Onko ubuntuu saatavana virus ohjelmaa

[Storck]

Nyt ei pidä sekoittaa viruksia muusta tietoturvasta.

[poiuyt]

Tällainen huuhaa-keskustelu Linux-viruksista kannattaa lopettaa sillä se on samaa kuin haluaisit halkaista hiuksen kaivinkoneen kauhalla.

Mitäpä sellaisesta keskustelemaan, mitä ei ole. Tässä on kohta viisi vuotta päivittäin käytetty Ubuntua, eikä ole monta ajatusta tarvinnut asialle uhrata. Tietoturva on tietysti laajempi asia, kuin virukset mutta kaikenkaikkiaan huoletonta on ollut.

[qwertyy]

Tietoturva on tietysti laajempi asia, kuin virukset mutta kaikenkaikkiaan huoletonta on ollut.

Onnea ja menestystä jatkossakin.

[Leko]

Enpä viruksista, mutta tietoturvasta
Tein kerran yhteen ubuntukoneeseen käyttäjän nimeltä guest, pw guest. Ei mennyt monta päivää, kun joku sieltä entisestä Jugoslaviasta päin oli asentanut tuohon guest kotihakemistoon systeemin, joka skannasi näköjään pohjoismaisia koneita ahkerasti eteenpäin. Kovaa oli liikenne.

Ei kerinnyt urakoitsija poistaa työkalujaan, ennen kuin kone irroitettiin verkosta. Aineiston lähemmän tutkimisen toimitin eräälle yliopistolle. Sen vähän perusteella mitä vilkaisin, sain tukea tuolle jo täällä sanotulle, että käyttäjän nimi on tärkeä. Siellä näytti olevan pitkiä listoja mm. oletetuista pohjoismaisista etunimistä seuraavia uhreja varten.

Ja se pääasia. Siitä huolimatta, että 'vierailija' oli saanut oman kotihakemistonsa, kauemmaksi hän ei päässyt.

[Pendeli]

Ei kannata olla liian sinisilmäinen ja uskoa Linuxin turvallisuuteen. Useimmilla ei ole minkäänlaista virussuojaa eikä palomuuriakaan käytössään.
Ubuntulle tarjolla oleva ClamAV lienee sama kuin pakettivarastossa oleva ClamTk, jolle ei paljoa hurraahuutoja löydy.
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/linuxin-turvallisuuteen-ei-pida-tuudittautua-ala-luota-naihin-ala-arvoisiin-turvasoftiin-6002143

[Storck]

Otsikko hämää, edelleenkään ei toimivia viruksia työpöytäkoneeseen ole Linuxille tiedossa.

Melko huonosti kirjoitettu juttu tuo tivin teksti.

[JaniAlander]

Kyllä se palomuuri on ihan vakiona. Ubuntunkin kanssa sen saa päälle käskyllä sudo ufw enable (ainakin ennen systemd:tä sai).

[raimo]

Kyllä se palomuuri on ihan vakiona. Ubuntunkin kanssa sen saa päälle käskyllä sudo ufw enable (ainakin ennen systemd:tä sai).

Saa edelleen noin päälle.

[Lepotila zZ]

Idea on ilmeisesti se, että Linux käyttäjien pitäisi seuloa koneeltaan Windows-viruksia. Ei oman turvallisuuden vuoksi, vaan Windows-koneiden suojelemiseksi. Vaikka ne virukset ja haitakkeet eivät tee mitään Linux-koneille, ne voivat kuitenkin saastuttaa Windows-koneita, jos tiedostoja siirretään Windows-koneisiin.

Minun koneiltani ei ole siirtynyt vuosiin satunnaisia .odf-tiedostoja lukuunottamatta mitään Windows-koneisiin. En siis keksi omalla kohdallani mitään järkeviä syitä käyttää antivirusohjelmia. Jos jostain syystä välität Windows koneille tarkoitettuja tiedostoja Linux-koneesi kautta (esim. jos koneesi on serveri), voihan se olla ystävällistä skannailla niitä tiedostoja ennen kuin laitat niitä eteenpäin.

Tivi viittaa AV-Test firman artikkeliin, joka ei kovin paljon erottele Linuxin monia eri käyttökohteita. Servereissä on omat ongelmansa, modeemeissa on toiset ongelmat - ja kummankaan ongelmat eivät ole kovin relevantteja minun henkilökohtaisen Ubuntu-koneeni suhteen. Eikä virustorjunta ole oikeastaan ratkaisu mihinkään ongelmaan, lukuunottamatta Windows-tiedostojen tarkistusta.

[nm]

Olen samoilla linjoilla Lepotilan kanssa, eli en itse viitsi käyttää antivirusohjelmia, enkä tietääkseni ole onnistunut levittämään viruksia kenellekään. Saattaisin tosin olla hieman enemmän varpaillani, jos käsittelisin tavallisilta Windows-käyttäjiltä tulevia sähköpostiliitteitä ja muita tiedostoja.

Ei kannata olla liian sinisilmäinen ja uskoa Linuxin turvallisuuteen. Useimmilla ei ole minkäänlaista virussuojaa eikä palomuuriakaan käytössään.
Ubuntulle tarjolla oleva ClamAV lienee sama kuin pakettivarastossa oleva ClamTk, jolle ei paljoa hurraahuutoja löydy.
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/linuxin-turvallisuuteen-ei-pida-tuudittautua-ala-luota-naihin-ala-arvoisiin-turvasoftiin-6002143

AV-testin alkuperäisartikkelissa viitattiin Kasperskyn julkaisemiin tilastoihin DDoS-hyökkäyksistä (Distributed Denial of Service eli hajautettu palvelunesto). Näitä hyökkäyksiä tehdään nykyisin lukumääräisesti enemmän Linux-pohjaisista kuin Windows-pohjaisista bottiverkoista, ja lisäksi Linux-koneista tulevat hyökkäykset ovat voimakkaampia. Kasperskyn mukaan ongelma johtuu näistä tekijöistä:

• Kaapattu Linux-palvelin tarjoaa hyökkääjälle monipuoliset mahdollisuudet verkkoprotokollien manipulointiin
• Palvelimissa on yleensä nopeammat verkkoyhteydet kuin yksittäisissä Windows-tietokoneissa
• Linux-botnetit pysyvät toiminnassa pidempään, koska kaappauksen tunnistaminen ja estäminen on hidasta. Tämä taas johtuu tietoturvaohjelmistojen vähäisestä käytöstä.

Mielestäni nämä ovat suhteellisen järkeenkäyviä päätelmiä, vaikka tietoturvafirmalla on tietysti myös oma lehmä ojassa. Ajan tasalla oleva tietoturvaohjelmisto voi havaita yleiset madot, joiden avulla bottiverkkoja rakennetaan ja ohjataan. Fiksu palomuuri taas saattaa pystyä hälyttämään epätavallisesta liikenteestä. Tällaiset järjestelmät ovat ihan mukavia, kun kakka osuu tuulettimeen. Yleensä myös Internet-palveluntarjoaja ja hyökkäyksen kohde pyrkivät havaitsemaan epätavallisen liikenteen ja ottavat tarvittaessa yhteyttä palvelimen ylläpitäjään.

Ongelmien ehkäisemisen kannalta vielä tärkeämpää olisi huolehtia perustietoturvasta: järjestelmä on pidettävä ajan tasalla tietoturvapäivitysten osalta ja salasanojen on oltava riittävän hyviä (katso tuore XOR DDoS -case). Jos palvelimelle saa netistä SSH-yhteyden, salasanasta ja yksityisestä avaimesta on siis pidettävä huolta, eikä samaa salasanaa kannata käyttää monella koneella tai missään nettisivustoilla. Monet bottiverkkoihin liittyvät madot hyödyntävät juuri tällaisia yksinkertaisia ja helposti vältettäviä aukkoja: http://www.zdnet.com/article/linux-and-botnets-its-not-linuxs-fault/

Tuossa ZDNetin artikkelissa mainitaan myös kotireitittimet/NAT-boksit ja muut IoT-tyyppiset nettiin kytkeytyvät, usein Linux-pohjaiset laitteet, joiden tietoturva on yleisesti täysin retuperällä: firmwarepäivityksiä saa hyvällä onnella muutaman vuoden ajan, mutta eipä niitä kukaan muista asentaa; käyttäjät jättävät salasanat oletusasetuksiin, jolloin laitteen saa haltuun ainakin sisäverkon kautta koukkaamalla (esimerkiksi Windows-haittaohjelman avulla), ja kirsikkana kakun päällä monissa laiteohjelmissa on valmistajan valmiiksi avaamia takaovia. Tämä koskettaa ehkä eniten myös Linux-työpöytäkäyttäjiä ja muita tavallisia tallaajia, joilla ei ole web- ja ssh-palvelimia murheena.

[Storck]

Tuon jutun kommentit kun lukee niin niissä on tekstin sanoma kyllä aika hyvin tiivistetty. 

[poiuyt]

Jep, ei ole vuosiin ollut virustorjuntaa käytössä. Ubuntu siis ollut päivittäisessä käytössä. Windowseissa yleensä on virustorjunnat ja tiedostot tarkistetaan automaattisesti, eli ongelmat hoidetaan siellä missä niitä on.

[Tomin]

Katsoin tuota AV-testin artikkelia ja siellä lopussa on jonkun asiantuntijan kommentti tuloksista:
https://www.av-test.org/en/news/news-single-view/linux-16-security-packages-against-windows-and-linux-malware-put-to-the-test/#c23899

In general, everyone should understand that, after all, antivirus products form only the second line of defense in combating malware: The most important is resting on the shoulders of the user. Anyone who stays abreast of malware, regularly keeps their system up to date, does not open up any non-essential ports, only installs software from reliable sources, prohibits the Web browser from automatically executing active content and does not click on everything that has not disappeared on a count of three out of the mail client or from the desktop, actually has nothing to worry about in terms of malware under Linux.

Eli juurikin sitä, mistä aina puhutaan: pidä ne ohjelmat ajantasalla, järki päässä nettiä selatessa ja asenna ohjelmia vain luotettavista lähteistä, niin ei tarvitse huolehtia haittaohjelmista.

Muokkaus: Huomionarvoista minusta on myös, että eikös noista testatuista tuotteista useimmat olleet ensisijaisesti suunnattu yrityksiin eikä kuluttajille. Jotkut olivat vieläpä nimenomaan palvelimiin.

[ilkant]

Linuxille ei ole tiedossa vapaasti luonnossa tavattavia viruksia, joten virusturva on turhaa Linuxin kannalta katsottuna.

Muistelen kuulleeni 1990-luvulla, että Linuxille on tehty kokonaista 4 (neljä) virusta. On siis kuitenkin. Todennäköisesti nämä ovat jo vanhentuneet. Matoja ja muita haittaohjelmia on sitten sitävastoin enemmän.

[Storck]

Tuskin olivat työpöytäkoneissa toimivia nuokaan. Serverit on asia erikseen.

[ubpappa]

pidä ne ohjelmat ajantasalla, järki päässä

Tämä lienee edelleen tärkein mielessä pidettävä asia 

[AimoE]

Otsikosta voisi päätellä että joku haluaa viruksia koneelleen?

Muistelen kuulleeni 1990-luvulla, että Linuxille on tehty kokonaista 4 (neljä) virusta. On siis kuitenkin. Todennäköisesti nämä ovat jo vanhentuneet. Matoja ja muita haittaohjelmia on sitten sitävastoin enemmän.

Miksi muistella vanhoja kun on tuoreempaakin tietoa saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware - en tiedä onko tuokaan ihan tasan tarkka, mutta tarkempi kuin arvaus kumminkin. Siinä on haittaohjelmia jaoteltu ryhmiin, ja viruksia on kaikkein pisin luettelo. Ja siinä on myös torjuntaohjelmia jotka on nimenomaan Linuxille tarkoitettu. Ei tosin mitään yhtä massiivista kuin winukalle.

[retu]

Ehkä saatavuus on pikkuhiljaa parantumassa: http://vms.drweb.com/virus/?i=7704004&lng=en
Pöö!

[jukkanaamapalmu]

Katsoin tuota AV-testin artikkelia ja siellä lopussa on jonkun asiantuntijan kommentti tuloksista:
https://www.av-test.org/en/news/news-single-view/linux-16-security-packages-against-windows-and-linux-malware-put-to-the-test/#c23899

In general, everyone should understand that, after all, antivirus products form only the second line of defense in combating malware: The most important is resting on the shoulders of the user. Anyone who stays abreast of malware, regularly keeps their system up to date, does not open up any non-essential ports, only installs software from reliable sources, prohibits the Web browser from automatically executing active content and does not click on everything that has not disappeared on a count of three out of the mail client or from the desktop, actually has nothing to worry about in terms of malware under Linux.

Eli juurikin sitä, mistä aina puhutaan: pidä ne ohjelmat ajantasalla, järki päässä nettiä selatessa ja asenna ohjelmia vain luotettavista lähteistä, niin ei tarvitse huolehtia haittaohjelmista.

Muokkaus: Huomionarvoista minusta on myös, että eikös noista testatuista tuotteista useimmat olleet ensisijaisesti suunnattu yrityksiin eikä kuluttajille. Jotkut olivat vieläpä nimenomaan palvelimiin.

Ihan hyvinhän tuo ei-servereille tarkoitettu, ilmainen, Sophos Anti-virus for Linux pärjäsi



https://www.av-test.org/en/news/news-single-view/linux-16-security-packages-against-windows-and-linux-malware-put-to-the-test/#c23899


latauslinkki:
https://www.sophos.com/en-us/products/free-tools/sophos-antivirus-for-linux.aspx

[naturespirit]

Kannattaako uuden Ubuntun  kotikäyttäjän asentaa tuo Sophos Anti-virus for Linux
ohjelma kannetavalle koneelle? Ja miten asennus tulee tehdä eli kuinka esim.ohjelman
kuvake saadaan näkyviin ohjelmavalikkoon käyttöä varten?