Äänestys

Onko linux (kernel) pelkkä ydin vai koko käyttis?

Linux (kernel) on käyttis eli monoliittinen ydin
Linux (kernel) on pelkkä ydin eli mikroydin

Kirjoittaja Aihe: Linuxin viilaamista  (Luettu 39803 kertaa)

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Linuxin viilaamista
« : 13.10.10 - klo:00.40 »
Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux kerneli on ubuntussa käyttis. Teetkö Linux käyttikselle tuota softaa vai teetkö vain ubuntu distrolle sitä softaa?

Tutustu LSB standardiin ja tee sen mukainen binaari jos haluat itse tehdä binäärit avaamatta lähdekoodia. Toimii sitten jokaisessa distrossa joka noudattaa LSB standardia. Nyt on aika turha kun vain ubuntulle tehty paketointi joka on todella  avoimen lähdekoodin yhteisöä kohtaan.
Toine vaihtoehto olisi kääntää jokaiselle distrolle omat paketit mutta se tulee hyvin vaivalloiseksi nopeesti joten LSB on se ainoa helppo ratkaisu jos haluaa mitään pistää yhteisölle takaisin suljettuna koodina. Ja muista myös sitten että miten lisenssit toimivat.

Olisi vain kiva että muiden distrojen käyttäjät voisivat nauttia tuollaisista sovelluksista ilman että ubuntua käyttävät alkaa rakentelemaan jotain suljettua distroa.

[topicin vaihto]
« Viimeksi muokattu: 19.10.10 - klo:14.18 kirjoittanut Fri13 »

osa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 23
    • Profiili
    • Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #1 : 13.10.10 - klo:11.06 »
Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux kerneli on ubuntussa käyttis. Teetkö Linux käyttikselle tuota softaa vai teetkö vain ubuntu distrolle sitä softaa?

Meni väärin.

Ubuntu on nimenomaan käyttöjärjestelmä. Sen ydin on Linux kernel, mutta se ei itsessään ole käyttöjärjestelmä (eikä se toimi yksinään), vaan se ja Ubuntu-jakelun mukanatulevat varusohjelmat tekevät yhdessä käyttöjärjestelmän.

Eli lyhyesti:

-Linux ei ole käyttöjärjestelmä, vaan ainoastaan käyttöjärjestelmän ydin
-Ubuntu on yksi Linux-ydintä hyödyntävä käyttöjärjestelmä

Ihan samalla tavalla esimerkiksi Fedora on yksi Linux-pohjaisista käyttöjärjestelmistä.

Täsmälleen samalla logiikalla myös Windows on käyttöjärjestelmä ja Windowsin kernel.dll (tai mikä sen nimi onkaan) ei taas ole muuta kuin ydin (oikeastaan osa siitä).

Softaa taas tehdään hyödyntäen käyttöjärjestelmän tarjoamia rajapintoja (jotka voivat poiketa eri jakeluissa), jotka ovat hyvin harvoin suoraan kernel-kutsuja!
Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
http://www.osacademy.org
Koko Maailma on Avoin!

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #2 : 13.10.10 - klo:14.40 »
Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux kerneli on ubuntussa käyttis. Teetkö Linux käyttikselle tuota softaa vai teetkö vain ubuntu distrolle sitä softaa?

Meni väärin.


Sinulla meni väärin. Mutta se ei kuulu tähän ketjuun.

osa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 23
    • Profiili
    • Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #3 : 13.10.10 - klo:15.57 »
Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux kerneli on ubuntussa käyttis. Teetkö Linux käyttikselle tuota softaa vai teetkö vain ubuntu distrolle sitä softaa?

Meni väärin.


Sinulla meni väärin. Mutta se ei kuulu tähän ketjuun.

Ei tosiaan kuulu ketjuun, mutta laitappa minulle linkki käyttöjärjestelmään, missä on pelkkä "/boot/vmlinuz-<versio>" -tiedosto eikä mitään muuta.

Toimiiko?

Edit:

Mitä sanotaankaan täällä:
http://wiki.ubuntu-fi.org/Esittely

ja täällä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux

« Viimeksi muokattu: 13.10.10 - klo:16.01 kirjoittanut osa »
Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
http://www.osacademy.org
Koko Maailma on Avoin!

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #4 : 13.10.10 - klo:21.31 »

Toimiiko?

Toimii jos ei ole linkkinä vaan pakattuna binäärinä.


Lainaus
Mitä sanotaankaan täällä:
http://wiki.ubuntu-fi.org/Esittely

ja täällä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux

Molemmissa aivan liikaa väärää tietoa vähien oikeiden tietojen seassa ja suoranaisia valheita mitkä ovat valtaosin poliittisia eikä perustu mitenkään käyttöjärjestelmien tekniseen toimintaan.
« Viimeksi muokattu: 13.10.10 - klo:21.34 kirjoittanut Fri13 »

osa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 23
    • Profiili
    • Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #5 : 14.10.10 - klo:10.40 »
Toimii jos ei ole linkkinä vaan pakattuna binäärinä.

Miten se toimii? Onko linkkiä, josta voi ladata tuollaisen jotta voin kokeilla?

Molemmissa aivan liikaa väärää tietoa vähien oikeiden tietojen seassa ja suoranaisia valheita mitkä ovat valtaosin poliittisia eikä perustu mitenkään käyttöjärjestelmien tekniseen toimintaan.

Millä perusteilla väärää tietoa? Mitkä mielestäsi ovat valheita? Aika kova syytös meinaan.. Varmaan ubuntu-suomikin on kiinnostunut tietämään mitä heidän sivuillaan valehdellaan ja vääristellään.


Suurin osa Linux-_pohjaisista_ käyttöjärjestelmistä ei nimenomaan käytä nimessään enää termiä Linux, jotta tätä yleistä väärinkäsitystä vältettäisiin. Tämä käytäntö näkyy myös Ubuntussa tai Fedorassa, joita kumpaakaan ei siis kutsuta Linux Ubuntu jakeluksi tai Linux Fedora jakeluksi, vaan yksinkertaisesti Ubuntuksi tai Fedoraksi. Sama kaava on käytössä lähes kaikissa.

Linux ei siis itsessään ole käyttöjärjestelmä, vaan ainoastaan käyttöjärjestelmän ydin ja käyttöjärjestelmän mahdollistava komponentti monien muiden käyttöjärjestelmään kuuluvien osien lisäksi. Näitä muita osia ovat olennaisesti ainakin seuraavat:

firmware, joka liittää käyttöjärjestelmään laitetason (Linux pohjaisissa: /sys)
utilities, jotka antavat käyttöjärjestelmälle käyttäjätason (Linux pohjaisissa: /bin)
libraries, jotka antavat (ohjelmointi ja kommunikointi)rajapinnat ylemmällä tasolla (Linux pohjaisissa: /lib)

Näinollen itse kernel näkyy käyttöjärjestelmälle ainoastaan toimintoja mahdollistavana ja välttämättömänä "kommunikaatiokanavana" ja "liitospisteenä" eri osioiden välillä. Ilman näitä muita tärkeitä komponentteja ei ole käyttöjärjestelmää vaan on ainoastaan raakile, jonka päälle voi luoda käyttöjärjestelmän.
Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
http://www.osacademy.org
Koko Maailma on Avoin!

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #6 : 14.10.10 - klo:11.57 »
Kukapa nämä termit tosiaan määrittelee ja sanoo mikä on oikein ja mikä väärin? Ainakin IT-populaarikulttuurissa tuntuu joskus, että mitä hyvänsä saa nimittää miksikä hyvänsä ilman, että kukaan "huomaa" mitään - tyhmät eivät huomaa mitään ja viisaat osaavat olla vaiti, kuten Suomessa kuuluu perinteisesti tehdä.

Käyttöjärjestelmästä kirjoitetaan suomenkielisessä Wikipediassa näin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4

Toisessa paikassa taasen kirjoitetaan näin (tähän viitattiin yllä):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux

Tämä jälkimmäinen artikkeli aloittaa itse ristiriidan jo 4. sanassaan joka johtaa ensin mainittuun paikkan. Nämä kirjoitelmat ovat vakavasti ristiriidassa keskenään.

Jos Ubuntu on käyttöjärjestelmä, niin MahJoong on sitten käyttöjärjestelmän osa. Mielestäni tämä on kyllä hivenen käyttöjärjestelmä sanan h...raamista, eh. kaupallistamista.

Kieltämättä "Ubuntu käyttöjärjestelmä" kuulostaa paljon paremmalta kuin "Ubuntu - Linux-pohjainen jakelu"  ::)   Ensimmäisestä tulee vakavasti otettavan tuotteen vaikutelma, jälkimmäinen kuulostaa vain joltakin "eräältä projektilta".
« Viimeksi muokattu: 14.10.10 - klo:12.03 kirjoittanut Ganymedes »

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3766
  • Tänään täällä, huomenna poissa
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #7 : 14.10.10 - klo:12.55 »
Ainakin IT-populaarikulttuurissa tuntuu joskus, että mitä hyvänsä saa nimittää miksikä hyvänsä ilman, että kukaan "huomaa" mitään

Ainoa järkevä ratkaisuhan on myöntää, että käyttöjärjestelmä-sanan merkitys on kontekstisidonnainen. Jos kysytään ”Mikä käyttöjärjestelmä koneessasi on?”, vastaus ei ole ”2.6.35-22-generic” vaan ”64-bittinen Kubuntu 10.10”, koska se kertoo kysyjälle riittävästi: 64-bittinen Linux-ydin 2.6.x-sarjasta, GNUn userland, KDE. Pelkkä ydin puolestaan voi riittää vastaukseksi ohjelmoijalle, jonka täytyy miettiä, toimiiko binaari jossakin ympäristössä.

Tietenkin aina piisaa niitä, jotka takovat lusikalla pöytää ja huutavat ”lusikka on lusikka on lusikka” (tositarina eräästä suomalaisesta professorista!), koska eivät ymmärrä kielellisten merkitysten suhteellisuutta ja tilanteisuutta.
openSUSE Leap 15.3 (pöytäkone 1 & kannettavat 1–3), openSUSE Tumbleweed (pöytäkone 2), Ubuntu 20.04 LTS (RPi 2 B), Windows 10 (työkannettava)

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #8 : 14.10.10 - klo:13.08 »
...
Tietenkin aina piisaa niitä, jotka takovat lusikalla pöytää ja huutavat ”lusikka on lusikka on lusikka” (tositarina eräästä suomalaisesta professorista!), koska eivät ymmärrä kielellisten merkitysten suhteellisuutta ja tilanteisuutta.

No, ehkä lusikoista puhuttaessa, mutta silloin kun puhutaan uusista teknologioista tai miksei vanhoistakin on erittäin *huono idea* se, että termit tarkoittavat eri päivinä eri asioita - puhumattakaan siitä, että kirjoitetun teknologiaa käsittelevän lauseen merkitys muuttuu "järkeväksi" vasta vastaanottajan päässä.

Ei ehdi kirjoittaa pidempää perustelua, kun pitää tänään tehdä vielä käyttöjärjestelmäpäivitys = pitää vaihtaa Sudoku-ohjelma uudempaan Ubuntussa  ;D .

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3766
  • Tänään täällä, huomenna poissa
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #9 : 14.10.10 - klo:13.48 »
silloin kun puhutaan uusista teknologioista tai miksei vanhoistakin on erittäin *huono idea* se, että termit tarkoittavat eri päivinä eri asioita - puhumattakaan siitä, että kirjoitetun teknologiaa käsittelevän lauseen merkitys muuttuu "järkeväksi" vasta vastaanottajan päässä.

Tarkka toki on aina hyvä olla, mutta näin kieli vain toimii. Jos joku pyytää sinua asentamaan koneelleen uuden käyttöjärjestelmän, kyllä sinun on tajuttava, ettei riitä alustaa levyä ja kopioida sinne /boot/vmlinuz*-tiedostoa. Tai jos olet itse yhteydessä johonkuhun ohjelmoijaan ja hän kysyy käyttöjärjestelmääsi, ”Linux” ei ole riittävä vastaus, luultavasti ei ”Linux 2.6.x”:kään, ellei kyseinen ohjelma ole sitten jokin laiteajuri.
openSUSE Leap 15.3 (pöytäkone 1 & kannettavat 1–3), openSUSE Tumbleweed (pöytäkone 2), Ubuntu 20.04 LTS (RPi 2 B), Windows 10 (työkannettava)

osa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 23
    • Profiili
    • Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #10 : 14.10.10 - klo:16.25 »
silloin kun puhutaan uusista teknologioista tai miksei vanhoistakin on erittäin *huono idea* se, että termit tarkoittavat eri päivinä eri asioita - puhumattakaan siitä, että kirjoitetun teknologiaa käsittelevän lauseen merkitys muuttuu "järkeväksi" vasta vastaanottajan päässä.

Tarkka toki on aina hyvä olla, mutta näin kieli vain toimii. Jos joku pyytää sinua asentamaan koneelleen uuden käyttöjärjestelmän, kyllä sinun on tajuttava, ettei riitä alustaa levyä ja kopioida sinne /boot/vmlinuz*-tiedostoa. Tai jos olet itse yhteydessä johonkuhun ohjelmoijaan ja hän kysyy käyttöjärjestelmääsi, ”Linux” ei ole riittävä vastaus, luultavasti ei ”Linux 2.6.x”:kään, ellei kyseinen ohjelma ole sitten jokin laiteajuri.

Juuri noin.

Yksi oleellinen ero on siinä, että vmlinuz-XXXX ladataan vasta (minkä tahansa) boot-loaderin kautta. Sellaisenaan se ei siis toimi, vaan vaatii muita komponentteja toimiakseen. Suoraan BIOS:sta en ole nähnyt vielä yhdenkään Linuxin boottaavan koska kernel ei käsittääkseni sisällä mitään käynnistyskäskyjonon hallintaa.

Jo pelkästään tämä peruste riittää sanomaan, että Linux ei itsessään ole käyttöjärjestelmä, vaan ainoastaan sen mahdollistava ja "Linux-pohjaisissa" pakollinen komponentti (=ydin=kernel).

Juuri näiden väärinkäsitysten (tässä toki hieman extreame juttu) vuoksi me Open Source Academy:ssä opetamme ihmisille standardia tapaa toimia ja sen sivussa myös sitä, että jokainen puhuu asiasta sen samalla ja oikealla nimellä!

Tervetuloa vaan kursseillemme, jossa selvitetään monta muutakin väärinymmärrettyä asiaa. Linkkihän näkyy tuossa alla.
Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
http://www.osacademy.org
Koko Maailma on Avoin!

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #11 : 14.10.10 - klo:16.48 »
...
Tarkka toki on aina hyvä olla, mutta näin kieli vain toimii. Jos joku pyytää sinua asentamaan koneelleen uuden käyttöjärjestelmän, kyllä sinun on tajuttava, ettei riitä alustaa levyä ja kopioida sinne /boot/vmlinuz*-tiedostoa. Tai jos olet itse yhteydessä johonkuhun ohjelmoijaan ja hän kysyy käyttöjärjestelmääsi, ”Linux” ei ole riittävä vastaus, luultavasti ei ”Linux 2.6.x”:kään, ellei kyseinen ohjelma ole sitten jokin laiteajuri.

En oikeastaan niinkään välitä siitä, että mitä puhekielessä kukakin tekee. Mutta jos teknologioiden merkitystä aletaan luotaamaan ihmisen psyykkeen kautta, kuten tuolla yllä tehdään, niin ollaan kyllä aika kaukana teknologian varsinaisesta merkityksestä.

Jos tällä polulla edetään, niin *todella* viksu kehittäjä ymmärtäisi jo 5 minuutin jälkeen, ettei tuonkaltaiselta tyypiltä kannata mitään kernelin numeroja kyselläkään. Sen paljastaisi jo non-verbaalinen viestintä ... miten pitkälle tässä teknologian merkityksettömyydessä oikein pitää edetä? Oikeasti, kyllä teknologian PITÄÄ tarkoittaa jotakin ilman tulkitsevaa psykologia. Ei sille, että teknologiasta tehdään epätiedettä vain sen takia että se on näin mukavampaa, löydy mitään oikeita perusteita. Mielestäni tällaista epätieteellistä hömppää on kaikki mediat pullollaan muutoinkin, mutta tieteelliseen maailmankuvaan perustuvaa tarkkaa tiedottamista valitettavan vähän.

IT-teknologia on niin nuorta ja rajusti kehittyvää, joten on sinänsä ihan ymmärrettävää, että käsitteetkin ovat kehittyviä ja silloin ristiriitaisia. Tosin ei siihen mitään kursseja tarvita, jotta ymmärtää, että Wikipedian (onko joitain muuta auktoriteettia?) artikkelit koskien Linuxia ja Käyttöjärjestelmää, ovat perustavalla tavalla ristiriitaiset (viittasin niihin edellä) heti jo 4. sanasta lähtien.

Lähinnä minua tässä kuitenkin kiinnostaa vain se, että kaupallisesti näitä epäselviä käsitteitä hyödynnetään pehmittämään ostajien päätä ... ja toimittajat ovat monesti ulkona kuin lumiukot ja kirjoittavat mitä heille syötetään. En niinkään ole huolissani siitä, että ihmiset jotka kuitenkin näistä asioista lähtökohtaisesti ymmärtävät, käyttävät joskus käsitteitä eri tavalla - kunhan asia vain tulee selväksi. Joku voisi ottaa tiukemmankin kannan.

raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #12 : 14.10.10 - klo:17.30 »
Kukapa nämä termit tosiaan määrittelee ja sanoo mikä on oikein ja mikä väärin?

Tulipas nyt niin mielenkiintoinen aihe tästä tyypillisestä väärinkäsityksestä että piti ihan kirjautua tännekkin vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.

Aloitetaanpa tästä kysymyksestä sitten että kuka sen määrittelee. Siihen on hyvin helppo vastaus. Sen määrittelee tekniikka. Aivan kuten fysiikan, kemian tai matematiikan määrittelee tiede. Oli kyse vaikka polttomoottorin kehittelystä tai käyttöjärjestelmän kehittelystä, tieteellä osataan selittää miten kaikki toimii. Nuo ovat ihmisten luomuksia ja ne osataan selittää tarkalleen miten ne toimii, mistä materiaaleista ne on koottu ja minkä takia on päädytty mihinkin ratkaisuun. Se että tavallinen väki ei tiedä asioita, ei oikeuta mitenkään väitettä että asiat olisi miten nyt sattuu olemaan. Nimittäin niin sanoo vain ne jotka eivät tiedä asioista tai kuvittelevat jotain.

Lainaus
Jos Ubuntu on käyttöjärjestelmä, niin MahJoong on sitten käyttöjärjestelmän osa. Mielestäni tämä on kyllä hivenen käyttöjärjestelmä sanan h...raamista, eh. kaupallistamista.

Samoin olisi tuolloin taustakuvat, musiikkitiedostot, videotiedostot ja jopa fontit osa käyttöjärjestelmää. Tuollainen mielikuva syntyy hyvin helposti nimenomaan kun tiedot - oikeastaan sanottuna mielikuvat - perustuvat markkinointiin eikä tekniikkaan.
Markkinoinnilla luotavat mielikuvat ovat pahasti ristiriidassa tietotekniikan kanssa. Monikaan tavallinen käyttäjä ei sitä huomaa koska ei heitä kiinnosta tietää edes mitä eroa on JPEG tiedostolla ja PNG tiedostolla. Tai mitä pahaa on DOC tiedostossa ja miksi pitäisi käyttää ODT tiedostoa. Me elämme yhteiskunnassa jossa on valloillaan markkinointivoimat. Suuriyritykset johtavat maailmaa, ne päättävät minne maahan hyökätään ja lopulta myös ketkä ovat uhrattavissa suurempien voittojen maksimoitaessa. Joka päivä halutaan että tavalliset ihmiset kuluttavat rahansa yrityksien tuotteisiin, vaikka eivät niitä tarvitsisi tai eivät oikeasti olisi tarpeeksi varakkaita siihen. Markkinoinnilla luodaan mielikuvia jotta voidaan erottua muista kilpailijoista ja voittaa nämä "tyhmät lampaat" ostamaan omaa tuotetta. Ei ole merkitystä onko tuote vaikkapa auto, maitopurkki tai ohjelmistotuote kun tärkeintä on vain että ihmiset valitsevat oman tuotteen eikä kilpailijoiden tuotetta, vaikka kilpailijoiden tuote olisi paljon parempi monilta osin.

Kilpailu ei ole koskaan hyväksi kenellekkään, ei kuluttajille eikä yrityksille. Moni toistaa lampaan kaltaisesti että kilpailu on se joka pitää asiat pyörimässä. Mutta he eivät ymmärrä mitä kilpailu oikeasti on. He nimittäin sekoittavat kilpailun vaihtoehtoihin. Kilpailu aiheuttaa sitä että kaksi osapuolta taistelee keskenään ja kuluttajat ovat ne jotka joutuvat sitä seuraamaan vierestä. Se on aivan samanlaista kuin oikeasti sota (tai valloitukset mitä mm. Yhdysvallat harjoittaa) missä molemmat osapuolet (tai kaikki osapuolet jos useammat sotavoimat ottaa yhteen tai ovat liittoutuneita) missä vain siviilit kärsivät. Aivan samalla tavalla yritykset markkinoivat itseään että heillä on paras tuote, kuten hyökkäävien maiden johtajat sanovat että he ovat parempia ja oikeutettuja. Kautta aikojen markkinoinnissa on vähän väliä otettu muita "aseita" käyttöön, ne ovat mm. ekologisuus, kierrätettävyys ja hyväntekeväisyys. Ne ovat aseita siinä missä monet massatuhoaseet, kemialliset aseet sekä biologiset aseet. Siinä missä oikeissa aseissa ideana on luoda pelkoa mahdollisissa vihollisissa että he eivät uskalla käydä kimppuun, ja jos he käyvät niin tuhota heidät. Niin markkinoinnin "aseissa" taas idea on rakentaa mielikuvia. Aivan samalla tavalla kuin propagandan on tarkoitus luoda vastapuolesta huono mielikuva ja omasta puolesta hyvä mielikuva. Mutta markkinointi on astetta matalammalla, siellä on sentään vielä lait missä kielletään markkinoinnissa kilpailijan tuotteen solvaaminen tai mustamaalaus. Mutta sekin raja on hyvin häilyvä että moni pystyy tekemään markkinoinnin missä nauretaan kilpailijan tuotteelle, jäämättä siitä kiinni. Propagandalle itsessään ei ole mitään sääntöjä koska se on mediaa.

Mediassa on tietyt säännöt, mutta ne on hyvin häilyviä ja ne muuttuvat ajan myötä kun moraali ja etiikka rappeutuu tai haihtuu kilpailun myötä muiden medioiden välillä. Mediakontrolli on sellainen asia jota monikaan ei edes ymmärrä tai tiedä olevan. Media on se joka määrää kuka voittaa ja kuka häviää markkinoilla ja usein myös oikeissa sodissa. Esimerkkinä voidaan antaa vaikka Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin missä Yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt halusivat hyökätä ja samat johtajat järjestivät mediassa (jonka he omistavat) mediaiskun propagandalla että Irakissa on massatuhoaseita ja Saddam on paha mies joka aikoo käyttää niitä. Tavallinen kansa (eli ns. kuluttajat) eivät tiedä sillä hetkellä totuutta, valtaosa ei tule koskaan kuulemaan koska heille jää asiat sellaisenaan mieleen. Suuryritykset saavat toisen valtion valloittamaan toisen valtion kansan tuella kertomalla kauniisti kerrottuja valheita ja mielikuvia. Vaikka jälkikäteen ne osottautuisivat vääriksi tiedoiksi ja siviilejä on tuhansittain kuollut ja koko maa revitty palasiksi että se ei kykene toipumaan vuosikymmeniin niin ainoa voittaja on suuryritykset jotka hankkivat itselleen rahat kaikesta. Oli se öljykenttien haltuunotosta, uudelleenrakentamisesta, valloitusjoukkojen pyykkien pesemisestä, muonittamisesta tai jopa ns. "hyväntekeväisyydestä" jolla saadaan merkittäviä verohelpotuksia ja hyvää PR:ää, niin ainoa voittaja on suuryritykset. Eivät kummankaan puolen sotajoukot tai kansalaiset.

Moni voi miettiä miten tuo liittyy Ubuntuun? No, katsokaapa Canonicalia. Veroparatiisissa ylläpidettävä yritys joka ei tee yhteistyötä avoimen lähdekoodin yhteisön kanssa tai anna heille kunniaa niiden tekemästä työstä. Canonicalin tarkoitus on tehdä rahaa. Piste. Sen ei ole tarkoitus jakaa avointa lähdekoodia maailmaan, se on markkinointia. Se on aivan samanlainen yritys kuin RedHat, Novell ym. Ne tekevät rahaa, eivät paranna maailmaa. Mutta erona esim Microsoftin ja Canonicalin välillä on, että toinen tietää että sen ainoa keino voittaa suuremmat yritykset markkinoilla on käyttää sellaisia markkinointikeinoja (aseita) joilla saadaan ne vähäisetkin käyttäjät itselleen. Markkinointi (propaganda) käy kovana ja siinä on mielikuvien rakentaminen se #1 asia. Aivan kuten propagandassa ("Tule tänne suomi poika niin saat leipää -Tule sinä ryssä tänne niin saat voita sen leipäs päälle". Tai kuten aletaan pienestä pitäen puhumaan "Suomalaisesta sisusta" tai "Suomalainen mies puree hammasta ja puskee vaikka läpi harmaan kiven") on idea saada valtava joukko taaksensa että saadaan massa joka tekee mitä halutaan ilman että näkee mitä oikeasti halutaan tehdä.

Canonical on yksi yritys monien ohella joka käyttää markkinointia (asetta) voittaakseen muut kilpailijat. Mitä kovempia tai ovelampia aseita käytetään niin sitä useampi siirtyy laumaan koska eihän lauma voi olla väärässä. Aivan kuten voi aina puolustautua "Eihän valitsemalla markkinajohtajan voi tehdä mitään väärin".

Canonicalin idea on tehdä rahaa, sen saavuttaakseen se tarvitsee suuremman käyttäjämäärän. Sen saavuttaakseen sen täytyy markkinoida itsensä erikoisempana kuin kilpailijat. Se on paljon helpompaa jos puhutaan valtaosasta eri alojen markkinoita, missä esim jäätelötehdas A kykenee valmistamaan paremman makuista vanilja jäätelöä kuin jäätelötehdas B. He kilpailevat myös markkinoinnilla mutta tärkeintä on maku. Maku jonka he voivat tavallaan piiloittaa niin että kilpailija ei tiedä reseptiä. Voidaan patentoida tekniikkaa (ohjelmistopatentit ym) jolla voidaan estää muita hyödyntämästä vastaavaa tekniikkaa vaikka muut olisivat keksineet asian ihan itse, tietämättä mitään patentoidusta keksinnöstä. Mutta se joka sai patentoitua ensimmäiseksi, saa kuristusotteen kilpailijasta.

Mutta, Canonical ei kilpaile ns. suljetuilla markkinoilla kuten Microsoft ja Oracle tekee. Canonical kilpailee avoimilla markkinoilla, siis avoimen lähdekoodin markkinoilla. Canonical ei kykene sulkemaan koodia (Mitä se tekee aina vähän väliä omille ohjelmistoille tietyksi ajaksi moninaisista eri syistä) kun se on kaikilla muilla jotka sitä on kehittänyt ja Canonical vain käyttää sitä tehdäkseen rahaa.
Sulj
Avoin lähdekoodi on etiikkaa (ja tuo nyt sisältyy vapaan ohjelmiston, en ota nyt siihen eroavaisuuteen kantaa, vaikka vapaan ohjelmiston ja avoimen lähdekoodin etiikat eroavat vähän, ne kuitenkin pyrkii samaan asiaan. Toinen teknisemmästä näkökulmasta, toinen eettisestä näkökulmasta ja ne molemmat törmää yhteen).  Suljettu lähdekoodi taas on pelottelua ja riippuvaiseksi tekemistä ja ennen kaikkea pelkoa. Sitä pelätään että joku muu varastaa oman teot ja toinen saavuttaakin jotain mitä itse ei saavuteta. Siinä on kateuttakin. Ja samaa kateutta kerrotaan olevan "Ubuntua vihaavien" parissa. Vaikka tuolloinkaan moni ei erota kateutta ja etiikkaa toisistaan.

Joten mitä tuo kaikki tarkoittaa? Canonicalin päämäärä on tehdä rahaa. Saavuttaakseen sen päämäärän, sen täytyy käyttää markkinointia. Markkinointia käytetään kilpailijoiden ohittamiseen ja pitämään heidän poissa. Ja nyt joku älykäs voisi muistaa että kilpailu ei ole hyväksi, ei millään tavalla!
Mikä on hyväksi? No muutamat eettiset asiat. a) Yhteistyö b) rehellisyys c) kunnioitus.

Mitä yhteistyö on? Yhteistyö on vastakohta kilpailulle. Siinä jokaista heikompaa autetaan. Jos joku ei pärjää, niin suurempi joukko auttaa sitä. Yhteistyö on että jokaisen osaavat taidot valjastetaan niin että suurempi kokonaisuus toimii optimaalisesti. Yhteistyössä jaetaan saavutukset ja kärsimykset niin että kukaan ei joudu/saa yksin niitä. Vaan kokonaisuus on se joka elää.
Yhteistyön arvot ovat näinä päivinä hyvin alhaalla, nimittäin sitä pelotellaan sosialismiksi tai kommunismiksi. Sitä ei koulussa opeteta vaan kilpailua. Kilpailua jota opetetaan aina urheilutunneilla joukkuelajeista (te vs me. joukkueet 1, 2 ja 3 vastakkain ym) Sitä opetetaan tunneilla tekemällä paritöitä tai ryhmätöitä missä kilpailutetaan kuka osaa parhaiten. Kilpailua käydään yksilötasolla että kuka on luokan paras, osaston paras tai yrityksen paras.
Mutta se yksi tärkeä asia unohdetaan, että yksilötasolla olisi tärkeää että jokainen pyrkii kehittämään itseään niin että kykenee parempiin asioihin. Mutta se ei mitenkään oikeuta että sitä kilpailee muiden kanssa. Jos itse kehittyy jossain, täytyy muita kunnioittaa ja auttaa heitä myös saavuttamaan sama eikä siinä sovi pihtailla tietoa vaan olla rehellinen muille ja itselleen.

Mitä on rehellisyys? Sitä ei kerro vääriä tietoja tai jätä tietoisesti sellaisia tietoja kertomatta jotka vaikuttavat toisen tapaan käsittää tietoa. Rehellisyyttä ei havaita paljoakaan markkinoinnissa. Nimittäin rehellisyys ja mielikuvan rakentaminen ei kulje oikein käsi kädessä. Rehellisen ei tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin mitä on. Rehellisen ei tarvitse pelätä. (näin lyhyesti)

Mitä on kunnioitus? Sitä ei oikein ole enää oikein missään nähtävillä. On vain fanaatikkoja ja faneja. On me vs te / sinä vs minä  -asennevammaisia.
Kunnioitus on että välittää toisista, se on yksi perusta yhteistyölle. Se on sitä että tunnustaa muiden työt ja antaa kunnian heille keille se kuuluu. Ei ole kunnioittavaa valehdella tai antaa tietoja sillä tavalla että toiset saavat väärän käsityksen. EI ole kunnioittavaa toisia kohtaan olla kertomatta tietoja jotka korjaavat muiden väärinksityksiä. Rehellisyys ja kunnioitus eivät ola samoja asioita, monesti voi olla kunnioittavaa olla kertomatta jotain jos rehellisyys olisi epäkunnioittavaa. Mutta jos toinen menettää kunniansa itse, niin ei hänen puolestaan pidä valehdella. Hyvin hankala aihe koko kunnioitus jota eivät länsimaalaiset pahemmin käsitä. Mutta mikä on melkeinpä itsestään selvää kauko-idässä, joka tosin korruptoituu länsimaalaisten tavoilla ja asennevammoilla kun sinne jatkuvasti hyökätään medialla ja markkinoilla.

Lainaus
Kieltämättä "Ubuntu käyttöjärjestelmä" kuulostaa paljon paremmalta kuin "Ubuntu - Linux-pohjainen jakelu"  ::)   Ensimmäisestä tulee vakavasti otettavan tuotteen vaikutelma, jälkimmäinen kuulostaa vain joltakin "eräältä projektilta".

Se kuulostaa paremmalta sellaisen korvaan joka ei tiedä mikä käyttöjärjestelmä on. "Käyttöjärjestelmä" on yksi myyntisana siinä missä "nopea", "tehokas", "suorituskykyinen" tai vaikkapa "vihreä" on. Se on tietokoneen myynnissä yksi myyntisana aivan kuten autojen myynnissä on "hevosvoimat". Vaikka mitään hevosia ei autossa olekkaan. (1HP vastaa muuten seitsemän hevosen voimia tietyn vanhan mittaustavan mukaisesti. Näin sanottiin tekniikan maailman eräässä historiaa käsittelevässä arkittelissa). Jos nyt joku joka on tottunut käsittelemään hevosia mutta ei ole koskaan kuullutkaan autoista, kuulee kerrottavan että autossa on niin ja niin monta hevosvoimaa. Niin hän laskee tietenkin asiaa hevosina ja miettii että mitä hevoset tekee autossa. Olisiko se rehellistä tai kunnioittavaa kyseistä henkilöä kohtaan myydä jotain mitä sellainen henkilö ei käsitä? Vai onko ainoastaan päätarkoitus myydä ja tehdä voittoa yritykselle sen sijaan että voisi menettää rehellisyydellä ja kunnioituksella yhden varman ostajan?

Toinen trendisana on "-pohjainen". Se nimittäin ei tarkoita mitään tuolla tavalla. Ei ole olemassa "Intel-pohjaisia" tai "Linux-pohjaisia" ym. Se on trendisana joka lisätään aiheeseen kuin aiheeseen kun ei ole tarkkaa tietoa mistä oikein on kyse ja sillä saadaan asia kuulostamaan hienommalta ja mystisemmältä. Ei tarvitse yrittää olla tarkka mitä oikein puhuu vaan voi tehdä olettamuksia että muut tietää mitä tarkoittaa.  Ja jokaisen täytyisi tietää että kun suuri joukko puhuu olettamuksilla että kaikki muut tietää mitä tarkoittaa, on nopeasti tuloksena aivan sama asia kuin "rikkinäinen puhelin" -leikissä. Että tieto joka laitettiin liikkeelle saapuu aivan vääränä, puutteellisena tai muuttuneena niin että tieto ei oli mitenkään kelvollinen.

Mikä siis Ubuntu on? Ubuntu on ohjelmistojärjestelmä. Toiselta tavaltaan voisi sanoa että Ubuntu on ohjelmistokokonaisuus mutta se on taas hyvin löysä sana.
Mikä on ohjelmistojärjestelmä?
Kun tietokoneen toimintaa aletaan selvittämään, täytyy ensimmäiseksi selvittää mistä se koostuu. Tietokone on kahtia jaettavissa: a) Laitteistojärjestelmä sekä b) ohjelmistojärjestelmä.
A) koostuu kaikesta fyysisestä mitä voit koskea. Näytöt, prosessorit, keskusmuistit, kaapelit, tallennuslaitteet, näppäimistö, hiiri jne. Se on se kokonaisuus jonka näet. Laitteistojärjestelmän osia on nuo kaikki ylläolevat. Ja jokainen niistä koostuu sitten komponenteista kuten mikropiirit, vastukset, kytkimet, johtimet, merkkivalot, liittimet, piirilevyt ym.
Erilaisista komponenteista koostuu erilaisia osia, joista koostuu erilaisia laitteita ja oheislaitteita.

B) koostuu kaikesta digitaalisesta datasta. Pelkkää sähkömagneettisesti tai fyysisesti (optiset levyt kuten DVD missä on rei'tetyt kalvot) tallennettua ykköstä ja nollaa, eli binäärikoodia. Ohjelmistojärjestelmä on se mikä saa koko tietokoneen toimimaan. Ilman ohjelmistoja, on tietokone pelkästään metallia, muovia, kuparia, piitä ja tinaa sekä muita aineosia, jotka saadaan vilkuttamaan valoja tai jotain muuta pientä. Se mikä saa koko tietokoneen henkiin, on sähkö. Ilman sähköä ei koko tietokone toimisi.

Mistä ohjelmistojärjestelmä koostuu?
  • Käyttöjärjestelmästä
    Järjestelmäsovelluksista
    Järjestelmäkirjastoista
    Ohjelmistokirjastoista
    Järjestelmäpalveluista
    Sovellusohjelmista
    Sekä erilaisista tiedostoista (Tekstitiedostoista, Kuvatiedostoista, Äänitiedostoista).
    Mikrokoodi/Firmware

Mitä nuo ovat? Tärkein kaikista noista on käyttöjärjestelmä. Ja nyt tuleekin monelle (mutta ei kaikille) se suurin yllätys. Se on se ohjelmisto joka sijaitsee kernel spacessa (ydin tila) tai se toimii supervisor -tilassa.
Moni kysyy nyt että "tossako se nyt oli?". Kyllä, ei sen ihmeellisempää. Hyvin yksinkertaisesti ja lyhyesti sanottuna tuossa on käyttöjärjestelmä. Nyt joku kysyy "Mutta mikä on sen nimi tai miten se toimii". No sehän onkin se hyvä kysymys. Nimittäin se ei ole mitään mitä mediassa kerrotaan. Tietääkseen mikä käyttöjärjestelmä on, täytyy oikeasti olla halukas oppimaan totuus ja avoimesti kyetä ajattelemaan asiaa. Unohtaa kaikki mitä mediassa on kerrottu, mitä fi.wikipedia.org, ubuntu.com tai muut oikein selittää. Nimittäin ne on, ikävä kyllä, aika kaukana totuudesta, rakennettu mielikuvista ja markkinoinnista sellaisten henkilöiden toimesta jotka eivät tiedä tekniikkaa vaan kuvittelevat tietävänsä sen kun ovat lukeneet esim ubuntu.com sivua.


raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #13 : 14.10.10 - klo:17.30 »
Lukeakseen mikä on käyttöjärjestelmä, se ei ole mikään minuutissa luettava selostus. Nimittäin käyttöjärjestelmä on vain termi tekniikalle, joka toteutetaan jokaiselle käyttöjärjestelmälle uudelleen ja uudelleen. Mutta se on oikeasti helppoa oppia tietämään jos tietää mitä etsiä. Nimittäin käyttöjärjestelmien arkkitehtuurit sekä käyttöjärjestelmien historia, tai oikeastaan käyttöjärjestelmän historia, eli miksi alunperin luotiin käyttöjärjestelmä, miten se kehittyi ja miten eri arkkitehtuurit kehittyivät ja mitä varten.
Käyttöjärjestelmät eivät ole mitään mitä kauniit kuvankaappaukset tai markkinointilaput ja videot kertovat ja mitä mielikuvia niillä luodaan. Kaukana noista, nimittäin se on melkoisesti vain informaatiota mitä ei näe, ei kuule eikä sitä voi pitää kädessä. Se on kuin lukisi matematiikan tai fysiikan kokeisiin. Se ei ole soveltavaa fysiikkaa vaan enemmän teoreettista matematiikkaa ja fysiikkaa.

Mutta lyhentääkseni aihetta merkittävästi, hypätään loppuun ja sanotaan suoraan se mikä on lopputulos.
Linux kernel on käyttöjärjestelmä. Thats it! Nyt moni huutaa mielessään "VÄÄRIN" tai alkaa sohimaan "lainaa viestiä" nappia omien mielikuvien johdattelemana. Mielessä voi pauhata ajatus "Ubuntu on käyttöjärjestelmä, Linux on vain kerneli!" tai "Linux on kerneli ja GNU/Linux on käyttöjärjestelmä". Siinä vaiheessa kannattaa vain rauhottua ja alkaa tutkimaan asioita.

Mitä varten meillä on käyttöjärjestelmä? Kuinka moni muistaa tietokoneiden käytön 50 ja 60 luvulla? Enpä usko että monikaan, joskaan kukaan.

Käyttöjärjestelmä kehitettiin jotta voidaan kehittää helpommin sovelluksia, siirtää niitä tietokoneesta toiseen ja voitiin suoritaa sovelluksia rinnakkain tai peräkkäin helposti. Käyttöjärjestelmä helpotti tietokoneen käyttämistä niin merkittävästi että tietokoneiden käyttömahdollisuuden räjähtivät käsiin.

Lyhyesti historiaa: Kaikki sovellukset toimivat binäärinä. Eli 1 tai 0. Numerot, kirjaimet... kaikki on ykkösinä ja nollina. Jokainen numero, kirjain, merkki ym on tietty sarja ykkösiä ja nollia peräkäin. Tietokoneen koko toiminta on sähköimpulseina jossa vain tiedetään onko jokin asia vai eikö se ole. ON / OFF eli 1 tai 0.

Esim kirjaimet binäärinä on:
A 01000001
B 01000010
C 01000011
....
Tai sitten samat kirjaimet pienellä kirjoitettuna:
a 01100001
b 01100010
c 01100011
....

Kun tietokoneohjelmia tehtiin ennen, se kirjoitettiin binäärinä. Eli jokainen kirjain, numero ym täytyi kirjoittaa 10101010101 numerosarjana. Yhden kirjaimen kirjoittamiseen meni 8 merkkiä eli yksi tavu. Yksi merkki on yksi bitti. Tästä moni varmaan oppiikin mitä tarkoittaa bitti ja mitä tavu. Yksi tavu siis koostuu kahdeksasta bitistä ja yksi kirjain tai numero on yksi tavu.
Kun saadaan 1024 tavua, saadaan yksi kilotavu eli 8192 bittiä.
Alkaako kuulostamaan tutulta? (Tämä on muuten yksi syy miksi on aina ollut ongelmia kun esim kilo tarkoittaa 1000 SI järjestelmässä mutta binäärijärjestelmässä se on 1024. koska meillä on vain 8 bittiä tavussa eikä 10)

Sovelluksien kirjoittaminen oli tarkkaa sekä pitkäkestoista työtä ja ne tallennettiin reikäkorteille tai paperinauhalle johon siis kone teki reiät vastaamaan ykköstä tai nollaa. Ja yhdenkin bitin (1 tai 0) väärinkirjoitus teki koko sovelluksen toimimattomaksi. Kuvitelkaa itsenne kirjoittamassa edes yksinkertaista hello world sovellusta binäärinä (unohtaen nyt että pitäisi olla kaikki ohjelmistokirjastot, kääntäjät ym mukana), nimittäin se olisi jo monelle hyvin hirvittävä kokemus.

Alkuaikoina tietokoneet olivat "loistavia" laskemaan. Esim jotkut suurtietokoneet kykenivät laskemaan 5000 kertolaskua sekunnissa tai tekemään vaikka 10 000 jakolaskua sekunnissa. Matematiikka on laskukaavoista kiinni. Se pitäisi olla jokaisen oppinut. Se ei ole tuloksien ulkoaoppimista vaan laskukaavojen muistamista (esim kertotaulu tai vähennyslasku).
Hyvin yksinkertaisilla asioilla saadaan hyvin monimutkaisia asioita laskettua, oli se kiihtyvyydestä aina painovoiman vaikutukseen. Mutta kun ruvetaan laskemaan esim kantoraketin tai ohjuksen toimintaa niin nopeasti muodostuu jopa noinkin vähäinen laskunopeus kuin 5000 kertolaskua sekunnissa niin merkittäväksi helpotukseksi että kannattaa käyttää aikaa vaikka pari viikkoa kirjoittamaan muutamat monimutkaiset kaavat tietokoneelle binäärinä.

Mutta mikä olikaan ongelma? Jokainen tietokoneen osa vaatii komennot. Kun laskutulokset piti saada talteen rei'itetylle paperille, niin sitä teki tietynlainen kone. Ja sitä konetta piti käskyttää että miten se rei'ittää ne paperit. Jokainen sovellus joka tehtiin, piti sisältää aina sen rei'ityskoneen käskykomennot. Ja ne komennot sisälsi kaikkea aina lukupään siirtämisestä, alustamisesta, reiän tekemisestä piikittämisellä, piikin nostamisella, paperinauhan/kortin siirtämisestä eteenpäin ym. Jo pelkkä laitteen ohjauskäskyjen tekeminen vaati aikaa ja vielä jokaiselle sovellukselle erikseen.

Mutta sepäs ei ollutkaan vielä se suurin ongelma. Vaan se olikin että oli erilaisia tietokoneita olemassa. Et voinut tehdä sovellusta yhdelle tietokoneelle ja sitten mennä toiselle tietokoneelle ja ajaa sovellusta. Ei ollut niin hauskaa ja helppoa. Jokainen ohjauskoodi piti kirjoittaa taas uudelleen ja jälleen kerran, kaikille sovelluksille.

Nyt varmaan moni ymmärtää että kyseessä oli useita henkilötyövuosia kuluttava prosessi joka aiheutti yhden järjettömän henkilöstöhallinnan että kuka tekee ja mitä tekee. Taloudelliset paineet että koska päivittää tietokoneet ja koska hankkia uusia. Jo pelkästään yhden sovelluksen päivittäminen siten että jotain laskukaavaa paranneltiin vei pitkään.

Sitten joku sai idean! Luodaan sovellus joka sisältää pelkästään kaikki nuo laitteiden ohjauskoodit! Säästytään pitkältä vaivalta kirjoittaa uudelleen jokainen sovellus jokaiselle laitteelle erikseen kun tarvitsee vain kirjoittaa sovelluksen käyttämään tuon sovelluksen toimintoja. Kyseinen idea oli luoda ensimmäinen käyttöjärjestelmä. Tuolloin sen aikaisen käyttöjärjestelmän termi oli "Master Program". Eli laitteisto <-> Master Program <-> Sovellus

Myöhemmissä vaiheissa laajettiin tuota Master Programia siten että se kykeni ajamaan useampaa sovellusta peräkkäin. Ja Ihmisen ei tarvinnut kuin enää käydä vaihtamassa nauhaa korttipinoa kun Master Program osasi pyytää. Meillä oli siis vaihdettava ajo että MP vaihtoi A -> B -> A -> C -> A sovelluksien välillä jonossa aina kun A sovellus sanoi "ota tämä tulos ja syötä se B sovellukselle" ja B sovellus sanoi "ota tämä tulos ja syötä se takaisin A sovellukselle" jne.
Mutta silloin oli ongelmia että jos ajossa oleva sovellus kaatui (muistatte sen virheensietokyvyn kun yksi bitti menee vinoon?) niin kaatui kaikki ja jouduttiin aloittamaan alusta. No sepäs oli hauskaa että kun oli pari viikkoa ajettu jotain työtä niin homma kaatui sen takia koska loppuvaiheen sovelluksen joku bitti oli väärin kirjoitettu.

Sitten joku sai idean, tehdään MP:stä sellainen että se on suojattu ajossa olevien sovelluksien virheiltä ja että se muistaa mikä oli edellisen sovelluksen tuloste niin että voitiin vain korjata virhe siinä sovelluksessa missä olikaan virhe ja syöttää edellisen sovelluksen tulosta uudelleen ja säästetään viikkoja ja kuukausia.
Niin Master Program sai oman osoiteavaruuden nimeltä "kernel" ja ajossa oleva sovellus omansa "user". Käyttöjärjestelmä eli silloin tunnettuna "Master Program" sai uuden synonyymin "kernel", "core", "nucleus" tai "master program".

Sitten joku keksikin että jotta me voidaan vielä lisää nopeuttaa tietokoneen toimintaa, poistetaan yhtälöstä ihminen että ihmisen ei tarvitse seurata tietokonetta ja vaihtaa nauhoja ja kortteja kun tietokone niin pyytää.
Tietokoneita kehitettiin siten että meillä oli useita kortin- ja nauhanlukijoita samassa tilassa. Jos täytyi käyttää vaikka viittä sovellusta niin riitti että kaikki viisi sovellusta laitettiin omiin lukijoihin jos vaikka olisi kuusi ollut saatavilla, jolloin yksi jäi tyhjäksi.Master Program osasi käynnistää toisen lukijan aina kun tarvittiin toista sovellusta, "kelata" se oikeaan kohtaan ja suorittaa sitä.

Sitten taas joku keksi että: Hei, eihän meidän tarvitse vaihdella sovelluksia ja ajaa niitä peräkanaa vaan voidaan ajaa niitä yhtä aikaa". Tuolloin syntyi ajatukset moniajosta ja verkkotietokoneista. Ja elettiin varmaan vielä 60-lukua. Verkotetut tietokoneet ajoivat jokainen eri tehtäviä, välittävät tietojaan toisille ja laskentanopeus kasvoi kuin raketti taivaalle kun useampaa sovellusta voitiin laskea yhtä aikaa ja vaihdella tuloksia. Käyttöjärjestelmä eli kernel oli ratkaiseva tekijä koko asiaan. Se osasi kommunikoida muiden tietokoneiden kanssa verkossa, se määräsi mitä sovellusta ajetaan milloinkin, se välitti tiedot sovellukselta toiselle, se mahdollisti sovellusten siirtämisen tietokoneesta toiseen ilman että niitä jouduttiin kirjoittamaan uudelleen. Riitti että uuden tietokoneen ohjauskäskyt kirjoitettiin kerneliin ja sovellus vain sanoi "tallenna tämä" tai "lue tämä" ja kernel hoiti kaiken monimutkaisen asian.

Vähän ennen tuota myös moni ymmärsi että eihän binäärinä kirjoitetun sovelluksen tekeminen ole järkevää paperille vaan se olisi oltava digitaalisena. Kehitettiin ensimmäiset tekstieditorit jolla voitiin kirjoittaa binääri suoraan koneella. Ajaa ja testata. Jakaa sitä muille helposti kun se oli magneettinauhoilla tai rummuilla.

Sitten taas joku keksi että mitä jos ei joutuisi tekemään suurta työtä ja kirjoittaa sovelluksia binäärinä vaan meillä olisi ohjelmointikieli. Eli ihminen voisi kirjoittaa käskyt helposti ymmärrettävinä käskyinä kuten "go to" ja "read" tai "write". Kehittyi ensimmäiset ohjelmointikielet jotka edesauttoivat kirjoittamaan lisää sovelluksia (eli työkaluja) joilla tehdä helpommin sovelluksia.

Tuohon aikaan syntyi ideat Multics-kernelistä. Ja jos joku vielä myös ihmettelee miksi Unixien komennot ovat hyvin lyhyita ja yksinkertaisia kuten "cp", "mv", "rm" jne. Niin syynä on että siihen aikaan et nähnyt realiajassa mitä kirjoitit vaan näin vasta tulosteen. Eli jouduit sokkona kirjoittamaan komennot jolloin niiden täytyi olla mahdollisimman lyhyitä (mieluiten kaksitavuisia) jotta virhekirjoituksia tuli mahdollisimman vähän. Ja kaikki nuo komennothan on muuten sovelluksia, jos ei ole joku ymmärtänyt. Unixien ideaan kuuluu että yksi sovellus tekee yhden tehtävän ja se tekee sen hyvin. Yhdistelemällä eri sovelluksia (eli työkaluja) saadaan monimutkaisia tehtäviä suoritettua (ns. rakennettua talo).

Käyttöjärjestelmät eli kernelit monipuolistuivat ja ne alkoivat olemaan jo massiivisia useiden kymmenien tuhansien rivien verran lähdekoodia ja niiden hallinta muodostui hyvin vaikeaksi. Käytettävissä oleva keskusmuisti kernelille ja sovelluksille oli rajallinen ja syntyi uusi idea kernelistä. Mitä jos tehdään kernel joka sisältäisi vain ne toiminnot jota sillä hetkellä tarvittiin. Sen sijaan että olisi kernel joka sisältäisi kaikkien kymmenien/satojen eri tietokoneiden ohjauskäskyt ja toiminnot, saataisiin ohjelmisto joka sisältäisi vain käytettävän tietokoneen ohjauskäskyt ja tarvittavat toiminnot!

Tuohon asti käyttöjärjestelmät, eli kernelit olivat yksi binääri kernel space tilassa, kaikki sovellukset taas user space tilassa. Käyttöjärjestelmä = kerneli. Käyttöjärjestelmän nimiä oli siis "kernel", "core", "supervisor", "nucleus", "master program" jne. Mutta tilanne oli muuttumassa tulevaisuudessa.


raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #14 : 14.10.10 - klo:17.31 »
Kernelit (eli käyttöjärjestelmät) olivat monoliittisia. Käytettävissä oleva keskusmuistin määrä oli rajallinen ja ohjelmointivirheiden takia haluttiin minimoida kernelin koodin määrä jotta se ei kaatuisi. Koska silloin kaatuu kaikki sovellukset.

Syntyi uusi arkkitehtuuri käyttöjärjestelmälle - Server-Client jota kutsutaan vain mikrokerneliksikin myös.
Idea oli aivan yksinkertainen, otetaan monoliittinen kerneli ja pilkotaan se osiin. Jäljelle jää hyvin pieni kerneli (mistä nimi mikrokernel) joka toimittaa vain kriittisimmät tehtävät. Sekä useisiin osiin joista jokainen suorittaa oman tehtävän mahdollisimman hyvin (muistaako joku vielä Unix idean, yksi sovellus yhteen tehtävään joka tekee sen kunnolla?).
Jokainen osa toimii irrallaan mikrokernelistä ja ne toimivat palvelimina kaikille sovelluksille. Esim yksi palvelin tarjoaa tiedostojärjestelmät, toinen palvelin verkkoyhteydet, kolmas palvelin muistinhallinnan ja niin edelleen. Jokaisen laitteen komennot (ajurit) tulivat omiksi palvelimiksi.
Mutta nyt olikin ongelma, nimittäin eihän tuollaista ohjelmistoa voi kutsua kerneliksi kun sehän on paloissa ja siinä on mikrokerneli! Tuolloin syntyi termi "operating system" eli käyttöjärjestelmä.

Käyttöjärjestelmästä oli kaksi eri arkkitehtuuria. Monoliittinen tai Server-Client. Monoliittinen kerneli on edelleen voimissaan, sen uskottiin katoavan "ylivoimaisesti kehittyneemmän" Server-Client arkkitehtuurin myötä. Mutta toisin kävi, se jäi henkiin ja on edelleen yksi suosituimmista arkkitehtuureista käyttöjärjestelmille. Server-Client on tosin käytetyin, mutta sen sijaan että kuten vielä 90-luvun alussa 90% kehitteillä olevista käyttöjärjestelmistä oli Server-Client arkkitehtuuria, se on menettänyt suosiotaan käyttäjämäärissä suorituskykyä ja skaalautuvuutta vaativissa järjestelmissä.
Aikoinaan kun keskusmuistin asettamat rajoitukset poistuivat, monoliittiset käyttöjärjestelmät (kernelit) alkoivat kasvaa kuin hiivoitettu pullataikina. Niiden hallittavuus ja ylläpidettävyys muodostui hyvin hankalaksi, vaikka niiden ohjelmoitavuus on todella helppoa. Server-Client arkkitehtuurissa mikrokernelin ohjemoitavuus on hyvin hankalaa ja jopa palvelimien ohjelmoitavuus on hankalaa.

Monoliittisia käyttöjärjestelmiä on tällä hetkellä mm. Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, HP-UX, SunOS jne.
Server-Client käyttöjärjestelmiä ovat sen sijaan mm. NT, XNU (aka Darwin), CE, Symbian, HURD, Dragon Fly BSD jne.

 Linux kernel on monoliittinen kerneli. Linux kernel on käyttöjärjestelmä. Aivan liian moni käyttöjärjestelmiä tietämätön toistaa mantraa "operating systems needs a kernel" joka asiassa ja koska Linux on kernel niin sehän ei ole olla mukamas käyttöjärjestelmä. He eivät voi olla pahemmin väärässä nimittäin he eivät tiedä käyttöjärjestelmien arkkitehtuureja, kehityshistoriaa tai tekniikkaa edes pintapuolisesti. He eivät voi käsittää että Linux kernel on käyttöjärjestelmä koska he ovat vain kuulleet että käyttöjärjestelmä tarvitsee kernelin. He eivät tiedä että kyseinen asia koskee vain ja ainoastaan Server-Client arkkitehtuurin käyttöjärjestelmiä missä kernel (mikrokernel) on vain tärkein osa käyttöjärjestelmää, joka muodostuu mikrokernelistä + palvelimista.

Sitten on nämä GNU/Linux mantraa toistavat henkilöt (joihin itsekkin lukeuduin) jotka tietävät että kaikki ohjelmistot ei kuulu käyttöjärjestelmään mutta osa kuuluu. Mutta he ovat ikävä kyllä propagandan uhreja. Nimittäin moni heistäkin kuvittelee (kuten täälläkin) että käyttöjärjestelmä on sellainen mitä a) ihminen voi käyttää, b) missä on käyttöliittymä c) se on tuote.

A) Käyttöjärjestelmää ei kukaan käytä suoraan. Ihmiset tekee työnsä sovelluksilla ja sovellusohjelmilla. Niihin kuuluu kaikki järjestelmäsovelluksista (cp, mv, rm jne) aina WWW-selaimeen ja musiikkisoittimeen. Mutta samalla tavalla kuuluu komentotulkki, kääntäjä ja moni muu. Ne ovat sovelluksia siinä missä WWW-selainkin. Ne eivät ole mitenkään osana käyttöjärjestelmää. Kuitenkin käyttöjärjestelmä mahdollistaa kaikkien noiden toiminnan, se hallitsee laitteistoa ja operoi kaikkia ohjelmistoja että ne toimivat yhdessä. Se on laitteistojärjestelmän ja muun ohjelmistojärjestelmän välissä. Eihän kukaan käytä auton moottoriakaan, vaan he vain ajavat autoa. Käyttöjärjestelmä on kuin auton moottori.

B) Tämä "Käyttöjärjestelmä tarjoaa käyttöliittymän" on niin typerä mantra joka johtuu huonosta luetun ymmärtämisestä. Käyttöjärjestelmä tarjoaa rajapinnat sovelluskehittäjille. Niille jotka kirjoittaa koodia. Se on alunperin ollut "Operating System offers interface for the developers", mistä on kääntynyt "operating system offers interface for the users", mistä taas kääntynyt "operating system offers user interface". Ja kaikki laiskojen ihmisten ja hölmöjen jotka uskoo markkinointia mitä yritykset vääntää. Käyttöjärjestelmä ei tarjoa minkäänlaista käyttöliittymää, se tarjoaa vain rajapinnat. Käyttöliittymä on monelle myös lähes tuntematon käsite.

Moni kuvittelee että käyttöliittymä on se mikä näkyy ruudulla, eli ohjelmistolla piirrettävä käyttöliittymä. He eivät tiedä että käyttöliittymä on myös fyysinen puoli eli näppäimistö, hiiri, numeropadi, kortinlukija, sormenjäljenlukija, DVD-soittimen etupaneeli... Kaikki toiminnot jonka avulla ihminen kommunikoi laitteen kanssa on käyttöliittymää. Esimerkiksi kun astutte hissiin ja painatte kerrosnappia, syttyy sen napin valo kertomaan että hissi pysähtyy siinä kerroksessa (jossain vaiheessa). Äänimerkki kuuluu kun ovet aukeaa ja sulkeutuu. Mahdollisesti LED:stä valmistettu numeronäyttö kertoo sen hetkistä sijaintia tai se voi olla vaikka viisari joka kääntyy. Ne on kaikki käyttöliittymiä. Ja kaikkea sitä voi ohjata käyttöjärjestelmä käskyttäen että miten ne napit, viisarit, LED:it ym toimivat. Aivan samalla tavalla kuin käyttöjärjestelmä ohjaa kiintolevyn lukupäätä, se ohjaa kaikkia laitteita. Käyttöjärjestelmä on kuin auton moottori, käyttöliittymät ovat taas auton ratti, polkimet, radiosoitin, penkit, sivupeilit, takapeili, mittarista jne. Kukaan ei käytä auton moottoria kääntääkseen autoa tai kiihdyttääkseen. He kääntävät rattia tai painavat poljinta.

C) Sitten on nämä jotka kuvittelevat että tuote = käyttöjärjestelmä. Eli bränduskolliset ja jotka uskovat eniten markkinointia. Että Ubuntu on mukamas käyttöjärjestelmä koska Canonical niin sanoo. Se on aivan täsmälleen sama kuin sanoisi että se kierrätyspahvista tehty kartonkipurkki on osa maitoa kun ostaa litran maitoa. Tai että kun sanotte "kävin syömässä hampurilaisen" että te söitte sen käärepaperin, pahvisen juomamukin ja niin edelleen.

GNU/Linux nimitys on hyvin naurettava. Nimittäin Richard Stallman alkoi vaatia GNU/Linux nimeä kolme (3) vuotta sen jälkeen kun Linux oli alkanut menestymään. Hyvin kateellinen että Linux-käyttöjärjestelmä kehittyi ja saavutti suuren kuuluisuuden jopa massamediassa.

Hän yrittää järkeillä GNU/Linux vaatimusta sillä että käyttäjä ei voi tehdä mitään tietokoneella jos hänellä ei ole kääntäjää, komentotulkkia, C-kirjastoa ja tekstieditoria. Richard Stallmannin käsitys "käyttöjärjestelmästä" on sama kuin silloin aikoinaan hänen ollessa MIT:ssä sovellukset jaettiin käyttöjärjestelmän kanssa magneettinauhoilla jotka laitettiin lukukoneisiin ja kelattiin alkuun jonka jälkeen laitettiin pyörimään. Tietokone luki nauhan alusta käyttöjärjestelmän ja sen jälkeen käyttöjärjestelmä alkoi lukamaan sovelluksia mitä nauhalla oli ja antoi käyttäjän käyttää niitä.

Aivan sama kuin nykyiset CD/DVD asemat tai muistitikut. (kai muistatte että se fyysinen CD/DVD levykin on osa tuotetta?)
Linuxin kanssa tulee satoja sovelluksia, satoja ohjelmistokirjastoja, kymmeniä järjestelmäpalveluita, kymmeniä sovellusohjelmia jne. Siellä on MP3-tiedostoja, PNG- ja JPEG-kuvia ym mukana. Mutta silti RMS vaatii että GNU on se joka on tärkeämpi kuin Mozilla Firefox tai OpenOffice.org jotka ei kumpikaan ole GNU-projektia. Ja tämän pystyy jo useimmat havaitsemaan että "joo onhan se vähän hullua". Silti vielä ymmärtämättä että Linux kernel on se käyttöjärjestelmä.

GNU-projektilla on oma käyttöjärjestelmä. Sen nimi on HURD. Nyt moni sanoo "Eikun se on kernel". Mutta kun se ei ole kernel, se on käyttöjärjestelmä. HURD ei ole monoliittinen kerneli. RMS puhuu Linuxista kuin Linux olisi mikrokernel ja HURD olisi mikrokernel ja GNU/Hurd tai GNU/Linux olisi käyttöjärjestelmä.
Linux on monoliittinen kerneli eli käyttöjärjestelmä
HURD on Server-Client käyttöjärjestelmä missä mikrokernelinä toimii GNU Mach tai L4. Nyt pitäisi ihmisten jo alkaa pohtimaan "hetkinen, kernelin sisällä on kerneli?". Pitäisi epäloogisuuden jo paljastua monelle ihmiselle. Sama kuin sanoisi "auton sisällä on auto". HURD koostuu mikrokernelistä ja palvelimista (HIRD).

Mutta siitä huolimatta moni vanoo GNU/Linuxin nimeen, koska "eihän käyttäjä voi tehdä mitään"... Ei sen käyttäjän tarvitsekkaan tehdä mitään käyttöjärjestelmällä vaan sovellusohjelmilla ja laitteilla itsessään. Kukaan ei selaa WWW:tä käyttöjärjestelmällä vaan WWW-selaimella. Käyttöjärjestelmä vain suorittaa sen WWW-selaimen ja tarjoaa sille verkkoprotokollat (TCP/IP, UDP jne), varmistaa sen oikeudet että mikään muu sovellus tai se ei kykene häiritsemään muita tai sitä. Tarjoaa sille keskusmuistia että se voi tallentaa sivustot nopeaa käyttöä varten, kertoo X.orgille että mitä pitää piirtää mihinkin ja tarjoaa niiden kahden välisen toiminnan tapahtua. Kun käyttäjä haluaa tallentaa vaikkapa kuvan koneelle niin käyttöjärjestelmä kertoo WWW-selaimelle että mitä pitää näyttää ja missäkin. Ottaa vastaan syötteet näppäimistöltä ja hiireltä kun näpytellään tiedoston nimeä tai vaihdetaan sijaintia ja kun käyttäjä painaa "tallenna" niin käyttöjärjestelmä tallentaa sen levylle ja merkitsee tiedostojärjestelmään missä se on ja kaikkea muuta tietoa. Käyttöjärjestelmä mahdollistaa kaikkien muiden ohjelmistojen toiminnan laitteistolla.

Kaikilla muilla ohjelmistoilla on riippuvuuksia, ne vaativat muita sovelluksia ja ohjelmistokirjastoja. Järjestelmäpalveluita ja monia muita tiettyihin tehtäviin tarkoitettuja ohjelmistoja. Tärkein niistä kaikista on kuitenkin käyttöjärjestelmä, kuten Linux kerneli. Ilman sitä ei mikään GNU sovellus toimi (pois lukien HURD ja GRUB(2) jne). Ei bash, glibc, gcc, emacs ym. Ne kaikki tarvitsevat käyttöjärjestelmän joka suorittaa ne, tarjoaa niille tiedostojärjestelmät, muistinhallinnan, verkkotoiminnot, syötteet ja tulosteet.

GRUB on käyttöjärjestelmän käynnistyslataaja. Se ei ole minkään käyttöjärjestelmän osa. Se on vain tietynlainen sovellus jonka ainoa velvollisuus on käynnistää käyttöjärjestelmä.
HURD on käyttöjärjestelmä itsessään eikä se käynnisty Linuxinkaan tavoin ilman käynnistyslataajaa. Mutta eipä mikään muukaan käyttöjärjestelmä käynnisty ilman käynnistyslataajaa. GRUB:ia ei tarvitse käyttää käynnistyslataajana jos ei halua, voi käyttää muita käynnistyslataajia kuten vaikkapa LILO:a (LInux LOader). Mutta GRUB:in toiminnallisuus on hyvin loistava joten sitä on hyvä käyttää.

Linux käyttöjärjestelmän toiminnallisuus on todella monipuolinen, sitä käytetään supertietokoneiden, kännyköiden (Android, MeeGo, Maemo, WebOS, Bada ja monia muita), autojen, DVD-laitteiden, ADSL-modeemien, LCD/Plasma-televisioiden ja monien muiden koneiden/laitteiden käyttöjärjestelmänä. Pelkästään monoliittisen arkkitehtuurin takia sitä on hyvin helppo ohjelmoida ja GPLv2 lisenssin takia hyödyntää monipuolisesti.

Eikö kukaan joka väittää Linuxin olevan "vain kernel" ole pohtinut miksi käyttöjärjestelmää kutsuttiin alunperin Linuxiksi? Ei kai kukaan ole niin hölmö ole ollut että uskonut sitä selitystä että sitä kutsutaan vain Linuxiksi koska GNU/Linux on niin vaikea ääntää tai rasittava kirjoittaa?
Noista moni ei tainnut koskaan olla edes lukenut Linus Torvaldsin ja Andrew S.Tanenbaumin väittelyä 1991 siitä että Linus valitsi käyttöjärjestelmälleen monoliittisen arkkitehtuurin eikä "parempaa" Server-Client arkkitehtuuria.

Ja vielä harvempi taitaa olla lukenut miten GNU fanaatikot vääristeli mm. uname komennon listauksia standardista poikkeavaksi? Niin, uname on sovellus jonka tehtävä oli kertoa että mikä on käytettävä käyttöjärjestelmä ja sen versio sekä koska se on käännetty. Mikä prosessoriarkkitehtuuri on käytössä jne.
Tutustukaapa UNIX standardin mukaiseen uname-komennon tulosteisiin että mitä vipuja voitte käyttää. Ja sen jälkeen verratkaa niitä GNU:n omaan versioon unamesta jonka vivut ja tulosteet he väärensivät jälkikäteen tukeakseen RMS:n GNU/Linux fanaattisuutta.

Ja se joka sanoo että Linux tarvitsee GNU ohjelmistoja tai mitään muutakaan ja on sen vuoksi "pelkkä kernel". Voi alkaa kertomaan millä logiikalla saadaan sähköyhtiö olemaan osa käyttöjärjestelmää kun eihän sekään toimi ilman sähköä.

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #15 : 14.10.10 - klo:17.35 »
...
Aloitetaanpa tästä kysymyksestä sitten että kuka sen määrittelee. Siihen on hyvin helppo vastaus. Sen määrittelee tekniikka. Aivan kuten fysiikan, kemian tai matematiikan määrittelee tiede.

Kiitokset hienoista postituksista.

Tuosta asiasta olen kyllä aivan samaa mieltä - mihin viittaan myöhemmin.

osa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 23
    • Profiili
    • Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #16 : 14.10.10 - klo:17.44 »
Lukeakseen mikä on käyttöjärjestelmä, se ei ole mikään minuutissa luettava selostus.

Varsin lyhyesti parissa sekunnissa:

"Käyttöjärjestelmä on yleiskäyttöisen sekä henkilökohtaisen tietokoneen välttämättömin ohjelmisto kaikille muille tietokoneohjelmistoille. Se hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut."

Viite:
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4

Oheisestakin määritelmästä voidaan päätellä, että pelkkä kernel ei ole käyttöjärjestelmä. Ainoastaan sen "pakollinen" osa.

...ja muu vuodatus tuossa olikin sitten taas sen verran pitkä lataus, että kukaan ei jaksa edes kommentoida noihin eikä ne kuulu edes enää tähänkään aiheeseen.
Open Source Academy - Avoimen Lähdekoodin Akatemia
http://www.osacademy.org
Koko Maailma on Avoin!

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11195
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #17 : 14.10.10 - klo:17.47 »
Voisiko...
Lukeakseen mikä on käyttöjärjestelmä, se ei ole mikään minuutissa luettava selostus.
Varsin lyhyesti parissa sekunnissa:

"Käyttöjärjestelmä on yleiskäyttöisen sekä henkilökohtaisen tietokoneen välttämättömin ohjelmisto kaikille muille tietokoneohjelmistoille. Se hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut."

Viite:
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4

Oheisestakin määritelmästä voidaan päätellä, että pelkkä kernel ei ole käyttöjärjestelmä. Ainoastaan sen "pakollinen" osa.

Kiitos. :)

Eli olin kirjoittamassa viestiäni, mutta onneksi ei tarvinnut kysyä.

Ganymedes:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux artikkelin neljäs sana on "on". Siitäkö puhuit? Minusta tuossa sanassa ei yksinään ole mitään vikaa. ;)

PS. Sori etten lukenut raipsin viestejä. Olisivat varmasti olleet hyviä ja hyödyllisiä, mutta ne ovat aivan liian pitkiä luettavaksi noin vain, ainakin minulle.
« Viimeksi muokattu: 14.10.10 - klo:17.49 kirjoittanut Tomin »
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #18 : 14.10.10 - klo:17.50 »
...
Ganymedes:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux artikkelin neljäs sana on "on". Siitäkö puhuit? Minusta tuossa sanassa ei yksinään ole mitään vikaa. ;)

PS. Sori etten lukenut raipsin viestejä. Olisivat varmasti olleet hyviä ja hyödyllisiä, mutta ne ovat aivan liian pitkiä luettavaksi noin vain, ainakin minulle.

No, niin, 5. sana se olikin  ;D ... vai pitäisikö kuitenkin ryhtyä kinaamaan, että "riippuu sanan "on" määritelmästä" - kuten entinen maailman johtava johtaja yritti.  ;D

raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: Frin pilkun viilaamista
« Vastaus #19 : 14.10.10 - klo:17.51 »
Ainoa järkevä ratkaisuhan on myöntää, että käyttöjärjestelmä-sanan merkitys on kontekstisidonnainen. Jos kysytään ”Mikä käyttöjärjestelmä koneessasi on?”, vastaus ei ole ”2.6.35-22-generic” vaan ”64-bittinen Kubuntu 10.10”, koska se kertoo kysyjälle riittävästi: 64-bittinen Linux-ydin 2.6.x-sarjasta, GNUn userland, KDE. Pelkkä ydin puolestaan voi riittää vastaukseksi ohjelmoijalle, jonka täytyy miettiä, toimiiko binaari jossakin ympäristössä.

Ei noin vain voi tehdä.
Sama kuin auto on moottori kuljettajille, mutta mekaanikoille moottori on moottori

Jos väittää että Linux on vain kerneli ja käyttöjärjestelmä on Linux + X niin se aiheuttaa vain ongelmia sinä missä mikä tahansa valhe ja väärä tieto:
a) Väärin perustein hankittuja laitteita (Mikä toimii minkäkin kanssa yhteen)
b) Väärää tietoa markkinatilanteista (Mikä kannattaa ostaa ja miksi. Mitä/Ketä kannattaa tukea)
c) Vaikeampia ongelmien ratkontaa (onko laite yhteensopiva minkäkin kanssa)
d) Väärää tietoa koulutuksessa (Käyttöjärjestelmä kurssilla saatuja tietoja ei voida hyödyntää helposti muilla ohjelmistokursseilla)
e) Väärää tietoa ihmisten kommunikoinnissa (sovellusohjelmoija ei kykene keskustelemaan käyttöjärjestelmäohjelmoijan kanssa)
f) Poistaa tavallisten ihmisten mahdollisuuden oppia ratkomaan ongelmat itse etsimällä asiantuntevaa tietoa vaan sitoo heidät tiettyjen henkilöiden palveluihin ja niiden  ***** puheisiin palveluistaan.
g) Aiheuttaa turhia väittelyjä kun aiheeseen vain markkinointitiedoista perehtyneet menee kirjoittelemaan wikipediaan.
h) Aiheuttaa järjettömästi ongelmia uusien päätöksien ja suunnitelmien kehittämiseen tulevaisuudessa kun nuoret ihmiset lukevat jotain wikipedian artikkeleja jotka on ristiriidassa jo itsensä kanssa ja tekevät sitten niiden tietojen perusteella tulevaisuudessa päätöksiä jotka johtaa aivan vääriin tuloksiin koska ensimmäiset tiedot on jo väärin.

Tuolla sinun käyttämällä perustelulla voisi aivan hyvin perustella että peruskoulussa saadaan opettaa että kertomataulu on sellaista että 5*5=10, 6*6=66. Ja sitten kun oppilaat siirtyvät lukioon niin vain pitkän matematiikan opiskelijoille opetetaankin että 5*5 = 25 ja 6*6 = 36. Ja sitten kun taas väki siirtyy ylemmille koulutustasoille niin ruvetaankin syventämään asioita lisää että miten kaikki muutkin asiat oikein ovat.

Lopputuloksena on että vain pieni määrä ihmisiä oikeasti tietää asioista ja valtaosa ei tiedä vaan kuvittelee tietävänsä. Tällöin valta on pienellä määrällä ihmisillä ja he voivat ohjata ja hallita valtaosaa ihmisistä. He voivat pyöritellä ihan miten haluaa heidän elämäänsä. Tieto on valtaa ja se joka tietää asiat pystyy hallitsemaan niitä ketkä eivät tiedä.

Käyttöjärjestelmä ei ole mikään sanapeli, se on tekniikkaa siinä missä vaikka kylmäfuusio tai auton moottori on. Väittämällä että käyttöjärjestelmä on tilanteessa A toinen kuin tilanteessa B tekee siitä täysin hullua.
Mies on mies kun se pukeutuu housuihin, kun mies pukeutuu hameeseen niin se on nainen. Nainen pukeutuu hameeseen mutta nainen ei ole mies kun se pukeutuu housuihin vaan nainen. Mutta mies joka pukeutuu hameeseen ei ole nainen jos on kyse roolista vaikka elokuvassa, mutta jos hän pukeutuu niin sunnuntai iltana mennessä baariin niin hän transvestiitti, mutta ei silti nainen. Skotlantilaisia miehiä ei lasketa tähän mukaan koska kiltti ei ole hame vaan kiltti. Mutta minihame vaikka olisi kiltin pituinen ei ole kiltti vaan minihame.

Väittämällä että käyttöjärjestelmän merkitys muuttuu kontekstista on sama kuin sanoisi että kertomataulun ja yhteenlaskun tapa muuttuu kontekstista riippuen että mitä sitä halutaan.
Ja suoraan sanottuna se joka väittää että tekninen termi kuten käyttöjärjestelmä vaihtaa määritelmää riippuen kontekstista ei tiedä mitään mistä puhuu. Se on politiikkaa ja sanapelleilyä ja sitä tekee poliitikot jo aivan tarpeeksi ja se pitäisi jättää pois koska se ei ole mitään muuta kuin kielen raiskaamista ja muiden ihmisten elämän hankaloittamista kertomalla suoranaisia valheita sillä tekosyyllä että niiden ei tarvitse asioita tietää ja tekee asiat helpommaksi.

Jos joku kysyy mikä on käyttöjärjestelmä niin se ei kysy että mikä on WWW-selain. Jos joku kysyy mikä on VLC nin se ei kysy että mikä on Firefox. Koska jos tarpeeksi laajassa merkityksessä halutaan katsoa niin voidaan vaikka sanoa että Ubuntu on Afrikka, joka on taaseen maa (jos joku ei tajua sitä yleistä virhettä että Afrikkaa kutsutaan maaksi eikä mantereeksi).

« Viimeksi muokattu: 14.10.10 - klo:18.33 kirjoittanut raips »