Minulla ei kyllä ole juuri mitään asennettuna pakettivaraston ulkopuolelta. Tokihan Windows-maailmassa web-lähteiden käyttö ohjelmalähteenä on aivan eri luokkaa kuin Ubuntu-maailmassa - eihän Windowsissa ole mukana juuri mitään ja siitä puuttuu sellaisiakin jotka ovat pakollisia eikä niitä edes Ubuntussa tarvita.
Tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa. Windowsissa on sisäänrakennettuna uskomaton määrä työkaluja, jos vaan uskaltaa mennä mustalle ruudulle ja alkaa kokeilla. Kaikki on tietenkin kunnon ATK-nörttityyliin joko dokumentoitu taysin onnettomasti tai ei lainkaan. Nekin, jotka on dokumentoitu, on tehty lähes yhtä hirveällä kielellä, kuin ELY-keskuksen tiedotteet.
Mustalla ruudulla löytyy oleellisimmat työkalut koneen ja verkon hallintaan seka perusohjelmat yhteyksien luomiseen. Toki SSH ja SSHD puuttuvat, mutta eihän MS-maailmassa tarvitsekkaan ottaa yhteyksiä Linux-servereihin.
GUI-puolella perus-Windowsin perustyökaluilla pystyy tekemään yllättävänkin paljon, kunhan hieman itse tutkii asioita. Paint on yksi kätevimpiä piirtelyohjelmia. Notepad täysin kelvollinen koodi-editori, WordPad riittää useaan perus-tekstinkäsittelyyn. Erilaisia scriptaus-järjestelmiä on useampiakin.
Tähän on pakko sitten sanoa, että itse en pidä Windowsista. Siihen on kuitenkin ollut pakko paneutua, koska sitä joutuu ylläpitämään työkseen. Antipatiani periytyvät syvemmältä, kuin pikkunörttien lehdistä imetty leijunta. Jostain CP/M, CPM ja VMS:n ajoilta.
Noista viruksista sen verran, että ilmeisesti ainoa virustyyppi, joka tällä hetkellä vainoaa Linuxin peruskäyttäjää on Ruotsalainen virus: -"Koska emme osanneet kirjoittaa ohjelmaa, joka formatoisi kovalevysi, pyydämme sinua tekemään sen itse."
Virusta pahempi vaara on hyökkäys verkon kautta. Tähän ei ole muita lääkkeitä, kuin pitää palomuuri kiinni, kone näkymättömänä ja salasanat pitkinä.
Kuulin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan salasanan pituus on tärkeämpi tekijä, kuin sen sisältämien merkkien moninaisuus. Tämän mukaan salasana 'tamaonkauheanpitkasalsana' on vaikeampi murtaa, kuin 'P455w0rD'.
Myös käyttäjätunnus toimii salasananomaisesti. Joskus jopa varsinaista salasanaa tehokkaammin. Oman kokeiluni mukaan sshd:tä pommitetaan useimmin käyttäjätunnuksilla root, adm, games, eli niillä, jotka löytyvät yleensä group-fileestä, sekä selvillä nimillä joe, tina, jack... Käyttäjänimeksi kannattaa siis pistää vaikka chewbacka tai mxtplx, ellei omaperäisyys loista.
Kirjautumistarkistus pitää virittää hitaaksi. Jos käyttäjä joe antaa salasanansa väärin useita kertoja, pitää silmukkaan pistää joka kerta lisää viivettä. Itse en pidä hyvänä Ubuntun nykyistä tapaa estää kirjautuminen kokonaan, jos salasana on kirjoitettu liian monta kertaa väärin. Päivänä muutamana koneen todellinen root huomaa, ettei pääse enää koneelleen kuin takaportin kautta, kun joku hakkeri on ajanut laskurit tappiin. Tätä varten tietenkin jokaisella kunnon rootilla on myös varjopersoonallisuus 'vsdviophadf', jolla on kolmekymmentä seitsemän merkkiä pitkä salasana.
