sujuu jos ei tule yhtään ratkottavaa ongelmaa.
-
Mitä sitten laskee asennusaikaan...
Toki näin, mutta Linuxissa (toisin kuin juuri Windowsissa) järjestelmän perusasennuksen tuloksena on yleensä käyttökelpoinen järjestelmä, josta tarvittavat perusohjelmat – usein toimisto-ohjelmatkin! – jo löytyvät. Tuunaaminen mieleiseksi on joka tapauksessa jokaisen käyttäjän tehtävä tuonnempana miten haluaa.
Kun moni asia on yhden apt-getin tai vastaavan takana, en viitsi uhrata aikaani sellaisten juttujen asentamiseen, joita en heti asennuksen jälkeen tarvitse: ehtii sitä myöhemminkin.
Ja jos useampi levy ei sitä fstab tiedostoakaan hetkessä kirjoita.
Mitä tällä tarkoitat? Kirjoitatko siis fstabisi käsin? Minulla useimmilla koneilla fstab syntyy asennuksen aikana automaagisesti, vain pöytäkoneessa täytyy pakollinen NFS-liitos ja salattu levyosio asettaa itse.
-
En tiedä onko ketjun tarkoitus kertoa hetkistä jolloin aikoo luopua ubuntusta vai herätellä porukkaa puolustelemaan ubuntua. Pienienkin epäkohtien sanominen tuottaa heti mielettömän puolustusrefleksin. SInänsähän se ei ole linuxin tai ubuntun vika ettei laitevalmistajat julkaise ajuriensa tietoja avoimesti tai ehkäpä tee itse tukea linuxille. Kuitenkin se teetättää asennus vaiheessa töitä jos haluaa kaiken toimivan wlanin, virran hallinnan, suspendin, mokkulan yms. Itse kyllä asenan sen 8 tuntia ubuntua mielelläni koska se askaartelukin on joskus kivaa kun lopulta nälee toimivan koneen. Kuitenkin helppous peruskäyttäjälle on tästä kaukana.
-
En tiedä onko ketjun tarkoitus kertoa hetkistä jolloin aikoo luopua ubuntusta vai herätellä porukkaa puolustelemaan ubuntua.
Mikä sai sinut epäilemään, että tällä säikeellä ylipäänsä olisi mitään tarkoitusta?! ;D
Itse en muuten ole Ubuntua käyttänyt oikeastaan koskaan, *buntua kylläkin mutta Kubuntua – ja siitäkin alkaa jo olla aikaa.
Mitä taas asentamiseen tulee, oma kokemukseni on juuri kuten kerroin. Ostin vajaa vuosi sitten uuden Asus eeePC:n halutessani pitkästä aikaa kokeilla, miltä Windowsin käyttö tuntuisi sen jo melkein unohtaneelta. Koskaan en saanut verkkoa toimimaan kunnolla, en langallista enkä etenkään langatonta. Näyttöajurien (Radeon) asentaminen oli järjettömän vaikeaa ja päätyi useampiin kaatumisiin. Samaan koneeseen on uponnut useampikin eri Linux-jakelu täysin ongelmitta. Ainoat Windowsin kaltaiset ongelmat tulivat vastaan PC-BSD:llä, joka ei löytänyt koneesta minkäänlaisia verkkolaitteita.
-
Niin no säikeen ainoa alkuperäinen "tarkoitus" oli olla eräänlainen meikäläisen avautumisketju Ubuntusta luopumisen sietämättömästä keveydestä. No linux-puolella siirryin Minttiin, mutta eipä tuo iso askel ole Ubuntusta pois, samoja pakettivarastoja tässä käytetään.
SuperOscar, mitä versiota PC-BSD:stä kokeilit, laitetuki on parantunut jopa 9.0 ja 9.1RC3:n välillä? Tosin langattomat verkkolaitteet ovat edelleen ongelmallisia, ja FreeBSD (koskee myös PC-BSD:tä) ei edelleenkään kovin hyvin Atin näytönohjaimia tue.
-
SuperOscar, mitä versiota PC-BSD:stä kokeilit, laitetuki on parantunut jopa 9.0 ja 9.1RC3:n välillä? Tosin langattomat verkkolaitteet ovat edelleen ongelmallisia, ja FreeBSD (koskee myös PC-BSD:tä) ei edelleenkään kovin hyvin Atin näytönohjaimia tue.
Eiköhän tuo ollut 9.0. Ei tosiaan löytänyt lankaverkkoakaan, mikä oli harmi, koska kone on kiinteästi lankaverkossa kiinni ja hankin sen nimenomaan kokeillakseni BSD:tä (sekä jo mainittua Wintendoa). Jäi sitten (taas) kokeilematta. Joskus vielä.
-
SuperOscar, mitä versiota PC-BSD:stä kokeilit, laitetuki on parantunut jopa 9.0 ja 9.1RC3:n välillä? Tosin langattomat verkkolaitteet ovat edelleen ongelmallisia, ja FreeBSD (koskee myös PC-BSD:tä) ei edelleenkään kovin hyvin Atin näytönohjaimia tue.
BSD ei kuulemma juuri kaatuile. Saakos siinä äänen/kuvan ulos HDMI kautta? Mitenkäs multimedia? Amarok lopetti levykansien näytön jostain syystä.. Itse taas olen ajatellut siirtyä Gentoosta takaisin Kubuntuun... Ubuntun paketit ovat kovasti parantuneet vuosien mittaan. Enää välttämättä ei tarvitse ulkoisia repoja, jotka tahtovat sotkea koneen. vdpau ja vaapi kiihdytykset alkaa olla kunnossa.