Onko ubuntuu saatavana virus ohjelmaa

[ajaaskel]

Tuolla on paikka joka skannaa tiedostonäytteesi liki kaikilla skannereilla kun lataat epäilyttävän tiedostosi sinne:

http://www.virscan.org/

[Sami Lehtinen]

Huijaussivustot ovat "muodissa" nykyään, harhautetaan käyttäjä sivulle joka näyttää aidolta ja pyytää tunnuksesi ja salasanasi,  tuollaisiin ei auta mikä antivirus.

Syy tuohon on pankkien surkeat ja puutteellisesti suunnitellut ja toteutetut turvajärjestelyt. Asia olisi mahdollista korjata, mutta pankeilla ei näytä olevan intressiä sitä kohtaan.

[jekku]

Ja Firefox on muutenkin käyttökelpoinen ja sen käyttöturvallisuutta voi parantaa itsekin.

Asensin siihen juuri kokeeksi NoScript lisäosan. Se estää kaikki Javat, joita ei ole erikseen sallittu. Vähän vaatii harjoittelua käytössä, mutta aika helppo ja selkeä ja suomenkielinen.
----

Estääko NoScript myös Javan - näin maallikkona olen uskotellut itselleni että puree vain JavaScriptiin?

[Sami Lehtinen]

Estääko NoScript myös Javan - näin maallikkona olen uskotellut itselleni että puree vain JavaScriptiin?

Optioissa saa valita mitä se estää. Java(tm) on myös tällä listalla. Samoin Flashin ja Silverlightin voi estää samalla, on suositeltavaa.

[qwertyy]

Nuo huijaussivustot ja selainhaavoittuvuudet lienee nykyisin se pahin vitsaus, joihin ei itse käyttöjärjestelmällä ole osuutta, eikä arpaa. Itse käytän lähes joka selaimessa jonkinlaista plugaria ja ne ovat periaatteessa yksi aivan todellinen uhka.

Itse olen ajatellut, että pyhittäisin yhden tunnentun distron, vaikkapa sitten Xubuntun LTS:n asennuksen vain pankkikäyttöä varten. Ei ainoataan lisäasennusta tai pluginia selaimiin ja höystäisin asennukseen vain esim. mainitun clamav:n ja avastin. Olettaisin tällaisen ratkaisun olevan kutakuinkin turvallisin vaihtoehto normaalikäyttäjälle. Monesti on lukenut että hyvä vaihtoehto olisi käyttää livecd:tä, mutta mielestäni se on turvattomampi vaihtoehto, koska käyttöjärjestelmä ei silloin ole aina täysin ajantasalla. Jonkinlaista aukon tilkettähän tulee linuxeihin aivan jatkuvasti. Ei sillä että niitä olisi hyödynnetty, mutta potentiaalisia uhkia kuitenkin.

Ainoa asia mikä kaavailemassani asennustavassa hiukan askarruttaa on selaimen päivitykset. LTS versioissa kun selaimet tuuppaa jäämään aika vanhoiksi elinkaaren loppupäässä. Ehkä Chromium olisi hyvä vaihtoehto? Se taitaa päivittyä tiuhimpaan tahtiin?

[Postimies]

Nuo huijaussivustot ja selainhaavoittuvuudet lienee nykyisin se pahin vitsaus, joihin ei itse käyttöjärjestelmällä ole osuutta, eikä arpaa. Itse käytän lähes joka selaimessa jonkinlaista plugaria ja ne ovat periaatteessa yksi aivan todellinen uhka.

Itse olen ajatellut, että pyhittäisin yhden tunnentun distron, vaikkapa sitten Xubuntun LTS:n asennuksen vain pankkikäyttöä varten. Ei ainoataan lisäasennusta tai pluginia selaimiin ja höystäisin asennukseen vain esim. mainitun clamav:n ja avastin. Olettaisin tällaisen ratkaisun olevan kutakuinkin turvallisin vaihtoehto normaalikäyttäjälle. Monesti on lukenut että hyvä vaihtoehto olisi käyttää livecd:tä, mutta mielestäni se on turvattomampi vaihtoehto, koska käyttöjärjestelmä ei silloin ole aina täysin ajantasalla. Jonkinlaista aukon tilkettähän tulee linuxeihin aivan jatkuvasti. Ei sillä että niitä olisi hyödynnetty, mutta potentiaalisia uhkia kuitenkin.

Itsellä on yksi kevyt asennus käytössä. Kiva esim. leffojen katselussa kun kaikki ylimääräinen on pois. Itselläni ei ole javaa asennettuna ollenkaan. On toki ohjelmia, jotka sen tarvitsevat, mutta toistaiseksi olen itse sen välttänyt. Plugareitakin on vähänlaisesti. Ei edes oikeinkirjoituksen tarkistusta...Flash on ainoa ja elämä olisi tylsää ilman sitä.

Virustutkan käyttö on turhaa jos ei paljoa siirtele dataa/ohjelmia Windows koneelle. Hieman turvaa tuo lisää, jos kieltää ohjelmien suorituksen kotikansiossa, tikuilta ym.  Jolloin vieraan ohjelman on jotenkin saatava suoritusoikeus itselleen mikä taas vaatii jonkun pahan tietoturva-aukon hyväksi käyttämistä.

Pakettivaraston ulkopuolelta ei juuri kannata asennella ohjelmia. Jos tarvitsee uusinta uutta niin sitten vaikka git käyttöön, jolla lataa sen uusimman koodin näppärästi. Kääntämisessä oma vaivansa, mutta eipähän ole silloin käännöksessä mukana mitään ylimääräistä..

Joskus aikoinaan etsittiin kovasti ns. pääsiäismunia ohjelmista. Niitä löytyi myös MS:n toimistopaketista, käyttöjärjestelmästä, peleistä puhumattakaan.  alt+f2 ja sitten "free the fish" ilahdutti Ubuntussa. Tuollaisia pieniä lisukseita ei ole vaikea tehdä. Nyt ei olla Ubuntu koneella, joten en voi testata vaan turvallisesti netissä.

[Sami Lehtinen]

Virustutkan käyttö on turhaa jos ei paljoa siirtele dataa/ohjelmia Windows koneelle. Hieman turvaa tuo lisää, jos kieltää ohjelmien suorituksen kotikansiossa, tikuilta ym.  Jolloin vieraan ohjelman on jotenkin saatava suoritusoikeus itselleen mikä taas vaatii jonkun pahan tietoturva-aukon hyväksi käyttämistä.

On-line virustorjunta ihme koneesta tehot ja maksaa turhaan. Kustannukset virustorjunnasta on paljon suuremmat kuin vain softien lisenssit. Mielestäni tiettyihin koneisiin vietävät ohjelmistot skannataan ja sitten estetään noista koneista verkkoliikennöinti asianmukaisesti. Näin ollen koneisiin ei pitäisi päästä viruksia, jolloin niissä on myös turhaa ajaa virustorjuntaa. Virustorjunta ei kuitenkaan havaitsisi edistyneitä uhkia jos joku niihin määrätietoisesti hyökkää. Samoin koneilla lukitaan kaikki verkkoliikenne ja käyttöjärjestelmä toiminnot tiukasti. mm. "pankki koneella" pääsee vain pankin järjestelmien IP-osoitteisiin. Sekä selaimessa, että palomuurissa on kaikki muut lukittu pois.

Tuon pitäisi olla suhteellisen turvallinen ratkaisu niin Windows, kuin Linux järjestelmillä. Enkä tiedä mitä lisäarvoa tuossa sopassa virustorjunta toisi. Muuta kuin sen, että mm. kevyiden virtuaalikoneiden resurssit pitäisi tuplata ja virustorjunta myös melkein kaksinkertaistaisi koneiden vuosikustannukset lisenssien ja lisäresurssien tarpeen myötä.

Tiedän myös että joillain on taas tapana asentaa virustorjunta ihan kaikkialle, mutta onko se oikeasti tarpeen ja mitä haittaa siitä voi olla? mm. teollisuus automaatiossa on aika kurjaa, kun järjestelmä alkaa bugailemaan jonkun virustorjuntasoftan takkuavan päivityksen kanssa. Oops.

[Mistofelees]

Minulla ei kyllä ole juuri mitään asennettuna pakettivaraston ulkopuolelta. Tokihan Windows-maailmassa web-lähteiden käyttö ohjelmalähteenä on aivan eri luokkaa kuin Ubuntu-maailmassa - eihän Windowsissa ole mukana juuri mitään ja siitä puuttuu sellaisiakin jotka ovat pakollisia eikä niitä edes Ubuntussa tarvita.

Tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa. Windowsissa on sisäänrakennettuna uskomaton määrä työkaluja, jos vaan uskaltaa mennä mustalle ruudulle ja alkaa kokeilla. Kaikki on tietenkin kunnon ATK-nörttityyliin joko dokumentoitu taysin onnettomasti tai ei lainkaan. Nekin, jotka on dokumentoitu, on tehty lähes yhtä hirveällä kielellä, kuin ELY-keskuksen tiedotteet.
Mustalla ruudulla löytyy oleellisimmat työkalut koneen ja verkon hallintaan seka perusohjelmat yhteyksien luomiseen. Toki SSH ja SSHD puuttuvat, mutta eihän MS-maailmassa tarvitsekkaan ottaa yhteyksiä Linux-servereihin.

GUI-puolella perus-Windowsin perustyökaluilla pystyy tekemään yllättävänkin paljon, kunhan hieman itse tutkii asioita. Paint on yksi kätevimpiä piirtelyohjelmia. Notepad täysin kelvollinen koodi-editori, WordPad riittää useaan perus-tekstinkäsittelyyn. Erilaisia scriptaus-järjestelmiä on useampiakin.

Tähän on pakko sitten sanoa, että itse en pidä Windowsista. Siihen on kuitenkin ollut pakko paneutua, koska sitä joutuu ylläpitämään työkseen. Antipatiani periytyvät syvemmältä, kuin pikkunörttien lehdistä imetty leijunta. Jostain CP/M, CPM ja VMS:n ajoilta.

Noista viruksista sen verran, että ilmeisesti ainoa virustyyppi, joka tällä hetkellä vainoaa Linuxin peruskäyttäjää on Ruotsalainen virus: -"Koska emme osanneet kirjoittaa ohjelmaa, joka formatoisi kovalevysi, pyydämme sinua tekemään sen itse."
Virusta pahempi vaara on hyökkäys verkon kautta. Tähän ei ole muita lääkkeitä, kuin pitää palomuuri kiinni, kone näkymättömänä ja salasanat pitkinä.

Kuulin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan salasanan pituus on tärkeämpi tekijä, kuin sen sisältämien merkkien moninaisuus. Tämän mukaan salasana 'tamaonkauheanpitkasalsana' on vaikeampi murtaa, kuin 'P455w0rD'.
Myös käyttäjätunnus toimii salasananomaisesti. Joskus jopa varsinaista salasanaa tehokkaammin. Oman kokeiluni mukaan sshd:tä pommitetaan useimmin käyttäjätunnuksilla root, adm, games, eli niillä, jotka löytyvät yleensä group-fileestä, sekä selvillä nimillä joe, tina, jack... Käyttäjänimeksi kannattaa siis pistää vaikka chewbacka tai mxtplx, ellei omaperäisyys loista.

Kirjautumistarkistus pitää virittää hitaaksi. Jos käyttäjä joe antaa salasanansa väärin useita kertoja, pitää silmukkaan pistää joka kerta lisää viivettä. Itse en pidä hyvänä Ubuntun nykyistä tapaa estää kirjautuminen kokonaan, jos salasana on kirjoitettu liian monta kertaa väärin. Päivänä muutamana koneen todellinen root huomaa, ettei pääse enää koneelleen kuin takaportin kautta, kun joku hakkeri on ajanut laskurit tappiin. Tätä varten tietenkin jokaisella kunnon rootilla on myös varjopersoonallisuus 'vsdviophadf', jolla on kolmekymmentä seitsemän merkkiä pitkä salasana.

[Jallu59]

Ainoa asia mikä kaavailemassani asennustavassa hiukan askarruttaa on selaimen päivitykset. LTS versioissa kun selaimet tuuppaa jäämään aika vanhoiksi elinkaaren loppupäässä. Ehkä Chromium olisi hyvä vaihtoehto? Se taitaa päivittyä tiuhimpaan tahtiin?

Nykyään 12.04 LTS:ssä selaimet päivittyvät uudempiin versioihin, toisin kuin aiemmin LTS:issä. Tällä hetkellä mulla Xubuntu 12.04:ssä menossa Firefox 18.0 ihan normipäivityksillä.Chromium on versio 23.0.1271.97 Ubuntu 12.04 (23.0.1271.97-0ubuntu0.12.04.1).

T:Jallu59

[welmar]

Ainoa asia mikä kaavailemassani asennustavassa hiukan askarruttaa on selaimen päivitykset. LTS versioissa kun selaimet tuuppaa jäämään aika vanhoiksi elinkaaren loppupäässä. Ehkä Chromium olisi hyvä vaihtoehto? Se taitaa päivittyä tiuhimpaan tahtiin?

Nykyään 12.04 LTS:ssä selaimet päivittyvät uudempiin versioihin, toisin kuin aiemmin LTS:issä. Tällä hetkellä mulla Xubuntu 12.04:ssä menossa Firefox 18.0 ihan normipäivityksillä.Chromium on versio 23.0.1271.97 Ubuntu 12.04 (23.0.1271.97-0ubuntu0.12.04.1).

T:Jallu59

Selaimet tuleevähän jäljessä LTS:issä. Jouluna päivitin äidin koneen mint9:stä mint debianiin, koska OP valitti vanhentuneesta selaimest. Viime jouluna mint9 joka käyttää (myös)ubuntu 10.04 repoja sai chromium 18 ja mint 13 :n (ubuntu 12.04) sai chromium 20. Sekään ei kelvannut OP:lle joten asensin mint debianin ja chromium olikin sitten 22 eikä pankki valittanut.

[Eliminator]

Omia kokemuksia.

Kone hidastui merkittävästi asennettuani Clam TK Virus Scannet -ohjelman. Ymmärtääkseni se ei ole aktiivinen, vaan sen joutuu käynnistämään erikseen. Im right?
Sen asentamisen jälkeen boottausaika tuplaantui, lähestyen windows -tasoa.

Kaipa se on tämän turvallisuuden tunteen hinta.

[zordo]

Omia kokemuksia.

Kone hidastui merkittävästi asennettuani Clam TK Virus Scannet -ohjelman. Ymmärtääkseni se ei ole aktiivinen, vaan sen joutuu käynnistämään erikseen. Im right?
Sen asentamisen jälkeen boottausaika tuplaantui, lähestyen windows -tasoa.

Kaipa se on tämän turvallisuuden tunteen hinta.

Turvallisuuden tunne nimenomaan. Ubuntuun on hankalahkoa saada mitään epäilyttävää, jos asentaa vain virallisista ohjelmalähteistä(koskee kyllä ihan Win7&8:kin). Selainaukot tietty ja muut, mutta niille on ilmeisesti vaikeahkoa tehdä mitään, jos haluaa käyttää konetta edes suht vapaasti. Pankkien aukothan on pankkienkin mielestä niin pieniä, että ne maksavat niistä koituvat haitat mieluummin kuin lähtevät tekemään parempaa. Tietty, jos olisi tilillä oikeasti varallisuutta, niin saattaisi luotto pankin takaisinmaksua kohtaan olla astetta pienempää. Useimmiten se virus tulee ihan käyttäjän asentamana.

[jekku]

Ja aiheen kysymykseen, eikös juuri hiljakkoin jossain ollut juttua että 'Linuxillekin virus'.
(Vaikka taisi olla joku sovelluksen reikää käyttävä haitake?)

En nyt muista millä nimellä sitä mainostettiin.

Taitaa edelleen olla se ikivanha 'norjalainen virus' se vaarallisin. Kun ohitame vajaasti tilkityt sovellukset kuten jotkut keskustelupalvelimet jne.

(No, Javan lasken ainakin sairaudeksi

[mustajoutsen]

kun lataa jonkun virusohjelman koneelle, pitääkö sen jälkeen vielä tehdä jotain että se alkaa toimiin? jos pitää niin mitä?

[Storck]

Virustorjuntaa käytetään vindoussilla, Ubuntussa se on tarpeeton.

[CVTP]

Virustorjuntaa käytetään vindoussilla, Ubuntussa se on tarpeeton.

No ei nyt aivan noinkaan..kyllä Linullekin on viruksia, tosin häviävän pieni määrä..riippuu millä sivustoilla käy, vaikka alkaa nuo tehtailijat saastuttaa hyvämaineisiakin sivustoja.

Jokatapauksessa varoituksen sana:
virusohjelmia yleisemmäksi on jo jonkin aikaa tullut haittaohjelmat, joita voi kalastella koneelleen osin klikkaamalla huolimattomasti outoja namiskoja, tai ihan vain avaamalla kys. sivusto. Mailitsekin sellainen saattaa tulla..

kun lataa jonkun virusohjelman koneelle, pitääkö sen jälkeen vielä tehdä jotain että se alkaa toimiin? jos pitää niin mitä?

Käyttää sitä..tsekkaa manuska.. Avastista en tiedä kuin Android-version, mutta clamavia voi käyttää suoraan komentoriviltä ensin päivittämällä se;
sudo freshclam
sitten skannaamalla kovalevy;
sudo clamscan
Menee vain minuutti-pari, paitsi jos koneellasi on paljon tiedostoja. Tuloksena saat selvityksen clamavin läpikäymistä tiedostoista, ongelmat ja clamavin version, ym.

[Storck]

Ei ole Linuxille viruksia normikäyttäjälle. Palvelimet erikseen. Piste

[CVTP]

Ei ole Linuxille viruksia normikäyttäjälle. Palvelimet erikseen. Piste

Ei aleta tästä riitaa, mutta vuosituhannen alussa käyttäessäni MEPIS-Linuxia, sain tähän koneeseen viruksia arvelluttavilta sivustoilta, sekä vertaisverkoista. Ne löysi Clamavin silloinen versio, siksi sitä Linuissa edelleen suosin.

Turha sinisilmäisyys koitui myös Titanicin tuhoksi.. enempää sanottavaa ei minulla tähän asiaan ole.

[Aliengrey]

kannattaa kuitenkin muistaa esim tämä mitä minulle kävi:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=45860.msg352138#msg352138

Ketjussa mainitaan että se ei ole virus mutta epätoivottu kuitenkin. Lisäksi kokematon käyttäjä voi ladata koneelle käytännössä mitä tahansa epätoivottua. Ja vaikka haittaohjelmia ei juurikaan nyt ole niin kuka estää että joku niitä rupeaa tekemään. Lisäksi tietoturva aukkoja ja haavoittuvuuksia on käytännössä kaikessa koodissa esimerkkinä tämä:

http://www.cert.fi/haavoittuvuudet/2013/haavoittuvuus-2013-071.html

Juuri tämä CVTP:n kommentti pitäisi pitää mielessä:

Turha sinisilmäisyys koitui myös Titanicin tuhoksi.

[Lepotila zZ]

Ei ole Linuxille viruksia normikäyttäjälle. Palvelimet erikseen. Piste

Ei aleta tästä riitaa, mutta vuosituhannen alussa käyttäessäni MEPIS-Linuxia, sain tähän koneeseen viruksia arvelluttavilta sivustoilta, sekä vertaisverkoista. Ne löysi Clamavin silloinen versio, siksi sitä Linuissa edelleen suosin.

Ne ilmeisesti kuitenkin olivat Windowsin viruksia, koska Linuxille niitä ei käytännössä ole ikinä ollut. Hyvä tietenkin, ettei niitä jakele eteenpäin kun Clamav osaa ne paljastaa. Koneesi tuskin kuitenkaan oli varsinaisesti saastunut.