Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: noname - 23.11.10 - klo:07.37
-
Eli olisi pari kysymystä:
1.Mikä debianin versio kannattaa valita.
2.Onnistuuko asennus Ubuntun poistamalla ja wintoosan säilyttämällä, jos ubuntu on levyllä sda0 ja windown levyllä sda1.
-
1.Mikä debianin versio kannattaa valita.
Squeeze
2.Onnistuuko asennus Ubuntun poistamalla ja wintoosan säilyttämällä, jos ubuntu on levyllä sda0 ja windown levyllä sda1.
Onnistuu, mutta tarkista osiointinumerointi.
-
1.Mikä debianin versio kannattaa valita.
Squeeze
Minä olisin kyllä aina ensimmäiseksi suosittelemassa vakaata versiota. Tosin Squeeze eli 6.0 on nyt niin lähellä vakaaksi julistamista – se tapahtuu todennäköisesti päivänä minä hyvänsä –, että mrl586:n ehdotus hyväksyttäneen.
-
Jos nyt olen siis ymmärtänyt oikein debianista on ns. vakaita ja vähemmän vakaita versioita, jos asennan vakaan voinko helpohkosti päivittää epävakaaseen.
HUOM: myös toimivaan järjestelmään toisin kuin ubuntu.
ja vielä sellaista että pitääkö se Grub konffia jälkikäteen jos haluan poistaa ubuntun, ja pitää win ja debian.
Edit: ja millaiset tuet niissä versioissa on, ajallisesti.
-
Jos nyt olen siis ymmärtänyt oikein debianista on ns. vakaita ja vähemmän vakaita versioita, jos asennan vakaan voinko helpohkosti päivittää epävakaaseen.
Noin päin kai onnistuu, toisin päin voi olla vaikeampaa (koska monessa tapauksessa pitäisi päivittää vanhempiin versioihin). Käsittääkseni vaaditaan /etc/apt/sources.list-tiedoston (tai mahdollisten /etc/apt/sources.list.d-kansion tiedostojen) päivittäminen niin, että esim. sanan stable (vakaa) tilalle vaihtaa sid (epävakaa), jonka jälkeen ajetaan pääkäyttäjäoikeuksin ”apt-get update; apt-get dist-upgrade”.
HUOM: myös toimivaan järjestelmään toisin kuin ubuntu.
Noinhan se periaatteessa Ubuntussakin tapahtuu.
ja vielä sellaista että pitääkö se Grub konffia jälkikäteen jos haluan poistaa ubuntun, ja pitää win ja debian.
En oikein tajunnut, mitä kysyt, mutta yleensä asennusohjelma asentaa Grubin, jonka jälkeen mahdollisesti sitä voi joutua käsin puukottamaan, jollei kaikki mennyt, kuten itse haluaa.
Edit: ja millaiset tuet niissä versioissa on, ajallisesti.
Debiania tuetaan hyvin pitkään. Täsmällistä aikarajaa ei taida olla, vai löytääkö joku tiedon?
-
Minä olisin kyllä aina ensimmäiseksi suosittelemassa vakaata versiota. Tosin Squeeze eli 6.0 on nyt niin lähellä vakaaksi julistamista – se tapahtuu todennäköisesti päivänä minä hyvänsä –, että mrl586:n ehdotus hyväksyttäneen.
Debianissa vakaaksi julistaminen on hyvin pitkä prosessi ja se on oikeasti vakaa silloin. Villi veikkaus on että debianin vakaassa versiossa on 3 vuotta vanhemmat versiot kuin ubuntun vakaassa versiossa.
Debianissahan branchit on stable (vakaa), testing (testaus) ja unstable (epävakaa). Itse vielä kun käytin debiania menin käytin monesti unstable-versiota, ja hyvin sekin toimi...
-
Minulla on Squeeze ajossa, eikä ongelmia. Suosittelen tuoreempien ohjelmaversioiden ja uudemman kernelin vuoksi.
-
Tuo kysymys Grubista oli hieman aiheeton.
Minkälainen osiointi olisi hyvä 500gb-levylle, siis paljonko pitää jäädä muualle kuin homelle.
-
Minkälainen osiointi olisi hyvä 500gb-levylle, siis paljonko pitää jäädä muualle kuin homelle.
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Mutta jos lähdetään siitä, paljonko juurihakemisto tilaa tarvitsee, 20 Gt on minusta jo täysin tarpeeksi: olen taannoin saanut esim. Mythbuntun hyvin sopimaan 6 Gt kiintolevylle. Väliaikaistiedostoja varastoiva /var voi tosin joskus esim. DVD:itä polttaessa tosin kasvaa yli äyräiden, joten jos harrastat sellaista, pane 10 Gt lisää.
-
Minulla on Squeeze ajossa, eikä ongelmia. Suosittelen tuoreempien ohjelmaversioiden ja uudemman kernelin vuoksi.
Onko joitain erityisiä etuja, noin jokapäiväisessä käytössä?
-
Minulla on Squeeze ajossa, eikä ongelmia. Suosittelen tuoreempien ohjelmaversioiden ja uudemman kernelin vuoksi.
Onko joitain erityisiä etuja, noin jokapäiväisessä käytössä?
Tarvitsisin kai uudehkon vesion, pari peliä vaatii linuxin vuodelta 2010.
-
Tuo kysymys Grubista oli hieman aiheeton.
Minkälainen osiointi olisi hyvä 500gb-levylle, siis paljonko pitää jäädä muualle kuin homelle.
Monenlaista vastausta on tuohopn annettu.
Itse noudatan kaavaa:
/ n. 10 - 20 Gb
swap 1 - 2 Gb
loput /home
-
Laittelen varmuuden vuoksi sen 30gb, ei ole levytila mitenkään kortilla.
debian.ogrgin lataussivulla on jotain manintaa beta-versiosta, tarkoittaako tuo siis että squeeze on testattava jakeluversio.
-
Tarvitsisin kai uudehkon vesion, pari peliä vaatii linuxin vuodelta 2010.
Tarkoitetaankohan tuolla kerneliä, kirjastoja vai mitä ? Tuolla kriteerillä varovasti arvioiden kyllä ainoastaan Debian unstable tai Ubuntu 10.04/10.10, tms. todella tämänvuotinen tulee kysymykseen.
T:Jallu59
-
Laittelen varmuuden vuoksi sen 30gb, ei ole levytila mitenkään kortilla.
Se on tietysti itsestä kiinni, mutta minulla on 20 Gt juuriosio myös pöytäkoneessa, jossa on 2,25 teraa (1,5 Tt + 750 Gt levyt) levytilaa :)
-
Pitääkö tuohon kääntää kerneli uudestaan että saa kaikki prosessoriytimet käyttöön.
-
Pitääkö tuohon kääntää kerneli uudestaan että saa kaikki prosessoriytimet käyttöön.
Onko sellaisiakin jakeluja vielä? Ei, kyllä ainakin 6.0 beta 1, jota kokeilen pöytäkoneelle juuri eilen, löysi välittömästi kaikki kolme ydintä.
-
Väliaikaistiedostoja varastoiva /var voi tosin joskus esim. DVD:itä polttaessa tosin kasvaa yli äyräiden
Hups, ei tullut mieleenikään tuo. Laitoin juuri 5 G kokoisen juuren (/) yhteen koneeseen ja homen (/home) erikseen. Täytyy korjata tuo juuri minimi 10 G kokoiseksi.
-
Hups, ei tullut mieleenikään tuo. Laitoin juuri 5 G kokoisen juuren (/) yhteen koneeseen ja homen (/home) erikseen. Täytyy korjata tuo juuri minimi 10 G kokoiseksi.
Toinen vaihtoehto on tietenkin asettaa poltto-ohjelman väliaikaiskansio jonnekin muualle, jos mahdollista. (Ainakin K3b:ssa on mahdollista, esim. Braseroa en ole käyttänyt enkä siis tiedä.)
-
Pitääkö tuohon kääntää kerneli uudestaan että saa kaikki prosessoriytimet käyttöön.
Onko sellaisiakin jakeluja vielä?
On, esimerkiksi Gentoo.
-
Pitääkö tuohon kääntää kerneli uudestaan että saa kaikki prosessoriytimet käyttöön.
Onko sellaisiakin jakeluja vielä?
On, esimerkiksi Gentoo.
Eikös tuon sanominen ole vähän redundanttia – käsittääkseni Gentoossa kaikki koneelle tuleva tavara käännetään nimenomaisesti sitä konetta varten, eli ytimen kääntäminen ei ole mikään normaalin käyttöönoton lisäksi tuleva juttu?
-
redundantti toisteinen, muualla esitettyä tietosisältöä toistava t. muutoin päällekkäinen ¶ Joskus redundantteja asioita sanotaan turhiksi, mutta asia ei ole niin yksinkertainen: toisteisuus voi osaltaan varmistaa sanoman oikean perillemenon tai järjestelmän toiminnan. Vrt. pleonasmi.
-
redundantti toisteinen, muualla esitettyä tietosisältöä toistava t. muutoin päällekkäinen ¶ Joskus redundantteja asioita sanotaan turhiksi, mutta asia ei ole niin yksinkertainen: toisteisuus voi osaltaan varmistaa sanoman oikean perillemenon tai järjestelmän toiminnan. Vrt. pleonasmi.
Hahaa – melkeinpä samoja asioita toistin (!) tänään kirjallisen viestinnän kurssilla! :D
-
Hahaa – melkeinpä samoja asioita toistin (!) tänään kirjallisen viestinnän kurssilla! :D
;) Oli pakko, niin outo sana iski silmään...
-
;) Oli pakko, niin outo sana iski silmään...
Redundanttiko outo sana? Ai, ehkä olen itse siihen jo niin tottunut vuosien varrella, etten ajatellutkaan asiaa.
Kielitieteilijälle toki pleonasmi on vielä tutumpi, ja nimenomaan siitä tänään puhuin (eli että kielenhuolto ei tykkää esim. sanasta ”myöskin”, jossa on sama ilmaus pleonastisesti kahteen kertaan).
-
Lukaisin vain jotain prosessoritukeen liittyvää debianin sivuilla ja siellä oli maininta ytimen kääntämisestä, mutta hienoa jos toimisi suoraan.
Debianilla on vaikeuksia tunnistaa näppäimistöäni oikein, asennan siis ensiin virtuaalikoneeseen.
-
Lukaisin vain jotain prosessoritukeen liittyvää debianin sivuilla ja siellä oli maininta ytimen kääntämisestä, mutta hienoa jos toimisi suoraan.
Minulla ainakin löysi suoraan niin kannettavan (kaksi ydintä) kuin pöytäkoneen (kolme ydintä). Tai mikseipä ei – kai ero on yksi- ja moniytimisen eikä yksi-, kaksi-, jne.-ytimisen välillä.
Debianilla on vaikeuksia tunnistaa näppäimistöäni oikein, asennan siis ensiin virtuaalikoneeseen.
Asennusohjelmassako? Minulla myös kannettavassa käy aina niin, että graafisessa asennusohjelmassa ei voi käyttää kaikkia näppäimiä. Järkevää sääntöä en ole keksinyt sille, mitkä näppäimet toimivat, mitkä eivät – muistaakseni koneeni nimestä ”bahtin” pystyin kirjoittamaan vain ”btin” tai ”btn”. Mutta Debianissahan ensisijainen asennusohjelma on yhä se tekstipohjainen, joka myös tältä osin toimii.
-
Enpä ymmärrä miksi Debian ei ymmärtäisi useamman ytimen päälle. Ei siinä nyt NIIN vanha kernel ole. Squeezessa taitaa olla 2.6.32, joka on jo hyvin tuore. Itselläni on tosin Liquorix 2.6.36 käytössä. Lennystä en muista, eikä ole läppäri nyt tässä, että voisi tarkistaa.
Debianin asennuksesta ei kannata vääntää mitään salatiedettä, kun se ei sitä ole. :)
Squeeze toimii kivuttomasti tässä pääkoneessani (AMD Athlon X2 5000+, 4GB DDR2 ja RadeonHD 4850) ja Lenny toimii Thinkpadissa, jossa on Pentium M (1,8Ghz muistaakseni), 1,5GB RAM ja Radeon Mobility 7500.
Itse käytän aina sitä tekstipohjaista asennusta, kun ei se graafinen tarjoa mitään etuja sinänsä.
-
Squeezessa taitaa olla 2.6.32, joka on jo hyvin tuore.
Oikein meni.
Debianin asennuksesta ei kannata vääntää mitään salatiedettä, kun se ei sitä ole. :)
Joo, asennus on periaatteessa aivan samanlainen kuin *buntujen ja muiden. Lähinnä vaivaa voi aiheuttaa politiikka, että suljettua softaa ei päästetä mukaan; ainakin Nvidian näyttöajurien asennus on varsinainen operaatio.
-
Itse tykkään noiden suljettujen ajureiden asennukseen käyttää sgfxi-skriptiä (http://smxi.org/site/install.htm#sgfxi).
Homma hoituu helposti ja vaivatta, ja toiminut hyvin. Osaa sekä nVidian että AMD/ATIn ajurit asentaa.