Unity vai jotain muuta?

[Tomin]

Mitä tarkoitat tässä pikselitiheydellä? En ihan ymmärtänyt mitä kuvasuhteella on tekemistä pikselitiheyden kanssa.

Tarkoitukseni oli viitata siihen triviaaliin tosiasiaan, että FHD ei skaalaudu 19:10 kuvasuhteeseen. Tosiaan hieman sekaannusta omalta osaltani.

Aivan, mutta minusta on aivan hyväksyttävää jättää näytön reunoille mustat palkit.

Täytynee harkita tämän ketjun jakamista, kun aihe on vähän riistäytynyt käsistä. Näköjään tulisi vain muutaman postauksen aihe, joten harkitaan uudestaan, jos keskustelu jatkuu tähän suuntaan.

[Matzi]

Äänestin Unityn puolesta. Tämä alkaa tuntumaan mielenkiintoiselta, kun hieman pääsee sisälle. Onhan tämä joltain osin hieman sekava, mutta Jos niitä nyt päivityksissä korjataan niin, mikä ettei. Toimii hyvin omassa koneessani, ja muutama kämmi, mitä olen huomannut, ovat näytön edessä istuvan tekemiä, ei käyttiksen.

t.matti

[Maula]

Ehdottomasti gnome-shell.

Täällä voi seurata miten GNOME 3 / gnome-shell kehittyy:
https://github.com/gnome-design-team/gnome-mockups/

Pari viikkoa Unitya ja pari viikkoa Gnome Shelliä. Ääni menee selkeästi Gnome Shellille. Aivan loistava jo nyt, vaikka on vielä aivan alkutekijöissään.

XFCE ei enää taittunut minulle vaikka niin kuvittelin. KDE:tä en ole nähnytkään sitten Suse 10.2:n tjsp.

[jusssi]

Asentuu rinnalle. Ei poista Unityä. Voit kirjautumis ikkunassa vaihtaa istuntoa.

Have a Fun!

EDIT2:

Asensin toiseen koneeseen puhtaana ubuntu 11.10

Haluan siihen Gnome Shellin

Eli homma etenee näin:

Aptitude komento ei näemmä toimi, mutta onnistuu myös apt-get komennolla.

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get update ;sudo apt-get install gnome-shell

0 päivitetty, 39 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 0 päivittämätöntä.
Noudettavaa arkistoa 24,4 Mt.
Toiminnon jälkeen käytetään 80,5 M t lisää levytilaa.
Haluatko jatkaa [K/e]?

EDIT3:

Asennus onnistui.

Työpöydän istunto vaihdetaan siten, että salasana kentän oik.ylä.kul. => hammasrattaankuva.
(toi aikaisemmin mainitsemani ALT-T ei toimi tässä tapauksessa.)

Yes. Näin homma etenee.

Kokeilin em. komentoa ja kaikki näytti menevän hyvin. Otin Unityssä automaattikirjautumisen pois käynnistin koneen uudelleen. Käynnistyskentässä painoin hammasratasta ja valittavaksi tulivat:
Recovery Gonsole
Ubuntu
Ubuntu 2D
User Defined Session.

Kokeilin kaikkia paitsi tietysti Recoveryä ja aina avautui normaali Unity oikean sivupalkin kuvakkeineen.

Valikossa ei siis ollut Gnome Shelliä; vaatisiko ehkä jotain muutosta asetuksiin (3D?)

[Sami Lehtinen]

Koodia: [Valitse]

Monenlaista puhetta tässä ketjussa. Tässä muutaman päivän nyt oneric päivityksen jälkeen Gnomen kanssa tapelleena vedän vielä oman yhteenvetoni näistä asioista.

Unity

• Vasemman reunan valikko liian hidas
• Valikon muokattavuus täysin puutteellista
• Task bar tai vastaava kätevä mekanismi puuttuu
• Desktop Wall on ihan hyvä vaihtoehto. Mutta siihenkin on aivan turhaan laitettu hitaat transition vaiheet. Käytettävyys olisi parempi mikäli siirtymissä ei olisi mitään viivettä. Jostain syystä en saanut compizin asetuksista poistettua noita viiveitä nopeassa testissä.

Gnome shell

• Edelleen turhan isot kuvakkeet jne ainakin oletus konfigilla
• Turhaan palkit ylä ja ala-reunassa
• Tweak työkalu ei antanut palkkien säätmiseen lainkaan tarpellisia työkaluja.
• Tiedän että netissä on ohjeita joilla voi muokata kaikenlaisia konfiguraatio / xml / parametri fileitä ja skriptejä, joilla liittymää voi muuttaa. Mutta miksi tehdä asiat niin vaikeaksi, kun muutokset joita kaipaan on varsin yksinkertaisia. Pääasiassa haluan että hukataan vähemmän näyttöalaa ja silti kaikki tarpeelliset kontrollit on suhteellisen suoraan käytettävissä.

XFCE

• Juuri sitä mitä kaipaan, joskin pientä keskeneräisyyttä(?) on havaittavissa. Esim. koneen lukitsemisen jälkeen Unicode merkit eivät toimi salasanoissa. Balloon-tipit jotka tulee ruudun oikeaan yläreunaan näyttävät olevan vähän väärässä kohdassa jne. Pieniä asioita, mutta paljastavat että systeemi ei ole valmis ja loppuun asti hiottu. Juuri sellaisia ongelmia johon viittaan aivan viimeisessä osiossa.
• Kaikin puolin kattava ja helposti konfiguroitavissa oleva, vaikuttaa suhteellisen kevyeltä.

LXDE

• Testasin LXDE:n nopeasti ja näytti erittäin toimivalta ja kevyeltä. Kuten sanottu, muistuttaa paljon vanhoja Windowsseja. Toimivaksi todettu konsepti. Mikään uusi ominaisuus ei ole mielestäni ratkaisevasti parantanut käyttöjärjestelmä perus käyttöliittymää.
• Toisaalta, esim. erittäin marginaalisen käyttäjäkunnan omaavan Lubuntu:n käyttöä vastaan puhuu erittäin vahvasti viiminen kohta.
• Konfiguroitavuutta en edes testannut, koska kokoonpano oli jo valmiiksi fiksu ja käyttökelpoinen. Sitä tietenkin odottaisi kaikilta tuotteilta / ratkaisuilta.[/url]
  

KDE

• Raskas
• Käyttöliittymässä paljon turhaa karkkia, joka ei tehosta tuottavuutta millään tavalla, vaan hidastaa järjestelmän käyttöä.

Muita perusteita

• Mitä kauempana ollaan main streamista, sitä kehittymättömämpiä ratkaisut on ja sitä enemmän niissä on bugeja ja muita ongelmia. Ammatistani johtuen, olen ajoittain koriva myöten bugeja täynnä.
• Edellisen perusteella on siis järkevintä käyttää mainstreamia, mikäli se vain tarjoaa riittävän hyvän käytettävyyden. Sinänsä tämä on aika vahva argumentti koko Linux:ia vastaan työpöytäkäytössä.

Edit: Vähän päivittelin noita kohtia, kun tuli KDE ja LXDE testattua.

P.S. Pitää tähän vielä sanoa, että tämän säätämisen jälkeen arvostus sinänsä X:ää kohtaan on noussut huimasti. Kun vähän kokeilee erilaisia vaihtoehtoja näkee hyvin miten hienosti ja modulaarisesti tämä hässäkkä on kasattu. Monenlaisia komponentteja voi vaihtaa toisiin jne. Tällaisesta arkkitehtuurista ja modulaarisuudesta saa monen softan kohdalla vain haaveilla.

[Ganymedes]

Oikeastaan, yllättäen Unity.

Päätin tänään kokeilla virtuaalikoneessa 11.10 versiota - tuontantokoneissa pysyy 10.10 64-bit kunnes on joku syy päivittää.

Ensimmäinen vaikutelma Unitystä:

"Miten tähän saa oikean tietokoneen käyttöliittymän ja pääsee eroon tästä tabletti-versiosta?"

Käyttötarpeet Ubuntu-koneissa minulla ovat aika yksinkertaiset:

- nopea käynnistys ohjelmille, joita käyttää koko ajan
- looginen tapa hakea niitä ohjelmia, joita käyttää harvemmin (Windows/XP-sekamelskaa olen sujuvasti oppinut 15-vuodessa vihaamaan)
- useamman työpöydän sujuva käyttö (tätä Windowsin puutetta olen jo oppinut syvästi inhoamaan)
- järkevä tapa hakea käytössä olevia ohjelmia aktiiviseksi (Windows List)
- koneet eivät minulla ole erityisen hitaita eivätkä nopeita vaan välillä AMD-Dual-Core ... AMD-hidas Dual-Core

Tarkemmin kun katsoo ja käyttää Unityä, niin:

- nykyiset näytöt ovat laajakulmaisia, joten periaatteessa on parempi että menuja on laidoilla eikä sekä ylhäällä että alhaalla
- aina käytettävät ohjelmat saa helposti vasemmalla olevaan paneeliin ja turhat saa sieltä yhtä helposti pois
- harvemmin käytettävät ohjelmat jäävät kuitenkin tämän ylimmäisen "Ubuntu-valinnan", tai mikä sen nimi nyt on, muistiin, joten onhan tämäkin sinänsä kätevä tapa hakea näitä ohjelmia. Siinä on Search vielä lisäksi, joka toiminee sekin. Tämä tapa ei ole Gnome-2:n "hierarkiaan perustuva logiikka", mutta onhan tämä "joku logiikka" kuitenkin.

Ensimäiseksi tulee mieleen se, että miksi esim. Firefoxin kuvakkeen tarvitsee olla noin 9-kertaa isompi kuin mitä ylänauhan hyvin toimiva kuvake on Gnome 2:ssa? Toisaalta - tämä vasen laita on myös tämä Windows-lista, joten sen vuoksi kuvakkeiden pitää olla isohkoja, jotta tämä vasen paneeli toimii. Lienee myös räätälöitävissä.

- ohjelmien menut tulevat aina ylänauhaan, joten ei sekään ole varsinaisesti "turhan panttina", mikä ensimmäiseksi tulee mieleen. Oikeastaan aika nerokas keksintö. Tämä vapauttaa pystysuuntaista tilaa.

- status-bar on dynaaminen useissa ohjelmissa, jolloin sekään ei ole koko aikaa syömässä pystysuuntaista tilaa - hyvä oivallus.

Onhan tässä tietysti vielä asioita hukassa, kuten "Connect To Server", mutta varmaan se jostakin löytyy. Myös systeemimonitorin kuvakkeet olisi hyvä saada johonkin näkyviin - ehkä saakin.

[Sami Lehtinen]

Unity_ Lienee myös räätälöitävissä.

Kun kerran päädyit Unityyn, zekkaa tämä: MyUnity.

Unity toimii hyvin niin kauan kun sulla on auki selain ja about 4 ohjelmaa. Mutta sen jälkeen kun sulla on kehitystyökaut, pari yhteyttä muihin servereihin, jne yhteensä 10-20 ikkunaa / sovellusta, se ei vörki enää yhtä mukavasti. Tuossa yhteydessä nimenomaisesti tuo desktop wall olisi ihan loistava switching työkalu, mutta se on tehty typerästi hitaaksi.

Firefoxissa ei myöskään kannata unohtaa ctrl+shift+e komboa. Erittäin kätevä silloin kun tabeja on niin paljon ettei niistä tahdo enää löytää mitään.

MyUnityllä ei valitettavasti saa kustomoitua tuota käyttöliittymää tarpeeksi, eikä edes käyttämällä compizin asetuksia sen lisäksi.

Mint keskusteluun juuri avauduin: Sama Gnome 3 täälläkin. Ei hyvä. Noista käyttöliittymistä on poistettu olennainen ominaisuus eli kustomoitavuus. Kaikissa sovelluksissa tuo on ollut perussettiä ikuisuuden, mutta nyt se ollaan poistamassa käyttöliittymän tärkeimmiltä osa-alueilta. Ei voi kannattaa moista kehitystä millään.

Hyvissä softissa oli kustomoitavuutta jo ennen GUI aikaa. Mutta nyt peruutetaan oikein huolella, kokonaisia vuosikymmeniä.

[Ganymedes]

Joo, no, nuo olivat ensi vaikutelmia, en tiedä miten sitten pidemmän päälle asiat lutviutuvat, mutta tuskin minulla noin paljoa ohjelmia on kerrallaan auki. Firefoxissakin käytän sitten useampia instansseja eri käyttötarkoituksiin jos tabeja tarvitaan noin paljon.

MINTin käyttöliittymästä en löydä mitään hyvää Gnome 2:een nähden - se on vain XP:n suuntaan viety Gnome 2 ja niiltä osin mielestäni kaikki on väärin. Tosin sen saa melko helposti Ubuntumaiseksi Gnome 2:ksi - en nyt puhu varsinaisesti MINTin uusimmasta versiosta.

[vartsu]

Tässä kanssa itse käytellyt Unitya, vaatihan tämä hieman totuttelua...
Täytyy tosin sanoa että ei tää nyt niin huono ole kun sanotaan.
Suurin ongelma taitaa olla omien korvien välissä, --> muutos vastaisuus.
Onhan tässä näitä omia outouksia ja rajotteita mutta katsotaan mihin kehittyy.
Mielestäni kuitenkin selkeämpi kun Gnome shell.
No makuasioita kaikki tyynni. Katsellaan mitä mieltä ollaan hetken päästä 

[Matzi]

Mitä enemmän on Unity nyt ollut käytössä, niin edelleen siitä pitää enemmän ja enemmän.  Kun olen antanut koneen ääreen istahtaa sellaisia henkilöitä, joille yksistään windows on ainut oikea käyttis, niin jopa nyt tämän Unityn ääressä on herännyt mielenkiintoa ko. työpöytää kohtaan kuin myös linuxia.

t.matti

[eGetin]

Hehe, tulipahan aika positiivinen yllätys. Nyt kun sain Ubuntun toimintaan, oli aika väkertää Unityn tilalle jotakin muuta. Tarkoituksena oli kyllä aluksi laittaa XFCE, mutta mietin että samalla säädöllä voisi sitten laittaa LXDE:n pohjalle ja lähteä siitä kustomoimaan. Iloinen ylläri tulikin kun havaitsin kuinka näppärä tämä on jo ihan out-of-box (omaan makuuni), ja kuinka PALJON voi ikkunointimanagerilla olla vaikutusta käytön sujuvuuteen tehokkaallakin koneella.
Siinä missä Unityllä ihan peruskäyttökin tahmasi aika hullusti, LXDE:llä ei ehdi päästää napista edes irti kun selain räpsähtää jo ruudulle.

Erittäin hyvä lähtökohta siispä, tarkoituksena oli kuitenkin muuttaa tätäkin radikaalisti erilaiseksi, aika näyttää millaiseksi. Täytyy vain alkuun googlettaa vaihtoehtoja ja keinoja.

[Sami Lehtinen]

Tuossa voi olla Placebo efektiä. Mustakin Xfce tuntuu paljon nopeammalta kuin Unity. Lähinnä ainakin sen takia että juuri turhia animaatioita on karsittu. Mutta tähän keskusteluun kaksi tärkeää linkkiä:

1) Uudet Gnome 3 Shell laajennukset https://extensions.gnome.org/ Gnome-Shell laajennukset tulevat varamasti tarpeeseen.

2) Onko ne desktop managerit sittenkään niin erilaisia? http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=linux_desktop_vitals&num=1 Ikkunamagereiden erot tulevat varmasti esille, ainakin jos muisista on pulaa.

[Ganymedes]

Tuossa voi olla Placebo efektiä.
...

Voi hyvin olla.

Aina välillä ohjelmien ja työpöytien suunnittelijat tuovat "hienoja" animaatioita ja "miellyttäviä" transitioita eri tapahtumien välille, jotka näkyvät viiveinä. Osa Vistan vihaamisesta meni tähän piikkiin - ne sai kyllä pois, eikä järjestelmä tuntunut sen jälkeen yhtään hitaammalta kuin mikään muukaan (tarkoitan SP1 versiota, en alkuperäistä).

Se, että miksi yleensäkään tällaisia hidasteita suunnittelijat pitävät hienoina ja miksi osa käyttäjistä erittäin nopeasti oppii niitä vihaaman, menee varmasti käyttäytymistieteiden puolelle. Pitäisi selvittää miksi pehmeä transitio, tietyissä tapauksissa, aiheuttaa vihansekaista ärsytystä käyttäjässä - kuten minussa  .

Asiana tämä on "ikivanha". Muistan miten 90-luvun alussa tuli pelejä, joissa oli "pehmeät" siirtymiset toiminnosta toiseen. Ne olivat erittäin ärsyttäviä silloin. Tällainen tapa unohdettiin kuitenkin peleissä hyvin nopeasti.

Jostain syystä käyttäjä arvostaa sitä, että kun on päättänyt valita jonkun ja painaa hiiren nappia tämän jälkeen - uusi asia on HETI käytettävissä, mikäli mahdollista. Ehkäpä harkinta-aika on suhteellisen pitkä, aikomus niin vakaa ja haluttu lopputulos on jo aivoissa valmiina, että sen jälkeen ei haluta enää minkäänlaista viivettä eikä ajatuksia muualle vieviä (typeriä) animaatioita ja muuta "sumua" ruutuun.

Ehkäpä siinä vaiheessa kun hiirellä painaa nappia, aivot piirtävät jo valmiiksi seuraan ruudun mieleen. Jos ohjelma tahallaan tekee jotakin muuta kuin näyttää tämän lopputuloksen, seurauksena on vihansekainen ärsytys 

[Jantunen]

Tuossa voi olla Placebo efektiä.
...

Voi hyvin olla.

Aina välillä ohjelmien ja työpöytien suunnittelijat tuovat "hienoja" animaatioita ja "miellyttäviä" transitioita eri tapahtumien välille, jotka näkyvät viiveinä. Osa Vistan vihaamisesta meni tähän piikkiin - ne sai kyllä pois, eikä järjestelmä tuntunut sen jälkeen yhtään hitaammalta kuin mikään muukaan (tarkoitan SP1 versiota, en alkuperäistä).

Se, että miksi yleensäkään tällaisia hidasteita suunnittelijat pitävät hienoina ja miksi osa käyttäjistä erittäin nopeasti oppii niitä vihaaman, menee varmasti käyttäytymistieteiden puolelle. Pitäisi selvittää miksi pehmeä transitio, tietyissä tapauksissa, aiheuttaa vihansekaista ärsytystä käyttäjässä - kuten minussa  .

Asiana tämä on "ikivanha". Muistan miten 90-luvun alussa tuli pelejä, joissa oli "pehmeät" siirtymiset toiminnosta toiseen. Ne olivat erittäin ärsyttäviä silloin. Tällainen tapa unohdettiin kuitenkin peleissä hyvin nopeasti.

Nuo transitioefektit ja käytettävyys on sellainen tieteenala, jossa pitää olla T-O-D-E-L-L-A tarkkana mitä tekee. Oikein tehdyt efektit oikeasti parantavat käytettävyyttä, mutta väärin tehtynä ne lähinnä ärsyttävät. Toisaalta eri käyttäjillä on erilaisia kynnyksiä eri asioihin - siksipä pitää olla jonkinasteista konfiguroitavuutta.

Ajatellaan esim lukemista, eli pehmeä vieritys auttaa seuraamaan tekstiä, mutta toiset ihmiset ovat nopeampia hahmottamaan tekstiä, jolloin tarvitsevat vähemmän "apua" tuon transition muodossa kuin toiset. Samoin virtuaalityöpöydältä toiselle siirryttäessä vaikkapa näppäinkomennolla tekee pehmeän siirtymisen vierittämällä viewportin tilasta toiseen. Mikäli siirryt tyhjästä tilasta toiseen ja mitään visuaalista palautetta ei saada, et voi olla varma tapahtuiko mitään, tyyliin: yritit siirtyä kaikkein vasemmanpuoleisempaan työtilaan, mutta olitkin siellä jo valmiiksi. Vastaavanlaisia esimerkkejä voidaan kaivaa ihan mistä tahansa käytettävyyden osa-alueesta.

Oma näkemykseni on, että efektejä oikeastaan _pitää_ olla ihan oletuksenakin, kunhan ne on tehty palvelemaan jotain tarkoitusta. Jos joku haluaa kustomoida omaa käyttöliittymäänsä ja lisätä efektejä, tai toinen ottaa kaikki kilkkeet pois käytöstä niin siitä vaan, mutta oletuksena liittymän pitää palvella mahdollisimman suurta käyttäjäjoukkoa (lue: mahdollisimman harva joutuu mukauttamaan käyttöliittymää omiin tarpeisiinsa)

[Sami Lehtinen]

Samoin virtuaalityöpöydältä toiselle siirryttäessä vaikkapa näppäinkomennolla tekee pehmeän siirtymisen vierittämällä viewportin tilasta toiseen. Mikäli siirryt tyhjästä tilasta toiseen ja mitään visuaalista palautetta ei saada, et voi olla varma tapahtuiko mitään, tyyliin: yritit siirtyä kaikkein vasemmanpuoleisempaan työtilaan, mutta olitkin siellä jo valmiiksi. Vastaavanlaisia esimerkkejä voidaan kaivaa ihan mistä tahansa käytettävyyden osa-alueesta.

Been there, done that. Mutta sen kyllä mielestäni näkee taskbarin viewport monitorista. Olettaen että se on käytössä, sellainen versio josta sen näkee ja sopivasti konfiguroitu. Viimeisenä tietysti käyttäjän pitää vielä tajuta katsoa sitä. Sekään ei ole lainkaan itsestään selvää.

Mainitsinkin toisessa Unityä käsittelevässä langassa desktop wallin hitaudesta, se on suorastaan raivostuttavaa. Haluaisin että toimisi ihan instantisti. Klik, klik, alle 250 millisekunnissa vaihdettu mistä tahansa sovelluksesta toiseen sovelukseen ja vaikka eri työpöydälle.

Toinen asia jonka huomasin viimeisimmän päivityksen myötä muuttuneen on Evolutionin "Sending mail ..." ilmoitus. Miksi minun pitäisi odotella, että maili lähetetään? Miksen voi painaa send-napia ja välittömästi jatkaa hommiani. Evolution sentään osaa kuitenkin  ladata (ja koodata) liiteet valmiiksi viestiä kirjoitettaessa. Vanhemmissa mailisoftissa tuokin vaihe käynnistyi yleensä vasta siinä vaiheessa kun painoi sendiä. (Eudora) Varsinkin jos sattuu olemaan vielä vähän hitaampi SMTP serveri ja pistää kuittauksen Ok, send. Niin on käsittämättömän ärsyttävää odotella 20 sekuntia lähetystä. Toki voin klikata toiseen ikkunaan, mutta miksi haluaisin. Kyllä ne postit sieltä outboxista jossain vaiheessa kuitenkin lähtee. Softa saa kyllä varoittaa jos laatikossa on lähettämättömiä viestejä kun olen sitä sulkemassa. (Jos joku tietää mistä tuo asetus muutetaan saa kertoa, en nopealla parametrien skannauskella sitä mistään löytänyt.)

Mielestäni softat pitäisi tehdä niin, että kaikki mahdolliset turhat viiveet minimoidaan. Tietoa haetaan etukäteen järjestelmään ja sitä myös tallennetaan jälkikäteen. Käyttäjälle annetaan illusio välittömästä toiminnasta hyödyntämällä taustalla tapahtuvia toimintoja. mm. Joissain web-sovelluksissa ero on suorastaan käsittämättömän suuri, sen välillä tehdäänkö hyvä vai huono toteutus. Vielä jos sovellusta käytetään jostain kaukaa ja palvelimen yhteyden latenssit ovat suuremmat, ero kasvaa vielä valtavasti siitä mitä käyttäjät kokevat testiympäristössä jossa tyypillisesti latenssit ovat varsin marginaaliset.

Edit: Typo fixed.

[Ganymedes]

Voisiko tuota edellistä jotenkin summata sillä, että:

1.
Jos transitio/viive jotenkin pehmentää siirtymistä johonkin tuntemattomaan asiaan, niin homma on hyödyllistä. Erityisen hyödyllistä se on, jos transitio tuo jotakin todellista funktionaalisuutta, esim. yllä mainittu tekstin luettavuus pehmeässä vierityksessä.

2.
Siinä, että käyttäjä siirtyy johonkin asiaan, joka on hänelle täysin tuttu, viive tuntuu ärsyttävältä. Ja vielä ärsyttävämmältä se tuntuu, jos viive koetaan tahallaan tehdyksi.


Henkilökohtaiset asiat tietysti sitten vaikuttavat siihen, että tunteeko käyttäjä jo selkäytimellään mitä seuraavaksi tapahtuu, vai onko se aina yllätys.


Jos puhutaan asioista, jotka aivan oikeasti kestävät, Unity ei oikeastaan ole se pointti, kyse on jokaisen yksittäisen sovelluksen laadusta, käyttöideasta ja mahdollisuuksista jossakin yksittäisessä konfiguraatiossa. Tuskin Unity tätä lähtökohtaisesti muuttaa - tämän säikeen otsikko on Unity.

[Jaer]

Asentuu rinnalle. Ei poista Unityä. Voit kirjautumis ikkunassa vaihtaa istuntoa.

Have a Fun!

EDIT2:

Asensin toiseen koneeseen puhtaana ubuntu 11.10

Haluan siihen Gnome Shellin

Eli homma etenee näin:

Aptitude komento ei näemmä toimi, mutta onnistuu myös apt-get komennolla.

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get update ;sudo apt-get install gnome-shell

0 päivitetty, 39 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 0 päivittämätöntä.
Noudettavaa arkistoa 24,4 Mt.
Toiminnon jälkeen käytetään 80,5 M t lisää levytilaa.
Haluatko jatkaa [K/e]?

EDIT3:

Asennus onnistui.

Työpöydän istunto vaihdetaan siten, että salasana kentän oik.ylä.kul. => hammasrattaankuva.
(toi aikaisemmin mainitsemani ALT-T ei toimi tässä tapauksessa.)

Yes. Näin homma etenee.

Kokeilin em. komentoa ja kaikki näytti menevän hyvin. Otin Unityssä automaattikirjautumisen pois käynnistin koneen uudelleen. Käynnistyskentässä painoin hammasratasta ja valittavaksi tulivat:
Recovery Gonsole
Ubuntu
Ubuntu 2D
User Defined Session.

Kokeilin kaikkia paitsi tietysti Recoveryä ja aina avautui normaali Unity oikean sivupalkin kuvakkeineen.

Valikossa ei siis ollut Gnome Shelliä; vaatisiko ehkä jotain muutosta asetuksiin (3D?)

Joo, vaatii 3D tuetun näytönohjaimen ajurin.

Itsella Nvidian kortti

Lainaus:

NVIDIA-näytönohjaimen ajuri (julkaisun jälkeinen paivitys)  (Versio current-updates)
Ubuntu-kehittäjien testaama
Lisenssi: Suljettu

3D-ominaisuuksin varustettu suljettu grafiikka-ajuri NVIDIA-näytönohjaimille. Vaaditaan Unityn toimimista varten.

Tämä ajuri on vaadittu, jotta NVIDIA-näytönohjaimesi 3D-ominaisuudet voidaan hyödyntää täysin. Myös uudempien korttien 2D-ominaisuudet vaativat tätä ajuria.

Asenna tämä ajuri, jos aiot käyttää Unity-työpöytää, työpöytätehosteita tai muita sovelluksia, kuten pelejä, jotka

[JarTak]

Viimeiset puolivuotta on ollut mielessä, että pitäis joskus testata miten Cairo dockin Application menu käyttäytyy unity työpöydällä. Viimein sain aikaiseksi asentaa VmWarella Ubuntun 11.10 version ja onnistuneen Ubuntu asennuksen jälkeen asensin Cairo dockin. Ala puolella otettu kuva on otettu heti Cairon käynnistymisen jälkeen. Mielestäni ei ollenkaan hassumpi viritelmä. Menu on kuin entisestä Gnome kakkosesta.

[Heikki Ketoharju]

Oma ääneni menee kyllä Unitylle, sekä sitten Gnome kolmoselle. Olihan se Gnome 2 oikein näpsäkkä työpöytä, mutta tuossa keväällä kun olin Unityä käyttänyt kuukauden, ja sitten siirryin Gnome 2:een, niin huhhuh että oli kankeaa! Mikään ei tapahtunut helposti näppäimistöllä, ja ohjelmia joutui metsästämään valikosta avatakseen.

Unity on mahtava työpöytä, ja suunta tasan oikea! Nyt kun vielä konffiminen helpottuisi, ja vakaus lisääntyisi, niin se on siinä!

Gnome kolme on myös mainio. Käytin sitä musajärjestelmässäni soittaessani livenä, ja kyllä muuten oli näpsäkkä yhtä softaa käyttäessä! Ei hikannut yhtään ja toimi todella nopeasti ja luotettavasti. Suosittelen!

[Tomin]

Gnome 3:eenhan on nyt tulossa Shell Extensions ja mietin, että onnistuisikohan nuo tuoda myös Unitylle. Tuskin kannattaa jakaa tätä kovin voimakkaasti kahtia ellei se sitten ole jotenkin välttämätöntä (jos nuo ovat epäyhteensopivia).