Debianin asennuksesta.

[SuperOscar]

Pitääkö tuohon kääntää kerneli uudestaan että saa kaikki prosessoriytimet käyttöön.

Onko sellaisiakin jakeluja vielä?

On, esimerkiksi Gentoo.

Eikös tuon sanominen ole vähän redundanttia – käsittääkseni Gentoossa kaikki koneelle tuleva tavara käännetään nimenomaisesti sitä konetta varten, eli ytimen kääntäminen ei ole mikään normaalin käyttöönoton lisäksi tuleva juttu?

[Storck]

redundantti toisteinen, muualla esitettyä tietosisältöä toistava t. muutoin päällekkäinen ¶ Joskus redundantteja asioita sanotaan turhiksi, mutta asia ei ole niin yksinkertainen: toisteisuus voi osaltaan varmistaa sanoman oikean perillemenon tai järjestelmän toiminnan. Vrt. pleonasmi.

[SuperOscar]

redundantti toisteinen, muualla esitettyä tietosisältöä toistava t. muutoin päällekkäinen ¶ Joskus redundantteja asioita sanotaan turhiksi, mutta asia ei ole niin yksinkertainen: toisteisuus voi osaltaan varmistaa sanoman oikean perillemenon tai järjestelmän toiminnan. Vrt. pleonasmi.

Hahaa – melkeinpä samoja asioita toistin (!) tänään kirjallisen viestinnän kurssilla!

[Storck]

Hahaa – melkeinpä samoja asioita toistin (!) tänään kirjallisen viestinnän kurssilla!

  Oli pakko, niin outo sana iski silmään...

[SuperOscar]

Oli pakko, niin outo sana iski silmään...

Redundanttiko outo sana? Ai, ehkä olen itse siihen jo niin tottunut vuosien varrella, etten ajatellutkaan asiaa.

Kielitieteilijälle toki pleonasmi on vielä tutumpi, ja nimenomaan siitä tänään puhuin (eli että kielenhuolto ei tykkää esim. sanasta ”myöskin”, jossa on sama ilmaus pleonastisesti kahteen kertaan).

[noname]

Lukaisin vain jotain prosessoritukeen liittyvää debianin sivuilla ja siellä oli maininta ytimen kääntämisestä, mutta hienoa jos toimisi suoraan.


Debianilla on vaikeuksia tunnistaa näppäimistöäni oikein, asennan siis ensiin virtuaalikoneeseen.

[SuperOscar]

Lukaisin vain jotain prosessoritukeen liittyvää debianin sivuilla ja siellä oli maininta ytimen kääntämisestä, mutta hienoa jos toimisi suoraan.

Minulla ainakin löysi suoraan niin kannettavan (kaksi ydintä) kuin pöytäkoneen (kolme ydintä). Tai mikseipä ei – kai ero on yksi- ja moniytimisen eikä yksi-, kaksi-, jne.-ytimisen välillä.

Debianilla on vaikeuksia tunnistaa näppäimistöäni oikein, asennan siis ensiin virtuaalikoneeseen.

Asennusohjelmassako? Minulla myös kannettavassa käy aina niin, että graafisessa asennusohjelmassa ei voi käyttää kaikkia näppäimiä. Järkevää sääntöä en ole keksinyt sille, mitkä näppäimet toimivat, mitkä eivät – muistaakseni koneeni nimestä ”bahtin” pystyin kirjoittamaan vain ”btin” tai ”btn”. Mutta Debianissahan ensisijainen asennusohjelma on yhä se tekstipohjainen, joka myös tältä osin toimii.

[Lasse.]

Enpä ymmärrä miksi Debian ei ymmärtäisi useamman ytimen päälle. Ei siinä nyt NIIN vanha kernel ole. Squeezessa taitaa olla 2.6.32, joka on jo hyvin tuore. Itselläni on tosin Liquorix 2.6.36 käytössä. Lennystä en muista, eikä ole läppäri nyt tässä, että voisi tarkistaa.

Debianin asennuksesta ei kannata vääntää mitään salatiedettä, kun se ei sitä ole.
Squeeze toimii kivuttomasti tässä pääkoneessani (AMD Athlon X2 5000+, 4GB DDR2 ja RadeonHD 4850) ja Lenny toimii Thinkpadissa, jossa on Pentium M (1,8Ghz muistaakseni), 1,5GB RAM ja Radeon Mobility 7500.

Itse käytän aina sitä tekstipohjaista asennusta, kun ei se graafinen tarjoa mitään etuja sinänsä.

[SuperOscar]

Squeezessa taitaa olla 2.6.32, joka on jo hyvin tuore.

Oikein meni.

Debianin asennuksesta ei kannata vääntää mitään salatiedettä, kun se ei sitä ole.

Joo, asennus on periaatteessa aivan samanlainen kuin *buntujen ja muiden. Lähinnä vaivaa voi aiheuttaa politiikka, että suljettua softaa ei päästetä mukaan; ainakin Nvidian näyttöajurien asennus on varsinainen operaatio.

[Lasse.]

Itse tykkään noiden suljettujen ajureiden asennukseen käyttää sgfxi-skriptiä (http://smxi.org/site/install.htm#sgfxi).

Homma hoituu helposti ja vaivatta, ja toiminut hyvin. Osaa sekä nVidian että AMD/ATIn ajurit asentaa.