LED-lamppu, kusetustako?

[Sami Lehtinen]

Tuossa katsoin Olympialaisten sulkemisen, siinähän olivat aika kivasti tehneet koko stadionin katsomoista jättimäisen led-näytön. Tosi kiva lisä tuollaisiin isoihin tapahtumiin. Kiva että nuo parikymmentä vuotta sitten visioidut jutut siirtyy pikkuhiljaa todellisuuteen.



Samoin ne autot jotka oli pinnoitettu led-näytöillä oli aika kivan näköiset.

P.S. Ihan tässä lähellä on parkissa yksi jätti led-näyttö.

[Ripa]

Energian säästölamppujen vihaajan kommentit asiaan:

1 Koko laki hehkulamppujen kieltämisestä on lähtöisin aivan toista olosuhteista, kun suomessa, eikä alkuperäisenä ideana ole ollut missään vaiheessa säästää valaistukseen käytettyä energiaa!

Miksi moinen laki sitten syntyi? Jossain toisissa maissa, kuten Yhdysvallat ja Australia idea sai alkunsa ja kannatusta kyllä nimenomaan energian säästöön nojaten, mutta aivan toisista syistä.

Noissa maissa on lämmintä ja mukavuuden haluiset ihmiset haluaa käyttää ilmastointilaitteita, joten hehkulampuista syntyvä lämpö pumpataan ulos ilmastointikoneilla. Hehkulampun tuottaman lämmön pumppaaminen ulos lämpöpumpulla on kovin kova energian syöppöä touhua, jolloin tärkeämpää oli lämpöpumppujen (ilmastointikoneiden) energian kulutuksen pieneneminen.
 
Olen itse tehnyt ”pitkällisen seurantatutkimuksen” suomen olosuhteista ja todennut seuraavaa.
- kesällä on suomessa valoisaa ja lisävaloa tarvitaan harvoin.

- talvella on usein pimeää, mutta oman ”vuosia kestäneen” seurantatutkimuksen mukaan meillä ei talvella ole koskaan tarvinnut käyttää ilmastointikonetta asunnon viilentämiseen. Sen sijaan kaikki hehkulampuista tuleva lämpö asuntoon on ollut tervetullutta.
 
2 Energiansäästölamppujen rakenne on:
- ympäristöä rasittava
- tehty tahallisesti kuluttajalle kalliiksi
- aiheuttaa sähköverkkoon häiriöitä jotka
a)  häiritsee muita laitteita
b) kuormitta sähkönsiirtoverkkoa
c) aiheuttaa verkkoon loisvirtoja, jotka pitää kompensoida.
c+) loisvirrat saattaa saada kWh mittarit (sähkömittarit) näyttämään väärin.
(arvatkaa mihin suuntaan se virhe on säädetty. Kuluttajan tulee itse huolehtia, ettei kulutus kohteessa ”kodissa” synny loisvirtoja, joten kuluttajan moka, jos käyttää energiansäästölamppuja)

3 LED valaistus on nykyisin useimmiten suunniteltu päin #%&!

Mitä tehtävissä?

Kohta 1
Ei mitään koska päättäjät on pihalla.


Kohta 2
Jos niitä energiansäästölamppuja (pienoisloisteputkia) on pakko käyttää tehdään se edes oikein.
Markkinoilla on jo nyt paljon pienoisloistelamppuja joka tarvitsevat erillisen kuristimen, joten hyödynnetään niitä. Esimerkiksi se perinteinen koululaisen pöytään kiinnitettävä lukuvalaisin.

Tehdään kunnollinen erillinen E27 kantaan sopiva kuristin ja siihen sitten vaihdettava lamppu lamppuja on jo nyt kaupoissa erillisiä E27 kantaan sopiva kuristimia ei.

Nyt lampun rikkoutuessa on pakko vaihtaa aina myös kuristin/virranrajoiti/sovitinyksikkö koska se on kiinteä osa valaisinta (energiansäästölamppua). Näin kuluttaja pakotetaan ostamaan jotain, mitä se ei oikeasti tarvitse, nostaa hintaa ja kuormittaa turhaan ympäristöä, haaskaa luonnonvaroja jne.

Kunnolla tehty erillinen kuristin myöskin vähentäisi kaikkia muitakin energiansäästölampun aiheuttamia ongelmia, kuten häiriöt sähköverkkoon, loisvirrat ja mittarivirhe.

3 LED valaistus

Tuossa aiemmin joku kertoi että on seurannut LED hätäpoistumisvalojen kestoa ja todennut ne pitkäkestoisiksi. Totta, mutta niissä on asia tehty oikein.

Kotitalouksiin tarkoitetut LED valoissa on lähes poikkeuksitta menty yli siitä mistä aita on matalin ja tulos on mitä on.

Missä ero / moka?

LED on puolijohde, joka ei kestä korkeita jännitteitä edes hetkellisesti.
Korkea jännitepiikki aiheuttaa LED:issä läpilyönnin, joka rikkoo LED:in aina.

Hätäpoistumisvaloille on oma jännitteensyöttö, joka saa olla korkeintaan 24V joten jännite on vain 1/10 verkkojännitteestä, se voi olla vaikka vain 12V joten lähtökohta soveltuu LEDeille erinomaisesti, siksi valaisimet myös kestävät sen mitä luvataan.

Kun kotitalouksien LED- valot suunnitellaan liitettäväksi suoraan 240V vaihtovirtaverkkoon on tilanne haastava, sillä hyvinkin lyhyt jännitepiikki LEDIlle riittää rikkomaan sen. LED valot eivät siis kotitaloudessa useinkaan pala loppuun, vaan rikkoutuvat lähes poikkeuksetta LED:Ille tulleesta jännitepiikistä, joka taas johtuu väärästä tavasta syöttää jännite, tai siitä että ohjauselektroniikka ei ole edes tarkoitettu kestämää.

Aiemmissa viesteissä viitattiin ohjelmaan ”hehkulamppuhuijaus” sama ilmiö on myös LED- valoissa.
Itsellä on kaapissa jemmassa hehkulamppuja vuosiksi eteenpäin. LED valoja olen rakennellut ja ne on kestäneet, sillä niiden jännitteensyötön olen rakentanut itse, koskahan saadaan valmiita toimivia kaupallisia tuotteita?

[Petri Y]

Eikös noiden ledien paketeissa luvata kymmenien tuhansien tuntien käyttöikää 

Ei ole kokemuksia, enkä varmaan niitä vielä vähään aikaan haekaan. Samaa kiinaroskaa näyttävät olevan kuin kaikki muukin nykyromu. Kynttilät sentään kestävät sen minkä lupaavat 

Juu luvataanhan niissä mutta se elinajan odote on sille ledille ei sen elektroniikalle joka on led polttimon ja sähkön välissä
Sekä kun tarkemmin lukee niin se on laskettu aina jollekin keskimääräiselle käytölle.

Olisi kiva tietää onko led lampun elektroniikka herkempää sähkönhyvyyden vaihteluille? Siellähän on lampun sisässä mustia pieniä natiaisia jotka toimittaa sitä ledin valoa

[JarTak]

Tulee vuoden myöhässä tämä vastaus, mutta aika hyviä perusteluja tossa Ripan viestissä. Joitain kuukausia takaperin sorvasin maglite tyylisen sukellusvalaisimen ja siinä joutui perehtymään ledien salaisuuksiin. Joitain käppyröitä tuli kateltua ja erittäin olennainen tekijä käyttöiän kannalta oli ledin lämpötila. Omat ledini mitoitin siten, että jos ne 100 tuhannen käyttötunnin tienoilta putoaa muutamaan tuntiin niin se riittää minulle.

Tuohon lämpötilaan kun vielä liittää elektroniikan joka antaa sopivassa tahdissa jännite piikkejä, niin moderni hehkulamppuhuijaus on valmis.

[jake]

Juu oli kyll asiallinen tuo Ripan kommentti ja selvitys, mutt hiukka rajoittunut. Se kun perustui kaverin 'omiin kokemuksiin'.
Mutt valoja kyll käytetään paljon muuallakin kuin kotona tai muissa valoisissa paikoissa... Eli hänen esityksensä on vain osatotuus kokonaisuudesta. Ja koskee lähinnä jäähdyttämättömiä, sähkölämmitteisiä asuntoja...

Jos hän olis joskus valoisana kesäaikana käynyt edes kaupassa, niin ois kenties voinut havaita, ett valothan siellä on päällä. Ja mitä isompi puoti sitä enempi valoja lämmittämässä kuumana kesäpäivänäkin. Ja matketeissa ja kauppakeskuksissa valaisimia lie ainakin satoja ja vieläpä monia. Ja ne kyll lämmittää vaikka loisteputkia ovatkin. Monissa on vielä satamäärin kaikenmaailman spotteja noiden putkien (yleisvalon) lisäksi... Ja jäähdytystä tarvitaan nyky-Suomessakin runsaasti ja pitkän pätkän vuosittain.
Kaupan lisäksi sama valaistuksen tarve kesäisin on monissa muissakin paikoissa, esim toimistoissa, pankeissa, sairaaloissa, teollisuudessa ja muissa tuotantolaitoksissa. Eli led-valaisimiin siirtymisellä säästöä saadaan todella paljon just kesäaikana. Ja epäilenpä ett monet työ- ja toimipaikat lämpenevät myös talvella jopa liikaa kaikenmaailman koneiden ja laitteiden tuottaman lämmön vuoksi, jopa niin, ett ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden takia tiloja joudutaan talvisinkin jäähdyttämään. Kaikki kun eivät työskentele kylmissä autotalleissa.

Eli rahaa säästyy ihan oikeasti sähkön kulutuksen ja jäähdytystarpeen vähenemisen myötä.

[JaniAlander]

Saapi hehkuja ainakin kirkkaita edelleen, ovat vaan vähän eri nimellä ts. vasaralamppu tms, tärinänkestoa vaativiin sovelluksiin. Maksaa enemmän kuin ennen, mutta silti halvempi kuin energiansäästölamppu. Ja värit ovat luonnollisemmat, kuin loistelampussa. (Ei tarvi kuin spektroskoopilla katsoa, niin tajuaa miksi. Hehkulamppu tuottaa jatkuvan spektrin kuten auringonvalokin, värilämpötila vaan on pienempi. Loisteputken spektri on piikikäs, ts. tietyillä alueilla on kirkkaita piikkejä, ja muuten sitten hyvin vähän valoa..)

[nm]

koskahan saadaan valmiita toimivia kaupallisia tuotteita?

Tänä kesänä niitä on tullut markkinoille ainakin Yhdysvalloissa, jopa hehkulamppukoteihin sopivassa paketissa:
http://www.homedepot.com/p/Cree-9-5-Watt-60W-A19-Warm-White-2700K-Dimmable-LED-Light-Bulb-1-Pack-BA19-08027OMF-12DE26-1U110/203991774#.UiBLCaztqlM

http://gizmodo.com/cree-led-bulb-review-nobody-needs-to-know-youve-gone-599015688
http://www.gizmag.com/cree-led-light-bulb-review/27285/

Mikäli lämmitystarvetta ei ole ja lamppua poltetaan keskimäärin muutama tunti / päivä, nuo tienaavat itsensä takaisin parissa vuodessa. Pohjoisissa oloissa sähkölämmitteisessä talossa voi mennä se 10 vuotta, jos hyödyksi laskee vain kesäkuukaudet. Elektroniikan pitäisi kestää kohtalaisen pitkään, kohtuullisella käytöllä jopa 20 vuotta. Cree tarjoaa lampuille 10 vuoden rajoitetun takuun. (En löytänyt yksityiskohtia, mutta ehtona on varmaankin muutaman tunnin käyttö per päivä.) Isoja jännitepiikkejä nämäkään lamput tuskin kestävät.

Philips ja Osram tuovat varmaan pian vastaavia edullisia malleja Euroopan markkinoille, ennen kuin Cree vie koko potin.

Lisäys: nämä ovat jo saatavilla:
Philips myVision LED
Osram LED Star Classic A

[Jaer]

LED on puolijohde, joka ei kestä korkeita jännitteitä edes hetkellisesti.
Korkea jännitepiikki aiheuttaa LED:issä läpilyönnin, joka rikkoo LED:in aina.

Jaa-a. Meillä ei edes normaali hehkulamput tahdo kestää kun valot vilkkuu jatkuvasti. Veikkaisin, että ympärillä olevilla isoilla maatiloilla (yli 100 ha) on jotain osuutta asiaan. Välillä on useita alle sekunnin pituisia sähkökatkoja vuorokaudessa.

[jake]

Tuossa hiukka aiemmin jo kyll kommentoinkin Ripan sinänsä ansiokasta hehkulamppujen hehkutusta, mutt pirhana unohdinpa vallan tykkänään ulkovalaistuksesta saatavan todellisen ja 'takuuvarman' säästön led-valoja käyttämällä. Tuli vaan mieleen kun tuossa iltasella ajelin kotia kohti... ja olivat noita katuvaloja sytytelleet ja meilläkin tuo pihavalo valaisi mukavasti kotiin palaajaa... Ja kaupungeissa valaisevat jopa ulkoapäin talojaan ilman minkäänsortin jäähdytystarpeen lisäystä...
Et kyll ledeillä vaan säästöä saadaan ...niin ja jopa autojen polttoainekuluissa

[romuvarasto]

Loisteputkessa on pieni (ilmeisesti hyvinkin pieni) määrä elohopeaa ja kaltaiseni ympäristötietoinen viherpipertäjä joutuu käsittelemään ne ongelmajätteenä. Led-valot puolestaan ovat himmeitä ja kalliita. Kummankin värilämpötilat vaihtelevat kovasti jopa yksilöittäin - ja jopa laatumerkeillä. Hehkulampunkaan värilämpötila ei ole optimaalinen.

Itse olen käyttänyt pitkiä aikoja päällä olevissa lampuissa loisteputkea, jos ne eivät ole vaarassa rikkoontua - siis kattolampuissa tms. - ja lediä jos valaisin joutuu olemaan kylmässä (vintti, piha...) tai jos se joutuu kestämään liikettä. (Rikkoutumisvaara on ehkä vähän isompi lapsiperheessä - siis kaikki jalka- ja pöytälamput saavat välillä kyytiä).

Satunnaisesti päällä pidettävissä lampuissa olen käyttänyt halogeenia. Halogeenilampun värilämpötila on miellyttävä, ne kestävät hiukan pitempään kuin hehkulamput ja kuluttavat kuitenkin muutaman prösentin vähemmän sähköä.

Ja tosiaan, vaikken sähköllä lämmitäkään enkä kerrostaloasukkaana suoraan hyödy energiansäästöstä, niin tottahan se on että pimeänä vuorokaudenaikana lämpö tulee hyödynnettyä asunnon lämmittämiseen.   

[Tempo]

Itse en ledejä käytä koska ovat kalliita ja valon määrä ei vastaa maksettua hintaa.  Ostin joskus ikeasta monta 20 wattista säästölamppua ja niitä käytetää ulkona ja sisällä.
Niissä riittää valoa ja kestävätkin kauan. Edellinen kesti ulkona kolme vuotta ja syttyi nopeasti jopa -30 asteen pakkasessa 

[Jaer]

Talouselämä - Miksi led-lamppu kestää vain 25% mainostetusta eliniästä? Kuluttaja tekee usein tämän yksinkertaisen virheen

Muuten ei tullut uutta, mutta kommenteissa

Asdasd 5.12.2013 14:18

Nollapiste katkaisimella saa hehkulampunkin kestämään helposti kymmenen vuotta.

herätti mielenkiinnon.


Miten toi em. toimii?

[Ripa]

Talouselämä - Miksi led-lamppu kestää vain 25% mainostetusta eliniästä? Kuluttaja tekee usein tämän yksinkertaisen virheen

Muuten ei tullut uutta, mutta kommenteissa

Asdasd 5.12.2013 14:18

Nollapiste katkaisimella saa hehkulampunkin kestämään helposti kymmenen vuotta.

herätti mielenkiinnon.

Miten toi em. toimii?

Nollapistekytkimen toiminta:
Ensin tuosta "kotisähköstä" se on vaihtovirtaa jännite 240V (tehollinen jännite) 50Hz Taajuus
Vaihovirta tarkoittaa, että jännie vaihtelee 0V > +330V > 0V > -330V (miinus 330V) rajoissa sinimuotoisesti tuolla 50Hz taajuudella.
Nollapiste kytkin odottaa kytkemisen jälkeen niinkauan, että verkon jännite on laskenut arvoon 0Volttia  ja kytkee varsta silloin kulutuslaitten verkkoon. Koska silloin verkossa ei ole jännitettä, ei synny piikkejä, ei kulje virtaa eikä synnu kutkentäpiikkiä.
Kaikille laitteille ja sähköverkolle paras ratkaisu on nollapistekytkin. Tosin hiukan kallis.
Sama koskee laitteen poiskytkentää, kun kulutuslaite kytketään poi päältä nollapistekytkin ei tee sitä het, vaan odottaa, että verkon jännite on ensin laskenut arvoon nolla (0) volttia ja vasta senjälkeen suoritetaan laitteen poiskytkentä vekosta.

Tuo nollapistekytkimen viive on maksimissaan 1/100 sekunttia, joten sitä ei käytännössä huomaa.

Miten kytkentä "piikin" voi kuulla. Kun kytkee loistevalaisimen päälle/pois voi kuulla radiosta napsauksen.
Sama koskee kun jääkaappi käynnistyy / sammuu. Tuo napsaus radiossa voi kulkeuta joko radiotajuisena, tai sähköverkkoapitkin poikkeuksellisen suurena jännitepoikkeamana sinikäyrän  senhetkiseen jännitearvoon.

Ps. Vaihtojännitteen huippuarvon saa jakamalla tehollisarvon luvulla 0,707 tai
likiarvon kertomalla tehollisarvon luvulla 1,41
240 / 0,707 = 339V tämä siis sekä posiivisenä, että negatiivisenä eli normi verkon jääte ero on max (pp) 679V
(pp Peak to Peak, eli jännitteiden huippuarvot)

[Ripa]

Jaer: viestin #91 linkki
http://www.talouselama.fi/uutiset/miksi+ledlamppu+kestaa+vain+25+mainostetusta+eliniasta+kuluttaja+tekee+usein+taman+yksinkertaisen+virheen/a2219935?s=n

Miksi led-lamppu kestää vain 25% mainostetusta eliniästä? Kuluttaja tekee usein tämän yksinkertaisen virheen

ja jatkuu

Led-lamppujen sytytyskertojen määrällä on suuri vaikutus niiden elinikään

En usko tuohon väitteeseen pätkääkkän, minusta se on jopa harhaanjohtava.
Tuo väittämä pitä paikkansa vain lamppukokonaisuuksilla (lampuilla), jotka on joko tarkoituksella, tai osaamattamuuttan huonosti / väärin suunniteltu ja rakennettu.

Perustelu:
Teholedejä ohjataan usein (lähes poikkeukssetta) PWM tekniikalla.
PWM tekniika (pulssinleveyden säätö) sytyttää ja sammutta LEDI:n satoja jopa tuhansia kertoja sekunnissa, eikä tästä ole LEDille mitään haittaa. PWM tekniikkaa käytettäessä LED:in syöttöjännite valitaan aina niin alhaiseksi, ettei voi syntyä LEDI:n sisällä ylijännitteestä johtuvaa läpilyönti, joka rikkoo LED:in.

Miksi sitten kaupalliset LED lamput tehdään huonosti:
1 lähtötilanne on hankala, koskka verkkojännite on aivan liian iso LED:eille.
(eli korka jännite aiheuttaa aina ledissä läpilyönnin, joka rikkoo LED:in)

2 Asia halutaan jostain syystä hehdä näin (Hinta ta tuo edellämainittu hehkulamppuhuijaus, eli tarkoitus lyhentää tuotteen käyttöikää)

Perustelu 2
Kaikki on vamaan nähneit erillaisissa laittessa 7-sekmenttiledejä kuten
- kelloradio
- kassakone
- erillaiset teollisuuslaitteet

Usein noita 7-sekmenttiledejä ohjataan multipleksaamalla, eli yhtä numeroa näytetään kerrallaan, sitten seuraava jne.
Tuollin LED:i sytytetään ja sammutetaan satoja tai jopa kymmeniätyhansia kertoja sekunnissa.
Siitähuolimatta laitteiden näytöt kestää hyvin vuosia, jopa kymmeniä vuosia (mun kelloradio)

Elikä useat sytyslerrat on vaarallisia vain HUONOSTI TEHDYILLE led lampuille.
LEDI:n keston ratkaise nimeomaan jänniteen / virranrajoituksen ohjaus ja nimenomaan sen laatu,
ja se että (lampun/valaisimen) suunnittelia ymmärtää jotain LED:in toimintaperiaattesat.

[Jaer]

Itse asiassa puhut asiaa. Ledit on yleensä sitkeitä => oikein tehtyinä ja ennen kaikkea oikein käytettyinä.

--

Googlasin näitä nollakytkimiä niin minusta ne ei ole kalliita hyötyyn nähden. 2A jutulla jo pääsee LED-tekniikassa jo todella pitkälle.

Nollapistekytkimellä näyttäis olevan toinen nimikin: Puolijohderele.

[Ripa]

Puolijohde rele ei välttämättä tarkoita nollapistekytkintä.
Nollpistekytkin on puolijohteilla tehty, mutta puolijohdeele voi olla pelkkä tyristori, tai trac kytkin,
jolloin poiskytkentä tapahtuu kyllä nollapisteessä, mutta päälekytkentä täysin satunnaisella jännitteellä.
Päällekytkentä on juuri se pahin hetki huonosti tehdyillä laitteilla (aiheuttaa rikoutumisen).

Tuo linkin nollapistekytkimelle ei tuoda eillistä nolla, vaan pelkästään vaihe johdetaan sen läpi.
Jolloin se toimii oikein vain puhtaasti resistiivisellä (ideaalivastus) kuormalla. (Ei useimilla lampuilla)
Usseissa energiansäästö- ja LED lampuilla jännitteen alennus tehdään "sopivasti" mitoitetulla kondensaattorilla.
(kondensaatorissa virta ja vännite ei ole samanvaiheisia, ja juuri tämä on iso ongelma laitteen päällekytkentä hetkellä.)
Kondensaatorin edut:
- halpa
- pienikokoinen
- ei hukkalämpöä

Haitat:
Jos laite (kuorma) kytketään päälle silloin, kun verkkojännite on huipussaan on suuri todennäköisyys, että kondensaattorin läpi kulkeutuu paljon suurempi jännite, kuin oli tarkotus. Tämä lyhytaikainen ylijännite saatta olla vain muutamia millisekuntteja, ta peräti vain muutamia nanosekuntteja, mutta se riittää rikkomaan ledi:n.

Toinen ongelma tuolla nollapistekytkimellä on se, että se kestää vain 2A.
Normaalisti valaistusryhmä on suojattu 10A sulakkeella ja pistorasiaryhmä 16A sulakkeella.
Tämän johdosta tuota laitetta ei saa kytkeä verkkoon ilman, että sille laitetaan oma 2A sulake.
Lisäksi se tarvitsee toimiakseen oman ohjausjännitteen 5- 30V DC.
Tuota ohjausjännitettä koskee sama laatuvaatimus, ei piikkejä ei saa olla tai laite rikkoontuu.

Lisäksi sähköasennusmäräysten mukaan tuota ohjausjännietttä ei saa kuljetta samassa putkituksessa varsinaisen verkkojänniteenkanssa, joten tarvitaan kaksinkertainen putkitus, erilline jännitelähde nollapistekytkimen ohjaukselle, niin ja se lisäsulake. Käytännössä jälkiasennuksena rakennukseen mahdoton toteutta jäkevään hintaan.

Omaa pohdiskelua:
Jos ollaan valmiit tekemään oma jännitelähde nollapistekytkimen ohjauksella, jotta voidaan käyttää huonostitehtyjä LED:lammuja niin miksi?

Miksei tehdä omaa jännitelähdettä LED- valaisimille.
- Silloin ei tarvita nollapistekytkimiä
- Ei kaksinkertaista kaapelointia
- Ei erillistä suojasulaketta, kun asiat on otettu jo suunnittelussa huomioon.
- Voidaan rakentaa himmennettäviä LED- valaistuksia Ym.
- LED:it kestää sen luvatun ajan (5-10V riippu sallitusta tehonalenemasta)

[Ripa]

Jakoa edelliseen.
Jos ostat marktista halogeeni valaisin sarjan, niin siinä on muuntaja (240V/12V) ja muutama halogeenivalaisin.
Miksei LED- valaistusta voisi tehdä samoin, niin ongelmat poisttuu kokonaan.

Tuo LED tekniikka vaatti kykkä himan erillaisen virtalähteen, sillä teholedit vaatii kunnolla toimivan virranrajoituksen (PWM tekniikka) silloin jokaiselle ledryhmälle pitää olla oma virranrajoitus säädin valaistusryhmää kohden.
Yhteen valaistus ryhmään voidaan sitten kytkeä yksi tai muutama LED- valaisin ( lledistä riippuen ehkä 3- 5kpl)

Ei kovin kallista, mutta jälkiasnnettuna yhtä hankalaa, kuin halogeenivalaisimienkin lisääminen.
Eli asia pitäisi otta huomioon jo rakennusta suunniteltaessa.
Kytkimet ja kaapelointi olisi näintehtynä yhtä kallista/halpaa, kuin nykytekniikallakin. (voidaan käyttää samoja kaapelityyppejä ja kytkimiä)

Elikä iso ongelma on ettei asiaa ole viitsitty miettiä lainkaan, vaan yritetään vain tehdä jokin "viritys" jotta sadan LED:jä koteihin.

Julkisissatiloissa asia on toivottavasti ymmäetty jo ottaa huomioon suunnitteluvaiheissa.

[Ripa]

Palaan viellä tuohon nollapistekytkimeen.
Tyristori ja triac ohjaimilla on sellainen ominaisuus, että niillä pitää olla aina jokin minimivirta, jonka ne vaativat toimiakseen. Katselin  tuota linkin nollapistekytkintä. Tässä datalehti
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=3743309&gclid=CJz_1JjSnLsCFUtP3godlwcAPA
Tualla ohjaimella minimivirta millä se toimii on 0,06A eli 60mA.
Elikä vaadittu minimiteho on 240V * 0,06A = 14,4W (wattia).
lisäksi tyristori ja triac ohjaimet (nollapistekytkimet) ei oikein tykkää puhtaasti kapasitivisesta kuormasta.
koska LED- lampuissa usein jännitteen alennus tehdään kondensaattorilla kuoma on kapasitiivista,
joten laite ei välttämättä toimi oikein, tai ei lainkaan pienilläkuormilla. Asian saa kojattua laittamalla valaisimen rinnalle resistiivisen kuorman (vastuksen), mutta silloin tule paljon hukkalämpöä, menetetään se haettu tehonsäästö.

[JarTak]

Kappas vaan kun tämä uutinen herätti täällä spekulaatiota. Luin itsekin tuon uutisen ja heti tuli mieleen, että onkohan led lamppujen elektroniikka suunniteltu sopivan huonoksi siten että se antaa pieniä jännitepiikkejä kytkettäessä siten, että led tuhoutuu näiden piikkien vuoksi aikojen saatossa. Omien sukelluslamppujen kanssa värkätessä pwm on tullut tutuksi ja siinähän nimen omaan lediä vilkutellaan päälle ja pois niin nopeasti ettei silmä huomaa. Tämän asian vuoksi jäin ihmettelemään uutista.

Tulikin mieleen että lähiaikoina kun olen tilaamassa 20€ oskilloskooppia, niin pitäisi tehdä pieni testi. Tarkoituksena olisi koodata mikrokontrolleri ohjattu järjestelmä joka kytkisi led lamppua päälle ja pois. Tämä järjestelmä testaisi automaattisesti kuinka monta kertaa led lampun voisi kytkeä päälle ja pois ja lukema jäisi muistiin ja näkyisi esim. lcd näytöllä. Samalla voisi tietysti oskilloskoopilla tutkailla millaisia jännitepiikkejä ledille tulee. Sähköturvallisuuteen lienee kuitenkin syytä perehtyä melko tarkasti varsinkin jos oskilloskoopilla alkaa värkkäämään.

[Ripa]

Tulikin mieleen että lähiaikoina kun olen tilaamassa 20€ oskilloskooppia, niin pitäisi tehdä pieni testi. Tarkoituksena olisi koodata mikrokontrolleri ohjattu järjestelmä joka kytkisi led lamppua päälle ja pois. Tämä järjestelmä testaisi automaattisesti kuinka monta kertaa led lampun voisi kytkeä päälle ja pois ja lukema jäisi muistiin ja näkyisi esim. lcd näytöllä. Samalla voisi tietysti oskilloskoopilla tutkailla millaisia jännitepiikkejä ledille tulee. Sähköturvallisuuteen lienee kuitenkin syytä perehtyä melko tarkasti varsinkin jos oskilloskoopilla alkaa värkkäämään.

Tuo työturvallisuus on tosiaan hyvä ottaa huomioon.
Koska tuota (230V) LED-lamppua ei ole suunniteltu kuin valaistus käyttöön ei aikomasi kaltaista mittaus tilannetta ole otettu lainkan huomioon valaisnta suunniteltaessa.

Valmiista LED lampuista ei ole saatavissa kytkentäkaavioita, joten kaikkeen on varauduttava mittausta suunnitelessa.
Mittaukset jokainen tekee omalla vastuullaan, niin terveytensä, kuin mittalaitteidn rikkonumisen uhalla.

Koska lähes aina nuo laitteet on "yleisvirta laitteita" eli vaihe voi olla melkein missä tahansa mitattavassa laitteessa pieni varovaisuus on paikallaan.

Miten vältät mittalaitteen, tai mitattavan kohteen rikkontumisen:
Koska oskiloskooppi (Perinteinen erillinen mittalaite) on lähes aina maadoitettu kannattaa tämä huomioida.
Maadoituksta seuraa, että skoopin toinen mittanapa on suoraan maassa kiinni.  Kun kytket mittapiuhan mitattavaan laitteeseen ja jos mittapiuhan maa ja laitteen maa ei ole sama kulkee mittapiuhan läpi mahdollissti todella suuria virtoja (pistorasiaryhmän suojaus normi 16A) jolloin on melkovarmaa, että mittalaitepiuha ja mitattava laite rikoontuu, samalla työturvallisuus vaarantuu.

Huonoin ja vaarallinen ratkaisu on katkaista mittalaitteen maaoitus. (esim eirillisellä adapterilla)
Tämä estää sulakkeen palamisen ja mitattavan laitteen rikkoontumisen, mutta
mittalaitteen rungossa on hyvin todennäköisesti TAPPAVAN SUURUINEN JÄNNITE.

Paras ratkaisu on käyttää suojaeroitusmuuntaja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojaerotusmuuntaja tässä yksi tuote
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=9547&osCsid=9k896ckvhsu9qoe2g5bhajs7u3
Hieman kallis ja turhan iso aikomaasi tarkoitukseen. Tuo on 140VA, kun sinulle riittäisi tuohon tarkoitukseen joku 10-20VA.
Tuolta olen tilannut, kun olen tarvinnut jotain erikoismuuntajia http://www.intertrafo.fi/
Googlaa, niin läydät varmasti jostain sopivamman muuntajan.
Suojaeroitusmuuntaja on ihan tavallinen muuntaja, jonka ensiön ja toision jännite on 230V, se suoja tulee siitä, että ensiö ja toisio on kunnolla eroitettu toisistaan. Jos teet suojaeroitusmuuntajan itse valmista muuntajasta, osta laadukas muuntaja.
Muuntaja jonka toiminnasta ei voi olla varma pahentaa vain tilannetta, sillä se luo vääränlaista turvallisuuden tunnetta.