Uusin Xubuntu - millaisia kokemuksia?

[zormelin]

Pitkään Ubuntu 10.4 LTS:ää käyttäneenä tuli aika alkaa etsimään uutta vaihtoehtoa läppäriin. Tuon LTS:n tuen päättyminen sai vaihdon alulle, jonkilaisessa harkinnassahan se oli jo pitemmän aikaa.

12.04 Ubuntu oli suuri pettymys, lähinnä sen "tahmeyden vuoksi". Läppärini on jo ikää kerännyt 6 vuotta, 1 giga rammia ja 1.73GHz Pentium M + ATI Radeon X300 menivät kyllä täysin siitä kyykkyyn  . Distroja tuli kokeiltua jos minkälaisia, Suset, Fedorat ja jopa FreeBSD kävivät koneessa testissä. Eivät vain tntuneet "oikeilta" kun olin tuohon Ubuntuun niin juurtunut  . Näin ollen vaihtoehdoiksi jäivät joko Lubuntu ja Xubuntu.

Lubuntun lyhyen testin jälkeen jouduin sen hylkäämään. Se ei vain toiminut kuten piti; paketti oli kyllä pahasti "keskenkasvuinen" ja jatkuvat kaatumiset, wlan sekä bluetooth-ongelmat saivat mielen sen verran mustaksi että innostus tuohon lopahti. Ei sinällään, oli kyllä NOPEA! Oikea kolibri, mutta vähän liian keskeneräinen makuuni. Joten sitten suunta kääntyi tuohon Xubuntuun.

Parisen viikkoa on Xubuntu ollut koneessa. Perustuntuma vanhan Gnome 2:n tyylinen, ihan hyvä näin  . Toimivuus omalla kokoonpanolla on ollut kanssa hyvä, Lubuntua vaivanneet verkon murheet sekä kaatumiset jäivät täysin pois. Muutamia crash-reportteja on tässäkin tullut; tiedostonhallinta on pariin otteeseen kaatunut kun jotain tiedostoa on alkanut etsimään. Muuten vakaus ollut mielestäni hyvä ja ei paljoa eroa "wanhasta" perus-Ubuntusta.

Ikävänä asiana täytyy sanoa, että on raskaampi kuin tuo 10.4 LTS Ubuntu. Koneen käynnistymisaika on melkein sama, mutta nettiselaimet, Gimp yms toimivat selvästi tahmeammin. Lisäksi esim. Youtubesta vidoiden katsominen 720p HD:na kokoruudalta jäänee unholaan; ei potku enää riitä. Muistia näyttää haukkaavan about 30mb enemmän kuin tuo 10.4 Ubuntu, mitään ihmeellistä "roinaa" ei ole ladattuna. Kaksi paneelia+prosesorin tehonsäätö+muut normaalisti lataantuvat palvelut. Tässä kohtaa ero tuohon Lubuntuun on huomattava, varsinkin HD-tasoista videota katsottaessa jossa tuo pyöri ilman murheita (jos ei kaatumisia lasketa  ).

Toki läppärini on jo 6 vuotta vanha, mutta jotenkin Xubuntun mainostus "kevyenä tai kevyempänä" on nykyisellään valitettavan harhaanjohtavaa. Keveys on kadonnut tai pikemmin järjestelmä kehittynyt siinä missä muutkin. Vähänkin vanhempaan / tehottomampaan koneeseen en tuota kyllä asentaisi vaan tällöin Lubuntu olisi "pakko" saada toimimaan miellyttävän käytön takia. Ikävästi alkaa aika ajamaan wanhan sotaratsun ohi, enkä tätä oikein vielä hyväksy, että läppäri ei enää ole sopiva jouheaan Linux-käyttöön  .

Kuitekin vielä toistaiseksi tyytyväisenä käytän Xubuntua ja vain hyväksyn sen, että aika alkaa ohi ajamaan. Vähän koko ajan mielessä siintää ja kiiltää LXDE; jos vakaa / toimiva valmis jakelu siitä eteen tulisi niin vaihdon mahdollisuus siihe olisi kovin houkutteleva...

+Vakaa, hyvä paketti perinteisellä ikkunoinnilla
+Melkein kuin Ubuntu 10.4.
+Ei rautapuolesta johtuvia huolia / murheita
+Muunneltavuus suht helppoa / netissä tähän apuja

-Vaatii koneelta jopa enemmän kuin Ubuntu 10.4.
-Vie enemmän muistia
-Maine kevyenä mielestäni harhaanjohtava, ehkä näin oli...
-Muutamia yksittäisiä ohjelmien kaatumisia
-Vaatii käyttäjältä enemmän tietotaitoa / viitseliäisyyttä / terminaalin käyttöä jos haluaa muutoksia tehtä kuin Ubuntu

Arvosanana voisi olla 7,5 / 10 (JOS mainetta kevyenä ei oteta huomioon niin tällöin 8,5 / 10)

[Jallu59]

Xubuntu 12.04 LTS ja Fujitsu-Siemens Amilo Li2727(dualcoreCeleronT1400 1,7GHZ/2GBram/i965integroitu näyttis 384MB, HD120GB): 64-bittinen toimii varmasti kuin se vanhojen junien vessa. Lisättynä on xubuntu-retricted-extras, Firefox, LibreOffice ja K3B.

Xubuntu 12.04 LTS ja Fujitsu-Siemens Amilo A7600 (AMD2600+ 2GHz/448MBram/ATI IGP320 32MB): 32-bittinen toimii muuten, mutta muisti alkaa loppua välillä kesken ja flashit ei enää toimi (näytönohjain ja sen pieni muisti syynä). Tähän koetan vielä Lubuntua, joka toisessa samanmuistisessa pöytäkoneessa toimii hyvin intelin integroidulla.

T:Jallu59

[Ganymedes]

Xubuntu on selkeästi kevyempi vaihtoehto Ubuntulle. Se, että se ei ole tarpeeksi kevyt edellä esitetynkaltaisella koneelle, johtunee näytönohjaimesta tai sen kunnollisen tuen puutteesta (ensimmäinen ei ole Xubuntun vika, jälkimmäinen on). Käsittääkseni Xubuntu on nyt kevyempi kuin mitä se oli ennen.

Se, että HD-video toimi Lubuntulla, mutta ei Xubuntulla, tuskin johtuu mistään muusta kuin edelläesitetystä asiasta. En tiedä miten Xubuntu on muuten raskaampi tuolla koneella - tarkoitan tuskin on missään muussa kuin näytönohjainintensiivisissä asioissa, siis kuvauksesi perusteella. Jos on jossakin muussa, niin sitten systeemiä ja rautapuoltakannattaisi testailla ja katsoa mitä sille voi tehdä.

Se, että Lubuntu kaatuili, vaikuttaa rautapuolen/rautatuen ongelmalta. Kannattaisi bioksesta disabloida kaikki turhat ja sitten kokeilla uudestaan. Erityisesti tuo bluetooth, lienee melko turha. Wlaninkin voisi korvat erillisellä tikulla, mutta jos se kerran toimii Xubuntussa, niin ei liene ongelman lähde. kaikkea muutakin voi olla bioksessa pielessä, josta Lubuntu ei pidä. Kaikki rautakokeilut kannattaa aloittaa bioksen tehdasasetuksista.

Lubuntu on tosiaan suunniteltu huippukevyksi mikä vastaa  kokemuksiasi. Xubuntu taasen on suunniteltu sellaisille näytönohjaimille, jotka eivät Ubuntussa toimi ollenkaan - kuten sinun tapauksessasi kävi.

[zormelin]

Itsekin olin siinä uskossa, että Xubuntu olisi kevyempi. Toki erilaisilla kokoonpanoilla eroja varmasti on. Olisi pitänyt tuossa arviossa varmaankin painottaa vähän enemmän kokemuksia juuri tällä kokoonpanolla.

Rautapuoli on valitettavasti, varsinkin tuo näytönohjain, ongelmallinen. Se on X300 Radion for Acer mallia, esim. XP:ssä tai Win 7:ssa eivät toimi edes ATIn omat ajurit vaan vaativat Acerin version  . Ja varmasti oli jotain juuri siihenkin liittyvää näissä eroissa. Oma tietotaito tuli tässä kohtaa sen verran vastaan, että kärsivällisyys loppui ja Lubuntu sai väistyä. Ja samalla mielenkiinto ongelmien ratkaisemiseen lopahti ja helpompi Xubuntu tuli tilalle. Todennäköisestihän tuon Lubuntun olisi kyllä saanut toimimaan kuten pitääkin.

Bioksen asetukset ovat sinällään helpot, kun mitään ei käytännössä voi muuttaa tai säätää ; näitä ah niin mukavia "merkkikoneen" ominaisuuksia. Bluetooth sekä wlan olivat tähän asti toimineet moitteettomasti; jokin vain Lubuntun jakelussa soti tätä läppäriä vastaan oikein kunnolla.

Xubuntun nopeutta / toimivuutta sain mukavasti paranneltua käymällä tarkemmin asetukset läpi, virittelyä sieltä täältä ja tuolta. Käynnistysaika on nyt hieman jopa pienempi kuin 10.4 Ubuntun.

[Ganymedes]

Jep, tuo selventää hivenen näytönohjaimen ongelmaa - en vain valitettavasti tiedä mitä sille voisi Ubuntussa tehdä - ehkä joku muu tietää?

Tuolla Bluetooth jutulla tarkoitin lähinnä sitä, että Lubuntussa on mahdollisesti ollut jotain häikkää tällä puolella. Disabloimalla se selviäisi kenties. Samoin Wlan, joka on helppoa korvata 20 euron USB-tikulla, jos tarpeen.

Joo, kyllä tuo Xubuntu sinänsä pitäisi saada toimimaan Ubuntu 10.04:n veroisesti.

[Laiskamato]

Olisko näistä mitään iloa?

[Timo Virtanen]

En halua johtaa sinua, zormelin, "voiman pimeälle puollelle" mutta kirjautumisikkunassa on mahdollisuus valita XFCE istunto. Kokeile ja kerro vaikuttiko käyttiksen notkeuteen ja käyttäytymiseen mitenkään. Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla havaintoja, terveisin Timo

[CoReD]

Tuon ikäisellä koneella onni saattaisi löytyä jonkun "oikean" kevyt-distron kanssa. Lubuntu ja Xubuntu ovat kevyempiä vaihtoehtoja Ubuntulle, mutta eivät kuitenkaan vastaa samaa keveyttä mikä on mahdollista esim. CrunchBangin kanssa.

Näissä oikeasti riisutummissa jakeluissa on toki se ongelma, että järjestelmän laittaminen iskuun vaatii enemmän vaivaa ja tietotaitoa konsolin ja asetustiedostojen kanssa, mutta toisaalta myös ohjeita löytyy pilvin pimein.

Kevyt ikkunamanageri olisi kuitenkin melko helppo tapa vapauttaa edes vähän tietokoneen resursseja ohjelmien käyttöön ja saavuttaa vähän jouhevampi käyttökokemus. Ehkä hyvä lähtökohta olisi esim. se muuten hyvin toimiva, mutta raskaan oloinen Xubuntu johon asentelisi XFCE:n rinnalle esim. Openboxin tai muun vastaavan ikkunamanagerin ja kevyen paneelin.

Käyttäjäystävällisempiä keveyteen tähtääviä jakeluita on toki muitakin. Esim. Peppermint voisi olla kokeilun arvoinen vaihtoehto. Pohjautuu muistaakseni Debianiin ja Lubuntuun joten olisi tuttu ja turvallinen ja keveytensä puolesta varmasti Lubuntun tasoa. Pitäisi olla vähän kepeämpikin kun käytössä on Openbox LXDE:n sijasta.

[Ganymedes]

Xubuntussa on XFCE - joten sen "valinta" ei ole ratkaisu ... ehkä tarkoitettiin jotakin muuta?

Minusta tässä ja monessa muussakin keskustelussa on konseptuaalisia ongelmia. Ikkunamanagerin huono toiminta ei ole mikään syy millekään, vaan se on seuraus. Se on seuraus tavallisesti huonosta näytönohjaimen toiminnasta.

Näytönohjaimen huono toiminta johtuu yleensä joko:

a) Näytönohjaimen "huonosta" rautapuolen toiminnasta. Se voi olla huono suunnittelultaan, sopivuudeltaan, tyyppivikojen vuoksi tai yksilönäkin.

TAI

b) Näytönohjain on huonosti tuettu kyseisessä jakelussa.

Näistä voisin kuvitella, että jälkimmäinen on Linuxissa yleisintä, mutta toisaalta nämä ovat kyllä toisistaan riippuvaisia, mm. siten, että miksi kukaan vaivautuisi Linuxiin tekemään kunnon ajureita jos näytönohjaintyyppi on surkea.

Mikään ikkunamanagerointi ei ole raskasta, mutta näennäinen raskaus kyllä voi käyttäjälle näkyä, kun näytönohjain ei osaa toimia kunnolla. Samoin yksittäisen ohjelman hitaus, siis sellaisen ohjelman joka tekee jotakin muutakin kuin availee ja sulkee ikkunoita ruudulla, ei johdu ikkunamanagerista - vaan tietokoneen muista komponenteista, joissa näytönohjain on yksi komponentti. Ikkunamanagerit vaativat erilaisia määriä muistia joten välillisesti tietokoneen nopeuteen voi olla vaikutusta ja usein onkin vanhoilla koneilla, joissa on turhat pienet muistit ja joihin ei voi/osata/haluta ostaa lisää muistia.

Nämä ovat aivan samoja juttuja kuin mitä Windowsilla koettiin, kun ammatti-OpenGL-ohjelmia haluttiin käyttää, mutta koneet eivät olleet ohjelmien tasolla.

Tällä syy-seuraus-suhteella on sikäli merkitystä tässä(kin) keskustelussa, koska:

- ikkunamanagerin vaihto ei helpota HD-videoihin, jollei sitten muisti lopu kesken. Loppuuko? Sen sijaan näytönohjaimen ajureiden vaihtaminen ja niiden tukeminen ko. ohjelmassa kyllä vaikuttaa tai voi vaikuttaa. Voiko niitä vaihtaa, onko valinnaisia tarjolla (ehkäpä ei tässä tapauksessa)?
- jakelun vaihto voi hyvinkin vaikuttaa, jos jakelussa on valmiina paremmat näytönohjaimen ajurit. Taas, jos muistia on enemmän käytössä, niin sekin voi vaikuttaa, mutta ei ole mitenkään itsestään selvää.

- muusta tahmeudestahan ei yllä mainittu Xubuntulla, joten sitä on paha spekuloida. Tällöin hyvin kevyen jakelun käytöstä ei tässä mielessä ole mitään hyötyä - tai voi olla jos jotakin tällaista esiintyykin.

- tähän pitänee selvyyden vuoksi lisätä sekin, että tietysti eri jakeluissa voi olla eri ohjelmat. Esim. Word-tiedoston editointi voi olla hyvin paljon nopeampaa jonkun kevyt-distron ohjelmalla kuin vaikkapa Libre Officella. Tämäkin on kuitenkin oma asiansa, eikä suoranaisesti riipu distrosta, vaan distro sisältää oletuksena eri ohjelmia, jotka ovat hyviä vaihtoehtoja tai eivät ole (riippuu tarpeista). Samoin joku HD-videon player saattaa olla parempi kuin joku muu (usein onkin).

Lisäksi voisi todeta, että kaikki jakelut saa kyllä toimimaan hitaasti, mutta lähtökohtaisesti Linux-jakelut eivät ole tällaisia (päinvastoin kuin esim. Vista on). Omalla toiminnallaan tai vaikkapa huonosti käyttäytyvillä ohjelmilla jakelun saa hitaaksi, eikä se välttämättä vaadi paljoakaan. Joten suorituskykytestejä kannattaa Linuxeilla tehdä alussa, ennenkuin asentelee omia juttuja siihen.

[Postimies]

Lisäksi voisi todeta, että kaikki jakelut saa kyllä toimimaan hitaasti, mutta lähtökohtaisesti Linux-jakelut eivät ole tällaisia (päinvastoin kuin esim. Vista on). Omalla toiminnallaan tai vaikkapa huonosti käyttäytyvillä ohjelmilla jakelun saa hitaaksi, eikä se välttämättä vaadi paljoakaan. Joten suorituskykytestejä kannattaa Linuxeilla tehdä alussa, ennenkuin asentelee omia juttuja siihen.

Työpöytäympäristöissä on paljon eroa nopeuden suhteen. KDE4 ripeytyi kummasti kun vaihdoin neliydin prosun. LXDE taas ei juuri nopeutunut, kun jo tuplaydin prosulla käynnistyi lähes heti. Nopeusero ei kyllä
johdu ikkunamanagerista vaan muista työpödän toimista. Jos KDE:n tiedostonhallinnalla avaa kansion, jossa
on tuhannen kuvaa, niin menee hetki metadatan lukuun ja pikkukuvien luontiin. LXDE selviää tästä nopeammin kun käyttää kevyempiä ohjelmia. Jos LXDE työpöydällä käynnistää jonkun KDE-ohjelman taas kuluu aikaa QT- ja KDE-kirjastojen lataukseen mistä seuraa koneen tahmailu. Sopivien ohjelmien valinnalla voi vaikuttaa paljon nopeuteen ja käytettävyyteen. Nopealla koneella voi lukea Open Officella sekunnissa parissa pienetkin tiedostot, mutta hitaalla koneella kannattaa käyttää jotain muuta. Historiallisista syistä luen vieläkin README ja vastaavat cat tai less komenoilla, lokit tail -n 50 tiedosto ja on nopeaa.

Teräväpiirron katseluun vaikuttaa oleellisesti osaako näytönohjain purkaa dataa ja onko tuki otettu käyttöön. Muutamalla kympillä saa uuden näytönohjaimen joka kykenee tähän, joten vanhan raudan kanssa on turha tapella. Käynti verkkokaupassa on nopeaa ja poistaa paljon murheita.

[Ganymedes]

...
Työpöytäympäristöissä on paljon eroa nopeuden suhteen. KDE4 ripeytyi kummasti kun vaihdoin neliydin prosun. LXDE taas ei juuri nopeutunut, kun jo tuplaydin prosulla käynnistyi lähes heti. Nopeusero ei kyllä
johdu ikkunamanagerista vaan muista työpödän toimista. Jos KDE:n tiedostonhallinnalla avaa kansion, jossa on tuhannen kuvaa, niin menee hetki metadatan lukuun ja pikkukuvien luontiin. LXDE selviää tästä nopeammin kun käyttää kevyempiä ohjelmia.
...

Näin on - tähän viittasin siinä kohdassa jossa sanoin että eri jakeluissa voi olla erilaiset vakio-ohjelmat. On tosin on sitten makuasia pitääkö tiedostoselain laskea työpöytäympäristöön kuuluvaksi - itse en laskisi, koska esim. mainittu esimerkki on Windowsista lähtien käyttäjän aivan oma asia, miten hän haluaa tiedostoja katsella - pikkukuvilla vai ikoneilla vai listana vai esikatselulla vai miten. *buntuissakin on vastaavat säätömahdollisuudet jotka vaikuttavat aikaan aivan oleellisesti, esim. juuri kuva-albumien kanssa.

Sen sijaan sitten kun otetaan aivan erilainen jakelu, esim. Puppy Linux, jota ajetaan aina roottina, tuollainen tiedostojen listaus voi sitten muuttua nopeudeltaan aivan erilaiseksi, mutta muutos ei johdu työpöydästä vaan jakelusta itsestään.

[Postimies]

Eikös se tiedostoselain/tiedostostonhallinta ole se tärkein ohjelma ja sen tiedostosidokset muihin ohjelmiin, millä katsoa tai muokata tiedostoa. Mitä paremmin se on liitettynä työpöytään sen parempi. Miten metadataa käsitellään voi tietty säätää. Nykyajan kameroiden kuvakoot jo sitä luokkaa (jopa 100mb) että esikatselu oikeasti kestää. Vertaus Windowsiin huono koska siitä IE selainta ja monia muitakaan osia ei saa poistettua ja kuuluvat minusta työpöytään olleellisesti. KDE:n tiedostoselaimen saa tietysti poistettua. Kun tuossa vilkaisin Dolphinin riippuvuuksia, niin itse ohjelma on aika pieni kun käyttää niin paljon eri kirjastoja, joita ilman KDE ei käytännössä toimi. Eli minusta on käytännossä osa työpöytää.

[Tomin]

Vertaus Windowsiin huono koska siitä IE selainta ja monia muitakaan osia ei saa poistettua ja kuuluvat minusta työpöytään olleellisesti. KDE:n tiedostoselaimen saa tietysti poistettua. Kun tuossa vilkaisin Dolphinin riippuvuuksia, niin itse ohjelma on aika pieni kun käyttää niin paljon eri kirjastoja, joita ilman KDE ei käytännössä toimi. Eli minusta on käytännossä osa työpöytää.

Toisaalta Dolphin riippuu työpöydästä, mutta KDE-työpöydän voi asentaa vaikkei laittaisi Dolphinia (tietääkseni). Tästä tulikin mieleeni, että Windowsiin pitäisi saada mahdollisuus poistaa työpöytä ja asentaa sen tilalle mitä haluaa. Järjestelmästä pitäisi voida käyttää vaikka vain pelkkä ydin. Noh, ehkä minulla ei olisi sille käyttöä, mutta tätä voi harrastaa vapailla järjestelmillä esimerkiksi niin, että vaihdetaan Linux-jakeluun FreeBSD:n ydin tai FreeBSD-ytimen päälle laitetaan GNU-softaa (kFreeBSD/Debian ja OpenSolariksen ytimellä taisi olla Ubuntu Nexenta nimellä, se onkin sitten toinen juttu kumpia noista nuo ovat).

[Ganymedes]

Tiedostoselainta voi minun puolestani pitää osana työpöytäjärjestelmää tai olla pitämättä, mutta silloin pitää olla hyvin tarkkana että missä kontekstissa mitäkin arvioi. En nyt tarkoita (tietenkään) sitä, että sinä olisit arvioinut väärin, mutta itse puhun yleisemmässä merkityksessä.

Esimerkkejä kontekstin tarkkuudesta:

- jos puhutaan työpöytäjärjestelmän muutoksesta suhteessa edelliseen versioon, niin pitääkö (joillakin) *buntuilla puhua myös Nautiluksen paranemisesta (esim. Bookmarksit ja ulkoiset levyt)? Nautilushan on sinänsä parantunut koko ajan.

- vaikka työpöytäjärjestelmä on "erilainen", niin Nautilus ei ole välttämättä yhtään erilainen, joten näiltä osin erilaisilla työpöytäjärjestelmillä ei olekaan mitään eroa

- onko Nautilusta pakko käyttää, vai voiko käyttää jotain muuta tiedostoselainta? Voiko käyttää esim. sellaisiin tehtäviin kuten "massamainen uudelleennimeäminen" jotakin muuta, vai onko työpöytäjärjestelmä automaattisesti "huono", jos se ei oletuksena sisällä oikeanlaistan (kullekin ihmiselle oikeanlaista) tiedostoselainta?

- onko tiedostoselainta pakko käyttää kaikkeen, vai voiko käyttää komentoriviä, joka kuitenkin yleensä mielletään täysin työpöytäjärjestelmään kuulumattomaksi osaksi? Kuitenkin komentoikkunalla, joko on oleellisesti parempi Linuxissa kuin joissakin kilpailijoissa, voi tehdä oikein hyvin tiettyjä asioita. Onko siis komentorivin hyvyys työpöytäjärjestelmän hyvyyttä vai ei? Sekin sinänsä integroituu työpöytäjärjestelmään, Linuxissa paremmin.

- onko tiedostoselain edelleen hyvä, vaikka sen oletukset ovat huonot eivätkä sovellu "kaikkeen". Mielestäni kyllä, ja perusteluni edellä oli se, että jopa Windowsissa asiaa on aina joutunut säätämään, joten tässä suhteessa osaaminen Linux-puolella on mielestäni itsestään selvä vaatimus käyttäjälle. Jos tämä hyväksytään, niin väärin säädetyn tiedostoselaimen hitaus EI ole työpöytäjärjestelmän hitautta, vaan se on käyttäjän oma virhe.

- joissakin järjestelmissä ei ole tiedostoselainta olleenkaan (Android). Onko tämä jakelun vai työpöytäjärjestelmän hyvä puoli että tätä ei tarvita ... tai vaihtoehtoisesti koko jakelun puute, että tätä ei ole? Se, että erillisen tiedostoselaimen kuitenkin voi asentaa, lienee kuitenkin jakelun ansiota, ei työpöytäjärjestelmän ansiota? Samoin se, että tietyt ohjelmat avaavat oman tiedostoselaimensa, lienee näiden ohjelmien ja jakelun ansiota, että tällainen on mahdollista.

[Postimies]

Toisaalta Dolphin riippuu työpöydästä, mutta KDE-työpöydän voi asentaa vaikkei laittaisi Dolphinia (tietääkseni). Tästä tulikin mieleeni, että Windowsiin pitäisi saada mahdollisuus poistaa työpöytä ja asentaa sen tilalle mitä haluaa. Järjestelmästä pitäisi voida käyttää vaikka vain pelkkä ydin. Noh, ehkä minulla ei olisi sille käyttöä, mutta tätä voi harrastaa vapailla järjestelmillä esimerkiksi niin, että vaihdetaan Linux-jakeluun FreeBSD:n ydin tai FreeBSD-ytimen päälle laitetaan GNU-softaa (kFreeBSD/Debian ja OpenSolariksen ytimellä taisi olla Ubuntu Nexenta nimellä, se onkin sitten toinen juttu kumpia noista nuo ovat).

Joskus oli DOS ja sitä pidettiin käyttöjärjestelmänä ja sen päällä oli useampiakin ikkunasysteemejä. Tunnetuimmaksi tuli Windows 3. Linuxia voi mainiosti käyttää ilman X:ää. Windowsista tuskin voi sanoa
samaa. KDE toiminee jollain tavalla Windowssissa. En käytä Windowssia, joten ajatus kokeilemisesta ei kiinnnosta.

Dolphin ei ole mitenkään pakollinen KDE työpöydässä. KDE työpöydän sovellukset käyttävät paljolti samoja kirjastoja kuin Dolphin. Samoin tekee vaikka  Konqueror selain. Mitä ilman tulee toimeen myös. Toki voi käyttää vaikka Nautilusta. Nautilus vaan vaatii paljon Gnome työpöydän GTK+ kirjastoja, mikä käytännössä vastaa Gnome työpöydän asentamista.

Heikkotehoisella koneella on oleellista, että työdän eri softat ei kauheasti lataile eri kirjastoja. XFCE työpöytään on käsittääkseni liitetty monia Gnome sovelluksia. Jos riippuvuuksissa on mukana vielä Gnome 2 ja 3 versioiden kirjastot niin ei ihme jos tuntuu hitaalta. Samoin LXDE joka on kevyt. Siinäkin lxterminal käyttää GTK+, Glib kirjastoja, vaikka itse ohjelma on pieni (vähän lähdekoodia). Tuossa kun asentelin yhden HTPC:n suuttutti hieman kun riippuvuudet vaativat useampaa GTK+ kirjastoa kun minusta olisi hyvä jos pärjäisi vain yhdellä.

[Eesaurus]

Mikä ero on Xubuntun ja Mint XFCE:n välillä työpöytäkuvakkeiden suhteen, kun Mintissä ei ole noita rumia laatikoita kuvakkeiden nimissä, mutta Xubuntussa on? Pikkujuttu, mutta jos sen saa muutetuksi, niin...

[Timo Virtanen]

oobetimerin vinkkaama ja suomentama ohje http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=42931.0
terveisin Timo

[Eesaurus]

oobetimerin vinkkaama ja suomentama ohje http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=42931.0
terveisin Timo

Tänks! Tämä ohje oli mennyt silmien ohi kokonaan.

Toimii hyvin.

[Emithgih]

Kokeilin uusinta Xubuntua muistitikulta ja yllätyin positiivisesti. Jos nyt pitäisi suositella jollekin, mikä Linux-jakelu kannattaa asentaa koneelle, Xubuntu ja Mint Xfce kilpailisivat kärkisijoista. En löytänyt Xubuntusta oikeastaan mitään epämukavia puolia, ja se on minun kaltaiselleni "kriitikolle" harvinaista. Erityisesti pidin Xubuntun helposta ja monipuolisesta muokattavuudesta.

Kun arvioin käyttöjärjestelmän sopivuutta itselleni, arvioin sitä tietenkin omien tarpeitteni ja käyttötapojeni kannalta. Vaatimukset Linuxille ja Windowsille ovat hieman erilaiset, koska hyväksyn sen tosiasian, että on olemassa joitakin asioita, joita ei voi tehdä Linuxilla yhtä hyvin kuin Windowsilla. Nämä hommat jätän suosiolla Windows-koneella tehtäväksi.

Käytän Linux-tietokonetta nettisivujen katselemiseen ja nettifoorumeille ja blogeihin kirjoittamiseen (tätäkin kirjoitan Ubuntulla). Tarvitsen siis sellaisen työpöydän ja selaimen yhdistelmän, jossa nettisivua näkyy mahdollisimman paljon ja työpöytää ja selainta mahdollisimman vähän. Videoiden ja muiden juttujen on tietenkin toimittava. Tekstinkäsittelyn pitää myös onnistua, koska kirjoitan joskus jutut tekstinkäsittelyohjelmassa sekä taltioin tekstejä sen avulla. Myös valokuvia pitää pystyä jonkin verran käsittelemään, koska blogeihin tulee myös kuvia. Ja tiedostojen käsittelemisen pitää tietenkin olla myös sujuvaa, mitä se onneksi Linuxissa onkin (paitsi muistitikun formatointi - jonka teen Windowsilla). Videoiden tekemisessä olen uudestaan siirtynyt käyttämään Windowsia käytettyäni välillä Kdenliveä (koneiden tehokysymyksistä johtuen). Haluan silti, että myös Linuxilla pitää pystyä tekemään tarvittaessa video.

Suurimmat ongelmat Linux-käyttöjärjestelmässä olen kohdannut äänen käsittelemisessä. Joku asia toimii, joku asia ei toimi. Joku asia toimii yhdessä koneessa, joku toisessa koneessa, joku ei missään koneessa. Esimerkiksi "Traverso" -nimisestä ohjelmasta en ole saanut tähän mennessä ulos pihaustakaan ääntä, vaikka ohjelmalla muistaakseni pitäisi olla jotain tekemistä äänen kanssa.

Käytettävyydeksi riittää se, että ohjelmat voi käynnistää helposti, ja niiden välillä voi siirtyä helposti, ja käyttäjä näkee, mitä ohjelmia hän parhaillaan käyttää. Ei tämän kummempaa. Minun mielestäni yksi paneeli riittää kaikkeen tähän. Siihen voi olla tallennettu muutaman "suosikkiohjelman" käynnistysnappi. Harvemmin käytettävät ehtii kyllä käynnistää menun kautta. Paneelista näkee, mikä ohjelma on päällä. Ja jos paneelissa vielä on kello sekä joitakin pieniä "launchereita" verkon säätämiseen ja työpöytien valitsemiseen, mitä muuta enää tarvitsee? Miksi työpöydällä pitäisi olla vielä toinen paneeli pomppimassa esille ruudun reunan alta tai jököttämässä pysyvästi pystyssä ruudun reunassa. Miksi yhdellä paneelilla ei pärjää?

Xubuntusta saa tehtyä tässä suhteessa lähes täydellisen. Ensiksi tarpeeton toinen paneeli pois häiritsemästä ja sen jälkeen toiseen paneeliin tarvittavat jutut, ja homma on siinä. Toimii hyvin ja näyttää hyvältä. Helppo ja yksinkertainen käyttää.

http://1.bp.blogspot.com/-Xs-bfaYgg0U/UPfYfAgbeVI/AAAAAAAAA-I/IYWaXjbsX2E/s1600/Screenshot+-+01172013+-+10:08:58+AM.png

Xubuntussa on ilmeisesti pääosa Ubuntun hyvistä puolista, joten se toiminee moitteettomasti. Kaikkein tärkein asia käyttöjärjestelmässä mielestäni on vakaus. Järjestelmä ei saa kaatua ja tuhota kaatuessaan käsiteltävänä olevia tietoja. Kun on kirjoittanut sivun tekstiä - ja hupsista - se häviää silmänräpäyksessä tallentamattomana, käyttöjärjestelmää ei tuolla hetkellä ainakaan kehu ja kiittele. En tiedä, miten vakaa Xubuntu on, mutta jos se yhtä vakaa kuin Ubuntu, aihetta huoleen ei taida olla. Ja tietenkin kirjoitukset pitää välillä tallentaa, mutta touhun ja tohinan keskellä tallennusnapin painaminen voi unohtua.

http://4.bp.blogspot.com/-SLajDUme6lA/UPfX8WXCOYI/AAAAAAAAA9w/ERJk61TZdI0/s1600/Screenshot+-+01172013+-+10:46:21+AM.png

[Timo Virtanen]

12.10 Xubuntu läppärillä. XFCE 4.10:n sääappletti on hieno, tarkka ja mieleinen. Vielä kun olisi karttanäyttö  .  Säätiedot tulevat Norjasta mikä ei ole kuin hyvä asia. Miten tämän appletin  saa niputettua johonkin muuhun työpöytään. terveisin Timo