Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Ryppy - 08.02.12 - klo:19.45
-
Ystävät hyvät 0letteko kokeilleet näitä E-kantaan sopivia LED-lamppuja?
Minulla kokemukset näistä ovat olleet musertavan huonot.
Kokeilin ensin niitä paristoilla toimivia, teipillä tai magneetin avulla seinään ripustettavia ymmyrkäisiä, 3 - 6 ledin laitteita. Joku puolen kymmentä eri valmistajan tekelettä tuli kokeiltua. Kestivät vain ehkä 10 kytkentää on / off, eli ajassa 2 viikkoa - 2 kk. Paristoja ei tarvinnut vaihtaa yhteenkään, vaikka viimeisimpään sitäkin kokeilin. Siinä viimeisimmässä oli 1 paristo täysin tyhjä, muut n 70%. Ei herännyt henkiin uusilla paristoilla.
Sitten tulivat nämä E-14 ja E-27 kannoilla olevat 12 + ledin lamput. Niitäkin tuli kokeiltua eri merkkisinä kymmenkuntaa kappaletta. Hyviä kohteita olivat vaatehuone, pannuhuoneen portaat, ulkovalo ja kylppäri. Käyttöikää näissä kertyi 2 viikkoa - 6 kk.teen. Tuo n. 6 kk tuli täyteen eilen kun veskissä ollut led-lamppu tuli elinkaarensa päähän. Enpä tullut painaneeksi mieleen valmistajia, mutta tämä viimeisin on 7W E-27 ja valmistaja onPhilips. Samassa paikassa on 25 tai 40 W hehkulamppu kestänyt yli vuoden.
Mitä kokemuksia teillä muilla on näistä led-lampuista?
-
Eikös noiden ledien paketeissa luvata kymmenien tuhansien tuntien käyttöikää ;)
Ei ole kokemuksia, enkä varmaan niitä vielä vähään aikaan haekaan. Samaa kiinaroskaa näyttävät olevan kuin kaikki muukin nykyromu. Kynttilät sentään kestävät sen minkä lupaavat ;D
-
Mulla on ollut olohuoneen katossa LED-lamppu jo kaksi vuotta, ei ole vielä hajonnut.
LED on tosi herkkä ylijännitepiikeille, eli esim. ukkonen tai muu sähköhäiriö tuhoaa niitä helposti.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/309165.html
-
Käyttämissäni spottityyppisissä valaisimissani, hehkulamppujen kestoaika 1-3 kk. Toisen tyyppisissä n. 6 kk ja näiden pienikantaisten hehkulamppujen kanssa noin joka kymmenes kerta vei sulakkeen ja muutenkin aina välillä mossahti. Hehkulamput myös tummenivat käytössä eikä valoteho ollut ollenkaan samaa 1kk:n käytön jälkeen.
Ledien kestävyyttä en tiedä, koska ovat vasta palaneet, kirkkaana, n. 2.5v ja toisessa paikassa vasta vähän yli vuoden.
Hehkulamput heitin roskikseen jo pitkän aikaa sitten edellä mainituista teknisistä syistä.
Ns. energiansäästölampuissa laatu vaihtelee. Esim. on/off:n myymät lamput kestivät alle 2 päivää. Tuolta samasta paikasta missä myytiin LEDejä jo yli 2 vuotta sitten, ostin Samsungin energiansäästölamppuja. Yksikään ei ole hajonnut ja palavat kirkkaasti - vähän aikaa kestää että palavat täydellä teholla.
Ai niin tulihan noista LEDeistä sekin haitta, että noin 1/2 kW lähti lämmitystehoa pois oleskelutiloista. Tämä täytyy nyt korvata keskuslämmityspattereila, joita ei ennen tarvinnut pitää päällä niin paljoa. Tosin sähkön joutui itse maksamaan, lämpöä ei suoraan.
-
Ledilamppuja en ole kokeillut, kun niin monessa paikassa on mainittu niiden olevan vasta tuloillaan olevaa tekniikkaa.
Ns. energiansäästölamppuihin on ollut pakko siirtyä, kun hehkulamppuja ei enää mistään saa. Ne kestävät yleensä saman tai vähän alle kuin hehkulamputkin, mutta valoteho on murto-osa hehkulampuista aivan riippumatta wattimääristä ja täyden valotehon saavuttaminen kestää minuuttikaupalla. Olenkin jo tottunut siihen, että jos pitää mennä vessaan hammaspyykille, valot kannattaa sytyttää jo elokuvan viimeisellä mainoskatkolla :)
-
En ole vielä nähnyt yhtäkään oikein laadukasta energiansäästölamppua. Tuuppaavat olemaan kestävyydeltään samaa kuin hehkulamput tai osa jopa huomattavasti heikompia.
-
Tilanne on aivan sama kuin kaikessa muussakin uudessa tekniikassa: kunnollisia tuotteita pitää osata ostaa ja mikään pakko ei ole ostaa surkeita. Kaikenmaailman lidlit ja onoffit ovat tietysti vihonviimeisiä paikkoja joista kannattaa etsiä laadukkaita tuotteita, itse tein tuon virheen kerran.
Paikka josta löytyy erittäin edullisesti sekä ledejä ja energiansäästölamppuja - löytynyt jo n. 2.5 vuotta on Deltaco (ruotsalainen firma). En tiedä kuka näitä kaikkia jälleenmyy ja mihin hintaan (riippuu ihan siitä miten paljon katetta mikäkin kauppa haluaa ottaa - uusissa tuotteissa toki yleensä aika paljon).
Energiansäästölampuissa en näe mitään ideaa pitkällä tähtäimellä, vaikka Samsungin lamput ovatkin erittäin hyviä ja niillä saa jonkin verran enemmän valotehoa kuin keskivertoledeillä toistaiseksi.
Asia ei ole nappikauppaa, koska 3W:n LED vastaa n. 45 W:n hehkulamppua, ihan käytännössäkin. Tällainen 15-kertainen ero - olen huomannut että tämä yleensä ylittää normaalin maalaisjärjen käsityskyvyn. Sortumatta sen enempää viherpipertelyyn - tämä on erittäin suuri ero.
Asiaa ennakoitiin tiedepalstoilla jo n. 5 vuotta sitten. LEDit mahdollistavat aivan uudenlaiset valaistustekniikat ja sikäli sisustus menee kokonaan uusiksi - jos haluaa. Ihan vain esimerkkinä - joku aika sitten, ehkä 10 vuotta sitten, maisemakonttorin sisustusta hallitsi armoton armeija kuvaruutunäyttöjä. Nyt sitä hallitsee vastaavasti riippuvat ja muuten vain erottuvat loisteputket. Nämä tulevat korvaantumaan esimerkiksi kattopaneeleilla, jotka toimivat samalla valaisimina. Tai tulee valoseiniä - eli uusien toimistojen yleisilme muuttuu aivan erilaiseksi. Itse haluaisin olohuoneesta kaikki riippuvat valaisimet pois ja käyttää ainoastaan valopaneeleita tai valonauhoja, mutta valitettavasti ei onnistu vielä - ei ainakaan halvalla, koska järkevänoloiset LEDit ovat Bauhausissa vieläkin n. 3 kertaisesti ylihinnoiteltuja ja sisustustarvikkeissa on dekadi liikaa ... mutta pikkuhiljaa.
-
Mulla on testissä yhdessä kiinteistössä muutamia erilaisia led-lamppuja poistumistievaloissa eli paistavat siellä 24/7. Nyt on mittarissa noin 2000h. Mikään malli ei ole vielä sammunut. Katsotaan tuleeko luvattu 20 000h täyteen.
-
liiterissä palanut 3v ledilamppu 247. ja talossa 2v käytössä ei mitään vikaa ollut.ledinauhat ei toimi ne irtoaa lopulta.muuten en sanoisi että ovat huonoja.
-
Omakohtaiset kokemukset:
Halogeenilamput, Osram, kesto yli 10v(!) vain yksi yhdeksästä palanut.
Hyvät loisteputket, kesto yli 10v(!).
Huonot energiansäästölamput muutama kuukausi. (Ikea)
Tavalliset hehkulamput, vuoden päivät.
Hyvät energiansäästölamput, useita vuosia.
Ledit: Nyt keittiöön on hankittuna ledi-lamppu, joka on todella loistava e-kantainen valaisin. Yhtään lediä ei ole kärähtänyt vuoden käytössä. Sitä mukaan kun muut energiansäästölamput kärähtelee, niin korvaan ne samanlaisilla ledi-valaisimilla. Hinta ~8€ / kpl, vie 7W sähköä ja vastaa noin 60W hehkulamppua. Eli on myös selvästi virtapihimpi kuin useimmat energiansäästölamput.
Kesto jää nähtäväksi, mutta jo nyt voin sanoa että ei se ainakaan aivan surkeimmasta päästä ole.
-
Itse haluaisin olohuoneesta kaikki riippuvat valaisimet pois ja käyttää ainoastaan valopaneeleita tai valonauhoja, mutta valitettavasti ei onnistu vielä - ei ainakaan halvalla, koska järkevänoloiset LEDit ovat Bauhausissa vieläkin n. 3 kertaisesti ylihinnoiteltuja ja sisustustarvikkeissa on dekadi liikaa ... mutta pikkuhiljaa.
Kommenttini osuu ohi ledien, mutt tohon 'narun päässä' roikkuviin valaisimiin se kyll osuukin jo sitt paremmin.
Minä kun rakennutin vaimolleni ok-talon kolmisenkymmentä vuotta sitten enkä myöskään halunnut ko roikkulamppuja mihinkään. No silloin ei ollut ledejä ainakaan yleisessä tiedossa - saatika käytössä, mutt kyll valon sai ilman roikkuvalojakin.
Meillä kaikki valaistus on ns epäsuoraa - siis heijastetaan aina jonkun pinnan kautta. Yhtään valaisinta ei ole näkyvissä ...no jaa wc:n ja pesuhuoneen peilien päällä on seinään kiinnitettynä loisteputket, juu - mutt muualla ei näy.
Kaikki valaistus on toteutettu loisteputkin, joita onneksi saa eri värisinä eli 'lämpöisinä'.
Aikanaan ne oli ns hehkulampun värisiä, lämpimän valkoisia, mutt nykyään ns luonnonvärisiä valkoisia eli valkoisempia kuin kellertävät hehkulampun väriset.
No sähkönsäästöähän ei tollasella valaistuksella saa, mutt todella mukavaa ja varjotonta pehmeävarjoista valoa kylläkin.
Eli ei ne leditkään yksin valaistusta hyväksi tee, vaan niiden käyttötapa...
On meillä kyll jokunen noita energiansäästölamppujakin ulkona, taloa ja sen vierustaa valaisemassa. Aikas vähäisillä wateilla valaisee kummasti ok-talon seinää muuten. Ei tarvi mitään suurtehopainevalonheittimiä siinäkään hommassa.
-
Erään suurehkon kaupungin joulukuusessa (se maamme ykköskuusi) käytetään nykyisin E27 2 wattisia lamppuja. Tyystin vääriä suojaamattomina (luvattu toimivan) ulkovaloihin. Imaisevat vettä sisäänsä ja poks. Useita joka joulunaika.
-
En ole ledejä testannut toistaiseksi, noita 15 w kiinalaisia energiansäästäjiä tavalliseen E27 kantaan on käytössäni paljon ja toimineet ok. Ostin niitä hintaa 1 € / kpl riittävän määrän eikä ole harmittanut jokunen harva susi noiden joukossa joka on tullut esiin pian. Kestävin ja tehokkain näistä "ei-ledikauden" lampuista on vielä ollut tavallinen loisteputki ja valon sävykin niissä on valittavissa. Halogeeneistä en ole pitänyt lähinnä jatkuvan korjaustarpeen takia, nuo G10 kantaiset hajoavat yhtenään tuolta peilin vierestä ja ne toiset "johdon pätkä" kantaiset erilaisissa pesuhuonekalusteissa ovat olleet kaikista vihoviimeisimpiä, olen väistänyt kaukaa. Yksi halogeeni on toiminut ja kestänyt hyvin, tuo on ns. pienellä vakiokannalla (E14).
Tuon ledilampunhan pitäisi teoriassa olla erittäin pitkäikäinen jos toteutus/valmistus on onnistunut mutta saisi hinnat vielä laskea.
-
Noinhan se on että ei olisi mitenkään hankalaa tehdä kestäviä valaisimia. Paras esimerkki on tietysti yli satavuotinen Centennial hehkulamppu.
http://www.centennialbulb.org/facts.htm
-
Itse VIHAAN energiansäästölamppuja ainakin loisteputkiversioita. Omasta kaupasta onneksi löytyy vielä vanhoja kunnon 60w hehkulamppuja. Joskus kun ei ole löytynyt olen hommannut hehkulamppukannan halogeenejä. Kirkkaita ja ajavat asiansa. Nää energiansäätö putket kestää lämmetä ja siltikin antavat aneemisen surkean valon.
-
Monen laista kokemusta näyttää porukalla olevan lampuista. Ensimmäiset l.putkivalaisimet hankin verhovalaisimiksi 1960-luvulla. Säästölamppuja aloin käyttää heti niiden tultua markkinoille ja niihin olen pääsääntöisesti ollut tyytyväinen. Ensimmäiset E-kantaiset led-lamput hankin muistaakseni v. 2003. Maksoivat silloin lähelle 30 €/kpl.
Halogeeneistä en pidä koska särkyvät helposti ja kuumenevat älyttömästi.
Ihmettelen ilmoittamienne lamppujen hintoja. Toki säästölamppuja voi saada tarjouksissa halvalla, mutta led-lamput, mitä itse olen nähnyt, ovat edelleen lähempänä 20 kuin 10 €/kpl. eli kalliita käyttötunteja on noista led-lampuista kertynyt.
Tavallisia hehkulamppuja ei talossa ole kuin parissa kohteessa, joissa käyttö jää harvinaiseksi ja aina lyhyt aikaiseksi.
-
...
Toki säästölamppuja voi saada tarjouksissa halvalla, mutta led-lamput, mitä itse olen nähnyt, ovat edelleen lähempänä 20 kuin 10 €/kpl. eli kalliita käyttötunteja on noista led-lampuista kertynyt.
...
No, joo, LEDit maksavat n. 5-6 eur/kpl +alv - verrattavissa 45-55 W hehkulamppuun. Hehkulamppujen käyttöikä valaisimissani on 2-4 kk ja aina välillä vievät sulakkeen mossahtaessaan. LEDit kestävät selvästi vuosia ... pitempää ajanjaksoa ei vielä ole ehtinyt kertyä, mutta lupauksien mukaan vähintäin 10-15 v. Tästä voi helposti laskea, että LEDien hinnalla ei ole minkäänlaista merkitystä eivätkä ne ainakaan tule kalliimmaksi. Sähkönkulutushan oli n. 15-kertaa isompi hehkulampuilla.
Samsung energiansäästölamput ovat jonkin verran halvempia - ovat palaneet kirkkaana 1-2 vuotta eikä niistäkään ole yksikään hajonnut. Niiden sähköteho on 9W joten vievät suhteessa huomattavasti enemmän sähköä kuin LEDit ja kestävät syttyä - mutta niitä saa suuremmalla valoteholla kuin LEDejä, toistaiseksi.
Edelliset hinnat eivät ole tarjoushintoja, mutta ostospaikka on hivenen erikoinen. Käyttöajat ovat käyttöaikoja normaalissa kotikäytössä, jossa valoja ei illan aikana sammutella.
-
...
Toki säästölamppuja voi saada tarjouksissa halvalla, mutta led-lamput, mitä itse olen nähnyt, ovat edelleen lähempänä 20 kuin 10 €/kpl. eli kalliita käyttötunteja on noista led-lampuista kertynyt.
...
No, joo, LEDit maksavat n. 5-6 eur/kpl +alv - verrattavissa 45-55 W hehkulamppuun. Hehkulamppujen käyttöikä valaisimissani on 2-4 kk ja aina välillä vievät sulakkeen mossahtaessaan. LEDit kestävät selvästi vuosia ... pitempää ajanjaksoa ei vielä ole ehtinyt kertyä, mutta lupauksien mukaan vähintäin 10-15 v. Tästä voi helposti laskea, että LEDien hinnalla ei ole minkäänlaista merkitystä eivätkä ne ainakaan tule kalliimmaksi. Sähkönkulutushan oli n. 15-kertaa isompi hehkulampuilla.
Samsung energiansäästölamput ovat jonkin verran halvempia - ovat palaneet kirkkaana 1-2 vuotta eikä niistäkään ole yksikään hajonnut. Niiden sähköteho on 9W joten vievät suhteessa huomattavasti enemmän sähköä kuin LEDit ja kestävät syttyä - mutta niitä saa suuremmalla valoteholla kuin LEDejä, toistaiseksi.
Edelliset hinnat eivät ole tarjoushintoja, mutta ostospaikka on hivenen erikoinen. Käyttöajat ovat käyttöaikoja normaalissa kotikäytössä, jossa valoja ei illan aikana sammutella.
No, halvalla olet saanut nuo lamppusi. Kyllähän niille luvataan melkein ikuista toimintaa, mutta minulla eivät vaan tunnu kestävän ihan normaali käytössäkään. Veikkaisin että sarjavastukset niissä possahtaa, ainakin tässä viimeisessä Philipsissä on sellaisesta juoruava savujälki kuvun sisällä.
Kertoisitko minkä merkkisiä ja tyyppisiä led-lamppuja käytät, voisin vielä koettaa jos vaikka löytyisi kestäväkin lopulta.
-
Jep, nuo ovat Deltaco merkkisiä. Tuohon alkuperäiseen otsikkoon palatakseni ... taloudelliset asiat ovat oma lukunsa ...
... nimittäin tuolla Deltacossa eivät sellaiset asiat, joissa on aitoa kilpailu tai vakiintuneet hinnat, mikään ole sen halvempaa kuin esim. Jimms PC:ssä, esim. prosessorit ja kovalevyt. Mutta sellaiset tuotteet joissa kilpailu ei toimi ollenkaan (kaapelit) tai ei toimi vielä (LEDit), hinnat voivat olla aivan jotain muuta. Veikkaisin, tuntematta asiaa tarkemmin, LED lamppuja myydään huikeilla katteilla tällä hetkellä ja siksi hinnat ovat mitä ovat tavarataloissa. Deltaco myy periaatteessa vain firmoille.
Itse asiaan, hieman tehokkaampi Deltaco LED 3.5 W maksaa tällä hetkellä 5 eur (hinnat verottomia). Näköjään on tullut uusikin vaihtoehto, hieman vähemmän valoa antava Samsung LED, joka maksaa hieman yli 9 eur, en tiedä sen kestävyydestä. Sinänsä en ihmettele jos tästä Samsungista pyydetään esim. 19 eur kaupassa ::) Nämä ovat siis E27 kantaisia. Käyttämäni E14 kantaiset ovat olleet samanmerkkisiä, siis Deltaco, hinnat suhteessa valovoimaan vähän kallimpia, mutta niinhän se on näissä yleensäkin, näkyy olevan 4+ euroa nyt.
Aiemmassa kertomuksessani en muistanut sanoa keittiön uppo-halogeeneistä (G4-kanta), joita on yhteensä n. 10+ kpl. Niitä ei saanut pidettyä milloinkaan hengissä yhtäaikaa näin montaa, koska ne rivahtelivat jatkuvasti. Varmaan itse valaisintyyppi oli huonolaatuinen, joka päästi nämä kuumentumaan liikaa. Vaihdoin ne kaikki LEDeihin ja nyt ovat palaneet joitakin kuukausia, ehkä alle vuoden pisimmillään - kaikki yhtäaikaa. Valotehoahan niissä ei ole (lähellekään) halogeenin vertaa, mutta sekin on parempi kuin pimeä halogeeni.
... toisaalta ei noilla hinnoillakaan oikeasti ole mitään merkitystä, jos lamput kestävät 10 vuotta keskimääräisen 3 kk:n sijasta ja kuluttavat sähköä alle kymmenesosan ...
-
Hieman off topic mutta sivuaa aihetta. http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/hehkulamppuhuijaus
Oli mielestäni katsomisen arvoinen pätkä. terveisin Timo
-
Itse VIHAAN energiansäästölamppuja ainakin loisteputkiversioita. Omasta kaupasta onneksi löytyy vielä vanhoja kunnon 60w hehkulamppuja. Joskus kun ei ole löytynyt olen hommannut hehkulamppukannan halogeenejä. Kirkkaita ja ajavat asiansa. Nää energiansäätö putket kestää lämmetä ja siltikin antavat aneemisen surkean valon.
Energiasäästölamppujahan ne hehkulamppukannan halogeenitkin on. Itselläni on "kynttilälamppuja" halogeenilamppuina, 25 W vastaten 40 Watin perinteisiä hehkulamppuja. Olen hyvin tyytyväinen.
ML
-
En tiedä varmasti: ovatko kusetusta, mutta sen verran hinnakkaita ja rakenteeltaan huteria ovat, että en edes kokeillut. Kun ne myös ovat entisten kantoihin kierrettäviä korvikkeita, eivätkä päästä ledien hienoja mahdollisuuksia kukkimaan, oli ihan pakko suunnitella omat lamput.
Tilasin tarvikkeet Kiinasta:
http://www.ebay.co.uk/sch/i.html?_from=R40&_trksid=p5197.m570.l1313&_nkw=5M+300+LEDs+Waterproof+Light+Strip+3528+SMD&_sacat=See-All-Categories#item35b5e2bc54
Eivät olleet hinnalla pilattuja. Postimaksuakaan ei mennyt kun paketissa oli tarpeeksi rojua. Tilasin ledinauhaa ja virtalähteitä. Otin saman tien vaterproof ja outside mallia, kun hinta ei ollut paljoakaan isompi.
Tässä viime syksyn ja tämän talven aikana olen jo tehnyt ledivalot ulkoterassille, keittiöön ja saunaan. Tarkoitus on jatkaa projektia, kunnes talossa ei ole yhtään hehku tai loistelamppua.
Terassin valaisin on alumiini verhotanko, jonka sisään silikonimuoviletkuun tehty ledinauha juuri täsmälleen sopii. Tanko on vaaleassa katossa (lipassa) kiinni ja on lähes huomaamaton. Sitä on 3 metriä, joka on ehkä metrin liikaakin, siis valon määrää ajatellen. Virtalähde on sisäpuolella verhotankokotelossa, ja 12 V:n kaapeli menee seinän läpi. Virtalähde saa sähkönsä ovenpielen kytkimen kautta liitännästä, joka on kai joskus tehty verhovaloja varten. Kulutus on ledinauhan oman speksin mukaan 5 W/metri. En ole mitannut, mutta arvaan, että 15 W siinä menee ja koska virtalähde on 30 W:lle mitoitettu, se ei lämpene kuin arviolta 10 W edestä, juuri sen verran, että kädellä huomaa. Siis 25 W lienee kulutus ja valoa tulee ehkä 60-100 W hehkulampun verran, arviolta, en ole mitannut.
Samalla tekniikalla: verhotankoprofiilia ja silikoniletkuun tehtyä ledinauhaa, 60 led/m, tein keittiön työpöytien valot. ne entiset loisteputket olivat aina rikki ja lopulta hajosi koko kaluste, joten remontti piti tehdä. Kaapiston alapintaan laitoin valot koko matkalle. Siinä tuli valot niihinkin paikkoihin, joissa ei ennestään lainkaan ollut. Niihin paikkoihin, joissa tehdään tarkkaa työtä, kuten ruokaa, laitoin kahteen riviin. Kaapiston etureunan tasalle ja toisen lähelle seinäkaakeleita. Siitä arvioin, että 90 lediä (1,5 m) vastaa sitä loisteputkivalaisinta, joka siinä ennen oli. Sen putki näkyy olevan 18 W, joten aika yksiin menee tehon kulutus. Etenkin jos lasketaan virtalähteen lämpöhäviöt mukaan.
Viimeisin viritys on saunan valaisin. Sinne olisi tietysti voinut tehdä hienot valoviuhkat pystyyn ympäri koko huoneen. Ledinauhan voi näet katkoa 3 ledin moduuleihin ja laittaa kaapelin pätkän väliin. Saunan seiniä kiertämään vaan kaunis lankku ja sen taakse piiloon kapeampi lankku, jonka päälle ajettuun 8 mm uraan teippikiinniitteiset ledit näyttämään ylös. Jos ei halua ajaa sitä uraa, voi laittaa 8 mm:n kaapelin asennus listan, jossa on teippikiinnitys.
Mutta tyydyin vaan uusimaan vanhan lampun, joka raapi aina takapuoleen naarmut. Poistin sen puuritilän ja lamppukalusteen metallikehyksestä ja tein vanerista täsmällisen kannen. Siihen puisesta koristelistasta art deco tyylisen suojuksen ja viiteen riviin metrin verran ledinauhaa. Kiinnitin ne kaapelilistalla ja niiden omalla teipillä. Eivät ole vielä sulaneet irti. Virtalähde (10 W) on siellä peltikotelossa vanerikannen alla, eikä juurikaan lämpene. Valoa tulee, arvioiden, hiukan enemmän kuin entisestä 40 W:n hehkusta puuritilöineen. Ja on se hieno!
-
Hyvä homma tuo Hajakentän modaus :) .
Tuohon juuri viittasin, että LEDit muuttavat valaistustekniikan erilaiseksi.
Olen itse yrittänyt pähkäillä olohuoneen valaistusta valonauhoilla, mutta en ole siinä päässyt eteenpäin ... pitäisi varmaan oikeasti suunnitella valaisin, johon ne valonauhat saa. Tarrakiinnitykset verhokiskoihin eivät oikein anna haluttua lopputulosta, vaikka valoa tulee niistäkin.
Valonauhoja löytyy kyllä kohtuuhinnoilla Suomestakin, esim. 2.5 m pätkä n. 25 eurolla - toki tuossa Kiinan esimerkissä hinnat olivat tätäkin halvempia. Bauhausin hinnat ovat n. 2-3 kertaiset noihin antamiini lukuihin nähden - mutta suunta voi olla vain alaspäin.
-
Merkillistä, tuo Hajakentän sivulta valittu toinen sivu kaataa Firefoxini v10.01 kun pyörittelee sivua alaspäin sinne mustalle alueelle. Tämä on kyllä muutenkin kaatuillut oudosti, mikä lienee vinossa eikä ole oikolukukaan päällä.
http://www.ebay.co.uk/itm/5m-SMD-3528-Cool-White-Flexible-LED-Strip-300-LEDs-non-waterproof-can-cut-/270908331300?pt=UK_HomeGarden_Lighting_Lamps_Lighting_SM&hash=item3f13651524 (http://www.ebay.co.uk/itm/5m-SMD-3528-Cool-White-Flexible-LED-Strip-300-LEDs-non-waterproof-can-cut-/270908331300?pt=UK_HomeGarden_Lighting_Lamps_Lighting_SM&hash=item3f13651524)
Tuo ledinauhaidea on mainio kun pitää saada valot pieneen tilaan. Sauna on kyllä aika raaka testi kaikelle elektroniikalle. Jos ne ledit kestää kosteutta ja kuumuutta siellä niin ne toimii varmaan luotettavasti muuallakin.
-
Kyllä tuo linkin sivusto minulla hyvin pelittää. Siinä on valtava määrä niitä mainoksia ja monessa liikkuvaa kuvaa. Varsinainen ADHDTV.
Saunaan laitoinkin osittain sen uteliaisuuden takia testiin. Tosin tuossa kohdassa aika alhaalla ei ole kovin kuumaa. Kosteutta ne ledit kyllä kestää kun valitsin muoviin valettua teippikiinnitteistä. Se teippikin on 3M merkkistä, joten luulisi pitävän. Virtalähteen kanssa on oltava tarkkana kun se on sähkölaite ja tiukkojen määräysten alainen.
Seuraava projekti on isoäidin antiikkinen pöytälamppu. Siihen ei suurin surminkaan enää uskalla paksuja sähköjä laittaa, joten ledit saattavat sen pelastaa. Suunnittelen parhaillaan siihen kirkkaasta polykarbonaattikalvosta kartion muotoista ledien pidikettä. Ledinauhat säteettäin siihen kartioon ja kartio pohja alaspäin varjostimen sisään. Enin osa valosta tulee siten alaspäin ja pieni osa varjostimeen tekemään sen oikean näköiseksi.
Olkkarin kattokruunuun suunnittelin lieriön muotoisia ledilamppuja. Valkoinen asennusputkesta katkaistu pätkä, jonka sisällä on virtalähde ja ulkopimmalle "käämitty" n, 1,5-2 m ledinauhaa. Kukin yksikkö vastannee n. 60 W hehkua. Niitä sitten kuusi normaalilla kruunukytkimellä.
Laitoin vielä kuvia noista viritelmistä. Niissä ei ole todenmukainen valon määrä, kun en osannut ottaa kunnon kuvaa ilman salamaa. Mutta näkee niistä tuon toteutuksen.
-
Kyllä tuo linkin sivusto minulla hyvin pelittää. Siinä on valtava määrä niitä mainoksia ja monessa liikkuvaa kuvaa. Varsinainen ADHDTV.
Sivu aukesi täälläkin ihan ok.
Kiitokset hyvistä vinkeistä ja kuvista.
-
Tuleeko näistä LED lampuista tosiaankin samanlainen kusetus,
kun näistä ns:energiansäästö,eli ongelmajätepolttimoista.
Tuleeko taas kiinalaisten lamppufirmojen lobbarit lahjomaan suurella rahalla EU,n päättäjät,
että nyt pitääkin hommata LED polttimoita.Näin taas tehdään direktiivi,että pitää laittaa LEDit palamaan.
Energiansäästö & Ongelmajätepolttimot ovatkin jo vanhanaikaisia.
Vähän vanhempaa lainausta.
http://spamforum.elfcentral.net/node/1299
-
Monet tuntuu olevan huolissaan hehkulamppujen ja halogeenien energiantuhlauksesta. Tässä on minusta vaan sellainen homma, mitä monet ei oikein osaa käsittää on, että ohjaustekniikkaa (=elektroniikkaa) sisältävät lampputekniikat kuitenkin myös kuormittaa ympäristöä todella merkittävästi enemmän. Äkkiseltään voisi kuvitella että näiltä lampputekniikoilta pitäisi edellyttää yli kymmenkertaisia käyttöaikoja. TM:ssä taisi joskus ollakin aika hyvin jossain kolumnissa, että miksi energiansäästölampuissa ei ole irrallista sytytinosaa kuten loisteputkissa on. Mielestäni varsin hyvä pointti.
-
Kestävin ja tehokkain näistä "ei-ledikauden" lampuista on vielä ollut tavallinen loisteputki ja valon sävykin niissä on valittavissa.
Henkilökohtaisesti pidän erittäin kovasti 6500K lampuista täällä pohjoisen pimeydessä. Vanhoihin vessalyhtyihin en vaihtaisi enää mistään hinnasta.
Edit: Hajakentän säädöt on tosi hienot. Proloque taas vainoilee. ;) Ledit on ihan oikeasti hyvä homma.
Vielä kun hinnat laskee, niin voit pistää 6,2 miljoonan ledin maton seinälle ja siinä samalla saat HDTV näytön. Jota voi siis käyttää valaisimena tai näyttönä. Mä mietin näitä asioita jo 10 vuotta sitten kun kävin bileissä. Korvaa seinät vaan tarpeeksi tehokkailla ja korkearesoluutioisilla valonlähteillä. Ne toimii sekä näyttönä, että valoina. Sekä niillä voi tehdä vaikka mitä kivoja efektejä. No joo, näkeehän noita nykyjään erilaisten vähän isompien keikkojen taustoina jo ihan yleisesti. Hinnat vaan kunnon laskuun. Jos jokainen ledi vastaa 100W:n hehkulamppua, niin sitten kontrastikin on toivottavasti riittävä kontrasti-friikeille. ;) Saa ihan kunnon häikäisy-efektit kauhuleffoihin. Sen jälkeen ongelmana onkin se sama kuin kotiteatterissa jos koittaa katsoa leffoja yöllä. Liian hiljaista, ei näe mitään ja kun tulee joku kohtaus, niin sitten on koko kerrostalo hereillä. ;) Valon suhteen tuo on varmasti myös aikalailla tuskallista. Halausinkin nähdä tuollaisella screenillä leffan Sunshine (2007).
Kyllä, valaistus tulee varmasti muuttumaan tulevaisuudessa. Btw. jossain leffassa oli muuten myös vuosi pari sitten, jollain "nörtillä" kaikki huoneen seinät tehty näytöistä. Muutti ne vaan sitten harmaaksi kun halusi valaistuksen ja kuvat veke. Nämä visiot on vanhoja juttuja, tekniikka laahaa vain perässä. Kuten niin kovin usein tekee. Nimimerkillä, robotteja ja tekoäly odotellessa.
-
...
Vielä kun hinnat laskee, niin voit pistää 6,2 miljoonan ledin maton seinälle ja siinä samalla saat HDTV näytön. Jota voi siis käyttää valaisimena tai näyttönä. Mä mietin näitä asioita jo 10 vuotta sitten kun kävin bileissä. Korvaa seinät vaan tarpeeksi tehokkailla ja korkearesoluutioisilla valonlähteillä. Ne toimii sekä näyttönä, että valoina. Sekä niillä voi tehdä vaikka mitä kivoja efektejä. No joo, näkeehän noita nykyjään erilaisten vähän isompien keikkojen taustoina jo ihan yleisesti. Hinnat vaan kunnon laskuun. Jos jokainen ledi vastaa 100W:n hehkulamppua, niin sitten kontrastikin on toivottavasti riittävä kontrasti-friikeille. ;) Saa ihan kunnon häikäisy-efektit kauhuleffoihin. Sen jälkeen ongelmana onkin se sama kuin kotiteatterissa jos koittaa katsoa leffoja yöllä. Liian hiljaista, ei näe mitään ja kun tulee joku kohtaus, niin sitten on koko kerrostalo hereillä. ;) Valon suhteen tuo on varmasti myös aikalailla tuskallista. Halausinkin nähdä tuollaisella screenillä leffan Sunshine (2007).
...
Loistava visualisointi :) Tollainen heti kun sopii budjettiin :)
Väliaikoina LEDejä voi ihailla vaikkapa Tawastian keikoilla ja tietysti isommilla kiertueilla (Dream Theater Jäähallissa ja sitä rataa).
-
Loistava visualisointi :) Tollainen heti kun sopii budjettiin :)
Älä. Ajatteleppa sitä aamun herätysvideota missä aurinko nousee vuorten takaa ja paistaa 15 kilowatin teholla. Huh, hellettä. ;)
Tällaisia on toteutettu myös: http://www.ecofriend.com/led-sky-ceiling-lights-office-touch-nature.html - Kuulemma työntekijätkin tykkäsivät noista, vaikka tuo on vielä aika lailla laimea esitys. Mutta noin näitä jekkuja voidaan hyödyntää myös täysin huomaamattomasti. Hetken päästä asiaan ei enää kiinnitä mitään huomiota.
Sota/taistelu-leffojen flashbangitkin saa ihan uuden ulottuvuuden. ;) Korvat soi ja ei nää yhtään mitään.
-
Tällaisia on toteutettu myös: http://www.ecofriend.com/led-sky-ceiling-lights-office-touch-nature.html - Kuulemma työntekijätkin tykkäsivät noista, vaikka tuo on vielä aika lailla laimea esitys.
Itse ottaisin kyllä lopputilin jos työskentelytilan valaistus vaihtelisi jatkuvasti "valkoisen" ja sinisen välillä. Ihan järkyttävän kun katsoo ensimmäistä ja keskimmäistä kuvaa. Todella luonnollisen näköistä ;D
-
Siellä aiemmin joku mainitsi 3.5w Deltaco-merkkisen led-lampun vastaavan 45-55w hehkulamppua. Tuo ei voi mitenkään pitää paikkaansa.
Deltacon lampulle ilmoitetaan valovirraksi 220lm. 60w hehkulamppu tuottaa n.700lm, ja 40w taas n.400lm valovirtaa.
Kaikenlisäksi tuo Deltacon lampun valovirta on ilmoitettu valovirta, mikä lie sitten totuus lopulta.
Ilmeisesti jälleenmyyjät ovat kaikki uskoneet maahantuojaa, koska kaikki myyjät sepustelee samoja tarinoita näistä valovertailuista. Jossakin ilmoitettiin Deltacon 1.4w E14-kantaiselle lampulle valovirraksi 56lm, ja se sitten vastaisi 25w hehkulamppua. No...25w hehkulamppu tuottaa reilut 200lm valovirtaa..
-
Noita Lidl myymiä Livarno Lux tuotenimellä olevia " Enengiansäästölamppuja " oli olohuoneen kattovalaisimessa 5 kpl / E14 kanta
Tehot 5W.Syttymisaika 2-3 min ennen,kuin saavutti täyden valotehon.
Viikonlopun oli käytössä sain onneksi palauttaa takaisin,polttimot maksoivat jotain 3€ kpl.
Sitten oli saman Livarnon 1W CU 10 kantaan käyviä polttimoita 2 kpl kohdevalaisimessa,
onneton oli valoteho.Takaisin meni nekin.
Ainut tällä hetkellä käytössä oleva led valaisin on Taskulamppu.
Hyundai.Linssioptiikalla & Zoomilla varustettu käsivalaisin.
Valoteho 120 lumen.
Teho Led käyttöaika 100 000h
Valaistusta hoitaa asunnossa.
Keittiön kattovalaisin 1kpl 40W hehkulamppu E27
Keittiön kaappien alla tasovalaisimet 2 kpl loisteputki 11W
Keittiön liesituuletin 2 kpl 25W hehkulamppu E14
VC 18W loisteputki
Makkari kattovalaisin 1kpl 40W hehkulamppu E27
Makkari työvalaisin 11W loisteputki
Makkari lukulamppu 25W halogeeni 2 kpl CU10
Eteinen 1 kpl 40W hehkulamppu E27
Olohuone kattovalaisin 5kpl 25W hehkulamppu E14
Olohuone pöytävalaisin 1kpl hehkulamppu 40W E27
Vaatehuone 1kpl hehkulamppu 40W E27
Kyllähän noi Led polttimot ovat ihan ok,mutta hinnat ovat vielä aika suolaiset.
Laadukkaimmista polttimoista saa maksaa.
Joistakin halpahalleista voi saada edullisemmin ne sitten saattaa olla sekundatavaraa.
http://www.led-valot.fi/
http://www.led-lamppu.fi/
http://www.superled.fi/
-
Ihan pakko vähän viisastella näitä lumeneita. :)
Tuossa edellä esitin kokemusperäisiä arvioita valaistusolosuhteista, joita syntyy uusilla ledivalaisimilla, verrattuna vanhoihin hehkulamppuihin ja loisteputkiin. Ne olen yrittänyt arvioida mahdollisimman objektiivisesti, eikä intressini olekaan niitä kehua puoleen tai toiseen.
Mittalaitteiden puuttuessa on luotettava valmistajan ilmoittamiin arvoihin: Nuo ledinauhat antavat valoa metriä kohti n. 250 – 300 lm. Sen varmistaminen mittaamalla on haastata toimitus. Se kävisi niin, että irrotetaan yksi ledi ja sijoitetaan se (diffuusista) valkoisesta kalvosta tehdyn kartion kärkeen. Kartion sivun pituus olisi 1 m. Kartion kärkikulma 1 steradiaani. Sattumalta kartion (pallopintainen) pohja on tällöin 1 neliömetri. Kun siihen pohjalle laitetaan luximittari, joka kai on helpoiten saatavissa, saadaan lukemaksi n luxia valaistusvoimakkuutta, ja valovirta on (Wikiperian mukaan) tällöin yhtä monta lumenia, ja valovoima yhtä monta kandelaa. Useammalla ledillä vaan sitten lasketaan arvot yhteen kappalemäärän mukaan.
Tähän asti valomme ovat tulleet enemmän tai vähemmän pistemäisestä lähteestä. Nyt jo näilläkin vähillä kokeilla olen huomannut, että selviydytään samalla suorituskyvyllä, siis työskentelyvaloa on saman verran, vaikka ledivaloa on vähemmän (lumeneja) kuin pistemäisestä tai edes 60 cm: putkesta tuleva valo. Syy lienee se, että valo on aina lähempänä, koska se tulee laajalta alueelta. Luximäärähän vähenee etäisyyden neliössä. Lumen on hyvä mittayksikkö lamppujen valotehoja (-virtoja) mitatessa, mutta ei kerro koko totuutta saavutettavan työtehon suhteen. Työkohteeseen lankeava luximäärä tulee suuremmaksi, kun valolähde on lähempänä. Myös työkohteessa haittaavat varjot näyttävät olevan selvästi vähäisempiä, kuin pistevalonlähteellä.
Ledien värilämpötiloissa löytyy monia vaihtoehtoja, mutta spektri ei vielä liene aivan tasainen, mutta eihän kaikkea voi saada.
Oma filosofiansa tulee vielä siitä, että monia perheitä on viskattu sellaisilla hauskuuksilla kuin herkkyys migreeniin ja epilepsiakohtauksiin. Valon kirkkaus ja etenkin valon värinä ovat silloin oleellisia asioita. Hehkulamppuvalo värisee aika vähän, mutta loisteputki voi, laadusta riippuen, värähdellä paljonkin. Ledienkään virtalähteet eivät aina, hakkureita kun ovat, anna tasavirtaa, mutta asia on ainakin järjestettävissä. Pieni akkupuskuri korjaa asian ja sallii samalla pienen varavalomahdollisuuden. Myös ukkosvahingoilta on helpompi suojata yksi tukeva virtalähde kuin monta pientä kiinalaista hakkuria.
Orgaaninen LED (OLED) tekee vielä tuloaan. Odotan sitä malttamattomana.
Ei Nobel palkinto mennyt yhtään väärään paikkaan.
EDIT:
Aasinsilta Ubuntuun (kun Ubuntun foorumilla sentään ollaan): Tuota valon modulaatiota mitatessa Ubuntu tulee avuksi: Sovelluspankista on ladattavissa Xoscope sovellus. Se on mainio äänikorttia käyttävä oskillosooppi. Sitten vaan kolvi kuumaksi ja romukopasta joku fototransistori ja siitä mikrofoniliitäntään valoanturi.
-
Viestini perimmäinen ajatus liittyi lähinnä hehkulamppujen korvaamiseen led-versioilla. Niissä valovirran perusteella vertaaminen on mahdollista. Tosin markkinoilla on näitäkin monenlaisia. Osa perinteisen ympärisäteilevän hehkulampun tilalle tarkoitetuista led-versioista on kohdevaloja. Tällaisten keskenään vertaaminen menee aina metsään.
Pelkkä valovirta on toki vain yksi mittari, eikä sovi joka valaistustilanteeseen.
-
Minulla oli samaan aikaan Deltacon E14 kantainen lamppu (en muista sähkötehoa) ja 25W:n hehkulamppu kiinni. Valaisimessa lamput ovat vapaasti ilmassa. Tuo Deltaco vaikuttu selvästi kirkkaammalta ja huoneen valaistus muuttui paremmaksi LEDeillä. Hehkulamppu oli mustunut hyvin nopeasti tai oli valmiiksi tummennettu (harvoinhan ne kirkkaita ovat).
Voi olla subjektiivistakin, koska tuo hehkulamppu vaikutti mielestäni kelmeältä kynttilältä kirkkaasti palavaan LEDiin nähden. Huoneen valaistus on nyt LEDeillä miellyttävämpi.
Deltacon E27 kantaiset ovat kiinni toisessa valaisimessa, jossa on heijastintyyppiset spotit. Siinä oli aiemmin pieniä 40W:n hehkulamppuja, tosin nekään eivät kestäneet kuin ehkä keskimäärin 3 kk. 3W:n LEDit palavat siinä jonkin verran kirkkaamin. Vertailuna on tällä hetkellä 9W:n Samsung energiansäästölamput, jotka palavat kirkkaammin - niin niiden luvataankin palavan.
Tämäkin voi olla subjektiivista, koska hehkulamppujen valo vaikutti kelmeältä. Yleisvalaistus vaikutuksesta on vaikeata sanoa tässä tapauksessa.
-
Viestini perimmäinen ajatus liittyi lähinnä hehkulamppujen korvaamiseen led-versioilla. Niissä valovirran perusteella vertaaminen on mahdollista. Tosin markkinoilla on näitäkin monenlaisia. Osa perinteisen ympärisäteilevän hehkulampun tilalle tarkoitetuista led-versioista on kohdevaloja. Tällaisten keskenään vertaaminen menee aina metsään.
Pelkkä valovirta on toki vain yksi mittari, eikä sovi joka valaistustilanteeseen.
Tuo osuu aika oikeaan.
Vastauksena/mielipiteenä otsikon kysymykseen: Osa on, osa ei*, mutta ainuttakaan en osta. Ledilamput tällaisina korvikelamppuina lienevät välikausituote, kuten loisteputki_energiansäästö_minilamput olivat. R.I.P.
Meissä kaikissa asuu pieni insinööri. Viime aikoina olen tunnin jos toisenkin viettänyt miettien: Miten irrotta sisustuksessa valaisin kokonaan pois omasta vanhasta elementti ajatuksesta? Miten yhdistää valaistus asumisympäristöön niin, että se on luonnostaan osa sitä, kuten taivas päivällä?
Kun ledillä on se ominaisuus, että sen hukkalämpö on vähäinen, se mahdollistaa kovin rohkeita suunnitelmia. Sellaisia, jotka eivät ennen olleet mahdollisia. Ja sellaisia, jotka eivät heti putkahda mieleen.
Edit: *alkuperäinen otsikko kysyi: ovatko kelvottomia?
-
Onko kukaan löytänyt noista LED-valonlähteistä minkäänlaista kuvausta valon laadusta? Spektrikuvaa tai edes värintoistoindeksiä.
Käsittääkseni LEDeissä käytetään samankaltaisia loisteaineita kuin loisteputkissa eri värien tuottamiseen, joten hehkulangan spektrin tasaisuutta on turha odottaa, mutta ainakaan Deltacon sivuilta ei löytynyt asiasta halaistua sanaa,
T:Jallu59
-
Ledi itsessään on parhaimmillaan silloin kun sen ympärille suunnitellaan valaisin. Eikä siis kuin nyt, eli yritetään puoliväkisin tunkea lediä ohjauslaitteineen johonkin käytössä olevaan kantaan. Tämä tekele sitten laitetaan valaisimen sisään, joka itseasiassa on aikoinaan suunniteltu nimenomaan hehkulamppua ajatellen. Metsään menee...
Valaisimen perustehtävä lienee valaista joku tila. Itse näkisin tähän tehtävään parhaiten sopivan jonkun valaisevan kohtuusuuren pinnan. Tällaisessa kun ei ole lainkaan häikäisyä, kun valo tulee niin suurelta alueelta. OLED aikanaan tuonee tuohon mielenkiintoisia sovelluksia...
Mitä tulee tuohon ledin värintoistoistoon ,niin siitä vasta aletaan pikkuhiljaa puhua. Tähän asti on vain kytätty vakioikisi muodostuneita numeroita kuten 100lm/w 100 000h. Noita arvoja viljellään sitten joka laitteeseen jonka sisällä nyt sattuu ledi olemaan.
Värintoisto tuppaa unohtumaan, kun maahantuojat lähinnä kilpailee siitä kuka löytää Kiinan halvimman tuotteen myytäväksi. Valitettavasti tuollaiselle toiminnalle on kysyntää, koska suomalainen kuluttaja on sitä mieltä että ledi on aina samanlainen joka myyjällä, joku vain sitten on ahne kun pyytää enemmän
Kimurantiksi asian tekee se, että kuraa myydään myös kovaan hintaan. Tuota voisi kai kutsua hinnoittelemalla laadukkaaksi-toiminnaksi. Suomalainen kun myös osittain ajattelee, että halvalla ei saa hyvää.
Ota tuossa sitten selvää mikä on mitäkin. Suurin osa maahantuojistakin on aika tuoreita. Miten ne voi tietää mitä ne myy? Osa ei tiedä tuotteestaan juuri mitään, joten miten olisivat osanneet vaatia Kiinalaiselta tehtaalta yhtään mitään.
Ainiin se subjektiivinen kokeminen...siinä on yksi lisä soppaan. Silmän sopeutuminen eri valaistustilanteisiin on myös toinen juttu. Yhden luksin kuunvalossakin tuntuu että näkee vaikka kuinka hyvin, kun siihen vaan silmä ensin tottuu.
-
Onko kukaan löytänyt noista LED-valonlähteistä minkäänlaista kuvausta valon laadusta? Spektrikuvaa tai edes värintoistoindeksiä.
Käsittääkseni LEDeissä käytetään samankaltaisia loisteaineita kuin loisteputkissa eri värien tuottamiseen, joten hehkulangan spektrin tasaisuutta on turha odottaa, mutta ainakaan Deltacon sivuilta ei löytynyt asiasta halaistua sanaa,
T:Jallu59
Tein pikaisesti tällaisen kokeen:
Piirsin rgbPaint lastenohjelmalla värirasterin pääväreillä (mitä ne sitten minun mielestäni ovatkaan) ja tulostin siitä paperiarkin. Kun sen arkin laittaa tutkittavaan valoon, ilman muita valolähteitä, ja katsoo sitä digikameralla, jonka herkkyys on säädetty niin, tai valon kirkkaus himmennetty niin, että kameran värihistogrammi ei kyllästy, ja paperi on juuri kokonaan kameran mittausalueella, voi histogrammista nähdä eri värien tilastollisen jakautuman siinä valossa, sillä kamerakennolla, niillä kameran asetuksilla, sillä tulostimella, sillä maalipurkilla, jne...
Kun kuitenkin kolmea lamppua kokeilin sillä samalla paperiarkilla oli yllätys suuri. Tasaisin värijakautuma tulee niillä kiinalaisilla lämmin valkoinen ledeillä 10,30 €/5 m:n kela. Huonoin loisteputkella Osram Lumilux.
Kyllä parempiakin spektroskooppeja varmaan löytyy, mutta elämässä tarvitaan leikkiä. ;D
-
Ainiin se subjektiivinen kokeminen...siinä on yksi lisä soppaan. Silmän sopeutuminen eri valaistustilanteisiin on myös toinen juttu. Yhden luksin kuunvalossakin tuntuu että näkee vaikka kuinka hyvin, kun siihen vaan silmä ensin tottuu.
Kaihileikkauksen jälkeen tavallisen sähkölampun valo muuttui valkoiseksi, sinänsä ihan ok, mutta mistä
se tarkalleen ottaen johtuu.
-
Noita Lidl myymiä Livarno Lux tuotenimellä olevia " Enengiansäästölamppuja " oli olohuoneen kattovalaisimessa 5 kpl / E14 kanta
Tehot 5W.Syttymisaika 2-3 min ennen,kuin saavutti täyden valotehon.
Viikonlopun oli käytössä sain onneksi palauttaa takaisin,polttimot maksoivat jotain 3€ kpl.
Sitten oli saman Livarnon 1W CU 10 kantaan käyviä polttimoita 2 kpl kohdevalaisimessa,
onneton oli valoteho.Takaisin meni nekin.
Ainut tällä hetkellä käytössä oleva led valaisin on Taskulamppu.
Hyundai.Linssioptiikalla & Zoomilla varustettu käsivalaisin.
Valoteho 120 lumen.
Teho Led käyttöaika 100 000h
Kyllähän noi Led polttimot ovat ihan ok,mutta hinnat ovat vielä aika suolaiset.
Laadukkaimmista polttimoista saa maksaa.
Joistakin halpahalleista voi saada edullisemmin ne sitten saattaa olla sekundatavaraa.
http://www.led-lamppu.fi/
Fikkareissa nuo todella näyttävät toimivan ihan kiitettävästi ja tehoakin riittävästi.
Niitä meiltä löytykin useita, myös polkupyörään kiinnitettäviä.
Se mainitsemani 7W.n Philipsin valmiste on juuri tuolla linkissä näkyvän kaltainen,
paitsi teholtaan ("LED-Lamppu E27 Philips 5W 250lm) hinta 28,50.
Tuo lamppu oli siis käytössä kylppärissä ja sen valoteho riitti juuri ja juuri siihen
käyttöön, eli ns. kusimajakaksi, ohjaamaan muuten pimeässä huoneistossa oikeaan
paikkaan. Nyt tilalla on l.putki tyyppinen säästölamppu, joka on turhan kirkas tuohon
paikkaan. Samassa tilassa, joskin harvoin käytössä, on myös 35W Philinea-valaisin,
jonka valoteho on lähes samaa luokkaa tuon 11W.sen säästölampun kanssa.
-
Onko kukaan löytänyt noista LED-valonlähteistä minkäänlaista kuvausta valon laadusta? Spektrikuvaa tai edes värintoistoindeksiä.
Käsittääkseni LEDeissä käytetään samankaltaisia loisteaineita kuin loisteputkissa eri värien tuottamiseen, joten hehkulangan spektrin tasaisuutta on turha odottaa, mutta ainakaan Deltacon sivuilta ei löytynyt asiasta halaistua sanaa,
T:Jallu59
Ehh ledit eivät käytä mitään loisteaineita. Ledin väri riippuu jännitteestä, sekä valmistukseen käytetystä puolijohdemateriaalista: http://fi.wikipedia.org/wiki/LED#V.C3.A4rit_ja_materiaalit
Se mitä taidat hakia on värilämpötila, kattos tuolta:
http://www.limic.fi/html/led_tek.htm
Kunnon taskulamppuja ei enää kannata harkitakkaan millään muulla tekniikalla kuin ledeillä(halogeenit on eilistä tekniikkaa). esim. dx:n ultrafire:
http://www.youtube.com/watch?v=2WF3CXYwLlU
-
Valaistuksessa yleisesti käytetyt "valkoiset" ledit käyttävät kyllä loisteaineita. Näillä aineilla saadaan aikaan valkoiselta näyttävää valoa. Valkoista ledvaloa ei varsinaisesti ole edes olemassa vaikka niistä yleisesti puhutaankin.
Ledin väri ei varsinaisesti tule käytetystä jännitteestä, vaan toisinpäin.
Kun valaistuksesta puhutaan, niin värilämpötila on vähän yksipuolinen käsite. Lisäisin tuohon vielä värintoiston samaan.
JOs hakee kotiinsa lämminsävyistä valoa, niin yleensä valitaan n.3000K led-lamppu. Jos tuossa lampussa on huono värintoisto, niin lopputulos on usein likaisen vihertävän kamala.Tulos näkyykin kivasti tuolla limicin sivulla, jonka linkin joku tuossa laittoi..
-
Varsinainen valoteho syntyy LED:in läpi menevästä virrasta. Jännitteellä ei juurikaan ole vaikutusta LEDin väriin, paitsi jos se on liian pieni, niin ettei virtaa kulje. Puolijohde ja sen saostus ovat määrääviä ja muodostavat LED:in yli menevän kynnysjännitteen. Lähtökohtaisesti LED:in puolijohdeliitos säteilee vain yhtä valon aallonpituutta, jonka energia muutetaan loisteaineilla usemmaksi aallonpituuspiikeiksi, joiden yhteisvaikutus muistuttaa valkoista tms haluttua sävyä.
Lähtökohtaisesti siis LEDien ja kaasupurkauslamppujen (loiteputket, ongelmajätelamput) värintoisto on riippuvainen käytetyistä loisteaineista ja niiden suhteista.
T5-luokan loisteputkilla on päästy jo melko hyvään värintoistoon, vaan LED:ien suhteen taidetaan olla vielä lähtökuopissa, kun valotehon kasvatus on toistaiseksi ollut ykköskriteeri tuotekehityksessä.
T:Jallu59
-
Puuttumatta itse valonlähteeseen ja otsikon lievästi ärsyttävään alatyyliseen ilmaukseen, valaistuksessa on monia mielenkiintoisia ominaisuuksia mitkä liittyvät esimerkiksi subjektiiviseen värisävyn aistintaan ja silmän ominaisuuksiin. Ne jotka ovat hieman likinäköisiä (ja varmaan muillakin ?) on esimerkiksi havainto siitä että sininen on erittäin huono väri mainosvaloihin, silmän fokusointiominaisuudet näyttävät olevan heikot siniselle valolle ja teksti voi näyttää huonosti luettavan epäselvältä vaikka jollain toisella värillä se näkyy hyvin. Eri ihmisillä on erilainen ns. sini-/viheraistimus kun liikutaan rajoilla, toisen mielestä jokin on enemmän sininen kuin vihreä ja toinen on taas aivan varma että "vihreähän tuo on". Molemmat erottavat silti värejä toisistaan ongelmitta eli kyseessä ei ole minkäänlainen värisokeus. Voitaisiin myös puhua että millainen on "valkea valo" eli mikä on eri ihmisten valkoiseksi kokeman valon spektri, tekisi mieleni lainata äänitermejä ja puhua "silmän toistokäyrästä", herkkyydestä eri mittaisille aallonpituuksille eli valon väreille. Auringon valoa voidaan toki soveltaa jossain määrin vertailukohtana kun puhutaan luonnon valosta.
Tasainen valon jakauma on valaistuksen toteutuksessa usein toivottu ominaisuus, pistemäinen valon lähde on häikäisevä. Tilanne muuttuu tietysti jos näitä pisteitä on paljon tai rakenteellisesti estetään häikäisymahdollisuus.
Noissa Hajakentän prototyypeissä voisi olla ideaa paljonkin jollekin muovivalufirmalle kehitellä mekaaniselta rakenteeltaan sähkömiehille ja loppukäyttäjille kelvollisia tuotteita joissa valon sävy, kiinnitykset, liittimet, jatkaminen ym. on mietitty valmiiksi.
-
Kyllä se kestää.
Vanhassa vara parempi. ;D
http://www.centennialbulb.org/cam.htm
http://historianet.fi/arkielama/ennatyslamppu-valaisee-yha
-
Loppukäyttäjää ajatellen voi olla vielä pitkässä puussa saada led valot sellaiseen malliin, että niitä voi suoraan kaupan hyllystä myydä, edes sähkömiehen asennettavassa kunnossa. Nuo kantaan kierrettävät kelvottomat lienevät vielä pitkään ainoita jokamiehen laitteita. Nauhamaisia "valaisimia" pistorasiavirtalähteineen on myös saatavana, mutta näppäryyttä vaativat nekin ja käyttö lienee aika rajattua.
Noita omia viritelmiä tekevät siis vain kaltaiseni aina uteliaat propellihattuiset kokeilijat ;). Parasta ledivaloissa onkin se kokeilun salliva suojajännite ja matala käyntilämpö ja muunneltavuus. Oheisessa sivustossa on yksi kuva tuttavani saunasta, josta jo mainitsinkin:*
Kun ledien väri ja muutkin ominaisuudet ovat paljolti arvailun varassa, on aika sattuman kauppaa miltä niiden väri näyttää missäkin ympäristössä. Taiteilijoiden suuri oivallus on, että väri koostuu valon väristä ja sitä toistavan pinnan paikallisväristä ja toisaalta varjon väristä, joka on sen valon vastavärin ja pinnan paikallisvärin summa. Myös omat kokemukseni näiden lamppujen kanssa ovat tähän asti aina olleet voittopuolisesti yllättyneitä. Siitä johtuu sekin, että mieluiten rakennan itse koko rakennelman. Voin ainakin rehvastella, että tällaista ei saa kaupasta.
Edit: *poistettu linkki joka vanheni.
-
Sellaisia, jotka eivät ennen olleet mahdollisia. Ja sellaisia, jotka eivät heti putkahda mieleen.
Nuo ovelasti rakenteiden sisään sijoitetut ledit on super vaikeita korjattavia. Noita näkee mm. veneissä, asuntoautoissa jne. aikalailla nykyjään. Mutta jos ledi kärähtää, niin mitäs sitten teet? ;)
Valaisimen perustehtävä lienee valaista joku tila. Itse näkisin tähän tehtävään parhaiten sopivan jonkun valaisevan kohtuusuuren pinnan. Tällaisessa kun ei ole lainkaan häikäisyä, kun valo tulee niin suurelta alueelta. OLED aikanaan tuonee tuohon mielenkiintoisia sovelluksia...
Valotapetti, kuin aurinkokenno kääntäen. Saa isot pinnat valaisemaan himmeästi -> miellyttävä valaistus.
Kun kuitenkin kolmea lamppua kokeilin sillä samalla paperiarkilla oli yllätys suuri. Tasaisin värijakautuma tulee niillä kiinalaisilla lämmin valkoinen ledeillä 10,30 €/5 m:n kela. Huonoin loisteputkella Osram Lumilux.
Kyllä parempiakin spektroskooppeja varmaan löytyy, mutta elämässä tarvitaan leikkiä. ;D
Kannattaa ostaa valaisimia joissa sanotaan suoraan "full spectrum". Niillä saa aikaiseksi paremman valon. Tärkeää mm, jos kuvaa jotain.
Mitä tuli sitten ihmisten värinäköön, ei ole lainkaan selvää että kaikki näkisivät kunnolla. Testaappa ihan huviksesi itsesi: http://www.colormunki.com/game/huetest_kiosk
Tässä vielä klassinen väriharha teille: http://www.moillusions.com/2008/02/color-tile-illusion-new-aspect.html
-
Nuo ovelasti rakenteiden sisään sijoitetut ledit on super vaikeita korjattavia. Noita näkee mm. veneissä, asuntoautoissa jne. aikalailla nykyjään. Mutta jos ledi kärähtää, niin mitäs sitten teet? Wink
Kuluttaja voi äänestää ostokäyttäytymisellään, eikä osta venettä, joka ei ole huollettavissa.
Itse olen rakentanut nuo viritelmät niin, että niiden ledit voi uusia. Ne sammuvat aina kolmen sarjoina. Ovat siten tehty, että kolmella sarjaan kytketyllä ledillä on aina yhteinen rajoitusvastus. Se sammunut osa vaan katkaistaan pois ja tilalle juotetaan uusi. En ole joutunut niin tekemään, mutta eihän tässä ole toimitusaikakaan vielä täysi.
-
Testaappa ihan huviksesi itsesi: http://www.colormunki.com/game/huetest_kiosk
Olihan tuo testattava......
-
Mitä tuli sitten ihmisten värinäköön, ei ole lainkaan selvää että kaikki näkisivät kunnolla. Testaappa ihan huviksesi itsesi: http://www.colormunki.com/game/huetest_kiosk
Ainoa vaan että nämä pitäisi tehdä kalibroiduilla ja laadukkailla näytöillä jos tuloksia haluaa johonkin verrata.
-
Naapurin LED valaisin voi häiritä kotielektroniikkaa.
Jos laitteisiinne tulee häiriöitä,niin käykää katsastamassa naapurien LED lamput & valaisimet. ;D
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201202119671
-
Naapurin LED valaisin voi häiritä kotielektroniikkaa.
Jos laitteisiinne tulee häiriöitä,niin käykää katsastamassa naapurien LED lamput & valaisimet. ;D
Oliko yllätys, kun tehdään mahdollisimman halvalla ja vähillä komponenteilla.
Mitäs led-lamppuun tarvitaan? Tasasuuntaaja ja ledit sopivan mittaisina sarjoina. Siinä se, ainakin minun käsityksen mukaan, niin kanta ja kotelo. Vai olinko väärässä? Muut osat ovat turhia ja tekevät lampusta vain kalliin.
-
Mitäs led-lamppuun tarvitaan? Tasasuuntaaja ja ledit sopivan mittaisina sarjoina. Siinä se, ainakin minun käsityksen mukaan, niin kanta ja kotelo. Vai olinko väärässä? Muut osat ovat turhia ja tekevät lampusta vain kalliin.
Pitääkö siinä olla erikseen tasasuuntaaja? (ei ole tietoa eikä koulutusta, että sen puoleen en tiedä)
-
Mitäs led-lamppuun tarvitaan? Tasasuuntaaja ja ledit sopivan mittaisina sarjoina. Siinä se, ainakin minun käsityksen mukaan, niin kanta ja kotelo. Vai olinko väärässä? Muut osat ovat turhia ja tekevät lampusta vain kalliin.
Pitääkö siinä olla erikseen tasasuuntaaja? (ei ole tietoa eikä koulutusta, että sen puoleen en tiedä)
Tuolla lopussa jotain led ohjeita & linkkejä.
http://www.koti.mbnet.fi/~mhaven/ledlamppu/led.htm
-
Pitääkö siinä olla erikseen tasasuuntaaja? (ei ole tietoa eikä koulutusta, että sen puoleen en tiedä)
Mun mielestä ei ole pakko, mutta silloin käsittääkseni menetetään puolet valotehosta. LED ei pala kuin yhteen suuntaan, joten 50% menetys lienee selviö ilman tasasuuntausta. Mutta mä en olekkaan sähkö-jätkä.
-
Pitääkö siinä olla erikseen tasasuuntaaja? (ei ole tietoa eikä koulutusta, että sen puoleen en tiedä)
Mun mielestä ei ole pakko, mutta silloin käsittääkseni menetetään puolet valotehosta. LED ei pala kuin yhteen suuntaan, joten 50% menetys lienee selviö ilman tasasuuntausta. Mutta mä en olekkaan sähkö-jätkä.
Pistetään ledejä molemmin päin? Sillon puolet loistaa kerrallaan, joten teho ei tietysti ole yhtä suuri, mutta eivät lämpeä/kuluta yhtä paljoa.
-
Pistetään ledejä molemmin päin?
Tavallaan tuo on hyvä ja halpa idea. LED: llä on nimittäin napaisuus ja se ei pidä hirveän paljon vastakkaissuuntaisesta jännitteestä vaan saattaa kärähtää jos virtaa on riittävästi vastakkaissuuntaisessa läpilyöntivaiheessa. Rinnankytketyt erisuuntaiset ledit rajoittavat estosuuntaisen jännitteen sille toiselle ledille vaarattomalle tasolle eli puolentoista voltin tasolle likimain. Vääränsuuntainen läpilyönti tapahtuu yleensä huomattavasti korkeammalla jännitteellä.
Tuon lisäksi virta pitää rajoittaa jollain tavalla, tyypillisesti etuvastuksella.
-
Tässä vielä kuva missä tuo absattu sinus näkyy kauniisti:
http://aijaa.com/006089623396
Tarkemmin kameraa tuntematta en tosin tiedä onko huippukirkkaus "etu" vai "taka" vaiheessa. Kun tuossa näkyy että tuo huippu ei ole aivan keskellä tummimpia kohtia. Voisin arvata että se on aavistuksen takavaiheessa, mutta toisaalta jos valontuotto on välitöntä, ilman mitään viivettä (?), niin silloin sen pitäisi tietenkin olla täysin vaiheessa. Ehkäpä fluoresoiva materiaali tuo pientä latenssia siihen miten näkyvä valo syntyy alkuperäisestä energiasta.
-
Pitääkö siinä olla erikseen tasasuuntaaja? (ei ole tietoa eikä koulutusta, että sen puoleen en tiedä)
Mun mielestä ei ole pakko, mutta silloin käsittääkseni menetetään puolet valotehosta. LED ei pala kuin yhteen suuntaan, joten 50% menetys lienee selviö ilman tasasuuntausta. Mutta mä en olekkaan sähkö-jätkä.
Pistetään ledejä molemmin päin? Sillon puolet loistaa kerrallaan, joten teho ei tietysti ole yhtä suuri, mutta eivät lämpeä/kuluta yhtä paljoa.
Jos oikein arvaan: ei mene kauan kun juuri näin tehdäänkin. Ledit vaan integroidaan samalle shipille molempiin suuntiin. Kun valaisin sitten valmistetaan voidaan käyttää vaihtosähköä sellaisenaan. Sarjaankytkennällä sovitetaan virta sopivaksi mahdollisimman vähillä rajoitusvastuksilla (koska ne hukkaavat energiaa). Kun meikäläinen verkkojännite 230 V on tasasuunnattuna huippuarvoltaan n. 324 V tarvitaan sarjakytkennässä "tuplaledejä" n. 125 kpl (väristä riippuen). Tällöin kuitenkin koko laite on suojattava hyvin kosketusjännitteeltä. Se tekee siitä kalliin. Nykyisin voidaan kuitenkin myydä huonosti suojattuja laitteita siihen asti, että siitä kärytään.
Niin... se häiriö, joka ledeistä tulee varsinkin sähköjohtimiin, mutta myös sähkömagneettiseksi hajakentäksi, syntyy juuri sen vaihtosähkön käytöstä siten, että jännitteen noustessa nollasta ledi alkaa johtaa salamannopeasti kynnysjännitteen ylityksen kohdalla. Tämä nopea kytkentä edustaa suurta taajuutta ja johtimet kelvollista antennia, kapasitanssia, induktanssia ja niin ollen värähtelypiiriä. Se on siis radiolähetin. Tästä syystä omatekoisissa virityksissä suosittelen käyttämään hyvää suodatettua tasavirtalähdettä.
-
Hieman off topic mutta sivuaa aihetta. http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/hehkulamppuhuijaus
Oli mielestäni katsomisen arvoinen pätkä. terveisin Timo
Minusta tuo ei ole ollenkaan off-topic. Paremminkin "osui ja upposi".
"Kehityksen" lopputuloksena, (aina), käytetään aikaisempaan verrattuna enemmän luonnonvaroja, kestoikä ei kasva koska tuotetta on myytävä jatkuvasti, kuluttajilla kierrossa olevasta rahamäärästä suurempi osa saadaan palautettua nopeammin teollisuuden käyttöön koska korvaava tuote on kalliimpi, jne jne jne.
Eli: turhaa on peistä vääntää tämänkään lamppu-asian suhteen; hinnat ja kestoiät on tarkkaan suunniteltu jossain kabinetissa jo "valo"vuosia sitten ???
-
En malta olla laittamatta tuloksia tänne kun tuli noita häiriöitä tutkittua omista viritelmistä. Virtalähteenähän on tasavirtalähde, joka kyllä omaa CE merkin, vaikka ei varmasti ole Euroopassa ollut hyväksyttävänä. Tasavirtaa se kyllä tuottaa, eikä siis aiheuta nollaylityksen transientteja. Mutta oskilloskoopilla tarkasteltuna sen tasajännitepuolelta löytyy hakkurivirtalähteen kytkentätransientit n. 13 kHz:n taajuudella. Jokainen transientti sisältää värähtelyn n. 9,4 MHz:n taajuudella. Ja tämä kaikki vielä "ratsastaa" 50 Hz:n brummin päällä. Näin ollen se 50 Hz on kuultavissa tavallisella Hf-alueen matkaradiolla, mutta vain 0,5 m:n päästä. Jo metrin etäisyydeltä kuului venäjänkielinen radiolähetys voimakkaammin. (Onneksi häiriö ei satu 10.5 MHz:n kohdalle, sillä se olisi kaikkien FM vastaanottimien "rauhoitettu" välitaajuus.) Verkkojännitteen puolelle transientit eivät tunnu lähtevän, enkä suosittele sitä mittausta kenellekään kokeiltavaksi. Se on hiukan konstikasta ja vaarallista. (Minä en ole ensimmäistä kertaa tällaista pappia kyydissä.) Ohessa skooppikuvat vanhasta uskollisesta analogisesta Philipsistä suoraan putkelta kuvattuna.
-
Virtalähteenähän on tasavirtalähde, joka kyllä omaa CE merkin, vaikka ei varmasti ole Euroopassa ollut hyväksyttävänä.
Tuo lause herätti epäilyn että et kai oleta että laite olisi pitänyt hyväksyä Euroopassa jotta CE-tarran voi liimata.
Noista oskilloskooppimittauksista, ne eivät mielestäni osoita täyttääkö laite vaatimukset radiohäiriöistä vai ei;
pitäisi tehdä standardien mukaiset mittaukset oikeilla mittalaitteilla häiriösuojatussa tilassa.
-
Virtalähteenähän on tasavirtalähde, joka kyllä omaa CE merkin, vaikka ei varmasti ole Euroopassa ollut hyväksyttävänä.
Tuo lause herätti epäilyn että et kai oleta että laite olisi pitänyt hyväksyä Euroopassa jotta CE-tarran voi liimata.
Noista oskilloskooppimittauksista, ne eivät mielestäni osoita täyttääkö laite vaatimukset radiohäiriöistä vai ei;
pitäisi tehdä standardien mukaiset mittaukset oikeilla mittalaitteilla häiriösuojatussa tilassa.
Epäilysi on turha. ;) Tarkoitin nimenomaan,että tarra voi olla laitteen päällä, ja hyvin usein onkin, ilman minkäänlaista unionin hyväksyntää. Unionin hyväksyntä näkyy aivan muilla tavoin. Valitettavasti monissa tavaroissa, kuten polkupyrän kypärissä, luotetaan pelkkää CE merkkiin, vaikka tuote ei ole edes kypärä, vaan pelkkä hassu hattu.
Radiohäiriöistä en missään tapauksessa väitä tehneeni standardin mukaisia mittauksia, enkä niin sanonut. Sanoin: En ole ensimmäistä kertaa tällaista pappia kyydissä. Ja se pitää sikäli paikkansa, että osaan mitata omista töistäni: olenko lain oikealla puolelle vai enkö ole? Koska en myy näitä tuotteita, enkä asenna niitä toisille, en ole velvoitettu teettämään aika kalliita laboratoriomittauksia standardin mukaan. Olen vain vastuussa aiheuttamastani haitasta, jos sellaista olisi. Voin vakuuttaa, että osaan varmistaa, että haittaa ei tule.
Jos joku nyt noita ledivaloja rakentaa, ja tilaa Kiinasta ledit halvalla, voi olla viisaampaa ostaa virtalähde Suomesta luotetusta lähteestä, vaikka se vähän maksaisikin. Ledit sinänsä eivät mitään häiriötä generoi.
Päätarkoitukseni olikin osoittaa, että kaikenlaista materiaalia voi olla kaupassa myytävänä. Tuon otsikon aiheessa* pysyäkseni. Ja se johtuu juuri siitä, että ennakkotarkastuksista on luovuttu.
Sinänsä tämän ao. virtalähteen häiriö hajakenttä ei synnu mitenkään tässä tapauksessa olevan kuorman, ledien, vuoksi vaan sen toimintaperiaatteen, hakkurin, vuoksi. Jos ledilamppu on käteen otettaessa niin kevyt, että siinä ei mitenkään voi olla rautasydän muuntajaa, sen toiminta todennäköisesti aiheuttaa häiriöitä. Siinä on pakosti joku jännitteenalentaja, ja todennäköisesti halvalla tehty sellainen.
Asiasta toiseen... vastaavanlainen elektroniikka, ei jännitteen alentaja, vaan virran rajoitin, on myös pakosti oltava loistelampuissa, niin putkivalaisimissa kuin energiansäästö pienoisloisteputkissakin. Isoissa putkivalaisimissa se on rautasydäminen kuristin, mutta kevyissä pienoislampuissa se on jotain muuta, ja häiriökentät sen mukaisia.
Aiasta kolmanteen... Kirjoitan tätä Seamonkeyllä ja Puppy Linuxilla ihan yleissivistyksen kartuttamiseksi. Ihan hauskoja tuttavuuksia molemmat. ;D
Edit: Typo, *alkuperäinen otsikko kysyi: ovatko ledilamput kelvottomia?
-
Niin, kaikenlaista materiaalia voi olla myynnissä. Oikeastaan yllättävän vähän ongelmia on julkisuudessa näkynyt. Ennakkotarkastuksien poistuessa tarkoitus oli että valmistajat testaavat itse tai testauttavat laitteensa standardien mukaan. Voi kuvitella että jossain pikkupajassa kaukana tuolla on suuri houkutus tinkiä tässä kohtaa. Radiohäiriöistä puhuttaessa, vaatimukset ovat erittäin tiukat ja vaikka tuote ylittäisikin ne, niin harvoin niin pahasti, että ongelmia aiheutuu kotien laitteille.
Haeskelin tietoa pienloistelamppujen virtalähteistä ja tuolta löytyi piirikaavioita jotka joku sisukas sielu on selvittänyt piirikorteista.
http://www.pavouk.org/hw/lamp/en_index.html
Näissä on jonkin sortin hakkurivirtalähde. Radiotaajuuksisia häiriötä syntyy kun kytkintransistorit vaihtavat äkisti tilaansa ja syntyy nopeita, jyrkkiä jännite/virtamuutoksia. Yleensäkin pahimpia häiriölähteitä ovat nopeat digitaalilogiikat.
Haeskelin vastaavia kuvia LED-lampuista mutta löytyi vain yksinkertaisia malleja joissa AC tasasuunnataan ilman erotusmuuntajaa ja syötetään vastuksen kautta LED-ketjulle. Jos nuo halvimmat satojen ledien nauhat on tehty näin niin yhdenkin ledin vioittuminen pimentää koko ketjun. Radiotaajuuksisia häiriöitä nuo ei aiheuta. Sähköturvallisuuden suhteen nuo on niin heppoisia että ihme että ne sallitaan.
Jos kotona värkkää kytkentöjä digitaalilogiikoilla niin aika todennäköistä on että samalla tekee häiriölähteen joka ylittää standardin vaatimukset. Aika fakiiri pitää olla jos voi ilman kunnollisia mittalaitteita tietää että vaatimukset täyttyy.
-
Haeskelin vastaavia kuvia LED-lampuista mutta löytyi vain yksinkertaisia malleja joissa AC tasasuunnataan ilman erotusmuuntajaa ja syötetään vastuksen kautta LED-ketjulle. Jos nuo halvimmat satojen ledien nauhat on tehty näin niin yhdenkin ledin vioittuminen pimentää koko ketjun. Radiotaajuuksisia häiriöitä nuo ei aiheuta. Sähköturvallisuuden suhteen nuo on niin heppoisia että ihme että ne sallitaan.
Sarjaan kytkentää todella käytetään. Jotkut näistä omista E27 kantaisista LED-lampuista ledit muodostivat sisäkkäset kehät ja pimahtaminen alkoi sisimmäisistä kehistä, ulkokehän kestäessä pisimpään, mutta sen tuottama valo ei riittänyt mihinkään.
-
Eipä nuo ledi valaisimet nyt mielestäni niin kohtuuttoman kallita ole:
http://www.dinodirect.com/220v-bulb-f-light-bulbs/?cur=EUR
Mistäs te tilaatte valot?
Mielenkiinnolla odottelen miten pitkään nuo ledit kestävät. Jos ovat hyvälaatuisia niin voivat helposti kestää 10-20 vuotta.
Paljon kevyempiä nuo LED valot ovat kuin vastaavat pienoisloisteputket, joten todennäköisesti niissä on vielä vähemmän roinaa sisällä. Yhtään ei ole vielä hajonnut, joten en ole päässyt purkamaan sellaista.
-
Eipä nuo ledi valaisimet nyt mielestäni niin kohtuuttoman kallita ole:
http://www.dinodirect.com/220v-bulb-f-light-bulbs/?cur=EUR
Mistäs te tilaatte valot?
Mielenkiinnolla odottelen miten pitkään nuo ledit kestävät. Jos ovat hyvälaatuisia niin voivat helposti kestää 10-20 vuotta.
Paljon kevyempiä nuo LED valot ovat kuin vastaavat pienoisloisteputket, joten todennäköisesti niissä on vielä vähemmän roinaa sisällä. Yhtään ei ole vielä hajonnut, joten en ole päässyt purkamaan sellaista.
Eiväthän huo kalliita ole, jos vain pitävät minkä lupaavat. Kaikki kerrotut ominaisuudet puotavat LED-lamppujen käyttöä, mutta kun todellisuus ei pidä yhtä väitetyn kanssa. Jos kesto jää murto-osaan hehkulampun iästä ovat kyllä kallita, ainakin minun mielestäni.
Ostan lamput sieltä mistä olen aina tottunut ostamaan, eli päivittäistavaroita myyvistä lähikaupoista.
Hehkulamput ovat kestäneet monin kertaisesti sen mitä LED-lamput ja ostamani lamput ovat yleensä olleet tuttuja merkkituotteita.
Toistaiseksi pidättäydyn hankkimasta mokomaa rojua. Ajan myötä laatu varmasti paranee.
-
Perhe tuttu rakensi hulppean 300 neliön tallin ja sinne tuli 30W led valonheittimet a kpl ~100€
Yllätyin sangen suuresti kun totesin ne erittäin hyviksi. On muuten valovoimaa!
Itse ostin pari vuotta sitten 70W monimetalli valaisimen (epäsymmetrisellä heijastimella) niin nyt oli hyvä verrata niitä keskenään omaan mielikavaan peilaten. Yllätyin positiivisesti LED-valon suhteen
LED valon heittimen Plussat on pitkä käyttötuntimäärä. (En tiedä pystyykö ns. lampun vaihtaa jos se led setti menee pimeäksi)
Monimetalli valon heitin syttyy/lämpiää noin 5min. täyteen loistoon (miinus) mutta valoa riittää yllin kyllin ja parasta on se, että se valaisin ei lämpene juuri ollenkaan!
Monimetaalin iso miinus on rikkimenneen lampun/polttimon hinta 70W poltinn tähän malliin maksaa about 50 euroa.
TEHOKKAAT LED VALONHEITTIMET ULKOKÄYTTÖÖN (http://www.limic.fi/html/Theitin.htm)
-
Tässä vielä tuosta LEDien soveltamisesta:
https://www.youtube.com/watch?v=ZIGzpi9lCck
Samaan hengenvetoon voisi tietenkin todeta, että tehokkailla ledeillä ja korkalla resoluutiolla varustetuista valaisimista voi myös kaikista tehdä tietenkin videoprojektoreita. Eli mikä tahansa valaisin voi toimia videoprojektorina, aivan yhtä hyvin kuin mikä tahansa pinta voi itsessään toimia näyttönä tai valaisimena jos se on taas laajemmalla pinta-alalla varustettu. mm. tapetit. Kuten tuossa jo aikaisemmin totesin.
On todella turhaa käyttää valoissa mm. kuvio ja väri filttereitä, kun jos yksittäisen lampun korvaa korkearesoluutioisella teholedi matriisilla, voidaan yhdellä valonheittimellä toimittaa värit ja kuviot ihan vapaasti.
Tuo ihan uusia mahdollisuuksia koteihin, ravintoloihin, esitystiloihin, konsertteihin jne.
Tietenkin nuo valaisimet tulee toteuttaa joko jatkuvasti terävänä pysyvällä koherentilla valolla tai sitten niissä pitää olla auto-focus tekniikka joka huolehtii kuvan pysymisestä terävänä sen jatkuvasti liikkuessa pinnalta toiselle. Tuossa huomaa monesti nykyisissä vehkeissä merkittäviä puutteita.
Edit, jatketaan.
Tuossa valaisinlinkissä joka oli edellisessä viestissä luvattiin käyttöiäksi keskimäärin 50000 tuntia. Normaalilla käytöllä se tarkoittaa helposti 20 vuotta. Kuten tuossa jo totesin, niin normaalissa kotikäytössä olohuoneen halogeeni valaisimet ovat kestäneet jo 12 vuotta. Yksi yhdeksästä lampusta on kärähtänyt. Joten vielä ei olla edes keskimääräisessä käyttöiässä vaan vasta heikoin yksilö hajosi.
-
Olen samaa mieltä siinä, että led on valaistuksessa aivan loistava keksintö.
Kritiikkini kohdistuukin hehkulampun tilalle ruuvattaviin LED-lamppuihin.
Toistakymmentä eri merkkistä E-kantaista LED lamppua on antanut tuloksen:
100 % ongelmallista roskaa. Yksikään ei ole toiminut kahta kuukautta pidempään.
Ongelma ei ole ledeissä vaan valmistajien rahan ahneudesta. Käytetään alimitoitettuja
sarjavastuksia, tai otetaan ledistä mahdollisimman suuri valomäärä ajamalla ledit
ylijännitteellä. Osana ongelmaa on, että koitetaan ahtaa elektroniikka mahdollisimman
(liian) pieneen tilaan.
Toivottavasti saadaan jokin kontrolli aikaiseksi, että nämä ongelmat korjautuisivat.
Pelkkä CE merkintä ei näissäkään takaa laatua.
-
Komppaan edellistä kommenttia.
Tämä energian säästö höpötys on nyt mielestäni mennyt överiksi. Se näkyy mm. laatuongelmina lähes kaikessa - autoista valaisimiin.
Varsinkin valaisimissa olen siirtynyt ns. toimisto-/teollisuusmalleihin. Tarkoittaa loisteputkia ja valonheittimiä.
Alku investointi kirpaisee, mutta kun sen tekee pikku hiljaa asteittain niin se tulee tehtyä huomaatta.
Nyt tänä talvena on kuudesta ulkovalosta yhtä vaille kaikki pimentyneet niin tässä on nyt aikaa ennen ensi syksyä hommata monimetallit ja/tai LED-valonheittimet.
Suosittelen lämpimästi.
EDIT:
Monimetalli valaisin (70W) on parhaimmillaan kun sen asentaa yli 5m, mutta alle 10m korkeuteen.
Perhe tutun tallissa ne LED-valonheittimet on asennettu 4m korkeuteen lattiasta ja ulkona n. 4.5m maasta mitattuna.
-
TEHOKKAAT LED VALONHEITTIMET ULKOKÄYTTÖÖN (http://www.limic.fi/html/Theitin.htm)
Vasta noiden LED ulkokäyttövalaisinten valotehot alkavat olla sitä luokkaa, että kun ne saadaan sisävalaisimiin, niin vasta voidaan puhua oikeasti korvaavasta tekniikasta.
Muistutan, että yhden 60W hehkulampun valoteho on noin 750lm ja 40 Wiattisen n.400 lm.
T:Jallu59
P.S On muuten tuolla Limic Oy:n sivustolla kohtaisen hyvin teknistä tietoa ainakin näin ensivaikutelmana. Spektrikuvia ei sentään.
MUOKKAUS: Eikä värintoistoindeksiäkään näy.
-
Totta turiset, Jallu59
Perhe tutun tallin LED-valo on just sama kuin edellä mainitusta linkistä löytyvä LF30W (2250lm)
Itse kyllä tykästyin kun olen nähnyt livenä.
-
No niin. Kun meni sylttytehtaalle, eli teholedin valmistajan sivulle alkoi jo datalehtiä ja mm. spektrijakautumiakin löytyä. Datalehden yhdellä lukemisella en vielä saanut irti värintoistoindeksia, mutta spektrin käyrämuoto kertoo, että ei se kovin hyvä ole. Positiivista on, että käyrät ovat kuitenkin jatkuvia.
www.cree.com (http://www.cree.com), siellä haku sanalla "XPGWHT", niin löytyy sopivia datalehtiä.
MUOKKAUS2: varsinainen dokumentaation Graalin malja löytyy tarkemmin paikasta:
http://www.cree.com/products/xlamp_xpg.asp#xrcdocs (http://www.cree.com/products/xlamp_xpg.asp#xrcdocs)
MUOKKAUS: Kannattaa myös huomata, että jos yhdestä LED:istä revitään rutosti valotehoa, niin myös sen elinikä lyhenee merkittävästi.
Ystävällisin terveisin
Jallu59
-
Valaistussuunnittelun harrastajan täytyy sanoa, että todella kiinnostava ketju... Osa menee yli hilseen, kun olen enemmän esteetikko kuin insinööri, mutta mahtavaa että joillain löytyy näin paljon innostusta yksityis kohtien suhteen. Olen itsekin ehtinyt vähän harrastamaan ledeillä valaisua, tosin melko lailla vasta leikitellyt ja lueskellut sieltä täältä, en ole ehtinyt kovin syvällistä työtä tehdä. Alustavasti olen omassa valaistus-blogissani (http://www.valaistussuunnittelu.org/) ehtinyt asiasta kirjoittaa, lähinä vain omaksi ilokseni. Aloitin valaistussuunnittelun harrastamisen tässä talven aikoihin ja sen jälkeen on alkanut syyhyttää, että alkaisi ymmärtää syvällisemmin tätä tieteellistäkin puolta. Ettei kaikki toimisi mutulle ja vaistolla ja kantapään kautta, vaan voisi kvantitatiivisin ja empiirisin tiedoin ennakoimaan jo tuloksia. Tuntuu, että mitä tulee sisustukseen juuri valaistussuunnittelu on kiinnostava yhdistelmä estetiikkaa ja tiedettä.
Onko ledit todella se tulevaisuuden valaisumuoto? En itse tiedä. Olen lukenut sellaista, että niiden valmistamiseksi täytyy harjoittaa paljon saastuttavaa kaivostoimintaa. Eli vaikka niiden ikä saattaa olla parhaimmillaan pitkä, ne rasittavat ympäristöä pahasti toista kautta...
Näin esteettisenä pointtina, yleensä ajattelen, että suomalaisten pitäisi kiinnittää valaistukseen enemmän huomiota. Skandinaavinen design on kuuluisaa ja suomalaiset sisustusesineet ja arkkitehtuuri sinällään ansiokasta. Mutta ei ole mitään iloa siitä, jos ei valaistus ole kunnossa... Etenkin kun elämme näin pimeässä maassa. Tuntuu, että monien sisustuksen harrastajien (joiden blogeja aika paljon oon kuitenkin selaillut) mielessä valaistus on melkeenpä jotain pakollista pahaa, joka pitää jotenkin hoitaa. Sen sijaan että se olisi koko sisustusta määrittelevä tekijä niin sen suhteen että miten hyvä tilassa on operoida kuin sen suhteen, miltä sisustus ja sen värit näyttävät silmässä...
-
Näin Ahlsell:lla mielenkiintoisen demoräkin uudesta kylmäkatodilampusta. Sanoivat että semmonen on kestänyt suomessa tehdyssä testissä yli 4 miljoonaa sytytys/sammutusta ja testi jatkuu kun se ei vaan pimene. Muuten ihan hyvä mutta silmät alko vuotaa kun ihmetteli sitä esittelyräkissä, hiukka on kirkas.Yksi piti ottaa sitten kotiinkin testiin. Paketissa lukee Zunelli Ultimatio. Elinikää lupaa yli 50000h. En tiedä onko muuten kuin tukusta saatavilla, en huomannu kysyä. Syttyy ainakin nopeesti ku mikä. Ehkä näitä on ollut myynnissä jo mutta ei oo aiemmin mulle sattunut kohille.
-
Jos puhutaan tulevaisuuden valaisimista, niin rikkilamput on myös yksi mielenkiintoinen tekniikka. Ilmeisesti näitä ele Suomessa ollenkaan?
https://en.wikipedia.org/wiki/Sulfur_lamp
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikkiplasmalamppu
Vanha keksintö, mutta pikkuhiljaa kehittymässä käyttökelpoiseksi?
-
Tuossa katsoin Olympialaisten sulkemisen, siinähän olivat aika kivasti tehneet koko stadionin katsomoista jättimäisen led-näytön. Tosi kiva lisä tuollaisiin isoihin tapahtumiin. Kiva että nuo parikymmentä vuotta sitten visioidut jutut siirtyy pikkuhiljaa todellisuuteen.
(http://qph.cf.quoracdn.net/main-qimg-9f413f966116cdc24bf8c4c0ab48d7c1)
Samoin ne autot jotka oli pinnoitettu led-näytöillä oli aika kivan näköiset.
P.S. Ihan tässä lähellä on parkissa yksi jätti led-näyttö.
-
Energian säästölamppujen vihaajan kommentit asiaan:
1 Koko laki hehkulamppujen kieltämisestä on lähtöisin aivan toista olosuhteista, kun suomessa, eikä alkuperäisenä ideana ole ollut missään vaiheessa säästää valaistukseen käytettyä energiaa!
Miksi moinen laki sitten syntyi? Jossain toisissa maissa, kuten Yhdysvallat ja Australia idea sai alkunsa ja kannatusta kyllä nimenomaan energian säästöön nojaten, mutta aivan toisista syistä.
Noissa maissa on lämmintä ja mukavuuden haluiset ihmiset haluaa käyttää ilmastointilaitteita, joten hehkulampuista syntyvä lämpö pumpataan ulos ilmastointikoneilla. Hehkulampun tuottaman lämmön pumppaaminen ulos lämpöpumpulla on kovin kova energian syöppöä touhua, jolloin tärkeämpää oli lämpöpumppujen (ilmastointikoneiden) energian kulutuksen pieneneminen.
Olen itse tehnyt ”pitkällisen seurantatutkimuksen” suomen olosuhteista ja todennut seuraavaa.
- kesällä on suomessa valoisaa ja lisävaloa tarvitaan harvoin.
- talvella on usein pimeää, mutta oman ”vuosia kestäneen” seurantatutkimuksen mukaan meillä ei talvella ole koskaan tarvinnut käyttää ilmastointikonetta asunnon viilentämiseen. Sen sijaan kaikki hehkulampuista tuleva lämpö asuntoon on ollut tervetullutta.
2 Energiansäästölamppujen rakenne on:
- ympäristöä rasittava
- tehty tahallisesti kuluttajalle kalliiksi
- aiheuttaa sähköverkkoon häiriöitä jotka
a) häiritsee muita laitteita
b) kuormitta sähkönsiirtoverkkoa
c) aiheuttaa verkkoon loisvirtoja, jotka pitää kompensoida.
c+) loisvirrat saattaa saada kWh mittarit (sähkömittarit) näyttämään väärin.
(arvatkaa mihin suuntaan se virhe on säädetty. Kuluttajan tulee itse huolehtia, ettei kulutus kohteessa ”kodissa” synny loisvirtoja, joten kuluttajan moka, jos käyttää energiansäästölamppuja)
3 LED valaistus on nykyisin useimmiten suunniteltu päin #%&!
Mitä tehtävissä?
Kohta 1
Ei mitään koska päättäjät on pihalla.
Kohta 2
Jos niitä energiansäästölamppuja (pienoisloisteputkia) on pakko käyttää tehdään se edes oikein.
Markkinoilla on jo nyt paljon pienoisloistelamppuja joka tarvitsevat erillisen kuristimen, joten hyödynnetään niitä. Esimerkiksi se perinteinen koululaisen pöytään kiinnitettävä lukuvalaisin.
Tehdään kunnollinen erillinen E27 kantaan sopiva kuristin ja siihen sitten vaihdettava lamppu lamppuja on jo nyt kaupoissa erillisiä E27 kantaan sopiva kuristimia ei.
Nyt lampun rikkoutuessa on pakko vaihtaa aina myös kuristin/virranrajoiti/sovitinyksikkö koska se on kiinteä osa valaisinta (energiansäästölamppua). Näin kuluttaja pakotetaan ostamaan jotain, mitä se ei oikeasti tarvitse, nostaa hintaa ja kuormittaa turhaan ympäristöä, haaskaa luonnonvaroja jne.
Kunnolla tehty erillinen kuristin myöskin vähentäisi kaikkia muitakin energiansäästölampun aiheuttamia ongelmia, kuten häiriöt sähköverkkoon, loisvirrat ja mittarivirhe.
3 LED valaistus
Tuossa aiemmin joku kertoi että on seurannut LED hätäpoistumisvalojen kestoa ja todennut ne pitkäkestoisiksi. Totta, mutta niissä on asia tehty oikein.
Kotitalouksiin tarkoitetut LED valoissa on lähes poikkeuksitta menty yli siitä mistä aita on matalin ja tulos on mitä on.
Missä ero / moka?
LED on puolijohde, joka ei kestä korkeita jännitteitä edes hetkellisesti.
Korkea jännitepiikki aiheuttaa LED:issä läpilyönnin, joka rikkoo LED:in aina.
Hätäpoistumisvaloille on oma jännitteensyöttö, joka saa olla korkeintaan 24V joten jännite on vain 1/10 verkkojännitteestä, se voi olla vaikka vain 12V joten lähtökohta soveltuu LEDeille erinomaisesti, siksi valaisimet myös kestävät sen mitä luvataan.
Kun kotitalouksien LED- valot suunnitellaan liitettäväksi suoraan 240V vaihtovirtaverkkoon on tilanne haastava, sillä hyvinkin lyhyt jännitepiikki LEDIlle riittää rikkomaan sen. LED valot eivät siis kotitaloudessa useinkaan pala loppuun, vaan rikkoutuvat lähes poikkeuksetta LED:Ille tulleesta jännitepiikistä, joka taas johtuu väärästä tavasta syöttää jännite, tai siitä että ohjauselektroniikka ei ole edes tarkoitettu kestämää.
Aiemmissa viesteissä viitattiin ohjelmaan ”hehkulamppuhuijaus” sama ilmiö on myös LED- valoissa.
Itsellä on kaapissa jemmassa hehkulamppuja vuosiksi eteenpäin. LED valoja olen rakennellut ja ne on kestäneet, sillä niiden jännitteensyötön olen rakentanut itse, koskahan saadaan valmiita toimivia kaupallisia tuotteita?
-
Eikös noiden ledien paketeissa luvata kymmenien tuhansien tuntien käyttöikää ;)
Ei ole kokemuksia, enkä varmaan niitä vielä vähään aikaan haekaan. Samaa kiinaroskaa näyttävät olevan kuin kaikki muukin nykyromu. Kynttilät sentään kestävät sen minkä lupaavat ;D
Juu luvataanhan niissä mutta se elinajan odote on sille ledille ei sen elektroniikalle joka on led polttimon ja sähkön välissä :)
Sekä kun tarkemmin lukee niin se on laskettu aina jollekin keskimääräiselle käytölle.
Olisi kiva tietää onko led lampun elektroniikka herkempää sähkönhyvyyden vaihteluille? Siellähän on lampun sisässä mustia pieniä natiaisia jotka toimittaa sitä ledin valoa
-
Tulee vuoden myöhässä tämä vastaus, mutta aika hyviä perusteluja tossa Ripan viestissä. Joitain kuukausia takaperin sorvasin maglite tyylisen sukellusvalaisimen ja siinä joutui perehtymään ledien salaisuuksiin. Joitain käppyröitä tuli kateltua ja erittäin olennainen tekijä käyttöiän kannalta oli ledin lämpötila. Omat ledini mitoitin siten, että jos ne 100 tuhannen käyttötunnin tienoilta putoaa muutamaan tuntiin niin se riittää minulle.
Tuohon lämpötilaan kun vielä liittää elektroniikan joka antaa sopivassa tahdissa jännite piikkejä, niin moderni hehkulamppuhuijaus on valmis.
-
Juu oli kyll asiallinen tuo Ripan kommentti ja selvitys, mutt hiukka rajoittunut. Se kun perustui kaverin 'omiin kokemuksiin'.
Mutt valoja kyll käytetään paljon muuallakin kuin kotona tai muissa valoisissa paikoissa... Eli hänen esityksensä on vain osatotuus kokonaisuudesta. Ja koskee lähinnä jäähdyttämättömiä, sähkölämmitteisiä asuntoja...
Jos hän olis joskus valoisana kesäaikana käynyt edes kaupassa, niin ois kenties voinut havaita, ett valothan siellä on päällä. Ja mitä isompi puoti sitä enempi valoja lämmittämässä kuumana kesäpäivänäkin. Ja matketeissa ja kauppakeskuksissa valaisimia lie ainakin satoja ja vieläpä monia. Ja ne kyll lämmittää vaikka loisteputkia ovatkin. Monissa on vielä satamäärin kaikenmaailman spotteja noiden putkien (yleisvalon) lisäksi... Ja jäähdytystä tarvitaan nyky-Suomessakin runsaasti ja pitkän pätkän vuosittain.
Kaupan lisäksi sama valaistuksen tarve kesäisin on monissa muissakin paikoissa, esim toimistoissa, pankeissa, sairaaloissa, teollisuudessa ja muissa tuotantolaitoksissa. Eli led-valaisimiin siirtymisellä säästöä saadaan todella paljon just kesäaikana. Ja epäilenpä ett monet työ- ja toimipaikat lämpenevät myös talvella jopa liikaa kaikenmaailman koneiden ja laitteiden tuottaman lämmön vuoksi, jopa niin, ett ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden takia tiloja joudutaan talvisinkin jäähdyttämään. Kaikki kun eivät työskentele kylmissä autotalleissa. ;)
Eli rahaa säästyy ihan oikeasti sähkön kulutuksen ja jäähdytystarpeen vähenemisen myötä.
-
Saapi hehkuja ainakin kirkkaita edelleen, ovat vaan vähän eri nimellä ts. vasaralamppu tms, tärinänkestoa vaativiin sovelluksiin. Maksaa enemmän kuin ennen, mutta silti halvempi kuin energiansäästölamppu. Ja värit ovat luonnollisemmat, kuin loistelampussa. (Ei tarvi kuin spektroskoopilla katsoa, niin tajuaa miksi. Hehkulamppu tuottaa jatkuvan spektrin kuten auringonvalokin, värilämpötila vaan on pienempi. Loisteputken spektri on piikikäs, ts. tietyillä alueilla on kirkkaita piikkejä, ja muuten sitten hyvin vähän valoa..)
-
koskahan saadaan valmiita toimivia kaupallisia tuotteita?
Tänä kesänä niitä on tullut markkinoille ainakin Yhdysvalloissa, jopa hehkulamppukoteihin sopivassa paketissa:
http://www.homedepot.com/p/Cree-9-5-Watt-60W-A19-Warm-White-2700K-Dimmable-LED-Light-Bulb-1-Pack-BA19-08027OMF-12DE26-1U110/203991774#.UiBLCaztqlM
http://gizmodo.com/cree-led-bulb-review-nobody-needs-to-know-youve-gone-599015688
http://www.gizmag.com/cree-led-light-bulb-review/27285/
Mikäli lämmitystarvetta ei ole ja lamppua poltetaan keskimäärin muutama tunti / päivä, nuo tienaavat itsensä takaisin parissa vuodessa. Pohjoisissa oloissa sähkölämmitteisessä talossa voi mennä se 10 vuotta, jos hyödyksi laskee vain kesäkuukaudet. Elektroniikan pitäisi kestää kohtalaisen pitkään, kohtuullisella käytöllä jopa 20 vuotta. Cree tarjoaa lampuille 10 vuoden rajoitetun takuun. (En löytänyt yksityiskohtia, mutta ehtona on varmaankin muutaman tunnin käyttö per päivä.) Isoja jännitepiikkejä nämäkään lamput tuskin kestävät.
Philips ja Osram tuovat varmaan pian vastaavia edullisia malleja Euroopan markkinoille, ennen kuin Cree vie koko potin.
Lisäys: nämä ovat jo saatavilla:
Philips myVision LED (http://www.philips.fi/c/-/led-9.5-w-60-w-e27-kanta-laemmin-valkoinen-8718291193029/prd/)
Osram LED Star Classic A (http://www.osram.com/osram_com/products/led-technology/lamps/consumer-led-lamps-with-classic-bulbs/led-star-classic-a/index.jsp?productId=ZMP_1065530)
-
LED on puolijohde, joka ei kestä korkeita jännitteitä edes hetkellisesti.
Korkea jännitepiikki aiheuttaa LED:issä läpilyönnin, joka rikkoo LED:in aina.
Jaa-a. Meillä ei edes normaali hehkulamput tahdo kestää kun valot vilkkuu jatkuvasti. Veikkaisin, että ympärillä olevilla isoilla maatiloilla (yli 100 ha) on jotain osuutta asiaan. Välillä on useita alle sekunnin pituisia sähkökatkoja vuorokaudessa.
-
Tuossa hiukka aiemmin jo kyll kommentoinkin Ripan sinänsä ansiokasta hehkulamppujen hehkutusta, mutt pirhana unohdinpa vallan tykkänään ulkovalaistuksesta saatavan todellisen ja 'takuuvarman' säästön led-valoja käyttämällä. Tuli vaan mieleen kun tuossa iltasella ajelin kotia kohti... ja olivat noita katuvaloja sytytelleet ja meilläkin tuo pihavalo valaisi mukavasti kotiin palaajaa... Ja kaupungeissa valaisevat jopa ulkoapäin talojaan ;) ilman minkäänsortin jäähdytystarpeen lisäystä...
Et kyll ledeillä vaan säästöä saadaan ...niin ja jopa autojen polttoainekuluissa
-
Loisteputkessa on pieni (ilmeisesti hyvinkin pieni) määrä elohopeaa ja kaltaiseni ympäristötietoinen viherpipertäjä joutuu käsittelemään ne ongelmajätteenä. Led-valot puolestaan ovat himmeitä ja kalliita. Kummankin värilämpötilat vaihtelevat kovasti jopa yksilöittäin - ja jopa laatumerkeillä. Hehkulampunkaan värilämpötila ei ole optimaalinen.
Itse olen käyttänyt pitkiä aikoja päällä olevissa lampuissa loisteputkea, jos ne eivät ole vaarassa rikkoontua - siis kattolampuissa tms. - ja lediä jos valaisin joutuu olemaan kylmässä (vintti, piha...) tai jos se joutuu kestämään liikettä. (Rikkoutumisvaara on ehkä vähän isompi lapsiperheessä - siis kaikki jalka- ja pöytälamput saavat välillä kyytiä).
Satunnaisesti päällä pidettävissä lampuissa olen käyttänyt halogeenia. Halogeenilampun värilämpötila on miellyttävä, ne kestävät hiukan pitempään kuin hehkulamput ja kuluttavat kuitenkin muutaman prösentin vähemmän sähköä.
Ja tosiaan, vaikken sähköllä lämmitäkään enkä kerrostaloasukkaana suoraan hyödy energiansäästöstä, niin tottahan se on että pimeänä vuorokaudenaikana lämpö tulee hyödynnettyä asunnon lämmittämiseen.
-
Itse en ledejä käytä koska ovat kalliita ja valon määrä ei vastaa maksettua hintaa. Ostin joskus ikeasta monta 20 wattista säästölamppua ja niitä käytetää ulkona ja sisällä.
Niissä riittää valoa ja kestävätkin kauan. Edellinen kesti ulkona kolme vuotta ja syttyi nopeasti jopa -30 asteen pakkasessa :D
-
Talouselämä - Miksi led-lamppu kestää vain 25% mainostetusta eliniästä? Kuluttaja tekee usein tämän yksinkertaisen virheen (http://www.talouselama.fi/uutiset/miksi+ledlamppu+kestaa+vain+25+mainostetusta+eliniasta+kuluttaja+tekee+usein+taman+yksinkertaisen+virheen/a2219935?s=n)
Muuten ei tullut uutta, mutta kommenteissa
Asdasd 5.12.2013 14:18
Nollapiste katkaisimella saa hehkulampunkin kestämään helposti kymmenen vuotta.
herätti mielenkiinnon.
Miten toi em. toimii?
-
Talouselämä - Miksi led-lamppu kestää vain 25% mainostetusta eliniästä? Kuluttaja tekee usein tämän yksinkertaisen virheen (http://www.talouselama.fi/uutiset/miksi+ledlamppu+kestaa+vain+25+mainostetusta+eliniasta+kuluttaja+tekee+usein+taman+yksinkertaisen+virheen/a2219935?s=n)
Muuten ei tullut uutta, mutta kommenteissa
Asdasd 5.12.2013 14:18
Nollapiste katkaisimella saa hehkulampunkin kestämään helposti kymmenen vuotta.
herätti mielenkiinnon.
Miten toi em. toimii?
Nollapistekytkimen toiminta:
Ensin tuosta "kotisähköstä" se on vaihtovirtaa jännite 240V (tehollinen jännite) 50Hz Taajuus
Vaihovirta tarkoittaa, että jännie vaihtelee 0V > +330V > 0V > -330V (miinus 330V) rajoissa sinimuotoisesti tuolla 50Hz taajuudella.
Nollapiste kytkin odottaa kytkemisen jälkeen niinkauan, että verkon jännite on laskenut arvoon 0Volttia ja kytkee varsta silloin kulutuslaitten verkkoon. Koska silloin verkossa ei ole jännitettä, ei synny piikkejä, ei kulje virtaa eikä synnu kutkentäpiikkiä.
Kaikille laitteille ja sähköverkolle paras ratkaisu on nollapistekytkin. Tosin hiukan kallis.
Sama koskee laitteen poiskytkentää, kun kulutuslaite kytketään poi päältä nollapistekytkin ei tee sitä het, vaan odottaa, että verkon jännite on ensin laskenut arvoon nolla (0) volttia ja vasta senjälkeen suoritetaan laitteen poiskytkentä vekosta.
Tuo nollapistekytkimen viive on maksimissaan 1/100 sekunttia, joten sitä ei käytännössä huomaa.
Miten kytkentä "piikin" voi kuulla. Kun kytkee loistevalaisimen päälle/pois voi kuulla radiosta napsauksen.
Sama koskee kun jääkaappi käynnistyy / sammuu. Tuo napsaus radiossa voi kulkeuta joko radiotajuisena, tai sähköverkkoapitkin poikkeuksellisen suurena jännitepoikkeamana sinikäyrän senhetkiseen jännitearvoon.
Ps. Vaihtojännitteen huippuarvon saa jakamalla tehollisarvon luvulla 0,707 tai
likiarvon kertomalla tehollisarvon luvulla 1,41
240 / 0,707 = 339V tämä siis sekä posiivisenä, että negatiivisenä eli normi verkon jääte ero on max (pp) 679V
(pp Peak to Peak, eli jännitteiden huippuarvot)
-
Jaer: viestin #91 linkki
http://www.talouselama.fi/uutiset/miksi+ledlamppu+kestaa+vain+25+mainostetusta+eliniasta+kuluttaja+tekee+usein+taman+yksinkertaisen+virheen/a2219935?s=n (http://www.talouselama.fi/uutiset/miksi+ledlamppu+kestaa+vain+25+mainostetusta+eliniasta+kuluttaja+tekee+usein+taman+yksinkertaisen+virheen/a2219935?s=n)
Miksi led-lamppu kestää vain 25% mainostetusta eliniästä? Kuluttaja tekee usein tämän yksinkertaisen virheen
ja jatkuu
Led-lamppujen sytytyskertojen määrällä on suuri vaikutus niiden elinikään
En usko tuohon väitteeseen pätkääkkän, minusta se on jopa harhaanjohtava.
Tuo väittämä pitä paikkansa vain lamppukokonaisuuksilla (lampuilla), jotka on joko tarkoituksella, tai osaamattamuuttan huonosti / väärin suunniteltu ja rakennettu.
Perustelu:
Teholedejä ohjataan usein (lähes poikkeukssetta) PWM tekniikalla.
PWM tekniika (pulssinleveyden säätö) sytyttää ja sammutta LEDI:n satoja jopa tuhansia kertoja sekunnissa, eikä tästä ole LEDille mitään haittaa. PWM tekniikkaa käytettäessä LED:in syöttöjännite valitaan aina niin alhaiseksi, ettei voi syntyä LEDI:n sisällä ylijännitteestä johtuvaa läpilyönti, joka rikkoo LED:in.
Miksi sitten kaupalliset LED lamput tehdään huonosti:
1 lähtötilanne on hankala, koskka verkkojännite on aivan liian iso LED:eille.
(eli korka jännite aiheuttaa aina ledissä läpilyönnin, joka rikkoo LED:in)
2 Asia halutaan jostain syystä hehdä näin (Hinta ta tuo edellämainittu hehkulamppuhuijaus, eli tarkoitus lyhentää tuotteen käyttöikää)
Perustelu 2
Kaikki on vamaan nähneit erillaisissa laittessa 7-sekmenttiledejä kuten
- kelloradio
- kassakone
- erillaiset teollisuuslaitteet
Usein noita 7-sekmenttiledejä ohjataan multipleksaamalla, eli yhtä numeroa näytetään kerrallaan, sitten seuraava jne.
Tuollin LED:i sytytetään ja sammutetaan satoja tai jopa kymmeniätyhansia kertoja sekunnissa.
Siitähuolimatta laitteiden näytöt kestää hyvin vuosia, jopa kymmeniä vuosia (mun kelloradio)
Elikä useat sytyslerrat on vaarallisia vain HUONOSTI TEHDYILLE led lampuille.
LEDI:n keston ratkaise nimeomaan jänniteen / virranrajoituksen ohjaus ja nimenomaan sen laatu,
ja se että (lampun/valaisimen) suunnittelia ymmärtää jotain LED:in toimintaperiaattesat.
-
Itse asiassa puhut asiaa. Ledit on yleensä sitkeitä => oikein tehtyinä ja ennen kaikkea oikein käytettyinä.
--
Googlasin näitä nollakytkimiä (http://probyte.fi/oscom/product_info.php?products_id=153) niin minusta ne ei ole kalliita hyötyyn nähden. 2A jutulla jo pääsee LED-tekniikassa jo todella pitkälle.
Nollapistekytkimellä näyttäis olevan toinen nimikin: Puolijohderele.
-
Puolijohde rele ei välttämättä tarkoita nollapistekytkintä.
Nollpistekytkin on puolijohteilla tehty, mutta puolijohdeele voi olla pelkkä tyristori, tai trac kytkin,
jolloin poiskytkentä tapahtuu kyllä nollapisteessä, mutta päälekytkentä täysin satunnaisella jännitteellä.
Päällekytkentä on juuri se pahin hetki huonosti tehdyillä laitteilla (aiheuttaa rikoutumisen).
Tuo linkin nollapistekytkimelle ei tuoda eillistä nolla, vaan pelkästään vaihe johdetaan sen läpi.
Jolloin se toimii oikein vain puhtaasti resistiivisellä (ideaalivastus) kuormalla. (Ei useimilla lampuilla)
Usseissa energiansäästö- ja LED lampuilla jännitteen alennus tehdään "sopivasti" mitoitetulla kondensaattorilla.
(kondensaatorissa virta ja vännite ei ole samanvaiheisia, ja juuri tämä on iso ongelma laitteen päällekytkentä hetkellä.)
Kondensaatorin edut:
- halpa
- pienikokoinen
- ei hukkalämpöä
Haitat:
Jos laite (kuorma) kytketään päälle silloin, kun verkkojännite on huipussaan on suuri todennäköisyys, että kondensaattorin läpi kulkeutuu paljon suurempi jännite, kuin oli tarkotus. Tämä lyhytaikainen ylijännite saatta olla vain muutamia millisekuntteja, ta peräti vain muutamia nanosekuntteja, mutta se riittää rikkomaan ledi:n.
Toinen ongelma tuolla nollapistekytkimellä on se, että se kestää vain 2A.
Normaalisti valaistusryhmä on suojattu 10A sulakkeella ja pistorasiaryhmä 16A sulakkeella.
Tämän johdosta tuota laitetta ei saa kytkeä verkkoon ilman, että sille laitetaan oma 2A sulake.
Lisäksi se tarvitsee toimiakseen oman ohjausjännitteen 5- 30V DC.
Tuota ohjausjännitettä koskee sama laatuvaatimus, ei piikkejä ei saa olla tai laite rikkoontuu.
Lisäksi sähköasennusmäräysten mukaan tuota ohjausjännietttä ei saa kuljetta samassa putkituksessa varsinaisen verkkojänniteenkanssa, joten tarvitaan kaksinkertainen putkitus, erilline jännitelähde nollapistekytkimen ohjaukselle, niin ja se lisäsulake. Käytännössä jälkiasennuksena rakennukseen mahdoton toteutta jäkevään hintaan.
Omaa pohdiskelua:
Jos ollaan valmiit tekemään oma jännitelähde nollapistekytkimen ohjauksella, jotta voidaan käyttää huonostitehtyjä LED:lammuja niin miksi?
Miksei tehdä omaa jännitelähdettä LED- valaisimille.
- Silloin ei tarvita nollapistekytkimiä
- Ei kaksinkertaista kaapelointia
- Ei erillistä suojasulaketta, kun asiat on otettu jo suunnittelussa huomioon.
- Voidaan rakentaa himmennettäviä LED- valaistuksia Ym.
- LED:it kestää sen luvatun ajan (5-10V riippu sallitusta tehonalenemasta)
-
Jakoa edelliseen.
Jos ostat marktista halogeeni valaisin sarjan, niin siinä on muuntaja (240V/12V) ja muutama halogeenivalaisin.
Miksei LED- valaistusta voisi tehdä samoin, niin ongelmat poisttuu kokonaan.
Tuo LED tekniikka vaatti kykkä himan erillaisen virtalähteen, sillä teholedit vaatii kunnolla toimivan virranrajoituksen (PWM tekniikka) silloin jokaiselle ledryhmälle pitää olla oma virranrajoitus säädin valaistusryhmää kohden.
Yhteen valaistus ryhmään voidaan sitten kytkeä yksi tai muutama LED- valaisin ( lledistä riippuen ehkä 3- 5kpl)
Ei kovin kallista, mutta jälkiasnnettuna yhtä hankalaa, kuin halogeenivalaisimienkin lisääminen.
Eli asia pitäisi otta huomioon jo rakennusta suunniteltaessa.
Kytkimet ja kaapelointi olisi näintehtynä yhtä kallista/halpaa, kuin nykytekniikallakin. (voidaan käyttää samoja kaapelityyppejä ja kytkimiä)
Elikä iso ongelma on ettei asiaa ole viitsitty miettiä lainkaan, vaan yritetään vain tehdä jokin "viritys" jotta sadan LED:jä koteihin.
Julkisissatiloissa asia on toivottavasti ymmäetty jo ottaa huomioon suunnitteluvaiheissa.
-
Palaan viellä tuohon nollapistekytkimeen.
Tyristori ja triac ohjaimilla on sellainen ominaisuus, että niillä pitää olla aina jokin minimivirta, jonka ne vaativat toimiakseen. Katselin tuota linkin nollapistekytkintä. Tässä datalehti
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=3743309&gclid=CJz_1JjSnLsCFUtP3godlwcAPA (https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=3743309&gclid=CJz_1JjSnLsCFUtP3godlwcAPA)
Tualla ohjaimella minimivirta millä se toimii on 0,06A eli 60mA.
Elikä vaadittu minimiteho on 240V * 0,06A = 14,4W (wattia).
lisäksi tyristori ja triac ohjaimet (nollapistekytkimet) ei oikein tykkää puhtaasti kapasitivisesta kuormasta.
koska LED- lampuissa usein jännitteen alennus tehdään kondensaattorilla kuoma on kapasitiivista,
joten laite ei välttämättä toimi oikein, tai ei lainkaan pienilläkuormilla. Asian saa kojattua laittamalla valaisimen rinnalle resistiivisen kuorman (vastuksen), mutta silloin tule paljon hukkalämpöä, menetetään se haettu tehonsäästö.
-
Kappas vaan kun tämä uutinen herätti täällä spekulaatiota. Luin itsekin tuon uutisen ja heti tuli mieleen, että onkohan led lamppujen elektroniikka suunniteltu sopivan huonoksi siten että se antaa pieniä jännitepiikkejä kytkettäessä siten, että led tuhoutuu näiden piikkien vuoksi aikojen saatossa. Omien sukelluslamppujen kanssa värkätessä pwm on tullut tutuksi ja siinähän nimen omaan lediä vilkutellaan päälle ja pois niin nopeasti ettei silmä huomaa. Tämän asian vuoksi jäin ihmettelemään uutista.
Tulikin mieleen että lähiaikoina kun olen tilaamassa 20€ oskilloskooppia, niin pitäisi tehdä pieni testi. Tarkoituksena olisi koodata mikrokontrolleri ohjattu järjestelmä joka kytkisi led lamppua päälle ja pois. Tämä järjestelmä testaisi automaattisesti kuinka monta kertaa led lampun voisi kytkeä päälle ja pois ja lukema jäisi muistiin ja näkyisi esim. lcd näytöllä. Samalla voisi tietysti oskilloskoopilla tutkailla millaisia jännitepiikkejä ledille tulee. Sähköturvallisuuteen lienee kuitenkin syytä perehtyä melko tarkasti varsinkin jos oskilloskoopilla alkaa värkkäämään.
-
Tulikin mieleen että lähiaikoina kun olen tilaamassa 20€ oskilloskooppia, niin pitäisi tehdä pieni testi. Tarkoituksena olisi koodata mikrokontrolleri ohjattu järjestelmä joka kytkisi led lamppua päälle ja pois. Tämä järjestelmä testaisi automaattisesti kuinka monta kertaa led lampun voisi kytkeä päälle ja pois ja lukema jäisi muistiin ja näkyisi esim. lcd näytöllä. Samalla voisi tietysti oskilloskoopilla tutkailla millaisia jännitepiikkejä ledille tulee. Sähköturvallisuuteen lienee kuitenkin syytä perehtyä melko tarkasti varsinkin jos oskilloskoopilla alkaa värkkäämään.
Tuo työturvallisuus on tosiaan hyvä ottaa huomioon.
Koska tuota (230V) LED-lamppua ei ole suunniteltu kuin valaistus käyttöön ei aikomasi kaltaista mittaus tilannetta ole otettu lainkan huomioon valaisnta suunniteltaessa.
Valmiista LED lampuista ei ole saatavissa kytkentäkaavioita, joten kaikkeen on varauduttava mittausta suunnitelessa.
Mittaukset jokainen tekee omalla vastuullaan, niin terveytensä, kuin mittalaitteidn rikkonumisen uhalla.
Koska lähes aina nuo laitteet on "yleisvirta laitteita" eli vaihe voi olla melkein missä tahansa mitattavassa laitteessa pieni varovaisuus on paikallaan.
Miten vältät mittalaitteen, tai mitattavan kohteen rikkontumisen:
Koska oskiloskooppi (Perinteinen erillinen mittalaite) on lähes aina maadoitettu kannattaa tämä huomioida.
Maadoituksta seuraa, että skoopin toinen mittanapa on suoraan maassa kiinni. Kun kytket mittapiuhan mitattavaan laitteeseen ja jos mittapiuhan maa ja laitteen maa ei ole sama kulkee mittapiuhan läpi mahdollissti todella suuria virtoja (pistorasiaryhmän suojaus normi 16A) jolloin on melkovarmaa, että mittalaitepiuha ja mitattava laite rikoontuu, samalla työturvallisuus vaarantuu.
Huonoin ja vaarallinen ratkaisu on katkaista mittalaitteen maaoitus. (esim eirillisellä adapterilla)
Tämä estää sulakkeen palamisen ja mitattavan laitteen rikkoontumisen, mutta
mittalaitteen rungossa on hyvin todennäköisesti TAPPAVAN SUURUINEN JÄNNITE.
Paras ratkaisu on käyttää suojaeroitusmuuntaja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojaerotusmuuntaja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojaerotusmuuntaja) tässä yksi tuote
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=9547&osCsid=9k896ckvhsu9qoe2g5bhajs7u3 (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=9547&osCsid=9k896ckvhsu9qoe2g5bhajs7u3)
Hieman kallis ja turhan iso aikomaasi tarkoitukseen. Tuo on 140VA, kun sinulle riittäisi tuohon tarkoitukseen joku 10-20VA.
Tuolta olen tilannut, kun olen tarvinnut jotain erikoismuuntajia http://www.intertrafo.fi/ (http://www.intertrafo.fi/)
Googlaa, niin läydät varmasti jostain sopivamman muuntajan.
Suojaeroitusmuuntaja on ihan tavallinen muuntaja, jonka ensiön ja toision jännite on 230V, se suoja tulee siitä, että ensiö ja toisio on kunnolla eroitettu toisistaan. Jos teet suojaeroitusmuuntajan itse valmista muuntajasta, osta laadukas muuntaja.
Muuntaja jonka toiminnasta ei voi olla varma pahentaa vain tilannetta, sillä se luo vääränlaista turvallisuuden tunnetta.
-
Pieni oikaisu lienee paikallaan liittyen ledlamppuihin. Itselläni on ollut niitä koekäytössä eri mallisina kymmenittäin melko pitkään.
Tekniikasta
Jännitteen alennus on tyypillisesti toteutettu pienellä hakkurilla kaikissa ledlampuissa joita olen testannut. Hakkuri on todella pienikokoinen, se on rakennettu lampun kannan (E14 !) sisälle. Jos "hakkuri" ei ole tuttu niin toiminnaltaan se on laite jossa saapuva jännite tasasuunnataan, sen perässä on huomattavasti korkeammalla taajuudella toimiva oskillaattori joka pätkii virran muuntajalle. Muuntaja voi olla erittäin pieni kooltaan silloin kuin taajuus on korkea eli siinä on koko asian ydin miksi sitä virtaa pätkitään korkealla taajuudella. Siksi tuota sovelletaan paikoissa jossa pitää saada erittäin kevyt mutta tehokas rakenne.
Iloa ja ongelmia
Ledlamput ovat tehokkaita kulutettuun energiaan nähden. Valon sävy on valittavissa ja jotkut lamput antavat niin hyvää valoa sävyltään että valokuvatkin onnistuvat paremmin kuin odotin siinä valossa. Toisaalta itsestäni puhdas valkoinen tuntuu sisävalaistuksena kylmaltä sävyltään mikä johtuu varmaan pitkäaikaisesta tottumisesta hehkulampun aika poikkeavaan lämpimään sävyyn. Luonnon vaalea on itsestäni ollut miellyttävämpi sisävalaistukseen kuin puhdas valkoinen (cool white) millä puolestaan valokuvat näyttäisi onnistuvan hyvin. Sävyt ovat maku/tottumisasioita ja itse en ole mikään ammattikuvaaja joten soveltakaa omaa arviotanne ! Suuntaa / ideaa tuosta kuitenkin saa.
Lampputyyppejä mekaaniselta toteutukseltaan on pääosin kahta tyyppiä: Ympärisäteilevät ja suuntaavat (="spotit").
Nuo ympärisäteilevät on usein toteutettu pintaliitosledeillä ja testaamani pienitehoiset mallit ovat olleet erittäin luotettavia. Isompi tehoisia en ole kokeillut mutta arvaan että ympärisäteilevissä ei ole samaa ongelmaa kuin spoteissa (lämmön keskittyminen pieneen tilaan).
Spoteissa tilanne on hieman toinen. Niin kauan kuin teho on alhainen (~3w luokkaa) suurin osa toimii ongelmitta melko pitkään mutta kun mennään teholuokkaan >=9w alkavat ongelmat. Ledit lämmittävät spottia pieneltä alueelta jo siinä määrin että hakkuri alkaa säännönmukaisesti pettää. Heikompilaatuisissa spoteissa 90 % päästänyt savun ulos jo ensimmäisen 2 tunnin aikana.
Edelläolevan perusteella arvioisin että ympärisäteilevät ovat aika hyvällä mallillla, spoteissa on vielä kehitettävää.
Himmennettävyys: Lampuista valmistetaan erikseen himmennettävät mallit. En ole testannut himmennettävyyttä.
-
Himmennettävyys: Lampuista valmistetaan erikseen himmennettävät mallit. En ole testannut himmennettävyyttä.
Eikö LEDin himmennys perustu siihen kuinka monta kertaa sekunnissa se syttyy? Eli onko himmenettävien lamppujen kannassa säädettävä ajastinpiiri?
-
Tuolla säikeen alussa kerroin kuvin ja sanoin ledivaloprojektistani. Sitä oli tarkoitus jatkaa, mutta on se vieläkin samassa vaiheessa. Paljon on tässä parin vuoden kuluessa kehitystäkin noissa po. ledilampuissa tullut. kestävyydessä, mallistossa ja käyttökelpoisuudessa. Ehkä kusetustakin on jo karsiintunut.
Kuten kerroin, tein terassile, keittiöön ja saunaan led-valaisimet. Saunassahan se lamppu on alle metrin päässä kiukaasta ja aika kuumassa paikassa, vaikkakin aika alhaalla. Parin kuukauden kuluttua valmistumisesta sammui saunalampusta yksi 3 ledin ryhmä. Muut siinä ovat edelleen ehjiä. Sekin sammunut ryhmä palaa ok. kylmänä, mutta kun sauna lämpenee ne alkavat ensin vilkuttaa ja sitten sammuvat. Olisi mahdollista ja aika helppoa vaihtaa se koko rivi tai pelkkä 3:n ryhmä, mutta testausmielessä (laiskuuttani) olen antanut olla.
Terassin ledivalo on pysynyt täysin kunnossa. On vaan ehkä hiukan kirkas, 3 metrin sijasta 2 tai 1,5 olisi riittänyt.
Keittiön lediketju sammui lokakuussa (2013) ja vika oli virtalähteessä. Siis kaksi vuotta ne toimivat keittiön jokapäiväistä käyttöä. Siinä led-ketjussa ei ole vikaa vieläkään. Aikoinaan tilasin ko. tarvikkeita riittävästi, jotta voin vioittuneet korjata. Myös asennuksen tein niin, että kaikkeen pääsee hyvin käsiksi, koska jotain tällaista aavistin. Uudella virtalähteellä valot tulivat kuntoon. Tavallisella, ei sähkömies, kuluttajalla tuo tietysti ottaisi päähän kyllä aikalailla.
Kun vioittunut virtalähde oli paiskattu ser-roskalaatikkoon odottamaan keräyspisteeseen siirtoa, ja siellä se näkyi vieläkin olevan, sain idean tehdä sille väkivaltaisen kuolemansyyn tutkimuksen. Purkki on alumiinia ja valettu muovimassaa täyteen. Kun alumiini oli kuorittu pois, näkyi musta savujälki, joka paljasti jo vikapaikan sijainnin. Myös paljastui valuun jäänyt ilmatasku, jossa muutamia jännitteisten osien törröttäviä kulmia luvattoman lähellä metallikuorta. Pieni huijauskin paljastui. Keltavihreä suojajohdin päättyi purkin sisäpuolelle, eikä ollut mihinkään kytketty. Se olisi pitänyt kytkeä muuntajan rautasydämeen, laitteen metallikuoreen ja häiriösuodattimen "keskipisteeseen". Tässä laitteessa on hakkurin jälkeen 12 V:n ferriittisydäminen muuntaja, tasasuuntaaja ja säätäjä. (Vielä halvemmaksi tulisi käyttämällä muuntajan sijaan pelkkää kuristinkäämiä hakkurin jälkeen. Tässä on muuntaja, jonka neljä kytkentäpistettä näkyvät piirilevyn foliopuolella. Kuristimella olisi vain kaksi napaa.) Vikapaikka selvisi vasta muovin vasaroinnin jälkeen. Päätransistori, joka hoitaa hakkurin virran katkomisen suurella taajuudella, oli tuhoutunut. Ylikuormitusta ei ole ollut, joten se on tuhoutunut huonouttaan. Kyseisen valmistajan suunnittelu, laadunvalvonta ja vastuuntunto ovat mielestäni kyseenalaisia. Nämä rakennusosat tulivat suoraan Kiinasta. Nykyään suorahankinta ei kannata, koska kotimaasta saa jo kohtuuhinnalla (toivottavasti) paremmin tarkastettua tavaraa.
Ruumiinavauksen kuvia liitteenä.
EDIT: Ei se palanut komponentti ollutkaan transistori, vaan kokonainen teho-MOSFET-mikropiiri. Kun sen rassasin pötikästä irti paljastui tyyppinumero 5L0380R, joka löytyy alldatasta seuraavasti:
http://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/53249/FAIRCHILD/5L0380R.html
Ykkössivulla selviää sisäkytkentä ja ulkonäkö ja kakkossivulla maksimiarvot, joita 800 voltin kestoisuus ja pulssitettu virta 12 A ja jatkuva virta 100 asteisena 2,1 A lienevät ne oleelliset. Mutta kun emme tiedä lähtöpiirin muuntajan muuntosuhdetta, emme tiedä sen ensiövirtaa, joten täytynee tarkastella tehoa. Käyttämäni ledinauha ottaa 0,4 A/metri ja sitä on 4 metriä, eli 1,6 A x 12 V = 19,2 W. Datalehti kertoo, että suurin sallittu häviöteho on 75 W 25°c lämpötilassa ja 0,6 W/°c siitä pois jos on kuumempi. Koskaan se palikka ei ihan sormia polttanut, siis alle 50°c se aina oli, joten siihen lämpöön laskien se kestäisi datalehden mukaan 60 W. Koko laitteellehan on sallittu 30 W kuormaa.
Kuolemansyy siis jää pimentoon. 800 V tuskin on ylittynyt. Virrat ja tehot ovat olleet selvästi maksimia alemmat. Faichild ei tee huonoa tavaraa. Ehkä tässä on vaan huonoa tuuria piirinvalmistuksen tasolla.
Muuten, nyt kun tuota vainajan kaksoisveljeä sen käydessä päältä koittelen, se kuumenee eniten juuri päätemuuntajan kohdalta, ei kytkinpiirin.
-
Himmennettävyys: Lampuista valmistetaan erikseen himmennettävät mallit. En ole testannut himmennettävyyttä.
Eikö LEDin himmennys perustu siihen kuinka monta kertaa sekunnissa se syttyy? Eli onko himmenettävien lamppujen kannassa säädettävä ajastinpiiri?
Himmennys perustuu pulssinleveyden säätöön. Ei siihen montako kapaletta sekunnissa pulsseja on. Taajuus on vakio, mutta ledin valoaikaa/pimeäaikaa jokaisella jaksolla säädetään. Tehdään siis "päristin", joka sytyttää ja sammuttaa ledit niin nopeasti ettei silmä sitä huomaa, ja säädetään päristimen on/off ajallista suhdetta. Jos valoaika on a ja sammuksissaoloaika on b niin a/b on ledien kirkkaus. Jos siis a = 1 ja b = 0 niin kirkkaus ei ole suinkaan ääretön vaan täysi kirkkaus (ja virta on täysi tasavirta). Jos a = 1 ja b = 1 niin kirkkaus ei ole yksi vaan puolikirkkaus (ja virta on symmetrinen sykkivä tasavirta). Jos a = 0 ja b = 1 niin 'kirkkaus' on pimeä (ja virta on nolla). Loput voi tuosta päätellä.
En ole huomannut myynnissä sellaista normaalikantaan vaihtokelpoista led-lamppua, joka olisi himmennettävä. Olen kyllä nähnyt led valojärjestelmän virtalähteitä, joissa on himmennysmahdollisuus.
-
Tulikin mieleen että lähiaikoina kun olen tilaamassa 20€ oskilloskooppia, niin pitäisi tehdä pieni testi. Tarkoituksena olisi koodata mikrokontrolleri ohjattu järjestelmä joka kytkisi led lamppua päälle ja pois. Tämä järjestelmä testaisi automaattisesti kuinka monta kertaa led lampun voisi kytkeä päälle ja pois ja lukema jäisi muistiin ja näkyisi esim. lcd näytöllä. Samalla voisi tietysti oskilloskoopilla tutkailla millaisia jännitepiikkejä ledille tulee. Sähköturvallisuuteen lienee kuitenkin syytä perehtyä melko tarkasti varsinkin jos oskilloskoopilla alkaa värkkäämään.
Tuo työturvallisuus on tosiaan hyvä ottaa huomioon.
Koska tuota (230V) LED-lamppua ei ole suunniteltu kuin valaistus käyttöön ei aikomasi kaltaista mittaus tilannetta ole otettu lainkan huomioon valaisnta suunniteltaessa.
Valmiista LED lampuista ei ole saatavissa kytkentäkaavioita, joten kaikkeen on varauduttava mittausta suunnitelessa.
Mittaukset jokainen tekee omalla vastuullaan, niin terveytensä, kuin mittalaitteidn rikkonumisen uhalla.
Koska lähes aina nuo laitteet on "yleisvirta laitteita" eli vaihe voi olla melkein missä tahansa mitattavassa laitteessa pieni varovaisuus on paikallaan.
Miten vältät mittalaitteen, tai mitattavan kohteen rikkontumisen:
Koska oskiloskooppi (Perinteinen erillinen mittalaite) on lähes aina maadoitettu kannattaa tämä huomioida.
Maadoituksta seuraa, että skoopin toinen mittanapa on suoraan maassa kiinni. Kun kytket mittapiuhan mitattavaan laitteeseen ja jos mittapiuhan maa ja laitteen maa ei ole sama kulkee mittapiuhan läpi mahdollissti todella suuria virtoja (pistorasiaryhmän suojaus normi 16A) jolloin on melkovarmaa, että mittalaitepiuha ja mitattava laite rikoontuu, samalla työturvallisuus vaarantuu.
Huonoin ja vaarallinen ratkaisu on katkaista mittalaitteen maaoitus. (esim eirillisellä adapterilla)
Tämä estää sulakkeen palamisen ja mitattavan laitteen rikkoontumisen, mutta
mittalaitteen rungossa on hyvin todennäköisesti TAPPAVAN SUURUINEN JÄNNITE.
Paras ratkaisu on käyttää suojaeroitusmuuntaja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojaerotusmuuntaja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojaerotusmuuntaja) tässä yksi tuote
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=9547&osCsid=9k896ckvhsu9qoe2g5bhajs7u3 (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=9547&osCsid=9k896ckvhsu9qoe2g5bhajs7u3)
Hieman kallis ja turhan iso aikomaasi tarkoitukseen. Tuo on 140VA, kun sinulle riittäisi tuohon tarkoitukseen joku 10-20VA.
Tuolta olen tilannut, kun olen tarvinnut jotain erikoismuuntajia http://www.intertrafo.fi/ (http://www.intertrafo.fi/)
Googlaa, niin läydät varmasti jostain sopivamman muuntajan.
Suojaeroitusmuuntaja on ihan tavallinen muuntaja, jonka ensiön ja toision jännite on 230V, se suoja tulee siitä, että ensiö ja toisio on kunnolla eroitettu toisistaan. Jos teet suojaeroitusmuuntajan itse valmista muuntajasta, osta laadukas muuntaja.
Muuntaja jonka toiminnasta ei voi olla varma pahentaa vain tilannetta, sillä se luo vääränlaista turvallisuuden tunnetta.
Sitten on vielä muistettava sähköturvallisuusmääräykset. Suojaerotusta ei saa käyttää *Sähkölaitteiden korjausta ja testausta, siis jännitteellistä sähkötyötä, ei saa tehdä sellaisessa paikassa, jossa on läsnä maapotentiaali. Siis ei ainoatakaan maadoitettua pistorasiaa samassa huoneessa. Ei saa olla myöskään vesijohtoja eikä lämpöpattereita, vaikka niitä ei käyttötoimenpiteenä kosketeltaisikaan. Sähköpajojen työpaikat tehdään näin, mutta kotipaja on usein mahdotonta tehdä määräysten mukaiseksi suojaerotusperiaatteella *suojaerotus+maastaerotus periaatteella.
Siksi suosittelisin halvempaa ja käytännöllisempää tekniikkaa: vikavirtasuojakytkin. Sen vikavirta on niin pieni, että tapaturman vaaraa ei ole. Se on helppo rakentaa määräysten mukaiseksi. Ei maksa paljoa. Huonona puolena on sen laukeilu "turhan" takia. Kuitenkin tällöin on muistettava, että sähkölaitteita, etenkin verkkosähköihin kytkettyjä tutkittaessa mittalaitteella, mittaava piiri ei saa vaikuttaa mitattavaan piiriin millään tavalla. Jos siis vikavirta syntyy, ollaan tehty jo jokin periaatteellinen virhe, ja on syytä istua alas ja miettiä uudelleen mitä ollaan oikeasti tekemässä. *Vikavirtasuojakytkin ei laukea turhaan. Se mittaa vaihe- ja nollajohtimien virtoja. Jos ne poikkeavat toisistaan yli 30 mA se katkaisee jännitteen syötön, koska virtaa "vuotaa" jossain luvattomille teille enemmän kuin ihmisen sydämen kammiovärinään tarvitaan.
olen tilaamassa 20€ oskilloskooppia
Kannattaa pitää huoli, että oskilloskoopin mittapään sarjavastus on ainakin 1 megaohmi ja koestusjännite 1 kilovoltti. Muussa tapauksessa on pitäydyttävä vain paristokäyttöisen sähkömaailman tutkimisessa. Hyvänlaatuinen mittapää ei taida irrota 20€:lla.
EDIT: Tein täsmennyksiä* ja yliviivasin huolimattomuusvirheitäni.
-
Kiitokset Ripa ja Hajakenttä infotuksesta. Oskilloskoopin toimintaan en ole vielä tutustunut, mutta voipi olla että sen jännitealue ei edes yllä riittävän korkealle. Tollasta olen hommaamassa: http://www.techsupplies.co.uk/epages/Store.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/Store.TechSupplies/Products/OSC001
Mittapäät: http://www.ebay.com/itm/2-X-100MHZ-Mini-Pro-High-Voltage-Oscilloscope-Probes-/321234728640?pt=UK_BOI_Electrical_Test_Measurement_Equipment_ET&hash=item4acb14f6c0
En kovin vakavissani ole testiä vielä tekemässä, mutta jossain vaiheessa voi olla mahdollista, koska vastaavia testauksia on tullut pienemmällä jännitteellä joskus testattua.
Vikavirtasuojakytkin vaikuttaa erittäin pätevältä, koska tiedän että esim. kosteassa tilassa ne saattavat katkoa virtaa, joten sähköiskun vaara lienee aika minimaalinen. Joka tapauksessa missään omalla työpöydällä en aio tuota tehdä, vaan jossain turvallisessa tilassa jossa ei muita henkilöitä liiku. Eikä liene pahitteeksi laittaa jotain kumista tms. eristävää boxia jossa koko systeemi on. 230Voltin kanssa en ole juurikaan leikkinyt aikaisemmin, joten tällaiset varoittavat kommentit on aina hyödyksi. Joka tapauksessa lienee enemmän kuin tärkeää ennen ensimmäisen testirundin tekemistä laittaa kuvia eri foorumeille kytkentäkaavoineen jne.. ja kysellä vinkkejä. Ja muistakaa se, että en aio olla kovin lähellä kun käynnistän testin. Jatkoroikat on keksitty.
-
Hienon kortin olit löytänyt. Alkoi kiinnostaa itseäkin.
Tuo kortti soveltuu todella hyvin Oskilloskoopin toiminnan opiskeluun.
Olit nämemmä valinnut myös oikeat mittapäät laitteellesi.
Tuossa valitsemassasi tuotteessa on mukana myös Logigga analysaattori ja sille on paljon käyttöä kun värkkäilee kaikenlaista pientä. Jo tuo logikka-analysaattori tekee paketista ostamisen arvoisen.
Mutta aiheeseen: Mittapiuhoja ei saa suoraan kiinni korttiin (hyvä niin) tuo kortti pitää koteloida kunnolla (muovikotelo) ja koteloon sitten BNC- liittimet, joihin mittapiuhat saa kytkettyä. Kytkennässä noitten BNC- liittimien rinnalla oli RCA-liittimet. Ehkä hyvä ajatus, sillä usein joutuu tekemään mittapiuhoja jotain tiettyä mittausta varten (esin logikka-analysaattori) RCA- liittimet on halvempia ja helpompi "kolvailla" kasaan.
Sitten jotain rajoitteita tuosta kortista:
Mitta-alue, jännite. maksimi +24V/-24V ja 1:10 mittapäällä +/- 240V joten "verkkosähkö" laitteita en tuolla mittaisi. **)
Samoin pitää muistaa, että se mitaava tietokone (mielellään kannettava akkukäyttötilassa) tulee osaksi tuota mittausjärjestelmää / Oskilloskooppia.
Mutta minusta hieno laite ja soveltuu mainiosti omien LED- valaisimien pulssimuotojen mittaukseen.
Täkeää on vain omissa laitteissa laadukas virtalähde, jolla kytkennät eotetaan verkkovirrasta.
Niin ja kuten aina ennen mittausta mieti, mitä mittaat ja mitä ruudulla pitäisi näkyä.
Suurin työ tuossa skooppi hommassa on mittauksen suunnittelu ja tuloksen analysointi, mutta hauskaa on.
Onnea ja iloa uuden laitteesi parissa.
**) Edit: Lue käyttöohjeen varoitukset, sielä oli jotain tekstejä ihan punaisella.
Niin ja muista tuo verkkosähkön jännite 240V on tehollisarvo, huippujännitteet on paljon suuremmat
-
Kiitokset Ripa ja Hajakenttä infotuksesta. Oskilloskoopin toimintaan en ole vielä tutustunut, mutta voipi olla että sen jännitealue ei edes yllä riittävän korkealle. Tollasta olen hommaamassa: http://www.techsupplies.co.uk/epages/Store.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/Store.TechSupplies/Products/OSC001
Mittapäät: http://www.ebay.com/itm/2-X-100MHZ-Mini-Pro-High-Voltage-Oscilloscope-Probes-/321234728640?pt=UK_BOI_Electrical_Test_Measurement_Equipment_ET&hash=item4acb14f6c0
En kovin vakavissani ole testiä vielä tekemässä, mutta jossain vaiheessa voi olla mahdollista, koska vastaavia testauksia on tullut pienemmällä jännitteellä joskus testattua.
Vikavirtasuojakytkin vaikuttaa erittäin pätevältä, koska tiedän että esim. kosteassa tilassa ne saattavat katkoa virtaa, joten sähköiskun vaara lienee aika minimaalinen. Joka tapauksessa missään omalla työpöydällä en aio tuota tehdä, vaan jossain turvallisessa tilassa jossa ei muita henkilöitä liiku. Eikä liene pahitteeksi laittaa jotain kumista tms. eristävää boxia jossa koko systeemi on. 230Voltin kanssa en ole juurikaan leikkinyt aikaisemmin, joten tällaiset varoittavat kommentit on aina hyödyksi. Joka tapauksessa lienee enemmän kuin tärkeää ennen ensimmäisen testirundin tekemistä laittaa kuvia eri foorumeille kytkentäkaavoineen jne.. ja kysellä vinkkejä. Ja muistakaa se, että en aio olla kovin lähellä kun käynnistän testin. Jatkoroikat on keksitty.
Jos on teräs työpöytä, niin katso, että on muovitulpat jalkojen putkien suissa. leikkaa jostain paksusta lattia muovimatosta pöydän kokoinen alusta. Palamaton olisi paras, mutta varaa jauhesammutin lähelle. Myös työpisteen lattialla saisi olla muovimatto. Jos teet paljon digitaalitekniikan töitä niin hanki oikeat puolijohtavat alustat lattialle ja pöydälle ja niihin maaliitäntä megaohmin vastuksen kautta.
Minulla on juuri tuollaisia mittapäitä. Kahdesta tilatusta toinen oli rikki. Niissä ei ole mitään merkintää koestusjännitteestä, joten ensin mittakytkentä valmiiksi, sitten sormet irti osista ja sitten vasta laite tulille ja kädet housuntaskuihin. Mittapään ja -johdon rakenne on asiallinen ja tukeva. Siinä on megaohmin suojavastus. Myöskin 1x ja 10x vaihtokytkin on proben kyljessä. Mittakoukun tupen saa vetämällä pois ja voi käyttää pelkkää mittapiikkiä tarkoissa paikoissa, mutta se piikki taipuu helposti. BNC-liitin on hyvää laatua ja sen tyvessä on kompensointitrimmeri suurtaajuuskompensointia varten. (Hyvässä oskilloskoopissa on kompensointijännite ulostulo, josta tulee täsmällistä sakara-aaltoa 5 voltin jännitteellä ja 1 megahertsin taajuudella. Siitä mitataan ja säädetään kompensointitrimmeri niin, että sakara-aalto on säännöllinen sakara. Muuten ei 1 MHz ja suuremman taajuisen aaltomuodon mittaamisessa ole mitään diagnostisuutta.)
Katsoin tuon skoopin tietoja pikaisesti. Ainakin sen logiikka-analysaattori ominaisuus on tuon rahan arvoinen. Skooppi taitaa olla pikemminkin pientajuusmittalaite, kilohertsialueelle, mutta vaikkapa musiikkilaitteille useimmiten riittävä, ja varsin hyvä opettelulaite mittaustekniikassa yleensä. Lieneekö tuolle Linux ohjelmistoa?
Ledivalaistuksen häiriöpiikit, kuten muidenkin sähkövehkeiden, vaativat vähintään 100 MHz:n oskilloskoopin. Paras olisi useamman kymmenen GHz:n spektrianalysaattori. Tuossa alussa näytin kuinka pyydystin 100 MHz:n Philipsillä (vanha ja täysin analoginen) 9,5 MHz:n häiriöpiikin aivan helposti. Ja mittapää oli juuri tämä em. Kun ammattilaiset uusivat kalustoaan voi näitä täysin käyttökelpoisia laitteita ostaa hyvin edullisesti tällaisiin kotiverstaisiin.
EDIT: Kirjoitusvirheitä korjasin.
-
Sitten on vielä muistettava sähköturvallisuusmääräykset. Suojaerotusta ei saa käyttää sellaisessa paikassa, jossa on läsnä maapotentiaali.
Tuo olikin uutta. Tähän asti on esim. säiliötyöskentelyssä suojaerotus ollut ehdottomana vaatimuksena.
-
LED- lmppujen himmentäminen
En ole huomannut myynnissä sellaista normaalikantaan vaihtokelpoista led-lamppua, joka olisi himmennettävä. Olen kyllä nähnyt led valojärjestelmän virtalähteitä, joissa on himmennysmahdollisuus.
Juu ei ollut minullakaan mitään tietoa asiasta, mutta uteliaisuuttani Googlasin ja tämmöisen löysin:
http://www.ledtek.fi/Verkkokauppa/kanta-c-39_70.html (http://www.ledtek.fi/Verkkokauppa/kanta-c-39_70.html)
Osaisiko joku kertoa mikä tuo Transistorisäädin / takareunasäädin on?
http://www.ledtek.fi/Verkkokauppa/himmennin-240v-valkoinen-p-638.html (http://www.ledtek.fi/Verkkokauppa/himmennin-240v-valkoinen-p-638.html)
Olen aina luullut, että on ihan sama miten sitä sähköä muokkaa. Lopputulos > aaltomuoto ratkaisee toiminan.
Mistä se lamppu tietää onko sähköä pätkitty transistorilla, FET-illä, tyristorilla vai triakilla?
Edit: korjasin linkin
-
Takareunasäädin / Transistorisäädin
Taisin löytää vastauksen
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9872/TMP.objres.952.pdf?sequence=2 (http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9872/TMP.objres.952.pdf?sequence=2)
Sivu24.
Triac ja tyristori säätää etureunaa (siis etureunan kytkentähetkeä).
Tuo takareunasäädin toimii toisinpäin. Siis se säätää missä kohtaa (vaiheen) takareunaa suoritetaan poiskytkentä.
-
Sitten on vielä muistettava sähköturvallisuusmääräykset. Suojaerotusta ei saa käyttää sellaisessa paikassa, jossa on läsnä maapotentiaali.
Tuo olikin uutta. Tähän asti on esim. säiliötyöskentelyssä suojaerotus ollut ehdottomana vaatimuksena.
Suojaerotus ja suojamaa on kaksi eri asiaa, tuossa ylempänä tarkoitettiin varmaankin suojamaata.
Suojaerotusta ja suojajännitettä käytetään vaarallisissa työympäristöissä.
-
Sitten on vielä muistettava sähköturvallisuusmääräykset. Suojaerotusta ei saa käyttää sellaisessa paikassa, jossa on läsnä maapotentiaali.
Tuo olikin uutta. Tähän asti on esim. säiliötyöskentelyssä suojaerotus ollut ehdottomana vaatimuksena.
Suojaerotus ja suojamaa on kaksi eri asiaa, tuossa ylempänä tarkoitettiin varmaankin suojamaata.
Suojaerotusta ja suojajännitettä käytetään vaarallisissa työympäristöissä.
Niinpä taidettiin tarkoittaa. Otti vaan silmään ja tulipahan nyt oikaistua. Kirjoittaja voisi editoida tiedon. Kyseessä on kuitenkin todellinen turvallisuusasia.
-
Sitten on vielä muistettava sähköturvallisuusmääräykset. Suojaerotusta ei saa käyttää sellaisessa paikassa, jossa on läsnä maapotentiaali.
Tuo olikin uutta. Tähän asti on esim. säiliötyöskentelyssä suojaerotus ollut ehdottomana vaatimuksena.
Aiheellinen huomautus. Kiitos siitä. Korjasin huolimattomasti heitettyä tekstiäni. :-[
Suojaerotusta käytetään nimenomaan ahtaissa johtavissa (metallisissa) tiloissa. Joskus jopa suojajännitettä, eli pientä jännitettä. Niissä tiloissa ei kuitenkaan tehdä sähkötöitä jännitteellisenä. Siis sähkölaitteiden korjausta ja testausta. Sellaisesta työstä on vielä eri määräykset, eikä suotta. Vaikka käytössä olisikin suojaerotettu käyttöjännite, siitä saa sähköiskun ihan samoin kuin muustakin sähköstä, jos koskee kahta pistettä samaan aikaan. Kun on kysymyksessä paja, jossa tehdään yhtä sun toista, voi käydä niin, että jonkin laitteen, vaikkapa mittalaitteen, jokin osa saa maakosketuksen. Tällöin tapaturmaan riittääkin jalat betonilattialla ja yhden pisteen sormikosketus "suojaerotettuun" piiriin. Siksi asiasta kerroin, etenkin jos joku tee-se-itse-mies, vaikkakin ammattipätevyyden vaatimuksia kunnioittaen, ihan pikkuisen sähkölaitteen sisäkaluja testaa, ja tämän luettuaan harhaisesti suojaerotukseen luottaa.
Vikavirtasuojakytkin on näistä syistä oikein hyvä vaihtoehto missä tahansa autotallipajassa, jossa saattaa vaikka sähkötyökalu työn melskeessä rikkoutua ja jännitteelliset osat paljastua.
-
Erilaisista jännitteenalennuskeinoista ja tasasuuntauksesta on ollut myös juttua tuolla alussa. Tässä ohessa on esimerkki eräästä keinosta noihin molempiin. Muuntajalla tehdään suojajännite ja tasauuntaukseen käytetään ledejä itseään, ovathan ne diodeja. Kuvan jouluvalot eivät varsinainen valaisin olekaan, mutta samaa periaatetta käytettäneen myös valaisinsovelluksissa.
Kriittinen komponentti tässä tapauksessa on ainakin jännitteen alennin. Tässä hyvänlaatuisessa, tunnetun valmistajan tekemässä, valoketjussa on tukevan tuntuinen aito muuntaja 230/24 V. Sen päättelen murikan painosta.
Jos jännitteenalennin on aivan kevyt, melkein kuin ontto muovipurkki, siinä silloin lienee hakkuri, jos sitäkään. Pitkälle lediketjulle voidaan käyttää jopa suoraa verkkojännitettä sen kummemmin alentamatta. Sellainen varmaankin jo on vaarallinenkin, ja saattaa nykyisin olla markkinoilla siihen asti kunnes jää kiinni. En ole sellaisia kyllä nähnyt Suomessa, vielä. Hakkurivirtalähdettä en sinänsä huonona pidä lainkaan.
Tässä kuvan tapauksessa ledit on ryhmitelty sopiviin sarjarymiin ja niitä sitten rinnakkain niin, että molemmille puolijaksoille on suunnilleen saman verran kuormaa. Sen näkee siitä, että ketjulla on kolme johdinta rinnakkain ja aina välillä isompi kutistemuovilla suojattu vastusmurikka. Jos ketjusta yksi ledi palaa poikki, koko sen ledin sarja sammuu.
Jos tällaisia koristelamppuja, tai varsinkin valaisimia tällä tekniikalla, on runsaasti oleskeluympäristössä, saattaa epileptikoille ja migreenille herkille tulla oireita valon vilkkumisesta. Led todellakin aina sammuu toiselle puolijaksolle ja vielä vähän omallekin jaksolleen, kynnysjännitteensä vuoksi. Led siis vilkkuu 50 Hz:n taajuudella. Kun sitä tuuraa toinen ketjunpätkä sen toisen puolijakson ajan, niiden yhteinen vilkkuminen on 100 Hz. Tasavirtaa tuottavalla, hyvin tehdyllä, hakkuri-regulaattori, tai muuntaja-tasasuuntaaja-regulaattori yhdistelmällä, joko kondensaattori, tai kuristin hoitelee sen jaksojen välisen virransyötön. Hehkulampulla hehkulanka ei ehdi paljoa jäähtyä jaksojen välissä nollaylityksessä. Loisteputkilla sama asia on jo pitkään tehty putken sisäpinnan loisteaineella, vaihtelevalla menestyksellä.
-
Tässä kuvan tapauksessa ledit on ryhmitelty sopiviin sarjarymiin ja niitä sitten rinnakkain niin, että molemmille puolijaksoille on suunnilleen saman verran kuormaa. Sen näkee siitä, että ketjulla on kolme johdinta rinnakkain ja aina välillä isompi kutistemuovilla suojattu vastusmurikka. Jos ketjusta yksi ledi palaa poikki, koko sen ledin sarja sammuu.
Jos tällaisia koristelamppuja, tai varsinkin valaisimia tällä tekniikalla, on runsaasti oleskeluympäristössä, saattaa epileptikoille ja migreenille herkille tulla oireita valon vilkkumisesta. Led todellakin aina sammuu toiselle puolijaksolle ja vielä vähän omallekin jaksolleen, kynnysjännitteensä vuoksi. Led siis vilkkuu 50 Hz:n taajuudella. Kun sitä tuuraa toinen ketjunpätkä sen toisen puolijakson ajan, niiden yhteinen vilkkuminen on 100 Hz. Tasavirtaa tuottavalla, hyvin tehdyllä, hakkuri-regulaattori, tai muuntaja-tasasuuntaaja-regulaattori yhdistelmällä, joko kondensaattori, tai kuristin hoitelee sen jaksojen välisen virransyötön. Hehkulampulla hehkulanka ei ehdi paljoa jäähtyä jaksojen välissä nollaylityksessä. Loisteputkilla sama asia on jo pitkään tehty putken sisäpinnan loisteaineella, vaihtelevalla menestyksellä.
Tuo migreenijuttu on monille täyttä totta, itse kuulun siihen porukkaan.
Joskus vuosia sitten, kun tietokoneissa oli viellä putkinäytöt (ja mulla halpa näyttö) minulla oli koululaisvalaisin näytön vieressä, jossa hehkulamppu. (hehkulampun valo pienensi välkkymisen vaikutusta)
Asetin sen vain "taustavaloksi" ilman sitä sain helposti migreenin pitemmpiaikaisesta tietokoneen käytöstä.
-
Tasavirralla (esim. paristo) toimiva LED-lamppu ei vilku, toisin kuin vaihtovirralla toimivat valonlähteet (esim. hehkulamppu).
-
Nollapistekytkin on ihan hieno, mutta ei auta paljon jos sähkö näyttää jo muutenkin tällaiselle.
-
Pahalta näyttää.
Mikähän on mitta-asteikko?
Pari veikkausta noista häiriöistä.
Tuon sinijännitteen huipussa oleva "notkahdus" voisi johtua jostain hakkuri powerista (esim PC:n virtalähde)
Kun hakkuri rakennetaan siten, ensin tasasuunataan vaihtojännite ja sitten "pätkitään" sitä syntyy ongelma.
Tuontyyppiset teholähteet ottaa usein tehoa (kaiken tarvitsemansa tehon) verkosta vain jännitteen huippuarvoista.
Tämän takia kuormitus ei ole tasaista kuten moottoreilla (jääkaappi, kiertovesipumppu ym.) tai resistiivisillä kuormilla lämmitimet ja hehkulamput. Tuo, että verkosta "imaistaan" kaikki tarvittava teho vain huippuravosta saa aikaan tuon kaltaista "käppyrää" Häiriötä voi jonkinverran pienentää virtalähteen suunnitelulla, mutta nostaa tietty hintaa.
Sitten toi toinen isompi piikki(mutka) tossa sinikäyrän nousuosasa, jossain puolenvälin tietämissä.
Se näyttää ihan tavalliselta Tyristori / Triac säätimen häiriöltä.
Vähän sama juttu tuontyypiset säätimet ei kuormita verkkoa tasan, vaa kytkeytyvät päälle jollain tietyllä sinikäyrän jännitearvolla, nopea virranmuutos (säätimen kytkentähetki) aiheuttaa jännitemuutoksen verkossa.
Tuontyypisiä säätimiä ovat esim tavalliset valonsäätimet (hehkulamppu, halogeenivalaisimet) tai
pahimmassa tapauksessa lämmityksensäätö lattialämmitys, lämmityspatteri.
Mitä isompaa tehoa säädetään sitä isommat häiriöt verkkoon.
Häiriön ei tarvitse välttämättä olla peräisin omasta kämpästä, sen voi saada myös "lahjana" naapurin laitteesta.
-
Pahalta näyttää.
Mikähän on mitta-asteikko?
Nuo katko pisteviivat kulkee noin 320 voltin kohdalla. Tässä taas yksi hyvä syy siihen, miksi online upsit on vaan jees.
Toistaalta, myös normaalit PC:n virtalähteet on aika mahtavia nielemään melkein minkälaista vaan roskavirtaa ja tekemään siitä varsin kelvollista koneelle. Varsinkin silloin kun ne on reilusti ylitehoisia koneen tarpeeseen nähden.
Tämän takia monesti PC:n säköt on kytketty erikseen muusta käyttösähköstä toimistoilla tms. Mutta kotona se ei ole aina mahdollista. Joissain näytöissä ja vahvistimissa sitten nuo sähkön häiriöt alkavat tulemaan läpi. Mutta onneksi nykyiset laitteet on aika immuuneita tuollaiselle häiriölle, ja kuten todettu, monet laitteet myös aiheuttavat tuollaista häiriötä.
Mitä tuli muuten ledien himmentämiseen. Niin miten niin eivät ole himmennettäviä? Mulla on ihan perus hakkurin perässä sekä muutantajalla olevia ledejä, että ilman. Molemmat toimii himmentimen kanssa hyvin. Sitä en kyllä tiedä että miten hyvin ne oikeasti toimii jos jotain rupeaisi mittaamaan. Mutta himmennys toimii, häiriöistä mitä se aiheuttaa ja aiheuttaako mm. muutajaan hakkurivirtasyöttö jotain induktio virtapiikkejä (magneetto tyyliin), niin sitä en tiedä. Ei ole ledit, muutajat eikä himmentimet kärähtänyt, niin eikö se silloin toimi?
Sähkömoottoreiden kuorma ei muuten ole tasaista, varsinkin nyky pesukoneissa tuntuu edelleen olevan varsin alkeellisia moottorinohjaus syteemeitä. Tekevät myös moottoreista meluisia törkeän torque ripple takia. Tuokin yksi uusi Whirlpool murisee todella äkäsesti normaali pesun aikana em. syystä. Eikö noita moottoreita oikeasti voisi ohjata paremmin?
-
Sähkömoottoreiden kuorma ei muuten ole tasaista, varsinkin nyky pesukoneissa tuntuu edelleen olevan varsin alkeellisia moottorinohjaus syteemeitä. Tekevät myös moottoreista meluisia törkeän torque ripple takia. Tuokin yksi uusi Whirlpool murisee todella äkäsesti normaali pesun aikana em. syystä. Eikö noita moottoreita oikeasti voisi ohjata paremmin?
Niin no. Minusta monet kalliilla ja laadukkailla taajuusmuuttajilla varustetut moottoritkin pitää monesti minusta häiritsevää korkeataajuista "ininää". No tosin yleensä ovat aika suht isoja moottoreita joita tuo koskee. Tietysti jokaisen korvakin vähän poikkeaa toisistaan. Tuntuu nimittäin, että osaa henkilöistä ei haittaa kyseinen ääni yhtään ja toiset myös huomaavat äänen heti ja pitävät sitä hiukan ärsyttävänä/häiritsevänä.
*edit*
Tai ehkä parempi kuvaus äänelle olisi korkeataajuuksinen jatkuva piippaus ääni.
-
Arvatkaapas minkä verran nuo hakkurit aiheuttaa häiriöitä radioamatöörille, PALJON
-
Näissä on myös ihan huippuluokkaa nää eristeet ja suojat. Parempi olla koskematta kun virrat on päällä.
http://p.lefux.com/61/20120704/A104100JTK/InsetImage/2012061801280182.JPG
Sinänsä ihan kiva että löytyy jo 12Wattisia, tuntuvat olevan kaikki Suomessa myytävät ledit jotain tuikkuja.
Kaverilla kävi tossa niin, että oli suljettu lasi valaisin. Niin pisti tollasen lampun sinne, ihmetteli sitten mitä ihme rapsahtelua kuuluu. Niin noi ledit kuumeni niin paljon, että tipahtelivat yksi kerrallaan siitä lampusta pois kun tinaukset suli.
-
Tulee Samin linkkaamasta kuvasta mieleen, että onko kyseessä suorapolttoinen malli, jossa on puskettu ledejä niin paljon sarjaan, että sitä voidaan käyttää 230V vaihtovirralla.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/16735593/2013-01-14%2000.49.12.jpg
Tollasen sukelluslampun sorvasin vuosi takaperin omaan käyttöön. Samalla tuli katseltua paljon erilaisia ledejä ja ihmettelin sitä kuinka heikkotehoisia ne ovat. Kuumeneminen lienee se syy miksi ei uskalleta laittaa paljoa tehoa. Tuli myös huomattua että hyvät ledit tuottavat yhdellä watilla 100 lumenia ja monet perusledit vain 40 lumenia, joten kyllä niissä eroja on.
Tänään muuten tuli tuo oskilloskooppi josta aikaisemmin mainitsin. Oskilloskoopin päät tulee myöhemmin, mutta se ei menoa estä, koska tuo on ns. breadboard malli joka tökätään vaan koekytkentälevyyn kiinni. Pitää jossain vaiheessa alkaa tutustumaan tarkemmin ja katsoa mistä saisi ohjelman joka toimisi myös linuxissa, ellei halua bualboot asennusta tehdä.
-
Tollasen sukelluslampun sorvasin vuosi takaperin omaan käyttöön. Samalla tuli katseltua paljon erilaisia ledejä ja ihmettelin sitä kuinka heikkotehoisia ne ovat. Kuumeneminen lienee se syy miksi ei uskalleta laittaa paljoa tehoa. Tuli myös huomattua että hyvät ledit tuottavat yhdellä watilla 100 lumenia ja monet perusledit vain 40 lumenia, joten kyllä niissä eroja on.
Nämä ilmoittaa 9W / 800 Lumenia.
-
Sinänsä ihan kiva että löytyy jo 12Wattisia, tuntuvat olevan kaikki Suomessa myytävät ledit jotain tuikkuja.
Kaverilla kävi tossa niin, että oli suljettu lasi valaisin. Niin pisti tollasen lampun sinne, ihmetteli sitten mitä ihme rapsahtelua kuuluu. Niin noi ledit kuumeni niin paljon, että tipahtelivat yksi kerrallaan siitä lampusta pois kun tinaukset suli.
Siis kuinka täyttä skeidaa nuo värkit on jos pitää olla yli 12W kotitaloon?!?
Meinaan itsellä on työvaloina yhdessä ajokissa 18W ledipakka ja niillä näkee ulkona aivan sairaan kauaksi. Paljon parempi valoteho mitä orggis 2x40W H4 halogeeneilla.
Enpäs sittenkään kritisoi. Olikin tuossa ledipakassa tosiaan merkittävästi enemmän watteja. Meni eräiden lamppujen tehot äkkiseltään ristiin.
-
https://dl.dropboxusercontent.com/u/16735593/trustfire_tr-df003_jarmo%20%28kopio%29.png
Tossa on linkki kiinalaisesta lampusta jossa oli valmistajan mukaan 4000 lumenia tehoa. Oletin että sieltä löytyisi noin 2000 lumenia, mutta tulos jäi 1045-1063 lumeniin. Lähettivät kiltisti uuden driverin, mutta mittaustulos oli taas sama, joten tulipa nähtyä että joidenkin valmistajien lupaukset ovat mainoslauseita.
-
https://dl.dropboxusercontent.com/u/16735593/trustfire_tr-df003_jarmo%20%28kopio%29.png
Tossa on linkki kiinalaisesta lampusta jossa oli valmistajan mukaan 4000 lumenia tehoa. Oletin että sieltä löytyisi noin 2000 lumenia, mutta tulos jäi 1045-1063 lumeniin. Lähettivät kiltisti uuden driverin, mutta mittaustulos oli taas sama, joten tulipa nähtyä että joidenkin valmistajien lupaukset ovat mainoslauseita.
Ihan uteliaisuuttani: missä kävit mittaamassa nuo valovirrat?
Täälläkö?
http://www.valostore.fi/lumen_lux_candela_integroiva_pallo
-
Jep. Tuollapa juuri.
-
Mulle tuli justiin tuossa postissa valot. Oli tarkoitus saada nämä jo syksyllä, mutta toimittajalla oli toimitusvaikeuksia. Nyt on sitten muutama 18k lumenin LED-lamppu. Voi sanoa että näin pilvisinä päivinä on kyllä ihan loistavat valot, sekä luonnollisesti koko talven. Tällaiset valot olisi aina pitänyt olla käytössä. Näitä kun pistää pari 25 neliön huoneeseen, niin alkaa olemaan valovirta kohdillaan.
Ikävänä puolena voi sanoa sen, että joutuu siivoamaan kun näkee kaiken sotkun. Pimeydessä on omat etunsa. Kun korvaa 2x 11W ESL lamppua 120W LED:eillä niin ero on melkoinen. Vielä kun värilämpötilana on 5500K, eikä se lengendaarinen vanhan miestenvessan värinen 2600K.
-
Amerikkalainen Cree ajaa nyt vauhdilla leditekniikkaa uusiin ennätyksiin. Viikko sitten yhtiö esitteli kirkkaimman yhden sirun ledin. Nyt vuorossa oli uusi valkoinen ledi, joka parantaa valotehoa aiempaan vastaavaan verrattuna peräti 38 prosenttia.
Uusi XLamp XM-L2 EasyWhite -ledi tuottaa yli 1100 lumenia 5x5 millisestä kotelosta. Creen mukaan uusilla ledeillä voidaan nyt korvata halogeenilamppuja.
Toisen polven XLamp-ledit on suunniteltu emuloimaan halogeenilamppujen värikestävyyttä. Se tulee tarjolle värilämpötiloissa 2700-5000 kelviniä.
Elektroniikkalehti - Ledivalo kehittyy nyt nopeasti (http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1441:ledivalo-kehittyy-nyt-nopeasti&catid=13:news&Itemid=101)
-
Lainaus linkistä:
Viime viikolla Cree ilmoitti tehneensä uuden ennätyksen yhden piisirun ledien valovoimassa. X-Lamp XP-L -mallimerkinnän saanut uutuus tuottaa 200 lumenin valovoiman yhtä wattia kohti.
Aika loistava saavutus. Käyttämäni xml-t6 ledi tuottaa muistaalseni 100 lumenia watilla, joten sukellusvalaisinta voisi päivittää joskus. Driverien saatavuus tai tekeminen itse lienee kuitenkin ongelmallista, mutta ratkottavissa oleva asia kuitenkin.
Nyt on sitten muutama 18k lumenin LED-lamppu.
Mahtaa olla valoa pirtissä ihan riittämiin. Onko nuo tilaamasi ledit noita parin kympin 100w ja 9000lm(muka) ledejä from Ebay vai joitain ihan muita?
-
Aika loistava saavutus. Käyttämäni xml-t6 ledi tuottaa muistaalseni 100 lumenia watilla
XM-L T6 antaa 160 lm/W samalla 350 mA:n virralla, jolla XP-L:n 200 lm/W on mitattu. XP-L tuottaa siis 25 % enemmän valoa, mutta käytännössä tällaista eroa voi olla vaikea edes havaita vertaamatta valoja rinnakkain. En ehkä itse lähtisi päivittämään toimivaa valaisinta.
-
Kiitti oikaisusta nm. Sen verraan on tullut testattua, että 25% ero tehossa on todellakin aika olematon. Tais olla muuten eräässä Ruuvipenkin keskustelussa, jossa eräs hemmo kertoi myös valon väristä ja sen vaikutuksesta kirkkaus kokemukseen. Muistaakseni esim. 1000lm sinertävä vaikuttaa paljon kirkkaammalta kuin 1000lm valkoinen valo.