Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: mazottaja - 25.01.12 - klo:10.10
-
Onko ubuntun versioon saatavana virus turvaa. Miten jos joku siirtelee rahat
tililtä pois, op vetoaa että onkos tietokoneen virus turva ajan tasalla.
Siihen kun vastaa ettei ubuntussa ole sellaista, niin sanovat kerro vain hyvästit
tilisi rahoille. No ei siellä montaa tuhatta ole... mutta kuitenkin.
Kertokaapa löytyykö ilmais versiota ja kannattaako se asentaa ja miten
perus käyttäjänä siitä selviän... :o
-
Virusturvaa kyllä, virusohjelmia ei. Et tarvitse erillistä virustorjuntaohjelmisto Linuxiiin, sillä yksi tuxi (http://en.wikipedia.org/wiki/Tux) päivässä pitää virukset poissa.
-
http://www.avast.com/linux-home-edition#tab4 (http://www.avast.com/linux-home-edition#tab4)
Sitten on ihan pakettivarastoista ladattava clamav, johon taisi olla myös graafinen käyttöliittymä.
http://www.clamav.net/lang/en/ (http://www.clamav.net/lang/en/)
t: Antti ;)
-
Skanneri löytyy tästä:
sudo apt-get install klamav
Miten jos joku siirtelee rahat tililtä pois....
Huijaussivustot ovat "muodissa" nykyään, harhautetaan käyttäjä sivulle joka näyttää aidolta ja pyytää tunnuksesi ja salasanasi, tuollaisiin ei auta mikä antivirus. Noita on näkynyt ainakin Hotmail/Windowslive -puolella. Onnistuneita pankkihuijauksia on ollut viime aikoina, en ole tutustunut millä tempulla ne on tehty kun Suomessa on käytössä muuttuvat salasanalistat. Täällä näytetään puhuvan troijalaisista:
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/suomalaisiin+verkkopankkeihin+hyokattiin++quottahan+saakka+on+selvitty+saikahdyksellaquot/a759674
-
Onko ubuntun versioon saatavana virus turvaa. Miten jos joku siirtelee rahat
tililtä pois, op vetoaa että onkos tietokoneen virus turva ajan tasalla.
Siihen kun vastaa ettei ubuntussa ole sellaista, niin sanovat kerro vain hyvästit
tilisi rahoille. No ei siellä montaa tuhatta ole... mutta kuitenkin.
Kertokaapa löytyykö ilmais versiota ja kannattaako se asentaa ja miten
perus käyttäjänä siitä selviän... :o
Varmaan se pankki oikeasti kuitenkin tietää mitä he vaativat turvamekanismeilta. Voisin kuvitella, että heidän toimintansa ja ymmärryksensä riskeistä, ei voi olla mutu-tuntuman varassa.
Linuxille ei ole tiedossa vapaasti luonnossa tavattavia viruksia, joten virusturva on turhaa Linuxin kannalta katsottuna. Jos yhtälössä on mukana Windows-koneita ja tiedonsiirtoa näiden koneiden välillä, niin virusturva pitää olla kunnossa ainakin jossakin paikassa.
Nuo esimerkit joita annoit tai joihin viittaat lehdistössä, eivät liity viruksiin vaan muihin turva-asioihin. Katso seuraavasta säikeestä mitä turvallisuustekijöitä Linux-käytössäkin pitää ottaa huomioon:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=38259.msg297882#msg297882
Huijaussivustojen kanssa virusturva ei auta, koska jos annat tunnuksesi ulkopuoliselle niin silloin olet antanut ne ulkopuoliselle. Muunlaisilla tavoilla tätä turvariskiä voi toki yrittää hallita.
-
No tuon avastin otin kokeeksi, sain sen ladattua koneelle ja purettua kansioon.
Vielä kun saisin sen jotenkin käyttöön otettua.
Mitä pitää purkamisen jälkeen tehdä ?
Linuxassa toi asennus eroaa ohjelmissa, windosissa vain painellaan next tai hyväksy painiketta.
-
Milläs tavallinen ubuntun käyttäjä voi tutkia konetta ja onko täällä mitään
ihmeelllistä matoja ja lieroja tai haitta ohjelmia koneella.
Vai odotellaanko että rahat lähtee tililtä ja sit haavi auki ihmetellään
että ei haittaohjelmat ubuntussa pitänyt toimia.
Pankki ei sit korvaakaa menetettyjä euroja.
Taisi lehdessä olla maininta siitäkin.
Miten voidaan suojautua, ihan tavan netti mokkulaa käytettäessä.
-
...Avastin otin kokeeksi, sain sen ladattua koneelle ja purettua kansioon.
Vielä kun saisin sen jotenkin käyttöön otettua.
----------------------------------
Yleistä
Normaali (Ja suositeltavin) tapa asentaa ohjelmia Ubuntussa on sen omista pakettivarastoista joko Ubuntun omalla Software Centerillä tai Synapticilla (komentoriviäkin voi käyttää: sudo apt-get install <paketti>).
Tapa #1
Älä pura DEB-pakettia ennen asennusta!
Avastin tapauksessa tarvittavaa pakettia ei Ubuntun pakettivarastoista löydy, joten se on ladattava valmistajan omilta sivuilta (http://www.avast.com/linux-home-edition#tab4). Ubuntussa käytetään Debianin paketinhallintaa. Asennuspakettien tunnuksena on pääte DEB. Valitse siis Avastin sivuilta DEB-paketti, joka sopii Ubuntulle.
(http://ubuntuone.com/4cNhAbUEWfX1VeVU04PSKx)
Mene latauskansioon (Firefoxissa yleensä Downloads) ja napauta lataamaasi DEB-pakettia kahdesti hiirellä: Ubuntu Software Center avautuu. Paina 'Install'.
(http://ubuntuone.com/6n3QZTrfqmJmE6eDCyJFT0)
Tapa #2
Minusta oletuksena avautuva Ubuntu Software Center on satunnaisten netistä ladattavien DEB-pakettien asentamiseen turhan raskas, joten käytän Gdebiä (Package Installer).
(http://ubuntuone.com/6loUC1Jq7mQ4fXVInOifhB)
(http://ubuntuone.com/1lItVGSmuRY05MashDA47a)
Tapa #3
Avastin asennuspaketissa on ohjetiedosto asennusta varten (jätin RPM:ää koskevan kohdan lainaamatta):
Installing from DEB
===================
To install avast4workstation from DEB package, type
sudo dpkg -i avast4workstation_*-2_i386.deb
(replace * with the version of your DEB package).
To uninstall the package, type
sudo dpkg -r avast4workstation
Installing from tarball
=======================
No installation is required, files in the bin/ can be run directly after
unpacking the .tar.gz archive. If you would like to integrate avast! into
your KDE or GNOME desktop, run
./lib/avast4workstation/share/avast/desktop/install-desktop-entries.sh install
from the place where you unpacked the archive. Run
./lib/avast4workstation/share/avast/desktop/install-desktop-entries.sh uninstall
to uninstall previously installed menu entries.
Please see the README file and man pages for more information how to use
the program.
Tarrapallon voi purkaa hakemistoon ja ajaa suoraan sieltä (/bin):
(http://ubuntuone.com/1UJoZFQn1H3tTqaXGbz3cO)
Vinkki: jos et halua asentaa tuotetta järjestelmään (DEB), voit ajaa ohjelman (tarrapallo-paketin avattuna) käsin hakemistosta (/bin):
sh avastgui
/bin-hakemistosta ajettuna sh avastgui kysyy lisenssinumeroa:
(http://ubuntuone.com/2svxIQXHdQ2FeIbRmLTBgG)
Avaimen (lisenssinumeron) saa tuolta käyttäjän sähköpostiosoitetta vastaan:
http://www.avast.com/registration-free-antivirus.php (http://www.avast.com/registration-free-antivirus.php)
Kun avain on syötetty, avautuu seuraava näkymä:
(http://ubuntuone.com/4iUnfBK5FvcoI5749TrISu)
'Start scan' aloittaa virustartuntojen seulonnan.
Happy end:
(http://ubuntuone.com/0aUqb2RyRWaiFtNSoAbqJI)
Mietteitä
Avast Antivirus tuskin löytää uusimpia pankkitroijalaisia, mutta tuo ehkä mielenrauhaa ja oikeusturvaa, jos pankki kieltäytyy korvaamasta tilikavalluksia virustorjunnan puutteeseen nojaten. Todellista hyötyä Avastista on niille, jotka lähettävät tiedostoja muihin (Windows-) järjestelmiin.
-
Deb paketin voi asentaa myös päätteessä
dpkg -i paketinnimi.debPaketin nimen saat esiin kun ensin siirryt kansioon minne olet sen ladannut esim cd downloads Oikeassa kansiossa sitten ls ja päättele mikä on oikea paketti maalaa se ja kirjoita päätteeseen dpkg -i ja hiiren keskinapilla pudotat maalamasi paketin perään. Tämä ei asenna riippuvuuksia joten ne pitää asentaa erikseen. Helpompaa on ladata deb paketti ja klikata sitä hiiren oikealla korvalla ja valita avaa ohjelmalla gdebi tai sovellus valikoima. Clamav ohjelma löytyisi suoraan softwarecentteristä tai synapticilla joten sen asentaminen olis yksinkertaisempaa ja suositelvampaa kuin avastin. Juuri tällä tavalla asentamalla joltain nettisivuilta deb paketteja tai tar.paketteja on periaatteelinen mahdollisuus saada linux koneelle asennettua haittaohjelmia, joten jos pitää kysyä miten avast asennetaan niin ei pitäisi olla huolta siitä että koneella olisi viruksia tai haittaohjelmia ei niitä ole.
-
...
Clamav ohjelma löytyisi suoraan softwarecentteristä tai synapticilla joten sen asentaminen olis yksinkertaisempaa ja suositelvampaa kuin avastin. Juuri tällä tavalla asentamalla joltain nettisivuilta deb paketteja tai tar.paketteja on periaatteelinen mahdollisuus saada linux koneelle asennettua haittaohjelmia, joten jos pitää kysyä miten avast asennetaan niin ei pitäisi olla huolta siitä että koneella olisi viruksia tai haittaohjelmia ei niitä ole.
Tuo on aivan totta. Riskit vain lisääntyvät kun tuon ohjelman asentaa.
Tämän edellä viitatun pankkiasian kanssa saatava hyöty on enemmän kuin kyseenalainen koska: Windows virukset eivät tartu, Linux viruksia ei ole sekä madoilta ja kalastelulta nuo ohjelmat eivät suojaa ... tuskin se pankki tulee kotitarkastusta tekemään koneeseen. Pankin kommentit liittynevät siihen, että jos annat tunnuksesi jollekin muulle, niin he eivät siitä halua ottaa vastuuta - mainittu ohjelma tuskin suojaa sitä vastaan. Sen, oletko antanut tunnuksesi jonkun muun hallintaan he kyllä näkevät tapahtumalogeistaan.
-
Kiitoksia tuli paljon tietoa, jos kuitenkin asennan clamav virus turvan, miten saan sen
avastin poistettua kun kerkesin senkin jo asentamaan.
Toimiiko Clamav virus turva aina taustalla vai testataanko sillä vain välillä että onko
koneella pöpöjä.
Miten noita matoja varten onko niitten tunnistamiseksi ohjelmia.
Kiitti ohjeistetuista kuvista, helpotti paljon ja taas olen asteen viisampi ;)
-
Ei ilmeisesti löytänyt mitään, hyvä niin
-
Miten noita matoja varten onko niitten tunnistamiseksi ohjelmia.
Älä vaivaa sellasilla päätäsi. Ubuntun tietoturva toimii niin pitkään kun et asenna ohjelmia oletus pakettiavarastojen ulkopuolelta ja pidät järjestelmän ajantasalla. ClamAV ei tunne yhtään Linux virusta, kun sellasia ei ole ja on siten tarkoitettu Windows virtusten etsimiseen, joilla taas ei ole mitään vaikutusta Linux järjestelmään.
-
Tuo Avast ei näytä pitävän jos yrittää päivittää nuo kahden vuoden takaiset virustunnisteet vaan kuolee eikä lähde enää käyntiin. Myytävänä siellä näkyy olevan uudempia Avast-versioita kuin tuo.
-
Tuo Avast ei näytä pitävän jos yrittää päivittää...
-------------------------
Niin täälläkin.
(http://ubuntuone.com/4v9Mvxv5BL5BNAxl5kj6uW)
Roskaa koko ilmaisversio. Onneksi Ubuntussa ei tarvita virustutkaa.
Onkohan F-Securen Gatekeeper (maksullinen, trial 30 päivää) yhtään kummempi?
http://linux.softpedia.com/get/Security/F-Secure-Internet-Gatekeeper-29340.shtml (http://linux.softpedia.com/get/Security/F-Secure-Internet-Gatekeeper-29340.shtml)
EDIT: F-Securen tutka ei lähde edes latautumaan Softpedian linkistä.
AVG Antivirus tarjoaa ilmaista tutkaa Linuxille:
http://free.avg.com/us-en/download.prd-alf (http://free.avg.com/us-en/download.prd-alf)
AVG Antivirus Linux on täysin komentorivipohjainen (ei graafista käyttöliittymää). Ohjeet löytyvät tuolta:
http://www.ihaveapc.com/2011/07/how-to-install-and-use-avg-antivirus-in-linux-mint-ubuntu/ (http://www.ihaveapc.com/2011/07/how-to-install-and-use-avg-antivirus-in-linux-mint-ubuntu/)
Komennot annetaan pääkäyttäjän oikeuksin (sudona). Kokeilin ohjelmaa testiympäristössä. Näyttää toimivan, mutta kuka oikeasti tietää mitä ohjelma tekee. Riskialtista ja turhaa, varsinkin kun Linuxille on hyvin vähän toimivia viruksia.
-
Kokeilin jo samaan aikaan sekä ClamAV: ta (Clam AntiVirus Scanner 0.97.3) että tuota AVG: tä myös täällä. Hieman on kesken tuon AVG: n arviointi mutta havaitsin sen löytävän joitakin mielenkiintoisia asioita. Vanhoissa sähköposteissa oli liitetiedostona .zip jonka sisällä oli kopio monien tuntemasta LopDotCom: sta, AVG näytti sen heti.
Kohtasin yhden merkillisyyden testimateriaalini kanssa: ClamAV väitti joistakin tiedostoista näin:
clamscan . --detect-broken -i./text: Heuristics.Broken.Executable FOUND
./cntrl: Heuristics.Broken.Executable FOUND
./.txt: Heuristics.Broken.Executable FOUND
./text2: Heuristics.Broken.Executable FOUND
Tuo sama hälytys tulee myös jos käyttää graafista versiota "klamav". Tuosta voidaan päätellä että "klamav" käyttää tuota "--detect broken" -määritystä toimiessaan. Muut ohjelmat eivät ole kuitenkaan kommentoineet mitään näistä samoista tiedostoista eli mahdollinen virhehälytys.
Vaikka Linux itse ei tarvitsisi skanneria niin Linux on erittäin hyvä alusta ajaa skanneria viruksille. Ihme ettei useammat firmat tarjoa (?) Linuxille antivirusohjelmia, ei niiden itsensä takia vaan esimerkiksi koneen läpi välitettävän materiaalin takia. Linux koneella on myös turvallisempaa tarkastaa mahdollisesti saastuneita muistitikkuja, usb-levyjä, ym epävarmaa materiaalia.
AVG ei löytänyt vikaa tuosta "text2" -tiedostosta joka on itse asiassa ajettava tiedosto (ELF).
avgscan -a -c -H ./text2AVG command line Anti-Virus scanner
Copyright (c) 2011 AVG Technologies CZ
Virus database version: 2109/4767
Virus database release date: Sun, 26 Jan 2012 07:34:00 +0200
Files scanned : 1(1)
Infections found : 0(0)
PUPs found : 0
Files healed : 0
Warnings reported : 0
Errors reported : 0
-
Kokemukseni tuosta AVAST-ohjelmasta Windows-puolella:
- ei estänyt sähköpostiliitteen mukana tuomaa virusta tulemasta koneelle (joka johtui mahdollisesti siitä, että Applen WEB-storen tietoja oli vuotanut ulos - varmaan tulikin julkisuuteen tuo vuoto)
- yritys poistaa virus, johti siihen että Windows XP ei enää bootannut
- asia jäi tarkemmin tutkimatta, koska käyttäjä hermostui asiasta ja on sen jälkeen käyttänyt Ubuntua
Siinä mielessä varsin huonoa huumoria joskus esitetyt ajatukset, että Windowsia voi käyttää pelkkien ilmaisohjelmien varassa (defrag, haittaohjelmien poisto, virus-shield, palomuurit, rekisteri-cleanerit). Mahdollisesti jopa vastuutonta, ainakin yrityselämässä.
No, mikään tuosta ei ole - tietenkään - ristiriidassa ajaakel:in kirjoituksen kanssa.
Mutta, ehkäpä olisi varsin huonoa businestä tuollainen virusskannauksen suositus Linuxilla? Olen samaa mieltä, että siinä sitä kannattaisi tehdä - jopa esim. viruksilta täysin suojatussa live-boot tilassa vaikkapa Puppy Linuxin CD-r bootissa - siis teknisessä mielessä.
Mutta tämähän saattaisi johtaa ajatteluun, että virustutkia ei tarvita, jos käyttö/ohjelmistojärjestelmä on rakennettu järkevästi ::) . Nythän voidaan myydä viruspelottelun avulla: virus-shieldejä, jatkuvia päivityksiä niihin, haittaohjelman poisto-ohjelmia, jatkuvia päivityksiä niihin, palomuureja (vähän huonoa juuri nyt kun ihmiset turhaan kuvittelevat Windowsin palomuurin riittävän), rekisteri-cleanereitä (parempi myydä vain asiantuntijoille, koska tavalliset käyttäjät vain rikkovat niillä systeeminsä ja alkavat valittaa ja vaatia), jatkuvia päivityksiä niihin tai myydä niitä vain vuosisopimuksella. ... jotain varmaan unohtuikin, mutta ehkä tuosta tuli jonkinlainen kuva ... ai niin, onhan tuo pelottelua, mutta aivan asiallista pelottelua kuitenkin ::)
-
Hetkinen, löytyyhän näitä muitakin kun etsii, F-prot löytyy myös Linux versiona:
http://www.f-prot.com/download/home_user/download_fplinux.html (http://www.f-prot.com/download/home_user/download_fplinux.html)
Edit: Merkillistä, tiputetussa pakatussa tiedostossa on tapahtunut virhe paketin rakentamisessa (?), /doc -hakemistossa on "CHANGES" kolme kertaa samalla nimellä mikä sekottaa paketin purkamisen. Onnistuu kuitenkin kun purkaa yksitellen ja ottaa vain tuon viimeisimmän "CHANGES" -tiedoston.
-
Kävin juuri tarkistamassa iäkkään naapurini Win 7:n AVG:n kun radiossa oli pitkä juttu verkkopankkihuijauksista ja niihin liittyvästä tietokoneiden haavoittuvuudesta.
Toimittaja kyllä kysyi haastateltavalta, erään suuren tietoturvayrityksen asiantuntijalta, että eikö näin vaikeassa kilpavarustelussa rikollisten ja turvaohjelmien välillä kannattaisi siirtyä käyttämään Linuxia? Aika vältellen asiassa siirryttiin taas eteenpäin kehumaan omia tuotteita, ja Linuxista mainittiin sen turvallisuuden perustuvan vain sen harvinaisuuteen. Kukaan vaan ei ole viitsinyt haittaohjelmia ja viruksia tehdä. Kannattaa kalastaa siellä missä on eniten kalaa.
Sattuisiko joku tietämään mitään selvää rakenteellista seikkaa, joka Linuxia suojaisi tartunnoilta? Tulisiko tartunta heti mikäli joku vain keksii ryhtyä jotain Linuxin kiusasoftaa tekemään ja laittamaan jollekin websivulle tai sähköpostin liitteeksi? Vai onko todellakin niin, että se on mahdollista mutta hyödytöntä, toistaiseksi? Onko vain ajan kysymys, että ollaan samassa veneessä Windowsin kanssa? Aina vaan sanotaan, että ei kannata vaivata päätä sillä, eikä Linuxille ole viruksia, ja pysytään siksi vailla kunnon suojausta. Herätäänkö vielä joskus kasakan nauruun?
-
Tuossa olen yrittänyt vastata siihen mitä riskejä Ubuntu-käytössä on:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=38259.msg297882#msg297882
Siitä selviää myös se mitä Windowsissa on rakenteellisesti tehty väärin. Siitä selviää myös (ainakin osa) asioista, joita Ubuntu-maailmassakaan ei voida sivuuttaa.
Väite, että erilaiset ohjelmistojärjestelmät ovat haittaohjelmien suhteen samanlaisia, perustuu melkoiseen ymmärtämättömyyteen.
Väite, että erilaiset ohjelmistojärjestelmät ovat viruksien kanssa samanarvoisessa asemassa on suoranaista valehtelua, jos sen esittää turva-alan ammattilainen ... mielestäni.
Usein esitetty väite, että "jos Linux olisi yleisempi niin ..." perustuu virheelliseen maailmankuvaan, koska siinä yritetään väittää, että väitteen esittäjä pystyy määrittämään vaihtoehtoisen tulevaisuuden tarkasti unohtaen täysin maailmankaudessa esiintyvän aidon satunnaisuuden - konkreettisista ongelmista väitetyssä vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa puhumattakaan ... virheellinen väite loogisesti ottaen.
No, jos esitetään arkikielellä väitteitä, niin tuomioni ei olisi aivan näin tyly ;D ... mutta tässähän puhui turva-alan ammattilainen.
-
Linux puolen virustorjuntaohjelmistosta on lähinnä se ilo että saa pidettyä dualboot masiinan Windows-puolen puhtaana ja sopivilla työkaluilla pääsee eroon vähän hankalammistakin möröistä. Lähinnä siksi että tällöinhän Windows ei ole käynnissä ja torjuntaohjelmisto pääsee vapaasti kaikkiin järjestelmätiedostoihin käsiksi.
Itse Linuxille kuten edellä mainitaankin ei ole olemassa kunnolla toimivia viruksia. Tällä hetkellä. Periaatteessa mikään ei estä asiantilaa muuttumasta tulevaisuudessa, vaikkakin turvallisesti ajettu linux-systeemi tarjoaa aika huonot mahdollisuudet virusten leviämiselle. (Tietysti myöskin turvallisesti ajettu Windows systeemi on samalla viivalla tässä, tosin kuinka moni sitten käyttää Windowsiaan turvallisesti on eri asia...)
-
Tuossa olen yrittänyt vastata siihen mitä riskejä Ubuntu-käytössä on:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=38259.msg297882#msg297882
Siitä selviää myös se mitä Windowsissa on rakenteellisesti tehty väärin. Siitä selviää myös (ainakin osa) asioista, joita Ubuntu-maailmassakaan ei voida sivuuttaa.
Väite, että erilaiset ohjelmistojärjestelmät ovat haittaohjelmien suhteen samanlaisia, perustuu melkoiseen ymmärtämättömyyteen.
Väite, että erilaiset ohjelmistojärjestelmät ovat viruksien kanssa samanarvoisessa asemassa on suoranaista valehtelua, jos sen esittää turva-alan ammattilainen ... mielestäni.
Usein esitetty väite, että "jos Linux olisi yleisempi niin ..." perustuu virheelliseen maailmankuvaan, koska siinä yritetään väittää, että väitteen esittäjä pystyy määrittämään vaihtoehtoisen tulevaisuuden tarkasti unohtaen täysin maailmankaudessa esiintyvän aidon satunnaisuuden - konkreettisista ongelmista väitetyssä vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa puhumattakaan ... virheellinen väite loogisesti ottaen.
No, jos esitetään arkikielellä väitteitä, niin tuomioni ei olisi aivan näin tyly ;D ... mutta tässähän puhui turva-alan ammattilainen.
Kyllä noita läksyjä on tullut luettua uudelleen ja uudelleen. Silti näitä tyhmiä kysymyksiä tulee mieleen, ja en malta olla kysymättä.
Maailmalla on paljon ikäviä ihmisiä, joiden takia Windows maailma on joutunut suuriin vaikeuksiin. Sitä yritin kysyä, että mikä Linuxista tekee jotenkin huonon ympäristön viruksille, kun ei niitä ole kasvanut? Luulisi rikollisen mielen katsovan viistoon, kun kaikki tietävät koko Linux maailman olevan vailla sellaista "Windows tyyppistä" aina taustalla skannaavaa turvaohjelmaa.
Aika monessa asiassahan olemme kaikki samassa liemessä käyttöjärjestelmästä riippumatta, selvä se. Punaisia päin voi ajaa vaikka junalla tai autolla tai vaikka kävellä.
Yritin jopa piirtää tuota matriisia asian ymmärtämiseksi, mutta siinä on liian monta ulottuvuutta. :(
-
No ensimmäiseksi Linuxilla on vähemmän käyttäjiä kuin Windowsilla, joten viruksenteon kannattavuus on heikompaa.
Toiseksi ei ole yhtä Linuxia vaan satoja toisistaan eroavia jakeluja, joissa asioita tehdään vaihtelevasti eroavilla tavoilla, viruksen siis käytännössä pitäisi toimia kaikille näille jakeluille yhteisessä ympäristössä joka sattuu olemaan myös se suojatuin eli siis saastuttaa tavalla tai toisella käyttiksen ydintä.
Kolmenneksi, Linux-järjestelmiä harvoin ajetaan täysillä käyttäjäoikeuksilla, jolloin virus itsessään ei pääse kovin paljoa järjestelmään vaikuttamaan.
Windowsin tapaus eroaa aika lailla näistä. Windows on suosituin käyttöjärjestelmä, jolloin sille kannattaa tehdä viruksia. Saman version Windowsit ovat sangen identtiset riippumatta siitä ovatko ne koti vai professional versioita. Ja varsinkin ennen vanhaan Windowsseja pääsääntöisesti käytettiin pääkäyttäjän oikeuksilla jolloin viruksillakin oli vapaat kädet.
-
Käyttöjärjestelmä yhdistettynä ohjelmistojärjestelmään kun mukana on maailmanlaajuinen tietoverkko ja käyttäjäinteraktio on monimutkainen asia, johon ei ole yksinkertaista vastausta ... siksi vastasin edellä yleisimpiin väitteisiin mitä asiassa liikkuu. Monet haluat julkisuudessa antaa yliyksinkertaisia vastauksia - yleensä aivan kaupallisista lähtökohdista.
Mutta tuo edellä esitetty huomio siitä, että haetaan helpoinpia reikiä ja hyödynnetään niitä, on toki jo toteutunut ja ilmeistä ihan uusimpien uutisointien myötä:
- kalastelu. Ei riipu käytettävästä järjestelmästä
- muut tunnuslukuhuijaukset. Ei riipu järjestelmästä.
- SPAM, perille mennessään ei riipu järjestelmästä (riippuu lähinnä vain e-mail järjestelmästä)
Ainakin noita on uutisoitu näyttävimmin ja nämä ovat olleet tälläkin Foorumilla esillä viimeaikoina (toki otsikolla virus vaikka tästä ei olekaan kyse).
Varsinaisia Linuxin/Ubuntun vahvuuksia edellä esitettyjen jatkoksi:
- ohjelmat asennetaan luotettavasta, yhdestä lähteestä (ei sellaista aikuisten oikeasti voi Windowsissa tehdä, lisäksi monet ns. luotettavat, yleiset lähteetkin tarjoavat turvallisuuden kannalta erittäin huonoja ohjelmia, mm. Adobe Reader, josta jopa Suomen viranomaiset ovat varoitelleet useaan otteeseen)
- ohjelmia ei asenneta käyttäjän tietämättä (riippuu Windows versiosta)
- ohjelmia ei asenneta ilman oikeuksia (riippuu Windows versiosta)
- ohjelmapäivitykset asennetaan luotettavasta, keskitetystä lähteestä (Windowsissa todella epämääräistä toimintaa ja lisäksi päivitykset jäävät usein asentamatta, joka on suoranainen turvallisuusriski, oikeastaan kultakaivos haittaohjelmien tekijöille)
- tavallisella käyttäjällä on rajoitetut oikeudet (ei välttämättä toimi Windowsissa ollenkaan järkevästi, riippuu Windowsin versiosta)
- portit maailmalle eivät ole lähtökohtaisesti auki (riippuu osin Windowsin asennustavasta)
- ulkoisten USB-levyjen/tikkujen käyttö toimii eritavalla kuin Windowsissa (aiheutti todella pahan epidemian Windows puolella)
Windows XP on lähtökohtaisesti erittäin turvaton järjestelmä ja siinä mielessä ei ole ollenkaan ihme, vaan ainoastaan suoranainen seuraus, että turvaongelmat kasvoivat suuriin mittoihin. Sitä paikkailtiin koko ajan, mm. maksullisilla ohjelmilla, mutta lopputulos oli mielestäni siltikin varsin huono. Windows 7 on ehkä onnistunut näiden erinäisten ongelmien paikkauksessa - ainakin vaikuttaa siltä, vaikka onhan siinäkin joitakin juttuja ...
-
Miten ihmiset eikö päivittelle linuksia ja senhän haitta ohjelman, viruksen tai vastaavan
voi laittaa siihen asennus pakettiin. Ei kai se mahdoton tehtävä ole ammattilaisille. Joka osaa ohjelmointia ja koodi vääntää.
Mielenkiinnolla olen linuksia harjoitellut käyttämään ja netti homma ihan hyvä kun
sai noi video kuvatkin näkymään. Weppi kameran kanssa hieman vielä ongelmia.
Mulla toisella kiintolevyllä toi vista jotta ei sekään ihan kokonaan unohdu.
Tiedä vaikka sieltäkin tartunta hyppää linukan puolelle.
Nämä oli taas mun mielipiteitä, ja jännityksellään odotellen milloin linuksia häiritsee
haitta ohjelma tai vastaava. Toivottavasti niin ei käy.
Netti ainakin toiminut paremmin, ei jumita kuin windossissa, ja lopeta tehtävä ja kaikki
tiedot menetetään... ;D
Mobiili tikku välillä yhdisteli automaattisesti, nyt pitää käsin nettiin pakottamalla kytkeä.
Rasti on kyllä että yhdistä automaattisesti... tää meneekin jo aiheen ohikin.
Mutta jatketaan...
-
Weppikameran kanssa hieman vielä ongelmia.
-----------------------------------------
Asenna Cheese (http://en.wikipedia.org/wiki/Cheese_%28software%29) Yleensä web-kamerat toimivat sillä hyvin.
sudo apt-get install cheese
-
Miten ihmiset eikö päivittelle linuksia ja senhän haitta ohjelman, viruksen tai vastaavan
voi laittaa siihen asennus pakettiin. Ei kai se mahdoton tehtävä ole ammattilaisille. Joka osaa ohjelmointia ja koodi vääntää.
Ei siihen että ohjelma on haitallinen tarvita minkäänlaista ammattilaista. Kuka hyvänsä voi ohjelmoida ohjelman joka on haitallinen. Kyse on siitä, että saatko tuon ohjelman koneellesi, asennatko sen, ajatko sitä ja millä oikeuksilla ajat sitä.
Saatko ohjelman:
- Ubuntussa ohjelmat tulevat vain luotettavista lähteistä, jolloin turvallisuus on maksimissaan
- ympäri WEBiä ohjelmia ei tarvitse hakea
- päivitykset tulevat myös keskitetysti luotettavasta, yhdestä lähteestä. Eivät tule ympäri WEBiä epämääräisten käyttäjälle ponnahtavien ilmoitusten kera kuten Windowsissa, joiden lähdettä tavallisen käyttäjän on hyvin vaikeata tietää ja erottaa niitä mahdollisista huijauksista.
Asennatko:
- Ubuntussa ohjelmia ei asenneta kysymättä käyttäjältä. Windowsissa on monta mekanismia, millä ohjelmia asennetaan automaattisesti kysymättä käyttäjältä mitään (esim. rekisterimuutokset, jotka ovat verrattavissa ohjelmien asennukseen). Näitä on yritetty tukkia uudemmissa Windows versioissa, koska tämä on erittäin huono konsepti tapahtuvaksi automaattisesti lähtökohtaisesti vihamielisessä verkossa kuten Internet.
Ajatko:
- se on oma päätöksesi. Windowsissa on monta mekanismia, jolla ohjelmia ajetaan automaattisesti kysymättä käyttäjältä mitään. Näitä on yritetty tukkia Windowsissa, koska ne ovat erittäin vaarallisia
Millä oikeuksilla:
- Ubuntua ei käytetä käytännössä koskaan admin-oikeuksilla, joten tuhot ovat kuitenkin rajallisia ja varsinkaan systeemiin ei pääse käsiksi ilman näitä oikeuksia, jolloin esim. piilevien ohjelmien istuttaminen on vaikeahkoa. Windowsia käytetään miten sattuu eikä se ole lähtökohtaisesti mielestäni käyttäjien vika (vaan huonon suunnittelun vika).
...
Tiedä vaikka sieltäkin tartunta hyppää linukan puolelle.
Nämä oli taas mun mielipiteitä, ja jännityksellään odotellen milloin linuksia häiritsee
haitta ohjelma tai vastaava. Toivottavasti niin ei käy.
...
Tartunnan saaminen Vistan kautta on kyllä erittäin kaukaa haettua.
Kuten sanottu aiemmin, mikä hyvänsä ohjelma jota ajat voi olla haittaohjelma. Kyse on ohjelmien lähteestä.
Jos puhutaan aktiivisista ohjelmista jotka luikertelevat verkon kautta, niin niitä ei ehkä operaattoreiden verkoissa hirveästi ole näkynyt. Turvapäivitysten pitäminen ajantasalla suojaa näiltä.
-
Mulla toisella kiintolevyllä toi vista jotta ei sekään ihan kokonaan unohdu.
Tiedä vaikka sieltäkin tartunta hyppää linukan puolelle.
Niin kauan kuin Vista ei osaa käyttää eikä tunne Linuxin osiota sieltä ei suoraan hypi mitään. Vistaankin on olemassa tiettävästi lisäohjelma jolla Vista osaa käyttää Linuxin Ext-osioita mutta tuo on harvinainen ohjelma joka pitää asentaa erikseen, ei ole vakiona noissa Win-systeemeissä.
Jos ajatellaan että sieltä loikkaa jokin Win-virus niin se ei osaa tehdä mitään kun koodi on väärän tyyppistä linuxille --- ellei Linuxiin ole erikseen asennettu Wine: ä jolla voi ajaa Win-ohjelmia.
Monet asiat on teoreettisesti mahdollisia, erityisesti huijausten kautta mutta turha tässä on lähteä ideoita antamaan muuten kuin niiden asioiden osalta joita on jo nähty toteutetuksi. Linux on aika "tylsä" tai "hapan" alusta haittakoodin tekijälle, paljon vaivaa, vähän tuloksia ja itse systeemiä ei pääse sotkemaan ilman että käyttäjä itse auttaa (esim. jonkin huijauksen avulla). Haittakoodin pitää päästä piiloon jonnekin, kotihakemiston ja /tmp ollessa käyttäjän hallussa niitä lymypaikkoja ei jää niin paljon. Jos ongelmia alkaa ilmaantua Linux puolelle niin turvaa pystyy tiukentamaan, Linuxin infra on hyvin soveltuva siihen. Hyvä kuitenkin kun on saanut olla Linuxin kanssa rauhassa ilman isompaa vaivaa.
-
...
Yritin jopa piirtää tuota matriisia asian ymmärtämiseksi, mutta siinä on liian monta ulottuvuutta. :(
;D
Olen itse eräässä toisessa yhteydessä ajautunut samanlaiseen ongelmaan - miten esittää ymmärrettävässä muodossa 9-ulotteinen matriisi ... kaikkeen sitä näiden ohjelmien kanssa joutuu :)
En keksinyt muuta kuin käyttää:
- 2-ulotteista Excel-taulukkoa, johon voi kentän sisään tekstinä tehdä kolmannen ulottuvuuden
- yksittäiset kentät voi "räjäyttää auki" uudeksi 3-ulotteiseksi esitykseksi
- näitä 2+1 ulotteisia Excel-sivuja tulee useita kuvaamaan eri asioita
E.m. tapauksessa helpotti se, että matriisissa oli tyhjää varsin paljon ja sikäli tuo 9-ulotteisuus esiintyi vain yksittäisinä kuplina universumissa.
Pelkäänpä, että tässä turva-asiassa kaikki ulottuvuudet ovat käytössä monissa eri tapauksissa.
... kerro jos keksit mikä olisi parempi tapa ;D
-
Miten ihmiset eikö päivittelle linuksia ja senhän haitta ohjelman, viruksen tai vastaavan
voi laittaa siihen asennus pakettiin. Ei kai se mahdoton tehtävä ole ammattilaisille. Joka osaa ohjelmointia ja koodi vääntää.
Kuten jo tossa avastin asennuksen yhteydessä totesin oikeastaan ainut tapa jolla olis periaatteessa mahdollista levittää viruksia ja haittaohjelmia olis se että sais ihmiset asentamaan ohjelmia muualta kuin pakettivartostosta. Ubuntulla on varmaan miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa, eli jos joku haittaohjelma pääsisikin ensin Canonicalin tarkastuksen läpi pakettivarastoihin niin ei siinä kovin kaun menisi kun se huomattaisiin ja poistettaisiin. Hyvin on vähissä ohjelmat joita ei saisi pakettivarastosta ja jos ei saa niin sitten kannattaa ensin etsiä luotettava ohjelmalähde jonka lisäämällä sen saa ja vasta sitten asentaa deb paketista. Ohjelmalähteen lisääminenkin aina riski mutta ei niin paha kuin nettisivuilta ladattu paketti. Deb tai tar paketista asentaminen ei ole suositeltavaa siksikään ettei päivitykset toimi samalla lailla kuin pakettivaraston kautta asennetuissa ohjelmissa. Toki jos saisi käyttäjän lisäämään jonkin epämääräisen ohjelmalähteen niin silloi pakettivaraston kautta vois saada vaikka kuinka paljon epämääräisiä ohjelmia asennettua mutta joka asennus vaatii pääkäyttäjän salasanan ja kannattaa miettiä tarviiko jotain win100000€ tai farmsexhub ohjelmaa vaikka sellaisen jotenkin saiskin asennettua.
-
Hyvin on vähissä ohjelmat joita ei saisi pakettivarastosta...
------------------------------
Tuollaisia ohjelmia on vaikka kuinka paljon. PPA:t vielä päälle. Käytännössä Ubuntua ei voi pyörittää ilman ulkopuolisia ohjelmalähteitä tai -paketteja.
Minulla on asennettuna tai ollut asennettuna useita DEB-paketteja. Esimerkkejä: Opera, Nero, Skype, Fluendon koodekkipaketit, Fluendo DVD Player, libdvdcss2-paketti, Google Earth, Ubuntu Tweak.
Kaiken lisäksi Javat ja Flashit sotkemassa turvallisia asennuksia. Puhumattakaan forumeilta ja keskustelupalstoilta imuroiduista komentoriviohjeista, joilla voi olla kaikenlaisia ei-haluttuja vaikutuksia. Minusta valtaosa Ubuntun käyttäjistä sortuu käyttämään muita kuin virallisia lähteitä.
Ihanne olisi tietysti sellainen kuin Welmar sanoo.
-
Hyvin on vähissä ohjelmat joita ei saisi pakettivarastosta...
------------------------------
Minulla on asennettuna tai ollut asennettuna useita DEB-paketteja. Esimerkkejä: Opera, Nero, Skype, Fluendon koodekkipaketit, Fluendo DVD Player, libdvdcss2-paketti, Google Earth, Ubuntu Tweak.
Käsittääseni noi kaikki saa asennettu pakettivarastosta kunhan ohjelmalähteet on kunnossa. Tosin aina pitää olla varovainen kun lisää repoja. PPA on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin deb paketti. PPA:tkin suljetaan hyvin nopeasti epämääräisissä tapauksissa, näin kävi esim. kun oraclen java7 sai jonkin aikaa jostain PPA:sta.
-
Ubuntu-käyttäjä on yhtä laiska kuin Windows-veljensä. Jos repoista ei löydy valmiina, haetaan ohjelman valmistajan sivuilta.
Tälläkin palstalla on hyvin yleinen kysymys, kuinka häiritsevät salasanakyselyt voi ohittaa. Harva tavallinen käyttäjä viitsii lisätä repoa, avainta ja asentaa sieltä, kun salasanakin jo häiritsee työrauhaa. Kiusaus loikkia turva-aitojen yli on ilmeinen.
Luotetulta sivulta haettu deb-paketti on minusta ihan käyttökelpoinen (esimerkkinä Opera (http://www.opera.com/browser/download/)). Operan deb-paketti asentaa reponsa Synapticiin ja avain tallentuu sinne. Minä pidän PPA:ta Ubuntun ulkopuolisena lähteenä, jota käyttää omalla vastuulla.
Jos turvallisuus huolettaa kovasti, voi olla paikallaan käyttää pankkiasioissa live-cd:tä. Tai sitten pyhittää nettipankkiyhteydelle yhden koneen, jota ei käytä muuhun surffailuun. Selain on minusta heikoin linkki käyttäjän lisäksi.
-
Minulla ei kyllä ole juuri mitään asennettuna pakettivaraston ulkopuolelta. Tokihan Windows-maailmassa web-lähteiden käyttö ohjelmalähteenä on aivan eri luokkaa kuin Ubuntu-maailmassa - eihän Windowsissa ole mukana juuri mitään ja siitä puuttuu sellaisiakin jotka ovat pakollisia eikä niitä edes Ubuntussa tarvita.
Ainoat mitä minulla on:
1. Vmware. Tätä ei voi pitää epäluotettavana lähteenä, koska asennuspaketin saaminen edellyttää rekisteröitymistäkin tunnetun valmistajan sivuilla.
2. RawTherapee. Tätä tarvitaan Canonin RAW-kuvien käsittelyyn. Tämä voisi olla periaatteessa miten epäluotettava hyvänsä. Toisaalta tätä ohjelmaa ei käytetää muuhun kuin kameran ja kuvien kanssa pelaamiseen, joten tuhot ovat rajallisia (matriisin mukaisesti). Tämän käyttämiseksi ei myöskään käytetä sudoa missään vaiheessa, joten tuhovaikutus on siinäkin mielessä hyvin rajattu.
Joten aikuisten oikeasti minulla ei ole millään Ubuntu-koneellani mitään vaarallista.
Windows-koneilla minulla on aina ollut, käytön kannalta aivan pakollisia, webistä imuroituja tai ostettuja ohjelmia - joiden luotettavuutta en pysty mitenkään todentamaan. Noin alkajaisiksi - pakollisena minulla on kaikilla koneilla Adobe Reader, erinäisistä syistä johtuen, vaikka Suomen viestintävirasto on ohjeistanut, että sitä ei pitäisi kenenkään käyttää.
-
Ubuntu-käyttäjä on yhtä laiska kuin Windows-veljensä. Jos repoista ei löydy valmiina, haetaan ohjelman valmistajan sivuilta.
Juuri laiskuuden vuoksi en asennakkaan deb paketteja vaan lisään ohjelmalähteen, helpompaa minulle koska ei ole gdebia, synapticia eikä softwarecentteriä asennettuna(Aptosid käytössä). Eli tästä voi myös päätellä mitä helpommaksi jakelu tehdään sitä haavoittuvampi se on.
-
...mitä helpommaksi jakelu tehdään sitä haavoittuvampi se on.
--------------------
Aukoton järjestelmä olisi varmasti mahdoton käytettävä. Käyttöjärjestelmä kannattaakin rakentaa vain juuri niin vaikeaksi, että silti saadaan ihmiset käyttämään sitä. Tasapainon vuoksi on löydettävä kompromissi helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden välillä.
Reaalimaailman esimerkkinä vaikka asuintalo, jota ympäröi muurit ja ovet on teljetty, ikkunoissa kalterit. Hyvin pian asukas huomaa olevansa vankina omassa kodissaan, vaikka tarkoitus olikin pitää tunkeilijat loitolla. Ulkona on kivempaa, joten hyvin äkkiä jätetään ovet lukitsematta ja portti auki. Parempi ratkaisu olisi saada katu ja asuinalue rauhoittumaan kuin rakentaa aina vain korkeampia muureja.
Asensin kokeilumielessä repoista löytyvän ClamAV:n. Ohjelma asentuu helposti, näyttää toimivan ja päivittyy. Mukana on mahdollisuus ajastaa ohjelma käynnistymään haluttuna aikana.
ClamTK-paketti lisää GUIn:
(http://ubuntuone.com/0hGDOyLVFIUm6bDtZLmnYT)
'Vir' riittää Dashiin hakusanaksi:
(http://ubuntuone.com/2aZUaGyL63htQLHaDZrahP)
Pääikkuna ja säätöikkunoita:
(http://ubuntuone.com/5mxSdq8Tcv1cKT8RFCvGre)
Seulonnan lopputulos:
(http://ubuntuone.com/7V6YfZgUwanueqISGurVpt)
-
Windows-koneilla minulla on aina ollut, käytön kannalta aivan pakollisia, webistä imuroituja tai ostettuja ohjelmia - joiden luotettavuutta en pysty mitenkään todentamaan. Noin alkajaisiksi - pakollisena minulla on kaikilla koneilla Adobe Reader, erinäisistä syistä johtuen, vaikka Suomen viestintävirasto on ohjeistanut, että sitä ei pitäisi kenenkään käyttää.
Off-Topic:
Itse olen Windows puolella Fox it-readeriä käyttänyt pdf:ien lukuun, turvallisuudesta en tiedä mutta onpahan melkoisesti keveämmän oloinen kuin Adobe. Suosittelen ainakin kokoilemaan.
-
Windows-koneilla minulla on aina ollut, käytön kannalta aivan pakollisia, webistä imuroituja tai ostettuja ohjelmia - joiden luotettavuutta en pysty mitenkään todentamaan. Noin alkajaisiksi - pakollisena minulla on kaikilla koneilla Adobe Reader, erinäisistä syistä johtuen, vaikka Suomen viestintävirasto on ohjeistanut, että sitä ei pitäisi kenenkään käyttää.
Off-Topic:
Itse olen Windows puolella Fox it-readeriä käyttänyt pdf:ien lukuun, turvallisuudesta en tiedä mutta onpahan melkoisesti keveämmän oloinen kuin Adobe. Suosittelen ainakin kokoilemaan.
Joo, onhan näitä ... en selitä enempää, mutta Adobe on oikeasti vaadittu.
-
Ja Firefox on muutenkin käyttökelpoinen ja sen käyttöturvallisuutta voi parantaa itsekin.
Asensin siihen juuri kokeeksi NoScript lisäosan. Se estää kaikki Javat, joita ei ole erikseen sallittu. Vähän vaatii harjoittelua käytössä, mutta aika helppo ja selkeä ja suomenkielinen.
Olen antanut itseni ymmärtää, että Java sctiptin voi tehdä niin, että se ottaa selaimen käyttöönsä, käyttöalustasta ja -järjestelmästä riippumatta, ja lähettää suuren määrän sivun tilauksia jollekin palvelimelle ja tekee näin palvelunestohyökkäyksen.
Tällainen hyökkäys näkyy tietysti koneen "tökkimisenä" ja suurena lähtevän liikenteen määränä, mutta eihän kaikilla ole Conkyä.
Kun on lisäksi hitaanpuoleinen nettiyhteys, tuo NoScript nopeuttaa sivujen latautumista. AdBlock estää mainosten latautumisen, mutta niiden Java-tilausscriptit vilisevät kuitenkin ja tuhlaavat aikaa sekuntitolkulla. NoScript näyttäisi estävän ne ja sivu poksahtaa auki heti, jos käyttää sopivia asetuksia.
-
Hwrld;
Kerrataanpa Linuxille suunnatut ja täällä mainitut maksuttomat win-virustorjuntaohjelmat:
- Avast
- AVG
- ClamAv
- F-prot
- Panda
Näiden lisäksi monilta virustorjuntayrityksiltä löytyy maksullisia lähinnä serverikäyttöön suunnattuja ohjelmistoja. (esim bitdefender, panda, tms)
Lisäksi erittäin kätevinä pidän onlinescannereita:
- http://onlinescan.avast.com/
- http://www.bitdefender.com/scanner/online/free.html
- http://www.pandasecurity.com/homeusers/solutions/activescan/
- http://www.f-secure.com/en/web/labs_global/removal/online-scanner
...ja onhan näitä. Samalla todettakoon, että myös pimeälläpuolella on pahamaineisia virustorjuntaohjelmistoja, onlinescannereita ynnämuita loitsuja sekä tohtoriohjelmistoja.
-
Tuolla on paikka joka skannaa tiedostonäytteesi liki kaikilla skannereilla kun lataat epäilyttävän tiedostosi sinne:
http://www.virscan.org/ (http://www.virscan.org/)
-
Huijaussivustot ovat "muodissa" nykyään, harhautetaan käyttäjä sivulle joka näyttää aidolta ja pyytää tunnuksesi ja salasanasi, tuollaisiin ei auta mikä antivirus.
Syy tuohon on pankkien surkeat ja puutteellisesti suunnitellut ja toteutetut turvajärjestelyt. Asia olisi mahdollista korjata, mutta pankeilla ei näytä olevan intressiä sitä kohtaan.
-
Ja Firefox on muutenkin käyttökelpoinen ja sen käyttöturvallisuutta voi parantaa itsekin.
Asensin siihen juuri kokeeksi NoScript lisäosan. Se estää kaikki Javat, joita ei ole erikseen sallittu. Vähän vaatii harjoittelua käytössä, mutta aika helppo ja selkeä ja suomenkielinen.
----
Estääko NoScript myös Javan - näin maallikkona olen uskotellut itselleni että puree vain JavaScriptiin?
-
Estääko NoScript myös Javan - näin maallikkona olen uskotellut itselleni että puree vain JavaScriptiin?
Optioissa saa valita mitä se estää. Java(tm) on myös tällä listalla. Samoin Flashin ja Silverlightin voi estää samalla, on suositeltavaa.
-
Nuo huijaussivustot ja selainhaavoittuvuudet lienee nykyisin se pahin vitsaus, joihin ei itse käyttöjärjestelmällä ole osuutta, eikä arpaa. Itse käytän lähes joka selaimessa jonkinlaista plugaria ja ne ovat periaatteessa yksi aivan todellinen uhka.
Itse olen ajatellut, että pyhittäisin yhden tunnentun distron, vaikkapa sitten Xubuntun LTS:n asennuksen vain pankkikäyttöä varten. Ei ainoataan lisäasennusta tai pluginia selaimiin ja höystäisin asennukseen vain esim. mainitun clamav:n ja avastin. Olettaisin tällaisen ratkaisun olevan kutakuinkin turvallisin vaihtoehto normaalikäyttäjälle. Monesti on lukenut että hyvä vaihtoehto olisi käyttää livecd:tä, mutta mielestäni se on turvattomampi vaihtoehto, koska käyttöjärjestelmä ei silloin ole aina täysin ajantasalla. Jonkinlaista aukon tilkettähän tulee linuxeihin aivan jatkuvasti. Ei sillä että niitä olisi hyödynnetty, mutta potentiaalisia uhkia kuitenkin.
Ainoa asia mikä kaavailemassani asennustavassa hiukan askarruttaa on selaimen päivitykset. LTS versioissa kun selaimet tuuppaa jäämään aika vanhoiksi elinkaaren loppupäässä. Ehkä Chromium olisi hyvä vaihtoehto? Se taitaa päivittyä tiuhimpaan tahtiin?
-
Nuo huijaussivustot ja selainhaavoittuvuudet lienee nykyisin se pahin vitsaus, joihin ei itse käyttöjärjestelmällä ole osuutta, eikä arpaa. Itse käytän lähes joka selaimessa jonkinlaista plugaria ja ne ovat periaatteessa yksi aivan todellinen uhka.
Itse olen ajatellut, että pyhittäisin yhden tunnentun distron, vaikkapa sitten Xubuntun LTS:n asennuksen vain pankkikäyttöä varten. Ei ainoataan lisäasennusta tai pluginia selaimiin ja höystäisin asennukseen vain esim. mainitun clamav:n ja avastin. Olettaisin tällaisen ratkaisun olevan kutakuinkin turvallisin vaihtoehto normaalikäyttäjälle. Monesti on lukenut että hyvä vaihtoehto olisi käyttää livecd:tä, mutta mielestäni se on turvattomampi vaihtoehto, koska käyttöjärjestelmä ei silloin ole aina täysin ajantasalla. Jonkinlaista aukon tilkettähän tulee linuxeihin aivan jatkuvasti. Ei sillä että niitä olisi hyödynnetty, mutta potentiaalisia uhkia kuitenkin.
Itsellä on yksi kevyt asennus käytössä. Kiva esim. leffojen katselussa kun kaikki ylimääräinen on pois. Itselläni ei ole javaa asennettuna ollenkaan. On toki ohjelmia, jotka sen tarvitsevat, mutta toistaiseksi olen itse sen välttänyt. Plugareitakin on vähänlaisesti. Ei edes oikeinkirjoituksen tarkistusta...Flash on ainoa ja elämä olisi tylsää ilman sitä.
Virustutkan käyttö on turhaa jos ei paljoa siirtele dataa/ohjelmia Windows koneelle. Hieman turvaa tuo lisää, jos kieltää ohjelmien suorituksen kotikansiossa, tikuilta ym. Jolloin vieraan ohjelman on jotenkin saatava suoritusoikeus itselleen mikä taas vaatii jonkun pahan tietoturva-aukon hyväksi käyttämistä.
Pakettivaraston ulkopuolelta ei juuri kannata asennella ohjelmia. Jos tarvitsee uusinta uutta niin sitten vaikka git käyttöön, jolla lataa sen uusimman koodin näppärästi. Kääntämisessä oma vaivansa, mutta eipähän ole silloin käännöksessä mukana mitään ylimääräistä..
Joskus aikoinaan etsittiin kovasti ns. pääsiäismunia ohjelmista. Niitä löytyi myös MS:n toimistopaketista, käyttöjärjestelmästä, peleistä puhumattakaan. alt+f2 ja sitten "free the fish" ilahdutti Ubuntussa. Tuollaisia pieniä lisukseita ei ole vaikea tehdä. Nyt ei olla Ubuntu koneella, joten en voi testata vaan turvallisesti netissä.
-
Virustutkan käyttö on turhaa jos ei paljoa siirtele dataa/ohjelmia Windows koneelle. Hieman turvaa tuo lisää, jos kieltää ohjelmien suorituksen kotikansiossa, tikuilta ym. Jolloin vieraan ohjelman on jotenkin saatava suoritusoikeus itselleen mikä taas vaatii jonkun pahan tietoturva-aukon hyväksi käyttämistä.
On-line virustorjunta ihme koneesta tehot ja maksaa turhaan. Kustannukset virustorjunnasta on paljon suuremmat kuin vain softien lisenssit. Mielestäni tiettyihin koneisiin vietävät ohjelmistot skannataan ja sitten estetään noista koneista verkkoliikennöinti asianmukaisesti. Näin ollen koneisiin ei pitäisi päästä viruksia, jolloin niissä on myös turhaa ajaa virustorjuntaa. Virustorjunta ei kuitenkaan havaitsisi edistyneitä uhkia jos joku niihin määrätietoisesti hyökkää. Samoin koneilla lukitaan kaikki verkkoliikenne ja käyttöjärjestelmä toiminnot tiukasti. mm. "pankki koneella" pääsee vain pankin järjestelmien IP-osoitteisiin. Sekä selaimessa, että palomuurissa on kaikki muut lukittu pois.
Tuon pitäisi olla suhteellisen turvallinen ratkaisu niin Windows, kuin Linux järjestelmillä. Enkä tiedä mitä lisäarvoa tuossa sopassa virustorjunta toisi. Muuta kuin sen, että mm. kevyiden virtuaalikoneiden resurssit pitäisi tuplata ja virustorjunta myös melkein kaksinkertaistaisi koneiden vuosikustannukset lisenssien ja lisäresurssien tarpeen myötä.
Tiedän myös että joillain on taas tapana asentaa virustorjunta ihan kaikkialle, mutta onko se oikeasti tarpeen ja mitä haittaa siitä voi olla? mm. teollisuus automaatiossa on aika kurjaa, kun järjestelmä alkaa bugailemaan jonkun virustorjuntasoftan takkuavan päivityksen kanssa. Oops.
-
Minulla ei kyllä ole juuri mitään asennettuna pakettivaraston ulkopuolelta. Tokihan Windows-maailmassa web-lähteiden käyttö ohjelmalähteenä on aivan eri luokkaa kuin Ubuntu-maailmassa - eihän Windowsissa ole mukana juuri mitään ja siitä puuttuu sellaisiakin jotka ovat pakollisia eikä niitä edes Ubuntussa tarvita.
Tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa. Windowsissa on sisäänrakennettuna uskomaton määrä työkaluja, jos vaan uskaltaa mennä mustalle ruudulle ja alkaa kokeilla. Kaikki on tietenkin kunnon ATK-nörttityyliin joko dokumentoitu taysin onnettomasti tai ei lainkaan. Nekin, jotka on dokumentoitu, on tehty lähes yhtä hirveällä kielellä, kuin ELY-keskuksen tiedotteet.
Mustalla ruudulla löytyy oleellisimmat työkalut koneen ja verkon hallintaan seka perusohjelmat yhteyksien luomiseen. Toki SSH ja SSHD puuttuvat, mutta eihän MS-maailmassa tarvitsekkaan ottaa yhteyksiä Linux-servereihin.
GUI-puolella perus-Windowsin perustyökaluilla pystyy tekemään yllättävänkin paljon, kunhan hieman itse tutkii asioita. Paint on yksi kätevimpiä piirtelyohjelmia. Notepad täysin kelvollinen koodi-editori, WordPad riittää useaan perus-tekstinkäsittelyyn. Erilaisia scriptaus-järjestelmiä on useampiakin.
Tähän on pakko sitten sanoa, että itse en pidä Windowsista. Siihen on kuitenkin ollut pakko paneutua, koska sitä joutuu ylläpitämään työkseen. Antipatiani periytyvät syvemmältä, kuin pikkunörttien lehdistä imetty leijunta. Jostain CP/M, CPM ja VMS:n ajoilta.
Noista viruksista sen verran, että ilmeisesti ainoa virustyyppi, joka tällä hetkellä vainoaa Linuxin peruskäyttäjää on Ruotsalainen virus: -"Koska emme osanneet kirjoittaa ohjelmaa, joka formatoisi kovalevysi, pyydämme sinua tekemään sen itse."
Virusta pahempi vaara on hyökkäys verkon kautta. Tähän ei ole muita lääkkeitä, kuin pitää palomuuri kiinni, kone näkymättömänä ja salasanat pitkinä.
Kuulin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan salasanan pituus on tärkeämpi tekijä, kuin sen sisältämien merkkien moninaisuus. Tämän mukaan salasana 'tamaonkauheanpitkasalsana' on vaikeampi murtaa, kuin 'P455w0rD'.
Myös käyttäjätunnus toimii salasananomaisesti. Joskus jopa varsinaista salasanaa tehokkaammin. Oman kokeiluni mukaan sshd:tä pommitetaan useimmin käyttäjätunnuksilla root, adm, games, eli niillä, jotka löytyvät yleensä group-fileestä, sekä selvillä nimillä joe, tina, jack... Käyttäjänimeksi kannattaa siis pistää vaikka chewbacka tai mxtplx, ellei omaperäisyys loista.
Kirjautumistarkistus pitää virittää hitaaksi. Jos käyttäjä joe antaa salasanansa väärin useita kertoja, pitää silmukkaan pistää joka kerta lisää viivettä. Itse en pidä hyvänä Ubuntun nykyistä tapaa estää kirjautuminen kokonaan, jos salasana on kirjoitettu liian monta kertaa väärin. Päivänä muutamana koneen todellinen root huomaa, ettei pääse enää koneelleen kuin takaportin kautta, kun joku hakkeri on ajanut laskurit tappiin. Tätä varten tietenkin jokaisella kunnon rootilla on myös varjopersoonallisuus 'vsdviophadf', jolla on kolmekymmentä seitsemän merkkiä pitkä salasana.
-
Ainoa asia mikä kaavailemassani asennustavassa hiukan askarruttaa on selaimen päivitykset. LTS versioissa kun selaimet tuuppaa jäämään aika vanhoiksi elinkaaren loppupäässä. Ehkä Chromium olisi hyvä vaihtoehto? Se taitaa päivittyä tiuhimpaan tahtiin?
Nykyään 12.04 LTS:ssä selaimet päivittyvät uudempiin versioihin, toisin kuin aiemmin LTS:issä. Tällä hetkellä mulla Xubuntu 12.04:ssä menossa Firefox 18.0 ihan normipäivityksillä.Chromium on versio 23.0.1271.97 Ubuntu 12.04 (23.0.1271.97-0ubuntu0.12.04.1).
T:Jallu59
-
Ainoa asia mikä kaavailemassani asennustavassa hiukan askarruttaa on selaimen päivitykset. LTS versioissa kun selaimet tuuppaa jäämään aika vanhoiksi elinkaaren loppupäässä. Ehkä Chromium olisi hyvä vaihtoehto? Se taitaa päivittyä tiuhimpaan tahtiin?
Nykyään 12.04 LTS:ssä selaimet päivittyvät uudempiin versioihin, toisin kuin aiemmin LTS:issä. Tällä hetkellä mulla Xubuntu 12.04:ssä menossa Firefox 18.0 ihan normipäivityksillä.Chromium on versio 23.0.1271.97 Ubuntu 12.04 (23.0.1271.97-0ubuntu0.12.04.1).
T:Jallu59
Selaimet tuleevähän jäljessä LTS:issä. Jouluna päivitin äidin koneen mint9:stä mint debianiin, koska OP valitti vanhentuneesta selaimest. Viime jouluna mint9 joka käyttää (myös)ubuntu 10.04 repoja sai chromium 18 ja mint 13 :n (ubuntu 12.04) sai chromium 20. Sekään ei kelvannut OP:lle joten asensin mint debianin ja chromium olikin sitten 22 eikä pankki valittanut.
-
Omia kokemuksia.
Kone hidastui merkittävästi asennettuani Clam TK Virus Scannet -ohjelman. Ymmärtääkseni se ei ole aktiivinen, vaan sen joutuu käynnistämään erikseen. Im right?
Sen asentamisen jälkeen boottausaika tuplaantui, lähestyen windows -tasoa.
Kaipa se on tämän turvallisuuden tunteen hinta.
-
Omia kokemuksia.
Kone hidastui merkittävästi asennettuani Clam TK Virus Scannet -ohjelman. Ymmärtääkseni se ei ole aktiivinen, vaan sen joutuu käynnistämään erikseen. Im right?
Sen asentamisen jälkeen boottausaika tuplaantui, lähestyen windows -tasoa.
Kaipa se on tämän turvallisuuden tunteen hinta.
Turvallisuuden tunne nimenomaan. Ubuntuun on hankalahkoa saada mitään epäilyttävää, jos asentaa vain virallisista ohjelmalähteistä(koskee kyllä ihan Win7&8:kin). Selainaukot tietty ja muut, mutta niille on ilmeisesti vaikeahkoa tehdä mitään, jos haluaa käyttää konetta edes suht vapaasti. Pankkien aukothan on pankkienkin mielestä niin pieniä, että ne maksavat niistä koituvat haitat mieluummin kuin lähtevät tekemään parempaa. Tietty, jos olisi tilillä oikeasti varallisuutta, niin saattaisi luotto pankin takaisinmaksua kohtaan olla astetta pienempää. Useimmiten se virus tulee ihan käyttäjän asentamana.
-
Ja aiheen kysymykseen, eikös juuri hiljakkoin jossain ollut juttua että 'Linuxillekin virus'.
(Vaikka taisi olla joku sovelluksen reikää käyttävä haitake?)
En nyt muista millä nimellä sitä mainostettiin.
Taitaa edelleen olla se ikivanha 'norjalainen virus' se vaarallisin. Kun ohitame vajaasti tilkityt sovellukset kuten jotkut keskustelupalvelimet jne.
(No, Javan lasken ainakin sairaudeksi ;)
-
kun lataa jonkun virusohjelman koneelle, pitääkö sen jälkeen vielä tehdä jotain että se alkaa toimiin? jos pitää niin mitä? ???
-
Virustorjuntaa käytetään vindoussilla, Ubuntussa se on tarpeeton.
-
Virustorjuntaa käytetään vindoussilla, Ubuntussa se on tarpeeton.
No ei nyt aivan noinkaan..kyllä Linullekin on viruksia, tosin häviävän pieni määrä..riippuu millä sivustoilla käy, vaikka alkaa nuo tehtailijat saastuttaa hyvämaineisiakin sivustoja.
Jokatapauksessa varoituksen sana:
virusohjelmia yleisemmäksi on jo jonkin aikaa tullut haittaohjelmat, joita voi kalastella koneelleen osin klikkaamalla huolimattomasti outoja namiskoja, tai ihan vain avaamalla kys. sivusto. Mailitsekin sellainen saattaa tulla..
kun lataa jonkun virusohjelman koneelle, pitääkö sen jälkeen vielä tehdä jotain että se alkaa toimiin? jos pitää niin mitä? ???
Käyttää sitä..tsekkaa manuska.. Avastista en tiedä kuin Android-version, mutta clamavia voi käyttää suoraan komentoriviltä ensin päivittämällä se;
sudo freshclam
sitten skannaamalla kovalevy;
sudo clamscan
Menee vain minuutti-pari, paitsi jos koneellasi on paljon tiedostoja. Tuloksena saat selvityksen clamavin läpikäymistä tiedostoista, ongelmat ja clamavin version, ym.
-
Ei ole Linuxille viruksia normikäyttäjälle. Palvelimet erikseen. Piste
-
Ei ole Linuxille viruksia normikäyttäjälle. Palvelimet erikseen. Piste
Ei aleta tästä riitaa, mutta vuosituhannen alussa käyttäessäni MEPIS-Linuxia, sain tähän koneeseen viruksia arvelluttavilta sivustoilta, sekä vertaisverkoista. Ne löysi Clamavin silloinen versio, siksi sitä Linuissa edelleen suosin.
Turha sinisilmäisyys koitui myös Titanicin tuhoksi.. enempää sanottavaa ei minulla tähän asiaan ole.
-
kannattaa kuitenkin muistaa esim tämä mitä minulle kävi:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=45860.msg352138#msg352138 (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=45860.msg352138#msg352138)
Ketjussa mainitaan että se ei ole virus mutta epätoivottu kuitenkin. Lisäksi kokematon käyttäjä voi ladata koneelle käytännössä mitä tahansa epätoivottua. Ja vaikka haittaohjelmia ei juurikaan nyt ole niin kuka estää että joku niitä rupeaa tekemään. Lisäksi tietoturva aukkoja ja haavoittuvuuksia on käytännössä kaikessa koodissa esimerkkinä tämä:
http://www.cert.fi/haavoittuvuudet/2013/haavoittuvuus-2013-071.html (http://www.cert.fi/haavoittuvuudet/2013/haavoittuvuus-2013-071.html)
Juuri tämä CVTP:n kommentti pitäisi pitää mielessä:
Turha sinisilmäisyys koitui myös Titanicin tuhoksi.
-
Ei ole Linuxille viruksia normikäyttäjälle. Palvelimet erikseen. Piste
Ei aleta tästä riitaa, mutta vuosituhannen alussa käyttäessäni MEPIS-Linuxia, sain tähän koneeseen viruksia arvelluttavilta sivustoilta, sekä vertaisverkoista. Ne löysi Clamavin silloinen versio, siksi sitä Linuissa edelleen suosin.
Ne ilmeisesti kuitenkin olivat Windowsin viruksia, koska Linuxille niitä ei käytännössä ole ikinä ollut. Hyvä tietenkin, ettei niitä jakele eteenpäin kun Clamav osaa ne paljastaa. Koneesi tuskin kuitenkaan oli varsinaisesti saastunut.
-
Yleisen Linux-käyttäjien edun nimissä joudun syömään sanani, ja jatkan silti vielä:
Ne ilmeisesti kuitenkin olivat Windowsin viruksia, koska Linuxille niitä ei käytännössä ole ikinä ollut. Hyvä tietenkin, ettei niitä jakele eteenpäin kun Clamav osaa ne paljastaa. Koneesi tuskin kuitenkaan oli varsinaisesti saastunut.
Eiköhän ollut Linux-kone saastunut, koska kone, jossa oli asennettuna MEPIS 3.X.X., ja Firefox(oliko silloin joku versio 0.89 tms..) yksityisyystiedot selainta sammuttaessa automaattisesti resetoiden, alkoi kippailla, ja kieltäytyä yhteistyöstä, ja silloinen clamav klamavin edustuksella ilmaisi viruksia;
Aloittaessani Linuxin käytön joskus Mepis 3.X.Xn aikoihin, uskoin aluksi noihin sloganeihin. Pidin kuitenkin ihmisen tekemää järjestelmää haavoittuvana toisen ihmisen hyökkäyksille, josta puhuinkin Linuxiin minut saatelleille kavereilleni..yksi hörhö ei jaksanut kuunnella entisen windus-käyttäjän skitsoiluja, toinen sentään kuunteli, ja perusteluni kuultuaan uskoikin jossain olevan jonkun joka systeemin murtaa..
Väitetään pakettivarastojenkin olevan turvallisia, mutta ei tästä kovin montaa vuotta ole, kun, oliko Debianin pakettivarastoihin vai oliko sittenkin Ubuntun omiin, päästiin murtautumaan, ja haitakkeita pääsi koneisiin koska käyttäjä luonnollisesti antoi niille salasanallaan pääsyn(tuon ennustin jo noihin MEPISin aikoihin). Tuon murron seuraukset ilmeisesti siivottiin, mutta Ubuntulta ne minut karkoitti(juu, Ubuntu se taisikin olla..).
Niille, jotka edelleen itsepintaisesti uskovat ettei Linuxiin ole eikä tule viruksia, lienee seuraavasta linkistä hyötyä:
http://www.spamlaws.com/first-linux-virus.html
Lisää löytyy googlaamalla(tai NSA:n hermostuttamilla Bingaamalla) Linux Viruses.
-
Väitetään pakettivarastojenkin olevan turvallisia, mutta ei tästä kovin montaa vuotta ole, kun, oliko Debianin pakettivarastoihin vai oliko sittenkin Ubuntun omiin, päästiin murtautumaan, ja haitakkeita pääsi koneisiin koska käyttäjä luonnollisesti antoi niille salasanallaan pääsyn(tuon ennustin jo noihin MEPISin aikoihin). Tuon murron seuraukset ilmeisesti siivottiin, mutta Ubuntulta ne minut karkoitti(juu, Ubuntu se taisikin olla..).
Älä valehtele.
-
Älä valehtele.
..vuosi oli 2009;
http://www.tietokone.fi/keskustelu/478567/ketju/linux_koneista_haittaohjelmalla_hy_kk_ysverkko_19569
-
Haittaohjelman sisältävä paketti oli jaossa gnome-look.org sivustolla, ei Ubuntun repositorioissa.
-
Haittaohjelman sisältävä paketti oli jaossa gnome-look.org sivustolla, ei Ubuntun repositorioissa.
..joo, tuo oli noin, mutta muistan pakettivarastoihinkin päässeen haittaohjelmia.. oikeaa linkkiä en löytänyt, hain sen aika äkkiä, koska on muutakin elämää kuin osoittaa päinvastaista yleisen harhaluulon mukaan eläville.
Olkaa avoimella mielellä, ei kaikki ole ihan niin kuin joku joskus on teitä vakuuttanut.
-
Niin mitä tuolla oikein sanottiin ?
There are many other solutions for protecting Linux other than anti-virus software. For instance, software repositories greatly reduces the chance of viruses and other malware. These repositories are throughly checked before distribution to ensure that they are malware free.
Eli se mitä Linux ja Ubuntu maailmassa tehdään.
Miksi sinä luotat antivirusohjelmiin? Nämä kun ovat salatussa yhteydessä jonnekin internetissä ja et oikein tiedä kuitenkaan mitä uhkia nämä torjuvat.
Uhkia on monenlaisia ja niitä vastaan ei voi suojautua millään ulkoisella ohjelmalla. Käyttämällä kilpailijoiden käyttiksiä sinulla ei ole Linux vertaan mahdollisuutta valita.
-
Haittaohjelman sisältävä paketti oli jaossa gnome-look.org sivustolla, ei Ubuntun repositorioissa.
..joo, tuo oli noin, mutta muistan pakettivarastoihinkin päässeen haittaohjelmia.. oikeaa linkkiä en löytänyt, hain sen aika äkkiä, koska on muutakin elämää kuin osoittaa päinvastaista yleisen harhaluulon mukaan eläville.
Olkaa avoimella mielellä, ei kaikki ole ihan niin kuin joku joskus on teitä vakuuttanut.
Tähän Linux oivallinen esimerkki mahdollisuudesta oppia jotakin uutta jos haluaa.
Kysymys miten syvälle foliohattua päähänsä aikoo kukakin laittaa.
-
..ette näy ymmärtävän pointtia.. surullista.
Totuus kuitenkin on se, ettei täysin aukotonta systeemiä ole tehty, eikä tehdä. Vaikeammin murrettavia kyllä, muttei aukottomia.
-
..ette näy ymmärtävän pointtia.. surullista.
Totuus kuitenkin on se, ettei täysin aukotonta systeemiä ole tehty, eikä tehdä. Vaikeammin murrettavia kyllä, muttei aukottomia.
Täten ainoaksi vaihtoehdoiksi jää kaikkien järjestelmien sulkemien taikka valinta kaikkien vähiten huonompien vaihtoehtojen välillä.
-
..ette näy ymmärtävän pointtia.. surullista.
Totuus kuitenkin on se, ettei täysin aukotonta systeemiä ole tehty, eikä tehdä. Vaikeammin murrettavia kyllä, muttei aukottomia.
Tuoko on pointtisi? Mutta sehän on aivan itsestäänselvää, eikä sitä kukaan kiellä. Nyt ollaan vielä kuitenkin sellaisessa tilanteessa, ettei viruksia/haittiksia ole, joten miksi pitäisi käyttää ylimääräisiä turvaohjelmistoja? Ei se ole mielestäni sinisilmäisyyttä.
Ne poikkeustilanteet (esim. dual-boot Linux/Win ja tiedostojen siirtely Linuxista Windowsiin), joissa virusten skannaus voisi olla perusteltua, ovat kyllä mainittu tässä ketjussa.
Linuxin saastuminen on joka tapauksessa niin pieni teoreettinen mahdollisuus, etten minä ainakaan jaksa siitä olla huolissani. Ja eihän siihen ole mitään lääkettäkään, joten... Nuo Linuxiin saatavilla olevat antivirusohjelmat kun skannaavat ymmärtääkseni pelkästään windows -pöpöjä.
-
poistettu
-
Lopettakaa jo tuo valehtelu. Ottakaa asioista selvää ja kertokaa sitten isosti teidän "linuxviruksista"
Pelotatte teidän ohella muitakin tietämättömiä. Suoli24 on oikea paikka tuon tason tietämyksille.
-
Lopettakaa jo tuo valehtelu.
Eli ClamAV ei löydäkkään Linux-viiruksia ja Englannin Ubuntu Foorumilla disinfoa?
Edit: ok, asia selvä.
Edit: joop, enlanninkielinen wikipedia vahvistaa http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware Parempi painoarvo sillä kuin foorumilla.
-
Ei löydä.
Samanlaisia "tietäjiä" sielläkin asialla. Luulo ei ole tiedon väärti.
Faktaa pöytään tai suut suppuun.
-
noh,luulen et jos linuxissa vakiintuu joidenkin ohjelmien käyttö ja muokattavuus loppuu niin virukset ja niiden skannaus ohjelmat saa vallan.
toki ubuntuun saa amigan emulaattorin ja jolla voi ajaa amigalle tarkoitettuja virusohjelmia joilla saa niitä viruksia ladata koneelle mielinmäärin, ken virusohjelmia kaipaa
::)
-
Epätietoisille vastaus koskien Linux darlloz -matoa:
http://askubuntu.com/questions/383831/should-i-be-concerned-about-the-linux-darlloz-worm?newsletter=1&nlcode=165375|fc0a
Edit: Taisi mennä väärään paikkaan. Parempi olisi ollut Linuxin Tietoturvariskeistä.
Terveisin
Juha-Pekka ;)
-
Luin tämän osion keskustelua jopa väittelyä mutta en havainnut ainoatakaan kommenttia toisesta koneesta siirretyistä dokumenteista, kuvista ym. tiedostoista mahdollisesti tulevista haittapöpöistä.
Minun ongelmani on nyt se että hiiri käyttäytyy aivan omituisesti. Ei meinaa pysyä millään osoitetussa paikassa vaan pomppii ties mihin. Kuvien lataaminen ja niiden järjestely on nyt tosi vaikeaa. Tämä ongelma on ilmennyt vasta joulukuussa kun olin ajanut isot tyrkytetyt päivityspaketit. Onko kenties kernelli viallinen vai mikä. Löytäisikö mainittu Clamvin ohjelma syyn ja mistä se ladataan.
Niin konehan oli siis uusi toukokuussa käyttöön otettu Dell ainoana Ubuntu järjestelmä mutta olen siirtänyt vanhalta XP koneelta paljon tiedostojani tänne. Mutta miksi ongelma tuli vasta nyt.
-
Ubuntuun EI OLE VIRUKSIA piste
-
Anteeksi nim. Storc mutta ei tuo ole mikään vastaus ongelmaani.
Miksi noin jyrkkä asenne? en ole väittänytkään että olisi Linuksin viruksesta kysymys.
-
Ubuntuun EI OLE VIRUKSIA piste
Kyllä niitä linuxiinkin nykyään saa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware#Threats
-
Ei ole viruksia, muita mömmöjä kyllä.
-
en ole väittänytkään että olisi Linuksin viruksesta kysymys.
Vastasit siis itse. Jos kyseessa on windows -virus, niin eihan se toimi Linuxissa. Se on vain kasa bitteja, jotka makaavat kiintolevylla. Ne skenaariot, missa virusten skannaus Linuxissa on perusteltua, on mainittu tassa ketjussa.
Tama ketju pitaisi siivota selkeaksi, pois kaikki vaarat olettamukset, ja tilalle silkkaa faktaa. Nyt kun aloittelija tata lukee, niin ei loyda muuta, kuin joutavaa vaittelya, eika itse asia selkene. Taikka tehda uusi lukittu ketju, jossa erittain lyhyesti ja selkeasti kerrotaan faktat. Siella voisi lukea, etta "Ubuntuun ei ole viruksia tai haittaohjelmia! Ala turhaan kayta antivirusohjelmia!" Sitten vaikka pienella fontilla ne pari tilannetta, jossa ko. ohjelmien kayttaminen saattaisi olla perusteltua. :D
Itse tulkitsen niin, etta Linux -viruksia ei kaytannossa ole lainkaan. Ne, jotka ovat olemassa, eivat ole aktiivisia. Jos vertaa windows- ja Linux -viruksien maaraa ja uhkaa, on vahan sama, kuin vertaisi valtamerta vesipisaraan. Ihan pieneen vesipisaraan. ;)
Skandit puuttuu, sorry. :)
-
Minusta Eesauruksen ehdotus on hyvä.
-
Minun ongelmani on nyt se että hiiri käyttäytyy aivan omituisesti. Ei meinaa pysyä millään osoitetussa paikassa vaan pomppii ties mihin. Kuvien lataaminen ja niiden järjestely on nyt tosi vaikeaa. Tämä ongelma on ilmennyt vasta joulukuussa kun olin ajanut isot tyrkytetyt päivityspaketit. Onko kenties kernelli viallinen vai mikä.
Päivitysten myötä järjestelmään eksynyt bugi tai laitteisto-ongelma on todennäköisempi vaihtoehto kuin mikään haittaohjelma. Avaa uusi aihe tästä ongelmasta.
-
Jos kyseessa on windows -virus, niin eihan se toimi Linuxissa.
Winellä voi ajaa myös Windows-viruksia.
-
Winellä voi ajaa myös Windows-viruksia.
Joka tekee tasan tuhoa sen winen sisällä ajettuna, ei itse järjestelmässä.
-
Tuota jos virus on toimintatavaltaan ns. vanhanaikainen tuholainen, niin se kyllä pääsee kotikansiotasikin selaamaan, ja puuhaamaan siellä. Ainakin oma wineni pääsee myös sen vale-c-aseman ulkopuolelle, ja sillä on kuitenkin omat käyttäjäoikeuteni. Itse käyttiksellähän ei ole väliä kun sen asentaa puolessa tunnissa uusiksi. Omilla tiedostoilla taas on.
-
Tiedostojärjestelmän juuri näkyy kai oletuksena z:-aseman kautta windows ohjelmille, mutta senhän voi helposti korjata:
rm .wine/dosdevices/z\:
-
rm: tiedostoa ”.wine/dosdevices/z:” ei voi poistaa: Tiedostoa tai hakemistoa ei ole
-
Onko ubuntun versioon saatavana virus turvaa. Miten jos joku siirtelee rahat
tililtä pois, op vetoaa että onkos tietokoneen virus turva ajan tasalla.
Siihen kun vastaa ettei ubuntussa ole sellaista, niin sanovat kerro vain hyvästit
tilisi rahoille. No ei siellä montaa tuhatta ole... mutta kuitenkin.
Kertokaapa löytyykö ilmais versiota ja kannattaako se asentaa ja miten
perus käyttäjänä siitä selviän... :o
Canonical on jo asentanut Ubuntuun LSM AppArmor linux kernel modulin.
Quote korjattu. -- Timo
-
Mihin tässä on nyt päädytty, tarvitseeko Ubuntussa käyttää mitään virustorjuntaohjelmaa/palomuuria?
-
Lups, et tarvitse erikseen mitään palomuuria etkä virustorjuntaa. :)
-
Kommentti:voihan sen palomuurin pitää päällä mielenrauhan säilyttämiseksi ::)
-
Kommentti:voihan sen palomuurin pitää päällä mielenrauhan säilyttämiseksi ::)
Se pitää kylläkin laittaa päälle, oletuksena se ei sitä ole, kas näin:
sudo ufw enableTuo ufw on netfilter/iptables palomuurin helppokäyttö-käyttöliittymä.
Oletuksena se estää kaiken sisääntulevan liikenteen ja sallii ulosmenevän.
Oletusasetuksia ei ole tarvetta muuttaa jos ei käytössä ole esim WEB tai SSH-palvelinta.
https://help.ubuntu.com/community/UFW
-
Lups, et tarvitse erikseen mitään palomuuria etkä virustorjuntaa. :)
Näin minäkin päättelin, mutta kaveri väitti että oli saanut minulta jotain matoja windows koneeseen.
-
Kommentti:voihan sen palomuurin pitää päällä mielenrauhan säilyttämiseksi ::)
Se pitää kylläkin laittaa päälle, oletuksena se ei sitä ole, kas näin:
sudo ufw enableTuo ufw on netfilter/iptables palomuurin helppokäyttö-käyttöliittymä.
Oletuksena se estää kaiken sisääntulevan liikenteen ja sallii ulosmenevän.
Oletusasetuksia ei ole tarvetta muuttaa jos ei käytössä ole esim WEB tai SSH-palvelinta.
https://help.ubuntu.com/community/UFW
jep,sori jos oikaisen,komentohan on siis sudo gufw enable,löytyy myös synapticilla.Riippuu tietysti taas jakelusta :-\
-
Kommentti:voihan sen palomuurin pitää päällä mielenrauhan säilyttämiseksi ::)
Se pitää kylläkin laittaa päälle, oletuksena se ei sitä ole, kas näin:
sudo ufw enableTuo ufw on netfilter/iptables palomuurin helppokäyttö-käyttöliittymä.
Oletuksena se estää kaiken sisääntulevan liikenteen ja sallii ulosmenevän.
Oletusasetuksia ei ole tarvetta muuttaa jos ei käytössä ole esim WEB tai SSH-palvelinta.
https://help.ubuntu.com/community/UFW
ep,sori jos oikaisen,komentohan on siis sudo gufw enable,löytyy myös synapticilla.Riippuu tietysti taas jakelusta :-\
Ei vaan, Gufw on ufw:n graafinen käyttöliittymä joka ei liene oletuksena asennettuna edes?
https://help.ubuntu.com/community/Gufw
Eli komentoriviltä palomuuri laitetaan kyllä päälle komennolla
sudo ufw enable
Tämä ufw on siis oletuksena asennettuna xUbuntuissa, mutta se ei ole oletuksena päällä.
e: ufw:tä siis oletuksena ohjataan ihan komentoriviltä, se väkertää sitten iptables-säännöt, jotka on hankalia käyttäjän muuten muistaa/osata.
Ohjehia:
ufw --helpja
man ufwTottahan tuo Gufw helpottaa käyttöä entisestään, mutta oletuspalomuuriasetukset saa käyttöön jo ihan tuolla mainitsemallani enble komennolla.
Ja luonnollisesti Gufw asentuu näin sanoen:
sudo apt-get install gufwJos Universe-lähde on käytössä.
e2: aika erikoinen tuo Gufw, kokeilin asentaa sen ja sepä halusi käynnistää selaimen roottina josta seurasi se että Pipelight halusi myös asentua roottina, no good.
Tämmöiset varoitukset sain silmilleni:
[PIPELIGHT:LIN:silverlight5.1] WARNING! YOU ARE RUNNING THIS PIPELIGHT PLUGIN AS ROOT!
[PIPELIGHT:LIN:silverlight5.1] THIS IS USUALLY NOT A GOOD IDEA! YOU HAVE BEEN WARNED!Näkyy olevan jonkinlainen selainnäkymä ko. ohjelmassa.
Elikkä kannattaa opetella ufw käyttö ihan komentoriviltä, ei ole monimutkaista. Jos siis nyt katsoo palomuurin tarpeelliseksi. Itselläni se on sitä kun SSH-palvelin puksuttaa koneessa. ;)
e3: todellakin, tuo gufw asennus (1. käynnistys) asensi Pipelightin /root -hakemistoon
(/root/.wine-pipelight hakemistoon tarkemmin), miälenkiintonen sekametelisoppa. :P
-
Lups, et tarvitse erikseen mitään palomuuria etkä virustorjuntaa. :)
Näin minäkin päättelin, mutta kaveri väitti että oli saanut minulta jotain matoja windows koneeseen.
Kukapa oikeasti tietää, mistä hän ne pöpöt on koneellensa saanut. On se teoriassa mahdollista, että sinulta, ja oikeastaan ainoa keino olla varma, on se, että asennat jonkin antivirusohjelman Ubuntuusi ja skannaat aina kaikki tiedostot läpi, ennen kuin lähetät niitä kavereillesi. Jos siis lähettelet edes niitä. Jos et, niin unohda koko juttu. Silloin et tarvitse mitään suojauksia, enkä usko, että kaverisi voi mitään matoja sinulta saada.
Noin minä sen tulkitsisin.
-
Tällainen huuhaa-keskustelu Linux-viruksista kannattaa lopettaa sillä se on samaa kuin haluaisit halkaista hiuksen kaivinkoneen kauhalla.
-
Keskustelu tietoturvasta ei pitäisi, eikä saa olla koskaan turhaa. Nykypäivänä ei enää olla sillä tasolla, että voidaan sanoa, että sinulla on nyt käyttöjärjelmän X ongelma.
Lähes kaikki uudet haavoittuvuudet koskee multiplatform softia, selaimia, palveluita, sähköpostia jne.
Koskaan, ikään, ei MILLOINKAAN. Saisi tuudittautua siihen, että tietoturva ei koske minua mitenkään, koska käytän asiaa X.
-
Nyt ei pidä sekoittaa viruksia muusta tietoturvasta.
-
Tällainen huuhaa-keskustelu Linux-viruksista kannattaa lopettaa sillä se on samaa kuin haluaisit halkaista hiuksen kaivinkoneen kauhalla.
Mitäpä sellaisesta keskustelemaan, mitä ei ole. Tässä on kohta viisi vuotta päivittäin käytetty Ubuntua, eikä ole monta ajatusta tarvinnut asialle uhrata. Tietoturva on tietysti laajempi asia, kuin virukset mutta kaikenkaikkiaan huoletonta on ollut.
-
Tietoturva on tietysti laajempi asia, kuin virukset mutta kaikenkaikkiaan huoletonta on ollut.
Onnea ja menestystä jatkossakin.
-
Enpä viruksista, mutta tietoturvasta
Tein kerran yhteen ubuntukoneeseen käyttäjän nimeltä guest, pw guest. Ei mennyt monta päivää, kun joku sieltä entisestä Jugoslaviasta päin oli asentanut tuohon guest kotihakemistoon systeemin, joka skannasi näköjään pohjoismaisia koneita ahkerasti eteenpäin. Kovaa oli liikenne.
Ei kerinnyt urakoitsija poistaa työkalujaan, ennen kuin kone irroitettiin verkosta. Aineiston lähemmän tutkimisen toimitin eräälle yliopistolle. Sen vähän perusteella mitä vilkaisin, sain tukea tuolle jo täällä sanotulle, että käyttäjän nimi on tärkeä. Siellä näytti olevan pitkiä listoja mm. oletetuista pohjoismaisista etunimistä seuraavia uhreja varten.
Ja se pääasia. Siitä huolimatta, että 'vierailija' oli saanut oman kotihakemistonsa, kauemmaksi hän ei päässyt.
-
Ei kannata olla liian sinisilmäinen ja uskoa Linuxin turvallisuuteen. Useimmilla ei ole minkäänlaista virussuojaa eikä palomuuriakaan käytössään.
Ubuntulle tarjolla oleva ClamAV lienee sama kuin pakettivarastossa oleva ClamTk, jolle ei paljoa hurraahuutoja löydy.
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/linuxin-turvallisuuteen-ei-pida-tuudittautua-ala-luota-naihin-ala-arvoisiin-turvasoftiin-6002143
-
Otsikko hämää, edelleenkään ei toimivia viruksia työpöytäkoneeseen ole Linuxille tiedossa.
Melko huonosti kirjoitettu juttu tuo tivin teksti.
-
Kyllä se palomuuri on ihan vakiona. Ubuntunkin kanssa sen saa päälle käskyllä sudo ufw enable (ainakin ennen systemd:tä sai).
-
Kyllä se palomuuri on ihan vakiona. Ubuntunkin kanssa sen saa päälle käskyllä sudo ufw enable (ainakin ennen systemd:tä sai).
Saa edelleen noin päälle.
-
Idea on ilmeisesti se, että Linux käyttäjien pitäisi seuloa koneeltaan Windows-viruksia. Ei oman turvallisuuden vuoksi, vaan Windows-koneiden suojelemiseksi. Vaikka ne virukset ja haitakkeet eivät tee mitään Linux-koneille, ne voivat kuitenkin saastuttaa Windows-koneita, jos tiedostoja siirretään Windows-koneisiin.
Minun koneiltani ei ole siirtynyt vuosiin satunnaisia .odf-tiedostoja lukuunottamatta mitään Windows-koneisiin. En siis keksi omalla kohdallani mitään järkeviä syitä käyttää antivirusohjelmia. Jos jostain syystä välität Windows koneille tarkoitettuja tiedostoja Linux-koneesi kautta (esim. jos koneesi on serveri), voihan se olla ystävällistä skannailla niitä tiedostoja ennen kuin laitat niitä eteenpäin.
Tivi viittaa AV-Test firman artikkeliin, joka ei kovin paljon erottele Linuxin monia eri käyttökohteita. Servereissä on omat ongelmansa, modeemeissa on toiset ongelmat - ja kummankaan ongelmat eivät ole kovin relevantteja minun henkilökohtaisen Ubuntu-koneeni suhteen. Eikä virustorjunta ole oikeastaan ratkaisu mihinkään ongelmaan, lukuunottamatta Windows-tiedostojen tarkistusta.
-
Olen samoilla linjoilla Lepotilan kanssa, eli en itse viitsi käyttää antivirusohjelmia, enkä tietääkseni ole onnistunut levittämään viruksia kenellekään. Saattaisin tosin olla hieman enemmän varpaillani, jos käsittelisin tavallisilta Windows-käyttäjiltä tulevia sähköpostiliitteitä ja muita tiedostoja.
Ei kannata olla liian sinisilmäinen ja uskoa Linuxin turvallisuuteen. Useimmilla ei ole minkäänlaista virussuojaa eikä palomuuriakaan käytössään.
Ubuntulle tarjolla oleva ClamAV lienee sama kuin pakettivarastossa oleva ClamTk, jolle ei paljoa hurraahuutoja löydy.
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/linuxin-turvallisuuteen-ei-pida-tuudittautua-ala-luota-naihin-ala-arvoisiin-turvasoftiin-6002143
AV-testin alkuperäisartikkelissa (https://www.av-test.org/en/news/news-single-view/linux-16-security-packages-against-windows-and-linux-malware-put-to-the-test/) viitattiin Kasperskyn julkaisemiin tilastoihin DDoS-hyökkäyksistä (https://securelist.com/blog/research/70071/statistics-on-botnet-assisted-ddos-attacks-in-q1-2015/) (Distributed Denial of Service eli hajautettu palvelunesto). Näitä hyökkäyksiä tehdään nykyisin lukumääräisesti enemmän Linux-pohjaisista kuin Windows-pohjaisista bottiverkoista, ja lisäksi Linux-koneista tulevat hyökkäykset ovat voimakkaampia. Kasperskyn mukaan ongelma johtuu näistä tekijöistä:
- Kaapattu Linux-palvelin tarjoaa hyökkääjälle monipuoliset mahdollisuudet verkkoprotokollien manipulointiin
- Palvelimissa on yleensä nopeammat verkkoyhteydet kuin yksittäisissä Windows-tietokoneissa
- Linux-botnetit pysyvät toiminnassa pidempään, koska kaappauksen tunnistaminen ja estäminen on hidasta. Tämä taas johtuu tietoturvaohjelmistojen vähäisestä käytöstä.
Mielestäni nämä ovat suhteellisen järkeenkäyviä päätelmiä, vaikka tietoturvafirmalla on tietysti myös oma lehmä ojassa. Ajan tasalla oleva tietoturvaohjelmisto voi havaita yleiset madot, joiden avulla bottiverkkoja rakennetaan ja ohjataan. Fiksu palomuuri taas saattaa pystyä hälyttämään epätavallisesta liikenteestä. Tällaiset järjestelmät ovat ihan mukavia, kun kakka osuu tuulettimeen. Yleensä myös Internet-palveluntarjoaja ja hyökkäyksen kohde pyrkivät havaitsemaan epätavallisen liikenteen ja ottavat tarvittaessa yhteyttä palvelimen ylläpitäjään.
Ongelmien ehkäisemisen kannalta vielä tärkeämpää olisi huolehtia perustietoturvasta: järjestelmä on pidettävä ajan tasalla tietoturvapäivitysten osalta ja salasanojen on oltava riittävän hyviä (katso tuore XOR DDoS -case (http://arstechnica.com/security/2015/09/botnet-preying-on-linux-computers-delivers-potent-ddos-attacks/)). Jos palvelimelle saa netistä SSH-yhteyden, salasanasta ja yksityisestä avaimesta on siis pidettävä huolta, eikä samaa salasanaa kannata käyttää monella koneella tai missään nettisivustoilla. Monet bottiverkkoihin liittyvät madot hyödyntävät juuri tällaisia yksinkertaisia ja helposti vältettäviä aukkoja: http://www.zdnet.com/article/linux-and-botnets-its-not-linuxs-fault/
Tuossa ZDNetin artikkelissa mainitaan myös kotireitittimet/NAT-boksit ja muut IoT-tyyppiset nettiin kytkeytyvät, usein Linux-pohjaiset laitteet, joiden tietoturva on yleisesti täysin retuperällä: firmwarepäivityksiä saa hyvällä onnella muutaman vuoden ajan, mutta eipä niitä kukaan muista asentaa; käyttäjät jättävät salasanat oletusasetuksiin, jolloin laitteen saa haltuun ainakin sisäverkon kautta koukkaamalla (esimerkiksi Windows-haittaohjelman avulla), ja kirsikkana kakun päällä monissa laiteohjelmissa on valmistajan valmiiksi avaamia takaovia. Tämä koskettaa ehkä eniten myös Linux-työpöytäkäyttäjiä ja muita tavallisia tallaajia, joilla ei ole web- ja ssh-palvelimia murheena.
-
Tuon jutun kommentit kun lukee niin niissä on tekstin sanoma kyllä aika hyvin tiivistetty. ;D ;D ;D
-
Jep, ei ole vuosiin ollut virustorjuntaa käytössä. Ubuntu siis ollut päivittäisessä käytössä. Windowseissa yleensä on virustorjunnat ja tiedostot tarkistetaan automaattisesti, eli ongelmat hoidetaan siellä missä niitä on.
-
Katsoin tuota AV-testin artikkelia ja siellä lopussa on jonkun asiantuntijan kommentti tuloksista:
https://www.av-test.org/en/news/news-single-view/linux-16-security-packages-against-windows-and-linux-malware-put-to-the-test/#c23899
In general, everyone should understand that, after all, antivirus products form only the second line of defense in combating malware: The most important is resting on the shoulders of the user. Anyone who stays abreast of malware, regularly keeps their system up to date, does not open up any non-essential ports, only installs software from reliable sources, prohibits the Web browser from automatically executing active content and does not click on everything that has not disappeared on a count of three out of the mail client or from the desktop, actually has nothing to worry about in terms of malware under Linux.
Eli juurikin sitä, mistä aina puhutaan: pidä ne ohjelmat ajantasalla, järki päässä nettiä selatessa ja asenna ohjelmia vain luotettavista lähteistä, niin ei tarvitse huolehtia haittaohjelmista.
Muokkaus: Huomionarvoista minusta on myös, että eikös noista testatuista tuotteista useimmat olleet ensisijaisesti suunnattu yrityksiin eikä kuluttajille. Jotkut olivat vieläpä nimenomaan palvelimiin.
-
Linuxille ei ole tiedossa vapaasti luonnossa tavattavia viruksia, joten virusturva on turhaa Linuxin kannalta katsottuna.
Muistelen kuulleeni 1990-luvulla, että Linuxille on tehty kokonaista 4 (neljä) virusta. :) On siis kuitenkin. Todennäköisesti nämä ovat jo vanhentuneet. Matoja ja muita haittaohjelmia on sitten sitävastoin enemmän.
-
Tuskin olivat työpöytäkoneissa toimivia nuokaan. Serverit on asia erikseen.
-
pidä ne ohjelmat ajantasalla, järki päässä
Tämä lienee edelleen tärkein mielessä pidettävä asia ;)
-
Otsikosta voisi päätellä että joku haluaa viruksia koneelleen?
Muistelen kuulleeni 1990-luvulla, että Linuxille on tehty kokonaista 4 (neljä) virusta. :) On siis kuitenkin. Todennäköisesti nämä ovat jo vanhentuneet. Matoja ja muita haittaohjelmia on sitten sitävastoin enemmän.
Miksi muistella vanhoja kun on tuoreempaakin tietoa saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware - en tiedä onko tuokaan ihan tasan tarkka, mutta tarkempi kuin arvaus kumminkin. Siinä on haittaohjelmia jaoteltu ryhmiin, ja viruksia on kaikkein pisin luettelo. Ja siinä on myös torjuntaohjelmia jotka on nimenomaan Linuxille tarkoitettu. Ei tosin mitään yhtä massiivista kuin winukalle.
-
Ehkä saatavuus on pikkuhiljaa parantumassa: http://vms.drweb.com/virus/?i=7704004&lng=en
Pöö!
-
Katsoin tuota AV-testin artikkelia ja siellä lopussa on jonkun asiantuntijan kommentti tuloksista:
https://www.av-test.org/en/news/news-single-view/linux-16-security-packages-against-windows-and-linux-malware-put-to-the-test/#c23899
In general, everyone should understand that, after all, antivirus products form only the second line of defense in combating malware: The most important is resting on the shoulders of the user. Anyone who stays abreast of malware, regularly keeps their system up to date, does not open up any non-essential ports, only installs software from reliable sources, prohibits the Web browser from automatically executing active content and does not click on everything that has not disappeared on a count of three out of the mail client or from the desktop, actually has nothing to worry about in terms of malware under Linux.
Eli juurikin sitä, mistä aina puhutaan: pidä ne ohjelmat ajantasalla, järki päässä nettiä selatessa ja asenna ohjelmia vain luotettavista lähteistä, niin ei tarvitse huolehtia haittaohjelmista.
Muokkaus: Huomionarvoista minusta on myös, että eikös noista testatuista tuotteista useimmat olleet ensisijaisesti suunnattu yrityksiin eikä kuluttajille. Jotkut olivat vieläpä nimenomaan palvelimiin.
Ihan hyvinhän tuo ei-servereille tarkoitettu, ilmainen, Sophos Anti-virus for Linux pärjäsi
(http://i.imgur.com/fP1ZiJO.jpg)
https://www.av-test.org/en/news/news-single-view/linux-16-security-packages-against-windows-and-linux-malware-put-to-the-test/#c23899
latauslinkki:
https://www.sophos.com/en-us/products/free-tools/sophos-antivirus-for-linux.aspx
-
Kannattaako uuden Ubuntun kotikäyttäjän asentaa tuo Sophos Anti-virus for Linux
ohjelma kannetavalle koneelle? Ja miten asennus tulee tehdä eli kuinka esim.ohjelman
kuvake saadaan näkyviin ohjelmavalikkoon käyttöä varten?
-
Kannattaako uuden Ubuntun kotikäyttäjän asentaa tuo Sophos Anti-virus for Linux
ohjelma kannetavalle koneelle?
Ei.
-
Onkohan nyt joku pöpö iskenyt. Silloin kun chromium selain on päällä niin on alkanut ilmestymään jotain ihme mainoksia.
Sen jälkeen ei selain sulkeudu normaalisti vaan joutuu lopettamaan väkisin järjestelmän valvonnan kautta.
-
Olet varmaankin hyväksynyt ilmoitukset joltain kyseenalaiselta sivustolta.
Ohjeita niiden kieltämiseen kaikilta sivustoilta: https://support.google.com/chrome/answer/3220216?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Sivustokohtaisesti: https://support.google.com/chrome/answer/114662?visit_id=1-636655177242404748-2082030223&rd=1&hl=fi
-
Kokeillaan tuota kaikkien sivujen estoa.
-
Ei auttanut. Pitäisikö poistaa koko chromium, buutata kone ja asentaa uudestaan ?
-
Tuskin auttaa...
Kokeile mieluummin muuttaa chromiumin asetustiedoston nimeä.
mv .config/chromium .config/chromiumOld
-
Saako tuolta vanhasta paikasta siirrettyä kirjanmerkit uuteen ettei tarvitse kaikkia tehdä uudestaan ?
-
Ei auttanut. Pitäisikö poistaa koko chromium, buutata kone ja asentaa uudestaan ?
Tarkista myös ettei ole tullut asennettua jotain hämärää selainlaajennosta (lisäosaa tai miksi niitä Chromiumissa nimitetäänkään).
Saako tuolta vanhasta paikasta siirrettyä kirjanmerkit uuteen ettei tarvitse kaikkia tehdä uudestaan ?
Esimerkiksi sillä tavalla, että viet ne ennen uudelleennimeämistä: https://support.google.com/chrome/answer/96816?hl=fi
Jos ehdit jo kopioida uudelleennimetä, niin sitten avaa tiedostoselain ja paina Ctrl+h, jotta saat piilotiedostot näkyviin. Etsi .config-niminen hakemisto (piste kuuluu nimeen) ja sen alta hakemisto chromiumOld (vanhat asetukset). Sen alla on vielä Default-hakemisto ja siellä Bookmarks (eli kirjanmerkit). Kopioi se. Mene takaisinpäin .config-hakemistoon ja etsi vastaava paikka chromium-hakemistosta (uudet asetukset) ja sitten liitä Bookmarks sinne. Vaihtoehtoisesti tee tuo sama komentorivillä:
cp .config/chromiumOld/Default/Bookmarks .config/chromium/Default/Bookmarks
-
Nyt en ymmärrä miksi asia pitää tehdä noin hankalasti. Kaikissa selaimissa on vienti ja tuonti työkalut. Vienti-työkalu luo tiedoston kirjanmerkeistä esimerkiksi Asiakirjoihin (jos niin halutaan), ja tarvittaessa tuontityökalulla kirjanmerkki-tiedostolla ne otetaan selaimen käyttöön. Tämä on tärkeä asia jo varmuuskopioinninkin takia.
Chromiumilla homma kylläkin näyttää toimivan hieman hankalasti, joutuu vähän etsimään. Ylhäällä oikealla on painonappi "Muokkaa ja hallinnoi Chromiumia", sieltä Kirjanmerkit josta Kirjanmerkkien hallinta, siellä on oikealla ylhäällä kolme pistettä pystyssä "Järjestä" josta löytyy kirjanmerkkien vienti ja tuonti.
ML
-
Nyt en ymmärrä miksi asia pitää tehdä noin hankalasti. Kaikissa selaimissa on vienti ja tuonti työkalut. Vienti-työkalu luo tiedoston kirjanmerkeistä esimerkiksi Asiakirjoihin (jos niin halutaan), ja tarvittaessa tuontityökalulla kirjanmerkki-tiedostolla ne otetaan selaimen käyttöön. Tämä on tärkeä asia jo varmuuskopioinninkin takia.
Sitähän minä tuossa ehdotin.
Saako tuolta vanhasta paikasta siirrettyä kirjanmerkit uuteen ettei tarvitse kaikkia tehdä uudestaan ?
Esimerkiksi sillä tavalla, että viet ne ennen uudelleennimeämistä: https://support.google.com/chrome/answer/96816?hl=fi
-
En tiedä Chromiumista, mutta Chromessa ainakin riittää, että kirjaudut Google-tilillesi että saat kirjanmerkit ym. kaikki muutkin jutut kuten selaushistorian kulloinkin käytössä olevan laitteen selaimeen automaattisesti.
-
Nyt tuota samaa mainos sontaa tekee chrome enkä ole antanut mitään oikeuksia minnekkään. Chromea en käytä muuhun kuin areenan, ruudun ja katsomon käyttöön.
-
Auttoiko neuvottu profiilin poistaminen Chromiumissa? Esiintyykö samaa ongelmaa Firefoxissa?
Katso Chromen ohjeistus haitakkeiden poistoon: https://support.google.com/chrome/answer/2765944?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
-
Kyllä auttoi. Firefoxissa tuota ei ole ollut ja chrome toimii taas tuon viimeisen ohjeen mukaan.
-
Osui silmiin tuollainen linkki. En tiedä onko jo mainittu aikaisemmin, mutta tässä sitten kertauksena:
https://www.linux.com/learn/intro-to-linux/2017/9/security-tools-check-viruses-and-malware-Linux