Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt => Aiheen aloitti: roikale - 09.06.12 - klo:13.41
-
Xubuntua samoin kuin Kubuntua en ole koskaan käyttänyt enkä edes testannut. Nyt olisi sellainen tilanne edessä että vanhukselle pitäisi vanhaan koneeseen asentaa Gnomea kevyemmällä alustalla joku Linux-distro. Olen miettinyt Xubuntua. Tuossa koneessa on levytilaa vain 38 GB ja muistia 512 MB. Tällä hetkellä käytössä Linux Mint 9. Se kuitenkin eteenkin Firefoxin käytössä tuntuu raskaalta ja hitaalta. Prossasta en nyt muista mutta kone on vuosimallia about 2003 tai 2004. Toimii joka tapauksessa.
Käyttötarkoitus on lähinnä netti, sekä ääni- ja videotiedostojen katselu/kuuntelu. Esim. sähköpostiohjelmat ym voi aika huoletta poistaa. Siinä taloudessa sitä ei käytetä. Käytössä Saunalahden nettitikku, mallia en muista. Olisiko Xubuntu paras mahdollinen niin päivitysten kuin käytön kannalta vai onko kovasti buginen. Oleellinen juttu on että vanhus pystyisi suuremmitta vaivoitta käynnistämään sovellukset, sekä sulkemaan työpöydältä tietokoneen. Chromiumia olen suositellut heidän käyttävän. Tarvinneeko asentaa edes Sunin Javaa - ainakin omassa koneessani IcedTea riittää. Äänten kuuluminen on ehkä ensiarvoista tuossa koneessa.
-
Kyllä se minusta ainakin on vakaa ja toimiva käyttis. Muistia tuossa koneessa saisi olla enemmän. Nykyselaimet rohmuaa muistia varsin paljon, vaikka itse käyttis olisi kevyt.
-
XFCE ei ole erityisen kevyt, Xubuntun toteutus etenkään.
Itse kyllä tykkään XFCE:stä niissä koneissa, jotka eivät KDE:ta jaksa kunnolla pyörittää, mutta XFCE:n alla on sitten Debian. Jollei *buntun vaihtaminen Debianiksi hotsita, keveyttä voisi pikemmin etsiä Lubuntusta.
-
Tuo on kyllä totta. Näin äkkiseltään sanoisin, että Xubuntu kuormittaa konetta kuin viimeisimmät Ubuntu Gnome2 versiot. Lubuntu on tosiaan sitten oikeasti huomattavasti kevyempi vaihtoehto.
-
Minustakin Xubuntu on melko raskas, ainakin Virtualboxissa, jossa Lubuntu vaikuttaa paljon kevyemmältä kuormalta. Unity toimii minusta paremmin.
-
Kyllä se minusta ainakin on vakaa ja toimiva käyttis. Muistia tuossa koneessa saisi olla enemmän. Nykyselaimet rohmuaa muistia varsin paljon, vaikka itse käyttis olisi kevyt.
Pitää paikkaansa. Koneessa nyt oleva Mint 9 Gnomella tuntuu usein aika raskaalta. Selaimen käynnistämiseen kuluu rutosti enemmän aikaa kuin omassa koneessani jossa muistia "mahtavat" 1GB ja prosessori AMD Athlon 64 3200+.
-
Minustakin Xubuntu on melko raskas, ainakin Virtualboxissa, jossa Lubuntu vaikuttaa paljon kevyemmältä kuormalta. Unity toimii minusta paremmin.
Eroaako Lubuntu toiminnallisesti (esim. päivitykset, tunnistaa laitteet, mobiiliyhteydet, työpöydän pysyminen "ehjänä" jne...) muuten Ubuntusta/Mint 13:sta. Entä onko uusin Lubuntu LTS, en viitsisi joka vuosi käydä päivittämässä uudempaan?
Sekin kiinnostaisi tietää mikä on se juttu jolla esim. Lubuntu saadaan kevyemmäksi kuin esim vanha perinteinen Gnome-työpöytä. Mitä menetetään LXDE:ssä?
-
...onko uusin Lubuntu LTS?
-------------------
Ei.
http://lubuntu.net/blog/lubuntu-1204-now-available (http://lubuntu.net/blog/lubuntu-1204-now-available)
Unlike Ubuntu, Lubuntu 12.04 is not a LTS, this version will be supported for 18 months.
-
Eroaako Lubuntu toiminnallisesti (esim. päivitykset, tunnistaa laitteet, mobiiliyhteydet, työpöydän pysyminen "ehjänä" jne...) muuten Ubuntusta/Mint 13:sta. Entä onko uusin Lubuntu LTS, en viitsisi joka vuosi käydä päivittämässä uudempaan?
LTS se ei tosiaan ole, mutta käytännössä se pitäisi koskea vain itse käyttöliittymäelementtejä. Eli ytimen ja palveluiden kait pitäisi kuitenkin päivittyä sen normaalin LTS-syklin ajan. Itse lxde jää sitten virallisen tuen jälkeen ilman päivityksiä, mutta sillä ei pitäisi kyllä olla kovinkaan merkitystä jos ikkunointi on toiminut vakaasti.
Sekin kiinnostaisi tietää mikä on se juttu jolla esim. Lubuntu saadaan kevyemmäksi kuin esim vanha perinteinen Gnome-työpöytä. Mitä menetetään LXDE:ssä?
Karkit pois. Sehän se ydin juttu siinä on. Se tähtää vain toimivaan käyttöliittymään ja turhat hifistelyt jätetään sikseen. Lubuntuhan on kieltämättä graafisesti paljon yksinkertaistetumpi kuin kumppaninsa, mutta sehän ei ole kaikille huono asia.
Itsekin käyttäisin yhdessä läppäreistäni Lubuntua tällä hetkellä, mutta Ubuntu haluaa kaikkea uutta ja kiiltävää, eikä vanha nvidia-96 enää ole siinä tuettu, eikä nouveau tarjoa haluamaani nopeutta ja piirtää grafiikatkin kyseisessä koneessa miten sattuu. Päädyin tuolla koneella testailemaan Debiania jossa on paljon parempi tuki vanhalle raudalle ja kaikenlisäksi se tuntuu paljon vakaammalta kuin mikään *buntu. Myös muistinkäyttö ja suorituskyky on paremmin hallussa sen kanssa. SuperOscar tuolla aiemmin vähän viittaili samaan xfce kommentillaan.
-
Uusin versio Xubuntusta ei ole erityisen kevyt, mutta käytettävyys ja työpöydän muokattavuus tekevät siitä muuten hyvän ainakin perinteiseen Gnome2 Ubuntuun tottuneelle. Pidän XFCE:tä Unityä parempana, mutta tämä on vain mielipidekysymys. Tässä läppärissäni (Sempron 3000+ , 2 Gigaa DDR2) tuntuisi että Ubuntu 10.04 oli jopa aavistuksen vikkelämpi kuin Xubuntu 12.04 ,joten en ehkä laittaisi noin pienellä muistimäärällä kuin 512 M nykyXubuntua, Itse olen kokeillut myöskin pienimuistisiin koneisiin Pepperminttiä ja ei sekään hassummalta tunnu. Melko lailla Lubuntun kaltainen tuo Peppermint.
-
Aika kiinnostavia kommentteja löytyy myös lubuntu.blogista.
http://lubuntu.net/blog/lubuntu-1204-now-available
mm. tämä:
"I've been using Lubuntu since 10.04 and was satisfied with 11.10, but after trying 12.04, I've switched to Mint 12 LXDE and won't need Lubuntu again. "
ja toisaalta tämä:
"I love the fact that Lubuntu's goal - is supporting backports for older CPU designs by keeping the 10.04 release as an even better than LTS release! Again, exactly why, for technical reasons, that you do need an LTS for Lubuntu? Please explain? "
Xubuntu ei mitä ilmeisemmin täytä niitä keveyskriteereitä mitä haen tuota kyseistä konetta varten, joten Lubuntu tai Linux Mintin LXDE voisi olla optio ellei sitten Debianin kevytversio. Ilmeisesti edessä muutaman live-cd:n poltto ja niillä testaukset. Mitään "karkkeja" tuohon koneeseen ei tarvita sillä niille käyttäjille prinsiippi on nimenomaan netti, videoiden ja äänten toiminta sekä järjestelmän vakaus. Selaimessa tarvitaan javaa oli se sitten sunin java tai IcedTea (hyvä jos jälkimmäinen riittää).
Tästähän se spekulointi alkaa:
"Computers with less than 600 MB of RAM may fall into the class of low-RAM computers. There are special images available for low RAM PCs on the Images Overview page. As some old hardware is not always supported in newer Linux kernels, you can refer to previous versions of Lubuntu below. Support for the i386, i486, i586 chipsets (VIA C3, AMD K6, National Semiconductor and AMD Geode) has been dropped from both the kernel and GCC after Lubuntu 10.04 (Download Lubuntu 10.04). Please use Lubuntu 10.04 for this hardware."
Mutta entä jos vanhat kernelit eivät tue joitakin viimeisen puolen vuoden aikana ilmestyneitä nettitikkuja? 10.04 vastaa Mint 9 ja ainakin minulla Mint 9 ei niin vain asentanut Huawei E353 ja rakentanut yhteyttä. Täytyi ottaa yhteys toimintaan buuttaamalla ensiksi Ubuntu 12.04:ään ja sieltä Mint 9:iin. :-[
-
Itsellä on kyllä erinomaisia kokemuksia Xubuntu 12.04:stä.
Selkeästi Unity Ubuntua kevyempi ja nopeampi käynnistymään, mutta ei välttämättä ole paras vaihtoehto kovin vanhaan koneeseen. Itsellä Xubuntu ollut kyllä vakaa (ei ole tainnut kaatua/syytää virheilmoituksia kertaakaan) ja kaikki mitä on tarvinnut on toiminut moitteetta. Oma mokkula (Sierra Wireless U310 (DNA:lta)) tunnistautui kuten pitikin, flash toimii, ulkoiset laitteet on tunnistuneet ongelmitta jne. Kaikin puolin (omien kokemuksien pohjalta) sangen valmis ja vakaa paketti jota käyttää ihan mielellään.
Helppo ja selkeä käyttää ja perus työkalut löytyy valmiina. Ikkunamanagerin asetuksia viilailemalla voi turhia ominaisuuksia karsia pois ja samalla vähän keventää koko järjestelmää. Oletuksena kun komposointi yms. ovat päällä.
Selaimeksi kannattaa ehkä ottaa ihan Chrome, siinähän on sisäänrakennettu flash (ja tietääkseni jonkinlainen javakin...?). Ainakin itsellä tuo Chromen Flash on kevyempi kuin adoben tarjoama + se päivittyy automaagisesti Chromen mukana. Chromiumiin/Chromeen kannattaa ehdottomasti lisätä myös AdBlockit yms. jotta saa turhat kilkkeet pois sivustoilta tahmaamasta konetta. Preload voi myös auttaa vähän jos kiintolevyn hitaus on ongelma.
Nykyisellään itse distron keveys ei juuri vaikuta, jos netissä pyörii. Enemmän sitä tahmailua aiheuttaa mainoksia täyteen tungetut sivustot , flashit yms. kikkareet. Joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota ja keventää kuormaa selaimen lisäosilla.
Firefox on omien kokemusten perusteella tukkoinen uudellakin raudalla, joten vanhemmassa koneessa ei ihmetytä, jos käyttä tahmaa.
-
Arvelluttavaa noissa kevytversioissa on myös kernel. Jos se on vanhaa perua ja käytössä suht uusi nettitikku ei asentaminen saata niin vain onnistua. Homma voi olla todella kinkkinen kun esim. rikkoutuneen tilalle kaupat tarjoavat usein aika uusia jotka sattavat jossain 10.04:n kernelillä olla melko vaikeita asentaa. Mieluummin kevytversio jossa uusimmat vakaat kernelit.
-
Ytimet on kyllä käsittääkseni kaikissa *buntuissa samoja? Vai tarkoititko näitä muita pienempiä distroja?
-
Ytimet on kyllä käsittääkseni kaikissa *buntuissa samoja? Vai tarkoititko näitä muita pienempiä distroja?
Tarkoitan Xubuntua ja Lubuntua. Ellen nyt aivan väärin ole ymmärtänyt noita englanninkielisiä vinkkejä ja mielipiteitä niissä mainitaan että
-jotkut uudet versiot eivät välttämättä tue enää vanhoja "rautoja" ja siksi jotkut ovat joutuneet asentamaan esim. 10.04 version
-vanhat versiot tukevat vanhaa "rautaa" mutta ovat vaikeuksissa uusien nettitikkujen tms kanssa
Esim. minulla ei Linux Mint 9 kyennyt Mobile Partnerilla luomaan yhteyttä kun otin käyttöön Huawein E353:n. Edellisen tikun kanssa ei ollut mitään ongelmia. Vain buuttautumalla 12.04 (tai Mint 13) osiosta tuohon Mint 9:iin pysyi yhteys päällä.
-
Minulla on Thinkpad T23, jossa 384Mt muistia ja xubuntu 12.04. Kyllähän tämä pelittää, mutta varsinkin nettisurffailussa muistia saisi olla enemmän. Käytin pitkään Midori-selainta sen keveyden takia, mutta nyt piti palata takaisin FF:n. Midori alkoi näet kaatuilemaan tämän uusimman version kanssa.
Xubuntua saa kevennettyä, kun katsoo ettei gnomeen liittyviä juttuja ole käytössä. Esim. ettei käynnistetä gnome palveluita automaattisesti käynnistyksen yhteydessä. Gnome juttuja voi jotkin ohjelmat tarvita, mutta turha pitää niitä käynnissä jatkuvasti. Kannattaa myös välttää gnomen appletteja panelissa. Tietysti turhat taustapalvelut kannattaa siivota muutenkin.
Voi tulla kevyempi, jos ottaa lähtökohdaksi debianin tai archin ja laittaa xfce työpöydän, mutta enemmän säätämistä. Jotenkin tuntuu helpommalta ottaa xubuntu ja säätää sitä kevyemmäksi.
Lubuntussa on varmaan tehty tätä tuunausta jo valmiiksi. Tai ehkä pikemmin xubuntussa on yritetty ottaa mukaan kaikkea mahdollista vaikkei tarvitsisikaan.
-
Uusin versio Xubuntusta ei ole erityisen kevyt, mutta käytettävyys ja työpöydän muokattavuus tekevät siitä muuten hyvän ainakin perinteiseen Gnome2 Ubuntuun tottuneelle. Pidän XFCE:tä Unityä parempana, mutta tämä on vain mielipidekysymys.
Joo... mulla on muutaman vuoden ollu useassa koneessa Ubuntu 10.10, ja tykkäsin niistä. päivityksen myötä tuli gnome3 josta en kertakaikkiaan pidä. Sitten kokeilin kubuntua, mutta se oli liian rajoittunut... xubuntu miellytti eniten. Työpöydällekkin voi luoda kansioita ja siirtää tilapäisesti tiedostoja, mitä kubuntussa ei voinut tehdä.
Ainoa mikä korpeaa xubuntussa on gigolo... käytän jatkuvasti verkkolevyjä ja tuo gigolo ei kyllä ole paras mahdollinen, kun se on vain tiedostoselaimen sisäinen juttu... Esim selaimella ei voi verkkolevyltä hakea kuvaa... jos verkkolevyt laittaa fstabiin ja linkit työpöydälle, on koko kone jumissa jos verkkolevyt eivät olekkaan olemassa...
-
Gigolon toimintaa ihmettelin minäkin taannoin kun se ilmestyi xubuntuun. Vaikutti aika tekeleeltä eikä oikein mitään dokumenttiakaan löytynyt, joten luovutin enkä sen koommin ole koskenut.
Verkkolevyt olen asettanut /etc/fstab tiedostoon tähän tapaan:
//serveri/docs /home/retu/docs cifs credentials=/root/jemma,iocharset=utf8,user,noauto 0 0Käyttöä siis helpottaa kun levyn voi user option ansiosta liittää sudottamatta ja noauto estää serverin hamuilun konetta bootatessa. Verkon käyttäjätunnuksiakaan ei tarvitse syötellä, kun ne ovat jemmassa erillisessä tiedostossa, joka on suojassa /root-hakemistossa.
Jos samba-jaon liittäminen sudotta ei meinaa onnistua, em. asetuksesta huolimatta, syynä voi olla ettei samban mount-ohjelmaan ole oikeutta peruskäyttäjänä. Todennäköisesti tahmean bitin päällekääntö auttaa:
sudo chmod +s /sbin/mount.cifs /sbin/umount.cifsAinakin lucidissa tuo on tarpeen.
-
Otsikkoon viitaten - päivitin yhden koneen Ubuntu 10.10 versiosta uusimpaan Xubuntuun (puhdas asennus). Thinkpad T42:een ei olisi Ubuntua saanutkaan (kernelin tuen puuttumisen vuoksi).
Käyttäjän mielestä kaikki toimii hyvin. Vaikka käyttöympäristö onkin erilainen, niin ei mitään valituksia eikä juuri kysymyksiäkään. Käyttö on peruskäyttöä. Uusi mokkulakin toimii kuulemma hyvin - mokkulan vaihdon jälkeen lakkasi toimimasta 10.10:ssä ja vanha mokkula oli kuulemma sitä ennen tosi hidas 10.10:ssä (haja-asutusalue).
Joten hyvä päivitys - näitäkin on joskus :).
-
Selaimeksi kannattaa ehkä ottaa ihan Chrome, siinähän on sisäänrakennettu flash (ja tietääkseni jonkinlainen javakin...?). Ainakin itsellä tuo Chromen Flash on kevyempi kuin adoben tarjoama + se päivittyy automaagisesti Chromen mukana. Chromiumiin/Chromeen kannattaa ehdottomasti lisätä myös AdBlockit yms. jotta saa turhat kilkkeet pois sivustoilta tahmaamasta konetta. Preload voi myös auttaa vähän jos kiintolevyn hitaus on ongelma.
Firefox on omien kokemusten perusteella tukkoinen uudellakin raudalla, joten vanhemmassa koneessa ei ihmetytä, jos käyttä tahmaa.
Ääni myös Chromen puolesta. Voi mennä vielä Firefoxin ohi, jos Firefoxin kehitys jatkuu samanlaisena. Adoben flash tunnettu tietoturva ja vakaus ongelmista ja ei taida olla Applen suosiossa vieläkään. Mutta mihin sitä javaa tarvitaan. Itse asensin Javan vasta kun piti yhtä java-ohjelmaa käyttää. Javassa myös omat ongelmansa. Firefoxin voi asentaa vaihtoehtoselaimeksi javan kanssa. Jos nyt sellainen sivu tulee vastaan mikä javaa vaatii. Chromesta sitten java pois. LXDE ihan kelpo työpöytä. Käytän sitä ja välillä pelkkää openboxia jos on leffailta. Openbox harmaalla taustalla ilman paneeleja ja ikoneita sopii hyvin XBMC:n tai vastaavan alle. Openbox ja selain autostarttiin. Tuollakin pärjää jo pitkälle. Jos starttiin lisää sopivan media toistimen ei juuri muuta tarvita. Ja on taastusti kevyt.
-
Pitkään Ubuntu 10.4 LTS:ää käyttäneenä tuli aika alkaa etsimään uutta vaihtoehtoa läppäriin. Tuon LTS:n tuen päättyminen sai vaihdon alulle, jonkilaisessa harkinnassahan se oli jo pitemmän aikaa.
12.04 Ubuntu oli suuri pettymys, lähinnä sen "tahmeyden vuoksi". Läppärini on jo ikää kerännyt 6 vuotta, 1 giga rammia ja 1.73GHz Pentium M + ATI Radeon X300 menivät kyllä täysin siitä kyykkyyn :(. Distroja tuli kokeiltua jos minkälaisia, Suset, Fedorat ja jopa FreeBSD kävivät koneessa testissä. Eivät vain tntuneet "oikeilta" kun olin tuohon Ubuntuun niin juurtunut :). Näin ollen vaihtoehdoiksi jäivät joko Lubuntu ja Xubuntu.
Lubuntun lyhyen testin jälkeen jouduin sen hylkäämään. Se ei vain toiminut kuten piti; paketti oli kyllä pahasti "keskenkasvuinen" ja jatkuvat kaatumiset, wlan sekä bluetooth-ongelmat saivat mielen sen verran mustaksi että innostus tuohon lopahti. Ei sinällään, oli kyllä NOPEA! Oikea kolibri, mutta vähän liian keskeneräinen makuuni. Joten sitten suunta kääntyi tuohon Xubuntuun.
Parisen viikkoa on Xubuntu ollut koneessa. Perustuntuma vanhan Gnome 2:n tyylinen, ihan hyvä näin :). Toimivuus omalla kokoonpanolla on ollut kanssa hyvä, Lubuntua vaivanneet verkon murheet sekä kaatumiset jäivät täysin pois. Muutamia crash-reportteja on tässäkin tullut; tiedostonhallinta on pariin otteeseen kaatunut kun jotain tiedostoa on alkanut etsimään. Muuten vakaus ollut mielestäni hyvä ja ei paljoa eroa "wanhasta" perus-Ubuntusta.
Ikävänä asiana täytyy sanoa, että on raskaampi kuin tuo 10.4 LTS Ubuntu. Koneen käynnistymisaika on melkein sama, mutta nettiselaimet, Gimp yms toimivat selvästi tahmeammin. Lisäksi esim. Youtubesta vidoiden katsominen 720p HD:na kokoruudalta jäänee unholaan; ei potku enää riitä. Muistia näyttää haukkaavan about 30mb enemmän kuin tuo 10.4 Ubuntu, mitään ihmeellistä "roinaa" ei ole ladattuna. Kaksi paneelia+prosesorin tehonsäätö+muut normaalisti lataantuvat palvelut. Tässä kohtaa ero tuohon Lubuntuun on huomattava, varsinkin HD-tasoista videota katsottaessa jossa tuo pyöri ilman murheita (jos ei kaatumisia lasketa ;) ).
Toki läppärini on jo 6 vuotta vanha, mutta jotenkin Xubuntun mainostus "kevyenä tai kevyempänä" on nykyisellään valitettavan harhaanjohtavaa. Keveys on kadonnut tai pikemmin järjestelmä kehittynyt siinä missä muutkin. Vähänkin vanhempaan / tehottomampaan koneeseen en tuota kyllä asentaisi vaan tällöin Lubuntu olisi "pakko" saada toimimaan miellyttävän käytön takia. Ikävästi alkaa aika ajamaan wanhan sotaratsun ohi, enkä tätä oikein vielä hyväksy, että läppäri ei enää ole sopiva jouheaan Linux-käyttöön ;D .
Kuitekin vielä toistaiseksi tyytyväisenä käytän Xubuntua ja vain hyväksyn sen, että aika alkaa ohi ajamaan. Vähän koko ajan mielessä siintää ja kiiltää LXDE; jos vakaa / toimiva valmis jakelu siitä eteen tulisi niin vaihdon mahdollisuus siihe olisi kovin houkutteleva...
+Vakaa, hyvä paketti perinteisellä ikkunoinnilla
+Melkein kuin Ubuntu 10.4.
+Ei rautapuolesta johtuvia huolia / murheita
+Muunneltavuus suht helppoa / netissä tähän apuja
-Vaatii koneelta jopa enemmän kuin Ubuntu 10.4.
-Vie enemmän muistia
-Maine kevyenä mielestäni harhaanjohtava, ehkä näin oli...
-Muutamia yksittäisiä ohjelmien kaatumisia
-Vaatii käyttäjältä enemmän tietotaitoa / viitseliäisyyttä / terminaalin käyttöä jos haluaa muutoksia tehtä kuin Ubuntu
Arvosanana voisi olla 7,5 / 10 (JOS mainetta kevyenä ei oteta huomioon niin tällöin 8,5 / 10)
-
Xubuntu 12.04 LTS ja Fujitsu-Siemens Amilo Li2727(dualcoreCeleronT1400 1,7GHZ/2GBram/i965integroitu näyttis 384MB, HD120GB): 64-bittinen toimii varmasti kuin se vanhojen junien vessa. Lisättynä on xubuntu-retricted-extras, Firefox, LibreOffice ja K3B.
Xubuntu 12.04 LTS ja Fujitsu-Siemens Amilo A7600 (AMD2600+ 2GHz/448MBram/ATI IGP320 32MB): 32-bittinen toimii muuten, mutta muisti alkaa loppua välillä kesken ja flashit ei enää toimi (näytönohjain ja sen pieni muisti syynä). Tähän koetan vielä Lubuntua, joka toisessa samanmuistisessa pöytäkoneessa toimii hyvin intelin integroidulla.
T:Jallu59
-
Xubuntu on selkeästi kevyempi vaihtoehto Ubuntulle. Se, että se ei ole tarpeeksi kevyt edellä esitetynkaltaisella koneelle, johtunee näytönohjaimesta tai sen kunnollisen tuen puutteesta (ensimmäinen ei ole Xubuntun vika, jälkimmäinen on). Käsittääkseni Xubuntu on nyt kevyempi kuin mitä se oli ennen.
Se, että HD-video toimi Lubuntulla, mutta ei Xubuntulla, tuskin johtuu mistään muusta kuin edelläesitetystä asiasta. En tiedä miten Xubuntu on muuten raskaampi tuolla koneella - tarkoitan tuskin on missään muussa kuin näytönohjainintensiivisissä asioissa, siis kuvauksesi perusteella. Jos on jossakin muussa, niin sitten systeemiä ja rautapuoltakannattaisi testailla ja katsoa mitä sille voi tehdä.
Se, että Lubuntu kaatuili, vaikuttaa rautapuolen/rautatuen ongelmalta. Kannattaisi bioksesta disabloida kaikki turhat ja sitten kokeilla uudestaan. Erityisesti tuo bluetooth, lienee melko turha. Wlaninkin voisi korvat erillisellä tikulla, mutta jos se kerran toimii Xubuntussa, niin ei liene ongelman lähde. kaikkea muutakin voi olla bioksessa pielessä, josta Lubuntu ei pidä. Kaikki rautakokeilut kannattaa aloittaa bioksen tehdasasetuksista.
Lubuntu on tosiaan suunniteltu huippukevyksi mikä vastaa kokemuksiasi. Xubuntu taasen on suunniteltu sellaisille näytönohjaimille, jotka eivät Ubuntussa toimi ollenkaan - kuten sinun tapauksessasi kävi.
-
Itsekin olin siinä uskossa, että Xubuntu olisi kevyempi. Toki erilaisilla kokoonpanoilla eroja varmasti on. Olisi pitänyt tuossa arviossa varmaankin painottaa vähän enemmän kokemuksia juuri tällä kokoonpanolla.
Rautapuoli on valitettavasti, varsinkin tuo näytönohjain, ongelmallinen. Se on X300 Radion for Acer mallia, esim. XP:ssä tai Win 7:ssa eivät toimi edes ATIn omat ajurit vaan vaativat Acerin version :(. Ja varmasti oli jotain juuri siihenkin liittyvää näissä eroissa. Oma tietotaito tuli tässä kohtaa sen verran vastaan, että kärsivällisyys loppui ja Lubuntu sai väistyä. Ja samalla mielenkiinto ongelmien ratkaisemiseen lopahti ja helpompi Xubuntu tuli tilalle. Todennäköisestihän tuon Lubuntun olisi kyllä saanut toimimaan kuten pitääkin.
Bioksen asetukset ovat sinällään helpot, kun mitään ei käytännössä voi muuttaa tai säätää :D ; näitä ah niin mukavia "merkkikoneen" ominaisuuksia. Bluetooth sekä wlan olivat tähän asti toimineet moitteettomasti; jokin vain Lubuntun jakelussa soti tätä läppäriä vastaan oikein kunnolla.
Xubuntun nopeutta / toimivuutta sain mukavasti paranneltua käymällä tarkemmin asetukset läpi, virittelyä sieltä täältä ja tuolta. Käynnistysaika on nyt hieman jopa pienempi kuin 10.4 Ubuntun.
-
Jep, tuo selventää hivenen näytönohjaimen ongelmaa - en vain valitettavasti tiedä mitä sille voisi Ubuntussa tehdä - ehkä joku muu tietää?
Tuolla Bluetooth jutulla tarkoitin lähinnä sitä, että Lubuntussa on mahdollisesti ollut jotain häikkää tällä puolella. Disabloimalla se selviäisi kenties. Samoin Wlan, joka on helppoa korvata 20 euron USB-tikulla, jos tarpeen.
Joo, kyllä tuo Xubuntu sinänsä pitäisi saada toimimaan Ubuntu 10.04:n veroisesti.
-
Olisko näistä (http://linuxmint-fi.info/kevyt-mint//) mitään iloa?
-
En halua johtaa sinua, zormelin, "voiman pimeälle puollelle" mutta kirjautumisikkunassa on mahdollisuus valita XFCE istunto. Kokeile ja kerro vaikuttiko käyttiksen notkeuteen ja käyttäytymiseen mitenkään. Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla havaintoja, terveisin Timo
-
Tuon ikäisellä koneella onni saattaisi löytyä jonkun "oikean" kevyt-distron kanssa. Lubuntu ja Xubuntu ovat kevyempiä vaihtoehtoja Ubuntulle, mutta eivät kuitenkaan vastaa samaa keveyttä mikä on mahdollista esim. CrunchBangin kanssa.
Näissä oikeasti riisutummissa jakeluissa on toki se ongelma, että järjestelmän laittaminen iskuun vaatii enemmän vaivaa ja tietotaitoa konsolin ja asetustiedostojen kanssa, mutta toisaalta myös ohjeita löytyy pilvin pimein.
Kevyt ikkunamanageri olisi kuitenkin melko helppo tapa vapauttaa edes vähän tietokoneen resursseja ohjelmien käyttöön ja saavuttaa vähän jouhevampi käyttökokemus. Ehkä hyvä lähtökohta olisi esim. se muuten hyvin toimiva, mutta raskaan oloinen Xubuntu johon asentelisi XFCE:n rinnalle esim. Openboxin tai muun vastaavan ikkunamanagerin ja kevyen paneelin.
Käyttäjäystävällisempiä keveyteen tähtääviä jakeluita on toki muitakin. Esim. Peppermint voisi olla kokeilun arvoinen vaihtoehto. Pohjautuu muistaakseni Debianiin ja Lubuntuun joten olisi tuttu ja turvallinen ja keveytensä puolesta varmasti Lubuntun tasoa. Pitäisi olla vähän kepeämpikin kun käytössä on Openbox LXDE:n sijasta.
-
Xubuntussa on XFCE - joten sen "valinta" ei ole ratkaisu ... ehkä tarkoitettiin jotakin muuta?
Minusta tässä ja monessa muussakin keskustelussa on konseptuaalisia ongelmia. Ikkunamanagerin huono toiminta ei ole mikään syy millekään, vaan se on seuraus. Se on seuraus tavallisesti huonosta näytönohjaimen toiminnasta.
Näytönohjaimen huono toiminta johtuu yleensä joko:
a) Näytönohjaimen "huonosta" rautapuolen toiminnasta. Se voi olla huono suunnittelultaan, sopivuudeltaan, tyyppivikojen vuoksi tai yksilönäkin.
TAI
b) Näytönohjain on huonosti tuettu kyseisessä jakelussa.
Näistä voisin kuvitella, että jälkimmäinen on Linuxissa yleisintä, mutta toisaalta nämä ovat kyllä toisistaan riippuvaisia, mm. siten, että miksi kukaan vaivautuisi Linuxiin tekemään kunnon ajureita jos näytönohjaintyyppi on surkea.
Mikään ikkunamanagerointi ei ole raskasta, mutta näennäinen raskaus kyllä voi käyttäjälle näkyä, kun näytönohjain ei osaa toimia kunnolla. Samoin yksittäisen ohjelman hitaus, siis sellaisen ohjelman joka tekee jotakin muutakin kuin availee ja sulkee ikkunoita ruudulla, ei johdu ikkunamanagerista - vaan tietokoneen muista komponenteista, joissa näytönohjain on yksi komponentti. Ikkunamanagerit vaativat erilaisia määriä muistia joten välillisesti tietokoneen nopeuteen voi olla vaikutusta ja usein onkin vanhoilla koneilla, joissa on turhat pienet muistit ja joihin ei voi/osata/haluta ostaa lisää muistia.
Nämä ovat aivan samoja juttuja kuin mitä Windowsilla koettiin, kun ammatti-OpenGL-ohjelmia haluttiin käyttää, mutta koneet eivät olleet ohjelmien tasolla.
Tällä syy-seuraus-suhteella on sikäli merkitystä tässä(kin) keskustelussa, koska:
- ikkunamanagerin vaihto ei helpota HD-videoihin, jollei sitten muisti lopu kesken. Loppuuko? Sen sijaan näytönohjaimen ajureiden vaihtaminen ja niiden tukeminen ko. ohjelmassa kyllä vaikuttaa tai voi vaikuttaa. Voiko niitä vaihtaa, onko valinnaisia tarjolla (ehkäpä ei tässä tapauksessa)?
- jakelun vaihto voi hyvinkin vaikuttaa, jos jakelussa on valmiina paremmat näytönohjaimen ajurit. Taas, jos muistia on enemmän käytössä, niin sekin voi vaikuttaa, mutta ei ole mitenkään itsestään selvää.
- muusta tahmeudestahan ei yllä mainittu Xubuntulla, joten sitä on paha spekuloida. Tällöin hyvin kevyen jakelun käytöstä ei tässä mielessä ole mitään hyötyä - tai voi olla jos jotakin tällaista esiintyykin.
- tähän pitänee selvyyden vuoksi lisätä sekin, että tietysti eri jakeluissa voi olla eri ohjelmat. Esim. Word-tiedoston editointi voi olla hyvin paljon nopeampaa jonkun kevyt-distron ohjelmalla kuin vaikkapa Libre Officella. Tämäkin on kuitenkin oma asiansa, eikä suoranaisesti riipu distrosta, vaan distro sisältää oletuksena eri ohjelmia, jotka ovat hyviä vaihtoehtoja tai eivät ole (riippuu tarpeista). Samoin joku HD-videon player saattaa olla parempi kuin joku muu (usein onkin).
Lisäksi voisi todeta, että kaikki jakelut saa kyllä toimimaan hitaasti, mutta lähtökohtaisesti Linux-jakelut eivät ole tällaisia (päinvastoin kuin esim. Vista on). Omalla toiminnallaan tai vaikkapa huonosti käyttäytyvillä ohjelmilla jakelun saa hitaaksi, eikä se välttämättä vaadi paljoakaan. Joten suorituskykytestejä kannattaa Linuxeilla tehdä alussa, ennenkuin asentelee omia juttuja siihen.
-
Lisäksi voisi todeta, että kaikki jakelut saa kyllä toimimaan hitaasti, mutta lähtökohtaisesti Linux-jakelut eivät ole tällaisia (päinvastoin kuin esim. Vista on). Omalla toiminnallaan tai vaikkapa huonosti käyttäytyvillä ohjelmilla jakelun saa hitaaksi, eikä se välttämättä vaadi paljoakaan. Joten suorituskykytestejä kannattaa Linuxeilla tehdä alussa, ennenkuin asentelee omia juttuja siihen.
Työpöytäympäristöissä on paljon eroa nopeuden suhteen. KDE4 ripeytyi kummasti kun vaihdoin neliydin prosun. LXDE taas ei juuri nopeutunut, kun jo tuplaydin prosulla käynnistyi lähes heti. Nopeusero ei kyllä
johdu ikkunamanagerista vaan muista työpödän toimista. Jos KDE:n tiedostonhallinnalla avaa kansion, jossa
on tuhannen kuvaa, niin menee hetki metadatan lukuun ja pikkukuvien luontiin. LXDE selviää tästä nopeammin kun käyttää kevyempiä ohjelmia. Jos LXDE työpöydällä käynnistää jonkun KDE-ohjelman taas kuluu aikaa QT- ja KDE-kirjastojen lataukseen mistä seuraa koneen tahmailu. Sopivien ohjelmien valinnalla voi vaikuttaa paljon nopeuteen ja käytettävyyteen. Nopealla koneella voi lukea Open Officella sekunnissa parissa pienetkin tiedostot, mutta hitaalla koneella kannattaa käyttää jotain muuta. Historiallisista syistä luen vieläkin README ja vastaavat cat tai less komenoilla, lokit tail -n 50 tiedosto ja on nopeaa.
Teräväpiirron katseluun vaikuttaa oleellisesti osaako näytönohjain purkaa dataa ja onko tuki otettu käyttöön. Muutamalla kympillä saa uuden näytönohjaimen joka kykenee tähän, joten vanhan raudan kanssa on turha tapella. Käynti verkkokaupassa on nopeaa ja poistaa paljon murheita.
-
...
Työpöytäympäristöissä on paljon eroa nopeuden suhteen. KDE4 ripeytyi kummasti kun vaihdoin neliydin prosun. LXDE taas ei juuri nopeutunut, kun jo tuplaydin prosulla käynnistyi lähes heti. Nopeusero ei kyllä
johdu ikkunamanagerista vaan muista työpödän toimista. Jos KDE:n tiedostonhallinnalla avaa kansion, jossa on tuhannen kuvaa, niin menee hetki metadatan lukuun ja pikkukuvien luontiin. LXDE selviää tästä nopeammin kun käyttää kevyempiä ohjelmia.
...
Näin on - tähän viittasin siinä kohdassa jossa sanoin että eri jakeluissa voi olla erilaiset vakio-ohjelmat. On tosin on sitten makuasia pitääkö tiedostoselain laskea työpöytäympäristöön kuuluvaksi - itse en laskisi, koska esim. mainittu esimerkki on Windowsista lähtien käyttäjän aivan oma asia, miten hän haluaa tiedostoja katsella - pikkukuvilla vai ikoneilla vai listana vai esikatselulla vai miten. *buntuissakin on vastaavat säätömahdollisuudet jotka vaikuttavat aikaan aivan oleellisesti, esim. juuri kuva-albumien kanssa.
Sen sijaan sitten kun otetaan aivan erilainen jakelu, esim. Puppy Linux, jota ajetaan aina roottina, tuollainen tiedostojen listaus voi sitten muuttua nopeudeltaan aivan erilaiseksi, mutta muutos ei johdu työpöydästä vaan jakelusta itsestään.
-
Eikös se tiedostoselain/tiedostostonhallinta ole se tärkein ohjelma ja sen tiedostosidokset muihin ohjelmiin, millä katsoa tai muokata tiedostoa. Mitä paremmin se on liitettynä työpöytään sen parempi. Miten metadataa käsitellään voi tietty säätää. Nykyajan kameroiden kuvakoot jo sitä luokkaa (jopa 100mb) että esikatselu oikeasti kestää. Vertaus Windowsiin huono koska siitä IE selainta ja monia muitakaan osia ei saa poistettua ja kuuluvat minusta työpöytään olleellisesti. KDE:n tiedostoselaimen saa tietysti poistettua. Kun tuossa vilkaisin Dolphinin riippuvuuksia, niin itse ohjelma on aika pieni kun käyttää niin paljon eri kirjastoja, joita ilman KDE ei käytännössä toimi. Eli minusta on käytännossä osa työpöytää.
-
Vertaus Windowsiin huono koska siitä IE selainta ja monia muitakaan osia ei saa poistettua ja kuuluvat minusta työpöytään olleellisesti. KDE:n tiedostoselaimen saa tietysti poistettua. Kun tuossa vilkaisin Dolphinin riippuvuuksia, niin itse ohjelma on aika pieni kun käyttää niin paljon eri kirjastoja, joita ilman KDE ei käytännössä toimi. Eli minusta on käytännossä osa työpöytää.
Toisaalta Dolphin riippuu työpöydästä, mutta KDE-työpöydän voi asentaa vaikkei laittaisi Dolphinia (tietääkseni). Tästä tulikin mieleeni, että Windowsiin pitäisi saada mahdollisuus poistaa työpöytä ja asentaa sen tilalle mitä haluaa. Järjestelmästä pitäisi voida käyttää vaikka vain pelkkä ydin. Noh, ehkä minulla ei olisi sille käyttöä, mutta tätä voi harrastaa vapailla järjestelmillä esimerkiksi niin, että vaihdetaan Linux-jakeluun FreeBSD:n ydin tai FreeBSD-ytimen päälle laitetaan GNU-softaa (kFreeBSD/Debian ja OpenSolariksen ytimellä taisi olla Ubuntu Nexenta nimellä, se onkin sitten toinen juttu kumpia noista nuo ovat).
-
Tiedostoselainta voi minun puolestani pitää osana työpöytäjärjestelmää tai olla pitämättä, mutta silloin pitää olla hyvin tarkkana että missä kontekstissa mitäkin arvioi. En nyt tarkoita (tietenkään) sitä, että sinä olisit arvioinut väärin, mutta itse puhun yleisemmässä merkityksessä.
Esimerkkejä kontekstin tarkkuudesta:
- jos puhutaan työpöytäjärjestelmän muutoksesta suhteessa edelliseen versioon, niin pitääkö (joillakin) *buntuilla puhua myös Nautiluksen paranemisesta (esim. Bookmarksit ja ulkoiset levyt)? Nautilushan on sinänsä parantunut koko ajan.
- vaikka työpöytäjärjestelmä on "erilainen", niin Nautilus ei ole välttämättä yhtään erilainen, joten näiltä osin erilaisilla työpöytäjärjestelmillä ei olekaan mitään eroa
- onko Nautilusta pakko käyttää, vai voiko käyttää jotain muuta tiedostoselainta? Voiko käyttää esim. sellaisiin tehtäviin kuten "massamainen uudelleennimeäminen" jotakin muuta, vai onko työpöytäjärjestelmä automaattisesti "huono", jos se ei oletuksena sisällä oikeanlaistan (kullekin ihmiselle oikeanlaista) tiedostoselainta?
- onko tiedostoselainta pakko käyttää kaikkeen, vai voiko käyttää komentoriviä, joka kuitenkin yleensä mielletään täysin työpöytäjärjestelmään kuulumattomaksi osaksi? Kuitenkin komentoikkunalla, joko on oleellisesti parempi Linuxissa kuin joissakin kilpailijoissa, voi tehdä oikein hyvin tiettyjä asioita. Onko siis komentorivin hyvyys työpöytäjärjestelmän hyvyyttä vai ei? Sekin sinänsä integroituu työpöytäjärjestelmään, Linuxissa paremmin.
- onko tiedostoselain edelleen hyvä, vaikka sen oletukset ovat huonot eivätkä sovellu "kaikkeen". Mielestäni kyllä, ja perusteluni edellä oli se, että jopa Windowsissa asiaa on aina joutunut säätämään, joten tässä suhteessa osaaminen Linux-puolella on mielestäni itsestään selvä vaatimus käyttäjälle. Jos tämä hyväksytään, niin väärin säädetyn tiedostoselaimen hitaus EI ole työpöytäjärjestelmän hitautta, vaan se on käyttäjän oma virhe.
- joissakin järjestelmissä ei ole tiedostoselainta olleenkaan (Android). Onko tämä jakelun vai työpöytäjärjestelmän hyvä puoli että tätä ei tarvita ... tai vaihtoehtoisesti koko jakelun puute, että tätä ei ole? Se, että erillisen tiedostoselaimen kuitenkin voi asentaa, lienee kuitenkin jakelun ansiota, ei työpöytäjärjestelmän ansiota? Samoin se, että tietyt ohjelmat avaavat oman tiedostoselaimensa, lienee näiden ohjelmien ja jakelun ansiota, että tällainen on mahdollista.
-
Toisaalta Dolphin riippuu työpöydästä, mutta KDE-työpöydän voi asentaa vaikkei laittaisi Dolphinia (tietääkseni). Tästä tulikin mieleeni, että Windowsiin pitäisi saada mahdollisuus poistaa työpöytä ja asentaa sen tilalle mitä haluaa. Järjestelmästä pitäisi voida käyttää vaikka vain pelkkä ydin. Noh, ehkä minulla ei olisi sille käyttöä, mutta tätä voi harrastaa vapailla järjestelmillä esimerkiksi niin, että vaihdetaan Linux-jakeluun FreeBSD:n ydin tai FreeBSD-ytimen päälle laitetaan GNU-softaa (kFreeBSD/Debian ja OpenSolariksen ytimellä taisi olla Ubuntu Nexenta nimellä, se onkin sitten toinen juttu kumpia noista nuo ovat).
Joskus oli DOS ja sitä pidettiin käyttöjärjestelmänä ja sen päällä oli useampiakin ikkunasysteemejä. Tunnetuimmaksi tuli Windows 3. Linuxia voi mainiosti käyttää ilman X:ää. Windowsista tuskin voi sanoa
samaa. KDE toiminee jollain tavalla Windowssissa. En käytä Windowssia, joten ajatus kokeilemisesta ei kiinnnosta.
Dolphin ei ole mitenkään pakollinen KDE työpöydässä. KDE työpöydän sovellukset käyttävät paljolti samoja kirjastoja kuin Dolphin. Samoin tekee vaikka Konqueror selain. Mitä ilman tulee toimeen myös. Toki voi käyttää vaikka Nautilusta. Nautilus vaan vaatii paljon Gnome työpöydän GTK+ kirjastoja, mikä käytännössä vastaa Gnome työpöydän asentamista.
Heikkotehoisella koneella on oleellista, että työdän eri softat ei kauheasti lataile eri kirjastoja. XFCE työpöytään on käsittääkseni liitetty monia Gnome sovelluksia. Jos riippuvuuksissa on mukana vielä Gnome 2 ja 3 versioiden kirjastot niin ei ihme jos tuntuu hitaalta. Samoin LXDE joka on kevyt. Siinäkin lxterminal käyttää GTK+, Glib kirjastoja, vaikka itse ohjelma on pieni (vähän lähdekoodia). Tuossa kun asentelin yhden HTPC:n suuttutti hieman kun riippuvuudet vaativat useampaa GTK+ kirjastoa kun minusta olisi hyvä jos pärjäisi vain yhdellä.
-
Mikä ero on Xubuntun ja Mint XFCE:n välillä työpöytäkuvakkeiden suhteen, kun Mintissä ei ole noita rumia laatikoita kuvakkeiden nimissä, mutta Xubuntussa on? Pikkujuttu, mutta jos sen saa muutetuksi, niin...
(http://i1.aijaa.com/t/00262/11576705.t.jpg) (http://aijaa.com/Wae8TV)
-
oobetimerin vinkkaama ja suomentama ohje http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=42931.0
terveisin Timo
-
oobetimerin vinkkaama ja suomentama ohje http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=42931.0
terveisin Timo
Tänks! Tämä ohje oli mennyt silmien ohi kokonaan.
Toimii hyvin. :)
-
Kokeilin uusinta Xubuntua muistitikulta ja yllätyin positiivisesti. Jos nyt pitäisi suositella jollekin, mikä Linux-jakelu kannattaa asentaa koneelle, Xubuntu ja Mint Xfce kilpailisivat kärkisijoista. En löytänyt Xubuntusta oikeastaan mitään epämukavia puolia, ja se on minun kaltaiselleni "kriitikolle" harvinaista. Erityisesti pidin Xubuntun helposta ja monipuolisesta muokattavuudesta.
Kun arvioin käyttöjärjestelmän sopivuutta itselleni, arvioin sitä tietenkin omien tarpeitteni ja käyttötapojeni kannalta. Vaatimukset Linuxille ja Windowsille ovat hieman erilaiset, koska hyväksyn sen tosiasian, että on olemassa joitakin asioita, joita ei voi tehdä Linuxilla yhtä hyvin kuin Windowsilla. Nämä hommat jätän suosiolla Windows-koneella tehtäväksi.
Käytän Linux-tietokonetta nettisivujen katselemiseen ja nettifoorumeille ja blogeihin kirjoittamiseen (tätäkin kirjoitan Ubuntulla). Tarvitsen siis sellaisen työpöydän ja selaimen yhdistelmän, jossa nettisivua näkyy mahdollisimman paljon ja työpöytää ja selainta mahdollisimman vähän. Videoiden ja muiden juttujen on tietenkin toimittava. Tekstinkäsittelyn pitää myös onnistua, koska kirjoitan joskus jutut tekstinkäsittelyohjelmassa sekä taltioin tekstejä sen avulla. Myös valokuvia pitää pystyä jonkin verran käsittelemään, koska blogeihin tulee myös kuvia. Ja tiedostojen käsittelemisen pitää tietenkin olla myös sujuvaa, mitä se onneksi Linuxissa onkin (paitsi muistitikun formatointi - jonka teen Windowsilla). Videoiden tekemisessä olen uudestaan siirtynyt käyttämään Windowsia käytettyäni välillä Kdenliveä (koneiden tehokysymyksistä johtuen). Haluan silti, että myös Linuxilla pitää pystyä tekemään tarvittaessa video.
Suurimmat ongelmat Linux-käyttöjärjestelmässä olen kohdannut äänen käsittelemisessä. Joku asia toimii, joku asia ei toimi. Joku asia toimii yhdessä koneessa, joku toisessa koneessa, joku ei missään koneessa. Esimerkiksi "Traverso" -nimisestä ohjelmasta en ole saanut tähän mennessä ulos pihaustakaan ääntä, vaikka ohjelmalla muistaakseni pitäisi olla jotain tekemistä äänen kanssa.
Käytettävyydeksi riittää se, että ohjelmat voi käynnistää helposti, ja niiden välillä voi siirtyä helposti, ja käyttäjä näkee, mitä ohjelmia hän parhaillaan käyttää. Ei tämän kummempaa. Minun mielestäni yksi paneeli riittää kaikkeen tähän. Siihen voi olla tallennettu muutaman "suosikkiohjelman" käynnistysnappi. Harvemmin käytettävät ehtii kyllä käynnistää menun kautta. Paneelista näkee, mikä ohjelma on päällä. Ja jos paneelissa vielä on kello sekä joitakin pieniä "launchereita" verkon säätämiseen ja työpöytien valitsemiseen, mitä muuta enää tarvitsee? Miksi työpöydällä pitäisi olla vielä toinen paneeli pomppimassa esille ruudun reunan alta tai jököttämässä pysyvästi pystyssä ruudun reunassa. Miksi yhdellä paneelilla ei pärjää?
Xubuntusta saa tehtyä tässä suhteessa lähes täydellisen. Ensiksi tarpeeton toinen paneeli pois häiritsemästä ja sen jälkeen toiseen paneeliin tarvittavat jutut, ja homma on siinä. Toimii hyvin ja näyttää hyvältä. Helppo ja yksinkertainen käyttää.
http://1.bp.blogspot.com/-Xs-bfaYgg0U/UPfYfAgbeVI/AAAAAAAAA-I/IYWaXjbsX2E/s1600/Screenshot+-+01172013+-+10:08:58+AM.png
Xubuntussa on ilmeisesti pääosa Ubuntun hyvistä puolista, joten se toiminee moitteettomasti. Kaikkein tärkein asia käyttöjärjestelmässä mielestäni on vakaus. Järjestelmä ei saa kaatua ja tuhota kaatuessaan käsiteltävänä olevia tietoja. Kun on kirjoittanut sivun tekstiä - ja hupsista - se häviää silmänräpäyksessä tallentamattomana, käyttöjärjestelmää ei tuolla hetkellä ainakaan kehu ja kiittele. En tiedä, miten vakaa Xubuntu on, mutta jos se yhtä vakaa kuin Ubuntu, aihetta huoleen ei taida olla. Ja tietenkin kirjoitukset pitää välillä tallentaa, mutta touhun ja tohinan keskellä tallennusnapin painaminen voi unohtua.
http://4.bp.blogspot.com/-SLajDUme6lA/UPfX8WXCOYI/AAAAAAAAA9w/ERJk61TZdI0/s1600/Screenshot+-+01172013+-+10:46:21+AM.png
-
12.10 Xubuntu läppärillä. XFCE 4.10:n sääappletti on hieno, tarkka ja mieleinen. Vielä kun olisi karttanäyttö 8). Säätiedot tulevat Norjasta mikä ei ole kuin hyvä asia. Miten tämän appletin saa niputettua johonkin muuhun työpöytään. terveisin Timo
-
12.10 Xubuntu läppärillä. XFCE 4.10:n sääappletti on hieno, tarkka ja mieleinen. Vielä kun olisi karttanäyttö 8). Säätiedot tulevat Norjasta mikä ei ole kuin hyvä asia. Miten tämän appletin saa niputettua johonkin muuhun työpöytään. terveisin Timo
Täällä myös Xubuntu, mutta 12.04 ja miniläppärissä, ja muuta ei voi kun kehua. Ja noita paneeleita tarvitsen kaksi kun yhteen ei tässä minissä mahdu kaikki. Työpöydälle en halua käynnistimiä, joten sivulla pystyssä unitymäisesti on vakiokäynnistimet. Työpöydällä useimmiten Conky, mutta sillekin tein oman käynnistimen. Paneelitkin pidän piiloutuvina niin on hyötytilaa enemmän tässä sohvarönötyskoneessa.
Mutta... XFCE 4.10:n sääappletti on hieno, tarkka ja mieleinen.
Mistä tuon löysit? Olen vähän sääkonetta kaivannut.
Terveisin toinen Timo.
-
Mistä tuon löysit? Olen vähän sääkonetta kaivannut.
Kiva! Toinenkin sää-friikki :D. XFCE 4.10 on Xubuntu 12.10 oletustyöpöytä. 4.10 työpöydän voi asentaa 12.04 päälle ja nauttia tuosta uudesta sääappletista.Tuossa ohjeen tynkää:
http://www.webupd8.org/2012/05/install-xfce-410-in-xubuntu-1204.html
terveisin Timo
-
Mistä tuon löysit? Olen vähän sääkonetta kaivannut.
Kiva! Toinenkin sää-friikki :D. XFCE 4.10 on Xubuntu 12.10 oletustyöpöytä. 4.10 työpöydän voi asentaa 12.04 päälle ja nauttia tuosta uudesta sääappletista.Tuossa ohjeen tynkää:
http://www.webupd8.org/2012/05/install-xfce-410-in-xubuntu-1204.html
terveisin Timo
Mielenkiintoista. Kiitos. ;D
-
Oops... onhan siellä säätiedotuslisäke myös 12.04 Xubuntun xfce4 työpöydälle. Onko tullut jossain päivityksessä, vai enkö vaan ole huomannut ennen? Hyvin kuitenkin tuntuu toimivan ja ihan kivan näköinenkin. Löytyy paneelin elementeistä.
-
Gigolon toimintaa ihmettelin minäkin taannoin kun se ilmestyi xubuntuun. Vaikutti aika tekeleeltä eikä oikein mitään dokumenttiakaan löytynyt, joten luovutin enkä sen koommin ole koskenut.
Verkkolevyt olen asettanut /etc/fstab tiedostoon tähän tapaan:
//serveri/docs /home/retu/docs cifs credentials=/root/jemma,iocharset=utf8,user,noauto 0 0Käyttöä siis helpottaa kun levyn voi user option ansiosta liittää sudottamatta ja noauto estää serverin hamuilun konetta bootatessa. Verkon käyttäjätunnuksiakaan ei tarvitse syötellä, kun ne ovat jemmassa erillisessä tiedostossa, joka on suojassa /root-hakemistossa. ...
Jouduin minäkin tuon gigolon kanssa tekemisiin. Sillä kyllä saa verkkolevyt määriteltyä, mutta käsitykseni mukaan ne unohtuvat kirjautuessa ulos. Voisiko joku olla ystävällinen ja kertoa, kuinka tuo lainauksessa mainittu erillinen tiedosto rakennetaan.
-
Voisiko joku olla ystävällinen ja kertoa, kuinka tuo lainauksessa mainittu erillinen tiedosto rakennetaan.
/etc/fstab on tiedosto, jossa oletuksena (automaattisesti konetta käynnistettäessä) liitetään osioita ja verkkoasemia.
Nuo liittämiset on tehtävissä myös manuaalisesti. Ehkä jotakin strategiaa ja taktiikkaa voi soveltaa lukemalla manuaaleja:
http://manned.org/gigolo/76cb1bf3
http://www.uvena.de/gigolo/
http://www.uvena.de/gigolo/help.html
-
@Leko, siinä mainitsemassani erillisessä tiedostossa on käyttäjätunnukset, yms. kirjautumistiedot omilla riveillään tähän tapaan:
username=käyttäjätunnus
password=salasana
domain=verkko
Tosin tuota domainia en ole käyttänyt, sattuneesta syystä olen säästynyt active directoryltä ja domaineilta ;)
Kts. myös:
man mount.cifssiellä on lisätietoja tuosta ja muistakin cifs mount parametreista.
-
Tarkoitukseni on asentaa jossakin vaiheessa Xubuntu kiinteästi johonkin koneeseen. Toistaiseksi olen vain leikkinyt sen kanssa USB-tikun avulla.
Halusin nähdä, kuinka helppoa Xubuntua on muokata ulkonäöltään Gnome 2:n suuntaan tavallisilla perusasetuksilla. Eihän USB-käytössä juuri muita taida voida tehdäkään. Kiinnostaisi tietää, onko mitään (sitten, kun Xubuntu on kiinteästi asennettu) tehtävissä ikkunanapeille, jotka eivät ole yhtä hienon näköisiä kuin Gnome 2:ssa.
Ohessa on kuva, jossa näkyy Xfce:n ikkunakuvakkeita ja sen yläpuolella kuvaan keinotekoisesti liitettyjä Gnome 2:n ikkunakuvakkeita. Kuten näkyy, jälkimmäiset ovat tyylikkäämpiä. Niissä on kulmistaan pyöristetty suorakulmiokuvio, ja ne ovat (tai kuvio saa ne näyttämään niin kuin ne olisivat) kauempana toisistaan kuin Xfce:n napit, jotka ovat lähinnä vain tylsän näköisiä toisissaan kiinni olevia laatikoita.
En koskaan tule ymmärtämään Gimpin layereita, joten kuvan kanssa oli ongelmia. Kai siitä idea kuitenkin näkyy.
http://kuvaton.com/k/Y53e.png
Ylemmät vaaleat napit ovat siis g2:sta ja alemmat tummansiniset napit Xfce:stä. Jälkimmäiset kun saisi jotenkin näyttämään g2:n napeilta. Onko niissä minikokoinen kuva päällä, vai miten muotoilu on tehty?
-
Eikö onnistu teemaa muuttamalla?
(Jos ei onnistu live-versiolla, niin asennuksen jälkeen ainakin pitäisi onnistua)
-
Eikö onnistu teemaa muuttamalla?
Joo, mutta xfce:ssä on erikseen teemanvalinta ikkunamanagerille (xfwm), joka määrittää mm. noiden nappien tyylin.
Asetukset - Ikkunamanageri.
-
Asennettu nyt kiinteästi koneeseen. En ole saanut suomenkielen oikolukua toimimaan Libre Officessa. "Extension Manager" näyttää: "Writing aids based on Voik... 3.4.0.20130717 Voikko development community".
Abi Wordissa suomen kielen oikoluku yllättäen toimii.
-
Mitä voikkoon liittyviä paketteja sinulla on asennettuna?
-
Asensin kaiken, mitä löytyi. Muistelen, että oikoluvun saaminen toimimaan on joskus aikaisemminkin ollut hieman hankalaa. En muista, miten asia on ratkennut.
http://kuvaton.com/k/yY8d.png
http://kuvaton.com/k/yY8w.png
-
Millaiset kieliasetukset sinulla on LibreOfficessa (Työkalut->Asetukset->Kieliasetukset->Kirjoituksen aputyökalut)?
Käytettävissä olevat kielimoduulit -listassa pitäisi olla valittuna:
Oikoluku (Voikko)
Hunspell SpellChecker
Kieliopin tarkistus (Voikko)
Tavutus (Voikko)
-
Kiitos neuvoista. Oikoluku toimii nyt, vaikka luettelo ei ole edellä mainittu vaan seuraava:
Hunspell SpellChecker
Libhyphen Hyphenator
OpenOffice.org New Thesarus
Toisessa koneessani on Mint, joten katsoin siitä, mitä suomen kieleen viittaavia paketteja oli asennettu. Asentelin samoja. Asensin kuitenkin paljon turhaa, koska tulkitsin listaa väärin. En löytänyt Mintistä ensiksi Synaptic Package Manageria, joten käynnistin Software Managerin. Kirjoitin hakusanaksi Finnish, jolloin tuli pitkä luettelo paketteja. Valitsin - ja tässä tein virheen - "näytä" kohdasta asennetut paketit ja aloin asentaa samoja Xubuntuun. Vasta myöhemmin huomasin, että rasti ruutuun olikin merkinnyt saatavilla olevien pakettien valintaa - ei asennettujen. Ja niinpä asentelin Xubuntuun näitä saatavilla olevia paketteja, joista lähes kaikki olivat ilmeisesti täysin tarpeettomia. Joku niistä kuitenkin oli ollut hyödyllinen, koska oikoluku alkoi toimia, kun seuraavan kerran käynnistin LibreOfficen.
Oikeasti Mintissä näyttäisi olevan "Finnish" -hakusanalla näkyviä asennettuja paketteja vain seuraavat:
voikko.fi
libreoffice-voikko
libvoikko1
xul-ext-mozvoikko
(ja Synaptic Package Managerin mukaan lisäksi)
libenchant-voikko
libhunspell-1.3-0
Xubuntussa vastaava lista on tällä hetkellä pitkä johtuen turhista asennuksistani. Listassa on kaiken maailman festvox-suopuhe-common ja language-pack-kde-fi jne. Ehkä pitäisi poistaa tarpeettomia – kunhan ei samalla poistaisi sitä, mikä sai oikoluvun toimimaan.
http://kuvaton.com/k/yYpd.png
Oikoluku ei näytä toimivan aivan samalla tavalla. Se merkitsee Xubuntussa virheelliseksi sanoja, jotka se Mintissä hyväksyy. Oikoluku merkitsee vääriksi muitakin kuin kuvassa näkyviä sanoja (esimerkiksi tässä kirjoituksessa sanat ”kirjautunut”, ”käyttäjätunnuksella” ja ”selain”). Oikoluku ei siis taida toimia aivan niin kuin pitäisi – vai joko yleistynyt tapa kirjoittaa yhdys sanat erikseen on tarttunut Voikkoonkin.
AbiWordissa oikoluku toimii kuten Mintissä (kopioin saman tekstin sinne ja vertasin).
P.S. Kysyn vielä paria asiaa, jotka tulivat esille, kun tein edellä mainittua kuvaa ja siirsin sitä varten tekstin Google Driven kautta.
A) Mistä mahtaa johtua, että Xubuntussa jää jumiin sille ”Google-tilille”, johon ensimmäisen kerran on kirjautunut. Ulos kirjautuminen ja uudella käyttäjätunnuksella sisälle kirjautuminen ei ole mahdollista. Tämä koskee sekä Chromea että Firefoxia. Selain ei anna muita mahdollisuuksia kuin sille yhdelle tilille sisään kirjautumisen. Mintissä tällaista ei esiinny.
B) Mintin ”Screenshot” tallentuu pääkansioon ”tietokoneen nimi”, vaikka yritän tallentaa sen alakansioon ”Pictures”. Onko tämä Mintin normaali ominaisuus vai virhe? Xubuntussa ”Screenshotin” voi tallentaa minne haluaa.
(Sorry, että tämä kommenttini poukkoilee asiasta toiseen.)
-
Kiitos neuvoista. Oikoluku toimii nyt, vaikka luettelo ei ole edellä mainittu vaan seuraava:
Hunspell SpellChecker
Libhyphen Hyphenator
OpenOffice.org New Thesarus
Eli Voikko ei ole käytössä, kuten myös oikoluvun tuloksista voi päätellä. LibreOffice käyttää jotain yksinkertaisempaa suomen kielen sanastoa. Etkö pysty lisäämään luetteloon Voikkoa edes näillä ohjeilla:
http://voikko.puimula.org/ooo-kielityokalut.html
Asennettuasi lisäosan varmista, että Voikko on aktivoitu kirjoituksen aputyökaluissa. Tämän voit tehdä valitsemalla Työkalut -> Asetukset -> Kieliasetukset -> Kirjoituksen aputyökalut (engl. Tools -> Options -> Language Settings -> Writing aids). Paina listan Käytettävissä olevat kielimoduulit (Available language modules) vieressä olevaa painiketta Muokkaa (Edit). Näyttöön avautuu uusi ikkuna. Valitse kielivalikosta suomi ja rastita kohdat Suomen kielen oikoluku (Voikko), Suomen kieliopin tarkistus (Voikko) ja Suomen kielen tavutus (Voikko). Jos listalla on muita oikeinkirjoitus- tai tavutusmoduuleja, poista rastit niiden edestä.
-
Jostakin syystä ei vain ota onnistuakseen.
http://kuvaton.com/k/yYWx.png
Ei näy moduuleja, mistä valitsisi.
-
Oops... onhan siellä säätiedotuslisäke myös 12.04 Xubuntun xfce4 työpöydälle. Onko tullut jossain päivityksessä, vai enkö vaan ole huomannut ennen? Hyvin kuitenkin tuntuu toimivan ja ihan kivan näköinenkin. Löytyy paneelin elementeistä.
Mulla taas lakkasi jossain vaiheessa toimimasta(Xubuntu 12.04 64-bit), eikä enää löydä mitään paikkakuntaa. Koetin asentaa uudelleenkin, ei auttanut. Mistähän mahtaa kiikastaa?
MUOKKAUS: Pitäisi olla versio vähintään 0.8.3. Mulla 0.7.4-3. Onko sulla uudempi XFCE kuin vakio 4.8 ?
lähde:
http://goodies.xfce.org/projects/panel-plugins/xfce4-weather-plugin (http://goodies.xfce.org/projects/panel-plugins/xfce4-weather-plugin)
T:Jallu59
-
Sexy sääapletti on versiossa 4.10 (kuten noissa eo. viesteissäkin mainitaan).
-
Sexy sääapletti on versiossa 4.10 (kuten noissa eo. viesteissäkin mainitaan).
Kiitos tiedosta. Menipä ohi tuo tieto tuosta viestimassasta. Täytyypä koittaa päivittää tuo 4.10 tähän 12.04:ään ;D
T:Jallu59
-
Jostakin syystä ei vain ota onnistuakseen.
http://kuvaton.com/k/yYWx.png
Ei näy moduuleja, mistä valitsisi.
Jep. Tuossa kuvassa pistää silmään myös se, että koko käyttöliittymä on XFCE:tä myöten englanninkielinen. Ongelma ehkä ratkeaisi vaihtamalla koko järjestelmän kieliasetukset ja tarvittaessa asentamalla libreoffice-l10n-fi -paketin. Helpommalla olisit päässyt valitsemalla jo asennusvaiheessa kieleksi suomen.
-
Annan osittaisvastauksen aiemmin esittämääni kysymykseen:
"Mistä johtuu, että Xubuntussa jää jumiin sille ”Google-tilille”, johon ensimmäisen kerran on kirjautunut. Ulos kirjautuminen ja uudella käyttäjätunnuksella sisälle kirjautuminen ei ole mahdollista. Tämä koskee sekä Chromea että Firefoxia. Selain ei anna muita mahdollisuuksia kuin sille yhdelle tilille sisään kirjautumisen."
En vieläkään tiedä, mistä edellä mainittu varsinaisesti johtuu, mutta ongelma ratkesi siten, että valitsin Googlen alkusivun oikeassa ylälaidassa olevan pallon kautta vaihtoehdon "ad account". Sen jälkeen kirjauduin tälle uudelle "tilille" ja pois entiseltä tililtä ja vielä kerran sisään uudelle.
Kirjautuminen näyttää siis olevan kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on se, kun kirjaudutaan selaimeen, ja toinen on se, kun kirjaudutaan varsinaisesti Googlen tileille. Tämä on todennäköisesti ollut useimmille käyttäjille itsestään selvyys, mutta jonkunhan on aina oltava viimeinen, joka asiat hoksaa.
Tähänastiset kokemukset Xubuntusta ovat olleet enimmäkseen positiivisia.
Kokeilin välillä Debiania (Xfce) USB-muistitikulta. Xubuntusta löytyy valmiita "Appearance" tyylejä kahdeksan, ja "Window Managerista" vielä yksitoista lisää, joten erilaisia vaihtoehtoja muokata ulkonäköä on kohtalaisen paljon. Debianissa niitä on kuitenkin enemmän. Tyylejä löytyy 31 kappaletta, ja sen lisäksi "Window Managerissa" on vielä 96 tyylivaihtoehtoa. Saisikohan Xubuntuunkin jostakin hieman lisää "tyylejä"?
-
Saisikohan Xubuntuunkin jostakin hieman lisää "tyylejä"?
Saa, kun asennat. Repoissa on esim. xfwm4-themes paketti.
-
Kiitos neuvoista. Nyt ikkunointityylejä löytyy suuri määrä. Ja mikä ihmeellisintä, suomenkielen Voikko lisukkeineen ilmestyi Libre Officen Writing Aids -kielimoduuleihin. En tiedä, miten se sinne tuli, mutta siellä se yllättäen oli, kun tarkistin asian. Olin jo luovuttanut. Muutin jossakin vaiheessa koko järjestelmän kielen suomeksi ja sen jälkeen takaisin englanniksi. Ehkä tällä oli jotain merkitystä, vaikka en heti vaikutusta huomannutkaan. Nyt oikoluku joka tapauksessa toimii niin kuin pitää.
Oikolukukokeilujen lomassa asensin kokeeksi – en tiedä oliko tämä huono temppu Libre Officea ajatellen – tietokoneeseen kiinalaisen Kingsoft Officen. Aika näppärä, vaikka siinä ei tietenkään ole suomen kielen korjaustoimintoa. Ohjelman fonttivalikoima on huomattava.
Yleisesti ottaen olen ollut tyytyväinen Xubuntuun. Satunnaisia virheilmoituksia tulee silloin tällöin, mutta mitään kovin vakavalta tuntuvaa ei ole tapahtunut.
http://kuvaton.com/k/yYta.png
http://kuvaton.com/k/yYtY.png
http://kuvaton.com/k/yYty.png