Ubuntu Suomen keskustelualueet

Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Fri13 - 13.10.10 - klo:00.40

Otsikko: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 13.10.10 - klo:00.40
Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux kerneli on ubuntussa käyttis. Teetkö Linux käyttikselle tuota softaa vai teetkö vain ubuntu distrolle sitä softaa?

Tutustu LSB standardiin ja tee sen mukainen binaari jos haluat itse tehdä binäärit avaamatta lähdekoodia. Toimii sitten jokaisessa distrossa joka noudattaa LSB standardia. Nyt on aika turha kun vain ubuntulle tehty paketointi joka on todella  avoimen lähdekoodin yhteisöä kohtaan.
Toine vaihtoehto olisi kääntää jokaiselle distrolle omat paketit mutta se tulee hyvin vaivalloiseksi nopeesti joten LSB on se ainoa helppo ratkaisu jos haluaa mitään pistää yhteisölle takaisin suljettuna koodina. Ja muista myös sitten että miten lisenssit toimivat.

Olisi vain kiva että muiden distrojen käyttäjät voisivat nauttia tuollaisista sovelluksista ilman että ubuntua käyttävät alkaa rakentelemaan jotain suljettua distroa.

[topicin vaihto]
Otsikko: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 13.10.10 - klo:11.06
Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux kerneli on ubuntussa käyttis. Teetkö Linux käyttikselle tuota softaa vai teetkö vain ubuntu distrolle sitä softaa?

Meni väärin.

Ubuntu on nimenomaan käyttöjärjestelmä. Sen ydin on Linux kernel, mutta se ei itsessään ole käyttöjärjestelmä (eikä se toimi yksinään), vaan se ja Ubuntu-jakelun mukanatulevat varusohjelmat tekevät yhdessä käyttöjärjestelmän.

Eli lyhyesti:

-Linux ei ole käyttöjärjestelmä, vaan ainoastaan käyttöjärjestelmän ydin
-Ubuntu on yksi Linux-ydintä hyödyntävä käyttöjärjestelmä

Ihan samalla tavalla esimerkiksi Fedora on yksi Linux-pohjaisista käyttöjärjestelmistä.

Täsmälleen samalla logiikalla myös Windows on käyttöjärjestelmä ja Windowsin kernel.dll (tai mikä sen nimi onkaan) ei taas ole muuta kuin ydin (oikeastaan osa siitä).

Softaa taas tehdään hyödyntäen käyttöjärjestelmän tarjoamia rajapintoja (jotka voivat poiketa eri jakeluissa), jotka ovat hyvin harvoin suoraan kernel-kutsuja!
Otsikko: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 13.10.10 - klo:14.40
Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux kerneli on ubuntussa käyttis. Teetkö Linux käyttikselle tuota softaa vai teetkö vain ubuntu distrolle sitä softaa?

Meni väärin.


Sinulla meni väärin. Mutta se ei kuulu tähän ketjuun.
Otsikko: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 13.10.10 - klo:15.57
Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux kerneli on ubuntussa käyttis. Teetkö Linux käyttikselle tuota softaa vai teetkö vain ubuntu distrolle sitä softaa?

Meni väärin.


Sinulla meni väärin. Mutta se ei kuulu tähän ketjuun.

Ei tosiaan kuulu ketjuun, mutta laitappa minulle linkki käyttöjärjestelmään, missä on pelkkä "/boot/vmlinuz-<versio>" -tiedosto eikä mitään muuta.

Toimiiko?

Edit:

Mitä sanotaankaan täällä:
http://wiki.ubuntu-fi.org/Esittely

ja täällä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux

Otsikko: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 13.10.10 - klo:21.31

Toimiiko?

Toimii jos ei ole linkkinä vaan pakattuna binäärinä.


Lainaus
Mitä sanotaankaan täällä:
http://wiki.ubuntu-fi.org/Esittely

ja täällä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux

Molemmissa aivan liikaa väärää tietoa vähien oikeiden tietojen seassa ja suoranaisia valheita mitkä ovat valtaosin poliittisia eikä perustu mitenkään käyttöjärjestelmien tekniseen toimintaan.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 14.10.10 - klo:10.40
Toimii jos ei ole linkkinä vaan pakattuna binäärinä.

Miten se toimii? Onko linkkiä, josta voi ladata tuollaisen jotta voin kokeilla?

Molemmissa aivan liikaa väärää tietoa vähien oikeiden tietojen seassa ja suoranaisia valheita mitkä ovat valtaosin poliittisia eikä perustu mitenkään käyttöjärjestelmien tekniseen toimintaan.

Millä perusteilla väärää tietoa? Mitkä mielestäsi ovat valheita? Aika kova syytös meinaan.. Varmaan ubuntu-suomikin on kiinnostunut tietämään mitä heidän sivuillaan valehdellaan ja vääristellään.


Suurin osa Linux-_pohjaisista_ käyttöjärjestelmistä ei nimenomaan käytä nimessään enää termiä Linux, jotta tätä yleistä väärinkäsitystä vältettäisiin. Tämä käytäntö näkyy myös Ubuntussa tai Fedorassa, joita kumpaakaan ei siis kutsuta Linux Ubuntu jakeluksi tai Linux Fedora jakeluksi, vaan yksinkertaisesti Ubuntuksi tai Fedoraksi. Sama kaava on käytössä lähes kaikissa.

Linux ei siis itsessään ole käyttöjärjestelmä, vaan ainoastaan käyttöjärjestelmän ydin ja käyttöjärjestelmän mahdollistava komponentti monien muiden käyttöjärjestelmään kuuluvien osien lisäksi. Näitä muita osia ovat olennaisesti ainakin seuraavat:

firmware, joka liittää käyttöjärjestelmään laitetason (Linux pohjaisissa: /sys)
utilities, jotka antavat käyttöjärjestelmälle käyttäjätason (Linux pohjaisissa: /bin)
libraries, jotka antavat (ohjelmointi ja kommunikointi)rajapinnat ylemmällä tasolla (Linux pohjaisissa: /lib)

Näinollen itse kernel näkyy käyttöjärjestelmälle ainoastaan toimintoja mahdollistavana ja välttämättömänä "kommunikaatiokanavana" ja "liitospisteenä" eri osioiden välillä. Ilman näitä muita tärkeitä komponentteja ei ole käyttöjärjestelmää vaan on ainoastaan raakile, jonka päälle voi luoda käyttöjärjestelmän.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 14.10.10 - klo:11.57
Kukapa nämä termit tosiaan määrittelee ja sanoo mikä on oikein ja mikä väärin? Ainakin IT-populaarikulttuurissa tuntuu joskus, että mitä hyvänsä saa nimittää miksikä hyvänsä ilman, että kukaan "huomaa" mitään - tyhmät eivät huomaa mitään ja viisaat osaavat olla vaiti, kuten Suomessa kuuluu perinteisesti tehdä.

Käyttöjärjestelmästä kirjoitetaan suomenkielisessä Wikipediassa näin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4

Toisessa paikassa taasen kirjoitetaan näin (tähän viitattiin yllä):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux

Tämä jälkimmäinen artikkeli aloittaa itse ristiriidan jo 4. sanassaan joka johtaa ensin mainittuun paikkan. Nämä kirjoitelmat ovat vakavasti ristiriidassa keskenään.

Jos Ubuntu on käyttöjärjestelmä, niin MahJoong on sitten käyttöjärjestelmän osa. Mielestäni tämä on kyllä hivenen käyttöjärjestelmä sanan h...raamista, eh. kaupallistamista.

Kieltämättä "Ubuntu käyttöjärjestelmä" kuulostaa paljon paremmalta kuin "Ubuntu - Linux-pohjainen jakelu"  ::)   Ensimmäisestä tulee vakavasti otettavan tuotteen vaikutelma, jälkimmäinen kuulostaa vain joltakin "eräältä projektilta".
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: SuperOscar - 14.10.10 - klo:12.55
Ainakin IT-populaarikulttuurissa tuntuu joskus, että mitä hyvänsä saa nimittää miksikä hyvänsä ilman, että kukaan "huomaa" mitään

Ainoa järkevä ratkaisuhan on myöntää, että käyttöjärjestelmä-sanan merkitys on kontekstisidonnainen. Jos kysytään ”Mikä käyttöjärjestelmä koneessasi on?”, vastaus ei ole ”2.6.35-22-generic” vaan ”64-bittinen Kubuntu 10.10”, koska se kertoo kysyjälle riittävästi: 64-bittinen Linux-ydin 2.6.x-sarjasta, GNUn userland, KDE. Pelkkä ydin puolestaan voi riittää vastaukseksi ohjelmoijalle, jonka täytyy miettiä, toimiiko binaari jossakin ympäristössä.

Tietenkin aina piisaa niitä, jotka takovat lusikalla pöytää ja huutavat ”lusikka on lusikka on lusikka” (tositarina eräästä suomalaisesta professorista!), koska eivät ymmärrä kielellisten merkitysten suhteellisuutta ja tilanteisuutta.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 14.10.10 - klo:13.08
...
Tietenkin aina piisaa niitä, jotka takovat lusikalla pöytää ja huutavat ”lusikka on lusikka on lusikka” (tositarina eräästä suomalaisesta professorista!), koska eivät ymmärrä kielellisten merkitysten suhteellisuutta ja tilanteisuutta.

No, ehkä lusikoista puhuttaessa, mutta silloin kun puhutaan uusista teknologioista tai miksei vanhoistakin on erittäin *huono idea* se, että termit tarkoittavat eri päivinä eri asioita - puhumattakaan siitä, että kirjoitetun teknologiaa käsittelevän lauseen merkitys muuttuu "järkeväksi" vasta vastaanottajan päässä.

Ei ehdi kirjoittaa pidempää perustelua, kun pitää tänään tehdä vielä käyttöjärjestelmäpäivitys = pitää vaihtaa Sudoku-ohjelma uudempaan Ubuntussa  ;D .
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: SuperOscar - 14.10.10 - klo:13.48
silloin kun puhutaan uusista teknologioista tai miksei vanhoistakin on erittäin *huono idea* se, että termit tarkoittavat eri päivinä eri asioita - puhumattakaan siitä, että kirjoitetun teknologiaa käsittelevän lauseen merkitys muuttuu "järkeväksi" vasta vastaanottajan päässä.

Tarkka toki on aina hyvä olla, mutta näin kieli vain toimii. Jos joku pyytää sinua asentamaan koneelleen uuden käyttöjärjestelmän, kyllä sinun on tajuttava, ettei riitä alustaa levyä ja kopioida sinne /boot/vmlinuz*-tiedostoa. Tai jos olet itse yhteydessä johonkuhun ohjelmoijaan ja hän kysyy käyttöjärjestelmääsi, ”Linux” ei ole riittävä vastaus, luultavasti ei ”Linux 2.6.x”:kään, ellei kyseinen ohjelma ole sitten jokin laiteajuri.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 14.10.10 - klo:16.25
silloin kun puhutaan uusista teknologioista tai miksei vanhoistakin on erittäin *huono idea* se, että termit tarkoittavat eri päivinä eri asioita - puhumattakaan siitä, että kirjoitetun teknologiaa käsittelevän lauseen merkitys muuttuu "järkeväksi" vasta vastaanottajan päässä.

Tarkka toki on aina hyvä olla, mutta näin kieli vain toimii. Jos joku pyytää sinua asentamaan koneelleen uuden käyttöjärjestelmän, kyllä sinun on tajuttava, ettei riitä alustaa levyä ja kopioida sinne /boot/vmlinuz*-tiedostoa. Tai jos olet itse yhteydessä johonkuhun ohjelmoijaan ja hän kysyy käyttöjärjestelmääsi, ”Linux” ei ole riittävä vastaus, luultavasti ei ”Linux 2.6.x”:kään, ellei kyseinen ohjelma ole sitten jokin laiteajuri.

Juuri noin.

Yksi oleellinen ero on siinä, että vmlinuz-XXXX ladataan vasta (minkä tahansa) boot-loaderin kautta. Sellaisenaan se ei siis toimi, vaan vaatii muita komponentteja toimiakseen. Suoraan BIOS:sta en ole nähnyt vielä yhdenkään Linuxin boottaavan koska kernel ei käsittääkseni sisällä mitään käynnistyskäskyjonon hallintaa.

Jo pelkästään tämä peruste riittää sanomaan, että Linux ei itsessään ole käyttöjärjestelmä, vaan ainoastaan sen mahdollistava ja "Linux-pohjaisissa" pakollinen komponentti (=ydin=kernel).

Juuri näiden väärinkäsitysten (tässä toki hieman extreame juttu) vuoksi me Open Source Academy:ssä opetamme ihmisille standardia tapaa toimia ja sen sivussa myös sitä, että jokainen puhuu asiasta sen samalla ja oikealla nimellä!

Tervetuloa vaan kursseillemme, jossa selvitetään monta muutakin väärinymmärrettyä asiaa. Linkkihän näkyy tuossa alla.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 14.10.10 - klo:16.48
...
Tarkka toki on aina hyvä olla, mutta näin kieli vain toimii. Jos joku pyytää sinua asentamaan koneelleen uuden käyttöjärjestelmän, kyllä sinun on tajuttava, ettei riitä alustaa levyä ja kopioida sinne /boot/vmlinuz*-tiedostoa. Tai jos olet itse yhteydessä johonkuhun ohjelmoijaan ja hän kysyy käyttöjärjestelmääsi, ”Linux” ei ole riittävä vastaus, luultavasti ei ”Linux 2.6.x”:kään, ellei kyseinen ohjelma ole sitten jokin laiteajuri.

En oikeastaan niinkään välitä siitä, että mitä puhekielessä kukakin tekee. Mutta jos teknologioiden merkitystä aletaan luotaamaan ihmisen psyykkeen kautta, kuten tuolla yllä tehdään, niin ollaan kyllä aika kaukana teknologian varsinaisesta merkityksestä.

Jos tällä polulla edetään, niin *todella* viksu kehittäjä ymmärtäisi jo 5 minuutin jälkeen, ettei tuonkaltaiselta tyypiltä kannata mitään kernelin numeroja kyselläkään. Sen paljastaisi jo non-verbaalinen viestintä ... miten pitkälle tässä teknologian merkityksettömyydessä oikein pitää edetä? Oikeasti, kyllä teknologian PITÄÄ tarkoittaa jotakin ilman tulkitsevaa psykologia. Ei sille, että teknologiasta tehdään epätiedettä vain sen takia että se on näin mukavampaa, löydy mitään oikeita perusteita. Mielestäni tällaista epätieteellistä hömppää on kaikki mediat pullollaan muutoinkin, mutta tieteelliseen maailmankuvaan perustuvaa tarkkaa tiedottamista valitettavan vähän.

IT-teknologia on niin nuorta ja rajusti kehittyvää, joten on sinänsä ihan ymmärrettävää, että käsitteetkin ovat kehittyviä ja silloin ristiriitaisia. Tosin ei siihen mitään kursseja tarvita, jotta ymmärtää, että Wikipedian (onko joitain muuta auktoriteettia?) artikkelit koskien Linuxia ja Käyttöjärjestelmää, ovat perustavalla tavalla ristiriitaiset (viittasin niihin edellä) heti jo 4. sanasta lähtien.

Lähinnä minua tässä kuitenkin kiinnostaa vain se, että kaupallisesti näitä epäselviä käsitteitä hyödynnetään pehmittämään ostajien päätä ... ja toimittajat ovat monesti ulkona kuin lumiukot ja kirjoittavat mitä heille syötetään. En niinkään ole huolissani siitä, että ihmiset jotka kuitenkin näistä asioista lähtökohtaisesti ymmärtävät, käyttävät joskus käsitteitä eri tavalla - kunhan asia vain tulee selväksi. Joku voisi ottaa tiukemmankin kannan.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 14.10.10 - klo:17.30
Kukapa nämä termit tosiaan määrittelee ja sanoo mikä on oikein ja mikä väärin?

Tulipas nyt niin mielenkiintoinen aihe tästä tyypillisestä väärinkäsityksestä että piti ihan kirjautua tännekkin vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.

Aloitetaanpa tästä kysymyksestä sitten että kuka sen määrittelee. Siihen on hyvin helppo vastaus. Sen määrittelee tekniikka. Aivan kuten fysiikan, kemian tai matematiikan määrittelee tiede. Oli kyse vaikka polttomoottorin kehittelystä tai käyttöjärjestelmän kehittelystä, tieteellä osataan selittää miten kaikki toimii. Nuo ovat ihmisten luomuksia ja ne osataan selittää tarkalleen miten ne toimii, mistä materiaaleista ne on koottu ja minkä takia on päädytty mihinkin ratkaisuun. Se että tavallinen väki ei tiedä asioita, ei oikeuta mitenkään väitettä että asiat olisi miten nyt sattuu olemaan. Nimittäin niin sanoo vain ne jotka eivät tiedä asioista tai kuvittelevat jotain.

Lainaus
Jos Ubuntu on käyttöjärjestelmä, niin MahJoong on sitten käyttöjärjestelmän osa. Mielestäni tämä on kyllä hivenen käyttöjärjestelmä sanan h...raamista, eh. kaupallistamista.

Samoin olisi tuolloin taustakuvat, musiikkitiedostot, videotiedostot ja jopa fontit osa käyttöjärjestelmää. Tuollainen mielikuva syntyy hyvin helposti nimenomaan kun tiedot - oikeastaan sanottuna mielikuvat - perustuvat markkinointiin eikä tekniikkaan.
Markkinoinnilla luotavat mielikuvat ovat pahasti ristiriidassa tietotekniikan kanssa. Monikaan tavallinen käyttäjä ei sitä huomaa koska ei heitä kiinnosta tietää edes mitä eroa on JPEG tiedostolla ja PNG tiedostolla. Tai mitä pahaa on DOC tiedostossa ja miksi pitäisi käyttää ODT tiedostoa. Me elämme yhteiskunnassa jossa on valloillaan markkinointivoimat. Suuriyritykset johtavat maailmaa, ne päättävät minne maahan hyökätään ja lopulta myös ketkä ovat uhrattavissa suurempien voittojen maksimoitaessa. Joka päivä halutaan että tavalliset ihmiset kuluttavat rahansa yrityksien tuotteisiin, vaikka eivät niitä tarvitsisi tai eivät oikeasti olisi tarpeeksi varakkaita siihen. Markkinoinnilla luodaan mielikuvia jotta voidaan erottua muista kilpailijoista ja voittaa nämä "tyhmät lampaat" ostamaan omaa tuotetta. Ei ole merkitystä onko tuote vaikkapa auto, maitopurkki tai ohjelmistotuote kun tärkeintä on vain että ihmiset valitsevat oman tuotteen eikä kilpailijoiden tuotetta, vaikka kilpailijoiden tuote olisi paljon parempi monilta osin.

Kilpailu ei ole koskaan hyväksi kenellekkään, ei kuluttajille eikä yrityksille. Moni toistaa lampaan kaltaisesti että kilpailu on se joka pitää asiat pyörimässä. Mutta he eivät ymmärrä mitä kilpailu oikeasti on. He nimittäin sekoittavat kilpailun vaihtoehtoihin. Kilpailu aiheuttaa sitä että kaksi osapuolta taistelee keskenään ja kuluttajat ovat ne jotka joutuvat sitä seuraamaan vierestä. Se on aivan samanlaista kuin oikeasti sota (tai valloitukset mitä mm. Yhdysvallat harjoittaa) missä molemmat osapuolet (tai kaikki osapuolet jos useammat sotavoimat ottaa yhteen tai ovat liittoutuneita) missä vain siviilit kärsivät. Aivan samalla tavalla yritykset markkinoivat itseään että heillä on paras tuote, kuten hyökkäävien maiden johtajat sanovat että he ovat parempia ja oikeutettuja. Kautta aikojen markkinoinnissa on vähän väliä otettu muita "aseita" käyttöön, ne ovat mm. ekologisuus, kierrätettävyys ja hyväntekeväisyys. Ne ovat aseita siinä missä monet massatuhoaseet, kemialliset aseet sekä biologiset aseet. Siinä missä oikeissa aseissa ideana on luoda pelkoa mahdollisissa vihollisissa että he eivät uskalla käydä kimppuun, ja jos he käyvät niin tuhota heidät. Niin markkinoinnin "aseissa" taas idea on rakentaa mielikuvia. Aivan samalla tavalla kuin propagandan on tarkoitus luoda vastapuolesta huono mielikuva ja omasta puolesta hyvä mielikuva. Mutta markkinointi on astetta matalammalla, siellä on sentään vielä lait missä kielletään markkinoinnissa kilpailijan tuotteen solvaaminen tai mustamaalaus. Mutta sekin raja on hyvin häilyvä että moni pystyy tekemään markkinoinnin missä nauretaan kilpailijan tuotteelle, jäämättä siitä kiinni. Propagandalle itsessään ei ole mitään sääntöjä koska se on mediaa.

Mediassa on tietyt säännöt, mutta ne on hyvin häilyviä ja ne muuttuvat ajan myötä kun moraali ja etiikka rappeutuu tai haihtuu kilpailun myötä muiden medioiden välillä. Mediakontrolli on sellainen asia jota monikaan ei edes ymmärrä tai tiedä olevan. Media on se joka määrää kuka voittaa ja kuka häviää markkinoilla ja usein myös oikeissa sodissa. Esimerkkinä voidaan antaa vaikka Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin missä Yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt halusivat hyökätä ja samat johtajat järjestivät mediassa (jonka he omistavat) mediaiskun propagandalla että Irakissa on massatuhoaseita ja Saddam on paha mies joka aikoo käyttää niitä. Tavallinen kansa (eli ns. kuluttajat) eivät tiedä sillä hetkellä totuutta, valtaosa ei tule koskaan kuulemaan koska heille jää asiat sellaisenaan mieleen. Suuryritykset saavat toisen valtion valloittamaan toisen valtion kansan tuella kertomalla kauniisti kerrottuja valheita ja mielikuvia. Vaikka jälkikäteen ne osottautuisivat vääriksi tiedoiksi ja siviilejä on tuhansittain kuollut ja koko maa revitty palasiksi että se ei kykene toipumaan vuosikymmeniin niin ainoa voittaja on suuryritykset jotka hankkivat itselleen rahat kaikesta. Oli se öljykenttien haltuunotosta, uudelleenrakentamisesta, valloitusjoukkojen pyykkien pesemisestä, muonittamisesta tai jopa ns. "hyväntekeväisyydestä" jolla saadaan merkittäviä verohelpotuksia ja hyvää PR:ää, niin ainoa voittaja on suuryritykset. Eivät kummankaan puolen sotajoukot tai kansalaiset.

Moni voi miettiä miten tuo liittyy Ubuntuun? No, katsokaapa Canonicalia. Veroparatiisissa ylläpidettävä yritys joka ei tee yhteistyötä avoimen lähdekoodin yhteisön kanssa tai anna heille kunniaa niiden tekemästä työstä. Canonicalin tarkoitus on tehdä rahaa. Piste. Sen ei ole tarkoitus jakaa avointa lähdekoodia maailmaan, se on markkinointia. Se on aivan samanlainen yritys kuin RedHat, Novell ym. Ne tekevät rahaa, eivät paranna maailmaa. Mutta erona esim Microsoftin ja Canonicalin välillä on, että toinen tietää että sen ainoa keino voittaa suuremmat yritykset markkinoilla on käyttää sellaisia markkinointikeinoja (aseita) joilla saadaan ne vähäisetkin käyttäjät itselleen. Markkinointi (propaganda) käy kovana ja siinä on mielikuvien rakentaminen se #1 asia. Aivan kuten propagandassa ("Tule tänne suomi poika niin saat leipää -Tule sinä ryssä tänne niin saat voita sen leipäs päälle". Tai kuten aletaan pienestä pitäen puhumaan "Suomalaisesta sisusta" tai "Suomalainen mies puree hammasta ja puskee vaikka läpi harmaan kiven") on idea saada valtava joukko taaksensa että saadaan massa joka tekee mitä halutaan ilman että näkee mitä oikeasti halutaan tehdä.

Canonical on yksi yritys monien ohella joka käyttää markkinointia (asetta) voittaakseen muut kilpailijat. Mitä kovempia tai ovelampia aseita käytetään niin sitä useampi siirtyy laumaan koska eihän lauma voi olla väärässä. Aivan kuten voi aina puolustautua "Eihän valitsemalla markkinajohtajan voi tehdä mitään väärin".

Canonicalin idea on tehdä rahaa, sen saavuttaakseen se tarvitsee suuremman käyttäjämäärän. Sen saavuttaakseen sen täytyy markkinoida itsensä erikoisempana kuin kilpailijat. Se on paljon helpompaa jos puhutaan valtaosasta eri alojen markkinoita, missä esim jäätelötehdas A kykenee valmistamaan paremman makuista vanilja jäätelöä kuin jäätelötehdas B. He kilpailevat myös markkinoinnilla mutta tärkeintä on maku. Maku jonka he voivat tavallaan piiloittaa niin että kilpailija ei tiedä reseptiä. Voidaan patentoida tekniikkaa (ohjelmistopatentit ym) jolla voidaan estää muita hyödyntämästä vastaavaa tekniikkaa vaikka muut olisivat keksineet asian ihan itse, tietämättä mitään patentoidusta keksinnöstä. Mutta se joka sai patentoitua ensimmäiseksi, saa kuristusotteen kilpailijasta.

Mutta, Canonical ei kilpaile ns. suljetuilla markkinoilla kuten Microsoft ja Oracle tekee. Canonical kilpailee avoimilla markkinoilla, siis avoimen lähdekoodin markkinoilla. Canonical ei kykene sulkemaan koodia (Mitä se tekee aina vähän väliä omille ohjelmistoille tietyksi ajaksi moninaisista eri syistä) kun se on kaikilla muilla jotka sitä on kehittänyt ja Canonical vain käyttää sitä tehdäkseen rahaa.
Sulj
Avoin lähdekoodi on etiikkaa (ja tuo nyt sisältyy vapaan ohjelmiston, en ota nyt siihen eroavaisuuteen kantaa, vaikka vapaan ohjelmiston ja avoimen lähdekoodin etiikat eroavat vähän, ne kuitenkin pyrkii samaan asiaan. Toinen teknisemmästä näkökulmasta, toinen eettisestä näkökulmasta ja ne molemmat törmää yhteen).  Suljettu lähdekoodi taas on pelottelua ja riippuvaiseksi tekemistä ja ennen kaikkea pelkoa. Sitä pelätään että joku muu varastaa oman teot ja toinen saavuttaakin jotain mitä itse ei saavuteta. Siinä on kateuttakin. Ja samaa kateutta kerrotaan olevan "Ubuntua vihaavien" parissa. Vaikka tuolloinkaan moni ei erota kateutta ja etiikkaa toisistaan.

Joten mitä tuo kaikki tarkoittaa? Canonicalin päämäärä on tehdä rahaa. Saavuttaakseen sen päämäärän, sen täytyy käyttää markkinointia. Markkinointia käytetään kilpailijoiden ohittamiseen ja pitämään heidän poissa. Ja nyt joku älykäs voisi muistaa että kilpailu ei ole hyväksi, ei millään tavalla!
Mikä on hyväksi? No muutamat eettiset asiat. a) Yhteistyö b) rehellisyys c) kunnioitus.

Mitä yhteistyö on? Yhteistyö on vastakohta kilpailulle. Siinä jokaista heikompaa autetaan. Jos joku ei pärjää, niin suurempi joukko auttaa sitä. Yhteistyö on että jokaisen osaavat taidot valjastetaan niin että suurempi kokonaisuus toimii optimaalisesti. Yhteistyössä jaetaan saavutukset ja kärsimykset niin että kukaan ei joudu/saa yksin niitä. Vaan kokonaisuus on se joka elää.
Yhteistyön arvot ovat näinä päivinä hyvin alhaalla, nimittäin sitä pelotellaan sosialismiksi tai kommunismiksi. Sitä ei koulussa opeteta vaan kilpailua. Kilpailua jota opetetaan aina urheilutunneilla joukkuelajeista (te vs me. joukkueet 1, 2 ja 3 vastakkain ym) Sitä opetetaan tunneilla tekemällä paritöitä tai ryhmätöitä missä kilpailutetaan kuka osaa parhaiten. Kilpailua käydään yksilötasolla että kuka on luokan paras, osaston paras tai yrityksen paras.
Mutta se yksi tärkeä asia unohdetaan, että yksilötasolla olisi tärkeää että jokainen pyrkii kehittämään itseään niin että kykenee parempiin asioihin. Mutta se ei mitenkään oikeuta että sitä kilpailee muiden kanssa. Jos itse kehittyy jossain, täytyy muita kunnioittaa ja auttaa heitä myös saavuttamaan sama eikä siinä sovi pihtailla tietoa vaan olla rehellinen muille ja itselleen.

Mitä on rehellisyys? Sitä ei kerro vääriä tietoja tai jätä tietoisesti sellaisia tietoja kertomatta jotka vaikuttavat toisen tapaan käsittää tietoa. Rehellisyyttä ei havaita paljoakaan markkinoinnissa. Nimittäin rehellisyys ja mielikuvan rakentaminen ei kulje oikein käsi kädessä. Rehellisen ei tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin mitä on. Rehellisen ei tarvitse pelätä. (näin lyhyesti)

Mitä on kunnioitus? Sitä ei oikein ole enää oikein missään nähtävillä. On vain fanaatikkoja ja faneja. On me vs te / sinä vs minä  -asennevammaisia.
Kunnioitus on että välittää toisista, se on yksi perusta yhteistyölle. Se on sitä että tunnustaa muiden työt ja antaa kunnian heille keille se kuuluu. Ei ole kunnioittavaa valehdella tai antaa tietoja sillä tavalla että toiset saavat väärän käsityksen. EI ole kunnioittavaa toisia kohtaan olla kertomatta tietoja jotka korjaavat muiden väärinksityksiä. Rehellisyys ja kunnioitus eivät ola samoja asioita, monesti voi olla kunnioittavaa olla kertomatta jotain jos rehellisyys olisi epäkunnioittavaa. Mutta jos toinen menettää kunniansa itse, niin ei hänen puolestaan pidä valehdella. Hyvin hankala aihe koko kunnioitus jota eivät länsimaalaiset pahemmin käsitä. Mutta mikä on melkeinpä itsestään selvää kauko-idässä, joka tosin korruptoituu länsimaalaisten tavoilla ja asennevammoilla kun sinne jatkuvasti hyökätään medialla ja markkinoilla.

Lainaus
Kieltämättä "Ubuntu käyttöjärjestelmä" kuulostaa paljon paremmalta kuin "Ubuntu - Linux-pohjainen jakelu"  ::)   Ensimmäisestä tulee vakavasti otettavan tuotteen vaikutelma, jälkimmäinen kuulostaa vain joltakin "eräältä projektilta".

Se kuulostaa paremmalta sellaisen korvaan joka ei tiedä mikä käyttöjärjestelmä on. "Käyttöjärjestelmä" on yksi myyntisana siinä missä "nopea", "tehokas", "suorituskykyinen" tai vaikkapa "vihreä" on. Se on tietokoneen myynnissä yksi myyntisana aivan kuten autojen myynnissä on "hevosvoimat". Vaikka mitään hevosia ei autossa olekkaan. (1HP vastaa muuten seitsemän hevosen voimia tietyn vanhan mittaustavan mukaisesti. Näin sanottiin tekniikan maailman eräässä historiaa käsittelevässä arkittelissa). Jos nyt joku joka on tottunut käsittelemään hevosia mutta ei ole koskaan kuullutkaan autoista, kuulee kerrottavan että autossa on niin ja niin monta hevosvoimaa. Niin hän laskee tietenkin asiaa hevosina ja miettii että mitä hevoset tekee autossa. Olisiko se rehellistä tai kunnioittavaa kyseistä henkilöä kohtaan myydä jotain mitä sellainen henkilö ei käsitä? Vai onko ainoastaan päätarkoitus myydä ja tehdä voittoa yritykselle sen sijaan että voisi menettää rehellisyydellä ja kunnioituksella yhden varman ostajan?

Toinen trendisana on "-pohjainen". Se nimittäin ei tarkoita mitään tuolla tavalla. Ei ole olemassa "Intel-pohjaisia" tai "Linux-pohjaisia" ym. Se on trendisana joka lisätään aiheeseen kuin aiheeseen kun ei ole tarkkaa tietoa mistä oikein on kyse ja sillä saadaan asia kuulostamaan hienommalta ja mystisemmältä. Ei tarvitse yrittää olla tarkka mitä oikein puhuu vaan voi tehdä olettamuksia että muut tietää mitä tarkoittaa.  Ja jokaisen täytyisi tietää että kun suuri joukko puhuu olettamuksilla että kaikki muut tietää mitä tarkoittaa, on nopeasti tuloksena aivan sama asia kuin "rikkinäinen puhelin" -leikissä. Että tieto joka laitettiin liikkeelle saapuu aivan vääränä, puutteellisena tai muuttuneena niin että tieto ei oli mitenkään kelvollinen.

Mikä siis Ubuntu on? Ubuntu on ohjelmistojärjestelmä. Toiselta tavaltaan voisi sanoa että Ubuntu on ohjelmistokokonaisuus mutta se on taas hyvin löysä sana.
Mikä on ohjelmistojärjestelmä?
Kun tietokoneen toimintaa aletaan selvittämään, täytyy ensimmäiseksi selvittää mistä se koostuu. Tietokone on kahtia jaettavissa: a) Laitteistojärjestelmä sekä b) ohjelmistojärjestelmä.
A) koostuu kaikesta fyysisestä mitä voit koskea. Näytöt, prosessorit, keskusmuistit, kaapelit, tallennuslaitteet, näppäimistö, hiiri jne. Se on se kokonaisuus jonka näet. Laitteistojärjestelmän osia on nuo kaikki ylläolevat. Ja jokainen niistä koostuu sitten komponenteista kuten mikropiirit, vastukset, kytkimet, johtimet, merkkivalot, liittimet, piirilevyt ym.
Erilaisista komponenteista koostuu erilaisia osia, joista koostuu erilaisia laitteita ja oheislaitteita.

B) koostuu kaikesta digitaalisesta datasta. Pelkkää sähkömagneettisesti tai fyysisesti (optiset levyt kuten DVD missä on rei'tetyt kalvot) tallennettua ykköstä ja nollaa, eli binäärikoodia. Ohjelmistojärjestelmä on se mikä saa koko tietokoneen toimimaan. Ilman ohjelmistoja, on tietokone pelkästään metallia, muovia, kuparia, piitä ja tinaa sekä muita aineosia, jotka saadaan vilkuttamaan valoja tai jotain muuta pientä. Se mikä saa koko tietokoneen henkiin, on sähkö. Ilman sähköä ei koko tietokone toimisi.

Mistä ohjelmistojärjestelmä koostuu?

Mitä nuo ovat? Tärkein kaikista noista on käyttöjärjestelmä. Ja nyt tuleekin monelle (mutta ei kaikille) se suurin yllätys. Se on se ohjelmisto joka sijaitsee kernel spacessa (ydin tila) tai se toimii supervisor -tilassa.
Moni kysyy nyt että "tossako se nyt oli?". Kyllä, ei sen ihmeellisempää. Hyvin yksinkertaisesti ja lyhyesti sanottuna tuossa on käyttöjärjestelmä. Nyt joku kysyy "Mutta mikä on sen nimi tai miten se toimii". No sehän onkin se hyvä kysymys. Nimittäin se ei ole mitään mitä mediassa kerrotaan. Tietääkseen mikä käyttöjärjestelmä on, täytyy oikeasti olla halukas oppimaan totuus ja avoimesti kyetä ajattelemaan asiaa. Unohtaa kaikki mitä mediassa on kerrottu, mitä fi.wikipedia.org, ubuntu.com tai muut oikein selittää. Nimittäin ne on, ikävä kyllä, aika kaukana totuudesta, rakennettu mielikuvista ja markkinoinnista sellaisten henkilöiden toimesta jotka eivät tiedä tekniikkaa vaan kuvittelevat tietävänsä sen kun ovat lukeneet esim ubuntu.com sivua.

Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 14.10.10 - klo:17.30
Lukeakseen mikä on käyttöjärjestelmä, se ei ole mikään minuutissa luettava selostus. Nimittäin käyttöjärjestelmä on vain termi tekniikalle, joka toteutetaan jokaiselle käyttöjärjestelmälle uudelleen ja uudelleen. Mutta se on oikeasti helppoa oppia tietämään jos tietää mitä etsiä. Nimittäin käyttöjärjestelmien arkkitehtuurit sekä käyttöjärjestelmien historia, tai oikeastaan käyttöjärjestelmän historia, eli miksi alunperin luotiin käyttöjärjestelmä, miten se kehittyi ja miten eri arkkitehtuurit kehittyivät ja mitä varten.
Käyttöjärjestelmät eivät ole mitään mitä kauniit kuvankaappaukset tai markkinointilaput ja videot kertovat ja mitä mielikuvia niillä luodaan. Kaukana noista, nimittäin se on melkoisesti vain informaatiota mitä ei näe, ei kuule eikä sitä voi pitää kädessä. Se on kuin lukisi matematiikan tai fysiikan kokeisiin. Se ei ole soveltavaa fysiikkaa vaan enemmän teoreettista matematiikkaa ja fysiikkaa.

Mutta lyhentääkseni aihetta merkittävästi, hypätään loppuun ja sanotaan suoraan se mikä on lopputulos.
Linux kernel on käyttöjärjestelmä. Thats it! Nyt moni huutaa mielessään "VÄÄRIN" tai alkaa sohimaan "lainaa viestiä" nappia omien mielikuvien johdattelemana. Mielessä voi pauhata ajatus "Ubuntu on käyttöjärjestelmä, Linux on vain kerneli!" tai "Linux on kerneli ja GNU/Linux on käyttöjärjestelmä". Siinä vaiheessa kannattaa vain rauhottua ja alkaa tutkimaan asioita.

Mitä varten meillä on käyttöjärjestelmä? Kuinka moni muistaa tietokoneiden käytön 50 ja 60 luvulla? Enpä usko että monikaan, joskaan kukaan.

Käyttöjärjestelmä kehitettiin jotta voidaan kehittää helpommin sovelluksia, siirtää niitä tietokoneesta toiseen ja voitiin suoritaa sovelluksia rinnakkain tai peräkkäin helposti. Käyttöjärjestelmä helpotti tietokoneen käyttämistä niin merkittävästi että tietokoneiden käyttömahdollisuuden räjähtivät käsiin.

Lyhyesti historiaa: Kaikki sovellukset toimivat binäärinä. Eli 1 tai 0. Numerot, kirjaimet... kaikki on ykkösinä ja nollina. Jokainen numero, kirjain, merkki ym on tietty sarja ykkösiä ja nollia peräkäin. Tietokoneen koko toiminta on sähköimpulseina jossa vain tiedetään onko jokin asia vai eikö se ole. ON / OFF eli 1 tai 0.

Esim kirjaimet binäärinä on:
A 01000001
B 01000010
C 01000011
....
Tai sitten samat kirjaimet pienellä kirjoitettuna:
a 01100001
b 01100010
c 01100011
....

Kun tietokoneohjelmia tehtiin ennen, se kirjoitettiin binäärinä. Eli jokainen kirjain, numero ym täytyi kirjoittaa 10101010101 numerosarjana. Yhden kirjaimen kirjoittamiseen meni 8 merkkiä eli yksi tavu. Yksi merkki on yksi bitti. Tästä moni varmaan oppiikin mitä tarkoittaa bitti ja mitä tavu. Yksi tavu siis koostuu kahdeksasta bitistä ja yksi kirjain tai numero on yksi tavu.
Kun saadaan 1024 tavua, saadaan yksi kilotavu eli 8192 bittiä.
Alkaako kuulostamaan tutulta? (Tämä on muuten yksi syy miksi on aina ollut ongelmia kun esim kilo tarkoittaa 1000 SI järjestelmässä mutta binäärijärjestelmässä se on 1024. koska meillä on vain 8 bittiä tavussa eikä 10)

Sovelluksien kirjoittaminen oli tarkkaa sekä pitkäkestoista työtä ja ne tallennettiin reikäkorteille tai paperinauhalle johon siis kone teki reiät vastaamaan ykköstä tai nollaa. Ja yhdenkin bitin (1 tai 0) väärinkirjoitus teki koko sovelluksen toimimattomaksi. Kuvitelkaa itsenne kirjoittamassa edes yksinkertaista hello world sovellusta binäärinä (unohtaen nyt että pitäisi olla kaikki ohjelmistokirjastot, kääntäjät ym mukana), nimittäin se olisi jo monelle hyvin hirvittävä kokemus.

Alkuaikoina tietokoneet olivat "loistavia" laskemaan. Esim jotkut suurtietokoneet kykenivät laskemaan 5000 kertolaskua sekunnissa tai tekemään vaikka 10 000 jakolaskua sekunnissa. Matematiikka on laskukaavoista kiinni. Se pitäisi olla jokaisen oppinut. Se ei ole tuloksien ulkoaoppimista vaan laskukaavojen muistamista (esim kertotaulu tai vähennyslasku).
Hyvin yksinkertaisilla asioilla saadaan hyvin monimutkaisia asioita laskettua, oli se kiihtyvyydestä aina painovoiman vaikutukseen. Mutta kun ruvetaan laskemaan esim kantoraketin tai ohjuksen toimintaa niin nopeasti muodostuu jopa noinkin vähäinen laskunopeus kuin 5000 kertolaskua sekunnissa niin merkittäväksi helpotukseksi että kannattaa käyttää aikaa vaikka pari viikkoa kirjoittamaan muutamat monimutkaiset kaavat tietokoneelle binäärinä.

Mutta mikä olikaan ongelma? Jokainen tietokoneen osa vaatii komennot. Kun laskutulokset piti saada talteen rei'itetylle paperille, niin sitä teki tietynlainen kone. Ja sitä konetta piti käskyttää että miten se rei'ittää ne paperit. Jokainen sovellus joka tehtiin, piti sisältää aina sen rei'ityskoneen käskykomennot. Ja ne komennot sisälsi kaikkea aina lukupään siirtämisestä, alustamisesta, reiän tekemisestä piikittämisellä, piikin nostamisella, paperinauhan/kortin siirtämisestä eteenpäin ym. Jo pelkkä laitteen ohjauskäskyjen tekeminen vaati aikaa ja vielä jokaiselle sovellukselle erikseen.

Mutta sepäs ei ollutkaan vielä se suurin ongelma. Vaan se olikin että oli erilaisia tietokoneita olemassa. Et voinut tehdä sovellusta yhdelle tietokoneelle ja sitten mennä toiselle tietokoneelle ja ajaa sovellusta. Ei ollut niin hauskaa ja helppoa. Jokainen ohjauskoodi piti kirjoittaa taas uudelleen ja jälleen kerran, kaikille sovelluksille.

Nyt varmaan moni ymmärtää että kyseessä oli useita henkilötyövuosia kuluttava prosessi joka aiheutti yhden järjettömän henkilöstöhallinnan että kuka tekee ja mitä tekee. Taloudelliset paineet että koska päivittää tietokoneet ja koska hankkia uusia. Jo pelkästään yhden sovelluksen päivittäminen siten että jotain laskukaavaa paranneltiin vei pitkään.

Sitten joku sai idean! Luodaan sovellus joka sisältää pelkästään kaikki nuo laitteiden ohjauskoodit! Säästytään pitkältä vaivalta kirjoittaa uudelleen jokainen sovellus jokaiselle laitteelle erikseen kun tarvitsee vain kirjoittaa sovelluksen käyttämään tuon sovelluksen toimintoja. Kyseinen idea oli luoda ensimmäinen käyttöjärjestelmä. Tuolloin sen aikaisen käyttöjärjestelmän termi oli "Master Program". Eli laitteisto <-> Master Program <-> Sovellus

Myöhemmissä vaiheissa laajettiin tuota Master Programia siten että se kykeni ajamaan useampaa sovellusta peräkkäin. Ja Ihmisen ei tarvinnut kuin enää käydä vaihtamassa nauhaa korttipinoa kun Master Program osasi pyytää. Meillä oli siis vaihdettava ajo että MP vaihtoi A -> B -> A -> C -> A sovelluksien välillä jonossa aina kun A sovellus sanoi "ota tämä tulos ja syötä se B sovellukselle" ja B sovellus sanoi "ota tämä tulos ja syötä se takaisin A sovellukselle" jne.
Mutta silloin oli ongelmia että jos ajossa oleva sovellus kaatui (muistatte sen virheensietokyvyn kun yksi bitti menee vinoon?) niin kaatui kaikki ja jouduttiin aloittamaan alusta. No sepäs oli hauskaa että kun oli pari viikkoa ajettu jotain työtä niin homma kaatui sen takia koska loppuvaiheen sovelluksen joku bitti oli väärin kirjoitettu.

Sitten joku sai idean, tehdään MP:stä sellainen että se on suojattu ajossa olevien sovelluksien virheiltä ja että se muistaa mikä oli edellisen sovelluksen tuloste niin että voitiin vain korjata virhe siinä sovelluksessa missä olikaan virhe ja syöttää edellisen sovelluksen tulosta uudelleen ja säästetään viikkoja ja kuukausia.
Niin Master Program sai oman osoiteavaruuden nimeltä "kernel" ja ajossa oleva sovellus omansa "user". Käyttöjärjestelmä eli silloin tunnettuna "Master Program" sai uuden synonyymin "kernel", "core", "nucleus" tai "master program".

Sitten joku keksikin että jotta me voidaan vielä lisää nopeuttaa tietokoneen toimintaa, poistetaan yhtälöstä ihminen että ihmisen ei tarvitse seurata tietokonetta ja vaihtaa nauhoja ja kortteja kun tietokone niin pyytää.
Tietokoneita kehitettiin siten että meillä oli useita kortin- ja nauhanlukijoita samassa tilassa. Jos täytyi käyttää vaikka viittä sovellusta niin riitti että kaikki viisi sovellusta laitettiin omiin lukijoihin jos vaikka olisi kuusi ollut saatavilla, jolloin yksi jäi tyhjäksi.Master Program osasi käynnistää toisen lukijan aina kun tarvittiin toista sovellusta, "kelata" se oikeaan kohtaan ja suorittaa sitä.

Sitten taas joku keksi että: Hei, eihän meidän tarvitse vaihdella sovelluksia ja ajaa niitä peräkanaa vaan voidaan ajaa niitä yhtä aikaa". Tuolloin syntyi ajatukset moniajosta ja verkkotietokoneista. Ja elettiin varmaan vielä 60-lukua. Verkotetut tietokoneet ajoivat jokainen eri tehtäviä, välittävät tietojaan toisille ja laskentanopeus kasvoi kuin raketti taivaalle kun useampaa sovellusta voitiin laskea yhtä aikaa ja vaihdella tuloksia. Käyttöjärjestelmä eli kernel oli ratkaiseva tekijä koko asiaan. Se osasi kommunikoida muiden tietokoneiden kanssa verkossa, se määräsi mitä sovellusta ajetaan milloinkin, se välitti tiedot sovellukselta toiselle, se mahdollisti sovellusten siirtämisen tietokoneesta toiseen ilman että niitä jouduttiin kirjoittamaan uudelleen. Riitti että uuden tietokoneen ohjauskäskyt kirjoitettiin kerneliin ja sovellus vain sanoi "tallenna tämä" tai "lue tämä" ja kernel hoiti kaiken monimutkaisen asian.

Vähän ennen tuota myös moni ymmärsi että eihän binäärinä kirjoitetun sovelluksen tekeminen ole järkevää paperille vaan se olisi oltava digitaalisena. Kehitettiin ensimmäiset tekstieditorit jolla voitiin kirjoittaa binääri suoraan koneella. Ajaa ja testata. Jakaa sitä muille helposti kun se oli magneettinauhoilla tai rummuilla.

Sitten taas joku keksi että mitä jos ei joutuisi tekemään suurta työtä ja kirjoittaa sovelluksia binäärinä vaan meillä olisi ohjelmointikieli. Eli ihminen voisi kirjoittaa käskyt helposti ymmärrettävinä käskyinä kuten "go to" ja "read" tai "write". Kehittyi ensimmäiset ohjelmointikielet jotka edesauttoivat kirjoittamaan lisää sovelluksia (eli työkaluja) joilla tehdä helpommin sovelluksia.

Tuohon aikaan syntyi ideat Multics-kernelistä. Ja jos joku vielä myös ihmettelee miksi Unixien komennot ovat hyvin lyhyita ja yksinkertaisia kuten "cp", "mv", "rm" jne. Niin syynä on että siihen aikaan et nähnyt realiajassa mitä kirjoitit vaan näin vasta tulosteen. Eli jouduit sokkona kirjoittamaan komennot jolloin niiden täytyi olla mahdollisimman lyhyitä (mieluiten kaksitavuisia) jotta virhekirjoituksia tuli mahdollisimman vähän. Ja kaikki nuo komennothan on muuten sovelluksia, jos ei ole joku ymmärtänyt. Unixien ideaan kuuluu että yksi sovellus tekee yhden tehtävän ja se tekee sen hyvin. Yhdistelemällä eri sovelluksia (eli työkaluja) saadaan monimutkaisia tehtäviä suoritettua (ns. rakennettua talo).

Käyttöjärjestelmät eli kernelit monipuolistuivat ja ne alkoivat olemaan jo massiivisia useiden kymmenien tuhansien rivien verran lähdekoodia ja niiden hallinta muodostui hyvin vaikeaksi. Käytettävissä oleva keskusmuisti kernelille ja sovelluksille oli rajallinen ja syntyi uusi idea kernelistä. Mitä jos tehdään kernel joka sisältäisi vain ne toiminnot jota sillä hetkellä tarvittiin. Sen sijaan että olisi kernel joka sisältäisi kaikkien kymmenien/satojen eri tietokoneiden ohjauskäskyt ja toiminnot, saataisiin ohjelmisto joka sisältäisi vain käytettävän tietokoneen ohjauskäskyt ja tarvittavat toiminnot!

Tuohon asti käyttöjärjestelmät, eli kernelit olivat yksi binääri kernel space tilassa, kaikki sovellukset taas user space tilassa. Käyttöjärjestelmä = kerneli. Käyttöjärjestelmän nimiä oli siis "kernel", "core", "supervisor", "nucleus", "master program" jne. Mutta tilanne oli muuttumassa tulevaisuudessa.

Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 14.10.10 - klo:17.31
Kernelit (eli käyttöjärjestelmät) olivat monoliittisia. Käytettävissä oleva keskusmuistin määrä oli rajallinen ja ohjelmointivirheiden takia haluttiin minimoida kernelin koodin määrä jotta se ei kaatuisi. Koska silloin kaatuu kaikki sovellukset.

Syntyi uusi arkkitehtuuri käyttöjärjestelmälle - Server-Client jota kutsutaan vain mikrokerneliksikin myös.
Idea oli aivan yksinkertainen, otetaan monoliittinen kerneli ja pilkotaan se osiin. Jäljelle jää hyvin pieni kerneli (mistä nimi mikrokernel) joka toimittaa vain kriittisimmät tehtävät. Sekä useisiin osiin joista jokainen suorittaa oman tehtävän mahdollisimman hyvin (muistaako joku vielä Unix idean, yksi sovellus yhteen tehtävään joka tekee sen kunnolla?).
Jokainen osa toimii irrallaan mikrokernelistä ja ne toimivat palvelimina kaikille sovelluksille. Esim yksi palvelin tarjoaa tiedostojärjestelmät, toinen palvelin verkkoyhteydet, kolmas palvelin muistinhallinnan ja niin edelleen. Jokaisen laitteen komennot (ajurit) tulivat omiksi palvelimiksi.
Mutta nyt olikin ongelma, nimittäin eihän tuollaista ohjelmistoa voi kutsua kerneliksi kun sehän on paloissa ja siinä on mikrokerneli! Tuolloin syntyi termi "operating system" eli käyttöjärjestelmä.

Käyttöjärjestelmästä oli kaksi eri arkkitehtuuria. Monoliittinen tai Server-Client. Monoliittinen kerneli on edelleen voimissaan, sen uskottiin katoavan "ylivoimaisesti kehittyneemmän" Server-Client arkkitehtuurin myötä. Mutta toisin kävi, se jäi henkiin ja on edelleen yksi suosituimmista arkkitehtuureista käyttöjärjestelmille. Server-Client on tosin käytetyin, mutta sen sijaan että kuten vielä 90-luvun alussa 90% kehitteillä olevista käyttöjärjestelmistä oli Server-Client arkkitehtuuria, se on menettänyt suosiotaan käyttäjämäärissä suorituskykyä ja skaalautuvuutta vaativissa järjestelmissä.
Aikoinaan kun keskusmuistin asettamat rajoitukset poistuivat, monoliittiset käyttöjärjestelmät (kernelit) alkoivat kasvaa kuin hiivoitettu pullataikina. Niiden hallittavuus ja ylläpidettävyys muodostui hyvin hankalaksi, vaikka niiden ohjelmoitavuus on todella helppoa. Server-Client arkkitehtuurissa mikrokernelin ohjemoitavuus on hyvin hankalaa ja jopa palvelimien ohjelmoitavuus on hankalaa.

Monoliittisia käyttöjärjestelmiä on tällä hetkellä mm. Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, HP-UX, SunOS jne.
Server-Client käyttöjärjestelmiä ovat sen sijaan mm. NT, XNU (aka Darwin), CE, Symbian, HURD, Dragon Fly BSD jne.

 Linux kernel on monoliittinen kerneli. Linux kernel on käyttöjärjestelmä. Aivan liian moni käyttöjärjestelmiä tietämätön toistaa mantraa "operating systems needs a kernel" joka asiassa ja koska Linux on kernel niin sehän ei ole olla mukamas käyttöjärjestelmä. He eivät voi olla pahemmin väärässä nimittäin he eivät tiedä käyttöjärjestelmien arkkitehtuureja, kehityshistoriaa tai tekniikkaa edes pintapuolisesti. He eivät voi käsittää että Linux kernel on käyttöjärjestelmä koska he ovat vain kuulleet että käyttöjärjestelmä tarvitsee kernelin. He eivät tiedä että kyseinen asia koskee vain ja ainoastaan Server-Client arkkitehtuurin käyttöjärjestelmiä missä kernel (mikrokernel) on vain tärkein osa käyttöjärjestelmää, joka muodostuu mikrokernelistä + palvelimista.

Sitten on nämä GNU/Linux mantraa toistavat henkilöt (joihin itsekkin lukeuduin) jotka tietävät että kaikki ohjelmistot ei kuulu käyttöjärjestelmään mutta osa kuuluu. Mutta he ovat ikävä kyllä propagandan uhreja. Nimittäin moni heistäkin kuvittelee (kuten täälläkin) että käyttöjärjestelmä on sellainen mitä a) ihminen voi käyttää, b) missä on käyttöliittymä c) se on tuote.

A) Käyttöjärjestelmää ei kukaan käytä suoraan. Ihmiset tekee työnsä sovelluksilla ja sovellusohjelmilla. Niihin kuuluu kaikki järjestelmäsovelluksista (cp, mv, rm jne) aina WWW-selaimeen ja musiikkisoittimeen. Mutta samalla tavalla kuuluu komentotulkki, kääntäjä ja moni muu. Ne ovat sovelluksia siinä missä WWW-selainkin. Ne eivät ole mitenkään osana käyttöjärjestelmää. Kuitenkin käyttöjärjestelmä mahdollistaa kaikkien noiden toiminnan, se hallitsee laitteistoa ja operoi kaikkia ohjelmistoja että ne toimivat yhdessä. Se on laitteistojärjestelmän ja muun ohjelmistojärjestelmän välissä. Eihän kukaan käytä auton moottoriakaan, vaan he vain ajavat autoa. Käyttöjärjestelmä on kuin auton moottori.

B) Tämä "Käyttöjärjestelmä tarjoaa käyttöliittymän" on niin typerä mantra joka johtuu huonosta luetun ymmärtämisestä. Käyttöjärjestelmä tarjoaa rajapinnat sovelluskehittäjille. Niille jotka kirjoittaa koodia. Se on alunperin ollut "Operating System offers interface for the developers", mistä on kääntynyt "operating system offers interface for the users", mistä taas kääntynyt "operating system offers user interface". Ja kaikki laiskojen ihmisten ja hölmöjen jotka uskoo markkinointia mitä yritykset vääntää. Käyttöjärjestelmä ei tarjoa minkäänlaista käyttöliittymää, se tarjoaa vain rajapinnat. Käyttöliittymä on monelle myös lähes tuntematon käsite.

Moni kuvittelee että käyttöliittymä on se mikä näkyy ruudulla, eli ohjelmistolla piirrettävä käyttöliittymä. He eivät tiedä että käyttöliittymä on myös fyysinen puoli eli näppäimistö, hiiri, numeropadi, kortinlukija, sormenjäljenlukija, DVD-soittimen etupaneeli... Kaikki toiminnot jonka avulla ihminen kommunikoi laitteen kanssa on käyttöliittymää. Esimerkiksi kun astutte hissiin ja painatte kerrosnappia, syttyy sen napin valo kertomaan että hissi pysähtyy siinä kerroksessa (jossain vaiheessa). Äänimerkki kuuluu kun ovet aukeaa ja sulkeutuu. Mahdollisesti LED:stä valmistettu numeronäyttö kertoo sen hetkistä sijaintia tai se voi olla vaikka viisari joka kääntyy. Ne on kaikki käyttöliittymiä. Ja kaikkea sitä voi ohjata käyttöjärjestelmä käskyttäen että miten ne napit, viisarit, LED:it ym toimivat. Aivan samalla tavalla kuin käyttöjärjestelmä ohjaa kiintolevyn lukupäätä, se ohjaa kaikkia laitteita. Käyttöjärjestelmä on kuin auton moottori, käyttöliittymät ovat taas auton ratti, polkimet, radiosoitin, penkit, sivupeilit, takapeili, mittarista jne. Kukaan ei käytä auton moottoria kääntääkseen autoa tai kiihdyttääkseen. He kääntävät rattia tai painavat poljinta.

C) Sitten on nämä jotka kuvittelevat että tuote = käyttöjärjestelmä. Eli bränduskolliset ja jotka uskovat eniten markkinointia. Että Ubuntu on mukamas käyttöjärjestelmä koska Canonical niin sanoo. Se on aivan täsmälleen sama kuin sanoisi että se kierrätyspahvista tehty kartonkipurkki on osa maitoa kun ostaa litran maitoa. Tai että kun sanotte "kävin syömässä hampurilaisen" että te söitte sen käärepaperin, pahvisen juomamukin ja niin edelleen.

GNU/Linux nimitys on hyvin naurettava. Nimittäin Richard Stallman alkoi vaatia GNU/Linux nimeä kolme (3) vuotta sen jälkeen kun Linux oli alkanut menestymään. Hyvin kateellinen että Linux-käyttöjärjestelmä kehittyi ja saavutti suuren kuuluisuuden jopa massamediassa.

Hän yrittää järkeillä GNU/Linux vaatimusta sillä että käyttäjä ei voi tehdä mitään tietokoneella jos hänellä ei ole kääntäjää, komentotulkkia, C-kirjastoa ja tekstieditoria. Richard Stallmannin käsitys "käyttöjärjestelmästä" on sama kuin silloin aikoinaan hänen ollessa MIT:ssä sovellukset jaettiin käyttöjärjestelmän kanssa magneettinauhoilla jotka laitettiin lukukoneisiin ja kelattiin alkuun jonka jälkeen laitettiin pyörimään. Tietokone luki nauhan alusta käyttöjärjestelmän ja sen jälkeen käyttöjärjestelmä alkoi lukamaan sovelluksia mitä nauhalla oli ja antoi käyttäjän käyttää niitä.

Aivan sama kuin nykyiset CD/DVD asemat tai muistitikut. (kai muistatte että se fyysinen CD/DVD levykin on osa tuotetta?)
Linuxin kanssa tulee satoja sovelluksia, satoja ohjelmistokirjastoja, kymmeniä järjestelmäpalveluita, kymmeniä sovellusohjelmia jne. Siellä on MP3-tiedostoja, PNG- ja JPEG-kuvia ym mukana. Mutta silti RMS vaatii että GNU on se joka on tärkeämpi kuin Mozilla Firefox tai OpenOffice.org jotka ei kumpikaan ole GNU-projektia. Ja tämän pystyy jo useimmat havaitsemaan että "joo onhan se vähän hullua". Silti vielä ymmärtämättä että Linux kernel on se käyttöjärjestelmä.

GNU-projektilla on oma käyttöjärjestelmä. Sen nimi on HURD. Nyt moni sanoo "Eikun se on kernel". Mutta kun se ei ole kernel, se on käyttöjärjestelmä. HURD ei ole monoliittinen kerneli. RMS puhuu Linuxista kuin Linux olisi mikrokernel ja HURD olisi mikrokernel ja GNU/Hurd tai GNU/Linux olisi käyttöjärjestelmä.
Linux on monoliittinen kerneli eli käyttöjärjestelmä
HURD on Server-Client käyttöjärjestelmä missä mikrokernelinä toimii GNU Mach tai L4. Nyt pitäisi ihmisten jo alkaa pohtimaan "hetkinen, kernelin sisällä on kerneli?". Pitäisi epäloogisuuden jo paljastua monelle ihmiselle. Sama kuin sanoisi "auton sisällä on auto". HURD koostuu mikrokernelistä ja palvelimista (HIRD).

Mutta siitä huolimatta moni vanoo GNU/Linuxin nimeen, koska "eihän käyttäjä voi tehdä mitään"... Ei sen käyttäjän tarvitsekkaan tehdä mitään käyttöjärjestelmällä vaan sovellusohjelmilla ja laitteilla itsessään. Kukaan ei selaa WWW:tä käyttöjärjestelmällä vaan WWW-selaimella. Käyttöjärjestelmä vain suorittaa sen WWW-selaimen ja tarjoaa sille verkkoprotokollat (TCP/IP, UDP jne), varmistaa sen oikeudet että mikään muu sovellus tai se ei kykene häiritsemään muita tai sitä. Tarjoaa sille keskusmuistia että se voi tallentaa sivustot nopeaa käyttöä varten, kertoo X.orgille että mitä pitää piirtää mihinkin ja tarjoaa niiden kahden välisen toiminnan tapahtua. Kun käyttäjä haluaa tallentaa vaikkapa kuvan koneelle niin käyttöjärjestelmä kertoo WWW-selaimelle että mitä pitää näyttää ja missäkin. Ottaa vastaan syötteet näppäimistöltä ja hiireltä kun näpytellään tiedoston nimeä tai vaihdetaan sijaintia ja kun käyttäjä painaa "tallenna" niin käyttöjärjestelmä tallentaa sen levylle ja merkitsee tiedostojärjestelmään missä se on ja kaikkea muuta tietoa. Käyttöjärjestelmä mahdollistaa kaikkien muiden ohjelmistojen toiminnan laitteistolla.

Kaikilla muilla ohjelmistoilla on riippuvuuksia, ne vaativat muita sovelluksia ja ohjelmistokirjastoja. Järjestelmäpalveluita ja monia muita tiettyihin tehtäviin tarkoitettuja ohjelmistoja. Tärkein niistä kaikista on kuitenkin käyttöjärjestelmä, kuten Linux kerneli. Ilman sitä ei mikään GNU sovellus toimi (pois lukien HURD ja GRUB(2) jne). Ei bash, glibc, gcc, emacs ym. Ne kaikki tarvitsevat käyttöjärjestelmän joka suorittaa ne, tarjoaa niille tiedostojärjestelmät, muistinhallinnan, verkkotoiminnot, syötteet ja tulosteet.

GRUB on käyttöjärjestelmän käynnistyslataaja. Se ei ole minkään käyttöjärjestelmän osa. Se on vain tietynlainen sovellus jonka ainoa velvollisuus on käynnistää käyttöjärjestelmä.
HURD on käyttöjärjestelmä itsessään eikä se käynnisty Linuxinkaan tavoin ilman käynnistyslataajaa. Mutta eipä mikään muukaan käyttöjärjestelmä käynnisty ilman käynnistyslataajaa. GRUB:ia ei tarvitse käyttää käynnistyslataajana jos ei halua, voi käyttää muita käynnistyslataajia kuten vaikkapa LILO:a (LInux LOader). Mutta GRUB:in toiminnallisuus on hyvin loistava joten sitä on hyvä käyttää.

Linux käyttöjärjestelmän toiminnallisuus on todella monipuolinen, sitä käytetään supertietokoneiden, kännyköiden (Android, MeeGo, Maemo, WebOS, Bada ja monia muita), autojen, DVD-laitteiden, ADSL-modeemien, LCD/Plasma-televisioiden ja monien muiden koneiden/laitteiden käyttöjärjestelmänä. Pelkästään monoliittisen arkkitehtuurin takia sitä on hyvin helppo ohjelmoida ja GPLv2 lisenssin takia hyödyntää monipuolisesti.

Eikö kukaan joka väittää Linuxin olevan "vain kernel" ole pohtinut miksi käyttöjärjestelmää kutsuttiin alunperin Linuxiksi? Ei kai kukaan ole niin hölmö ole ollut että uskonut sitä selitystä että sitä kutsutaan vain Linuxiksi koska GNU/Linux on niin vaikea ääntää tai rasittava kirjoittaa?
Noista moni ei tainnut koskaan olla edes lukenut Linus Torvaldsin ja Andrew S.Tanenbaumin väittelyä 1991 siitä että Linus valitsi käyttöjärjestelmälleen monoliittisen arkkitehtuurin eikä "parempaa" Server-Client arkkitehtuuria.

Ja vielä harvempi taitaa olla lukenut miten GNU fanaatikot vääristeli mm. uname komennon listauksia standardista poikkeavaksi? Niin, uname on sovellus jonka tehtävä oli kertoa että mikä on käytettävä käyttöjärjestelmä ja sen versio sekä koska se on käännetty. Mikä prosessoriarkkitehtuuri on käytössä jne.
Tutustukaapa UNIX standardin mukaiseen uname-komennon tulosteisiin että mitä vipuja voitte käyttää. Ja sen jälkeen verratkaa niitä GNU:n omaan versioon unamesta jonka vivut ja tulosteet he väärensivät jälkikäteen tukeakseen RMS:n GNU/Linux fanaattisuutta.

Ja se joka sanoo että Linux tarvitsee GNU ohjelmistoja tai mitään muutakaan ja on sen vuoksi "pelkkä kernel". Voi alkaa kertomaan millä logiikalla saadaan sähköyhtiö olemaan osa käyttöjärjestelmää kun eihän sekään toimi ilman sähköä.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 14.10.10 - klo:17.35
...
Aloitetaanpa tästä kysymyksestä sitten että kuka sen määrittelee. Siihen on hyvin helppo vastaus. Sen määrittelee tekniikka. Aivan kuten fysiikan, kemian tai matematiikan määrittelee tiede.

Kiitokset hienoista postituksista.

Tuosta asiasta olen kyllä aivan samaa mieltä - mihin viittaan myöhemmin.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 14.10.10 - klo:17.44
Lukeakseen mikä on käyttöjärjestelmä, se ei ole mikään minuutissa luettava selostus.

Varsin lyhyesti parissa sekunnissa:

"Käyttöjärjestelmä on yleiskäyttöisen sekä henkilökohtaisen tietokoneen välttämättömin ohjelmisto kaikille muille tietokoneohjelmistoille. Se hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut."

Viite:
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4

Oheisestakin määritelmästä voidaan päätellä, että pelkkä kernel ei ole käyttöjärjestelmä. Ainoastaan sen "pakollinen" osa.

...ja muu vuodatus tuossa olikin sitten taas sen verran pitkä lataus, että kukaan ei jaksa edes kommentoida noihin eikä ne kuulu edes enää tähänkään aiheeseen.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Tomin - 14.10.10 - klo:17.47
Voisiko...
Lukeakseen mikä on käyttöjärjestelmä, se ei ole mikään minuutissa luettava selostus.
Varsin lyhyesti parissa sekunnissa:

"Käyttöjärjestelmä on yleiskäyttöisen sekä henkilökohtaisen tietokoneen välttämättömin ohjelmisto kaikille muille tietokoneohjelmistoille. Se hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut."

Viite:
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4

Oheisestakin määritelmästä voidaan päätellä, että pelkkä kernel ei ole käyttöjärjestelmä. Ainoastaan sen "pakollinen" osa.

Kiitos. :)

Eli olin kirjoittamassa viestiäni, mutta onneksi ei tarvinnut kysyä.

Ganymedes:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux artikkelin neljäs sana on "on". Siitäkö puhuit? Minusta tuossa sanassa ei yksinään ole mitään vikaa. ;)

PS. Sori etten lukenut raipsin viestejä. Olisivat varmasti olleet hyviä ja hyödyllisiä, mutta ne ovat aivan liian pitkiä luettavaksi noin vain, ainakin minulle.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 14.10.10 - klo:17.50
...
Ganymedes:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux artikkelin neljäs sana on "on". Siitäkö puhuit? Minusta tuossa sanassa ei yksinään ole mitään vikaa. ;)

PS. Sori etten lukenut raipsin viestejä. Olisivat varmasti olleet hyviä ja hyödyllisiä, mutta ne ovat aivan liian pitkiä luettavaksi noin vain, ainakin minulle.

No, niin, 5. sana se olikin  ;D ... vai pitäisikö kuitenkin ryhtyä kinaamaan, että "riippuu sanan "on" määritelmästä" - kuten entinen maailman johtava johtaja yritti.  ;D
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 14.10.10 - klo:17.51
Ainoa järkevä ratkaisuhan on myöntää, että käyttöjärjestelmä-sanan merkitys on kontekstisidonnainen. Jos kysytään ”Mikä käyttöjärjestelmä koneessasi on?”, vastaus ei ole ”2.6.35-22-generic” vaan ”64-bittinen Kubuntu 10.10”, koska se kertoo kysyjälle riittävästi: 64-bittinen Linux-ydin 2.6.x-sarjasta, GNUn userland, KDE. Pelkkä ydin puolestaan voi riittää vastaukseksi ohjelmoijalle, jonka täytyy miettiä, toimiiko binaari jossakin ympäristössä.

Ei noin vain voi tehdä.
Sama kuin auto on moottori kuljettajille, mutta mekaanikoille moottori on moottori

Jos väittää että Linux on vain kerneli ja käyttöjärjestelmä on Linux + X niin se aiheuttaa vain ongelmia sinä missä mikä tahansa valhe ja väärä tieto:
a) Väärin perustein hankittuja laitteita (Mikä toimii minkäkin kanssa yhteen)
b) Väärää tietoa markkinatilanteista (Mikä kannattaa ostaa ja miksi. Mitä/Ketä kannattaa tukea)
c) Vaikeampia ongelmien ratkontaa (onko laite yhteensopiva minkäkin kanssa)
d) Väärää tietoa koulutuksessa (Käyttöjärjestelmä kurssilla saatuja tietoja ei voida hyödyntää helposti muilla ohjelmistokursseilla)
e) Väärää tietoa ihmisten kommunikoinnissa (sovellusohjelmoija ei kykene keskustelemaan käyttöjärjestelmäohjelmoijan kanssa)
f) Poistaa tavallisten ihmisten mahdollisuuden oppia ratkomaan ongelmat itse etsimällä asiantuntevaa tietoa vaan sitoo heidät tiettyjen henkilöiden palveluihin ja niiden  ***** puheisiin palveluistaan.
g) Aiheuttaa turhia väittelyjä kun aiheeseen vain markkinointitiedoista perehtyneet menee kirjoittelemaan wikipediaan.
h) Aiheuttaa järjettömästi ongelmia uusien päätöksien ja suunnitelmien kehittämiseen tulevaisuudessa kun nuoret ihmiset lukevat jotain wikipedian artikkeleja jotka on ristiriidassa jo itsensä kanssa ja tekevät sitten niiden tietojen perusteella tulevaisuudessa päätöksiä jotka johtaa aivan vääriin tuloksiin koska ensimmäiset tiedot on jo väärin.

Tuolla sinun käyttämällä perustelulla voisi aivan hyvin perustella että peruskoulussa saadaan opettaa että kertomataulu on sellaista että 5*5=10, 6*6=66. Ja sitten kun oppilaat siirtyvät lukioon niin vain pitkän matematiikan opiskelijoille opetetaankin että 5*5 = 25 ja 6*6 = 36. Ja sitten kun taas väki siirtyy ylemmille koulutustasoille niin ruvetaankin syventämään asioita lisää että miten kaikki muutkin asiat oikein ovat.

Lopputuloksena on että vain pieni määrä ihmisiä oikeasti tietää asioista ja valtaosa ei tiedä vaan kuvittelee tietävänsä. Tällöin valta on pienellä määrällä ihmisillä ja he voivat ohjata ja hallita valtaosaa ihmisistä. He voivat pyöritellä ihan miten haluaa heidän elämäänsä. Tieto on valtaa ja se joka tietää asiat pystyy hallitsemaan niitä ketkä eivät tiedä.

Käyttöjärjestelmä ei ole mikään sanapeli, se on tekniikkaa siinä missä vaikka kylmäfuusio tai auton moottori on. Väittämällä että käyttöjärjestelmä on tilanteessa A toinen kuin tilanteessa B tekee siitä täysin hullua.
Mies on mies kun se pukeutuu housuihin, kun mies pukeutuu hameeseen niin se on nainen. Nainen pukeutuu hameeseen mutta nainen ei ole mies kun se pukeutuu housuihin vaan nainen. Mutta mies joka pukeutuu hameeseen ei ole nainen jos on kyse roolista vaikka elokuvassa, mutta jos hän pukeutuu niin sunnuntai iltana mennessä baariin niin hän transvestiitti, mutta ei silti nainen. Skotlantilaisia miehiä ei lasketa tähän mukaan koska kiltti ei ole hame vaan kiltti. Mutta minihame vaikka olisi kiltin pituinen ei ole kiltti vaan minihame.

Väittämällä että käyttöjärjestelmän merkitys muuttuu kontekstista on sama kuin sanoisi että kertomataulun ja yhteenlaskun tapa muuttuu kontekstista riippuen että mitä sitä halutaan.
Ja suoraan sanottuna se joka väittää että tekninen termi kuten käyttöjärjestelmä vaihtaa määritelmää riippuen kontekstista ei tiedä mitään mistä puhuu. Se on politiikkaa ja sanapelleilyä ja sitä tekee poliitikot jo aivan tarpeeksi ja se pitäisi jättää pois koska se ei ole mitään muuta kuin kielen raiskaamista ja muiden ihmisten elämän hankaloittamista kertomalla suoranaisia valheita sillä tekosyyllä että niiden ei tarvitse asioita tietää ja tekee asiat helpommaksi.

Jos joku kysyy mikä on käyttöjärjestelmä niin se ei kysy että mikä on WWW-selain. Jos joku kysyy mikä on VLC nin se ei kysy että mikä on Firefox. Koska jos tarpeeksi laajassa merkityksessä halutaan katsoa niin voidaan vaikka sanoa että Ubuntu on Afrikka, joka on taaseen maa (jos joku ei tajua sitä yleistä virhettä että Afrikkaa kutsutaan maaksi eikä mantereeksi).

Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Tempo - 14.10.10 - klo:18.07
Suuri kiitos raipsille tästä selonteosta!  KIITOS KIITOS  :)
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 14.10.10 - klo:18.30
PS. Sori etten lukenut raipsin viestejä. Olisivat varmasti olleet hyviä ja hyödyllisiä, mutta ne ovat aivan liian pitkiä luettavaksi noin vain, ainakin minulle.

Tiedän että viesti on pitkä (oikeasti siis kolme viestiä koska 20 000 merkin rajoitus on per viesti) mutta aihe että "mikä on käyttöjärjestelmä" ei voi mitenkään selvittää parissa sekunnissa (vaikka jotkut niin kuvittelee) ilman että se on täysin ympäripyöreä tai sen verran tekninen että sitä ei suoraan ymmärrä.

Mutta moni tekee sen virheen että suoraan teilaa toisen tyylillä "En lukenut viestejäsi, mutta olet väärässä joten en jaksanut". (Tämä ei tarkoita että sinä teit niin).

Voin sanoa suoraan heti välittömästi sellaisen faktan että Linux kernel eli Linux, on koko käyttöjärjestelmä. Mutta kun siinä ei ole selityksiä yhtään millään tavalla miksi se niin on. Ja kun ihmiset eivät halua enää edes lukea mitään vaan heitellä jotain ihan turhia perusteluja "Kun ubuntu.com sanoo niin" tai "kun wikipedia sanoo niin". Ilman että joutuvat edes itse ajattelemaan että minkä takia jokin asia olisi niin kuin sanoo.
Käyttöjärjestelmistä on kirjoitettu satoja kirjoja, tuhansia tieteellisiä papereita että kuinka ne toimivat, mitä ne ovat jne. Mutta niitä ei tavalliset ihmiset edes meinaa löytää. Jopa moni kirjailija yleistää liikaa asioita tehden aivan yleisen virheellisen käsityksen tekemällä Server-Client arkkitehtuurin ainoaksi ja monoliittisen kernelin yhdeksi ja samaksi kerneliksi kuin kaikki olisi mikrokerneleitä. Noista kahdesta käyttöjärjestelmäarkkitehtuurista voisi kirjoittaa vertailevia kirjoja yhtä paljon kuin jostain Volvon traktorista ja Ferrarin F1-autosta. Molemmista löytyy hyvät ja huonot puolet mutta niitä ei voisi mitenkään yleistää että ne ovat samanlaisia.

Käyttöjärjestelmistä on kaksi pääarkkitehtuuria, mutta vaikka niitä on vain kaksi, jokainen käyttöjärjestelmä voidaan ohjelmoida eri tavalla. Se on toteutustavasta kiinni, joka on riippuvainen käyttöjärjestelmän arkkitehtuurista, että mitä kaikkea käyttöjärjestelmään kuuluu. Näistä lyhyesti voidaan sanoa että monoliittiseen käyttöjärjestelmään ei kuulu mitään mikä on user spacessa vaan ainoastaan mitä on kernel spacessa. Mutta Server-Client arkkitehtuuri eroaa niin merkittävästi että se antaa mahdollisuuksia enemmänkin liittää käyttöjärjestelmään jopa sovelluksia jotka eivät kuulu siihen. Tätä on mm. Microsoft tehnyt. Ja Microsoft lähti Windows Vistan myötä MinWin projektissa siihen että NT-käyttöjärjestelmä karsitaan kaikista turhista riippuvuuksista, niin että saavat NT-käyttöjärjestelmän pieneksi ja vakaaksi. NT-käyttöjärjestelmä tuli Windows Vistan myötä sellaiseksi että se käyttää vain 40Mt keskusmuistia, vaatii prosessoritehoa hyvin vähän. Mutta kaikki tuo on vielä kaukana Linuxin vaatimuksista, jotka on edelleen 486 prosessori ja 8Mt keskusmuistia. Mutta se on vain käyttöjärjestelmän tilanvaatimus. Jokainen sovellus ym sisältävät omat vaatimukset. Ja kun lopulta on satoja/tuhansia sovelluksia asennettuna, kymmeniä paljon keskusmuistia vaativia sovelluksia ja prosessoritehoa vaativia niin ohjelmistojärjestelmä vaatiikin helposti 1Ghz prosessorin, 1-2Gt keskusmuistia ja useampia gigatavuja tallennustilaa.

Ubuntussa esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmä on käännetty i386 arkkitehtuurin mukaan, mutta sanomattakin pitäisi olla useimmille selvää että jos se käännetään x86_64 arkkitehtuurin mukaan niin se ei toimi missä i386 toimii.
Linux-käyttöjärjestelmän kanssa on tärkeää että tietää usein myös jakelijan. Käyttöjärjestelmän versiota on usein turha edes kysyä kun kertoo vain jakelun ja onko kaikki päivitykset asennettuna. Tuolloin saa jo itse selville nopeasti Linux-käyttöjärjestelmän version, julkaisun ja kaiken muunkin eikä niitä tarvitse alkaa kyselemään. Mutta silloin kun ongelma koskee käyttöjärjestelmää, niin täytyy saada tietää sen tarkat tiedot, onko se käännetty itse, mitä moduuleja on käännetty mukaan jos on ym. Tämä esim kun ongelma on saada tietty oheislaite toimimaan. Mutta mitän tekemistä Linux-käyttöjärjestelmällä ei ole mm. Mozilla Firefoxin tai OpenOffice.orgin kanssa kun ongelma on esim fonteista. Tai jos ongelmat koskevat GNOME:a tai Canonicalin käyttämää versiota GCC:stä.

Suomalaisten täytyisi olla tavallaan ylpeä että yksi suomalainen (Linus Torvalds) aloitti itse oman käyttöjärjestelmä-projektin (se oli ensin etäyhteysohjelma ym, mutta muodostui lopulta siihen pisteeseen että siitä tuli oma käyttöjärjestelmä) ja se on tällä hetkellä ehkä käytetyin käyttöjärjestelmä. Media puhuu Windowsista vain koska se on työpöydillä. Mutta Linux on melkein koko Internetin mahdollistava käyttöjärjestelmä. Se on eri tieteenaloilla se ainoa "oikea".
Se on suosituin käyttöjärjestelmä älypuhelimissa (Android, MeeGo, Maemo, WebOS, Bada jne).

Yksi suomalainen aloitti käyttöjärjestelmän, päätti lisenssoida sen GPLv2 lisenssillä ja hän vielä edelleenkin johtaa käyttöjärjestelmän kehitystä vaikka mukana on kehittämässä tuhannet yritykset ja yksityishenkilöt.
Suomalaisille on luonteenomaista vähätellä suomalaista alkuperää olevaa saavutusta jos se ei ole maailmalla ensin tunnustettu. Ja on säälittävää että Ubuntua käyttävät haluavat siirtää sen kunnian mitä Linux yhteisö on tehnyt, Canonicalille joka ei edes kehitä Linuxia vaan ainoastaan käyttää sitä. Aivan samalla tavalla kuin Canonical vain käyttää GNOME:a, Mozilla Firefoxia, OpenOffice.orgia ja monia muita ohjelmistoja ja vielä valtaosin oletusasetuksilla. Pieniä muutoksia tehty oletusasetuksiin kuten paneeleihin. Pari pientä omaa lisäystä kuten libnotify, kuvaketeema, taustakuva. Lähes kaikki muu työ tehdään aivan muualla. Ja se ei ole mitenkään reilua antaa kunniaa yhdelle yritykselle siitä mitä muut tekee. Syynä on että sitä muiden tekemää työtä ei näy, eikä Canonical siitä kerro. Se on vain oma tapa lukita käyttäjät ja rakentaa oma RDF (Reality Distortion Field) jolla saadaan enemmän käyttäjiä. Aivan kuten Applella on tapa.

Suomalaista ubuntua käyttävien parista ei näytä löytyvän yhtään kunnioitusta, rehellisyyttä saati ylpeyttä siitä että yksi suomalainen aloitti käyttöjärjestelmäprojektin joka on suurempi kuin mitä kukaan muu on koskaan aikaisemmin saanut

Linux jakelut ovat vain tuotteita siinä missä mikä tahansa muukin tuote, eikä kannata olla merkkiuskollinen koska se vain sokaisee. Aivan turhaa mielipidetaistelua mikä jakelupaketti on paras. Se on tosin ainoa asia millä voi väitellä (mielipiteillä) ja aivan sama vaikuttaa urheilussa kuin matkapuhelimissa ym. Vastakkainasettelua koko ajan joka on melkoisen turhaa.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: plo - 14.10.10 - klo:19.08
Ubuntu on järjestelmä, jolla sitä kaupasta ostettua rautaa käytetään.  :)
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 14.10.10 - klo:19.18
Ubuntu on järjestelmä, jolla sitä kaupasta ostettua rautaa käytetään.  :)

Olisiko Ubuntu (hivenen kyynisesti sanottuna) kaupallisen yrityksen busineksentekoväline, jonka yritys itse pakkaa, tilanteen mukaan, yhdeksi tai useammaksi tuotteeksi haluamallaan tavalla.

Korjatkaa toki, jos Canonical on jotakin muuta(kin) kuin kaupallinen yritys.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: mrl586 - 14.10.10 - klo:19.25
Se on suosituin käyttöjärjestelmä älypuhelimissa (Android, MeeGo, Maemo, WebOS, Bada jne).
Eikä ole, toistaiseksi, sillä Symbian on edelleen ykkössijalla.

Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Xanadu - 14.10.10 - klo:20.14
Veroparatiisissa ylläpidettävä yritys joka ei tee yhteistyötä avoimen lähdekoodin yhteisön kanssa tai anna heille kunniaa niiden tekemästä työstä. Canonicalin tarkoitus on tehdä rahaa. Piste. Sen ei ole tarkoitus jakaa avointa lähdekoodia maailmaan, se on markkinointia. Se on aivan samanlainen yritys kuin RedHat, Novell ym. Ne tekevät rahaa, eivät paranna maailmaa.

Voit olla periaatteessa oikeassa mutta pakko sinunkin on myöntää, että ilman Ubuntua ja Canonicalia linux olisi vieläkin pahemmin marginaalissa.

Ja mitä tulee maailman parantamiseen niin juuri sitähän Ubuntu on tehnyt. Olemme tilanteessa jossa aivan oikeasti Microsoftin Windowsille on todellinen vaihtoehto eikä se maksa mitään.

Kaiken lisäksi Ubuntu on linux-jakeluista ainoa jolla on tulevaisuutta pc-käyttiksenä. Monet pitkän linjan jakelut ovat suurissa vaikeuksissa ja vain Ubuntulla on rahkeita jatkaa.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 14.10.10 - klo:21.28
Kaiken lisäksi Ubuntu on linux-jakeluista ainoa jolla on tulevaisuutta pc-käyttiksenä. Monet pitkän linjan jakelut ovat suurissa vaikeuksissa ja vain Ubuntulla on rahkeita jatkaa.
Tämä on kyllä päättömin väite, mitä olen vähään aikaan lukenut.

Esim. Redhatin pelkkä liikevoitto oli (julkaistujen tietojen mukaan) kolme kertaa suurempi kuin Canonicalin koko liikevaihto, ja Canonical tuskin tuottaa vielä voittoa laisinkaan, joten jos jollakin tulee olemaan vaikeuksia pidemmällä tähtäimellä, niin luultavasti se on nimenomaan Canonical.

Ja koska ubuntun koodista valtaosa tulee itse asiassa muualta (Redhat,Novell,Debian), ilman niiden "pc-käyttisjakeluja" loppuu ubuntunkin taru kuin seinään (pelkällä markkinoinnilla ja ikkunakontrollien siirtelyllä ei pitkälle pötkitä).

Pitkän linjan linux-käyttäjänä (käytän myös ubuntua, mikä on ihan kelpo jakelu muiden joukossa) minua häiritsee se välillä täysin käsittämätön hurmos-henkisyys, jolla ubuntuun suhtaudutaan. Sitä on tottunut näkemään Mac-maailmassa, ei vapaan softan puolella.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 14.10.10 - klo:23.06
Ubuntu on järjestelmä, jolla sitä kaupasta ostettua rautaa käytetään.

Tuon voisi samalla tavalla vääntää toisinkin päin eli:

"Ubuntu on järjestelmä, jonka käyttämistä varten kaupasta ostetaan rautaa"

Huomaatko kuinka Ubuntu muuttui yht'äkkiä vielä samalla resurssiahneeksi?
Parasta olisi kaikkien mukaisesti vain sanoa että Ubuntu on Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketti. Se on ikävä kyllä tekniikaltaan, markkinoinniltaan ja informatiivisuudeltaan kaikkein tarkin ja paras tapa. Paitsi jos sana "jakelupaketti" tuottaa hirveitä pelkoja että Ubuntu ei olekkaan käyttöjärjestelmä vaan Linux kerneli on ja Ubuntu on vain yksi jakelupaketti muiden rinnalla. Mutta silloin täytyisi kyetä tunnustamaan ensin itselleen että fanittaa aivan liikaa Ubuntua (Canonicalia?) joka hämärtää ymmärryksen nähdä mikä on tasapuolista kaikille.

Ubuntu on kuitenkin vain ohjelmistojärjestelmä - Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketti. Linux-käyttöjärjestelmä on se joka mahdollistaa sen kaupasta ostetun raudan käyttämisen. Se myös mahdollistaa kaikkien muiden ohjelmistojen käyttämisen siinä laitteistolla. Tietenkin moni niistä ohjelmistoista on alustariippumattomia mutta myös portattu monelle muulle käyttöjärjestelmälle kuin vain Linuxille. Mutta ennen kaikkea Ubuntulle ei tuollaista kunniaa voi antaa.
Se on kyllä ihmeellinen asia kun jakelupaketti on niin kummallinen termi monelle. Vaikka se on hyvinkin selkeä kun vähänkin ottaa selvää Linuxista. Joskus vain vaikuttaa liikaa siltä että Ubuntun kutsuminen Linuxin jakelupaketiksi on kuin kutsuisi jotain uskontoa  sanansaattajaksi.

Eikä ole, toistaiseksi, sillä Symbian on edelleen ykkössijalla.

Huomasitko että minä puhuin suosiosta enkä markkinaosuuksista?
Suosio ei tarkoita että se on markkinaosuuksiltaan aina suurin. Saati että suosio tarkoittaa että se on paras.
Kuinka moni käyttää Symbiania? Aika vähäinen oikeastaan ja melkeinpä vain Nokia on ainoa joka sitä haluaa käyttää. Muut ovat hyljänneet tai hylkäämässä Symbiania.
Ja jos nyt katsotaan suosiota laitevalmistajien toimesta niin Linux on kaikkein suosituin käyttöjärjestelmä. Jopa Nokia käyttää sitä. HTC, LG, Samsung, HP, Sony-Ericsson... listaa voidaan jatkaa mistä nähdään että laitevalmistajat ovat valinneet Linuxin käyttöjärjestelmäksi ja se on suosituin. Melkeinpä Nokia ja Microsoft ovat ainoat poikkeukset mobiilialalla. Nimittäin Microsoft nyt ei ainakaan mitään muuta kuin heidän kehittämäänsä CE-käyttöjärjestelmää käyttäisi älypuhelinten ohjelmistojärjestelmissä. Nokia taas ei suostu millään hylkäämään Symbiania kuten muut. Moni muu puhelinvalmistaja vielä käyttää heidän omaa jotain erikoisempaa käyttöjärjestelmää kuin Symbiania.
Nokialla on tällä hetkellä kolme käyttöjärjestelmää käytössä. NOS (Nokia Operating System) jota käytetään pääasiassa S40-ohjelmistoalustan kanssa, Symbian (S60-ohjelmistoalustan ja Symbian^3 ohjelmistojärjestelmän mukana) sekä Linux (Maemo/MeeGo). Ja tähän asti Linux on aina ollut lapsipuolen asemassa Nokialla, oikeastaan huonommassakin kun ei ole tullut mitään muuta kuin Nx00 sarjalaisia internettabletteja ja N900 älypuhelin. MeeGo:n tuominen markkinoille on hyvin hidasta ja taitaa sekin jäädä vähän taustalle kun Nokia keskittyy Symbian^3 ja etenkin Symbian^4 -ohjelmistojärjestelmien kehittämiseen ja myymiseen. Nokia kun ei voi rakentamansa imagon takia perua puheitaan ja ottaa Androidia käyttöön. Mutta tämä onkin jo toinen aihe.

Markkinaosuudet eivät perustu suosioon. Esimerkiksi Microsoft Windows on sellainen että se ei ole myydyin koska se on suosituin PC-käyttäjien parissa. Se on käytetyin koska OEM:t myyvät vain kokoonpanonsa Windowsilla varustettuna. Microsoft maksaa heille siitä markkinoinnista ja monia muita etuuksia sillä että Microsoft pitää heidän sovellusohjelmien kanssa kilpailevat ohjelmistot poissa esiasennuksissa, kuten OpenOffice.org ym.
Jotkut OEM:t ovat yrittäneet kautta aikojen päästä eroon Windowsista ja myydä tyhjiä koneita. Mutta he eivät voi sitä oikein julkisesti tehdä kunnolla kun Microsoft iskee kimppuun. Jopa Dell on joutunut ns. lakkauttamaan Ubuntun tarjoamisen näyttävästi koska Microsoft on aivan varmana taustalla tehnyt kiristyksiä. Jokaisen täytyisi tietää Microsoftin historia ja kiristystavat. Ja niitä ei harjoita vain Microsoft vaan Apple myös.
Microsoft kun sai 80-luvulla IBM:n valitsemaan heidät käyttöjärjestelmän toimittajaksi (mitä heillä ei ollut sopimuksen tekohetkellä vaan ostivat jälkeen päin QDOS:in ja sopivat että saavat myydä sen kolmannelle osapuolelle MS-DOS nimellä kun IBM esiasensi sen PC-DOS nimellä) niin se on siitä asti saanut OEM:t pidettyä itsellään. Jopa päässyt monopoliksi PC-yhteensopivien henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoilla joista se vieläkin kärsii rangaistustaa (pitäisi päättyä ensi tai seuraavana vuonna). Sovellusala on aivan liian keskittynyt Microsoftin ympärille, koska OEM:t ovat keskittyneet Microsoftin ympärille.
Kuluttajille tarjotaan vain(1) Windowsilla varustettuja PC:tä joten suosiosta ei voida puhua koska se ei ole suosion mukaan tapahtuvaa valinnan vapautta jos saa valita ostaako tietokoneen Windows Vistalla vai Windows 7:lla tai minkä tietokoneen ostaa, joissa kaikissa on Windows.

Sama asia on älypuhelimissa. Microsoft on saturoinut markkinat. Muistaako kukaan enää 5-8 vuoden taakse jolloin jokaisessa myymälässä oli oikeastaan 95% puhelimista Nokiaa ja sitten oli pari Sony-Ericssonia ja ehkä yksi Motorolla? Kuinka voidaan puhua suosiosta kun jo myyjien tarjoamat vaihtoehdot on 30 Nokialaista Symbianilla tai sitten kaksi Sony-Ericssonia Symbianille ja yksi Motorolla jollain niiden omalla käyttöjärjestelmällään?
Nyt vasta voidaan alkaa puhumaan suosion muodostumisesta kun kuluttajilla alkaa olemaan vaihtoehtoja tarjolla. Valinnanvapaus on se mikä kertoo suosion määrä. Nokialla on yli 20 vuoden aikana kehittynyt uskollinen käyttäjäkunta koko euroopassa, joka on murtumassa aika pahasti. Samsung ohittanut jo peruspuhelinten myynnissä länsieuroopassa ja älypuhelimissa menee jo muutkin ohitse. Kun Nokia on saanut 30 kilometrin etumatkan maratonissa ja muut aloittavat maalista niin varmana Nokia on ensimmäisenä maalissa jos ei jää nukkumaan sen 12 kilometrin matkalla ja muut juoksee sen ohitse. Nyt muut ovat juosseet rinnalle ja se on saanut Nokian aika paniikkiin. Mutta tämäkin on ihan toinen aihe mutta markkinaosuuksista ei kannata puhua suosion kanssa samassa lauseessa tuolla tavalla. Linux on edelleen suosituin käyttöjärjestelmä älypuhelimiin. Symbiania käytetään suurimmalta osin vielä ihan tavallisissa puhelimissa joten sekin vääristää markkinaosuuksien laskentaa hyvinkin paljon.

Tuon suosion voi selittää toisella tavalla ehkä helpommin. Kuvittele kolme luokkaa koulussa. A, B ja C. Jokaisessa luokassa on 30 oppilasta. Näitä opettaa kolme opettajaa. Jokainen opettaja saa kolmen eri valmistajan tuotetta jaettavaksi oppilaille.
Kun opettajat näyttää kaikki kolme vaihtoehtoa oppilaille ja esittää ne niille ja sen jälkeen jokainen oppilas saa itse päättää minkä ottaa, tapahtuu se että tuloksena on markkinoinnin mukaan tapahtuva valinta.
Kun opettaja antaakin jokaiselle oppilaalle kaikki kolme vaihtoehtoa ja antaa lyhyen käytön/testin ym jälkeen valita mitä käyttää, muodostuu siitä tulos joka kertoo mikä on suosituin.

Mutta jos opettajat itse keskenään (tai yksinään) tekee vertailun ja sen jälkeen menee ja jakaa oppilaille valitsemansa tuotteen, ei lopputulos kerro suosiosta, vaan ennalta tehdystä valinnasta. Ne tuotteet ovat silti suosituimpia noiden opettajien parissa. Vaikka markkinaosuus olisi 90-0 tai 60-30 (30 oppilasta kussakin luokassa) niin se ei kerro suosiosta vaan ainoastaan markkinaosuudesta.

Jos et paremmasta tiedä tai ei ole vaihtoehtoja mistä valita, on käytetyin automaattisesti "suosituin". Se on sama kuin sanoisi että jos on markkinoilla yhdellä monopoli niin se on silloin suosituin. No tottakai se on koska valtaosa ei voi tehdä valintaa itse mikä määräisi mikä on suosituin!


Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 14.10.10 - klo:23.07
Voit olla periaatteessa oikeassa mutta pakko sinunkin on myöntää, että ilman Ubuntua ja Canonicalia linux olisi vieläkin pahemmin marginaalissa.

En voi tuollaista sanoa koska se olisi fanittamista ja faktojen unohtamista ja vielä epäkunnioittavaa tai epärehellistä.
Linux-käyttöjärjestelmän markkinaosuudet kukoistivat kauan ennen kuin Canonicalia edes oli olemassa. Ennen kuin Ubuntua oli edes julkaistu, oli tarjolla jakelupaketteja jotka olivat jo silloin helpompia asentaa kuin mitä Ubuntu on tänäkään päivänä. Ainoastaan muutamat asiat ovat muuttuneet, mistä mitään ei ole kiittämistä Canonicalia.
Esim, Linux-käyttöjärjestelmän laitteistotuki on parantunut merkittävästi viimeisen 8 vuoden aikana. GNOME on kehittynyt viimeisten 6-7 vuoden aikana (Kiitos RedHat ja Novell). Aivan kuten KDE (KDE SC) on kehittynyt vielä enemmän nyt viimeisten 3 vuoden aikana (kiitos KDE). Mihinkään näistä ei Canonicalilla ole osaa eikä arpaa.
Mutta vielä tärkeämpää on että sovellusohjelmistot ovat kehittyneet että ne kelpaava paremmin töihin. Meillä on multimedia koodekit (gstreamer, VLC, mplayer) jotka oikeasti toimivat. Meillä on WWW-selaimet jotka oikeasti toimivat koska WWW-sivut tehdään standardien mukaan eikä Internet Explorerille. Meillä on OpenOffice.org joka on kehittynyt ja ennen kaikkea meillä on ODF emmekä ole riippuvaisia Microsoft Officen omasta binääriformaatista.
Meillä on Compiz-Fusion (kiitos Novell), meillä on satoja erilaisia teemoja joista kiittäminen yksittäisiä artisteja.

RedHat, IBM, Novell, Mandriva, Acer, HP, Google ja monet muut ovat kymmenen vuoden aikana mainostaneet todella paljon televisiossa, radiossa, lehdistössä ja eri messuilla. Canonicalilla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Jo pelkästään Google tekee suurempaa työtä kuin Canonical markkinoinnissa.

Halutaanko puhua käyttäjämäärien tuomisesta Linuxin pariin? Pelkästään jo Brasilia on merkittävämpi tekijä kuin Canonical Ubuntullaan. Pelkästään Brasiliassa kun on 52 miljoonaa Linux käyttäjää. Kaikki Brasilian koululaiset käyttää Debiania. Ja huom, tuo on käyttäjämäärä eikä asennusmäärä. Mutta kuvittele 52 miljoonaa oppilasta jotka käyttää Debiania koulussa tietokoneissa, kuulevat ja oppivat siitä. Ja tällä hetkellä Brasilia on #1 maa avoimen lähdekoodin käyttöönotossa jopa valtiota myöten. Puhumattakaan sitten muista maista, aina Intiaa, Pakistania ja muita lähi-idän maista alkaen kehitysmaihin, missä Fedora ja Debian menestyy. Kymmeniä miljoonia uusia käyttäjiä myös jotka tutustuu Linuxiin Debianin kautta.

Se mitä sanon, on että turha on yrittää antaa kunniaa Canonicalille ja Ubuntulle siitä mitä muut ovat tehneet jo melkein 20 vuotta. Ubuntu ja Canonical on mukana siinä, mutta ne eivät ole mitään vetäjiä. Tärkeää on yhteisö oikeasti eikä se että KUKA sitä tekee tai MIKÄ on se esillä oleva. Canonical sai suurta medianäkyvyyttä kun Mark Shuttleworth postitti ilmaiseksi asennuslevyjä ympärimaailmaa. Siihen meni varmaan miljoona jos toinen postimerkkien kanssa. Mutta se on Ubuntun menestyksen salaisuus, että se ilmestyi silloin kun kaikki ohjelmistot alkoivat olemaan kohdillaan tai lähes kohdillaan ja Canonical jakoi levyjä. Canonical ei ole tehnyt mitään sellaista mikä tekisi Ubuntusta sellaisen mitä muut jakelut eivät olisi. Sellaisen mielikuvan tietenkin saa hyvin helposti jos aloittaa Ubuntulla tai ei ole saanut vuosien kokemusta muista jakeluista vaan vähän testannut ja päätyy sitten Ubuntuun parin päivän jälkeen. Ja etenkin vielä jos on hyvin herkkä seuraamaan valtamedian hypetystä niin varmana Ubuntu tulee olemaan mielestään #1.

Lainaus
Ja mitä tulee maailman parantamiseen niin juuri sitähän Ubuntu on tehnyt. Olemme tilanteessa jossa aivan oikeasti Microsoftin Windowsille on todellinen vaihtoehto eikä se maksa mitään.

Tuokin on ihan väärin. Linux-käyttöjärjestelmä ja avoimen lähdekoodin yhteisö on se syy miksi me olemme nyt tässä tilanteessa. Se on niin suuri yhtälö että Canonical ja Ubuntu on vain pieniä tekijöitä koko siinä suuressa valtavassa määrässä. Esimerkiksi Mozilla, Google, IBM, Novell, RedHat... kaikki paljon suurempia tekijöitä kuin Canonical. Ja Canonical ei paranna maailmaa, oikeastaan päinvastoin, se kun hajottaa Linux-yhteisön. Katsokaa nyt tätäkin. Ihmiset kuvittelee että Ubuntu on käyttöjärjestelmä ja että Linux on "vain kerneli" eikä käyttöjärjestelmä. Ubuntu fanit vaatii että laitteistot täytyisi suunnitella Ubuntulle ja niissä pitäisi olla Ubuntu tarra.
Sovellukset haluttaisiin tehdä Ubuntulle vain ja puhutaan kuinka Ubuntu on se #1 ja se on se ainoa ratkaisu. Koko Ubuntu yhteisö on yrittämässä kuristaa koko yhteisöä ja saada itsensä siihen tilaan että se pystyy määräämään.
Mikä on pelottavinta, on että Canonicalin edustajat ovat erilaisissa suurissa ICT messuilla lähestyneet laitevalmistajia ja kertoneet että heidän kannattaisi tehdä laittensa Ubuntulle, koska "Ubuntu on Linux maailman MIcrosoft". Herätkää nyt hyvä luoja, Linux on käyttöjärjestelmä, Ubuntu on yksi sen jakelupaketeista eikä edes suosituin (vaikkakin mediaseksikkäin). Laitteistotuki löytyy käyttöjärjestelmästä, ohjelmistokehitys tapahtuu tietylle käyttöjärjestelmälle, mutta ne voidaan paketoida mille tahansa tai tietyille jakelupaketeille, mutta se ei ole kenellekkään hyväksi. Sitä varten meillä on LSB-standardi. SUSE yhteisö aloitti muutama vuosi sitten vielä projektin missä Linux-käyttöjärjestelmälle tehdään laiteajurit kunhan laitevalmistajat kertovat speksit. Ja kehittäjät ovat jopa valmiita allekirjoittamaan salassapitosopimuksen niitä tehdessä. Ja Linux-yhteisö ylläpitää jatkossa ne laiteajurit itse. Canonical ei ole tehnyt mitään vastaavaa.
Canonicalin aikaansaannoksia on kuvake-teema GNOME:lle. Pari teemaa GNOME:lle, libnotify (joka rikkoo käytettävyystutkimuksia ja yhteensopivuuksia muiden tekniikoiden ja sovellusten kanssa) sekä Bazaarin. Siinäpä on melkein Canonicalin aikaansaannos. Suurin aikaansaannos mitä Canonical on koskaanut saanut aikaiseksi on heidän omat oletusasetukset GNOME:lle. Kuten että mitkä sovellukset on esiasennettuna (F-Spot vs Shotwell, GIMP pois jne) ja onko ikkunakuvakkeet vasemmassa vai oikeassa reunassa. Mutta eri käyttäjille paremmin sopivia jakeluja on pilvin pimein. Mutta Canonical on onnistunut rakentamaan RDF:n (Reality Distortion Field) Ubuntun ympärille missä jo kiivaimmat Ubuntu fanit ovat valmiita antamaan koko avoimen lähdekoodin tuotoksien kunnian Canonicalille Ubuntusta.


Lainaus
Kaiken lisäksi Ubuntu on linux-jakeluista ainoa jolla on tulevaisuutta pc-käyttiksenä. Monet pitkän linjan jakelut ovat suurissa vaikeuksissa ja vain Ubuntulla on rahkeita jatkaa.

Linux on edelleenkin käyttöjärjestelmä, Ubuntu on vain yksi sen jakelupaketti. Ja Canonical on veroparatiisissa ja se ei edes suostu kertomaan miten hyvin sen talous kestää mitään. Canonical on vääristänyt markkinatilanteita koska sen ei ole oikeasti tarvinnut tehdä mitään ansaitakseen asemaansa. Mark Shuttleworth on vain avannut kukkaroaan ja sieltä on tullut rahat. Täysin keinotekoista ylläpitoa ja ilman Markia Canonical olisi kadonnut markkinoilta kauan aikaa sitten. Sen sijaan esim RedHat ja Mandriva on aivan toisella tavalla. Mandrivakaan ei mennyt konkurssiin nyt vaan se vain myytiin toiselle yritykselle joka halusi ostaa sen kun näki potenttiaalia sille muilla markkinoilla eikä enää halunnut tukea eurooppaa. Se oli selvinnyt ihan omin voimin kahden konkurssin partaalta ja päätynyt aina silti tuottavaksi yritykseksi. Ilman että kukaan on takana ollut heittämässä miljoonia. Ja silti Mandriva on onnistunut rahoittamaan ja jopa palkkaamaan useita kymmeniä projekteja ja kehittäjiä. Lahjoittamaan tiloja käyttöön ja mainostamaan kansainvälisessä mediassa.

Jos jollain on ainoastaan tulevaisuutta, niin se on Debian. Ubuntu ei ole yhtään mitään ilman Debiania. Ei mitään. Debianilla ei ole yhtäkään kaupallista toimintaa, sillä ei ole yhtä ainuttakaan palkattua kehittäjää ja silti se kykenee tekemään parempaa työtä kuin Canonical on onnistunut Ubuntulla. Jos Debian katoaa, samalla painuu Ubuntu alas heti. Se on täysin riippuvainen Debian yhteisön työstä. Ilman Debiania ei olisi LTS versiota Ubuntusta, ei olisi 6kk julkaisuversioita.. ei olisi mitään mikä tekee Ubuntusta Ubuntun. Canonicalin virhe on ollut sitoutua niin kovasti Debianiin että ovat täysin kiinni siinä. Järkevämpää olisi ollut aloittaa ihan oma jakelu puhtaalta pöydältä. Mutta sekään ei olisi koskaan onnistunut koska Canonicalilla ei ole palkattuna tarpeeksi sellaisia henkilöitä joilla oikeasti olisi kunnon kokemusta jakelun ylläpitämisestä (Oletko katsonut Canonicalin palkkalistoja?).

Mutta edelleenkin, yhtäkään yritystä ei pidä nostaa millekkään jalustalle. Me olemme kaikki yhdessä samassa veneessä. On aivan turha alkaa puhumaan että Ubuntu ja Canonical on ne jotka kehittää Linuxia ja jotka vie Linuxin työpöydille ja jotka on ainoat joilla on tulevaisuutta. Se tulevaisuus on upstreamissa, se on niissä tuhansissa projekteissa joita kehittää tuhannet yritykset ja kehittäjät sekä miljoonat käyttäjät. Canonical on vain yksi jakelija eli downstream. Se ei edes kehitä ohjelmistoja mitä muut suuret jakelijat tekevät. Canonical on enemmän markkinointiyritys kuin ohjelmistokehittäjä. Ja he tekevät loistavaa työtä sen suhteen, mutta kun heidän tarkoituksenaan on aina herättää mielikuvat että Canonical ja Ubuntu on se paras ja se johtava tekijä. Ja kaikkeen siihen uskoo ne jotka hyötyvät itse Ubuntusta merkittävästi ja ovat iloisia tai ovat ottaneet Ubuntun käyttöön ensimmäiseksi, niin he tekevät samaan aikaan myyräntyötä koko Linux-yhteisön alla. Ei edes Mark Shuttleworth ymmärrä että mitä se suuri kritiikki Canonicalia ja Ubuntua kohtaan käsittelee. Hänen blogissaan hän ihmettelee asiaa ja puhuu aivan eri asioista kuin mitä kritiikki koskee. Ja se ei ole mikään mediarummutus vaan vuosien takaa kasvanut tietoisuus että Canonical ja Ubuntu ei ole Linux-yhteisölle mikään jumaluus tai tulevaisuus. Vaan että Canonicalin on aika palata ruotuun ja Ubuntua fanittavien on aika avata silmänsä ja alkaa havaitsemaan mitä ympärillä oikeasti tapahtuu.


Pitkän linjan linux-käyttäjänä (käytän myös ubuntua, mikä on ihan kelpo jakelu muiden joukossa) minua häiritsee se välillä täysin käsittämätön hurmos-henkisyys, jolla ubuntuun suhtaudutaan. Sitä on tottunut näkemään Mac-maailmassa, ei vapaan softan puolella.

Samaa mieltä. Ubuntun ja Mac OS X:n käyttäjissä erottaa enemmän se että Mac OS X:n puolella ääntä pitää pahimmat ______, mutta Ubuntua käyttävien parissa niitä on enemmän. Ubuntu täytyy käsittää että se on yksi jakelupaketti muiden joukossa. Siinä on paljon potenttiaalia ja hyviä puolia. Aivan kuten kaikissa muissa jakeluissa on potenttiaalia ja hyviä puolia. Ubuntussa ei ole sen ihmeellisemmin mitään kuin muissakaan.

Toistetaan nyt vielä tälläinen: The quiet ones are the ones that change the universe, The loud ones only take the credit.
Eli "Hiljaiset ovat ne jotka muuttavat universumia, äänekkäät vain ottavat kaiken kunnian".
Ja tällä hetkellä Ubuntu fanit ja Canonical ovat ne äänekkäimmät. Muut tekevät hiljaa suurta kehitystyötä eivätkä omi kunniaa muilta.

Muistakaa että avoimen lähdekoodin työssä on kyse kunniasta. Siitä että sinun oma työpanoksesi otetaan huomioon. Muiden tekemää työtä ei omita. Canonicalille voidaan antaa kunniaa monista asioista, mutta sille ei todellakaan voida antaa kaikkea kunniaa kuten moni tekee. Ei edes suurinta osaa, vain hyvin pieni murto-osa.
Kun Canonical perustettiin, yli 95% työstä oli jo tehty. Kahden ensimmäisen vuoden aikana kun Canonical vielä oli ns. toimetin, saatiin melkein loput valmiiksi. Ja edelleenkin kun jos yli 99% työstä tehdään muiden toimesta kuin Canonicalin, niin miksi pitäisi kunnia ja kehut antaa Canonicalille Ubuntusta?

Jos tuhat ihmistä rakentaa pyramidin jonka yksi mies suunnittelee ja jonne haudataan yksi mies. Niin miksi sen pyramidin rakentamisesta täytyisi kunnia antaa sille yhdelle joka sinne haudattiin?

On olemassa eri tapoja sanoa asioita. Kuten että jos palkkaat kymmenen miestä jotka suunnittelee ja rakentaa valitsemaasi paikkaan parin miljoonan euron huvilan, niin et voi sanoa kellekkään että sinä rakensit sen. Voit vain sanoa että sinä rakennutit sen.

Se on aivan sama kuin vaikkapa valokuvauksessa, että ihmiset tulevat kysymään että onpas hieno kamera kun se ottaa noin hienoja kuvia. Ja kysyvät että mikä kamera kannattaisi ostaa että he voisivat ottaa yhtä hienoja kuvia.
Ei se kamera ota niitä kuvia vaan kuvaaja. Sitä voi vain ojentaa kameran heille ja sanoa "ota ja mene ja ota yhtä hyvä kuva".
Ei sitä kamera valmistajaa ole kiittäminen siitä että siitä kuvasta tuli niin hieno, vaan sitä kuvaajaa. kameravalmistajaa voi kiittää että he tekivät sellaisen kameran jolla kuvaaja pystyy työskentelemään itse hänelle sopivalla tavalla.

Canonical on ohjelmistojakelija, ei ohjelmistovalmistaja. Canonical jakaa muiden tekemiä ohjelmistoja, se vain paketoi ja jakaa. Miksi Canonicalille pitäisi antaa kunnia siitä mitä tuhannet muut ihmiset ja yritykset ovat tehneet?
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: whiski - 15.10.10 - klo:09.39
Hienoja kirjoituksia, vaikka osa meneekin yli hilseen, niin paljon perustietoa olet antanut. Mitä tulee Ubuntun hypetykseen, niin jos tämmöinen tavallinen taatelintallaaja saa lausua mielipiteensä, niin se johtuu siitä, miten ummikko kokee ohjelmien toimivuuden? Otetaan esm minun tulostinongelmat Susen kanssa! Sama tulostin löytyi Ubuntulla heti ja en vielä ole löytänyt sitä, miten sen saan Susessa näkymään? Vika on kyllä minun tyhmyydessä, mutta samalla se kuitenkin kertoo sen että toinen jakeluversio on osannut kehittää avut, tai osannut kopioida jostain ne avut, että tämmöinen ummikokin löytää tulostimen ja saa sen tulostamaan oikein.

Miksi siis en olen ostanut WIn 7 ja käytä sitä, kun se on nin helppo? Vastaus on yksinkertainen, minun koneeni ovat kaikki niin vanhoja, ettei kannata niihin 7 asentaa ja toinen seikka on kustannuskysymys. Kolmantena on tietoturva, joka nyt ainakin vielä on ollut Linux koneilla parempi, kuin Windows koneilla.

Mutta palataan itse asiaan. Itsekin olen naureskellut itseäni ja muita, joiden mielestä Ubuntu ja etenkin nämä viimeiset versiot ovat olleet hyviä, niin sekin perustuu siihen, että taitaa aika monella olla se ongelma että, Ei ole mahdollisuuksia vertailla monen eri distron kanssa, vaan yksi asennetaan ja käyttään jos se on käytettävyydeltä sellainen, että sen kanssa tulee toimeen? Jos toimeen ei tule, niin distro saa huonon leiman ja menee vaihtoon ja vanha sanalasku jo toteaa, että hyvä kello lähelle kuuluu ja paha kello kaus kaikuu, joten jonkun huonot kokemukset kyllä kertautuu paljon enemmän, kuin hyvät kokemukset.

Windowsin menestykseen kuuluu myös se, että se oli alun perin suomennettu ja muut tulivat siinä perässä. On tosi että Microsoft teki myymälöiden kanssa suorainaisen kiristys sopimuksen, jos  se pitää paikkansa, mitä minulle aikoinaan kerrottiin? Eli myymälä sai älyttömän halvalla MS lisenssisopimuksen ja asennusmediat, jos asensi kaikkiin myytäviin koneisiin MS tuotteen ja jos yksikin muu asennus löydettiin, niin liike jotui maksamaan koko erotuksen takaisin MS.lle jonka se oli hyötynyt alennetuista hinnoista?

Minulla on kokemukset Mandakesta Susesta ja Ubuntusta. Helpoin minulle on ollut ehdottomaasti Ubuntu ja ei minua silloin kiinnosta kuka ja mitä kukakin on tehnyt, tai mistä distro koottu? Minua kiinnosta vain käytettävyys ja kuinka helppo on siihen laittaa lisälaitteet toimimaan. Luulen myös, että on paljon käyttäjiä, jotka ei koskaan kirjoittele missään foorumilla, kun eivät mahdollisesti edes tiedä niiden olemassa olosta, tai että kirjoitamis kynnys on liian suuri? Tällöin tänne kirjoittavista on valtaosa sellaisia henkilöitä, jotka on "normaalia" enemmän kiinostuneet järjestelmästä ja sen toimivuudesta ja sen tähden täällä näkyy myös enemmän hypetystä, kuin ehkä todellisuus prosentti onkaan käyttäjistä?








Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 15.10.10 - klo:09.45
Kaiken lisäksi Ubuntu on linux-jakeluista ainoa jolla on tulevaisuutta pc-käyttiksenä. Monet pitkän linjan jakelut ovat suurissa vaikeuksissa ja vain Ubuntulla on rahkeita jatkaa.

Tuo on kyllä aika paljon sanottu!

Maailman suurin kaupallinen Linux-talo on kuitenkin Red Hat, jonka pohjalta näen kyllä aivan yhtä paljon tulevaisuutta Fedorassa.

Muutamat muutkin tahot ovat vahvasti Linux-pohjaisissa käyttöjärjestelmisä mukana. Mainittakoon nyt vaikka se kiistanalainen Novell, Oracle, IBM jne. Kaikki ei välttämättä suoraan, mutta välillisesti ja nämä toki enemmän siellä palvelinpuolella (kuten myös RHEL).

Totuus toki on myös se, että tänä päivänä näitä työpöytädistroja on ehkä liikaa. Olisi varmasti hyväksi, jos maailma menisi siihen suuntaan, että olisi vain pari työpöytälinukkaa ja pari peruspalvelinlinukkaa. Erikoisratkaisut siihen sitten päälle ja muut variaatiot voisi hoitaa alakohtaisilla spineillä.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: timbba - 15.10.10 - klo:11.12
Tulipas nyt niin mielenkiintoinen aihe tästä tyypillisestä väärinkäsityksestä että piti ihan kirjautua tännekkin vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.

Tää oli aika tökerösti sanottu.. Karrikoidusti sanottuna tulee sellainen fiilis, että aivan kuin nostaisit itsesi muiden yläpuolelle tietojesi kanssa.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: HMi - 15.10.10 - klo:12.43
Tulipas nyt niin mielenkiintoinen aihe tästä tyypillisestä väärinkäsityksestä että piti ihan kirjautua tännekkin vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.

Tää oli aika tökerösti sanottu.. Karrikoidusti sanottuna tulee sellainen fiilis, että aivan kuin nostaisit itsesi muiden yläpuolelle tietojesi kanssa.

No älä nyt, ethän sinäkään voi tietää kuinka kova heppu tuo raips on, selvästi hänellä voisi olla lahjoja jonkinlaisen romaanin väsäämiseen ja se on paljon se.

Muistattehan merkitä RATKAISU aloitus viestiin sitten kun tämä asia on selvä.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: odysseus - 15.10.10 - klo:14.03
Muistattehan merkitä RATKAISU aloitus viestiin sitten kun tämä asia on selvä.

Tällä kiistelyllä tämä ketju ei ole koskaan ratkaistu! :-)

Minä olen sitä mieltä, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä ja Linux on käyttöjärjestelmän ydin. Pitäisikö tästä laittaa äänestys pystyyn, niin saataisiin demokraattinen loppu tälle asialle?
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: shukle - 15.10.10 - klo:15.05
Ubuntu = linux jakelu
linux+ Gnu ohjelmat = käyttöjärjestelmä
linux = käyttöjärjestelmän ydin
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 15.10.10 - klo:16.57
Iso kiitos Raipsille vaivannäöstä kirjottaa tyhjentävä vastaus miksi linux on käyttöjärjestelmä! Tollanen pitäisi saada ihan virallisiin selosteisiin että mikä ubuntu ja linux on.
Mä en vaan tosin usko että ne jotka vielä sanoo ettei linux ole käyttis ole ees ajatellut lukea tuota selostusta vaan jatkavat virheiden toistamista koska eivät halua oppia!

Oli se kyllä pitkä mutta monta kertaa voi täälläkin turhempaan käyttää saman aikansa eikä saa mitää samaa tasoo tietoonsa.

edit, otsikonkin voisi vaihtaa jos vain tietäis miten!
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: audi - 15.10.10 - klo:17.10
Tulipas nyt niin mielenkiintoinen aihe tästä tyypillisestä väärinkäsityksestä että piti ihan kirjautua tännekkin vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.

Tää oli aika tökerösti sanottu.. Karrikoidusti sanottuna tulee sellainen fiilis, että aivan kuin nostaisit itsesi muiden yläpuolelle tietojesi kanssa.

Olen pitänyt raipsia järkevänä ja asiantuntevana, tämä kommentti ei kuitenkaan anna sellaista kuvaa. Olen erään toisen alan "jonkinlainen asiantuntija" mutta en korosta omaa osaamistani ja itsetuntoani muiden vähättelyllä. En tiedä linuxista tms paljoakaan, siitä huolimatta yritän auttaa parhaani mukaan.

Sitten itse aiheeseen. Olen samaa mieltä raipsin kanssa: ubuntu ei ole käyttöjärjestelmä. Wikipediassa on varsin ristiriitaisia tietoja. Esimerkiksi ubuntu olisi käyttöjärjestelmä mutta debian linux jakelu. Wikipediaa ei kannata muokata, olen huomannut. Korjattuani jotakin artikkelia, se palautetaan osittain tai kokonaan alkuperäiseksi.

Lainaus
Ubuntu on tietokoneille tarkoitettu käyttöjärjestelmä, joka perustuu Debian-Linux-jakeluun

Mitä sanovat foorumin alemman tason asiantuntijat?
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 15.10.10 - klo:21.05
Tää oli aika tökerösti sanottu.. Karrikoidusti sanottuna tulee sellainen fiilis, että aivan kuin nostaisit itsesi muiden yläpuolelle tietojesi kanssa.

Jos tuollaisen mielikuvan saat niin silloin tulee minulle kysymys mieleen että nostatko automaattisesti yksittäisiä henkilöitä tai yrityksiä "jalustalle"? Nimittäin minä en pidä itseäni yhtään sen parempana kuin muita. Päinvastoin, tiedän että tietoni on hyvinkin vajaat monilta osa-alueilta tietotekniikankin alalta mutta se ei tee kaikista minun muista tiedoistani vajavaisia tai vääriä automaattisesti. Itse lähden aina siitä olettamuksesta että muut tietävät minua enemmän jos eivät toisin voi sanoa. Minulle aina sanotaan että vähättelen itseäni aina. Mutta pelaan sillä aina mieluusti varman päälle että voin oppia viisaamilta ja kokeneemmilta asioita joita en aikaisemmin tunne.
Ikävä kyllä mutta Ubuntu-fi foorumilla (kuten monella muullakaan, jos huomasit että en rajannut muita pois) ei ole asiantuntevaa väkeä paljoakaan koskien käyttöjärjestelmiä tai esim Ubuntun käyttämistä ohjelmistoista ja kuinka ne eroavat muiden jakelupakettien käyttämistä ohjelmistoista. Tietenkään en voi sanoa mitään henkilöistä jotka eivät tänne kirjoita (tai joiden postauksia ei nyt nopeasti katsottuna löydä/näe) vaan niitä jotka kirjoittavat ja ovat ns. äänessä yleisesti. Vuosien aikana sitä oppii tunnistamaan henkilöt ja muistaa mitä ovat aikaisemmin sanoneet tai mitä mieltä ovat eli ns. Ubuntu-fi.org sivuston vakiokirjoittajia. Ja jos vaikka 100 kirjoittajan joukosta yksi tai kaksi ovat sellaisia jotka aina ällistyttävät heidän tiedoillaan kun lukee heidän kirjoittamiaan viestejä niin....Näin siis esimerkkinä.

Minun puolesta saat kyllä nostaa minut jalustalle jos niin haluat, mutta sanon vain että älä sitä tee. Älä tee sitä kellekkään tai millekkään. Mutta voit vaikka itse katsoa tätäkin ketjua että kuinka moni oikeasti ymmärtää että Linux kernel on käyttöjärjestelmä eikä siihen kuulu mitään muuta, ei GNU-projektin ohjelmistoja tai Ubuntulla ole mitään tekemistä sen kanssa.

Mutta tuo mitä myös tuossa mainitsin, tarkoittaa että jopa pahimman vastaväittelijän sanomiset täytyy lukea ja kuunnella vaikka aikaisemmissa keskusteluissa tai väittelyissä hän olisi esittänyt mitä hölmöimpiä asioita tai todistetusti vääriä.

Minä olen sitä mieltä, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä ja Linux on käyttöjärjestelmän ydin. Pitäisikö tästä laittaa äänestys pystyyn, niin saataisiin demokraattinen loppu tälle asialle?

Mitään tieteellistä asiaa ei ratkota demokraattisesti. Ei voida tehdä äänestystä tyylillä "onko 5*5 25 vai 55. Vastaa Jaa tai Ei" Demokratia on huono asia siinä että mikään osapuoli ei voita mitään kun koko ajan joudutaan tekemään kompromisseja. Demokratia on muutenkin nykyisin niin väärin toteutettu hallintomuoto missä ei ole oikein enää minkäänlaista poliittista filosofiaa mukana. Se on vain helppo tapa hallita ihmisiä hämäämällä heidän huomiot muihin kuin tärkeisiin asioihin median välityksellä.

Otetaan vaikka esimerkkejä mitä äänestäminen tieteestä tarkoittaisi. Englannissa yli 40% äänestäisi että maapallo on alle 6000 vuotta vanha. Yhdysvalloissa n. 15% äänestäisi että maapallo on litteä, 20% äänestäisi että aurinko kiertää maata.
Toisella ja kolmannella luokalla eri kouluissa jos tehtäisiin äänestyksiä että miten kertotaulu toimii tai miten jakolaskut tehdään niin saataisiin varmana suuri määrä äänestämään että 5*5 olisi 55 eikä 25.

Jos tässä ketjussa aloittaja pistäisi äänestyksen missä kysytään että kuinka moni tietää sen että Linux kernel on käyttöjärjestelmä ja kuinka moni on sitä mieltä että se on vain kernel niin kuin se olisi mikrokernel. Niin olisiko tulokset sellaisia että 100% tai edes 90% äänestäisi tietojen mukaan mukaan miten asia on, vai sen mukaan mitä he luulevat tai mitä markkinointi kertoo ja kumpi se olisikaan?

Olen pitänyt raipsia järkevänä ja asiantuntevana, tämä kommentti ei kuitenkaan anna sellaista kuvaa. Olen erään toisen alan "jonkinlainen asiantuntija" mutta en korosta omaa osaamistani ja itsetuntoani muiden vähättelyllä. En tiedä linuxista tms paljoakaan, siitä huolimatta yritän auttaa parhaani mukaan.

Ei se ole vähättelyä että mainitsee huomioitavan seikan että ketjussa ei hirveän hyvin tunneta kyseistä aihetta mutta ovat silti hyvin innokkaita auttamaan muita.
Minua ei kannata pitää järkevänä ja asiantuntevana automaattisesti. Ketään ei kannata nostaa millekkään jalustalle sen perusteella mitä on aikaisemmin joku tehnyt tai sanonut. Tärkeää ei ole se kuka sanoo mitäkin, vaan mitä hän sanoo.
Koskaan ei kannata fanittaa jotain henkilöä, ryhmää tai yritystä sen perusteella mitä he tekevät ym. Nimittäin sillä vain sokaisee itsensä. Kaikki asiat täytyy ottaa kriittisesti ja omia tekemisiään täytyy pohtia kriittisesti onko niissä järkeä. Se on kuin puhdasta matematiikkaa, jokainen tehty lasku täytyy tarkistaa uudelleen ja uudelleen eikä voi yhtään luottaa siihen että osaisi kaiken tulevaisuudessa kun kerran oppinut jotain.

Tämä on tieteessä yksi pahimpia asioita että kun tehdään joukko tutkimuksia ja lopulta rakennetaan useita muita tutkimuksia ja päätelmiä niiden tuloksista aikaisempien perusteella ja eteen tuleekin tutkimus joka kumoaa kaiken yleisen käsityksen aiheesta. Niin tuolloin täytyisi yksinkertaisesti kyetä tutkimaan uusi tutkimus ja kyseenalaistaa kaikki siihen asti tehdyt asiat uudelleen. Jos kyseenalaistaa vain uuden tutkimuksen tulokset niin siinä on hyvin suuri vaara tehdä suurempia virheitä.

Esimerkkinä voisi antaa erään tutkijan joka teki havainnon joka oli ristiriidassa Einsteinin suppean suhteellisuusteorian kanssa. Koko teoreettisen fysiikan tiedemaailma murskasi kyseisen tutkijan löydöksen ja teki yksinkertaisesti elämästä ******* kun ei enää saanut töitä. Hän ei kuitenkaan luovuttanut vaan omin varoin tutki pidemmälle asiaa. Kunnes sitten 20 vuotta myöhemmin joku toinen tuli samaan johtopäätelmään ja he pystyivät yhdessä tekemään työn loppuun. Lopputulos oli esiteltynä että kyseinen havainto ei todellakaan ollut ristiriidassa, vaan päinvastoin vain vahvisti sitä, vaikka koko tiedemaailma murskasi sen heti koska se olisi ollut suoraan ristiriidassa. Koska kukaan muu ei ollut valmis kyseenalaistamaan kymmenien vuosien aikana kehitettyä tiedettä.

Pari päivää sitten uutisoitiin siitä että nyt on taas uudet matemaattiset todisteet siitä että 0.999 on todellisuudessa 1. Jälleen kerran ollaan hyvin oudossa tilanteessa että miten ihmeessä 0.999 voi olla yksi.

Käyttöjärjestelmät on hyvin paljon soveltavaa matematiikkaa ja käsittää lähes kaiken tietotekniikassa. Nimittäin tärkeämpää ohjelmistoa ei ole tällä hetkellä mikään muu. Käyttöjärjestelmät on ihmisten luomia tekniikoita. Aivan samalla tavalla kuin auton moottorit ovat.

Ja jos nyt joku tulisi väittämään että auton renkaat ovat osa auton moottoria tai että autoradio on osa auton moottoria niin joka ikinen autonasentaja nauraisi ääneen. Mutta ne jotka eivät tiedä mikä on moottori, saati mistä auto koostuu, niin heille voitaisiin aivan hyvin esitellä ne auton moottorin osina ja tämän jälkeen he kertoisivat oppimistaan asioista muille.

Tämä että ei ole merkittävää kuka sanoo mitä vaan mitä hän sanoo tarkoittaa myös sitä että jokaisen mielipiteet täytyy lukea ja jokaisen täytyisi jokainen mielipiteensä perustella että miksi se on niin. Se ei ole kellekkään hyväksi että sitä vain sanoo mielipiteensä miten asia on. Ne täytyy myöskin perustella. Kirjoittamalla tapahtuvassa keskustelussa on se etu että jokaisella on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ilman että joku keskeyttää tai esittää kysymyksen joka vie keskustelun väärään suuntaan. Tuollaiseen keskusteluun tosin uutisryhmät ovat parhaimpia ja tälläiset HTML:llä tehdyt foorumit tukevat sitä hyvin huonosti. Yhtä keskustelua on vaikea seurata, se ei pääse elämään että useampaa yksityiskohtaa ei voida viedä omiksi haaroiksi mutta silti keskustelun pysyen yhdessä ketjussa. Näissä ei voida edes helposti ketjuttaa tai siirtää keskustelua (tai osaa keskustelusta) toiselle aihe-alueelle. Kuten esim uutisryhmissä pystytään laittamaan follarit (followups) ja crossupit (ristipostitus useampaan ryhmään).


Lainaus
Sitten itse aiheeseen. Olen samaa mieltä raipsin kanssa: ubuntu ei ole käyttöjärjestelmä. Wikipediassa on varsin ristiriitaisia tietoja. Esimerkiksi ubuntu olisi käyttöjärjestelmä mutta debian linux jakelu. Wikipediaa ei kannata muokata, olen huomannut. Korjattuani jotakin artikkelia, se palautetaan osittain tai kokonaan alkuperäiseksi.

Tarkalleen ottaen Ubuntu on yhtä paljon käyttöjärjestelmä kuin se on WWW-selain, toimisto-ohjelmisto tai musiikkisoitin. Kaikki nuo ja tuhannet muut eri ohjelmistot tulevat Ubuntussa paketoituna. Mutta silti Ubuntun kutsuminen käyttöjärjestelmäksi on väärin koska sitä täytyisi tarkentaa että Linux kernel on Ubuntussa käyttöjärjestelmä. Helpompaa on vain sanoa että Ubuntu on Linuxin jakelupaketti. Tavallisten ihmistenhän ei tarvitsisi tietää miten käyttöjärjestelmä toimii, heidän vain täytyisi tietää että mikä käyttöjärjestelmä on käytössä niin että he voivat missä tahansa tilanteessa vaikka etsiä sitten tuettuja laitteita tietokoneeseensa. Silti juuri Ubuntun kutsuminen käyttöjärjestelmäksi tuottaa vääriä olettamuksia koska Ubuntu on niin suuri kokonaisuus ja käyttäjä saa siitä olettamuksen että kun sanotaan "tämä on käyttöjärjestelmä" niin se on sitten juuri kaikki se mitä nähdään.
Eli Ubuntun kutsuminen käyttöjärjestelmäksi on kuin kutsuisi pihassa olevaa E-sarjan mersua moottoriksi kun esittelee ostajalle sitä.  

Wikipediassa on paljon ongelmia. Etenkin juuri aiheissa jotka herättävät paljon mielipiteitä niiden parissa jotka eivät ole asiaa tutkineet tai perehtyneet tarpeeksi syvällisesti. Erinäisiä ongelma-aiheita ovat tietotekniikka, politiikka ja etenkin historia. Ainoastaan vaikuttaa jääneen ns. pahemman vahingon ulkopuolelle muut tieteenalat kuten matematiikka, biologia, kemia ja vastaavat.
Onko se sitten huvittavaa että jokin wikipedian artikkeli aloittaa jollain suuremmalla aiheella johon se linkittää, jossa sitten kuitenkin kirjoitetaan päinvastaista tietoa kuin mitä linkittävässä artikkelissa?

Ubuntu = linux jakelu
linux+ Gnu ohjelmat = käyttöjärjestelmä
linux = käyttöjärjestelmän ydin

Osatko selittää mikä on GNU Mach? Mikä on L4?
Mitä eroa on Server-Client ja Monoliittisella käyttöjärjestelmä-arkkitehtuurilla?
Mitkä GNU ohjelmat toteuttaa muistinhallinnan? Prosessihallinnan? Verkkoprotokollat? Tiedostojärjestelmät?
Mikä tarjoaa järjestelmäkutsut (System Call) monoliittisessa käyttöjärjestelmässä ja mikä taas Server-Client käyttöjärjestelmässä?
Miten järjestelmäkutsut eroaa järjestelmäkutsujen wrapperista?
Mitkä GNU ohjelmista on integroitu Linuxiin?
Mitä eroa on käyttöjärjestlemä moduulilla (module) ja käyttöjärjestelmä palvelimella (server)? Entä käyttöjärjestelmä palvelimella ja järjestelmä demonilla (daemon)?
Mitä tarkoittaa fork()?
Mikä on HURD ja mistä se koostuu?
Mitä käyttöjärjestelmäpalveluita GNU ohjelmat tarjoaa mitä Linux ei tarjoa?

Miksi Linux ei olisi käyttöjärjestelmä? Miksi HURD ei olisi käyttöjärjestelmä?
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: audi - 16.10.10 - klo:11.06
Nimittäin minä en pidä itseäni yhtään sen parempana kuin muita. Päinvastoin, tiedän että tietoni on hyvinkin vajaat monilta osa-alueilta tietotekniikankin alalta mutta se ei tee kaikista minun muista tiedoistani vajavaisia tai vääriä automaattisesti.

Minua ei kannata pitää järkevänä ja asiantuntevana automaattisesti. Ketään ei kannata nostaa millekkään jalustalle sen perusteella mitä on aikaisemmin joku tehnyt tai sanonut.

Hyvä että itsetuntosi on kunnossa ja otat muutkin huomioon.


Ikävä kyllä mutta Ubuntu-fi foorumilla (kuten monella muullakaan, jos huomasit että en rajannut muita pois) ei ole asiantuntevaa väkeä paljoakaan koskien käyttöjärjestelmiä tai esim Ubuntun käyttämistä ohjelmistoista ja kuinka ne eroavat muiden jakelupakettien käyttämistä ohjelmistoista. Tietenkään en voi sanoa mitään henkilöistä jotka eivät tänne kirjoita (tai joiden postauksia ei nyt nopeasti katsottuna löydä/näe) vaan niitä jotka kirjoittavat ja ovat ns. äänessä yleisesti.

Nyt selvensit sanomaasi mutta kommenttisi kuulosti aluksi hyvin väheksyvältä. Ellei sitten vastuu ole lukijalla (minulla), jolloin väärinkäsitys johtui vain heikosta käsityskyvystäni.


Olen pitänyt raipsia järkevänä ja asiantuntevana, tämä kommentti ei kuitenkaan anna sellaista kuvaa. Olen erään toisen alan "jonkinlainen asiantuntija" mutta en korosta omaa osaamistani ja itsetuntoani muiden vähättelyllä. En tiedä linuxista tms paljoakaan, siitä huolimatta yritän auttaa parhaani mukaan.

Ei se ole vähättelyä että mainitsee huomioitavan seikan että ketjussa ei hirveän hyvin tunneta kyseistä aihetta mutta ovat silti hyvin innokkaita auttamaan muita.

Nyt et vähätellyt niin paljon kun sanoit tietämättömyyden liittyvän tähän viestiketjuun. "Tämä että ei ole merkittävää kuka sanoo mitä vaan mitä hän sanoo - - -" tai miten sanoo. Ehkä jaat meille muillekin osaamistasi ja neuvot kärsivällisesti ongelmatilanteissa.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 16.10.10 - klo:11.16
...
vaan mitä hän sanoo
...

Varsinkin kun "mitä hän sanoo" on (aivan oikein) nostettu lähes ykseydeksi, olisi ehkä ollut viksua myöntää heti aluksi, että aloitus lipsahti. Se mitä alussa sanottiin ei ole sama kuin sen myöhempi selitys.

... varsinkin tällaisessa keskustelussa, jossa puhutaan käsitteiden, sanojen ja teknologioiden täsmällisestä merkityksestä ...
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 17.10.10 - klo:13.02
Miksi Linux ei olisi käyttöjärjestelmä?

Siksi kun se ei sisällä muuta kuin kernelin.

Käyttöjärjestelmä syntyy kernelin ja sen ympärillä olevien varusohjelmien kombinaatiosta. Esimerkiksi niistä, joista moni pohjautuu jo paljon ennen Linuxia olleisiin Unix -ohjelmiin.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 17.10.10 - klo:13.14
Ellei sitten vastuu ole lukijalla (minulla), jolloin väärinkäsitys johtui vain heikosta käsityskyvystäni.

Vastuu on molemmilla, kirjoittajalla ja lukijalla. Jos jotain ei niin täytyy kysyä että mitä tarkoittaa. Jos taas lukija ymmärtää väärin niin asia täytyy selittää miten se oli tarkoitettu. Keskusteluun kuuluu että toinen osapuoli voi esittää kysymyksiä tai osallistua keskusteluun. Foorumi on taas alue missä yksi pystyy esittämään aiheensa ja sen jälkeen muut foorumiin mukaan tulleet taas keskustelemaan asiasta. Jonkun kuitenkin täytyy aina pysyä johtajana keskustelussa ja se vastuu on ketjun aloittajalla (tässä tapauksessa Fri13:n). Ylläpitäjien tehtävä on vain ja ainoastaan valvoa että keskustelu ei riko lakia ym. Ylläpitäjät itse eivät hyvän tavan mukaisesti saa kommentoida henkilökohtaisesti valvomaansa aihetta/aluetta. Myöskin heillä on suuret velvollisuudet miten käyttää valtaa mitkä heille on suotu, kuten aiheiden lukitsemiset, siirrot tai peräti poistot.

Lainaus
Nyt et vähätellyt niin paljon kun sanoit tietämättömyyden liittyvän tähän viestiketjuun. "Tämä että ei ole merkittävää kuka sanoo mitä vaan mitä hän sanoo - - -" tai miten sanoo.

Tuo on ikävä kyllä kirjoitetun viestinnän heikkous että hyvin helposti pystyy ymmärtämään väärin tai sanomaan asian siten että se ymmärrettävään väärin koska kaikki joudutaan lukemaan pilkuntarkasti. Ihmisten välisessä kommunikoinnissa yli 90% on elekieltä. Me luemme toisten kehoa ja kasvoja. Tapaa miten ääntä painotetaan tai millainen sävy äänellä on. Kirjoitetussa viestinnässä yli 90% informaatiosta puuttuu ja vaikka sanoisi ääneen tietyn asian ystävällisesti että sen kaikki ymmärtää, pelkästään tekstinä se voi vaikuttaa aivan päinvastaiselta. Lukijoiden täytyy myös sekin ymmärtää kuten kirjoittajien. Vaikka itse kirjoitan paljon niin minulle on useimmiten sanottu että vaikka olen hyvin karismaattinen esiintyjä niin se on liian vahva kirjoitettuun muotoon.

Varsinkin kun "mitä hän sanoo" on (aivan oikein) nostettu lähes ykseydeksi, olisi ehkä ollut viksua myöntää heti aluksi, että aloitus lipsahti. Se mitä alussa sanottiin ei ole sama kuin sen myöhempi selitys.

Selitys ei ole mikään kirosana, valhe tai tekosyy. Selitys on selitys että toisille voidaan kertoa asia toisinkin jos ensin ovat väärinymmärtäneet asian ja eivät näe lähtökohtia. Jos moittii sitä että toinen selittää sanomansa asian että se tulisi ymmärrettäväksi, niin silloin ei ole itse kunnolla valmis myöntämään omiakaan virheitään. Sinä et edes esittänyt kysymystä tarkalleen että mitä tuo tarkoittaisi tai saatoinko minä sanoa sen väärin.

Huomasin ensimmäisen viestin lukiessa lähetyksen jälkeen että se olisi ehkä pitänyt kirjoittaa muotoon " täällä ei ole mitenkään hirveästi asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.". Ja en lähtenyt muuttelemaan sitä kun tuokin kertoo siitä vaikkakin hankalammalla tavalla.

Ja koska sinä et kykene hyväksymään selitystä vaan ainoastaan ensimmäisen sanonnan, niin se esittääkin kysymyksen että kykenetkö hyväksymään että ylireagoit heti ensimmäiseen asiaan?

Olen pahoillani jos tunnet että sinua on nyt verisesti loukattu? Ja haluaisitko kertoa miltä se sinusta tuntuu kun tartut koko aiheeseen liittyvästä viestistä (jaettuna useampaan osaan) vain siihen alkuun henkilökohtaisella tavalla?

Sinulla on yli 1293 viestiä tällä koko foorumilla. Minulla 8 (tämä on yhdeksäs). Täytyisikö minun tarttua nyt johonkin niistä viesteistä johonkin asiaan jota olet sanonut jostain tietystä ryhmästä, henkilöstä, yrityksestä jne? Ja ehkä sinä haluat myös mainita mitä sana "hirveän" voisi tarkoittaa.

"Ei kulta, et sinä ole hirveän lihava"
"Se oli kyllä hirveän hyvää keittoa"
"Se ei ollut kyllä niin hirveän hyvää keittoa mitä kaverit mainostivat"
"Hän oli hirveän näköinen"
"Ei niitä nyt hirveän montaa ollut"
"Paikalla oli hirveesti fanaatikkoja".

Lainaus
... varsinkin tällaisessa keskustelussa, jossa puhutaan käsitteiden, sanojen ja teknologioiden täsmällisestä merkityksestä ..

No aloitetaanko oma ketju siitä? Voitaisiin vaikka ensimmäiseksi sitten aloittaa sillä kysymyksellä että millä sanalla voidaan "hirveä" -sana korvata että saadaan se oikeaoppisesti kirjoitettua. Nimittäin sana "hirveä" kun on slangia jota käytetään monesti vastakkaisena asiana tai vahvistavana kuin mitä sana "hirveä" (yksikössä, ei ei nisäkkäänä eli hirvenä) tarkoittaa. Sitä myös käytetään hyvin usein erottelemaan kohde jostain tietystä tasosta, kuten täydellisen ja lähes täydellisen välillä. Esim: "Ne oli hyviä, mutta ei ne nyt mitään hirveen hyviä olleet".

Kuten esimerkiksi tyttären vastatessa isälleen hänen kysyessään oliko discossa komeita poikia. Voi tytär vastata "Ei siellä nyt mitään hirveän hyvännäköisiä ollut. Mutta pari kivaa oli, mutta ei kukaan niistä minusta kiinnostunut". Ja sitä myös käytetään vähättelevään tyyliin. "No ei ne nyt mitään hirveän komeita ollut".

Jos minä olisin halunnut sanoa että täällä ei ole yhtään minkääntason asiantuntevaa väkeä niin minä olisin sanonut sen sitten sillä tavalla. Hirveästi kun ei kiinnosta että ketä kaikkia täällä oikein on että voisin olla 100% varma onko täällä yhtä ainuttakaan vai onko täällä useampia kuin esim 10% kirjoittajista (lukijoista kun ei voi sanoa mitään), jonka toteamiseen täytyisi käydä jokainen tänne tehty viestiketju läpi ja foorumin alkuajoista lähtien minä olen seurannut koko foorumia niin uskallan väittää että siinä tulee tarpeeksi kattava kuvaus että kuinka hyvin täällä tiedetään eri aiheista, vaikkapa käyttöjärjestelmistä. Onko se hirveen hyvin, hyvin, kelvollisesti, kohtalaisesti, heikosti, kehnosti, huonosti vai hyvin huonosti, miten täällä asiaa käsitetään.

Kuten nyt vaikkapa tämäkin ketju missä hyvin moni edelleen väittää että GNU/Linux tai Ubuntu on käyttöjärjestelmiä ja Linux "on vain kerneli eikä käyttöjärjestelmä". Hirveän moni nyt kirjoittajien lukumäärään verrattuna on sitä mieltä.

Olisitko sinä Ganymedes ollut tyytyväinen jos olisinkin lisännyt jotain siihen virkkeeseen kuten esim "...vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeävaan pari vain, mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta." että se olisi suoraan vähättelevä?

Huomaakohan kukaan mitä eroa sana "hirveä" tuo:
"...vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta."
"...vaikka täällä ei ole asiantuntevaa väkeä vaikka moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta."

Pitäisikö nyt olla ivallinen ja kysyä "Who spots the difference?" (Huh, ei meinannut onnistua kirjoittamaan "spots" sanaa oikein vaan koko ajan tuli sana "sports". Viisi kertaa meni väärin tuo sana).

Vai pitäisikö vain normaalisti kysyä että kuka huomaa eron ja miten väärin on muutenkin koko lause kirjoitettu?

Miten olisi jos kirjoittaisi sen nyt kuten sinä ymmärsit tavalla:
 "...vaikka täällä ei ole yhtään asiantuntevaa väkeä, vaikkakin moni on todella avuliasta niin siitä huolimatta"
"...vaikkakin täällä ei ole yhtäkään asiantuntijaa, niin sitäkin enemmän avuliaita."

Kerron vain myös että juurikin tänää tuli opittua yksi mielenkiintoinen asia. Nimittäin se koskee sanaa "mutta". Se nimittäin koetaan hyvin negatiivisena asiana. Tämä oli eräässä psykologian tutkimuksessa jota luin.

Lainaus
Poliitikko 1: "Haluamme että sosiaalipalvelut säilyvät, sen vuoksi veroja täytyy laskea"
Poliitikko 2: "Haluamme että sosiaalipalvelut säilyvät, mutta veroja täytyy sen vuoksi nostaa"

Poliitikko 1 saa "pluspisteitä" (ei sen vuoksi että puhutaan verojen alentamisesta).
Poliitikko 2 saa välittömästi "miinuspisteitä" kuulijoissa ja lukijoissa.

Mutta jos Poliitikko 2 haluaa voittaa kuulijoita/lukijoita ja saada "pluspisteitä" niin hänen täytyy vaihtaa "mutta" sana pois. Me tiedostamme "mutta" sanan hyvin negatiiviseksi. Esim "Olet kaunis, mutta myös seksikäs"

Lainaus
Poliitikko 1: "Haluamme että sosiaalipalvelut säilyvät, sen vuoksi veroja täytyy laskea"
Poliitikko 2: "Haluamme että sosiaalipalvelut säilyvät, ja veroja täytyy sen vuoksi nostaa".

Aivan erilainen viesti yhden sanan muuttamisella "mutta" -> "ja". Me miellämme "ja" sanan hyvin positiiviseksi linkitämme sen sitä edeltäviin asioihin tyylillä "Jotta saamme hyvää, täytyy tehdä jotain". Esim "Olet kaunis ja myös seksikäs". Ja sanalla voimme linkittää ikävät asiat positiivisiin asioihin ja luomme positiivisen mielikuvan vaikka asiasisältö ei muuttuisi mitenkään muuten.

Kokeillaan siis millaiset vaikutelmat sinä saisit jos se olisikin lukenut:
Lainaus
...vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä ja moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.

Huomaakohan kukaan eroa että "hirveän asiantuntevaa" ei tarkoita että täällä ei olisi asiantuntevaa väkeä, vaan että täällä ei ole täydellisiä asiantuntijoita.
Kun alkuperäistä toistaa pari kertaa ääneen positiivisella äänensävyllä niin huomaattekin eron että se ei ole mikään solvaus.

Anteeksipyynnön voin kyllä antaa ja jos joku haluaa niin voin kyllä kirjoittaa tuon alun viestistä vielä selkeämmäksi ettei kellekkään tulisi väärinymmärrystä ja sen vuoksi pahaa mieltä.

Itse olen tästä iloinen koska oppi jälleen jotain uutta ja karsimaan omia virheitä. Nimittäin itse haluan päästä eroon huonoista sanavalinnoista. En itse pidä yhtään siitä että käytetään kirosanoja ym. Ja juurikin tälläiset "hirveän" -sanat tuovat hyvin paljon epäselvyyksiä sisältöön koska me emme näe toistemme eleitä ja äänensävyjä. Jätämme todella paljon asioita kertomatta puhekielessä emmekä joudu selventämään asioita kun oletamme että kelle puhumme ymmärtää asiat kuten me. Ja voimme ohittaa monimutkaisempia asioita vain sanomalla "tiedäthän mitä minä tarkoitan." Vaikka kuulijalla ei olisi yhtään tietoakaan mitä puhuja tarkoittaa. Kun yli 90% informaatiosta katoaa kun se tulee tekstinä, tulee hyvin herkästi tapauksia missä asia käsitetään täysin väärin. Jo pelkästään niinkin pienellä muutoksella kuin puhenopeuden muuttamisella vastaamaan toisen osapuolen puhenopeutta saavutetaan niinkin merkittäviä parannuksia että esim puhelinmyynti kasvaa 30%. Ja tuo vain muuttamalla puhenopeus aina samaksi kuin mikä on henkilöllä puhelimen toisessa päässä. Pystymmekö me tekemään edes noin yksinkertaista asiaa foorumeilla? Emme. Kuinka moni lukee ääneen kaikki viestit? Ehkä ei yksikään.

Mutta ehkä nyt päästään takaisin aiheeseen?
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 17.10.10 - klo:13.20
Siksi kun se ei sisällä muuta kuin kernelin.

Selittäisitkö esimerkiksi missä on laiteajurit kun kerran Linux on pelkkä kerneli?
Entä missä on mm. muistinhallinta, tiedostojärjestelmät, prosessinhallinta, I/O?
Kerro mikä HURD on?

Lainaus
Käyttöjärjestelmä syntyy kernelin ja sen ympärillä olevien varusohjelmien kombinaatiosta. Esimerkiksi niistä, joista moni pohjautuu jo paljon ennen Linuxia olleisiin Unix -ohjelmiin.

Puhut nyt Server-Client arkkitehtuurista ja yrität sitä soveltaa vielä sillä tavalla että sovellukset jotka tarvitsee käyttöjärjestelmän ovat jotenkin käyttöjärjestelmän osia.
Luitko tuota ensimmäistä (kolmea) viestiä jotka kirjoitin?

Teet olettamuksen suoraan että Linux ei ole käyttöjärjestelmä koska se on kernel (monoliittinen, mitä et nähtävästi tiedä) ja tavalla jota toistetaan mediassakin eli "Linux kernel" ja sitten "Linux" olisi jotain muuta kuin tämä "Linux kernel".

Ihmetteletkö yhtään miksi Linuxia kutsutaan käyttöjärjestelmäksi joka sai syntynsä 1991 kun Linus Torvalds kertoi siitä Minix-uutisryhmässä?

Selittäisitkö miten/miksi kumpikaan, Linux ja HURD, eivät ole muuta kuin kerneleitä?

Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 17.10.10 - klo:13.59
raips:
Lainaus
Ja koska sinä et kykene hyväksymään selitystä vaan ainoastaan ensimmäisen sanonnan, niin se esittääkin kysymyksen että kykenetkö hyväksymään että ylireagoit heti ensimmäiseen asiaan?

Kommenttini oli lähinnä tarkoitettu ystävälliseksi neuvoksi. Sattumoisin olen ollut monella eri kansainvälisellä foorumilla ja niiden perusteella tiedän mihin tuollaiset kommentit johtavat. Tämä (täysin turha) hulapaloo oli kuitenkin ennustettavan vaimea tällä foorumilla.

Selityksissäsi ei ole mitään vikaa, mutta yksinkertainen "tarkoitin oikeasti sitä, että ..." (ja mahdollisesti alkuperäisen viestin editointi) olisi ollut parempi ja tehokkaampi tapa. Tarkemmat "mitä-missä-milloin" selitykset eivät kuulu tähän säikeeseen. Voin kyllä kertoa näkemyksistäni tarkemmin jos haluat, mutta PM.ssä, joka on niille oikeampi paikka.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Balderis - 17.10.10 - klo:17.19
Se mitä sanon, on että turha on yrittää antaa kunniaa Canonicalille ja Ubuntulle siitä mitä muut ovat tehneet jo melkein 20 vuotta. Ubuntu ja Canonical on mukana siinä, mutta ne eivät ole mitään vetäjiä.

Tuskin kukaan kaikkea kunniaa on Ubuntulle ja Canonicalille myöntämässäkään mutta Ubuntun kautta monet ovat löytäneet linuxin ja siitä kunnia ilman muuta kuuluu Ubuntulle.

Muistelisin, että aloitin linuxin Ubuntulla vuonna 2005 ja sen jälkeen on varmasti 30 jakelua tullut käytyä läpi, joten eiköhän tuokin kerro kuinka merkittävää perustyötä Ubuntu on tehnyt. Se on tutustuttanut aloittelijat linuxin ihmeelliseen maailmaan ja omalla kohdalla linuxista on tullut hyvä harrastus vaikka mikään guru en olekaan.

Tämän viestin kirjoitin openSUSE:lla ja latailen tuossa aptosidia koska kaikkeahan on kokeiltava.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 18.10.10 - klo:09.33
Lainaus
Selittäisitkö esimerkiksi missä on laiteajurit kun kerran Linux on pelkkä kerneli?
Entä missä on mm. muistinhallinta, tiedostojärjestelmät, prosessinhallinta, I/O?
Kerro mikä HURD on?

Osa kernelissä ja osa /sys -hakemistossa. Muistinhallinta, tiedostojärjestelmät ja I/O kuuluvatkin kerneliin, mutta kernelillä ei tee mitään ilman varusohjelmia, jotka käyttävät niitä.

Lainaus
Selittäisitkö miten/miksi kumpikaan, Linux ja HURD, eivät ole muuta kuin kerneleitä?

Sinun logiikallasi sitten:

-MacOSX ei ole käyttöjärjestelmä vaan Unix-jakelu, joka pohjautuu toiseen Unix jakeluun
-AIX ei ole käyttöjärjestelmä vaan Unix-jakelu
-BSD-UX ei ole....
-SCO-UX ei ole....
jne..

Näinollen nyky-PC-maailmassa on olemassa 3 käyttöjärjestelmää, ne ovat:
-Windows
-Linux
-Unix

En ihmettele enää lainkaan, kun sanotaan, että Windows on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä. Unixia kun ei saa mistään ja Linuxilla ei siis tee mitään sellaisenaan.

Lopetan kinastelun tähän ja voin kertoa, että Open Source Academy pysyy kannassaan ja kouluttaa avoimen lähdekoodin asiantuntijoita yhä edelleen sanomalla, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä -jopa sellainen mitä voi suositella lähes kaikille.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: wally - 18.10.10 - klo:12.45
Ubuntu on järjestelmä, jolla sitä kaupasta ostettua rautaa käytetään.  :)

Totta. Tästä syntyykin se virhekäsitys, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä, koska se on se järjestelmä, jota käytetään.

Käyttöjärjestelmä tai operating system ei kuitenkaan viittaa siihen, että ihminen sitä käyttäisi vaan siihen, että käyttöjärjestelmä käyttää eli operoi rautaa.

osa:n löytämä määritelmä on oikea, vaikka hän ei sitä ilmeisesti täysin ymmärräkään:

"Käyttöjärjestelmä on yleiskäyttöisen sekä henkilökohtaisen tietokoneen välttämättömin ohjelmisto kaikille muille tietokoneohjelmistoille. Se hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut."

Viite:
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4

Oheisestakin määritelmästä voidaan päätellä, että pelkkä kernel ei ole käyttöjärjestelmä. Ainoastaan sen "pakollinen" osa.

Jos nyt puhutaan Linuxista, joka on makrokerneli, se nimenomaan toimittaa juuri tuon tehtävän, eli "hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut".

Erinomainen määritelmä käyttöjärjestelmälle voisi olla myös se, että se on se minimaalinen paketti, joka saadaan raudalla toimimaan ilman, että tarvitaan muuta ohjelmistoa. Tällainen minimaalinen paketti on käsittääkseni Linux-ydin yhdistettynä lataimella ja linkittäjällä. Näissä "leivänpaahdin- & rannekello-" Linuxeissa ollaan erittäin lähellä minimaalista käyttöjärjestelmää (esim. GNU-ohjelmistoja näissä ei välttämättä ole ainuttakaan), mutta useimmiten näissä on kuitenkin lisäksi käyttöjärjestelmään kuulumattomia osia, kuten komentokehote ja niin edelleen.

Lyhyesti: Linux on käyttöjärjestelmä.

Toisaalta: Ubuntu on ohjelmistojärjestelmä, joka sisältää käyttöjärjestelmän (Linux)

*****

Yleiskielessä tosin käyttöjärjestelmä ei enää tarkoita useimmiten tuota: "hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut.", vaan tarkoittaa nimenomaan ohjelmistojärjestelmää, kuten Windows XP Pro, Mac OS X 10.5 tai Ubuntu 6.06. On harmi, ettei tälle käsitteelle ole yleisesti hyväksyttyä nimeä (paitsi käyttöjärjestelmä, joka on kuten todettua, virheellinen). Jos sanon, että "Windows 7 on ohjelmistojärjestelmä", kulmakarvoja kohoaa keskimäärin 2n, jossa n on kuulijoiden lukumäärä.

Populaariosasto on siis menetetty, ja siispä yleiskielessä sanokaamme, että OS X, Android ja Ubuntu ovat käyttöjärjestelmiä. Jos kuitenkin asioista keskustellaan enemmän tai vähemmän tietokoneihmisten kesken, puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä. Kuten todettua, kontekstista yleensä selviää merkitys, eikä ole useimmiten mitään ongelmia erottaa, tarkoitetaanko käyttöjärjestelmällä ohjelmistojärjestelmää vaiko tuota järjestelmää, joka hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut. On kuitenkin erikoista alkaa vänkäämään, että Ubuntu teknisesti ottaen olisi käyttöjärjestelmä tai että Linux ei sitä olisi.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: wally - 18.10.10 - klo:13.00
Osa kernelissä ja osa /sys -hakemistossa. Muistinhallinta, tiedostojärjestelmät ja I/O kuuluvatkin kerneliin, mutta kernelillä ei tee mitään ilman varusohjelmia, jotka käyttävät niitä.

Eli tässä päästään juuri tähän virhepäätelmään, jossa käyttöjärjestelmä-sanan etymologia oletetaan johtuvan siitä, että se on järjestelmä, jota ihminen käyttää. Totta on, että pelkällä käyttöjärjestelmällä ei välttämättä tee yhtään mitään. Tarvitaan varusohjelmia, jotta käyttöjärjestelmästä saadaan ihmiselle hyötyä.

Tämä on kuitenkin lopulta vähän sama asia kuin sanoisi, että auton moottori ei ole moottori, koska tarvitaan lisäksi laatikko ja neljä pyörää, että tätä moottoria voitaisiin käyttää. Kuulostaisi kuitenkin vähintäänkin kornilta nimittää autoa "moottoriksi", vaikka moottori toden totta on täysin välttämätön osa autoa.

***

Sanojen merkitykset muuttuvat, ja yleiskielessä oikeasti ohjelmistojärjestelmää tarkoittava markkinointitermi "käyttöjärjestelmä" on lyönyt läpi, eikä siinä mitään. Ammattilaisen tulee ymmärtää sanan "käyttöjärjestelmä" kaksoismerkitys, mutta n. 99,9% ihmisistä ovat ja saavat luvan olla autuaan tietämättömiä tästä asiasta. Siinä merkityksessä, jossa Windows XP on käyttöjärjestelmä, Ubuntu 10.10 on ilman muuta käyttöjärjestelmä.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 18.10.10 - klo:14.30
Eli tässä päästään juuri tähän virhepäätelmään, jossa käyttöjärjestelmä-sanan etymologia oletetaan johtuvan siitä, että se on järjestelmä, jota ihminen käyttää. Totta on, että pelkällä käyttöjärjestelmällä ei välttämättä tee yhtään mitään. Tarvitaan varusohjelmia, jotta käyttöjärjestelmästä saadaan ihmiselle hyötyä.

Nimenomaan! Tuo suomennus on kyllä typerä operating systemistä kun se ei tarkoita käyttöä vaan järjestelmää joka operoi ihan itsekseen ilman käyttäjää. Käyttäjä olisi operaattori eli operator.
Ja käyttöjärjestelmäähän just ei kukaan käytä. Sovellukset on sitten niitä jotka ratkoo ihmisten ongelmia kuten piirtää grafiikkaa tai laskee matematiikkaa tai toistaa musiikkia. Käyttis vaan prosessoi noita.

Lainaus
Tämä on kuitenkin lopulta vähän sama asia kuin sanoisi, että auton moottori ei ole moottori, koska tarvitaan lisäksi laatikko ja neljä pyörää, että tätä moottoria voitaisiin käyttää. Kuulostaisi kuitenkin vähintäänkin kornilta nimittää autoa "moottoriksi", vaikka moottori toden totta on täysin välttämätön osa autoa.

No niinhän nyt väki kutsuu autoa moottoriksi vaikka eivät tajua että se on vain se konepellin alla oleva kone.

Lainaus
Sanojen merkitykset muuttuvat, ja yleiskielessä oikeasti ohjelmistojärjestelmää tarkoittava markkinointitermi "käyttöjärjestelmä" on lyönyt läpi, eikä siinä mitään. Ammattilaisen tulee ymmärtää sanan "käyttöjärjestelmä" kaksoismerkitys, mutta n. 99,9% ihmisistä ovat ja saavat luvan olla autuaan tietämättömiä tästä asiasta. Siinä merkityksessä, jossa Windows XP on käyttöjärjestelmä, Ubuntu 10.10 on ilman muuta käyttöjärjestelmä.

Mutta tuollahan jo selitettiin että se tuo ongelmia ja riistää vapauden käyttäjältä ja on riippuvainen markkinoinnista kuin narkomaani on diileristä.

Et voi ostaa rautaa koska et tiedä mikä käyttöjärjestelmä sitä tukee tai mihin on ajurit mukana. Et voi myöskään hankkia softia koska et tiedä mitkä toimii yhteen kun et tiedä mikä on mihinkin saatavilla. Ei pystytä kilpailuttamaa toimittajia ja tekemää tarjouksia kun täytyy ostaa vain siltä toimittajalta joka lupaa tarjoavansa kaiken vaikka olisi päässyt halvemmalla tekemällä tarjouskilpailun ja kolme tahoa sitten toimittaisi kaiken kokonaisuuden ja jokaine vastaa jokaisesta osasta. Eikä olisi standardeja.

Käyttöjärjestelmällä ei ole mitää kaksoismerkitystä yhtään sen enemää kuin moottorilla on autoon liittyen.
Jos asiantuntijan täytyy ymmärtää että tosi on epätosi niin eihän engineeri voi mitään sellasta hyväksyä!
Matematiikonko nyt täytyisi ymmärtää että 5x5 on tosiaan 25 mutta se on myös 55 joissain tapauksissa mutta kaduntallaajan täytyy vain tietää että 5x5 on 55 koska yritys sanoo tuoteselostessaan niin?

Käyttiksen väittäminen kahdeksi eri asiaksi jotka on ristiriidassa on juuri nimenomaan tuo 5x5=25 & 5x5=55 tilanne. Jos 99.9% ihmisistä laskee 5x5=55 niin miten hyvin he voivat hyödyntää matematiikkaa missään? Voiko ne laskea veronsa tai tulonsa? Osaako ne laskea sähkölaskunsa menot? Entä osaako ne edes valita kuinka monta omenaa ne ostaa viisihenkiselle perheelleen jos jokaiselle pitää saada kolme?
Eivät osaa! Tollon kauppias on se joka sanoo että osta tämä ja toi niin sä saat parhaimman menon. Äläkä välitä siitä että hinta on korkee tai että et voi ottaa muiden omenia mukaan koska ne on epäyhteensopivia ja sun lapses kuolee siitä!

Onko tuollaiset ihmiset vapaita vai niiden 0.01% orjia jotka pystyy sen vuoksi tekeen ihan mitä tahansa koska 99.9% ei osaa edes laskea? Kuka tekee kaiken tekniikan ja määrää tiedosta?
Juuri tuollainen tilanne on käyttiksissä.
Mutta kun dilemma on että linux on käyttis joka on kertotaulu ja se toinen käyttismalli on kuin jakolasku.
Jos linux antaa 10x2=20 niin se ei ole sama asia kuin 10/2=5. Nyt täällä sanotaan että 20 on ihan sama asia kuin 5. Ja linuxista puhutaa kuin se olisi 5 eikä 20 koska ei tiedetä mitä eroa on kertotaululla ja jakolaskulla vaan ne on mukamas sama asia koska ne on molemmat laskuja!
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: wally - 18.10.10 - klo:14.53
Mutta tuollahan jo selitettiin että se tuo ongelmia ja riistää vapauden käyttäjältä ja on riippuvainen markkinoinnista kuin narkomaani on diileristä.

No jopas. Kyllä ne ovat ihan muut asiat kuin sanan "käyttöjärjestelmä" määritelmä, jotka tekevät käyttäjän riippuvaiseksi markkinoista. Mitä vaikkapa yhteensopivuuteen tulee, se menee käytännössä yleensä ohjelmistojärjestelmän mukaan. Laite tai ohjelma, jolla on vaikkapa SUSE- ja RedHat -sertifikaatit ei välttämättä toimi pienellä äheltämiselläkään Ubuntussa, vaikka taustalla ruksuttaa käytännössä sama käyttöjärjestelmä.

Kertauksena: vaikka kaikki tietäisivät, että Linux on käyttöjärjestelmä, tämä tosiasia ei tekisi Android-, Ubuntu ja Fedora -ohjelmistojärjestelmiä kaikissa tilanteissa keskenään yhteensopiviksi, vaikka käytetty ytimen versio olisi sama.

Lisäksi Linux-käyttäjät ovat useimmiten tietoisia siitä, että siellä myllyssä tosiaan häärää se Linux-käyttöjärjestelmä. No, Android-käyttäjistä iso osa ei välttämättä tiedä. Ts. mitään vapauksia ei ole tässä viety yhtään keltään.

Katsotaas mitä Ubuntu Suomen etusivu kertoo:
Lainaus
Mikä Ubuntu on?
 
Ubuntu on helppokäyttöinen,
suomenkielinen ja ilmainen Linux-käyttöjärjestelmä.

Teknisesti ottaen tuossa on virhe, mutta lopputuloksena kuitenkin käyttäjä ymmärtää, että Linux se siellä taustalla jyllää.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 18.10.10 - klo:15.10
...
Yleiskielessä tosin käyttöjärjestelmä ei enää tarkoita useimmiten tuota: "hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut.", vaan tarkoittaa nimenomaan ohjelmistojärjestelmää, kuten Windows XP Pro, Mac OS X 10.5 tai Ubuntu 6.06. On harmi, ettei tälle käsitteelle ole yleisesti hyväksyttyä nimeä (paitsi käyttöjärjestelmä, joka on kuten todettua, virheellinen). Jos sanon, että "Windows 7 on ohjelmistojärjestelmä", kulmakarvoja kohoaa keskimäärin 2n, jossa n on kuulijoiden lukumäärä.

Populaariosasto on siis menetetty, ja siispä yleiskielessä sanokaamme, että OS X, Android ja Ubuntu ovat käyttöjärjestelmiä. Jos kuitenkin asioista keskustellaan enemmän tai vähemmän tietokoneihmisten kesken, puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä. Kuten todettua, kontekstista yleensä selviää merkitys, eikä ole useimmiten mitään ongelmia erottaa, tarkoitetaanko käyttöjärjestelmällä ohjelmistojärjestelmää vaiko tuota järjestelmää, joka hallinnoi tietokoneen resursseja ja luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut. On kuitenkin erikoista alkaa vänkäämään, että Ubuntu teknisesti ottaen olisi käyttöjärjestelmä tai että Linux ei sitä olisi.

... ihan vain mielipiteenä ... mielestäni tuo on erittäin hyvin esitetty tiivistelmä tästä keskustelusta  ;D
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Tomin - 18.10.10 - klo:15.28
Eli tässä päästään juuri tähän virhepäätelmään, jossa käyttöjärjestelmä-sanan etymologia oletetaan johtuvan siitä, että se on järjestelmä, jota ihminen käyttää. Totta on, että pelkällä käyttöjärjestelmällä ei välttämättä tee yhtään mitään. Tarvitaan varusohjelmia, jotta käyttöjärjestelmästä saadaan ihmiselle hyötyä.

Nimenomaan! Tuo suomennus on kyllä typerä operating systemistä kun se ei tarkoita käyttöä vaan järjestelmää joka operoi ihan itsekseen ilman käyttäjää. Käyttäjä olisi operaattori eli operator.
Ja käyttöjärjestelmäähän just ei kukaan käytä. Sovellukset on sitten niitä jotka ratkoo ihmisten ongelmia kuten piirtää grafiikkaa tai laskee matematiikkaa tai toistaa musiikkia. Käyttis vaan prosessoi noita.

Mielenkiiintoinen huomio. :)

PS. Nähtävästi raipsin viestit ovat miltei puolet tuplasti Fri13:sta ja wally:n pitkiä viestejä pitempiä. Olen yrittänyt muodostaa käsitystäni, termistä käyttöjärjestelmä ja ymmärrystäni siitä, mikä Ubuntu ja mikä Linux on, tämän ketjun viestien perusteella. ::)

Muokkaus: Hups.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 18.10.10 - klo:17.25
Osa kernelissä ja osa /sys -hakemistossa. Muistinhallinta, tiedostojärjestelmät ja I/O kuuluvatkin kerneliin, mutta kernelillä ei tee mitään ilman varusohjelmia, jotka käyttävät niitä.

/sys/ on virtuaalitiedostojärjestelmä (sysfs) josta pääsee käsiksi tiettyihin toimintoihin. Aivan kuten /procs/ (procfs) on myös. Nyt kuitenkin puhutaan Linux-käyttöjärjestelmästä, jonka lähdekoodin saat kernel.org sivustolta. /sys on kuin /home tai /usr eli tiettyyn tarkoitukseen tehty hakemisto, mutta virtuaalinen.

Otetaan vaikka tästä näin viimeisiin vakaa versio käyttöjärjestelmästä: http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/testing/linux-2.6.36-rc8.tar.bz2

Kun purat käyttöjärjestelmän lähdekoodit. On kokoa yli 300Mt. Niistä valtaosa on laiteajureita. /kernel on hakemisto joka sisältää kernel toiminnot Linuxissa.

Sinä, eikä kukaan muu tee yhtään mitään pelkästään käyttöjärjestelmällä. Mikrokernel on vain osa käyttöjärjestelmää. Mutta Linux ei ole mikrokerneli vaan monoliittinen. Monoliittinen kerneli on koko käyttöjärjestelmä yhdessä osoiteavaruudessa ja toimii yksinään supervisor tilassa. Monoliittinen kernel sisältää kaikki käyttöjärjestelmän toiminnot itsessään eikä mitään mene siitä kernel space ulkopuolelle (kuten mm. FUSE).
Muistinhallinta, I/O, tiedostojärjestelmät ym kuuluvat käyttöjärjestelmään, ne toteutetaan monoliittisessa käyttöjärjestelmässä samassa osoiteavaruudessa ja kiinteästi kernel toimintojen (mitkä löydät /kernel hakemistosta) kanssa.

Linux on myös modulaarinen, jokaisen käyttöjärjestelmän ajurin ja monet toiminnoista voidaan kääntää moduuliksi. Ne ovat tällöin irrallisia binäärejä itse kernelistä. Etuna on että jokainen moduuli voidaan ladata vain tarpeentullen ja poistaa keskusmuistiin/keskusmuistista.

Jokainen moduuli on ladattaessa toiminnassa aivan kuin se olisi alunperin käännetty kerneliin itsessään eikä erilliseksi moduuliksi. Jos kernelin rajapinnat tai versio muuttuu, täytyy joka ikinen moduuli kääntää uudelleen.

Monoliittisen käyttöjärjestelmän huonoja puolia on että ajureita ei voida jakaa valmiiksi käännettyinä binääreinä jotka vain ladattaisiin ja otettaisiin käyttöön jos kernel versio on eri. Eli jos käyttöjärjestelmä on käännetty itse tai eri versio ja julkaisu niin valmiiksi käännettyä binäärimoduulia ei voida ottaa käyttöön vaan se täytyisi kääntää uudelleen.
Tätä varten kehitettiin KMS-tekniikka joka mahdollistaa  
Lainaus
Lainaus
Selittäisitkö miten/miksi kumpikaan, Linux ja HURD, eivät ole muuta kuin kerneleitä?

Sinun logiikallasi sitten:

Selitä miksi HURD ei ole kuin pelkkä kernel ja Linux on pelkkä kernel kuten HURD?

Et edes osaa logiikkaa ymmärtää vaan väännät olkinukkea:
Lainaus
-MacOSX ei ole käyttöjärjestelmä vaan Unix-jakelu, joka pohjautuu toiseen Unix jakeluun

Mac OS X ei olekkaan käyttöjärjestelmä vaan ohjelmistojärjestelmä. Mac OS X:ssä toimii avoimen lähdekoodin XNU-käyttöjärjestelmä joka noudattaa Server-Client arkkitehtuuria. XNU koostuu Mach 3.0 mikrokernelistä, I/O-kitistä (keskeytykset ym), FreeBSD:stä (joka tarjoaa verkkoprotokollat, tiedostojärjestelmän ja muistinhallinnan) sekä laiteajureista. XNU-käyttöjärjestelmä täytyy kääntää Applen omille suljetun lähdekoodin ABI:lle käyttämällä Applen omia kääntötyökaluja jotka tulee Darwin -kehitysalustassa mukana. Darwiniin kuuluu XNU-käyttöjärjestelmä ja kehitystyökalut.

Lainaus
-AIX ei ole käyttöjärjestelmä vaan Unix-jakelu
AIX on käyttöjärjestelmä, älä laita sanoja toisen suuhun.

Lainaus
-BSD-UX ei ole....
-SCO-UX ei ole....
jne..

Eivät ole mitä? Kertoisitko mitä minä sanoin tai mitä "minun" logiikalla olisivat?

Lainaus
Näinollen nyky-PC-maailmassa on olemassa 3 käyttöjärjestelmää, ne ovat:
-Windows
-Linux
-Unix

Nykyisessä PC-maailmassa on useampia käyttöjärjestelmiä. Sinä näköjään uskot että vain nuo kolme mutta listataanpas nyt muutamia hyvin tunnettuja:

NT, Linux, HURD, Minix, FreeBSD, NetbSD, OpenBSD, Dragon Fly BSD ja SunOS.

Lainaus
En ihmettele enää lainkaan, kun sanotaan, että Windows on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä. Unixia kun ei saa mistään ja Linuxilla ei siis tee mitään sellaisenaan.

Unix on standardi, se oli alussa käyttöjärjestelmä mutta se forkattiin hyvin monta kertaa kun Unixin idea juuri salli sen. On aitoja Unixeja (sertifikoituja) sekä Unix-klooneja, jotka toimivat kuin Unixit tai valtaosin kuin Unixit. Linux on Unix-klooni joka toteuttaa osin POSIX-standardista ja laajentaa myös standardeja omalla LSB-standardilla. Windows ei ole käyttöjärjestelmä vaan se on käyttöjärjestelmäperhe. Windows -nimeä alettiin käyttämään yleisesti Microsoftin käyttöjärjestelmistä kun piti puhua yleisesti kaikista Windowsiseista eikä vain tietystä käyttöjärjestelmästä.

Microsoftilla on ollut kolme pääsääntöistä käyttöjärjestelmää ja useita kehityksen alla olevia.

MS-DOS (PC-DOS) on ensimmäinen Microsoftin käyttöjärjestelmä (jonka se osti). Se oli käytössä käyttöjärjestelmänä PC-DOS - Windows ME sarjan. 9x-sarjassa MS-DOS:in osa toiminnoista tuli suoritettavaksi Windowsissa itsessään, oikeastaan osa Windowsin toiminnoista siirtyi käyttöjärjestelmään kuten mm. Internet Explorer Windows 98 aikana. Windows oli 1.0 - 3.11 välisenä aikana pelkkä ikkunointiympäristö kuten GNOME ja KDE Plasma Desktop ovat nykypäivänäkin. Aivan kuten CDE ja Motif ovat olleet. Hyvin huono käyttöjärjestelmä kun todellista kerneliä ei oikeastaan ollut. Sen vuoksi siniset ruudut tulivat hyvinkin tutuksi ja sovellukset pääsivät suoraan laitteistoon käsiksi, kunnon muistinhallintaa ei ollut ja tietoturva oli suorastaan nolla. Järjestelmä ei sopinut usealle käyttäjälle ollenkaan vaan se tuli vasta NT:n myötä tuetuksi.

NT on Microsoftin itsensä kehittämä (ulkopuolisen urakoitsijoiden avulla) käyttöjärjestelmä IBM:n yhteistyöstä OS/2:sesta. NT-käyttöjärjestelmän ensimmäinen versio on 3.1 ja tunnetuimmaksi tulikin NT 4.0 joka haastoi monet kilpailijat yritysmaailmassa. NT-käyttöjärjestelmä on tänä päivänä kaikkein eniten käytetty käyttöjärjestelmä asennusmäärissä työpöydillä (ja merkittävässä osassa Internet-palvelimia vaikka häviää Linuxille). Ehkä kuuluisimmaksi kuitenkin tuli NT-käyttöjärjestelmän 5.0 versio, joka oli Windows 2000:ssa. Ja nyt Microsoftilla on vielä enemmän ongelmia kun yrittävät päästä eroon NT-käyttöjärjestelmän 5.1 ja 5.2 versioista jotka on Windows XP:ssä ja Windows XP Home Serverissä ja 64bit versiossa.

NT:n 6.0 versio floppasi täysin, vaikkakin Microsoftilla oli MinWin projekti jossa NT-käyttöjärjestelmän keskusmuistin vaatimukset pudotettiin alle 40Mt rajan. Tuolloin Microsoft teki suuria muutoksia irroittaessaan mm. Internet Explorerin kirjastoja ja sovelluksia NT-käyttöjärjestelmästä. Muuten Windows Vista oli resurssien osalta rohmu mutta Windows 7:n myötä siitäkin päästiin eroon loistavasti. Jossa muuten on NT-käyttöjärjestelmän versio 6.1 käytössä.  NT-käyttöjärjestelmä on Server-Client arkkitehtuuria noudattava käyttöjärjestelmä.

CE-käyttöjärjestelmä onkin Microsoftin ehkä kaikkein vähiten muistettu. Nimittäin se tehtiin PDA-laitteisiin sekä sulautettuihin järjestelmiin. Mutta moni kuvittelee että se käyttöjärjestelmä on jo tuhottu. Mutta eipäs ole. Nimittäin CE on käytetty käyttöjärjestelmiä Windows Mobilessa. Jopa uusin Windows Phone 7 käyttää CE-käyttöjärjestelmää.

Ja sitten on useita muita kehityskäyttöjärjestelmiä kuten Singularity, joka myöskin noudattaa Server-Client arkkitehtuuria. Sitten taisi olla Barrelfish joka myöskin oli Server-Client arkkitehtuurilla mutta vähän erityisemmin toteutettuna taas.

Kuitenkin edes väittää että Unixia ei enää mistään saa kertoo että ei ole tietoa mitään Unix käyttöjärjestelmistä. Nimittäin XNU on täysiverinen Unix käyttöjärjestelmä, kun Apple vaivautui sertifikoimaan Mac OS X:n. XNU on Unix'03 sertifikoitu käyttöjärjestelmä ja 100% avointa lähdekoodia Applen Shared Source lisenssillä jonka FSF ja OSI ovat hyväksyneet vapaaksi ja avoimeksi.

Lainaus
Lopetan kinastelun tähän ja voin kertoa, että Open Source Academy pysyy kannassaan ja kouluttaa avoimen lähdekoodin asiantuntijoita yhä edelleen sanomalla, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä -jopa sellainen mitä voi suositella lähes kaikille.

Jaa että kinastelu vaikka esittää kysymyksiä joihin ei Open Source Academy kykene vastaamaan suoraan ilman että alkaa esittelemään mukamas toisen logiikkaa joka ei edes kyseisellä esitetyllä tavalla ole yhdessä väitetyn kertojan sanoissa.
 
Eli yksinkertaisesti valehtelette suoraan jokaiselle koulutettavalle koska ette itse tiedä yhtään mitään teknologiasta. Aiheutatte vahinkoa koulutettavillenne että he eivät kykene tulevaisuudessa tekemään kunnollisia havaintoja kuinka tehdä pitkän ja lyhyen aikavälin ratkaisuja ohjelmistojen ja laitteiden hankinnassa sekä tuen tai koulutuksen hankkimisessa. Tai edes että kenen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä että ovat osaavia henkilöitä.

Koska kun Open Source Academy ei tiedä faktoja Linuxista ja Ubuntusta, voisi tehdä vain johtopäätöksen että se ei tiedä yhtään sen enempää oikein mistään muustakaan, kun ei edes kykene vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin kuten mitä eroa on HURD:lla ja Linuxilla, mitä ne ovat ja mistä ne koostuu.

Tuollaisen perusteella suosittelen jatkossa jokaiselle että pysyy kaukana Open Source Academystä, vaikka kuinka innokasta väkeä siellä olisikaan. Nimittäin asiantuntijoita ei kouluteta valehtelemalla heille.

Nyt analogiana voi tosiaan sanoa että Open Source Academy on kuin ammattikoulu joka opettaa autonasentajia jotka uskovat auton olevan auton moottori.
Tekeekö se niistä asiantuntijoita vai mitä? Mitä se tekisi kyseisestä ammattikoulusta?
MIstään tuollaisesta huolimatta, varmana ihmiset kävisivät niissä korjaamoissa mutta saisivatko he ammattitaidolla tehtyä jälkeä vastineeksi rahoilleen vai....?
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 18.10.10 - klo:17.55
Käyttis vaan prosessoi noita.

En jaksa alkaa enempää vääntämään, mutta tähän täytyy sanoa, että käyttis ei prosessoi yksin yhtään mitään vaan siihen tarvitaan _rautaa_ eli prosessori, jota käyttöjärjestelmä (komentosarjan pohjalta) käyttää käyttöjärjestelmän ydintä hyväksikäyttäen prosessoidakseen jotain.

Kaikissa muissa tapauksissa olette keksineet itseohjautuvan älyn.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 18.10.10 - klo:18.00
Nykyisessä PC-maailmassa on useampia käyttöjärjestelmiä. Sinä näköjään uskot että vain nuo kolme mutta listataanpas nyt muutamia hyvin tunnettuja:

NT, Linux, HURD, Minix, FreeBSD, NetbSD, OpenBSD, Dragon Fly BSD ja SunOS.


Sinun logiikalla:

NT = Windows (jakelu ja ensimmäinen sukuaan)
Linux = Linux
HURD = Unix (jakelu tai uudelleen tehty Unix replacement -jakelu)
Minix = Linux (jakelu tai uudelleen tehty Unix replacement -jakelu)
FreeBSD = Unix (jakelu)
NetbSD = Unix (jakelu)
OpenBSD = Unix (jakelu)
Dragon Fly BSD = Unix (jakelu)
SunOS = Unix (jakelu)

Osa noista toteutettu eri prosessoriarkkitehtuurille.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 18.10.10 - klo:18.05
No jopas. Kyllä ne ovat ihan muut asiat kuin sanan "käyttöjärjestelmä" määritelmä, jotka tekevät käyttäjän riippuvaiseksi markkinoista. Mitä vaikkapa yhteensopivuuteen tulee, se menee käytännössä yleensä ohjelmistojärjestelmän mukaan. Laite tai ohjelma, jolla on vaikkapa SUSE- ja RedHat -sertifikaatit ei välttämättä toimi pienellä äheltämiselläkään Ubuntussa, vaikka taustalla ruksuttaa käytännössä sama käyttöjärjestelmä.

Vaikka et minulle vastannutkaan, niin vastaan silti tuohon että eihän se ongelma olisi mikä on käyttöjärjestelmän määritelmä, vaan se tieto että ihmiset ymmärtävät että Linux on se johon vaaditaan laitteistotukea ja jolle tarvitaan ohjelmistoja kehitettäväksi. Ihmisten täytyy tietää että jos he haluvat Ubuntuun laitteen, ei heidän pidä vaatia Ubuntu-yhteensopivaa laitetta vaan Linux-yhteensopivaa laitetta. Heidän täytyy etsiä tuotteita selatessaan että näkyykö tuotelaatikossa "Linux 2.6.x" vaatimus vai ei. Ohjelmistoja täytyy katsoa niin että se on saatavilla Linuxille ja kaikille sen jakelupaketeille eikä vain paketoitu tietylle jakelulle. Kun etsitään vaikka käyttäjäkoulutusta niin täytyy tietää mihin sitä tarjoava yritys osaa antaa. Onko esim GNOME:lle, KDE Plasma-Desktopille vai mille. Onko järjestelmäarkkitehdit tietoisia koko Unix filosofiasta ja tavasta tehdä asioita vai ovatko vain jotain kauppakorkeakoulun käyneitä MS-konsultteja jotka ovat vähän aikaa käyttäneet Ubuntua?

Lainaus
Kertauksena: vaikka kaikki tietäisivät, että Linux on käyttöjärjestelmä, tämä tosiasia ei tekisi Android-, Ubuntu ja Fedora -ohjelmistojärjestelmiä kaikissa tilanteissa keskenään yhteensopiviksi, vaikka käytetty ytimen versio olisi sama.

Monille se tulee yllätyksenä että ohjelmistojen toimivuus ei ole vain riippuvainen laitteistosta tai käyttöjärjestelmästä. Pääasiassa riippuvuudet on ohjelmistoalustoista, ohjelmistokirjastoista, järjestelmäsovelluksista ja järjestelmäpalveluista ja niiden versioista. Juuri tälläisiä asioita varten kehitettiin mm. LSB-standardi joka varmistaa että Linux-käyttöjärjestelmä ei pirstaloidu useaksi eri käyttöjärjestelmäksi vaan se säilyy yhtenä. Nimittäin suljetun lähdekoodin ohjelmistot on tulevaisuudessa yhä enemmän meidän kaikkien käytössä. Ja LSB-standardi määrittelee kaikkia niitä asioita joihin sovellusohjelmistot ovat riippuvaisia. Käyttöjärjestelmä on vain pieni osa ohjelmistojärjestelmästä.

Se että tunnustaa että Linux kernel on käyttöjärjestelmä ei tee Ubuntusta tai Androidista yhtään sen huonompaa. Jos se poistaa jotain "hehkua" siitä, niin silloin on kyllä aivan väärin perustein hehkutettu noita.
Androidissa on mm. "erikoisuutena" se että siinä käytetään Dalvik-virtuaalikonetta. Kaikki sovellukset tehdään tuolle virtuaalikoneelle ja se virtuaalikone on tarvittu jotta sovellukset toimivat. Dalvik on tehty Javalla mutta se ei ole JavaVM. Mutta sitä voidaan verrata suoraan JavaVM:ään. Jokaisen täytyisi tietää että kun Java on portattu eri käyttöjärjestelmille, niin Javalla tehdyt sovellukset jotka käyttää JavaVM:ää toimivat kaikkialla missä Java on itsessään saatavilla (tietyin pienin poikkeuksin mm. ohjelmointitavoista jos noudatetaan sääntöjä). Silloin ei ole merkitystä onko käytössä NT- vai Linux-käyttöjärjestelmä kun Java on saatavilla. Ei ole merkitystä onko Linux-käyttöjärjestelmästä käytössä Fedora vai Ubuntu -jakelupaketit kun Java on saatavilla.

Meillä on .NET ja Mono. Qt ja GTK+ ja monia muita asioita. Nyt on trendinä että pitäisi kaikki sovellusohjelmat tehdä HTML5+Javascript tavoin. Ja tällöin ainoa merkittävä riippuvuus on oikeastaan WWW-selain että se tarjoaa ne toiminnot mitä sovellusohjelmat tarvitsevat. Ei silloin ole merkitystä mikä käyttöjärjestelmä on käytössä kun websovellus on selaimeen sidottu. Microsofti piti tätä pitkään hallussa ActiveX:llään ja Internet Explorerin omilla ratkaisuilla mitä ei standardista löytynyt. Mutta siitä ollaan pääsemässä eroon. Mutta websovellukset ovat niin monta kerrosta ylempänä kuin mitä on käyttöjärjestelmä.


Lainaus
Lisäksi Linux-käyttäjät ovat useimmiten tietoisia siitä, että siellä myllyssä tosiaan häärää se Linux-käyttöjärjestelmä. No, Android-käyttäjistä iso osa ei välttämättä tiedä. Ts. mitään vapauksia ei ole tässä viety yhtään keltään.

OIkeastaan viedään nimittäin ihmiset eivät tiedä että he voivat valita useammasta toimittajasta ja silti heillä on se yksi varma vaihtoehto joka pyörittää niin älypuhelimia, ADSL-modeemeja kuin supertietokoneita ja pöytäkoneita. He voivat hakea tukea keneltä tahansa koska tietävät että Linux-käyttöjärjestelmä on GPLv2:lla lisenssoitu. He voivat tutkia ja opiskella sen toimintaa ja kehittää itseään sen osalta. Heidän ei tarvitse hankkia erikseen lupia. He voivat jakaa vapaan lähdekoodin ohjelmistoja keskenään, ilman että ovat sitoutuneita niihin tahoihin jotka ohjelmistoja jakavat ja myyvät.

Ne ovat pitkänajan vapauksia joita ei nyt heti suoraan voida kertoa "jos otat tämän niin et enää ikinä käytä muiden valmistajien puhelimia". Sitä on yhtä hankala havaita kuin on evoluutionkin tapahtumasta. Monet uskovaiset hyökkäävät evoluutiota vastaan sillä että evoluution tapahtumista ei voi nähdä joten sitä ei tapahdu. Mutta miten voit nähdä hyvin hitaat muutokset joiden tapahtumiseen voi kulua kymmenistä vuosista aina tuhansiin tai miljooniin vuosiin?

Tietotekniikassa 5 vuotta on hyvin pitkä aika. Katsokaa vaikka missä tilanteessa Mozilla Firefox oli 5 tai 10 vuotta sitten. Missä tilanteessa henkilökohtaisten tietokoneiden markkinat oli 1990-1995 välisenä aikana. Missä tilanteessa WWW oli standardien osalta 5-10 vuotta sitten?
Ja silti GNU ja FSF ovat taistelleet ohjelmistoja käyttävien oikeuksien puolesta jo vuodesta 1985!

Se on 25 vuotta sitte! Joka vuosi tapahtuu merkittävää kasvua, eikä siitä ole kiittäminen yhtä ainuttakaan yhtä yritystä tai pientä yhteisöä kuten Ubuntu tai Canonical. Vaan siitä on kiittäminen koko OSS yhteisöä. Kun ollaan puhuttu vapauksista ja mahdollisuuksista että voitte valita kenet tahansa ohjelmiston jakajan välillä ettekä ole sidottuja yhteen. Voitte käsitellä ja muokata ohjelmistoja.

10 vuotta sitten Linuxille ei monikaan tehnyt yhtään laiteajureita. Katsokaa nyt, melkeinpä jos ei ole laiteajureita Linuxissa niin laite ei menesty massamarkkinoilla kuten ne jotka tarjoaa.

Ja jos halutaan tehdä verranto muuhun aikaan, niin katsokaa vaikka Yhdysvaltojen historiaa että siitä ei ole kuin 40-60 vuotta kun mustat saivat tapeltuaan itselleen oikeuksia mitä ei aikaisemmin ollut oikein yhtään.
Ja siitä huolimatta mustaihoiset kokevat vääryyttä vieläkin Yhdysvalloissa. Vaikka ovat vielä enemmistönä Yhdysvalloissa!

Mutta IT-puolen aikakautena markkinointi on ottanut vallan 20 vuoden aikana hyvin tehokkaasti. Ihmisille myydään ja myydään ja heidät sidotaan omiin tuotteisiin. Tuotteita ei siitä huolimatta saada toimimaan yhdessä. Ei voida kilpailuttaa toimittajia tai hankkia tukea eri puolilta koska tärkeää on mukamas vain markkinoida ja myydä omaa tuotetta kaikille vaikka se ei olisi paras valinta ostajalle.

Ja siitä on yksinkertaisesti myös kyse että Canonical ja Ubuntu on markkinoitu aivan siinä missä MIcrosoft myy ja markkinoi Windowsia. Omilla FUD-kampanjoillaan (ei tod. niin pahoja) ja illuusioilla. Ubuntu fanit ovat aivan samanlaisia kuin Applen fanaatikot. Eletään RDF:ssä ja halutaan viedä sama hurmos joka paikkaan, jokaiselle. Välittämättä että mitkä on faktat ja totuudet. Tärkeää on vain saada Ubuntu joka paikkaan kun se on mukamas se paras.

Ei ole kellekkään hyväksi että heille kerrotaan valheita tai että heille ei kerrota totuutta. Niinkin pieneltä asialta vaikuttava kuin "Linux kernel on käyttöjärjestelmä" on hyvin pitkälle kantavia vaikutuksia. Aivan samanlaisia kuin sinä kuluneena päivänä kun yksi musta nainen kieltäytyi antamasta paikkaansa valkoiselle bussissa. Aivan samalla tavalla kuin opetamme lapsillemme että 5*5=25 eikä että 5*5=55. Me takaamme kertomalla totuuden ja tiedon että he voivat tulevaisuudessa tehdä päätöksiä. Kertomalla historian että he osaavat ymmärtää tämän hetken tilannetta ja osaavat välttää tulevaisuudessa samoja tekoja jotka johtivat silloisessa tulevaisuudessa, meidän historiassamme, katastrofeihin.

Kun kerran on annettu ymmärtää väärin tai kerro suoranainen valhe, niin sen jälkeen kun sellaiset kuulleet/saaneet tekevät vääriä päätöksiä, on kaikki se vastuu sillä joka ei vain vaivautunut kertomaan alunperin sitä totuutta tai oikaisemaan väärinkäsitystä koska oli laiska tai piti sitä mukamas jotenkin parempana kun se ei ole niin monimutkaista.

Me käymme kaikki 9 vuotta peruskoulua, jotta me opimme perusteet ja saamme tietoa jonka perusteella voimme tehdä yksinkertaisia päätelmiä ja ottaa vastuutta. Jos emme heti alussa opi oikein vaan väärin, niin tulevaisuudessa se on aina paljon vaikeampaa oppia tekemään oikein koska kaikki mitä itse tietää siihen liittyvää voi olla väärin.

Aivan kuten jos ensimmäiseksi oppii kertotaulun tyylillä 3*3=33, 3*4=34 jne. Niin on mahdotonta oppia seuraavassa vaiheessa oppia soveltamaan saatua tietoa. Jos ei opettele uudelleen että 3*3=6, 3*4=12 jne. Ja se on tuhlattua aikaa joka vain vaurioittaa kaikkea.

Aivan kuten tämäkin aihe että ihmiset eivät tiedä mikä on Linux.  Heille suorastaan valehdellaan että Ubuntu on mukamas käyttöjärjestelmä vaikka Linux on käyttöjärjestelmä Ubuntussakin. Heiltä evätään oikeus totuuteen ja oikeus tehdä päätöksiä totuuden pohjalta.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 18.10.10 - klo:18.07
En jaksa alkaa enempää vääntämään, mutta tähän täytyy sanoa, että käyttis ei prosessoi yksin yhtään mitään vaan siihen tarvitaan _rautaa_ eli prosessori, jota käyttöjärjestelmä (komentosarjan pohjalta) käyttää käyttöjärjestelmän ydintä hyväksikäyttäen prosessoidakseen jotain.

Eikö se ollut sinulle itsestään selvää että käyttöjärjestelmä suorittaa kaikki prosessit itse prosessorilla? Käyttöjärjestelmä prosessoi sen kun CPU vain laskee.

Mutta jos haluat niin voithan kutsua Ubuntua vaikka Intel/Ubuntu tai AMD/Ubuntu kun Ubuntuhan on pelkkä ohjelmisto eikä se tee mitään vaan CPU tekee?

(huomaatko miten typerää alkaa edes tuollaista puhumaan)
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 18.10.10 - klo:18.17
Sinun logiikalla:

Ei ole minun logiikkaa vaan tietotekniikkaa. Faktaa miten 1 ja 0 toimii. Miten tietokone toimii sähköisesti ja kuinka ohjelmistot kehitetään ja suunnitellaan toimivaksi.

Lainaus
NT = Windows (jakelu ja ensimmäinen sukuaan)

Windows ei ole jakelu. Älä sotke mukaan jakelupaketti -termiä kun et sitä ymmärrä mitä tarkoittaa "jakaa". NT:tä ei jaeta, sitä myydään ja sitä ei saa myydä eikä jakaa ilman lupaa. NT-käyttöjärjestelmä ei ole avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä vaa suljettu. NT:tä ei käytetä minkään muun kuin Microsoftin ohjelmistojärjestelmän mukana kun ei lisenssi salli.

Lainaus
Linux = Linux
No tottakai, Linux = Linux. Linux kernel = Linux. Linux ei ole mitään muuta kuin monoliittinen käyttöjärjestelmä. Se ei ole ohjelmistojärjestemä, se ei ole WWW-selain, se ei ole käyttöliittymä jne. Pelkkä käyttöjärjestelmä jonka Linus Torvalds aloitti ja julkaisi 1991 ja jota käytetään Ubuntussa ja sadoissa muissa Linux-jakeluissa.

Lainaus
HURD = Unix (jakelu tai uudelleen tehty Unix replacement -jakelu)

Et edelleenkään ymmärrä mikä on jakelupaketti (distribution). Etkä edelleenkään tiedä mikä on HURD, etkä vastaa kysymykseen vaikka kaksi kertaa esittänyt hyvin yksinkertaisesti että mikä HURD on ja mistä se koostuu.
Etkä edes tiedä mikä UNIX on.

Lainaus
Minix = Linux (jakelu tai uudelleen tehty Unix replacement -jakelu)

Täysin väärin

Lainaus
FreeBSD = Unix (jakelu)
NetbSD = Unix (jakelu)
OpenBSD = Unix (jakelu)
Dragon Fly BSD = Unix (jakelu)
SunOS = Unix (jakelu)

Menee edelleenkin täysin väärin. Käyttöjärjestelmä ei ole jakelupaketti. Käyttöjärjestelmästä tehdään jakelupaketteja jos käyttöjärjestelmää saa jakaa ja muokata ja muokattua versiota jakaa edelleen.
SELinux ei ole Linux jakelu, se on tietynlainen Linuxin versio.

Lainaus
Osa noista toteutettu eri prosessoriarkkitehtuurille.

No aika monesti käyttöjärjestelmät on eri arkkitehtuureille toteutettu. Linux (vai oliko joku BSD) tukee eniten eri arkkitehtuureja. Kaikki nuo ovat käyttöjärjestelmiä, osa Server-Client arkkitehtuurilla ja osa arkkitehtuuriltaan monoliittisia.

Osassa toteutettu mahdollisuus siirtää käyttöjärjestelmä toiselle prosessoriarkkitehtuurille eri tavoin. Mm. Microsoft teki NT-käyttöjärjestelmän siten että HAL (Hardware Abstraction Layer) on alimmaisena. Mikrokerneli on sen päällä ja sitten tulee loput käyttöjärjestelmäpalvelimista. Riittää että HAL sisältää uuden prosessoriarkkitehtuurin tuen ja NT saadaan portattua. NT olikin alunperin x86, Alpha ja ARC prosessoriarkkitehtuureille portattuna. Mutta Microsoft pudotti tuet pois myöhemmin kun keskittyi vain x86:lle.

Mutta prosessoriarkkitehtuurien tuettu määrä ei oikein liityä aiheeseen että Linux kernel on käyttöjärjestelmä.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: osa - 18.10.10 - klo:19.17
Meillä ICT- ja erityisesti Open Source -ammattilaisilla ei ole tapana alkaa haukkumaan toisia eikä nimittelemään ammattitaidottomaksi, sillä se ei yleensä johda mihinkään. Ei myöskään tässä tapauksessa.

Minä en ole vielä yli 25 -vuotisen kansainvälisen IT-urani aikana nähnyt ihmistä joka pystyisi hallitsemaan kaiken IT alalla, joten jokainen meistä erikoistuu omaan alueeseensa. -ja nykyään erikoistutaan yhä enemmän ja enemmän.
Ehkäpä nimimerkki "raips" on erityisesti keskittynyt Linuxiin ja muihin käyttöjärjestelmiin ja niiden filosofiaan käyttöjärjestelmänä ja hänellä lienee tästä vakuudeksi myös jokin pätevyystodistus. Tätä emme voi tietenkään nyt tässä todistaa.

Näinollen minä vetäydyn tästä keskustelusta, jossa yksi uhoaja näyttää haluavan omilla mielipiteillään keskipisteeksi ja maailman pätijäksi kaikessa. Yleensä se kuitenkin tehdään esimerkiksi väittelemällä ko. aiheesta tohtoriksi.

En ota enää kantaa siihen kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Sen sijaan jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä keskustelun aiheiden oikeellisuudesta, Linuxista, Ubuntusta sekä keskustelijoiden ammattitaidosta.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 18.10.10 - klo:20.53
Meillä ICT- ja erityisesti Open Source -ammattilaisilla ei ole tapana alkaa haukkumaan toisia eikä nimittelemään ammattitaidottomaksi, sillä se ei yleensä johda mihinkään. Ei myöskään tässä tapauksessa.

Minä en ole vielä yli 25 -vuotisen kansainvälisen IT-urani aikana nähnyt ihmistä joka pystyisi hallitsemaan kaiken IT alalla, joten jokainen meistä erikoistuu omaan alueeseensa. -ja nykyään erikoistutaan yhä enemmän ja enemmän.

Mä en ole nähnyt yhtään asiantuntijaksi itseään tituteeleeravaa ja vielä kehuskelevan yli 25 vuotista uraa joka ei silti edes erota käyttöjärjestelmiä markkinoinnista :D

Ja nyt kun sä vedit henk.koht herneen nenää siitä että teidän firma ei osaa kouluttaa väkeä kun ei ole asiantuntevaa porukkaa niin juostaa pois!

Mä kun kuvittelin että toi järjestö mihin kuulut on jokin kerho mutta nyt vasta oikeesti tajuan miten joku alkaa nipottaan heti siitä että linux ei olekkaan käyttis kun ei edes tajua mistä puhuu. Kyllä lähtee valitusta toisen logiikasta ja vaikka mitä!

Mä en nähnyt sulta yhtääkään vastausta suoraan kysymykseen mitä Raips esitti vaan ainoostaan piilo  ja henkilökohtaista sellaista! Siinäpäs on sit meillä tosi yli 25 vuotta kansainvälistä työtä tehnyt tyyppi kun ei osaa vastata yhteenkää kysymyksee jota esitetää. Raips kerto kaiken kunnolla heti alussa ja jos sä olisit sen lukenut niin säkin tajuaisit miten väärässä sä olet. Mutta sä taidat olla erikoistunut olemaa poliitikko.

Mä voisin heittää varmaa pari sataa tieteellistä tutkimusta jotka todistaa linuxin olevan käyttis ja ubuntun distro mutta ethän sä uskoisi koska sä olet ammattilainen joka tietää mitä sanoo. Mukamas 25 vuotta. Taisi valahtaa niin pahasti kurkkuun luu että pakko yrittää päteä vuosilla!
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Thinkit - 18.10.10 - klo:22.17
Noniin rauhoitutaanpas sitten.  ;D

t: Antti  ;)
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 19.10.10 - klo:12.08
PS. Nähtävästi raipsin viestit ovat miltei puolet tuplasti Fri13:sta ja wally:n pitkiä viestejä pitempiä. Olen yrittänyt muodostaa käsitystäni, termistä käyttöjärjestelmä ja ymmärrystäni siitä, mikä Ubuntu ja mikä Linux on, tämän ketjun viestien perusteella. ::)

Muokkaus: Hups.

On ne pitkii mutta mielenkiintosii  ja opettavaisii ;)

Mä haluun vielä linkittää tälläset mukaan

http://tinyurl.com/532kb8
http://tinyurl.com/mum9x
http://tinyurl.com/ngarn8
http://tinyurl.com/3uaq48
http://tinyurl.com/3ytq6l3

Kuva kertoo enemmä kun tuhat sanaa (vaiko yks Raips kertoo enemmän kuin yks kuva?   ;D)
http://tinyurl.com/2wrl58q

E2: Pistetäänpä nyt haluttu äänestyskin mukaan!

E3: Mites tota otsikkoa voi muuttaa?
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: eelis - 19.10.10 - klo:12.42
Kuva kertoo enemmä kun tuhat sanaa (vaiko yks Raips kertoo enemmän kuin yks kuva?   ;D)
http://tinyurl.com/2wrl58q

Hah ;D! Tai sitten: Kuva kertoo enemman kuin tuhat sanaa, ja raips kertoo enemman kuin tuhat kuvaa.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: wally - 19.10.10 - klo:12.46

Linkeistäsi kannattaa lukea erityisesti tämä:

http://www.topology.org/linux/lingl.html

Tekstiä on paljon, mutta myös asiaa on paljon. Monessa tämänkin ketjun kirjoituksessa on erittäin paljon tekstiä, mutta siihen nähden vähänlaisesti asiaa.

Tämä kuva tosiaan tiivistää olennaisen tästä keskustelusta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d0/OS-structure2.svg/1000px-OS-structure2.svg.png
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Tomin - 19.10.10 - klo:13.46
E3: Mites tota otsikkoa voi muuttaa?

Sen otsikon voi vaihtaa muuttamalla ketjun ensimmäisen viestin otsikko/aihetta. Näkyy olevan sinun viestisi joten sinun tai jonkun moden pitää sitä muuttaa. Tuo nykyinen on kieltämättä samaa luokkaa kuin aikoinaan vähän kohuttu Operan fanipoikien ylistystä (arvatkaas kuka sen keksi...). :)
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Ked - 19.10.10 - klo:15.01
Jos lähdetään olettamuksesta että Linux ei ole käyttöjärjestelmä => imuroin Kernelin lähdekoodin koneellenin ja käännän + sen jälkeen jotain muuta, en tarkalleen tiedä mitä, mutta kaiketi X yms. tarvitaan.... ..ja asennan sen päälle Firefoxin... niin sen jälkeen ollaan netissä "ilman käyttöjärjestelmää"??!?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 19.10.10 - klo:15.53
Jos lähdetään olettamuksesta että Linux ei ole käyttöjärjestelmä => imuroin Kernelin lähdekoodin koneellenin ja käännän + sen jälkeen jotain muuta, en tarkalleen tiedä mitä, mutta kaiketi X yms. tarvitaan.... ..ja asennan sen päälle Firefoxin... niin sen jälkeen ollaan netissä "ilman käyttöjärjestelmää"??!?

Joo jos linux ei olis käyttis niin olisit ilman käyttistä netissä.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Ganymedes - 19.10.10 - klo:16.11
Jos lähdetään olettamuksesta että Linux ei ole käyttöjärjestelmä => imuroin Kernelin lähdekoodin koneellenin ja käännän + sen jälkeen jotain muuta, en tarkalleen tiedä mitä, mutta kaiketi X yms. tarvitaan.... ..ja asennan sen päälle Firefoxin... niin sen jälkeen ollaan netissä "ilman käyttöjärjestelmää"??!?

Tuota ei tarvitse tehdä itsekään ... Asuksen uudemmissa emolevyissä on ns. Express Gate, joka boottaa "5 sekunnissa" (mainoskielellä) ja jossa on Linux käyttöjärjestelmä ja edellä mainittujen sovellusten lisäksi Skype ja joitakin viestittimiä (lähde: Wikipedia).
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 19.10.10 - klo:16.29
Jos lähdetään olettamuksesta että Linux ei ole käyttöjärjestelmä => imuroin Kernelin lähdekoodin koneellenin ja käännän + sen jälkeen jotain muuta, en tarkalleen tiedä mitä, mutta kaiketi X yms. tarvitaan.... ..ja asennan sen päälle Firefoxin... niin sen jälkeen ollaan netissä "ilman käyttöjärjestelmää"??!?

Jos taas imuroit kernelin lähdekoodin, käännät sen, ja sitten laitat siihen päälle pelkästään Firefoxin, niin eipä taideta kovin pitkälle nettiin pötkiä. Eli Firefox + Linux ei riitä. Tarvittaisiinko siihen vielä se kokonainen käyttöjärjestelmä? (eli se "+ sen jälkeen jotain muuta")

Laitteiston näkökulmasta Ubuntu on pelkästään Linux ydin.
Ohjelmiston näkökulmasta Ubuntu on pelkästään kirjastoja ja rajapintoja.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 19.10.10 - klo:18.01
Jos taas imuroit kernelin lähdekoodin, käännät sen, ja sitten laitat siihen päälle pelkästään Firefoxin, niin eipä taideta kovin pitkälle nettiin pötkiä. Eli Firefox + Linux ei riitä. Tarvittaisiinko siihen vielä se kokonainen käyttöjärjestelmä? (eli se "+ sen jälkeen jotain muuta")
Linux on kokonainen käyttis. Mutta firefox tarvii kaikkea muuta vielä käyttiksen lisäksi. Firefox ei toimi ilman käyttistä mutta eipä se toimi ilman sen riippuvaisuuksiakaan. Se että firefox vaatii muita softia ei tee niistä muista softista mitenkää linuxin komponentteja. Ne on vaan riippuvaisuuksia ja niillä on lisää omii riippuvaisuuksia mutta kaikki ne on riippuvaisia käyttiksestä.

Lainaus
Laitteiston näkökulmasta Ubuntu on pelkästään Linux ydin.
Linux käyttis toimii laitteiston ja kaikkien muiden softien välillä. Laitteistot ei näe mitää muutenkaa vaa ainoostaan käyttis näkee laitteiston ja välittää siitä tietoo sitte eteenpäin.

Lainaus
Ohjelmiston näkökulmasta Ubuntu on pelkästään kirjastoja ja rajapintoja.
Ohjelma näkee vain ne mihin sillä on riippuvaisuuksia eli kirjastot ja muut ohjelmat. Mutta se myös voi nähdä käyttiksen rajapinnat (systemcall) jos se on sellainen että sen pitää keskustella suoraan käyttikselle.

Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 19.10.10 - klo:19.27
Riippuvuudet ovat paketinhallinnallinen käsite, eikä niillä ole mitään tekemistä rajapintojen tai kirjastojen kanssa.

Itse en tunne kernelin toimintaa juuri ollenkaan, mutta olen siinä luulossa että kun ohjelma haluaa käyttää jotain kernelin toiminnallisuutta, niin silloin ohjelma:
laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

ja kun ohjelma haluaa käyttää jonkin "riippuvuutensa" toiminnallisuutta, niin silloin ohjelma:
laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

Äkkiä katsottuna näyttäisi siis siltä että ytimen ja "riippuvuuden" välillä ei ohjelman kannalta ole mitään eroa.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 19.10.10 - klo:20.55
Riippuvuudet ovat paketinhallinnallinen käsite, eikä niillä ole mitään tekemistä rajapintojen tai kirjastojen kanssa.
Kyllä ohjelmat on riippuvaisia kirjastoista ja muista ohjelmista. Pakettihallinnassa vain on selkeästi nähtävissä että mitä muita ohjelmistoja se haluttu ohjelma tarvii. Jos jokainen paketti tarjoo jonkin yhden kirjaston tai sovelluksen nii ei pakettiin väännetä useita sellaisia jos eivät ole toistensa kanssa riippuvaisia tai niiden on tärkeää olla aina yhdessä jonkin toiminnallisuuden takia. Pakettien riippuvuuksia ei pidä sekottaa ohjelmien omiin riippuvaisuuksiin. Kuten firefox on riippuvainen Xorgista sekä monesta muusta ohjelmasta ja Xorg on taas riippuvainen monesta muusta ohjelmasta myös.

Unix systeemeistä vaan on tehty hyvin modulaarisia heti alunperin että jokainen kirjasto ja sovellus voidaan vaihtaa toiseen jos niinkseen tulee ja kaikki ne voidaan paketoida uudella tavalla. Paketointia (RPM, DEB) ei pidä sekottaa sovelluskehityksessä tapahtuvaan riippuvuuksiin. Kuten moni ohjelma on riippuvainen zlib pakkauskirjastosta ja turha sitä on mukaan ympätä jos se tulee muuten helposti asennettavaksi. Tämä on avoimen koodin suuri etu että voidaan katsoa jokaista softakomponenttia mitä ne tekee ja toimii lähdekooditasolla ja sitten muokata vain sitä ja kääntää uusiksi ja linkata sitten siihen.

Lainaus
Itse en tunne kernelin toimintaa juuri ollenkaan, mutta olen siinä luulossa että kun ohjelma haluaa käyttää jotain kernelin toiminnallisuutta, niin silloin ohjelma:
laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

ja kun ohjelma haluaa käyttää jonkin "riippuvuutensa" toiminnallisuutta, niin silloin ohjelma:
laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

Äkkiä katsottuna näyttäisi siis siltä että ytimen ja "riippuvuuden" välillä ei ohjelman kannalta ole mitään eroa.

Kun ohjelma haluu käyttää käyttöjärjestelmän toimintoja nii se suorittaa järjestelmäkutsun. Mikroytimellehän ei muuten mitään yhteyttä saa kun järjestelmäkutsut on palvelimissa ja ohjelmien tarvitsevat toiminnotkin on siellä. Käyttikset eivät kuitenkaa monesti sisällä kuin muutamia kymmeniä tai pari sataa järjestelmäkutsua. Jotta voidaan tehdä vielä monipuolisempia sovelluksia niin on C kirjastojen kaltaisia kirjastoja jotka toimii system call wrapperina ja ne tekee vielä helpommaksi käyttää jotain käyttiksen toimintoja kun wrapperilla piilotetaan käyttiksen oma monimutkaisuus.  Wrappereita voi kirjottaa lennossa ja ottaa käyttöön. Oman wrapperin kirjoitus ei ole mitenkää vaikeeta jos tietää mitä tarkalleen tarvii eikä ole jo saatavilla.

Linux tukee jaettuja kirjastoja.
Lainaus
Linux is a clone of the operating system Unix, written from scratch by Linus Torvalds with assistance from a loosely-knit team of hackers across the Net. It aims towards POSIX and Single UNIX Specification compliance.

It has all the features you would expect in a modern fully-fledged Unix, including true multitasking, virtual memory, shared libraries, demand loading, shared copy-on-write executables, proper memory management, and multistack networking including IPv4 and IPv6.
http://kernel.org/

Lainaus
In addition to identifying static and dynamic loading, computer scientists also often classify libraries according to how they are shared among programs. Dynamic libraries almost always offer some form of sharing, allowing the same library to be used by multiple programs at the same time. Static libraries, by definition, cannot be shared. The term "linker" comes from the process of copying procedures or subroutines which may come from "relocatable" libraries and adjusting or "linking" the machine address to the final locations of each module.
http://en.wikipedia.org/wiki/Shared_library#Shared_libraries

Edit: Linux distroissa täytyy muistaa että niissä käytetään eri tapoja paketoida ohjelmat. Paketit sisältää eri versioita ohjelmista ja kirjastoista ja siitä tulee ongelma kun koodari kyllä tietää että mitä kirjastoja tarvitaan mutta se ei tiedä missä ja millä nimillä niitä sitten on missäkin distrossa. Paketointivaiheessa sitten selvitetään kaikki ne paketit missä on niitä kirjastoja ja ohjelmia mitä uusi ohjelma tarvii ja pakettiin lisätään tiedot mitkä paketit on riippuvuuksina koska ne sisältää kirjastoja ja ohjelmia mitä itse ohjelma tarvitsee.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 19.10.10 - klo:21.20
Mitä muuten kukaan ei oo vielä sanonut on sitten virukset, madot ja muut kuten rootkitit.
Jos ubuntua väittää käyttikseksi ja linuxia vain sen kerneliks niin silloin ei voi puhua edes viruksista ja madoista.

Eikä voi kehua vakauttakaan kertomalla että käyttis ei kaadu koskaan.
Väittämällä ubuntua käyttikseksi ja linuxia sen kerneliks ei ole kuin haittaa saada edes windows käyttäjiä vaihtamaan windowsista pois todistamalla kuinka turvallinen linux on. Koska muutenhan linux kaatuilee enemmän kuin windows kun xorg potkasee joskus alta tai kun firefox on haavottuvainen madoille tai muille.

Ja kukaan ei voisi edes puhua rootkiteistä kun ne on ainoot haittaohjelmat jotka tarttuu käyttikseen. Rootkitin toiminta kun pohjautuu juuri siihen että se toimii käyttiksen moduulina tai palvelimena. Ja sen jälkee mikään muu ohjelma ei ole suojassa kun rootkitin avulla voidaan kontrolloida koko systeemiä.Tästähän virustorjuntayritykset suuttu kun MS ei antanut eka niille mahollisuuksia vistassa päästä NT käyttikseen jotta ne voisi suojautua ja havaita rootkittei paremmin.
 
Eli edes mitään niitä super ominaisuuksia ei voi käyttää linuxin markkinoinnissa koska halutaan kehua vain omaa distroa!
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 19.10.10 - klo:21.22
Riippuvuudet ovat paketinhallinnallinen käsite, eikä niillä ole mitään tekemistä rajapintojen tai kirjastojen kanssa.
Kyllä ohjelmat on riippuvaisia kirjastoista ja muista ohjelmista.

Samoin ohjelmilla voi olla esim. ikkunoita, mutta edelleenkään ikkunat tai riippuvuudet eivät liity asiaan mitenkään. Edelleen näyttää kovasti siltä että sovelluksen näkökulmasta "riippuvuuksilla" ja kernelillä ei ole eroa, niitä käytetään ja ne toimivat täysin samalla tavalla.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 19.10.10 - klo:21.30
Samoin ohjelmilla voi olla esim. ikkunoita, mutta edelleenkään ikkunat tai riippuvuudet eivät liity asiaan mitenkään. Edelleen näyttää kovasti siltä että sovelluksen näkökulmasta "riippuvuuksilla" ja kernelillä ei ole eroa, niitä käytetään ja ne toimivat täysin samalla tavalla.

No ikkunat ei liity mitenkää eikä pakettiriippuvuudet ole sama kuin ohjelman riippuvuudet muihin ohjelmiin ja kirjastoihin.

Mutta ei se ole käyttäjälle merkittävää että mihin ohjelmiin sillä hetkellä käytettävällä ohjelmalla on riippuvuuksia ja mitä se käyttää ajon aikana.
Kuten vaikka kun nautiluksella avaa kansion niin sehän ei itse kysy käyttikseltä että mitä tiedostoja on missäkin tai se ei sisällä mitään tekniikkaa että se osaisi itse lukee tiedostojärjestelmää. Se vain pistää käskyn sellaiselle sovellukselle jonka tiedetään olevan aina unixissa ja se palauttaa listauksen jotka nautilus sitten piirtää kauniisti. Tälläinen vaikka kuten ls. Joo saahan sen nautiluksen kyllä sisältämään ihan samat toiminnot kuin ls ohjelma mutta onko järkeä tehdä tuplatyötä kun jo on olemassa tehokkaat ohjelmat siihen?
En edes tajua nyt mistä sä nuo ikkunat keksit vetäistä mukaan mutta kai sulla joku logiikka oli.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 19.10.10 - klo:21.39
Ja jos ubuntu on käyttis ja distro tarkottaa käyttistä. Niin se tarkoittaa sitä että melkein kuka tahansa 12 vuotias nörtin alku osaa tehdä oman käyttiksen parissa päivässä vaikka ei osaisi koodata!
Riittäisi että osaa vain lukea LFS ohjetta ja oman distron kun saisi pystyyn jo ihan vain tekemällä jonkun mintin kaltaisen distron mutta debianista.

Miksi pitäis yrityksen käyttää miljoonia dollareita ja tunteja jonkin käyttiksen kehittelemiseen kun 12 vuotias skidi tekee oman käyttiksen parissa päivässä?
Mihin tarvitaa mitään kouluja ja kursseja käyttiksistä kun käyttiksen kehitys on niin helppoa että siihen pystyy kuka tahansa jolla on kärsivällisyyttä ja osaa lukea englantia?
 
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 19.10.10 - klo:21.45
Kuten vaikka kun nautiluksella avaa kansion niin sehän ei itse kysy käyttikseltä että mitä tiedostoja on missäkin tai se ei sisällä mitään tekniikkaa että se osaisi itse lukee tiedostojärjestelmää.

Ja vaikka se kysyisi suoraan "käyttikseltä", niin se ei kuitenkaan itse tietäisi kysyvänsä "käyttikseltä", sillä sovellusohjelman kannalta mitään erillistä "käyttistä" ei ole, vaan kaikki on sitä samaa soppaa.

En edes tajua nyt mistä sä nuo ikkunat keksit vetäistä mukaan mutta kai sulla joku logiikka oli.

Ikkunat on tässä yhteydessä yhtä asiaan kuulumaton kuin riippuvuudet, eli niiden mukaan vetämisellä ei ole mitään kunnollista logiikkaa.

Ja jos ubuntu on käyttis ja distro tarkottaa käyttistä. Niin se tarkoittaa sitä että melkein kuka tahansa 12 vuotias nörtin alku osaa tehdä oman käyttiksen parissa päivässä vaikka ei osaisi koodata!

Ja jos tietokone tarkoittaa emolevystä, prosessorista, muistikammoista ja lisälaitteista muodostuvaa kokonaisuutta, niin melkein kuka tahansa 12 vuotias osaa tehdä oman tietokoneen parissa tunnissa vaikkei osaa edes peruselektroniikkaa juottaa!
Miksi Intelin täytyy laittaa miljoonia dollareita kehitystyöhön kun 12 vuotias skidi tekee oman tietokoneen parissa tunnissa?

(...tuolle älyvapaalle tajunnanvirralle voisi nyt laittaa jotain rajoitinta päälle)
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: asuspoju - 19.10.10 - klo:23.43
Mahtava polli. Mistä lähin linuxi on mikroydin ollut?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Ked - 19.10.10 - klo:23.59
Miksi Intelin täytyy laittaa miljoonia dollareita kehitystyöhön kun 12 vuotias skidi tekee oman tietokoneen parissa tunnissa?

Intel valmistaa prosessoreja.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:00.42
Ja vaikka se kysyisi suoraan "käyttikseltä", niin se ei kuitenkaan itse tietäisi kysyvänsä "käyttikseltä", sillä sovellusohjelman kannalta mitään erillistä "käyttistä" ei ole, vaan kaikki on sitä samaa soppaa.

Kyllä se tietää kysyvänsä käyttikseltä kun koodarin täytyy tietää silloin että mitä täytyy kysyä käyttikseltä. Harvoin vain mikää sovellus kysyy käyttikseltä yhtää mitää vaan ihan muita ohjelmia ja kirjastoja käyttää joihin on suoraan riippuvuuksia. Kaikki ohjelmat käyttää kuitenkin kaikkia käyttiksen toimintoja aina kun täytyy muistia käpistellä tai tiedostoja kirjotella ja keskustella muiden ohjelmien kanssa.

Lainaus
Ikkunat on tässä yhteydessä yhtä asiaan kuulumaton kuin riippuvuudet, eli niiden mukaan vetämisellä ei ole mitään kunnollista logiikkaa.

Riippuvuudet kuuluu mukaan. Joku nautilus sisältää paljon riippuvuuksia gnomen kirjastoihin ja ohjelmiin ja taas kaikkeen muuhun. Mutta viimeinen riippuvuus on aina käyttis. Ilman sitä ei mikään muu ohjelma toimi tietokoneella. Paketointi on ihan eri asia kuin sovellusohjelmointi missä ne riippuvuudet ite ohjelmaan tehdään. Paketoinnissa luotavat pakettiriippuvuudet onkin sitten astetta edempänä. Jos ei halua ohjelmaansa mitään riippuvuuksia niin sitten koodaa siihen ohjelmaansa kaiken mahdollisen mitä kaikki kirjastot ja muut ohjelmat tarjoaa ja silti sen voi tehdä useemmasta paketista koostuvaksi.
Tosta saisi tehdä vaikka oman ketjun missä voitas selittää miten korkeamman tason ohjelmat on riippuvaisia alemman tason ohjelmista mutta alemman tason ohjelmat ei ole riippuvaisia ylemmän tason ohjelmista.
Mutta vaikka toi zlib olis sellainen että jos haluan omani ohjelman pakkaavan hyvin niin turha mun on tehdä omaa algoritmia ja kirjastoa siihen tai sisällyttää sitä mun ohjelmaan vaan käytän zlibiä ja se on sitten riippuvuus mun ohjelmaan että se täytyy olla asennettuna. Windowsissa mun täytyisi paketoida se mun ohjelman mukaan jos en voisi olla varma että se on siellä (MS pitäisi tarjota se windowsissa). Mutta linux distroissa mä voin vain kirjottaa sen makelistiin että kun ohjelma käännetää niin siitä tuleekin pakettiin tieto että pakettihallinta asentelee sen paketin missä on tuo kirjasto mitä mun ohjelma tarvii.

Lainaus
(...tuolle älyvapaalle tajunnanvirralle voisi nyt laittaa jotain rajoitinta päälle)

No sehän on älyvapaata kutsua ubuntua käyttikseksi!
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 20.10.10 - klo:09.39
Miksi Intelin täytyy laittaa miljoonia dollareita kehitystyöhön kun 12 vuotias skidi tekee oman tietokoneen parissa tunnissa?

Intel valmistaa prosessoreja.

Eli?... Intel käyttää miljoonia kehittääkseen tietokoneen yhtä komponenttia, prosessoria, samoin kuin Intel käyttää miljoonia kehittääkseen käyttöjärjestelmän yhtä komponenttia, Linuxia?

Kyllä se tietää kysyvänsä käyttikseltä kun koodarin täytyy tietää silloin että mitä täytyy kysyä käyttikseltä.

Siis:
a) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan
b) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

Kummassa noista kysytään jotain "käyttikseltä"?
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Mistofelees - 20.10.10 - klo:09.43
Ainakin IT-populaarikulttuurissa tuntuu joskus, että mitä hyvänsä saa nimittää miksikä hyvänsä ilman, että kukaan "huomaa" mitään

Ainoa järkevä ratkaisuhan on myöntää, että käyttöjärjestelmä-sanan merkitys on kontekstisidonnainen. Jos kysytään ”Mikä käyttöjärjestelmä koneessasi on?”,

Mitä ongelmaa ?
M$ -puolella tämä on helppoa. Kun minä menen kysymään asiakkaaltani, mikä käyttöjärjestelmä hänellä on koneessaan, on vastaus yleensä kummasteleva :
-" Minulla on käyttöjärjestelmänä Woordi "

Noille ihmisille tosiaan riittäisi, jos M$Windowsista riisuttaisiin kaikki muu pois ja jätettäisiin jäljelle vain Woordi ja M$:n oma Internetsekoitin IE.

Ja tämä on tosiaan kirjoitettu herran vuonna 2010.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Ked - 20.10.10 - klo:11.08
Miksi Intelin täytyy laittaa miljoonia dollareita kehitystyöhön kun 12 vuotias skidi tekee oman tietokoneen parissa tunnissa?

Intel valmistaa prosessoreja.

Eli?... Intel käyttää miljoonia kehittääkseen tietokoneen yhtä komponenttia, prosessoria, samoin kuin Intel käyttää miljoonia kehittääkseen käyttöjärjestelmän yhtä komponenttia, Linuxia?


Ymmärrän että moni mieltää käyttöjärjestelmäksi sen kokonaisuuden joka sisältää varusohjelmat sun muut, joten sanalla "käyttöjärjestelmä" on puhekielessä tavallaan kaksi merkitystä.

Asiaa voi ajatella silti niinkin, että eihän esimerkiksi Ubuntu lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä vaikka siitä otettaisi Gnome pois. Ubuntu nimenä vain kertoo, minkälaisilla lisukkeilla Linux kyseisessä jakelupaketissa tulee.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 20.10.10 - klo:11.28
Siis:
a) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan
b) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

Kummassa noista kysytään jotain "käyttikseltä"?
Kyllä sillä on ohjelman kannalta väliä, käyttääkö se suoria järjestelmäkutsuja vai välissä jotain abstraktio-kirjastoa, vaikkei se ehkä näykään käyttäjälle asti. Käytettävät järjestelmäkutsut mm. vaihtelee käyttöjärjestelmän mukaan, ja suoria järjestelmäkutsuja käyttävät ohjelmat on useimmiten hankalampi siirtää toisiin ympäristöihin.
http://en.wikipedia.org/wiki/System_call (http://en.wikipedia.org/wiki/System_call)

Jos taas imuroit kernelin lähdekoodin, käännät sen, ja sitten laitat siihen päälle pelkästään Firefoxin, niin eipä taideta kovin pitkälle nettiin pötkiä. Eli Firefox + Linux ei riitä. Tarvittaisiinko siihen vielä se kokonainen käyttöjärjestelmä? (eli se "+ sen jälkeen jotain muuta")
Siitä, että ohjelma A (esim. Firefox) tarvitsee "jotain muuta" B toimiakseen, ei seuraa, että B olisi osa käyttöjärjestelmää. Se, että Firefoxin plugin tarvitsee firefoxia toimiakseen, ei tee firefoxista käyttöjärjestelmän osaa.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 20.10.10 - klo:11.51
Asiaa voi ajatella silti niinkin, että eihän esimerkiksi Ubuntu lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä vaikka siitä otettaisi Gnome pois.

Asiaa voi ajatella myös niin että jos Ubuntusta karsitaan yksitellen osia pois, niin missä vaiheessa se lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä? Itse sanoisin että tämä tapahtuu jo ennen kuin ollaan karsimassa itse Linux-ydintä.

Asiaa voi ajatella myös niin, että jos on hankkimassa uutta laitteistoa, niin on hyvä pitää mielessä kernelin tyyppi ja versionumero, sillä kerneli on se minkä kanssa laitteisto toimii. Kirjastoista ja rajapinnoista ei tarvitse välittää.
Jos taas on hankkimassa uutta ohjelmistoa, niin on hyvä pitää mielessä kirjastojen ja rajapintojen tyypit ja versionumerot (tai yksinkertaisemmin jakelun nimi ja versio), sillä nämä ovat niitä minkä kanssa ohjelmisto toimii. Kernelistä ei tarvitse välittää.

Siis:
a) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan
b) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

Kummassa noista kysytään jotain "käyttikseltä"?
Kyllä sillä on ohjelman kannalta väliä, käyttääkö se suoria järjestelmäkutsuja vai välissä jotain abstraktio-kirjastoa, vaikkei se ehkä näykään käyttäjälle asti.

Niin, sillä siis on väliä käytetäänkö kirjastoja vai mennäänkö esim. suoraan assemblykäskyillä sörkkimään kielletyille muistialueille. Jälkimmäinen tapaus saattaa jopa näkyä ihan käyttäjälle asti. Oliko sinulla myös jotain asiaa? Huomasitko myös että lainasit kysymyksen johon jätit vastaamatta?

Siitä, että ohjelma A (esim. Firefox) tarvitsee "jotain muuta" B toimiakseen, ei seuraa, että B olisi osa käyttöjärjestelmää. Se, että Firefoxin plugin tarvitsee firefoxia toimiakseen, ei tee firefoxista käyttöjärjestelmän osaa.

Kernelimoduuli tarvitsee Linux-kernelin toimiakseen, mutta tästä ei seuraa että Linux-kerneli olisi käyttöjärjestelmän osa? Olet löytänyt loogisen päättelyketjun joka ei johda mihinkään, mutta mitä haluat sillä sanoa?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 20.10.10 - klo:12.25
Siis:
a) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan
b) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

Kummassa noista kysytään jotain "käyttikseltä"?
Kyllä sillä on ohjelman kannalta väliä, käyttääkö se suoria järjestelmäkutsuja vai välissä jotain abstraktio-kirjastoa, vaikkei se ehkä näykään käyttäjälle asti.

Niin, sillä siis on väliä käytetäänkö kirjastoja vai mennäänkö esim. suoraan assemblykäskyillä sörkkimään kielletyille muistialueille. Jälkimmäinen tapaus saattaa jopa näkyä ihan käyttäjälle asti. Oliko sinulla myös jotain asiaa? Huomasitko myös että lainasit kysymyksen johon jätit vastaamatta?
Kyllähän se käyttöjärjestelmäkutsu suoraan "kysyy" käyttöjärjestelmää tekemään jotain, jos sitä tarkoitit "avoimella kysymyksellä". Järjestelmäkutsut on käyttöjärjestelmään sisäänrakennettuja käskyjä, enkä oikein ymmärrä, mitä tekemistä assemblyn (tai muiden low-level kielien tai konekielen) käyttämisellä on tekemistä tämän asian kanssa. Varmaan olet halukas valaisemaan asiaa.

Lainaus
Kernelimoduuli tarvitsee Linux-kernelin toimiakseen, mutta tästä ei seuraa että Linux-kerneli olisi käyttöjärjestelmän osa? Olet löytänyt loogisen päättelyketjun joka ei johda mihinkään, mutta mitä haluat sillä sanoa?
Koska olet viimeksi logiikkaan perehtynyt? Luepa uudelleen mitä sanoin. Se, että A:sta ei seuraa B ei tarkoita, että A ja B eivät voisi olla molemmat totta (eli A tarvitsee B:tä ja B on käyttöjärjestelmän osa). Näiden välillä ei vaan ole kausaalisuhdetta, kuten ymmärsin sinun tarkoittavan lainaamassani tekstinpätkässä:
Lainaus
Jos taas imuroit kernelin lähdekoodin, käännät sen, ja sitten laitat siihen päälle pelkästään Firefoxin, niin eipä taideta kovin pitkälle nettiin pötkiä. Eli Firefox + Linux ei riitä. Tarvittaisiinko siihen vielä se kokonainen käyttöjärjestelmä? (eli se "+ sen jälkeen jotain muuta")
Ainakin minä luen tämän niin, että koska Firefox "tarvitsee jotain muuta", niin tästä mielestäsi seuraa että se "jokin muu" on osa käyttöjärjestelmää. Ehkä ymmärsin väärin.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:13.02
Eli?... Intel käyttää miljoonia kehittääkseen tietokoneen yhtä komponenttia, prosessoria, samoin kuin Intel käyttää miljoonia kehittääkseen käyttöjärjestelmän yhtä komponenttia, Linuxia?

Koska intel käyttää miljoonia kehittääkseen yhtä prosessorin komponenttia, ydintä. Ja muut sitten valmistaa prosessoreja käyttämällä intelin valmistamia ytimiä. Eli?

Linux kernel on käyttis. Kuten intelin valmistama prosessori ei ole tietokone.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:13.04
Noille ihmisille tosiaan riittäisi, jos M$Windowsista riisuttaisiin kaikki muu pois ja jätettäisiin jäljelle vain Woordi ja M$:n oma Internetsekoitin IE.

Ja tämä on tosiaan kirjoitettu herran vuonna 2010.

Mitä ongelmaa on siinä että google on selain?
Eikus se onkin google!

http://www.youtube.com/watch?v=o4MwTvtyrUQ
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 20.10.10 - klo:13.13
Kyllähän se käyttöjärjestelmäkutsu suoraan "kysyy" käyttöjärjestelmää tekemään jotain, jos sitä tarkoitit "avoimella kysymyksellä". Järjestelmäkutsut on käyttöjärjestelmään sisäänrakennettuja käskyjä, enkä oikein ymmärrä, mitä tekemistä assemblyn (tai muiden low-level kielien tai konekielen) käyttämisellä on tekemistä tämän asian kanssa. Varmaan olet halukas valaisemaan asiaa.

Kysymykseni siis oli sellainen, että minulla oli kirjastofunktion kutsu, sekä käyttöjärjestelmäkutsu, ja kysyin että miten sovellusohjelma erottaa ne toisistaan. Tässä:
a) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan
b) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan

Vai oletko kenties sitä mieltä että jompikumpi vaihtoehdoista ei vastaa sitä mitä sen on tarkoitus kuvata? Tässä on tyhjä kysymys joihin voit täyttää mielestäsi paremmat kuvaukset. Varmaan olet halukas valaisemaan asiaa:
a)
b)

Lainaus
Jos taas imuroit kernelin lähdekoodin, käännät sen, ja sitten laitat siihen päälle pelkästään Firefoxin, niin eipä taideta kovin pitkälle nettiin pötkiä. Eli Firefox + Linux ei riitä. Tarvittaisiinko siihen vielä se kokonainen käyttöjärjestelmä? (eli se "+ sen jälkeen jotain muuta")
Ainakin minä luen tämän niin, että koska Firefox "tarvitsee jotain muuta", niin tästä mielestäsi seuraa että se "jokin muu" on osa käyttöjärjestelmää. Ehkä ymmärsin väärin.

Tuo oli vastaus tähän:
Jos lähdetään olettamuksesta että Linux ei ole käyttöjärjestelmä => imuroin Kernelin lähdekoodin koneellenin ja käännän + sen jälkeen jotain muuta, en tarkalleen tiedä mitä, mutta kaiketi X yms. tarvitaan.... ..ja asennan sen päälle Firefoxin... niin sen jälkeen ollaan netissä "ilman käyttöjärjestelmää"??!?

Eli suomennettuna tuossa sanotaan: "Jos lähdetään olettamuksesta että Linux ei ole käyttöjärjestelmä => asennan koneelleni kernelin + kaiken muun, jotta saan kokonaisen käyttöjärjestelmän, ja asennan päälle Firefoxin, niin sen jälkeen ollaan netissä "ilman käyttöjärjestelmää"???

Eli vielä lyhyemmin: "Jos asennan käyttöjärjestelmän, ja siihen päälle Firefoxin, niin sen jälkeen ollaan netissä ilman käyttöjärjestelmää"

Linux kernel on käyttis. Kuten intelin valmistama prosessori ei ole tietokone.

Aivan oikein, prosessori ei ole tietokone, vaan se on tietokoneen osa. Kuten Linux kernel on käyttöjärjestelmän osa.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:13.17
Asiaa voi ajatella myös niin että jos Ubuntusta karsitaan yksitellen osia pois, niin missä vaiheessa se lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä? Itse sanoisin että tämä tapahtuu jo ennen kuin ollaan karsimassa itse Linux-ydintä.

Voit karsia kaiken muun pois paitsi linuxin ja sulla olisi pelkkä käyttis. Kukaan ei tee mitää pelkällä käyttiksellä yhtää mitää. Ohjelmat on niitä joita käyttäjä tarvii että tietokoneella voi tehdä jotain. Käyttis vain suorittaa kaikki ohjelmat ja jakaa laitteistoo niille. Ohjelmat ei näe mitä rautaa on missäkin kun ne näkee vain käyttiksen ja muut ohjelmat joiden toimintoi ne käyttää eli on sen riippuvaisuuksii.

Lainaus
Asiaa voi ajatella myös niin, että jos on hankkimassa uutta laitteistoa, niin on hyvä pitää mielessä kernelin tyyppi ja versionumero, sillä kerneli on se minkä kanssa laitteisto toimii. Kirjastoista ja rajapinnoista ei tarvitse välittää.
Jos taas on hankkimassa uutta ohjelmistoa, niin on hyvä pitää mielessä kirjastojen ja rajapintojen tyypit ja versionumerot (tai yksinkertaisemmin jakelun nimi ja versio), sillä nämä ovat niitä minkä kanssa ohjelmisto toimii. Kernelistä ei tarvitse välittää.

Kyllä sun täytyy tietää mikä käyttis on kyseessä että onko se ohjelma käännetty sille. Linux suorittaa vain ELF binäärinä olevaa ohjelmaa. Et voi tunkea jotain windows ohjelmaa koneeseen koska se ei edes ymmärrä sitä. Sitten tarvitaan joku winen kaltanen wrapperi joka muuttaa ne win32 kutsut vastaaviksi mitä löytyy unix systeemeistä ja että linux käyttis osaa suorittaa ne.

Lainaus
Kernelimoduuli tarvitsee Linux-kernelin toimiakseen, mutta tästä ei seuraa että Linux-kerneli olisi käyttöjärjestelmän osa? Olet löytänyt loogisen päättelyketjun joka ei johda mihinkään, mutta mitä haluat sillä sanoa?
Eihän tossa ole edes logiikkaa. Luitko aikasempia viestei missä toi on selitetty?
Nyt sä sanot että google tarvitsee firefoxin toimiakseen mutta siitä ei seuraa että firefox olisi ubuntun osa?
Sä keksit just päättelyketjun joka ei johda mihinkää eikä edes sovellu mitä muut sanoo mutta silti haluut sillä sanoa jotain mutta mitä?
Linux kernel on käyttis. Sun ei tarvi kääntää jotain moduuliksi jos et tahdo tai tarvi. Kyllä se linux toimii vaikka sitä moduulia ei olisi mutta se toiminto joka olisi moduulina ei toimi jos ei ole linuxia. Moduuli on riippuvainen linuxista mutta linux ei ole riippuvainen moduulista mutta ne softat jotka tarvii sitä toimintoo joka on moduulissa onkin riippuvaisia linuxista.  


Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:13.22
Kysymykseni siis oli sellainen, että minulla oli kirjastofunktion kutsu, sekä käyttöjärjestelmäkutsu, ja kysyin että miten sovellusohjelma erottaa ne toisistaan.

Ei sillä ohjelmalla ole tekoälyä vaan koodari tietää että mitä sen täytyy kutsua milloinkin. Koodari tietää että käyttiksen system callia täytyy kutsua ja koska ja miten. Ja koska täytyy kutsua mitäkin kirjastoo ja miten. Ohjelma vain toteuttaa omia laskuja joissa se käyttää kirjastoja ja kaiken sen suorittaa käyttis joka kontrolloi sitä ohjelmaa.

Lainaus
Aivan oikein, prosessori ei ole tietokone, vaan se on tietokoneen osa. Kuten Linux kernel on käyttöjärjestelmän osa.

Linux on käyttis mutta intelin prossu on vain prossu eikä tietokone. Linux ei ole mikään käyttiksen komponentti vaan koko  käyttis. Sun logiikalla Intel valmista ytimiä joista muut kokoaa prosessoreja ja skidit sitten rakentaa tietokoneita käyttämällä niitä prosessoreja.
Faktaa on että linux kernel on käyttis ja että intelin valmistama prosessori ei ole tietokone vaan prosessori.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 20.10.10 - klo:13.55
Kysymykseni siis oli sellainen, että minulla oli kirjastofunktion kutsu, sekä käyttöjärjestelmäkutsu, ja kysyin että miten sovellusohjelma erottaa ne toisistaan. Tässä:
a) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan
b) laittaa välitettäviä tietoja pinoon ja siirtää suorituksen toiseen aliohjelmaan
Kiitokset tarkennuksesta, ymmärsin kysymyksesi ehkä hieman väärin. Tämän perusteella:
Äkkiä katsottuna näyttäisi siis siltä että ytimen ja "riippuvuuden" välillä ei ohjelman kannalta ole mitään eroa.
käsitin, että tarkoitit ettei järjestelmäkutsulla ja kirjastokutsulla ole mitään eroa, mutta ilmeisestikin tarkoitit, että huomaako ohjelma itse eron noiden välillä? (ei varmaan huomaakaan, ellei ohjelmaa siirretä toiseen ympäristöön). Tosin minulle jää kyllä silti epäselväksi, miten se, huomaako ohjelma eron vaikuttaa käyttöjärjestelmän määritelmään.

Lainaus
Tuo oli vastaus tähän:
Lainaus käyttäjältä: Ked - 19.10.10 - klo:15.01
Jos lähdetään olettamuksesta että Linux ei ole käyttöjärjestelmä => imuroin Kernelin lähdekoodin koneellenin ja käännän + sen jälkeen jotain muuta, en tarkalleen tiedä mitä, mutta kaiketi X yms. tarvitaan.... ..ja asennan sen päälle Firefoxin... niin sen jälkeen ollaan netissä "ilman käyttöjärjestelmää"??!?

Eli suomennettuna tuossa sanotaan: "Jos lähdetään olettamuksesta että Linux ei ole käyttöjärjestelmä => asennan koneelleni kernelin + kaiken muun, jotta saan kokonaisen käyttöjärjestelmän, ja asennan päälle Firefoxin, niin sen jälkeen ollaan netissä "ilman käyttöjärjestelmää"

Eli vielä lyhyemmin: "Jos asennan käyttöjärjestelmän, ja siihen päälle Firefoxin, niin sen jälkeen ollaan netissä ilman käyttöjärjestelmää"
Okei, kontekstiin liitettynä ymmärtänen mitä ajat takaa, mutta mielestäni on silti vähän hataralla pohjalla liittää "lähes mielivaltaisesti" käyttöjärjestelmään osia sen perusteella, mitä mikäkin yksittäinen ohjelma saattaa tarvita. Tällainen käyttöjärjestelmän määritelmä on täysin avoin (Esim. komentorivipohjainen lynx tarvitsee huomattavasti vähemmän tavaraa kuin firefox, kuuluuko lynxin silmissä käyttöjärjestelmään vain se mitä se itse tarvitsee? Entä ohjelma joka käyttää vain linuxin järjestelmäkutsuja? jne.) ja on siten tieteellisessä mielessä määritelmänä täysin hyödytön.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 20.10.10 - klo:15.21
käsitin, että tarkoitit ettei järjestelmäkutsulla ja kirjastokutsulla ole mitään eroa, mutta ilmeisestikin tarkoitit, että huomaako ohjelma itse eron noiden välillä? (ei varmaan huomaakaan, ellei ohjelmaa siirretä toiseen ympäristöön). Tosin minulle jää kyllä silti epäselväksi, miten se, huomaako ohjelma eron vaikuttaa käyttöjärjestelmän määritelmään.

Tämän keskustelun aloitusviestissä kysyttiin "teetkö softaa Linux käyttikselle vai Ubuntu distrolle?", mutta softan kannalta mitään Linux käyttistä ei ole, on ainoastaan kirjastoja ja rajapintoja, tai sitten se käyttis on juuri nämä kirjastot ja rajapinnat, kernelikutsut mukaanluettuna.

Okei, kontekstiin liitettynä ymmärtänen mitä ajat takaa, mutta mielestäni on silti vähän hataralla pohjalla liittää "lähes mielivaltaisesti" käyttöjärjestelmään osia sen perusteella, mitä mikäkin yksittäinen ohjelma saattaa tarvita. Tällainen käyttöjärjestelmän määritelmä on täysin avoin (Esim. komentorivipohjainen lynx tarvitsee huomattavasti vähemmän tavaraa kuin firefox, kuuluuko lynxin silmissä käyttöjärjestelmään vain se mitä se itse tarvitsee? Entä ohjelma joka käyttää vain linuxin järjestelmäkutsuja? jne.) ja on siten tieteellisessä mielessä määritelmänä täysin hyödytön.

Käyttöjärjestelmän määritelmä on joka tapauksessa täysin avoin, sillä voihan kerneliinkin lisätä haluamaansa toiminnallisuutta, tai ottaa pois, sen perusteella mitä mikäkin ohjelma saattaa tarvita. Tai entä jos ohjelma ei käytä kaikkea kernelin toiminnallisuutta, lasketaanko ses silloin kuuluvan kerneliin vai ei?

On selvää että esim. Ubuntussa voidaan ajatella olevan kaksi osaa, osa 1  joka on suoraan yhteydessä laitteistoon, ja osa 2 joka on yhteydessä sovellusohjelmiin. Tässä keskustelussa on suurimmaksi osaksi ollut kyse siitä miten näitä osia pitäisi nimittää. Ovatko nämä osat nimeltään "käyttöjärjestelmän ydin" ja "käyttöjärjestelmä", vai "käyttöjärjestelmä" ja ... "ohjelmistojärjestelmä"? ... "ohjelmointijärjestelmä"? ... "jakelu"?. Eräskin nimimerkki aloitti sanomalla että tekniikka määrittelee nimet, mutta uskomattoman tekstimäärän jälkeen jäikin käteen se, että "kilpailu on pahasta", "Richard Stallman on naurettava", "media aiheutti Irakin sodan", ynnämuita "teknisiä" perusteluita.

Mikähän olisi se sanan 'käyttöjärjestelmä' määritelmä, ihan oikeasti tekniikan kannalta?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:15.50
Tämän keskustelun aloitusviestissä kysyttiin "teetkö softaa Linux käyttikselle vai Ubuntu distrolle?", mutta softan kannalta mitään Linux käyttistä ei ole, on ainoastaan kirjastoja ja rajapintoja, tai sitten se käyttis on juuri nämä kirjastot ja rajapinnat, kernelikutsut mukaanluettuna.
Alkuperänen väitti tekevänsä softaa Ubuntu käyttikselle. Ubuntu ei ole käyttis vaan Linux käyttiksen distro! Jos tekee softaa Linux käyttikselle niin silloin softa toimii kaikissa distroissa joissa on ne kirjastot jota softa tarvii. Jos haluaa tehdä softansa toimimaan joka paikassa niin käytetään mahdollisimman yleisiä kirjastojen versioita ja saatavilla olevia ohjelmia. Mutta softan tekijä ei voi tuntea kaikkia satoja distroja että mitä versioita on missäkin saatavilla. Sitä varten on LSB joka ratkaisee ongelman. Tee sun softas LSB mukaisesti ja se toimii kaikissa distroissa jotka on yhteensopivia LSB kanssa.
LSB ratkaisee suljetun koodin softien tekemisen koska sulla ei ole lähdekoodii näkyvillä että voisit kääntää sen toimimaan eri versioisilla softilla. Alkuperänen softa oli T-lasku jossa tekijä tarjoo sitä vain ubuntulle ja väittää että ubuntu on käyttis eikä linux ole käyttis. Ei ole sellaista käyttistä kuin ubuntu vaan linux. On sellainen linux distro kuin ubuntu. Jos haluaa saada softansa kuten t-laskun laajalle Linux yhteisöön käyttöön niin se pitää joko tehdä avoimeksi koodiksi tai LSB standardin mukaseksi tai sitten itse ottaa vastuu ja käännellä sopivat paketit jokaiselle distrolle jolle sen haluaa tarjota. Tekijä ei halua antaa lähdekoodia joten sen täytyy joko tehdä se LSB mukaseksi tai sitten kääntää itse kaikki paketit kaikille.
Koska se ei halua tehdä LSB mukaista pakettia niin se ei toimi kuin niissä distroissa joihin se tarjoo itsensä kääntämän paketin distrokohtaisesti. Ja koska se ei tarjoa kuin ubuntulle käännettyy pakettii niin se ei toimi kuin ubuntussa tai sen variaatioissa varmuudella koska ubuntun käyttämät kirjastoversiot ja muut on riippuvaisia canonicalin päätöksistä.
Paras ratkasu olisi pistää LSB paketti ulos tai vapauttaa lähdekoodi. Lähdekoodin vapauttaminen olisi kaikkein paras mutta jos haluu pitää suljettuna koodina niin LSB on ainoa oikea tapa.

Käyttiksen ainoot rajapinnat on järjestelmäkutsut. Kirjastot tai muut ohjelmat ei kuulu käyttikseen. Linux on käyttis eikä siihen kuulu mikään muu ohjelma.

Lainaus
Käyttöjärjestelmän määritelmä on joka tapauksessa täysin avoin, sillä voihan kerneliinkin lisätä haluamaansa toiminnallisuutta, tai ottaa pois, sen perusteella mitä mikäkin ohjelma saattaa tarvita. Tai entä jos ohjelma ei käytä kaikkea kernelin toiminnallisuutta, lasketaanko ses silloin kuuluvan kerneliin vai ei?
Se on hyvin jo tuolla kerrottu. Lue ja opi. Tottakai sä voit lisätä käyttikseen toiminnalisuutta jos sä haluat ja pystyt. Sitä varten onkin rajapintoja kernelille että siihen voidaan niitä tehdä. Monoliittisessakin kernelissä on muuten rajapinnat kernelille ja käyttisrajapintoja eli järjestelmäkutsut jotka se tarjoaa ohjelmille.
MItään ohjelmaa ei lasketa käyttikseen. Laiteajuri moduulina kuuluu käyttikseen vaikka se ei olisi ladattuna rammiin ja otettu käyttöön vaan istuisi vain kovolla tallessa odottamassa hetkeä koska sitä tarvitaa. Kernel toiminnot huolehtii tuolloin monoliittisessa kernelissä sen moduulin lataamisesta ja liittämisestä.[/quote]

Lainaus
On selvää että esim. Ubuntussa voidaan ajatella olevan kaksi osaa, osa 1  joka on suoraan yhteydessä laitteistoon
Tuo osa olisi linux kernel


Lainaus
ja osa 2 joka on yhteydessä sovellusohjelmiin.
Tuo osa olisi linux kernel.


Lainaus
Tässä keskustelussa on suurimmaksi osaksi ollut kyse siitä miten näitä osia pitäisi nimittää.
Ne on kerrottu tuolla ylhäällä.

Lainaus
Mikähän olisi se sanan 'käyttöjärjestelmä' määritelmä, ihan oikeasti tekniikan kannalta?
Sekin on kerrottu tuolla ylhäällä
Linux on käyttis ihan tekniikaltaan. Ei tarvi höpötellä jostain miten mikäkin ohjelma tunnista koska se puhuu kirjastolle ja koska käyttikselle. Käyttis suorittaa kaikki ohjelmat ja tarjoo kaikki laitteistot ohjelmille käyttöön. Ykskään kirjasto tai ohjelma ei toimi ilman käyttistä tietokoneessa.
Miten perustelet linuxin mikroytimeksi?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Ked - 20.10.10 - klo:16.17
Onko bensa sitten auton osa, autolla kun ei tee mitään ilman bensaa???
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 20.10.10 - klo:16.34
Lainaus
ja osa 2 joka on yhteydessä sovellusohjelmiin.
Tuo osa olisi linux kernel.

Eli kun esim. Ubuntun sekalaiset kirjastot ovat yhteydessä esim. tähän Firefox-sovellusohjelmaan, niin nuo kirjastot ovat "linux kernel"?

Käyttis suorittaa kaikki ohjelmat ja tarjoo kaikki laitteistot ohjelmille käyttöön.

En sanoisi että suorittaa, korkeintaan käynnistää.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:16.55
Eli kun esim. Ubuntun sekalaiset kirjastot ovat yhteydessä esim. tähän Firefox-sovellusohjelmaan, niin nuo kirjastot ovat "linux kernel"?

Ei vaan käyttis on yhteydessä prosesseihin ja kaikkeen mikä tapahtuu ohjelman ja kirjaston välillä. Se päättää mitä mikäkin ohjelma saa tehdä ja se suorittaa kaikein tapahtuvan. Se hallinnoi kaikkea tapahtumista että mikä tahansa saa toimia. Firefox on yhteydessä kirjastoihin ja firefox ja kirjastot on yhteydessä käyttikseen. Ilman käyttistä mikään ohjelma ei voi olla yhteydessä kirjastoon tai toiseen ohjelmaan.

Linux kernel on käyttis eikä siihen kuulu mitää muuta.

Lainaus
En sanoisi että suorittaa, korkeintaan käynnistää.

Sun mukaasi siis käyttis ei hallinnoi prosesseja vaan se vain käynnistää ne ja sitte prosessilla on suora valta laitteistoon ja se suorittaa itse itsensä ilman että mikään kuten käyttis voisi siihen puuttua.

init─┬─NetworkManager─┬─dhcpcd
     │                └─2*[{NetworkManager}]
     ├─5*[agetty]
     ├─akonadi_control─┬─akonadi_birthda
     │                 ├─akonadi_contact
     │                 ├─2*[akonadi_ical_re]
     │                 ├─3*[akonadi_imap_re───{akonadi_imap_r}]
     │                 ├─akonadi_kolabpr
     │                 ├─akonadi_maildir
     │                 ├─akonadi_maildis
     │                 ├─akonadi_nepomuk
     │                 ├─2*[akonadi_vcard_r]
     │                 ├─akonadiserver─┬─mysqld───27*[{mysqld}]
     │                 │               └─19*[{akonadiserver}]
     │                 └─3*[{akonadi_contro}]
     ├─amarok─┬─bash
     │        └─12*[{amarok}]
     ├─automount───3*[{automount}]
     ├─chromium───12*[chromium───{chromium}]
     ├─console-kit-dae───64*[{console-kit-da}]
     ├─crond
     ├─3*[dbus-daemon]
     ├─2*[dbus-launch]
     ├─dolphin───{dolphin}
     ├─famd
     ├─2*[gpg-agent]
     ├─gvfs-fuse-daemo───3*[{gvfs-fuse-daem}]
     ├─gvfs-gdu-volume
     ├─gvfsd
     ├─hald─┬─hald-runner─┬─hald-addon-acpi
     │      │             ├─hald-addon-inpu
     │      │             └─4*[hald-addon-stor]
     │      └─{hald}
     ├─kaccess
     ├─kded4───{kded4}
     ├─kdeinit4─┬─chromium─┬─chromium
     │          │          └─19*[{chromium}]
     │          ├─klauncher
     │          ├─2*[konqueror]
     │          ├─ksmserver─┬─kwin───{kwin}
     │          │           └─{ksmserver}
     │          ├─kwrited
     │          └─okular
     ├─kdm─┬─X
     │     └─kdm───startkde───kwrapper4
     ├─kglobalaccel
     ├─kgpg───{kgpg}
     ├─kio_http_cache_
     ├─klipper
     ├─kmix
     ├─knotify4───5*[{knotify4}]
     ├─konsole─┬─bash───su───bash───pstree
     │         └─{konsole}
     ├─korgac
     ├─krunner
     ├─kuiserver
     ├─kwalletd
     ├─login───bash
     ├─nepomukserver─┬─nepomukservices─┬─virtuoso-t───7*[{virtuoso-t}]
     │               │                 └─10*[{nepomukservice}]
     │               ├─5*[nepomukservices]
     │               ├─nepomukservices───{nepomukservice}
     │               └─{nepomukserver}
     ├─plasma-desktop─┬─ksysguardd
     │                └─5*[{plasma-desktop}]
     ├─polkit-kde-auth───{polkit-kde-aut}
     ├─polkitd───{polkitd}
     ├─rpcbind
     ├─2*[ssh-agent]
     ├─start_kdeinit
     ├─syslog-ng───syslog-ng
     ├─udevd───2*[udevd]
     ├─udisks-daemon─┬─udisks-daemon
     │               └─2*[{udisks-daemon}]
     ├─upowerd───{upowerd}
     └─wpa_supplicant

Et näe käyttiksen prosesseja vaan ainoostaa initistä ylöspäin. Mother process ja child process. Init ylläpitää kaikkia muita prosesseja ja linux ylläpitää initiä.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 20.10.10 - klo:17.14
Mikähän olisi se sanan 'käyttöjärjestelmä' määritelmä, ihan oikeasti tekniikan kannalta?
Ainakin americcalainen tiedesanakirja määrittelee käyttöjärjestelmän osuvasti:
Lainaus
Software designed to handle basic elements of computer operation, such as sending instructions to hardware devices like disk drives and computer screens, and allocating system resources such as memory to different software applications being run.
En toki väitä, että tuon määritelmän rajat eivät voisi olla joissain suhteessa "hämäriä", mutta on se monin verroin hyödyllisempi kuin "ohjelmisto, jota joku ohjelma tarvitsee toimiakseen"

Eli ohjelmisto, joka välittää informaatiota vain toisten ohjelmistojen välillä (kuten kirjastot) ei kuulu käyttöjärjestelmään (tämän määritelmän mukaan).

Eihän määritelmät mitenkään kiveen hakattuja ole, mutta jos joku aikoo esittää olemassaolevasta määritelmästä poikkeavaa määritelmää, niin pitää kyllä mielestäni pystyä perustelemaan, miksi uusi määritelmä on parempi kuin vanha (näinhän homma tieteiden piirissä toimii).

Lainaus
On selvää että esim. Ubuntussa voidaan ajatella olevan kaksi osaa, osa 1  joka on suoraan yhteydessä laitteistoon, ja osa 2 joka on yhteydessä sovellusohjelmiin.
Tasoja on oikeastaan kolme, käyttöjärjestelmä, kirjastot ym. ja sovellukset, kuten aiemmin postaamassani linkissä mainitaan:
Lainaus
Generally, systems provide a library that sits between normal programs and the operating system, usually an implementation of the C library (libc), such as glibc. This library exists between the OS and the application, and increases portability.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 20.10.10 - klo:18.27
Eihän määritelmät mitenkään kiveen hakattuja ole, mutta jos joku aikoo esittää olemassaolevasta määritelmästä poikkeavaa määritelmää, niin pitää kyllä mielestäni pystyä perustelemaan, miksi uusi määritelmä on parempi kuin vanha (näinhän homma tieteiden piirissä toimii).

Mutta kun minä en ole mitenkään vakuuttunut siitä että sinun ja parin muun esittämä määritelmä on se "olemassaoleva" vanha määritelmä.

Onko MS-DOS käyttöjärjestelmä? Onko UNIX käyttöjärjestelmä? Molempiin näihin kuuluu osia jotka tekevät muutakin kuin kommunikoivat laitteiden kanssa tai jakavat ohjelmille muistia.

Määrittääkö POSIX käyttöjärjestelmän, vai kenties jotain muuta? Määrittääkö LSB käyttöjärjestelmän, vai jotain muuta?

UNIXissa on erikseen käyttöjärjestelmän ydin, eli kerneli. Linux on ydin, eli kerneli, (katso vaikka kernel.org), mutta minkä ydin se on?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:19.03
Lainaus käyttäjältä: Tommi S. link=topic=35767.msg281323#msg281323
Mutta kun minä en ole mitenkään vakuuttunut siitä että sinun ja parin muun esittämä määritelmä on se "olemassaoleva" vanha määritelmä.

Se on vanhin ja se on teknisesti voimassa oleva eikä pohjaudu markkinointiin kuten sun käyttämäs.

Lainaus
UNIXissa on erikseen käyttöjärjestelmän ydin, eli kerneli. Linux on ydin, eli kerneli, (katso vaikka kernel.org), mutta minkä ydin se on?

Mistä unixista puhut?
Onko linux mikroydin vai monoliittinen?
Tiedäks mitä eroa on käyttöjärjestelmä ytimellä ja käyttöjärjestelmän ytimellä?

Lainaus
Linux is a clone of the operating system Unix, written from scratch by Linus Torvalds with assistance from a loosely-knit team of hackers across the Net. It aims towards POSIX and Single UNIX Specification compliance.

It has all the features you would expect in a modern fully-fledged Unix, including true multitasking, virtual memory, shared libraries, demand loading, shared copy-on-write executables, proper memory management, and multistack networking including IPv4 and IPv6.

Lainaus
The operating system interacts directly with the hardware, providing common services to programs and insulating them from hardware idiosyncrasies. Viewing the system as a set of layers, the operating system is commonly called the system kernel, or just the kernel, emphasizing its isolation from user programs. Because programs are independent of the underlying hardware, it is easy to move them between UNIX systems running on different hardware if the programs do not make assumptions about the underlying hardware.

Lainaus
A monolithic kernel is a operating system architecture where the entire operating system is working in the kernel space and alone as supervisor mode. The monolithic differs from other operating system architectures[1][2] in that it defines alone a high-level virtual interface over computer hardware, with a set of primitives or system calls to implement all operating system services such as process management, concurrency, and memory management itself and one or more device drivers as modules.

Lainaus
In our view, the only way to improve operating system reliability is to get
rid of the model of the operating system as one gigantic program running
in kernel mode
, with every line of code capable of compromising or bring-
ing down the system. Nearly all the operating system functionality, and
especially all the device drivers, have to be moved to user-mode processes
,
leaving only a tiny microkernel running in kernel mode.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 20.10.10 - klo:19.11
Without its software, a computer is basically a useless lump of metall. With its
sofware, a computer can store, process, and retrieve information, find spelling
errors in manuscripts, play adventure, and engage in many other valuabel activities
to earn its keep. Computer software can be roughly divided into two kinds: the system programs, which manage the operation of the computer itself, and the application programs, which solve problems for their users. The most fundamental of all the system programs is the operating system, which controls all the computer's resources and provides the base upon which the application programs can be written.

  A modern computer system consists of one or more processors, some main memory
(often known as "core memory", even though magnetic cores have not be used in
memories for over a decade), clocks, terminals, disks, network interfaces, and other
input/output devices. All in all, a complex system. Writing programs that keep track
of all these compinents and use them correctly, let alone optimally, is an extremely
difficult job. If every programmer had to be concerned with how disk drives work, and
with all the dozens of things that could go wrong when reading a disk block, it is
unlikely that many programs could be written at all.

 Many years ago it became abudantly clear that some way had to be found to shield
programmers from the complexity of the hardware. The way that has gradually eveolved is to put a player of software on top of the bare hardware, to manage all parts of the system, and presents the user with interface or virtual machines that is easier to understand and program. This layer of software is the operating system, and forms the subject of this book.

  The situation is shown in Fig. 1-1. At the bottom is the hardware, which in many
cases is itself composed of two or more layers. The lowest layer contains physical
devices, consisting of integrated circuit chips, wires, power supplies, cathode ray
tubes, and similar physical devices. How these are constructed and how they work is
the province of the electrical engineer.


A computer system consists of hardware, system programs, and application programs.)


Next comes a layer of primitive software that directly controls these devices and
provides a cleaner interface to the next layer. This software, called microprogram,
is usually located in read-only memory. It is actually a interpreter, fetching the
machine language instuctions such as ADD, MOVE, and JUMP, and carrying them out as
series of little steps. To carry out an ADD instuction, for example, the microprogram
must determine where the numbers to be added are located, fetch them, add them, and store the result somewhere. The set of insructions that the microprogram interpres defines the machine language. Which is not really part of the hard machine at all, but computer manufacturers always describe it in their manuals as such, so many people think of it as being the real "machine." On some machines the microprogram is implented in hardware, and is not really a distinct layer.

 The machine language typically has betweeon 50 and 300 instcutions, mostly for
moving data around the machine, doing arithmetic, comparing values. In this layer,
the input/output devices are controlled by loading values into special device
registers. For example, a disk can be commaneded to read by loading the values of the dis address, main memory address, byte count, and directions (READ or WRITE) in its registers. In practice, many more parameters are needed, and the status returned by the drive after an operation is highly complex. Furthemore, for many I/O devices,
timing plays an important role in programming. A major function of the operating
system is to hide all this complexity and give the programmer a more convenient set
of insructions to work with
. For example, READ BLOCK FROM FILE is conceptually
simpler than having to worry about the details of moving disk heads, waiting for them
to settle down, and so on. On top of the operating system is the rest of the system
software
.

Here we find the command interpreter (shell), compilers, editors and
similar application independent programs
. It is important to realize that these
programs are definitely not part of the operating system, even though they are
typically supplied by the computer manufacturer
.

This is crucial, but subtle, point. The operating system is that portion of the software that runs in kernel mode or supervisor mode. It is protected from user tampering by the hardware (ignoring for the moment some of the older microprocessors that do not have hardware protections at
all). Compilers and editors run in user mode. if a user does not like a particular
compiler, he is free to write his own if he so chooses; he is not free to write his
own disk interrupt handler, which is part of the operating system and is normally
protected by hardware against attempts by user to modify it.

  Finally, above the system programs come the application programs. These programs are written by the user to solve their particular problems, such as commercial data processing, engineering calculations, or game playing.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 20.10.10 - klo:19.26
Eihän määritelmät mitenkään kiveen hakattuja ole, mutta jos joku aikoo esittää olemassaolevasta määritelmästä poikkeavaa määritelmää, niin pitää kyllä mielestäni pystyä perustelemaan, miksi uusi määritelmä on parempi kuin vanha (näinhän homma tieteiden piirissä toimii).

Mutta kun minä en ole mitenkään vakuuttunut siitä että sinun ja parin muun esittämä määritelmä on se "olemassaoleva" vanha määritelmä.
Sille minä en voi mitään. Korostan kuitenkin, ettei määritelmä ole mitenkään omasta hatusta vedetty.  Jos löydät jostain (suht. luotettavasta lähteestä) tuosta jollain oleellisella tavalla poikkeavia määritelmiä, niin laita toki tänne. Olen aina valmis vastaanottamaan lisää informaatiota.

Muoks: Laitetaan nyt tuohon vielä pari linkkiä, ettei tunnu siltä, että määritelmä on omasta päästä:
http://www.thefreedictionary.com/operating+system (http://www.thefreedictionary.com/operating+system)
http://www.merriam-webster.com/dictionary/operating+system (http://www.merriam-webster.com/dictionary/operating+system)

Lainaus
Määrittääkö POSIX käyttöjärjestelmän, vai kenties jotain muuta? Määrittääkö LSB käyttöjärjestelmän, vai jotain muuta?
Jotain muuta. Nämä ovat (vain) standardeja, joita noudattavat ohjelmistojärjestelmät ovat standardien kanssa yhteensopivia, LSB:n sivuilla puhutaan nimenomaan linux-jakeluiden yhteensovittamisesta (siis ohjelmistojärjestelmien standardoinnista). LSB määrittelee mm. pakettiformaatiksi RPM:män, kyllä kai Debian ja Ubuntukin sisältää käyttöjärjestelmän, vaikka pakettiformaattina on deb?

Lainaus
UNIXissa on erikseen käyttöjärjestelmän ydin, eli kerneli. Linux on ydin, eli kerneli, (katso vaikka kernel.org), mutta minkä ydin se on?
Unix nimeä käytetään paitsi käyttöjärjestelmistä, myös koko ohjelmistojärjestelmistä (Tuleehan mukana mm. koko dokumentaatio, mitä aika harva pitää käyttöjärjestelmän osana).
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: wally - 22.10.10 - klo:13.33
UNIXissa on erikseen käyttöjärjestelmän ydin, eli kerneli. Linux on ydin, eli kerneli, (katso vaikka kernel.org), mutta minkä ydin se on?

Asia alkaa varmaan hahmottua, jos katsot tuolta tämän ketjun kyselystä:

*Linux (kernel) on käyttis eli monoliittinen ydin
vai
*Linux (kernel) on pelkkä ydin eli mikroydin

Koska jälkimmäinen on ilmiselvästi virheellinen väite, on mielenkiintoista, että se on silti kerännyt jo 10 ääntä. Sinällään äänestysvaihtoehdot ovat hassut, koska tuohon kysymykseen ainoa mahdollinen vastaus on ensimmäinen, sillä Linux tosiaan on monoliittinen ydin. Voisi sanoa, että Linux on "itseriittoinen", mikä itsessään jo tarkoittaa, että se on (vähintään) käyttöjärjestelmä.

Linux on siis monoliittinen ydin sisältäen kaiken tarpeellisen, jotta sitä voidaan kutsua käyttöjärjestelmäksi.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: asuspoju - 22.10.10 - klo:23.53
UNIXissa on erikseen käyttöjärjestelmän ydin, eli kerneli. Linux on ydin, eli kerneli, (katso vaikka kernel.org), mutta minkä ydin se on?

Asia alkaa varmaan hahmottua, jos katsot tuolta tämän ketjun kyselystä:

*Linux (kernel) on käyttis eli monoliittinen ydin
vai
*Linux (kernel) on pelkkä ydin eli mikroydin

Koska jälkimmäinen on ilmiselvästi virheellinen väite, on mielenkiintoista, että se on silti kerännyt jo 10 ääntä. Sinällään äänestysvaihtoehdot ovat hassut, koska tuohon kysymykseen ainoa mahdollinen vastaus on ensimmäinen, sillä Linux tosiaan on monoliittinen ydin. Voisi sanoa, että Linux on "itseriittoinen", mikä itsessään jo tarkoittaa, että se on (vähintään) käyttöjärjestelmä.

Linux on siis monoliittinen ydin sisältäen kaiken tarpeellisen, jotta sitä voidaan kutsua käyttöjärjestelmäksi.
Ehkä on luettu väärin ja painettu se vaihtoehto. Ääntä ei saa pois otettua. Olisi ainakin yhden pienempi tuo luku :D
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 25.10.10 - klo:13.37
Ehkä on luettu väärin ja painettu se vaihtoehto. Ääntä ei saa pois otettua. Olisi ainakin yhden pienempi tuo luku :D

Kumpi olisi yhden pienempi?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: asuspoju - 26.10.10 - klo:01.07
Ehkä on luettu väärin ja painettu se vaihtoehto. Ääntä ei saa pois otettua. Olisi ainakin yhden pienempi tuo luku :D

Kumpi olisi yhden pienempi?
No voi sun kun unhotu jotenkin viestistä :D Alempi.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: raips - 26.10.10 - klo:13.11
Eli tässä päästään juuri tähän virhepäätelmään, jossa käyttöjärjestelmä-sanan etymologia oletetaan johtuvan siitä, että se on järjestelmä, jota ihminen käyttää. Totta on, että pelkällä käyttöjärjestelmällä ei välttämättä tee yhtään mitään. Tarvitaan varusohjelmia, jotta käyttöjärjestelmästä saadaan ihmiselle hyötyä.

Tämä on kuitenkin lopulta vähän sama asia kuin sanoisi, että auton moottori ei ole moottori, koska tarvitaan lisäksi laatikko ja neljä pyörää, että tätä moottoria voitaisiin käyttää. Kuulostaisi kuitenkin vähintäänkin kornilta nimittää autoa "moottoriksi", vaikka moottori toden totta on täysin välttämätön osa autoa.

Tuo on hyvin autovertauksena selitetty. Täällä nyt ihmiset uskovat että auto on moottori, siitä puhutaan moottorina ja selitetään kuinka moottori ei ole moottori vaan auto on moottori.

Käyttöjärjestelmällä ei ole mitää kaksoismerkitystä yhtään sen enemää kuin moottorilla on autoon liittyen.
Jos asiantuntijan täytyy ymmärtää että tosi on epätosi niin eihän engineeri voi mitään sellasta hyväksyä!

Totta, ja ihmiset unohtavat että käyttöjärjestelmä on vain tekninen määritelmä ohjelmistolle mitä sen on sisällytettävä että sitä voidaan kutsua käyttöjärjestelmäksi. Monoliittinen kernel sisältää kaikki käyttöjärjestelmän määritelmän vaatimat toiminnot. Mikrokernel taas vain kaikkein kriittisimmän mutta vain pienen osan käyttöjärjestelmän toiminnoista. Suurin osa käyttöjärjestelmän toiminnoista on Server-Client arkkitehtuurissa irroitettu kernel toiminnoista omiksi palvelimiksi joita voidaan joko suorittaa kernel space tai user space -tiloissa. Kun palvelin kaatuu niin se ei kaada mikrokerneliä vaan ainoastaan ne prosessit jotka käyttivät sen palveluita. Mikrokernel kyllä pystyy pistämään niitä käyttävät prosessit pysäytetyksi, käynnistämään kaatuneen palvelimen uudelleen ja jatkamaan sitä tarvitsevien prosessien suoritusta.

No jopas. Kyllä ne ovat ihan muut asiat kuin sanan "käyttöjärjestelmä" määritelmä, jotka tekevät käyttäjän riippuvaiseksi markkinoista. Mitä vaikkapa yhteensopivuuteen tulee, se menee käytännössä yleensä ohjelmistojärjestelmän mukaan. Laite tai ohjelma, jolla on vaikkapa SUSE- ja RedHat -sertifikaatit ei välttämättä toimi pienellä äheltämiselläkään Ubuntussa, vaikka taustalla ruksuttaa käytännössä sama käyttöjärjestelmä.

Käyttöjärjestelmä on ainoana vastuussa siitä toimiiko vai ei kyseessä oleva laite vai ohjelmisto.
Nyt kun ruvetaan markkinoimaan Linuxin eri jakelupaketteja eri käyttöjärjestelminä, niin laitevalmistajat ja ohjelmistovalmistajat rupeavat paketoimaan ohjelmistonsa vain niille "käyttöjärjestelmille". Vaikka he eivät tee mitään sellaista teknistä asiaa minkä takia heidän ohjelmistonsa tai laitteensa eivät toimisi kaikilla Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketeilla.

Sitä varten on olemassa LSB-standardi joka määrittelee Linux-käyttöjärjestelmän, Glibc:n, Xorgin ja jopa työpöytäympäristöjen ym rajapintoja. Sillä taataan että ohjelmistopino mitä tarvitaan sovellusohjelman asennukseen ja käyttämiseen löytyy jokaisesta jakelusta joka LSB-standardia noudattaa.

Ohjelmisto- ja laitevalmistajien täytyy vain noudattaa LSB-standardia ja sen jälkeen lyödä tuotteensa vaatimuksiin LSB X.Y.z.

Se mikä saa RedHat Sertifikoidun laitteen tai ohjelmiston "toimimattomaksi" esim Ubuntussa on myös monesta muusta kiinni. Esimerkiksi jos ohjelmistosta on lähdekoodi saatavilla, niin se voidaan kääntää (ja tarpeen tullen) puukottaa että se toimii. Jos ohjelmisto on ohjelmoitu siten että se tarvii nimenomaan vain tietyt kirjastoversiot ja järjestelmäsovellukset että se toimii. Tällöin eri jakelupaketeissa kun on eri versioita samoista kirjastoista niin toiminta onkin vaikeampaa. Mutta koska usein kirjastot ja sovellukset on taaksepäinyhteensopivia niin riittää jo että luodaan linkkejä. Laitteen saa kyllä toimimaan niin kauan kuin lähdekoodin on avoinna että se voidaan oikeasti kääntää oman jakelijan tarjoaman Linux-käyttöjärjestelmän versiolle. Usein juuri tuollaiset laitteet ym on sidottu tiettyyn jakelupakettiin että ei tarvitse avata lähdekoodia eikä tarvitse pohtia koska eri jakeluissa Linux päivittyy kun voidaan vain keskittyä siihen yhteen jakelijaan joka esim päivittää Linuxia vain 3-6 kuukauden välein. Tuolloin he voivat myös tehdä sopimuksia jakelijan kanssa NDA:n (Non-Disclosure Agreement, salassapitosopimus) avulla että jakelija itse hoitaa ylläpidon mutta ei paljasta lähdekoodia muille.

Tämähän on muutenkin hiertänyt mm. Richard Stallmania koska Linux-käyttöjärjestelmä on lisenssoitu GPLv2:lla joka sallii suljetun lähdekoodin ajurien käyttämisen. RMS tahtoisi että Linux lisensoitaisiin GPLv2 or later, tai GPLv3 (or later) lisenssillä, koska se pakottaisi laitevalmistajat tekemään laiteajureistaan GPLv3 (tai uudemmista) yhteensopivia.

Mutta Linux on nyt lisenssoitu GPLv2 (only) lisenssillä ja jotta se voitaisiin muuttaa, täytyisi jokaisen tekijänoikeudet omistavan henkilön tehdä itse lisenssimuutos kaikista koodeista mitä käyttöjärjestelmään lahjoittanut. Tämä tarkoittaisi satoja tuhansia koodareita, tuhansia jos ei kymmeniä tuhansia yrityksiä ja työ olisi painajainen melkein kenelle tahansa. Ja jos ei tekijänoikeuksien haltija suostu (tai sitä ei tavoiteta enää) salli lisenssin vaihtoa, täytyisi ne kohdat ohjelmoida uudelleen.

Samalla on riskinä että moni laitevalmistaja alkaakin nipottamaan että eivät enää halua tukea RedHat ym suuria jakelijoita koska eivät voi "sertifikoida" laitteitaan niille kun eivät halua avata ajureidensa lähdekoodia koska pelkäävät kilpailijoiden varastavan heidän IP:nsä.

Tällä tavoin mm. Canonical ja Ubuntu-fanit rajoittavat Ubuntu käyttäjien oikeuksia ja vapauksia kun selittävät että Ubuntu on käyttöjärjestelmä ja Linux on vain sen Ubuntu käyttöjärjestelmän kernel. Ihmiset etsivät laitteita Ubuntulle eivätkä Linuxille. Laitevalmistajat katsovat että nyt kannattaa tehdä vain ajureita Ubuntulle ja muut jakelut jäävät ilman kun laitevalmistajat eivät tee standardien mukaiseksi ajureita tai paketoi niitä standardin mukaisesti.

Linux käyttöjärjestelmä määrää mitkä laitteet toimivat ja se myös määrää kaikkien matalan tason ohjelmistojen toiminnan. Tietenkin jos ohjelmisto tehdään jollekkin ohjelmistoalustalle tai korkeamman tason ohjelmistoihin riippuvaisiksi, se ei ole kytköksissä mitenkään Linux-käyttöjärjestelmään.

Ja taas on vapauden riistosta kun ohjelmistovalmistajat tarjoavat ohjelmistonsa esim valmiiksi käännettyinä deb paketteina tietyille jakelupaketeille ja niiden versioille. Jälleen kerran ne jotka selittää "Ohjelmisto vaatii Ubuntu käyttöjärjestelmän Xx.Yy version" antaa vallan suljetun lähdekoodin valmistajille kieltää muiden jakelijoiden asiakkaiden saamasta ohjelmistoja käyttöönsä. Jos ohjelmistovalmistaja tekee ohjelmistonsa LSB-standardin mukaiseksi, se toimii kaikissa jakeluissa jotka vaadittua LSB-standardin versiota tarjoavat.
Ohjelmistovalmistajalle (kuten laitevalmistajallekkaan) ei ole yhtään suurempi vaiva tehdä tuotettaan LSB:lle kuin tehdä se tietylle jakelupaketille ja sen versiolle. Ainoa ero on että LSB versiolla tuote toimisi paljon useammalla jakelulla ja se olisi vapautta kaikille, eikä vain Ubuntulle tai niille kenen jakelua käytetään.

Ja suljetun lähdekoodin ohjelmistovalmistajat pääsevät tuohon valtaan melkein vain sillä että väitetään Linux-käyttöjärjestelmän eri jakelupaketteja eri käyttöjärjestelmiksi. Markkinoidaan niitä, kuten Ubuntua, käyttöjärjestelmäksi ja eri käyttöjärjestelmäksi kuin muita jakelupaketteja ja Linuxia vain niiden kerneliksi.
Ihmiset eivät tiedä tuolloin vaatia ja äänestää lompakollaan että heidän täytyy saada laitteet ja ohjelmistot Linuxille, eikä sille jakelupaketille mitä käyttävät.

Linux-yhteisö on taistellut yli 15 vuotta siitä että se on saanut maineen laitevalmistajien ja ohjelmistovalmistajien parissa että Linux on luotettava käyttöjärjestelmä ja sitä kannattaa tukea koska kukaan käyttäjä ei ole riippuvainen yhdestäkään jakelijasta vaan se pysyy aina vapaana ja avoimena niin että laite- ja ohjelmistovalmistajat voivat tehdä sille tuotteensa ja ne toimii.
Yli 15-vuotta taisteltu siitä että on saatu laitteiden kylkeen Tux ja Linuxin maininta. Ja nyt jotkut haluaa repiä kaiken tuon tähän asti saavutetun irti vain sen takia että he saavat fanittaa Ubuntua tai käyttämäänsä jakelupakettia "ylivertaisena käyttöjärjestelmänä jonka kernelinä toimii Linux". He ovat toisten vapauden riistäjiä ja toimivat Linux- ja siten myös koko avoimen lähdekoodin yhteisöä vastaan.

Ja mitä sekin tarkoittaa että Canonicalin edustajat kiertävät maailmalla eri ICT alan messuilla ja lähestyvät laite- ja ohjelmistovalmistajia kertomalla että heidän kannattaa tehdä tuotteensa Ubuntulle koska Canonical on Linux maailman Microsoft. Herättääkö yhtään mitään ajatusta?

Meillä ICT- ja erityisesti Open Source -ammattilaisilla ei ole tapana alkaa haukkumaan toisia eikä nimittelemään ammattitaidottomaksi, sillä se ei yleensä johda mihinkään. Ei myöskään tässä tapauksessa.

Minä en tiedä sitten missä ICT- tai Open Source -ammattilaisten parissa työskentelet kun ihan tässä todellisessa maailmassakin käy niin että jos:

- Lääkäri kertoo sydämmen sijaitsevan päässä, häntä kutsutaan ammattitaidottomaksi.
- Autonasentaja kertoo auton olevan moottori, häntä kutsutaan ammattitaidottomaksi.
- Ala-asteen opettaja kertoo maailman olevan litteä ja auringon kiertävän maapalloa, häntä kutsutaan ammattitaidottomaksi.
- Yliopiston opettaja kertoo Ubuntun olevan käyttöjärjestelmä ja Linux vain sen kerneli, häntä kutsutaan ammattitaidottomaksi.

Nimittäin minä en ole haukkunut sinua yhtään. En edes sanonut sinua ammattitaidottomaksi. Minä _kysyin_ että kutsuisitko sinä ammattitaitoiseksi sellaista autonasentajaa tai ammattikoulua joka opettaa auton olevan auton moottori? Sinä siis itse sanoisit heitä ammattitaidottomiksi ja sitähän te nyt sitten olette (vai onko OSA:ssa muitakin?). Nimittäin OSA:n koulutus eroaa yliopistojen käyttöjärjestelmäkurssien koulutuksesta että sitä pitäisi tehdä päätelmä että kumpi on väärässä, yliopistot vai OSA?

Lainaus
Minä en ole vielä yli 25 -vuotisen kansainvälisen IT-urani aikana nähnyt ihmistä joka pystyisi hallitsemaan kaiken IT alalla, joten jokainen meistä erikoistuu omaan alueeseensa. -ja nykyään erikoistutaan yhä enemmän ja enemmän.

Sieltä se tuli "minä ja X määrä vuotta" ja "kansainvälinen suuri mahtava urani".

Lainaus
Ehkäpä nimimerkki "raips" on erityisesti keskittynyt Linuxiin ja muihin käyttöjärjestelmiin ja niiden filosofiaan käyttöjärjestelmänä ja hänellä lienee tästä vakuudeksi myös jokin pätevyystodistus. Tätä emme voi tietenkään nyt tässä todistaa.

Että oikein pätevyystodistusta peräät että ilman sitä ei sanotulla asialla ole mitään merkitystä. Oikein suomalaisen kulttuurin olet kyllä itseesi imenyt että ihminen ei ole mitään ilman että sillä on tohtorin hattua ja vähintään viittä väitöskirjaa hyllyssään, vasta silloin hän pystyy kertomaan että miten päin siemen täytyy maahan painaa että siitä kasvaa puu.

Minäpä toistan jälleen kerran. Sillä ei ole mitään merkitystä kuka sanoo ja mitä sanoo vaan sillä että mitä hän sanoo. Jos minä olen suorittanut viisi tohtorin väitöstutkintoa ja yksi niistä on käyttöjärjestelmistä, niin tekeekö se minun puheistani jotenkin viisaampia kuin sen joka ei ole vielä edes suorittanut ensimmäistä yliopistotutkintoaan tai joka ei ole vielä käynyt ammattikoulusta mutta tietävät silti että Linux kernel on käyttöjärjestelmä eikä mikään "käyttöjärjestelmän kernel"? Entä jos olisinkin juuri viime viikolla käynyt läpi käyttöjärjestelmäkurssit joissa on opettanut viisi yli 30-vuotta käyttöjärjestelmistä koulutusta pitäneet professorit ja he sanovat että Linux kernel on käyttöjärjestelmä eikä siihen kuulu mitään muuta. Ja he ovat käyttäneet oppilaiden koneissa Ubuntua ja selittäneet että kuinka ihmiset luovat vääriä mielikuvia käyttöjärjestelmistä. Tekisikö se minusta taas viisaamman vai tyhmemmän?

Lainaus
Näinollen minä vetäydyn tästä keskustelusta, jossa yksi uhoaja näyttää haluavan omilla mielipiteillään keskipisteeksi ja maailman pätijäksi kaikessa. Yleensä se kuitenkin tehdään esimerkiksi väittelemällä ko. aiheesta tohtoriksi.

Sinä et kyennyt yhteen ainoaankaan kysymykseen HURD:ista ja Linuxta vastaamaan. Et kyennyt yhtään perustelemaan teknisesti käyttöjärjestelmän toimintaa että miksi Ubuntu olisi käyttöjärjestelmä. Tuollaistako koulutusta OSA sitten antaa että ei tarvitse tekniikkaa tuntea?

Minä en ole mikään "25-vuotisen kansainvälisen uran" avulla pyrkimässä keskipisteeksi ja pätijäksi. Etenkään "kaikessa", joka sinun pitäisi nyt todistaa. Vai tarkoitatko "kaikessa" vain tätä ketjua vai kaikkea?

Useimmat suomalaiset eivät osaa väitellä. Nimittäin väittely on omien mielipiteiden perustelemista. Se ei ole tappelemista tai se ei ole olkinukkien rakentamista. Tässä tapauksessa sinun olisi täytynyt kyetä selittämään miten HURD eroaa Linuxista ja mitä ne ovat. Mutta sinulla ei ollut edes teknistä tietoutta noista kahdesta joten luikit karkuun heittäen vain pätijän huudot perässäsi 25-vuoden kokemuksella. Taisi kalikka kalahtaa.

Lainaus
En ota enää kantaa siihen kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Sen sijaan jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä keskustelun aiheiden oikeellisuudesta, Linuxista, Ubuntusta sekä keskustelijoiden ammattitaidosta.

Sen sijaan että olisit perustellut kantasi tekniikasta, rakensit olkinukkeja ja vetoat lopuksi muiden tunteisiin ja mielipiteisiin jotka saattavat olla pelkästään markkinoinnin aiheuttamista mielikuvista muodostettuja.

Mä en ole nähnyt yhtään asiantuntijaksi itseään tituteeleeravaa ja vielä kehuskelevan yli 25 vuotista uraa joka ei silti edes erota käyttöjärjestelmiä markkinoinnista :D

Tuollaisia näkyy, ikävä kyllä. He puhuvat nimenomaan markkinoinnin suulla koska heidän oma leipänsä on kiinni siitä yrityksestä jota edustavat. Heille on tärkeämpää saada vain asiakkaita (tai lukijoita lehdilleen) eikä se että onko heidän tietonsa totta vai ei. Tämä usein näkyy jo siitä että tituuleretaan itsensä ylemmäksi (kokeneemmaksi ym) kuin muut tai että heidän tarjoamansa koulutuksensa vasta tekee ihmisistä raudanlujia ammattilaisia. Aivan normaalia markkinointia missä pitää vaikka huijata että saadaan oma leipä pöytään.

Hah ;D! Tai sitten: Kuva kertoo enemman kuin tuhat sanaa, ja raips kertoo enemman kuin tuhat kuvaa.

Olen syyllinen, mutta mitä siitä voi sanoa että kirjoittaa? Yritän perustella asiat laajemmalti, mutta... Ehkä pitäisi vain käyttää jotain Twitter tapaa ja pistää 140 merkkiä yksinkertaisesti "Linux kernel on käyttöjärjestelmä ja Ubuntu on sen jakelupaketti". Mutta sehän on todella hyvin perusteltu ja muut varmaan oppivat siitä todella paljon?

Monessa tämänkin ketjun kirjoituksessa on erittäin paljon tekstiä, mutta siihen nähden vähänlaisesti asiaa.

Käsitän varmaan oikein että viittaat tuolla minun viesteihin?

Lainaus
Tämä kuva tosiaan tiivistää olennaisen tästä keskustelusta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d0/OS-structure2.svg/1000px-OS-structure2.svg.png

Tiivistää ihan hyvin mutta tuossakin on virheitä mm. IPC:n toimesta. Mutta pääidea on oikein (kernel space, user space, microkernel/servers jne).

Mahtava polli. Mistä lähin linuxi on mikroydin ollut?

Eihän se olekkaan jos ei katsota MkLinux -kehityshaaraa, missä ideana on tehdä Linuxista Server-Client arkkitehtuurin käyttöjärjestelmä Monoliittisen sijasta. Kuitenkin täysin sama käyttöjärjestelmä mutta arkkitehtuuria muutettu. (Ei ole kyseessä forkki millään tavoin).

Mutta täytyy muistaa että tuon version nimi on MkLinux, kuten on myös SELinux (joka ei ole myöskään forkki).

MkLinux on muuten Applen aloittama projekti, ja siitä projektista Apple haki oppia kehittääkseen XNU-käyttöjärjestelmän. Ja harva tietää että XNU on Mac OS X:n ja iOS:n käyttöjärjestelmä. Apple haki Server-Client arkkitehtuuriin oppia Linuxista ja sen jälkeen kehitti XNU-käyttöjärjestelmän Mach 3.0 Mikrokernelin varaan. Otti FreeBSD:stä tietyt toiminnot (sekin on monoliittinen käyttöjärjestelmä) palvelimiksi ja sitten kehitti itse vähän lisää. Lopputuloksena oli sitten XNU ja sitten Mac OS X:n käyttöliittymään taas otettiin paljon ideoita ja koodia NeXT:istä. Lyhyesti tuo noin siis. Linuxilla on siis ollut hyvin merkittävät vaikutukset koko Mac OS X:n toimivuudelle. Ja kuinka moni tietää että XNU on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä?

Mutta tuosta äänestyksestä näkee että nyt 34,3% kuvittelee että Linux on mikrokernel. Vain sen vuoksi että he uskovat sen että Linux on vain kernel ja käyttöjärjestelmä on kernel + X.
34,3% tietää vain mitä markkinointi ja GNU propaganda kertoo. He eivät tiedä tekniikkaa (minkä olisi muuten tuo mikrokernel asia kertonut jo heti).

Joten mitä voidaan oppia tästäkin asiasta demokratiasta? Olisiko 34,3% nyt oikeassa ja 65,7% on väärässä vain sen vuoksi että se on enemmistö? Vai olisiko 65,7% oikeassa koska Linux on monoliittinen kernel joka on yhtä kuin käyttöjärjestelmä?

Minua ei kiinnosta nuo prosenttiluvut, vaan että ymmärtääkö ihmiset mikä on monoliittisen ja Server-Client käyttöjärjestelmäarkkitehtuurien ero?
(OSA:lla voisi olla oma sanansa tähän asiaan. (Sitä kysyin kahteen kertaan eikä hän kyennyt kertomaan mitään tekniikasta). Mutta pitäisikö hänen tyytyä nyt sitten tuohon 65,7% enemmistöön että hän on väärässä vai pitäisikö hänen kyetä perustelemaan (väittelemään) kantansa miksi Linux on kernel ja miksi HURD on kernel ja GNU/Linux ja GNU/Hurd ovat käyttöjärjestelmiä, tai kuten hän sanoi, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: raips - 26.10.10 - klo:13.11
Asiaa voi ajatella silti niinkin, että eihän esimerkiksi Ubuntu lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä vaikka siitä otettaisi Gnome pois. Ubuntu nimenä vain kertoo, minkälaisilla lisukkeilla Linux kyseisessä jakelupaketissa tulee.

Siis Linux ei lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä vaikka Ubuntusta otetaan GNOME pois. Ubuntu on Canonicalin omistama tavaramerkki, brändi eli nimi, jonka idea on luoda käyttäjille mielikuvia ja tietoa Canonicalin tuotteistamisesta.

Ubuntu on Linuxin jakelupaketti eli tietyllä tavalla tuotteistettu ohjelmistojärjestelmä joka käyttää Linux-käyttöjärjestelmää. Ubuntu on säädetty tietyllä tavalla oletuksena, että se on helppo ottaa käyttöön. Eli tämä tarkoittaa että on laitettu tietty taustakuva työpöydälle, valikot on lajiteltu tietyllä tavalla, WWW-selaimeen on laitettu tietyt kirjanmerkit oletuksena (Ubuntu forums, Canonical jne mitä nyt mainostuloihinkin tarvitaan kuten Jamendo), GNOME:lle on laitettu tietty teema. GNOME on valittu oletustyöpöytäympäristöksi (tai ainoaksi) jne.
Eli tarkoittaa myös sitä että mitä ohjelmistoja on paketoitu asennuslevylle, mikä asennusohjelma on käytössä, kuinka ohjelmistot on jaettu paketteihin. Millä tavalla ohjelmistot on käännetty paketeiksi ja mitä pakettivarastoja lopulta siis voidaan käyttää (riippuen ohjelmistojen kääntötavasta) ja mistä ne voidaan ottaa käyttöön. Ja paljon kaikkea muuta kuin itse tekniikkaa. Jakelupaketti on melkein vain tuotteistamista tietyllä tavalla.

Sen vuoksi Linux-käyttöjärjestelmää käyttäviä ohjelmistojärjestelmiä alettiin kutsumaan jakelupaketeiksi (distributions) koska kuka tahansa pystyi paketoimaan avoimen lähdekoodin ohjelmistot omilla halutuilla säädöillä, niin että muut pystyivät vain lataamaan jakelupaketin (levykkeet siihen aikaan) ja asentamaan koko ohjelmistojärjestelmän. Säästääkseen aikaa ja vaivaa kootakseen koko ohjelmistojärjestelmän itse. Jos jakelupaketteja ei olisi, joutuisi jokainen Linuxia käyttävä kokoamaan ohjelmistojärjestelmän itse LFS (Linux From Scratch) menetelmällä. Se olisi viikkoja, jos ei kuukausia kestävä prosessi. Kuvitelkaa mikä työ kun  jokainen ohjelmisto teidän täytyisi päivittää itse, ettekä voisi vain pakettihallinnasta ruksia päivityksiä ja klikata "Apply" tai ette voisi sitä kautta asentaa niitä.

Jakelupaketti vaikuttaa siis paljonkin siltä että mikä on pakettihallinnassa saatavilla. Sitä se pääasiassa onkin että jakelija huolehtii että ohjelmistot on valmiiksi käännettyjä paketteja palvelimilla ja käyttäjät voivat sitten vain asennella niitä helposti.

Siitä myös muodostuu Upstream <-> Downtream malli. Eli ohjelmistokehittäjät ovat Upstream, mistä jakelijat eli Downstream ottavat lähdekoodin ja paketoivat sen ja laittavat pakettivarastoihin (repositories) mistä jakelupakettien käyttäjät saavat ne itselleen.

Upstream <-> Downstream kuuluisi olla symbioosissa. Eli muutokset, parannusehdotukset ym kulkevat aina takaisin Upstreamiin missä tapahtuu kaikki kehitys.
Mutta tietyistä syistä huolimatta jotkut jakelijat (kuten Canonical) eivät halua edes auttaa yhteisöä, eivätkä palauta parannuksia upstreamiin. Tällöin kaikki parannusehdotukset ym jäävät Downstream <-> Käyttäjä välille. Käyttäjistä tuntuu että jakelija tekee hyvää työtä, mutta todellisuudessa koko avoimen lähdekoodin yhteisö kärsii asiasta.

Se on sallittua että tilanne olisi:
Upstream -> Downstream -> Käyttäjä
Mutta se ei ole oikein että tilanne on
Upstream -> Downstream <-> Käyttäjä
Kaikkein parasta on kun tilanne on
Upstream <-> Downstream <-> Käyttäjä.
Tai että se on peräti:
Upstream -> Downstream -> Käyttäjä -> Upstream (muodostuu siis lenkki).

Canonical on nyt nimenomaan "Upstream -> Downstream <-> Käyttäjä" -tilanteessa. Canonical edesauttaa vain itseään, ja Ubuntun käyttäjät edesuattavat vain itseään, mutta ei avoimen lähdekoodin yhteisöä.

Melkein pelkästään tuon takia Ubuntu on hyvin vahingollinen Linux-yhteisölle koska kun Ubuntu hankkii käyttäjiä, se sitoo ne itseensä markkinoinnillaan ja toteutuksillaan. Canonical jopa pyrkii kaiken heidän kehittämiin ohjelmistoihin (Bazaar jne) hankkimaan tekijänoikeudet, joka sallii Canonicalin sulkea lähdekoodi tulevaisuudessa. Tämän vuoksi FSF (Free Software Foundation) ei hyväksy Canonicalin kehitysmallia ja lisenssointia.

Asiaa voi ajatella myös niin että jos Ubuntusta karsitaan yksitellen osia pois, niin missä vaiheessa se lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä? Itse sanoisin että tämä tapahtuu jo ennen kuin ollaan karsimassa itse Linux-ydintä.

Linux kernel ei lakkaisi olemasta käyttöjärjestelmä tuolloinkaan. Ainoastaan Ubuntu lakkaisi olemasta käyttökelpoinen tietyissä asioissa. Niin kauan kuin on käynnistyslataaja joka käynnistää käyttöjärjestelmän suorituksen niin käyttöjärjestelmä toimii. Tietenkin jotkut BIOS:it tai EFI:t osaavat etsiä suoraan käyttöjärjestelmän imagen ja käynnistää sen suoritusen ilman käynnistyslataajaa, mutta kaikki Linuxin jälkeen käynnistyvät prosessit ovat käyttöjärjestelmään kuulumattomia.
Linux-käyttöjärjestelmän ensimmäinen käyttöjärjestelmän ulkopuolinen prosessi joka käynnistyy on INIT. Joka sitten ottaa vastuulleen käynnistää muita järjestelmäsovelluksia kuten käynnistys-scripteissä on säädetty.
Kaikki muut prosessit kulkevat jatkuvasti INIT:in kautta.

Edelleenkin pelkästään Linux voidaan laittaa sulautettuun järjestelmään ja käyttöliittymänä toimii fyysiset ohjaimet ja joku valotaulu. Se on vain ohjelmoijasta kiinni haluaako hän helpottaa työskentelyään ja ottaa mukaan jotain muita ohjelmistoja eikä tehdä kaikkea suoraan käyttöjärjestelmään. Nimittäin ohjelmoimalla oman sovelluksen joka suorittaa asioita ja käyttää vain käyttöjärjestelmää on helpompaa kuin ohjelmoida käyttöjärjestelmään halutut toiminnot.

Kyse on ohjelmistopinosta ja mitä korkeammalle tasolle mennään niin sen helpompaa on kun voidaan käyttää alempien tasojen toimintoja, eikä itse tarvitse luoda kuin sellaisia mitä ei ole olemassakaan.

Onko bensa sitten auton osa, autolla kun ei tee mitään ilman bensaa???

GNU- ja nähtävästi monien Ubuntu-fanien (myös tuo >30%) mukaan niinhän se olisi.
Aivan kuten tietokoneella ei tee mitään ilman sähköä, joten sähkövoimala on osa tietokonetta.

Vaikka auto ei kulje ilman polttoainetta (bensiini, diesel, sähkö ym) niin ne eivät ole osa autoa. Auto on auto ilman niitäkin, vaikkakin toimimaton.

Vaikka tietokone ei toimi ilman sähköä niin sähkö ei ole osa tietokonetta. Tietokone on tietokone ilman sitäkin, vaikkakin toimimaton.

Vaikka puukiuas ei toimi ilman klapeja, niin klapit eivät ole osa puukiuasta. Puukiuas ei vain lämpene ilman klapeja.

Silti ilman autoa me voimme käyttää polttoainetta erilaisiin asioihin, kuten akrigaatin käyttämiseen että saamme sähköä.
Ilman tietokonetta voimme käyttää sähköä vaikka valaisemaan talon.
Ja ilman kiuastakin me voimme käyttää klapeja lämmmittämään talon.

En sanoisi että suorittaa, korkeintaan käynnistää.

Käynnistää suorituksen ja prosessori sitten laskee sovelluksen laskut. Käyttöjärjestelmä operoi kaikkia prosesseja että mikä prosessi saa kuinkakin monta kellojaksoa prosessorilta.

Ehkä joitakin auttaisi ymmärtämään käyttöjärjestelmä jos se kuvitellaan kuin vanhan ajan puhelinoperaattoriksi jotka istuivat puhelinkeskuksissa. Puhelinoperaattori vastasi puheluun, kuunteli että kenelle soittaja haluaa puhua ja sen jälkeen puhelinoperaattori kytki puhelun vastaanottajalle. Kun puhelu loppui, irroitettiin taas piuha.
Yksi operaattori kykeni käsittelemään vain hyvin rajallista määrää puheluita (prosesseja). Ja mitä useampaa oikeastaan piti operoida, niin sen hitaammaksi kävi vastata ja sulkea yhteyksiä.

Nykyäänhän noita tehtäviä hoitaa enään yrityksien puhelinkeskuksissa olevat henkilön joihin kannattaa soittaa jos ei tiedä kenelle pitäisi soittaa yrityksessä. Yhdysvalloissa vielä on kuitenkin puhelinoperaattoreita maalinjoillekin että jos antaa soida tarpeeksi kauan niin saa operaattorin langan päähän. On olemassa joitakin matkapuhelinvalmistajia jotka tarjoaa senioripuhelimia mitkä toimii siten että puhelimessa on vain yksi nappi ja sitä painamalla puhelin soittaa operaattorille jolle seniori voi kertoa että kenelle haluaa soittaa ja operaattori yhdistää. Ei joudu opettelemaan laitetta ja saa aina yhteyden. Joudutaan vain kertomaan operaattorille ne tietyt numerot ja henkilöt (poika, tytär jne).

Mutta käyttöjärjestelmä toimii juuri tuollaisena että se prosessoi kaikkia prosesseja että ne saavat suoritusaikaa prosessorilta. Se järjestelee että mille ytimelle mikäkin prosessi saa aikaa ja kauanko, mikä prosessi on seuraavaksi ja kauanko se saa jne. Minkä verran keskusmuistia prosessi saa ja missä se sijaitsee. Saako se lisää keskusmuistia ja kun prosessin suoritus loppuu niin keskusmuisti vapautetaan taas.

Käyttöjärjestelmä on myös vastuussa siitä että saako mikäkin prosessi kommunikoida millekkin prosessille. Eli jos sovellus haluaa ottaa yhteyden tiettyyn ohjelmistokirjastoon, täytyy käyttöjärjestelmän hyväksyä se ja avata "yhteys" niiden välille. Ja jälleen kerran käyttöjärjestelmän täytyy huolehtia että kirjasto ladataan tiedostojärjestelmästä keskusmuistiin ja se saa suoritusaikaa jne.

Eli ohjelmisto, joka välittää informaatiota vain toisten ohjelmistojen välillä (kuten kirjastot) ei kuulu käyttöjärjestelmään (tämän määritelmän mukaan).

Siis käyttöjärjestelmä huolehtii siitä että sovellus saa yhteyden toiseen sovellukseen tai kirjastoon. Ja kirjasto sisältää toimintoja joita sovellus itse voi hyödyntää.

Eli jos on ohjelmistokirjasto A joka osaa vaikka pakata ääntä tehokkaasti, niin ohjelmistokehittäjän ei tarvitse itse kirjoittaa sovellukseensa B1 äänenpakkauksen toimintoa tai omaa ohjelmistokirjastoa B2 joka sisältäisi tuon äänenpakkauksen, vaan ainoastaan kutsuu B1:sta tuota A:ta. Käyttöjärjestelmä varmistaa että toimintoon on aikaa (tai oikeus) ja käynnistää koko operaation ja vahtii sen toimintaa että muutkin prosessit toimivat.

Se että B1 tarvitsee A:n, ei tee A:sta mitenkään B1:n osaa tai käyttöjärjestelmän osaa.

Jos käyttäjärjestelmä on A, niin ohjelmistokirjastoja voisi olla B1, B2, B3. Ja sovellusohjelmistoja voisi olla C1, C2, C3, joista C2:lla ja C3:lla on omat ohjelmistokirjastot (C2a, C2b, C3a, C3b). Niin meillä olisi sitten sellainen kokonaisuus kuin

A+B1+B2+B3+C1+C2+C2a+C2b+C3+C3a+C3b

A on kaikkein välttämättömin kaikille. Se mahdollistaa B-C:n toiminnan.
Vaikka C2 vaatii toimiakseen A:n sekä B2:n ja B3:n niin B2 tai B3 eivät ole osa A:ta tai C2:sta.

Tuo A-C pino on ohjelmistojärjestelmä. Ja tuo ohjelmistojärjestelmä voisi olla saatavilla viideltä eri taholta. Jokainen tekisi omat säädöt että kuinka C1, C2 ja C3 toimivat oletuksena. Nuo viisi olisi tuolloin viisi eri jakelua. Ja kun jokainen jakelija on vapaa lisäämään ohjelmistokirjastoja tai sovellusohjelmia sekä säätämään niiden oletussäätöjä niin siinä tulee nopeasti hyvin erilaisia ohjelmistojärjestelmiä mitä erilaisimpiin tilanteisiin mihin ne olisi helposti asennettavissa jokaisen jakelijan mukaisesti. Tai sitten jokainen käyttäjä voisi itse ladata jokaisen (A, Bx, Cx jne) ohjelmiston itse ja kääntää ja virittää toimimaan.

Onko MS-DOS käyttöjärjestelmä? Onko UNIX käyttöjärjestelmä? Molempiin näihin kuuluu osia jotka tekevät muutakin kuin kommunikoivat laitteiden kanssa tai jakavat ohjelmille muistia.

Kukaan ei kiellä ohjelmoimasta käyttöjärjestelmään toimintoja jotka eivät käyttöjärjestelmän määritelmään kuulu. Mutta se on vain typerää lisätä jotain käyttöjärjestelmään mitä ei siinä tarvita. Se tuo vain ongelmia.

Tästä on erinomainen esimerkki Microsoftin tapa lisätä käyttöjärjestelmiinsä toimintoja joita kukaan muu ei koskaan olisi tehnyt.

Ja tämä on juuri se eräs ratkaiseva asia joka sai alunperin koko Server-Client arkkitehtuurin kehityksen käyntiin, nimittäin alunperin käyttöjärjestelmät olivat kaikki monoliittisia. Niiden koko pysyi hyvin hallittavana ja toiminta oli varmaa. Mutta kun laitteiston tarjoamat rajoitukset (keskusmuisti ja tallennustila) katosivat, lähti ns. mopo käsistä ja käyttöjärjestelmät alkoivat kasvamaan. Sen sijaan että käyttöjärjestelmä oli enää 32-64 tuhatta riviä koodia, ne sisälsivätkin miljoonia rivejä.

Yksi bugi saattoi kaataa koko käyttöjärjestelmän ja samalla koko ohjelmistojärjestelmä kaatui.

Syntyi idea että pilkotaan monoliittinen käyttöjärjestelmä osiin, yksinkertaiseen mikrokerneliin ja erillisiin servereihin.

Idea oli sama kuin laivoissa on erilliset osastot. Et sinä halua että kun kapteenin vessa hajoaa niin laiva uppoaa koska pohjaventtiilit ja kapteenin vessa on kytköksissä toisiinsa.

Erillinen mikrokerneli joka on hyvin yksinkertainen, vain muutamia tuhansia rivejä koodia. Ja sitten jokainen käyttöjärjestelmän toiminto (muistinhallinta, tiedostojärjestelmät, laiteajurit, I/O ym) tulivat omiksi palvelimiksi. Nuo palvelimet voitiin joko pitää kernel spacessa tai sitten siirtää user space puolelle muiden ohjelmistojen sekaan. Kuitenkin kaikki palvelimet suojattiin muilta palvelimilta ja muita prosesseilta että ne ajettiin supervisor moodissa ja ne olivat suojattuina prosesseina mikrokerneliin joka operoi niitä.

Sitten sovellukset itsessään käytti näitä palvelimien tarjoamia käyttöjärjestelmäpalveluja itse.

Mutta kukaan ei kieltänyt ohjelmoimasta vaikka WWW-selainta (tai sellaisen tarvitsemia kirjastoja) osaksi käyttöjärjestelmää omiksi palvelimiksi. Muut sovellukset sitten pystyivät mukamas helposti hyödyntämään näitä kirjastoja kun piti jotain HTML:ää parsia tai javascriptiä suorittaa.

Mutta heti kun löytyi haavoittuvuus tuollaisista toiminnoista, niin koodi suoritettiin käyttöjärjestelmän oikeuksin ja kaikki prosessit olivat vaarassa.

Kukaan ei kiellä työntämästä käyttöjärjestelmään muita toimintoja kuin vain prosessinhallinnan, muistinhallinnan jne. Mutta se ei ole millään tavoin järkevää.

Monoliittisen käyttöjärjestelmän kohdalla se on vain helpompaa pitää puhtaana ja ylläpitää käyttöjärjestelmän toimintoja. Server-Client arkkitehtuurissa taas se on hankalampaa jo saada mikrokernel toimimaan. Mutta teoriassa Server-Client on turvallisempi kuin monoliittinen, vaikkakin käytännössä eroa ei ole.

Vakauskin saadaan monoliittisessa käyttöjärjestelmässä sellaiseksi että yhden palvelun kaatuminen (esim tiedostojärjestelmä tai laiteajuri) ei kaada koko käyttöjärjestelmää. Tuohon auttaa jo paljon modulaarisuus mutta voidaan tehdä sisäisiä toimintoja jotka eristää kaatuvat palvelut muista monoliittisen käyttöjärjestelmän toiminnoista.

Server-Client arkkitehtuurin käyttöjärjestelmän yksi akilleen kantapäistä on ollut nopeus. Se ei salli yhtä nopeaa suoritusta kuin monoliittinen kun muodostuu ns. IPC overhead.

Lainaus
UNIXissa on erikseen käyttöjärjestelmän ydin, eli kerneli. Linux on ydin, eli kerneli, (katso vaikka kernel.org), mutta minkä ydin se on?

Unix (Unix koostuu monesta käyttöjärjestelmästä, se on vain tapa ja filosofia tehdä käyttöjärjestelmä, ei itse käyttöjärjestelmä. Linux on Unixin uusi tuleminen) on monoliittinen käyttöjärjestelmä.

Unix voidaan toteuttaa joko monoliittisen tai server-client arkkitehtuurin mukaisena käyttöjärjestelmänä. Unix on määritelmä järjestelmäkutsuja mitä täytyy käyttöjärjestelmän toteuttaa. Unix-yhteensopivuus voidaan tarjota monella muulla tavalla myös.

Esimerkiksi Microsoft lisäsi NT-käyttöjärjestelmään Unix-yhteensopivuuden, uskoen että voisi kaapata Unix-palvelimilta markkinat. Toisin vain kävi nimittäin se ei toiminut kunnolla. Ja Linux veikin markkinat Unix-yhteensopivuutensa vuoksi.

Linux on kyllä kernel mutta se ei ole mikrokernel. Ihmiset sekoittavat että käyttöjärjestelmä on aina kernel + X. Mutta eivät tiedä käyttöjärjestelmien historiaa eivätkä toimintatekniikkaa joten uskovat helposti aina että koska Linux on kernel niin se ei voi olla käyttöjärjestelmä. Koska eivät tiedä että monoliittinen kernel sisältää kaikki käyttöjärjestelmän toiminnot itsessään, kun taas Server-Client arkkitehtuurissa käyttöjärjestelmä koostuu mikrokernelistä ja palvelimista. Server-Client arkkitehtuurissa mikrokernel on "vain kernel" ja käyttöjärjestelmä on (mikro)kernel + X, missä X on palvelimet.

Ja tuolla mitä Fri13 lainaa on Andrew S.Tanenbaumin "Modern Operating Systems" kirjasta, joka on eräs yliopistojen peruskirja käyttöjärjestelmien kursseilla.

Käyttöjärjestelmät eivät ole mikään yksinkertainen aihe, eikä todellakaan sellainen mistä voidaan tehdä vain lyhyt ja kattava selostus. Faktan voi sanoa suoraan "Linux kernel on käyttöjärjestelmä ja Ubuntu on sen käyttöjärjestelmän jakelupaketti" ja "Ubuntu ei ole käyttöjärjestelmä vaan Linux kernel on käyttöjärjestelmä". Mutta kun monikaan ei ymmärrä miksi niin on niin se tuottaa paljon riitaa kun aletaan inttämään markkinoinnin luomilla mielikuvilla että Ubuntu on käyttöjärjestelmä tai että Linux on "vain kernel" ja käyttöjärjestelmä on jotain muuta.

Jos haluaa olla rehellinen ja kunnioittava koko avoimen lähdekoodin (etenkin Linuxin) yhteisöä kohtaan, niin silloin täytyy pyrkiä siihen että kaikki laiteajurit ja ohjelmistot tehdään Linuxille ja LSB-standardin mukaiseksi. Ubuntulle ei pidä tehdä yhtään mitään, eikä asia muutu vaikka olisi jokin toinen jakelupaketti kyseessä. Nimittäin se on kaikkien Linux käyttäjien oikeuksien riistämistä ja vapauden sortoa.

Jos haluaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoille käyttäjille ja etenkin Linuxille, niin älkää puhuko mistään "Ubuntu-käyttöjärjestelmä":stä, nimittäin sellaista ei ole eikä koskaan tule olemaan jos ei Canonical nimenomaan ohjelmoi omaa käyttöjärjestelmää ja kutsu sitä Ubuntuksi. Mutta mitä luulette, kauanko Canonicallilla kestäisi saada oma käyttöjärjestelmä sille tasolle missä Linux on nyt? Kuka haluaisi alkaa tukemaan jotain Canonicalin käyttöjärjestelmää kun Linuxia kehittää tuhannet yritykset ja sadat tuhannet kehittäjät?

Linux pyörittää supertietokoneita, ADSL-modeemeja, Internetin runkoreitittimiä, älypuhelimia, televisioita, pöytäkoneita ym.

Vaatikaa Linux-yhteensopivuutta, älkää puhuko mitään Ubuntustua kun täytyy puhua käyttöjärjestelmistä.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: eelis - 26.10.10 - klo:14.14
hyvaa tekstia raipsilta. Kiitos.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 26.10.10 - klo:19.17
Hyvää settii!

Tuli tosta nyt mielee mulla että onko kukaan GNU/linux fani ja ubuntua käyttikseksi kutsuvat tulleet ajatelleeks että jos ubuntu on käyttis niin eihän silloinkaan GNU/linux voi olla yhtää sen enempää käyttis kuin linux?
Tai jos GNU/linux on käyttis niin sitten ubuntu ei voi olla käyttis kuten ei linuxikaan?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 26.10.10 - klo:22.28
Jos haluaa olla rehellinen ja kunnioittava koko avoimen lähdekoodin (etenkin Linuxin) yhteisöä kohtaan, niin silloin täytyy pyrkiä siihen että kaikki laiteajurit ja ohjelmistot tehdään Linuxille ja LSB-standardin mukaiseksi.

Miten tehdään laiteajuri LSB-standardin mukaiseksi, ja miten tehdään kaikki ohjelmistot Linuxille?

Nimittäin se on kaikkien Linux käyttäjien oikeuksien riistämistä ja vapauden sortoa.

Ja nämä "Linux käyttäjät" ovat siis niitä ohjelmia jotka tekevät järjestelmäkutsuja?

Tuli tosta nyt mielee mulla että onko kukaan GNU/linux fani ja ubuntua käyttikseksi kutsuvat tulleet ajatelleeks että jos ubuntu on käyttis niin eihän silloinkaan GNU/linux voi olla yhtää sen enempää käyttis kuin linux?
Tai jos GNU/linux on käyttis niin sitten ubuntu ei voi olla käyttis kuten ei linuxikaan?

En usko että kovinkaan moni on tullut tuollaista ajatelleeksi, sillä tavallisilta terveiltä ihmisiltä puuttuu se mielisairaus joka tekee ajatuksista tuolla tavalla virheellisiä.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 26.10.10 - klo:22.59
En usko että kovinkaan moni on tullut tuollaista ajatelleeksi, sillä tavallisilta terveiltä ihmisiltä puuttuu se mielisairaus joka tekee ajatuksista tuolla tavalla virheellisiä.

Sä et totakaan edes tajua.

1 Linux
2 GNU
3 Ubuntu

1=käyttis
1+2=käyttis
1+2+3n=käyttis

Onko ristiriitaista? No ei sun mielestä koska sähän et mielestäs ole mielisairas vaan ihan loogista!

Jos 1 on käyttis niin 1+2 on käyttis + GNU ja 1+2+3n = käyttis + GNU + ohjelmat eli ubuntu.

Jos 1=käyttis niin 1+2 ei voi olla käyttis vaan käyttis + GNU ja 1+2+3n ei voi olla käyttis vaan käyttis+GNU+ohjelmat
Jos 1+2=käyttis niin Linux ei voi olla käyttis vaan Linux + GNU on käyttis ja 1+2+3n ei voi olla käyttis vaan GNU/Linux käyttis + ohjelmat.
Jos 1+2+3n=käyttis niin Linux ei voi olla käyttis ja Linux + GNU ei ole käyttis vaan Linux+GNU+ohjelmat on käyttis.

Sun terveen logiikan mukaan siis 1 on sama kuin 1+2 ja se on sama kuin 1+2+3n ja ne on kaikki samaa toistensa kanssa eli Linux on käyttis, GNU/Linux on käyttis ja Ubuntu on käyttis.

Auto on moottori, moottori on auto ja bensiini on moottori. Joo tosi loogista kun ei ole mielisairas kuten sä et ole.

Jos linux on käyttis (kuten se on monoliittinen käyttis) niin GNU/Linux ei voi olla käyttis koska se on käyttis + GNU

Jos GNU/Linux olis käyttis (se on kehitysalusta Linux käyttiksellä) niin linux ei voisi olla käyttis eikä ubuntu voisi olla käyttis.

Jos ubuntu olis käyttis (se on ohjelmistojärjestelmä) niin linux ei voisi olla käyttis eikä GNU/Linux ei voisi olla käyttis vaan vasta ubuntu olisi käyttis.

Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 27.10.10 - klo:10.32
1 Automaattivaihteisto
2 Saab
3 BMW

2=auto
3=auto
2+1=auto
3+1=auto
3+2=auto
3+2+1=auto
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 27.10.10 - klo:10.52
1 Automaattivaihteisto
2 Saab
3 BMW
...
3+2+1=auto
Eiköhän tuo ole pikemminkin kaksi autoa (yhdellä automaattivaihteistolla)?
Mielestäsi ubuntu sisältää kaksi käyttöjärjestelmää? (Gnu/Linux OS ja Ubuntu OS?)

Jälleen kaipaisin hieman perusteluja tälle tulkinnalle. (Ja mielellään jotain muuta kuin iänikuisia autovertauksia).

Muoks: Jos välttämättä haluat autovertailuja käyttää, niin auto != käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä on ohjelmisto, joka suorittaa käyttöjärjestelmän toimintoja, käyttöjärjestelmä ei ole "kokonainen auto, jolla käyttäjä voi ajaa Lahteen kuunnellen radiosta suomipoppia". Tällainen "kokonainen auto" on ohjelmistojärjestelmän vertauskuva.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 27.10.10 - klo:12.49
1 Automaattivaihteisto
2 Saab
3 BMW

2=auto
3=auto
2+1=auto
3+1=auto
3+2=auto
3+2+1=auto

Joo sulla ei logiikka toimi yhtään.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 27.10.10 - klo:12.52
Muoks: Jos välttämättä haluat autovertailuja käyttää, niin auto != käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä on ohjelmisto, joka suorittaa käyttöjärjestelmän toimintoja, käyttöjärjestelmä ei ole "kokonainen auto, jolla käyttäjä voi ajaa Lahteen kuunnellen radiosta suomipoppia". Tällainen "kokonainen auto" on ohjelmistojärjestelmän vertauskuva.

Käyttöjärjestelmä olisi siis auton moottori. Miten se moottori sitten rakentuu olisikin kyse onko se diesel vai bensiini eli olisko se monoliittinen vai mikrokernelillä.

Linux on avoin käyttis koska sä saat nähdä sen lähdekoodin samalla tavalla kuin sä saat nähdä auton moottorin katsomalla konepellin alle ja sä saat viritellä sitä käyttistä.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Fri13 - 27.10.10 - klo:12.54
1 Automaattivaihteisto
2 Saab
3 BMW
...
3+2+1=auto
Eiköhän tuo ole pikemminkin kaksi autoa (yhdellä automaattivaihteistolla)?
Mielestäsi ubuntu sisältää kaksi käyttöjärjestelmää? (Gnu/Linux OS ja Ubuntu OS?)


Tommin mielestä se on ihan loogista että tuossa 3+2+1 eli vaihteisto+saab+BMW = yksi auto eikä kaksi autoa ja yksi vaihteisto.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 27.10.10 - klo:18.46
1 Automaattivaihteisto
2 Saab
3 BMW
...
3+2+1=auto
Eiköhän tuo ole pikemminkin kaksi autoa (yhdellä automaattivaihteistolla)?

http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/saab-saa-bmwn-moottorin-v-2012
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 27.10.10 - klo:19.21
1 Automaattivaihteisto
2 Saab
3 BMW
...
3+2+1=auto
Eiköhän tuo ole pikemminkin kaksi autoa (yhdellä automaattivaihteistolla)?

http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/saab-saa-bmwn-moottorin-v-2012
Oikein linkinkin laitoit. Onko sitten bmw:n moottori ja automaattivaihteisto sitten myös auto, jos "1+3=auto".

(Ja mielellään jotain muuta kuin iänikuisia autovertauksia).
Ja ihan oikeasti, vertaukset on kyllä hauskoja, mutta väitteen perusteina yleensä heikkoja:
"Saabissa on BMW:n moottori, joten Ubuntu on käyttöjärjestelmä" on päättelyketjuna yhtä onneton kuin "Saabissa on BMW:n moottori, joten porkkana on kiveä". Olisiko sinulla antaa jotain ihka oikeita perusteluja, eikä vain yhden rivin hauskoja heittoja?

Kerro vaikka mitä mieltä olet tuosta aiemmin ketjussa lainatusta Tanenbaumin tekstistä?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: raips - 08.11.10 - klo:21.19
Jos haluaa olla rehellinen ja kunnioittava koko avoimen lähdekoodin (etenkin Linuxin) yhteisöä kohtaan, niin silloin täytyy pyrkiä siihen että kaikki laiteajurit ja ohjelmistot tehdään Linuxille ja LSB-standardin mukaiseksi.

Miten tehdään laiteajuri LSB-standardin mukaiseksi, ja miten tehdään kaikki ohjelmistot Linuxille?

Laiteajurit tehdään seuraamalla LSB-standardia joka määrittelee mm. Linux-käyttöjärjestelmän versiot ja rajapinnat ja ennen kaikkea paketointitavan miten ohjelmistoja (kuten laiteajureita) jaetaan.

Ja täytyy nyt selventää että "ohjelmistot tehdään linuxille" tarkoittaa siis sitä kun tehdään ohjelmistoja linuxille, että ne oikeasti tehdään LSB-standardin mukaisesti jos ei haluta lähdekoodia avata ja lisenssoida siten että kuka tahansa saa ottaa lähdekoodin (, muokata sitä) ja kääntää siitä omalle Linuxin jakelupaketille paketit ja laittaa jakoon.

Esimerkiksi tämän ketjun alussa oleva ohjelmisto on ns. mahdotonta saada mihinkään muuhun jakelupakettiin saataville kuin Ubuntulle koska a) lähdekoodia ei ole saatavilla b) ohjelmistoa ei ole tehty LSB-standardin mukaisesti.

Tuollaiset ohjelmistot luovat Ubuntua käyttäville käyttäjille ns. DRM:n kaltaisen rajoitteen että käyttäjä ei kykene vaihtamaan vapaasti käyttämäänsä jakelupakettia erilaisista syistä (eettiset, tekniset, taloudelliset jne) koska hänen tarvitsemansa ohjelmistot eivät ole saatavilla. Tämä asettaa etenkin sellaiset jakelupaketit huonompaan asemaan joilla ei ole niin suurta käyttäjämäärää että suljetun lähdekoodin tai epävapaiden ohjelmistojen kehittäjät 
tekisivät ohjelmistonsa saataville niihin sopivasti paketoituna.

Juuri tuollaista "DRM":n estoa vastaan on LSB kehitetty, että ei ole käyttäjälle merkitystä mitä jakelupakettia käyttää kunhan vain vaadittu LSB versio täyttyy.

Jo pelkästään se että ohjelmiston lähdekoodi on GPL alaisena takaa käyttäjälle vapauden ja oikeudet saada ohjelmisto käyttöönsä. Joko ihan suoraan vain kääntämällä ohjelmisto lähdekoodista koneen ymmärtämään binäärimuotoon (ja/tai tekemällä siitä lisäksi vielä helposti asennettavan paketin levitystä varten) tai että hän voi palkata jonkun tekemään sen.

Edes silloin ei ohjelmiston tekijä aseta eri arvoiseen asemaan eri jakelupakettien käyttäjiä teknisellä mahdottomuudella vaan antaa mahdollisuuden jokaiselle sentään saada se ohjelmisto toimimaan.

Lainaus
Nimittäin se on kaikkien Linux käyttäjien oikeuksien riistämistä ja vapauden sortoa.

Ja nämä "Linux käyttäjät" ovat siis niitä ohjelmia jotka tekevät järjestelmäkutsuja?

Mitä sinä nyt oikein höpiset? Linux käyttäjä ei ole mikään ohjelmisto joka suorittaisi järjestelmäkutsun. Kai sinä nyt kykenet erottamaan ihmisen ja tietokoneohjelmiston toisistaan? Uskon että sinulta pääsi nyt sammakko suusta ajatussekoilun vuoksi.... vai uskonko väärin?

Lainaus
Tuli tosta nyt mielee mulla että onko kukaan GNU/linux fani ja ubuntua käyttikseksi kutsuvat tulleet ajatelleeks että jos ubuntu on käyttis niin eihän silloinkaan GNU/linux voi olla yhtää sen enempää käyttis kuin linux?
Tai jos GNU/linux on käyttis niin sitten ubuntu ei voi olla käyttis kuten ei linuxikaan?

En usko että kovinkaan moni on tullut tuollaista ajatelleeksi, sillä tavallisilta terveiltä ihmisiltä puuttuu se mielisairaus joka tekee ajatuksista tuolla tavalla virheellisiä.

Mikä ihmeen mielisairaus on järjellinen logiikka? Minun mielestäni Fri13:n esiin tuoma epälogiikka monien GNU/Linux ja Ubuntu fanien parissa on ihan asiallinen. Kaikki kolme (Linux, GNU/Linux ja Ubuntu) eivät voi olla käyttöjärjestelmiä yhtä aikaa. Ne ovat kaikki toisensa pois sulkevia yhtälössään.
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: henri_aleksi - 08.11.10 - klo:23.20
Canonicalin aikaansaannoksia on kuvake-teema GNOME:lle. Pari teemaa GNOME:lle, libnotify (joka rikkoo käytettävyystutkimuksia ja yhteensopivuuksia muiden tekniikoiden ja sovellusten kanssa) sekä Bazaarin.
Kiitos viesteistäsi, olet selkeästi panostantu asiaan.

Haluaisin kuitenkin tietää miten libnotify rikkoo yhteensopivuuksia muiden tekniikoiden ja sovellusten kanssa? Se tuo uuden api:n joka sallii kehittäjillä mahdollisuuden lähettää notificationseja. Se ei tietenkään automaattisesti ala toimimaan kaikkien sovellusten kanssa, vaan sille pitää luoda tuki. Se puolestaan on ihan normaalia. Ja yhteensopivuuden rikkomisesta vielä, ymmärtääkseni sitä ei ole ollut olemassa vastaavaa linuxille aikaisemmin?

Mitä tulee käytettävyystutkimuksiin, itse ainakin tykkään libnotifystä loppukäyttäjänä mutta mielipiteitä on monia. Muistaakseni mac os x:n vastaava ei eroa paljoa tuosta, ei sillä että se olisi suoraan todiste käytettävyydestä ;)
Otsikko: Vs: Frin pilkun viilaamista
Kirjoitti: raips - 13.11.10 - klo:00.23
Haluaisin kuitenkin tietää miten libnotify rikkoo yhteensopivuuksia muiden tekniikoiden ja sovellusten kanssa? Se tuo uuden api:n joka sallii kehittäjillä mahdollisuuden lähettää notificationseja. Se ei tietenkään automaattisesti ala toimimaan kaikkien sovellusten kanssa, vaan sille pitää luoda tuki. Se puolestaan on ihan normaalia. Ja yhteensopivuuden rikkomisesta vielä, ymmärtääkseni sitä ei ole ollut olemassa vastaavaa linuxille aikaisemmin?

Niin eihän uusien rajapintojen (API/ABI) lisääminen ole (aina) yhteensopivuuksien rikkomista mutta kun ei haluta hyödyntää olemassa olevia ja vielä rikkoa yhteensopivuus niihin siten että käytettävyys kärsii niin se ei ole mikään hyvä asia. Etenkään kun passiivista ilmoitusjärjestelmää ei Canonical halunnut tehdä muun yhteisön kanssa (jälleen kerran) sovussa. Nimittäin Canonicalilla oli (jälleen kerran) oma ajatus miten ilmoitusjärjestelmän kuuluisi toimia ja käyttää (jälleen kerran) ns. määräävää markkina-asemaansa hyödykseen ajaakseen haluamiaan asioita eteenpäin, vaikka ne eivät ole kunnolla toimivia.

Libnotify ei liity mitenkään Linux-käyttöjärjestelmään vaan ainoastaan GNOME-työpöytäympäristöön. Gnomelle on ollut oma ilmoitusjärjestelmä mutta sehän ei ole ollut mitenkään hirveän kaunis (GNOME ei nyt ole muutenkaan koskaan ollut hirvittävän monipuolinen ja siten kauniiksi saatavissa ilman että käyttää kolmannen osapuolen lisäosia kuten Docky, Concky ym) mutta silti rajapinnat oli ja mahdollisti vaikka mitä. Ongelmana oli Canonicalin mielestä tämä toimintojen suoritus sieltä, eli esim jos saat ilmoituksen sähköpostista niin pystyit klikkaamaan sitä ja sait sen sähköpostiviestin esille.

GNOME yhteisö liittyi vuosia sitten Freedesktop.org järjestöön mihin myös KDE liittyi ja he päättivät ottaa yhdessä monia tekniikoita käyttöön KDE SC:stä (silloin kulki KDE nimellä) kuten D-BUS joka on lähes suoraan sellaisenaan (pienin paranteluin) KDE:n kehittämästä DCOP rajapinnasta. Sen avulla eri sovellukset pystyi kommunikoimaan keskenään ja välittämään tietoa (esim ilmoitukset ym suoraan eri ohjelmistoille kuten ilmoitusjärjestelmälle) sekä jopa tarjoamaan käyttäjälle mahdollisuuden hallita kaikkia KDE sovellusohjelmia suoraan komentoriviltä.

Lainaus
Mitä tulee käytettävyystutkimuksiin, itse ainakin tykkään libnotifystä loppukäyttäjänä mutta mielipiteitä on monia. Muistaakseni mac os x:n vastaava ei eroa paljoa tuosta, ei sillä että se olisi suoraan todiste käytettävyydestä ;)

Taidat viitata tuohon kuuluisaan haluttuun Mac OS X:lle tarkoitettuun ilmoitusjärjestelmään "Growl"
http://growl.info/about.php

Sitä nimittäin Canonicalin passiivinen ilmoitusjärjestelmä yrittää jäljitellä koska Canonical haluaa Mac OS X:n kaltaisuutta GNOME:lla Ubuntulle.

Ja onhan se nyt sellaista kivaa ajatella että saat nätin ilmoituksen, mutta sehän siinä juuri on ongelma.
Tehdään vaikka nyt mielikuvituksellinen tilanne että kirjoitat raporttia tietokoneella ja sinulla on pari tiedostomanageria auki missä on kuvat ja muut asiaan liittyvät tiedostot ja sitten pari asiakirja-ikkunaa ja esim kalvoesitys-ikkunakin auki.

Sitten saat ilmoituksen oikeaan yläkulmaan että olet saanut postia. Katsot ilmoitusta ja ajattelet "hei, kaveri pisti oman työnsä meilissä, mitäköhän se siinä sanoo" (esim ryhmätyö).
Aivan vaistomaista on että käyttäjä yrittää saada ilmoituksen kautta viestiä auki. Siitä ilmoitettiin ja se on luonnollinen tapa saada myös auki. Mutta sen sijaan että klikkaamalla sitä ilmoitusta saisit sähköpostin eteesi, se muuttuu läpinäkyväksi etkä voi tehdä mitään. (se muuttuu läpinäkyväksi jotta voit esim sulkea ikkunan sen takana).

Sen sijaan joudut menemään käynnistämään sähköpostiohjelman tai vaihtamaan siihen ja klikkaamaan sähköpostin sieltä auki.

Canonical väitteli käytettävyystutkijoita vastaan tästä, väittäen että se ei häiritse käyttäjää jos ilmoituksessa ei ole toimintoja mutta mukamas se häiritsee käyttäjän sen hetkistä työtä jos ilmoituksessa on toimintoja joita klikkaamalla käyttäjä voi saada esim kyseisen sähköpostin auki.

KDE:hen kuuluvat käytettävyystutkijat taas vielä suorittivat tästä aiheesta omat testit ja raportit. Niissä todettiin myös että käyttäjät odottavat että kun tulee ilmoitus niin sen kautta voi myös tehdä niille jotakin jos haluaa. Mutta ne myös odottavat että niitä ei ole pakko tehdä saadakseen sen ilmoituksen piiloon (esim 5 sekunnin ajastin että se katoaa tai klikkaa ihan minne muualle kuin toiminto-nappia jolloin se katoaa, joka on luonnollinen asia).

Käyttäjät ovat pitäneet paljon enemmän siitä että kun tulee ilmoitus sähköpostista kesken raportin lukemista, he voivat itse päättää lukevatko viestin nyt vai ei. Ja klikkaamalla ilmoitusta he saavat kyseisen sähköpostin auki. Tai jos on ilmoitus vaikka IRC tai pikaviestistä niin he saavat sen kautta kyseisen viestin tai kanavan auki ilman että joutuvat vaihtamaan itse ohjelmaa, etsimään sopivan kanavan/viestin tai jopa etsimään virtuaalityöpöydän missä ne ovat.

Canonicalin tekemä libnotify muistuttaa loogisuudeltaan toimintoa kuin kännykkä toimisi siten, että kun joku soittaa sinulle, saat ruudulle nimen ja numeron kuka soittaa, äänimerkki ja värinä hälyyttää. Mutta et voi vain painaa "vastaa" tai "hiljennä" tai "sulje" nappia. Vaan sinun täytyisi mennä osoitekirjaan, etsiä kyseinen henkilö ja valita sen kohdalta että vastaatko puheluun vai mitä teet.

Tai että kun saat tekstiviestin, niin sinulle ei tarjota mitään mahdollisuutta lukea viestiä suoraan ja sitten helposti vastata siihen. vaan joutuisit menemään tekstiviesti-valikkoon -> Saapuneet ja valita uusin ja lukea sieltä.

Siinä ei vain ole mitään järkeä että käyttäjälle ilmoitetaan toiminnosta joka mahdollisesti kaipaa toimia ja käyttäjä ei voi sitä suorittaa.
Canonicalin eräässä perustelussa läpiklikkauksesta (voit sulkea ikkunat ym takaa) oli että se on niin helppoa kun sitä tarvii. Mutta käytettävyystutkimuksissa todettiin että käyttäjät ymmärtävät että kun klikkaamalla ilmoitusta sen saa pois, he eivät kokeneet mitään ongelmaa sulkea tai hallita ikkunoita vaikka ilmoitus tuli juuri sillä hetkellä.
Puhumattakaan mm. Canonicalin ideasta että ilmoituksia ei ryhmitellä, eli jos tulee useampi ilmoitus peräkkäin, käyttäjä näkee vain uusimman. Jätä suuri määrä tiedostoja kopiotumaan ja mene pois hetkeksi, kun palaat takaisin niin et näe enää ilmoitusta että onnistuiko tiedostot vai ei kun ajastin on joko mennyt tai sitten jokin toinen ilmoitus on korvannut ilmoituksen kopioinnin edistymisestä.

Ja Canonicalin moni perustelu katosi myöhemmin kun vaihtoivat ikkunatoimintojen napit vasempaan reunaan (a la Mac OS X) missä ei ilmoitusjärjestelmää ole.

Mutta nyt tietenkin tällä hetkellä jokaiselle ohjelmalle joudutaan tekemään erikseen tuki tuohon Canonicalin ratkaisuun, aivan kuten Mac OS X:ssä joudutaan tekemään Growl:lle erikseen asetukset.
 
Tässä on esimerkki GNOME:n ilmoitusjärjestelmästä 2006. Sehän on vanhempi kuin mitä Canonical on mutta tässä siitä tehtiin nätimpi.
http://www.galago-project.org/images/screenshots/notification-daemon/0.3.4-standard-newstyle-1.png
Tuolloin ongelmana oli että alunperin se oli tarkoitettu viestintäohjelmiin (pikaviestin, sähköposti ym) ja se tulikin laajemmalti käyttöön myöhemmin. Oli riippumaton työpöydästä (mm. Mandriva käytti sitä myös KDE SC:n puolella) ja oli monella tapaa loistava.

Se mikä kaikissa ilmoitusjärjestelmissä on ongelmana, on saada käyttäjälle tiedotettua tärkeistä asioista, mutta olla kertomatta asioista jotka eivät merkitse juuri sillä hetkellä. Miten tietokone tietää että käyttäjälle täytyy ilmoittaa sähköpostista A mutta ei sähköpostista B? Tai koska että käyttäjän täytyy tietää nyt että tallennustila on loppumassa?

Ja sen ratkomiseen tarvitaan sitten Nepomuk kaltaisia semanttisia tekniikoita missä voidaan seurata käyttäjän tekemisiä ja havaita koska ja minä hetkenä on sopivaa käyttäjää häiritä ja millä tavoin. (esim elokuvan katsomisen aikana mitään muita ilmoituksia ei näytetä kuin hyvin kriittisiä, kuten kannettavan akku loppumassa parin minuutin päästä tai käyttäjä sai sähköpostin mihin täytyy vastata välittömästi).

Asiat voidaan tehdä niin yksinkertaisesti että ne eivät ole järin hyödyllisiä tai ollenkaan niin hyödyllisiä mitä ne voisivat olla. Mutta ne voivat olla nättejä ratkaisuja jotka toimii vähän sinne päin. Ja sehän on kysymys että kuka tarvitsee ns. älykkään ja asiat tuntevan palvelijan ja kuka taas papukaijan joka rääkyy jokaisesta asiasta kuin olisi tulipalo.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: henri_aleksi - 13.11.10 - klo:21.03
Joo no tuntematta oikeasti missä tilanteessa canonical päätti tehdä uuden notifications-kirjaston (kerran sellainen näköjään oli olemassa on asian arvioiminen vaikeata. Ehkä kyseinen kirjasto ei toiminut ollut riittävän helppokäyttöinen/sallinut sellaisen graaffisen käyttöliittymän luontia kuin mitä canonical olisi halunnut. Jolloin oli ehkä parempi että he tekivät uuden uuden kuin tekisivät forkin tuosta ja rikkoisivat yhteensopivuuden vanhan kanssa.

Mitä tulee noista käytettävyysseikoista, luettuani kommenttisi olen samaa mieltä.
Tosin en kaipaa mitään filtteriä "hei katsot leffaa, sua ei varmaankaan kiinnosta tämä sähköpostiviesti", vaikka oikeasti olen saattanut pistää leffan pyörimään vain koska odotellessa k.o. viestiä sillä hetkellä ei ollut tärkeämpää tekemistä. Noita on vaikea saada luotettavasti toimimaan ja ainakin itse koen kykeneväni ignoraseen turhat notifikaatit.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 14.11.10 - klo:13.04
Jos haluaa olla rehellinen ja kunnioittava koko avoimen lähdekoodin (etenkin Linuxin) yhteisöä kohtaan, niin silloin täytyy pyrkiä siihen että kaikki laiteajurit ja ohjelmistot tehdään Linuxille ja LSB-standardin mukaiseksi.

Miten tehdään laiteajuri LSB-standardin mukaiseksi, ja miten tehdään kaikki ohjelmistot Linuxille?

Laiteajurit tehdään seuraamalla LSB-standardia joka määrittelee mm. Linux-käyttöjärjestelmän versiot ja rajapinnat ja ennen kaikkea paketointitavan miten ohjelmistoja (kuten laiteajureita) jaetaan.

Ja täytyy nyt selventää että "ohjelmistot tehdään linuxille" tarkoittaa siis sitä kun tehdään ohjelmistoja linuxille, että ne oikeasti tehdään LSB-standardin mukaisesti jos ei haluta lähdekoodia avata ja lisenssoida siten että kuka tahansa saa ottaa lähdekoodin (, muokata sitä) ja kääntää siitä omalle Linuxin jakelupaketille paketit ja laittaa jakoon.

Elikkä siis ohjelmistoja ei tehdä linuxille (sille ytimelle), vaan ne tehdään jollekin sovellusten ja kirjastojen ja rajapintojen yhdistelmälle. Ja ajureita puolestaan ei tehdä tällaiselle yhdistelmälle, vaan ne tehdään pelkästään ytimelle.

Esimerkiksi tämän ketjun alussa oleva ohjelmisto on ns. mahdotonta saada mihinkään muuhun jakelupakettiin saataville kuin Ubuntulle koska a) lähdekoodia ei ole saatavilla b) ohjelmistoa ei ole tehty LSB-standardin mukaisesti.

Tuollaiset ohjelmistot luovat Ubuntua käyttäville käyttäjille ns. DRM:n kaltaisen rajoitteen että käyttäjä ei kykene vaihtamaan vapaasti käyttämäänsä jakelupakettia ...

Juuri tuollaista "DRM":n estoa vastaan on LSB kehitetty, että ei ole käyttäjälle merkitystä mitä jakelupakettia käyttää kunhan vain vaadittu LSB versio täyttyy.

Itseasiassa LSB on kehitetty siksi että ohjelmiston tekijälle olisi helppoa tehdä ohjelmisto joka toimii mahdollisimman monessa paikassa. Jos käyttäjien etu olisi kyseessä niin silloin ohjelmiston lähdekoodi olisi avattu. Itseasiassa LSB nimenomaan mahdollistaa DRM:n kaltaisten rajoitteiden toimimisen.

Ja jos kerran LSB on nimenomaan kehitetty helpottamaan ohjelmiston jakelijan työtä, niin miksi kukaan rupeaisi erikseen väkertämään vaikeamman kautta jotain erillistä Ubuntu-versiota? Ainoa järjellinen vastaus tähän tuntuu olevan että ohjelman muokkaaminen Ubuntulle on kuitenkin ollut se helpoin reitti. Ehkä Ubuntusta on löytynyt jotain uudempaa toiminnallisuutta joka ei ole LSB:n mukaista, tai ehkä Ubuntulle paketointi on ollut helpompaa tai paremmin dokumentoitua, tai ehkä Ubuntulla on ollut helpompi testata, kun on ollut valmis jakelu jonka voi asentaa. Ehkä kaikki nämä yhdessä, yhdistettynä käyttäjäkunnan kokoon ja koostumukseen?

Mikä muuten on se tämä ketjun alussa oleva ohjelma, itse en löytänyt viittausta mihinkään tiettyyn ohjelmaan?

Lainaus
Nimittäin se on kaikkien Linux käyttäjien oikeuksien riistämistä ja vapauden sortoa.

Ja nämä "Linux käyttäjät" ovat siis niitä ohjelmia jotka tekevät järjestelmäkutsuja?

Mitä sinä nyt oikein höpiset? Linux käyttäjä ei ole mikään ohjelmisto joka suorittaisi järjestelmäkutsun. Kai sinä nyt kykenet erottamaan ihmisen ja tietokoneohjelmiston toisistaan? Uskon että sinulta pääsi nyt sammakko suusta ajatussekoilun vuoksi.... vai uskonko väärin?

Eli kun minä nyt käytän GNOME-työpöytää, Firefox-selainta, Nautilus-tiedostoselainta, tai ylipäätään Ubuntua, niin minä olenkin "Linux käyttäjä"? Eikö Linux ollutkaan se palikka joka kommunikoi laitteiston kanssa, ja jota käytetään järjestelmäkutsujen välityksellä? Harvemmin sitä tulee suoraan tehtyä järjestelmäkutsuja, en edes tiedä onko mahdollista (vai meneekö muuten PS2-portista näppäimistön näppäilyt suoraan kernelille?)?

Kaikki kolme (Linux, GNU/Linux ja Ubuntu) eivät voi olla käyttöjärjestelmiä yhtä aikaa. Ne ovat kaikki toisensa pois sulkevia yhtälössään. 

Mutta se on nimenomaan Linux mikä ei voi olla käyttöjärjestelmä jos GNU/Linux ja Ubuntu ovat käyttöjärjestelmiä.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: kuutio - 17.11.10 - klo:13.48
Eli kun minä nyt käytän GNOME-työpöytää, Firefox-selainta, Nautilus-tiedostoselainta, tai ylipäätään Ubuntua, niin minä olenkin "Linux käyttäjä"? Eikö Linux ollutkaan se palikka joka kommunikoi laitteiston kanssa, ja jota käytetään järjestelmäkutsujen välityksellä? Harvemmin sitä tulee suoraan tehtyä järjestelmäkutsuja, en edes tiedä onko mahdollista (vai meneekö muuten PS2-portista näppäimistön näppäilyt suoraan kernelille?)?
Nyt taitaa mennä vähän yleiskielen ilmaisut ja tekniset termit samaan koppaan. Yleiskielessä voidaan hyvin puhua "linux käyttäjästä", vaikka linuxin ja käyttäjän välissä olisi ohjelmistokerroksia tai vaikka näppäimistö. Aivan samaan tapaan voi yleiskielessä sanoa käyttävänsä intelin prosessoria tai nvidian näytönohjainta, vaikkei fyysisesti lukisikaan prosessorikantaa sormenpäillään.

Tällä yleiskielen "käyttämisellä" ei kuitenkaan ole mitään tekemistä käyttöjärjestelmän teknisen määritelmän kanssa.

Lainaus
Mutta se on nimenomaan Linux mikä ei voi olla käyttöjärjestelmä jos GNU/Linux ja Ubuntu ovat käyttöjärjestelmiä.
Millä perusteella Linux olisi jotenkin eri asemassa? GNU/Linux ja Ubuntu eivät myöskään voi olla yhtä aikaa käyttöjärjestelmiä täysin poissulkevassa yhtälössä.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 17.11.10 - klo:21.26
Nyt taitaa mennä vähän yleiskielen ilmaisut ja tekniset termit samaan koppaan.

Niinpä. Nimimerkki raips aloitti torumalla muita siitä että termit menevät sekaisin, ja että sanat voivat tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita, ja että kun on tekniikasta kyse niin tekniikka määrittelee tarkasti mitä sanat tarkoittavat. Tämä aate jaksoi näköjään keskustelun kuudennelle sivulle saakka.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: raips - 18.11.10 - klo:13.09
Niinpä. Nimimerkki raips aloitti torumalla muita siitä että termit menevät sekaisin, ja että sanat voivat tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita, ja että kun on tekniikasta kyse niin tekniikka määrittelee tarkasti mitä sanat tarkoittavat. Tämä aate jaksoi näköjään keskustelun kuudennelle sivulle saakka.

Viitsisitkö kertoa missä kohtaa minä tuollaista teen? Missä kohtaa minä väitän mm. että Linux on käyttöjärjestelmä tilanteessa A ja sitten se on mikrokerneli tilanteessa B?

Sinä nyt yrität väittää että tekniikan toiminta muuttuu silloin kun tietokonetta käyttää a) tavallinen ihminen b) käyttöjärjestelmä-ohjelmoija c) Canonical markkinoi Ubuntua.

Miten voi olla niin vaikeaa käsittää että Linuxin, GNU/Linuxin ja Ubuntun kutsuminen käyttöjärjestelmäksi eri tilanteissa ovat itsensä pois sulkevia lausekkeita?

Linux on käyttöjärjestelmä = GNU/Linux ei voi olla käyttöjärjestelmä
Linux on käyttöjärjestelmä = Ubuntu ei voi olla käyttöjärjestelmä
GNU/Linux on käyttöjärjestelmä = Linux ei voi olla käyttöjärjestelmä
GNU/Linux on käyttöjärjestelmä = Ubuntu ei voi olla käyttöjärjestelmä
Ubuntu on käyttöjärjestelmä = Linux ei voi olla käyttöjärjestelmä
Ubuntu on käyttöjärjestelmä = GNU/Linux ei voi olla käyttöjärjestelmä

GNU/Linux ja Ubuntu eivät voi olla yhtä aikaa käyttöjärjestelmiä
Linux ja GNU/Linux eivät voi olla yhtä aikaa käyttöjärjestelmiä
Linux ja Ubuntu eivät voi olla yhtä aikaa käyttöjärjestelmiä

Nyt sinä haluat sanoa että Linux muuttuu monoliittisesta kernelistä Ubuntussa tai GNU/Linuxissa tekniikaltaan mikrokerneliksi. Että Linuxin rakenne ja toiminnallisuus vaihtuu lennossa, ihan vain sillä että Linuxsta joko puhuu joku Pekka Peruskäyttäjä Ubuntu foorumilla tai että Linuxista puhuu professori käyttöjärjestelmäkursseilla.

Koska uskon että sinä et edes tuota ymmärrä miten ristiriitaisia väitteitä esität, niin tehdään nyt auto analogia kun tässä ketjussa jo muutenkin esitetty:

Linux = Moottori
GNU/Linux Moottori + renkaat
Ubuntu = Henkilöauto

Millä tavoin ja missä tilanteissa GNU/Linux tai Ubuntu muuttuu tekniikaltaan moottoriksi?
a) Silloin kun autosta puhuu Pekka Peruskäyttäjä?
b) Silloin kun autosta puhuu automekaanikko?
c) Silloin kun autosta puhuu GNU fani?
d) Silloin kun Canonical markkinoi Ubuntua?

Nyt sinä väität että tekninen termi joka on annetulle tekniikalle, joka perustuu siihen että miten tekniikka toimii, saa muuttua virallisesti sitä mukaan että kuka asiasta puhuu, vaikka tekniikka ei muutu millään tavoin!

Linux ei muutu mikrokerneliksi silloin kun Canonical kirjoittaa tiedotetta myydäkseen palvelujaan ja mainostaakseen.
Linux ei muutu mikrokerneliksi silloin kun sitä käytetään operoimaan GNU-projektin kehitystyökaluja
Linux ei muutu mikrokerneliksi silloin kun se operoi mitä tahansa muita ohjelmistoja ja laitteistoa.

Ubuntua ei voi ikinä kutsua käyttöjärjestelmäksi, ei millään tavoin paitsi jos ei halua olla hyvin epätarkka ja luoda vääriä mielikuvia.
GNU/Linuxia ei voi myöskään kutsua käyttöjärjestelmäksi, millään tavoin.
Linuxia voi kutsua joko monoliittiseksi kerneliksi tai käyttöjärjestelmäksi mutta ei koskaan käyttöjärjestelmän osaksi.

Nyt miten Canonical mainostaa Ubuntua on kuin tämä:


Lainaus
(http://static.howstuffworks.com/gif/vehicle-pictures/2000/volvo/s70-v70/98904081990118-480.jpg)

Tässä uudessa S70 moottorissa on aivan ällistyttävän loistava pito maantiehen, käyttäminen on mukavaa viimeistellyn nahkaverhoilun vuoksi ja lapsiperheiden pitkätkin matkat sujuvat leppoisasti niskatukiin asennetuilla DVD-soittimilla. Moottori on niin tilava (450l) että ongelmia ei tuota vaikka mukana olisi koko perheen matkalaukut ja lemmikkieläimetkin mahtuvat helposti mukaan!
Uuden S70 hybridi-moottorin avulla ajaminen ei ole koskaan ollut näin turvallista. Vakiovarusteisiin kuuluu TS-Airbag jotka suojelevat kuudesta suunnasta tulevia törmäyksiä vastaan. Moottorissa on jopa ainutlaatuinen toiminto jonka avulla jalankulkijoillekkin on varustettu oma AirBag. Peruuttaminen on tehty helpoksi uuden peruutustutka-lisätoiminnon avulla jolloin moottorin hallinta on entistäkin helpompaa!

(http://www.digi-go.biz/wze1aaa/dsc_0009.jpg)
Entistä tarkempien ja nopeammin reagoivien moottorin sytystulppien ansiosta tiellä liikkuminen ei ole koskaan ollut niin turvallista. Vakiona mukana tulevat vakionopeussäädin ja voimakkaat jarrulevyt yhdistettynä uudistettuun ABS-teknikkaan tekee moottorin hallinnasta todella helppoa ja turvallista vaikka liukkaalla soratiellä!

Kerro kuinka järkevältä tuo kuulostaisi:

a) Sellaisen henkilön mielestä joka ei tiedä autoista yhtään mitään
b) Sellaisen joka vain ajaa autoa mutta ei tiedä edes miltä konepellin alta näyttää
c) Automekaanikon
d) Insinöörin joka suunnittelee polttomoottoreita

Onko sinusta oikeutettua tai edes järkevää myydä Volvo S70 henkilöautoa tuolla tavalla eri ihmisille?

Ymmärrätkö että autojen kanssa on aina sellainen mukava pieni eroavaisuus että ne ovat fyysisiä teknisiä koneita. Kuka tahansa voi avata konepellin ja seurata johtoja, mekaanisia vipuja ja osia että miten ne toimii. Jopa sellaiset henkilöt jotka eivät edes ole koskaan vaihtaneet renkaita tai tiedä että miten lisätään ikkunanpesuainetta pissapoikaan oppivat kertaheitolla asiat. Jopa nekin ihmiset jotka eivät edes osaa tankata (kyllä, niitäkin löytyy hyvin paljon!) voidaan opettaa että miten homma toimii kun näytetään asiat.

Mutta tietokone-ohjelmistoissa tilanne on täysin erilainen. Ihmiset eivät näe sitä ohjelmistotekniikkaa miten ne toimii keskenään. Ihmiset eivät voi seurata jotain kaapelia tai vipua ja todeta "hei, tämä yhdistyy tähän mutta se ei olekkaan osa sitä".
Ihmiset uskovat siihen mitä he näkevät. Ja tietokoneen ruudulla näytetään grafiikkkaa joka on ihmisille täysin epäselvää miten ne toimii.

Graafisissa käyttöliittymissä yritetään jäljitellä fyysisiä käyttöliittymiä. Nappien muotoja, nappien painalluksia, erilaisia reunoja, värejä, muotoja jne.

Tavallisille käyttäjille se on täysin magiaa että kun ihminen liikuttaa tietokoneen hiirtä, ruudulla kursori liikkuu. kun käyttäjä painaa hiiren nappia ruudulla olevan napin päällä, se nappi painuu ruudulla kuin käyttäjä klikkaisi sitä. Heille on täysin epäselvää että mitä kaikkea tietokoneessa tapahtuu noin yksinkertaisessa asiassa. Miten monia erilaisia matemaattisia laskuja joudutaan suorittamaan pelkästään noin yksinkertaisen asian tekemisessä.

Tavallisille ihmisille tietokone on mustalaatikko jonka toimintaa ei tunneta. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tietokotekniikan alalle tuleville opiskelijoille monille on ensimmäistä kertaa näytetty peruskursseilla että mistä tietokoneen keskusyksikkö koostaa. CPU, RAM, Kiintolevy, Northbrigde, Southbridge, PCI-E, 8P-liitännät, ATA-liitännät, BIOS, Siili, Tuuletin, Emolevy.... Kaikki on ihan uutta ja outoa. eikä monilla ole edes arvauksia että mitä kaikkea nuo tekevät.

Millä oikeudella tai logiikalla saisi vaikkapa sotkea CPU:n (A) olevan osa emolevyä (B)? Eli A+B=B?
Harrastelijat ja tietotekniikkaa paremmin tuntevat nyt nopeasti osaavat kertoa että A ei ole osa B:tä. Mutta tavallisille ihmisille (>80% maailman ihmisistä) voitaisiin aivan hyvin selittää markkinoinnissa että A on osa B:tä.

Aivan samoin voidaan markkinoinnissa selittää että Ubuntu on käyttöjärjestelmä tai että GNU/Linux on käyttöjärjestelmä, niille jotka eivät edes ole koskaan kuulleetkaan käyttöjärjestelmien arkkitehtuureista ja historiasta.

Kukaan meistä ei voi ottaa käyttöjärjestelmää esille ja näyttää toiselle "tässä se on", kuten me voimme tehdä vaikka CPU:lla, kiintolevyllä tai vaikka auton polttomoottorilla.

Käyttöjärjestelmän toiminta voidaan vain selittää, se voidaan esittää kaavioilla, ohjelmakoodilla tekstieditorissa tai vaikka tiedostona tiedostomanagerissa tai komentorivillä olevana tiedoston nimenä. Sitä ei voida säätää kuin jotain uunin lämpötilaa kytkintä vääntämällä. Emme voi ottaa ruuvimeisseliä käteen ja kiristellä tai muuten viritellä sitä. Emme voi ottaa tiedostomanageria ja kopioida paria tiedostoa johonkin hakemistoon että voisimme muuttaa sen toimintaa.

Sen vuoksi komentorivin käyttöä myös kutsutaan loitsimiseksi kun outoja sanoja kirjoitetaan ("puhutaan") ja saadaan ihmeellisiä asioita aikaiseksi.

Ohjelmointi on tavallisten käyttäjien parissa paljon maagisempaa kuin jonkin ulkomaalaisen kielen kirjoittaminen. Mystisiä numeroita ja fraaseja heitellään vain oudolla tavalla järjestettynä ja sitten tehdään pari "loitsua" ja ruudulle saadaan kaikkea kivaa tai tietokone osaa esittää kysymyksiä ja jäsennellä annettuja vastauksia.

Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 18.11.10 - klo:15.28
Niinpä. Nimimerkki raips aloitti torumalla muita siitä että termit menevät sekaisin, ja että sanat voivat tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita, ja että kun on tekniikasta kyse niin tekniikka määrittelee tarkasti mitä sanat tarkoittavat. Tämä aate jaksoi näköjään keskustelun kuudennelle sivulle saakka.

Viitsisitkö kertoa missä kohtaa minä tuollaista teen? Missä kohtaa minä väitän mm. että Linux on käyttöjärjestelmä tilanteessa A ja sitten se on mikrokerneli tilanteessa B?

Sinähän esitit että kaikki ohjelmistot täytyy laatia tietyille kirjastojen versioille, tietyllä hakemistorakenteella, tietylle ikkunointimanagerin versiolle, ja pakata tietyn paketinhallintajärjestelmän ymmärtämään muotoon. Tähän lisäsit että kaikki muu on "Linux käyttäjien sortamista":

Jos haluaa olla rehellinen ja kunnioittava koko avoimen lähdekoodin (etenkin Linuxin) yhteisöä kohtaan, niin silloin täytyy pyrkiä siihen että kaikki laiteajurit ja ohjelmistot tehdään Linuxille ja LSB-standardin mukaiseksi. Ubuntulle ei pidä tehdä yhtään mitään, eikä asia muutu vaikka olisi jokin toinen jakelupaketti kyseessä. Nimittäin se on kaikkien Linux käyttäjien oikeuksien riistämistä ja vapauden sortoa.

Onko siis Linux Volvo, ja "Linux käyttäjä" Volvon kuljettaja? Jos on, niin mitä ovat silloin ikkunointimanageri, shell ja paketinhallinta, ym.?
Vai onko Linux moottori? Jos on, niin mikä silloin on "Linux käyttäjä"?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: raips - 20.11.10 - klo:21.29
Viitsisitkö kertoa missä kohtaa minä tuollaista teen? Missä kohtaa minä väitän mm. että Linux on käyttöjärjestelmä tilanteessa A ja sitten se on mikrokerneli tilanteessa B?

Sinähän esitit että kaikki ohjelmistot täytyy laatia tietyille kirjastojen versioille, tietyllä hakemistorakenteella, tietylle ikkunointimanagerin versiolle, ja pakata tietyn paketinhallintajärjestelmän ymmärtämään muotoon. Tähän lisäsit että kaikki muu on "Linux käyttäjien sortamista":

Kerrotko miten vastasit tuolla yllä olevaan kysymykseen että miten tekninen määritelmä muuttuu eri tilanteessa?
Ja älä viitsi vääristellä sanomisia joita olen vieläpä tarkentanut myöhemmin.

Lainaus
Onko siis Linux Volvo, ja "Linux käyttäjä" Volvon kuljettaja? Jos on, niin mitä ovat silloin ikkunointimanageri, shell ja paketinhallinta, ym.?
Vai onko Linux moottori? Jos on, niin mikä silloin on "Linux käyttäjä"?

Onko analogiat noin hirveän vaikeita? Lue uudelleen ja yritä ymmärtää lukemaasi.
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 21.11.10 - klo:20.37
Kerrotko miten vastasit tuolla yllä olevaan kysymykseen että miten tekninen määritelmä muuttuu eri tilanteessa?
Ja älä viitsi vääristellä sanomisia joita olen vieläpä tarkentanut myöhemmin.

Tarkoitatko tuolla tarkennuksella kenties tätä:

Ja täytyy nyt selventää että "ohjelmistot tehdään linuxille" tarkoittaa siis sitä kun tehdään ohjelmistoja linuxille, että ne oikeasti tehdään LSB-standardin mukaisesti jos ei haluta lähdekoodia avata ja lisenssoida siten että kuka tahansa saa ottaa lähdekoodin ...

Eli kun sinä sanot "ohjelmistot tehdään linuxille", niin ilmeisestikin se mitä tarkoitat on: ohjelmistot tehdään tietyille kirjastojen versioille, tietyllä hakemistorakenteella, tietylle ikkunointimanagerin versiolle, ja pakataan tietyn paketinhallintajärjestelmän ymmärtämään muotoon. Se mikä tässä tuntuu oudolta on juurikin se että "linux" sinun sanomanasi tarkoittaa jotain ihan muuta kuin mitä se tiukan teknisesti määriteltynä tarkoittaisi. Onko tässä kyseessä kenties se miten tekninen määritelmä muuttuu eri tilanteissa?
Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: raips - 26.11.10 - klo:22.02
Eli kun sinä sanot "ohjelmistot tehdään linuxille", niin ilmeisestikin se mitä tarkoitat on: ohjelmistot tehdään tietyille kirjastojen versioille, tietyllä hakemistorakenteella, tietylle ikkunointimanagerin versiolle, ja pakataan tietyn paketinhallintajärjestelmän ymmärtämään muotoon. Se mikä tässä tuntuu oudolta on juurikin se että "linux" sinun sanomanasi tarkoittaa jotain ihan muuta kuin mitä se tiukan teknisesti määriteltynä tarkoittaisi. Onko tässä kyseessä kenties se miten tekninen määritelmä muuttuu eri tilanteissa?

Yrität joko tahaltesi vääristellä mitä puhutaan tai sitten et ole lukenut yhtään mitään koko ketjusta.

Linux kernel on monoliittinen käyttöjärjestelmä. Ubuntu tai GNU/Linux eivät ole käyttöjärjestelmiä. Linux ei tarkoita mitään muuta kuin käyttöjärjestelmää. Se ei tarkoita ikkunointiympäristöä, kirjastoja, kääntäjää, komentotulkkia tai mitään muuta kuin ainoastaan kernel.org sivustolta saatavaa käyttöjärjestelmää joka on arkkitehtuuriltaan monoliittinen.

Kaikki ohjelmat* tarvitsevat vähintään käyttöjärjestelmän toimiakseen. Ohjelmilla on riippuvuuksia useimmiten riippuvuuksia käyttöjärjestelmän lisäksi muihin ohjelmistoihin (sovelluksia ja kirjastoja jne). Mitä korkeammalle tasolle mennään ohjelmistojärjestelmän kerroksessa, sitä enemmän riippuvuuksia muodostuu ohjelmistoille.

Käyttöjärjestelmä on tärkein ohjelmisto tietokoneessa. Se on se joka määrää millaisia laitteita voidaan käyttää ja millaisia ohjelmistoja voidaan käyttää.

Ubuntu käyttäjät ovat ensisijaisesti Linux käyttöjärjestelmän käyttäjiä. Heidän käytettävissä olevat laitteet ja ohjelmistot määräytyvät siitä että ne ovat saatavilla Linux käyttöjärjestelmälle.

Jos suljetun lähdekoodin ohjelmisto tehdään Linux käyttöjärjestelmälle, se täytyy ehdottomasti tehdä LSB standardin mukaisesti että se toimii mahdollisimman laajassa määrässä eri jakelupaketteja. Lähdekoodin avoimuus mahdollistaa että rajoituksia ei synny kun koodia voidaan muokata saadakseen ohjelmisto toimiaan eri jakeluissa. Parasta olisi silloinkin tehdä ohjelmisto LSB standardin mukaisesti jolloin sitä on helppo ylläpitää ja eri jakelijoiden taas ottaa koodi käyttöön.

Kun ohjelmisto tehdään LSB standardin mukaisesti, se ei tarkoita että tehdään tietylle kirjastolle, tietyllä hakemistorakenteella ja tietylle ikkunointiympäristölle. Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että se tehdään LSB standardin mukaisesti. Se mitä LSB standardi määrittelee, onkin sitten kehittyvää ja taaksepäin yhteensopivaa sekä ennen kaikkea standardi ja vakuutus että ohjelmisto toimii mahdollisimman laajalti helposti.

Sen sijaan jos väittää, kuten sinä, että ohjelmisto pitää tehdä tietyille kirjastoille, tietylle hakemistorakenteelle ja tietylle ikkunointiympäristölle ei ole kuin huonoa ohjelmointia ja rajoittamista. Vaikka ohjelmisto olisi avoimen lähdekoodin lisenssillä niin sen käyttöönotto muualla voi tarkoittaa jopa koko ohjelmiston uudelleen ohjelmointia. Jos ohjelmisto on suljetun lähdekoodin ohjelmisto niin se ei toimi edes tulevaisuudessa jos käytettyjä rajapintoja ei enää löydy tai se ei toimi muissa jakeluissa joissa riippuvuudet eivät täyty.

LSB vaatii että ohjelmistokehityksessä otetaan huomioon tulevaisuutta nähden että mitä voidaan käyttää ja hyödyntää että ohjelmisto toimii mahdollisimman hyvin.

Linuxille kun tehdään ohjelmistoja (Linux on edelleen käyttöjärjestelmä. Se ei ole kirjastoja, järjestelmäsovelluksia ym) niin ohjelmistot tarvitsevat lähes aina muitakin ohjelmistoja mutta tärkein on aina käyttöjärjestelmä eli Linux.

Jopa tämän koko ketjun alun mukainen ohjelmisto on tehty Linux käyttöjärjestelmälle mutta se on tehty vain ja ainoastaan Ubuntu jakelupaketille toimivaksi. Se täytyisi kirjoittaa LSB standardin mukaisesti että kaikki Linux käyttöjärjestelmän käyttäjät saavat sen käyttöönsä ilman että ovat lukittuja tai estettettyjä tiettyyn distroon. Jos kyseinen ohjelmisto olisi avoimen lähdekoodin ohjelmisto niin käyttäjä olisi vapaa muuttamaan sitä siten että se toimii myös muualla. Ohjelmisto voisi olla vielä maksullinen mutta jokainen ostaja olisi vapaa uudelleen levittämään ohjelmistoa muille ilman maksua tai jopa eri hinnalla. LSB standardi taas mahdollistaa sen että ohjelmisto voi olla suljettu mutta silti se toimii kaikilla LSB standardia noudattavilla jakelupaketeilla kunhan versio on vaadittu tai uudempi (n. 6 vuoden ajan tuettu).

Käyttöjärjestelmän määritelmä tai mitä Linux tarkoittaa ei muuttunut minun tekstissä mitenkään. Sinä kuvittelet että Linux tarkoittaa kerneliä, käyttöjärjestelmää, jakelupakettia ja käyttäjää. Jos lukisit koko ketjun uudelleen niin voisit oppia että Linux ei tarkoita kuin vain kernel.org sivustolta saatavaa käyttöjärjestelmää joka on arkkitehtuuriltaan monoliittinen ja lisenssoitu GPLv2 lisenssillä ja jonka pirstaloitumisen estymiseksi LSB standardi on kehitetty ja jotta suljetun lähdekoodin ohjelmistoja voidaan tehdä Linuxille ja tarjota Linux käyttäjille ilman että joudutaan jokainen mahdollinen jakelupaketti ottamaan erikseen kehityksessä huomioon niissä olevien eri kirjastojen versioiden, hakemistorakenteiden, ikkunointiympäristöjen ym vuoksi.

LSB standardi määrittelee mm. että järjestelmäkirjasto A sisältää rajapinnat 1, 2, 3 ja 4. Ja niitä ylläpidetään n. 6 vuotta.
Esim LSB:n 1.1 versiolle tehty suljetun lähdekoodin ohjelmisto varmistaa että ohjelmisto toimii kaikissa niissä Linux käyttöjärjestelmän jakelupaketeissa mitkä tarjoaa LSB 1.1 tai uudemman version.
LSB 1.2 tai 1.3 sisältää sitten uusia versioita järjestelmäkirjastosta A, uudemman tai eri ikkunointiympäristön jne. Mutta silti 1.1 versiolle tehty ohjelmisto toimii kaikissa niissä koska LSB standardin mukaisesti tehdyt ohjelmistot täytyy ohjelmoida siten että oikeasti toimivuus ja ylläpidettävyys tulee helpommaksi ja toimivuus taataan.

Ja LSB nimi tulee "Linux Standard Base" eliLinuxille tehtyjen ohjelmistojen perusriippuvuudet tullaan vakioimaan tuossa standardissa. Koska ohjelmistoilla on riippuvuuksia muihinkin ohjelmistoihin kuin vain käyttöjärjestelmään (Linux) kuten järjestelmäkirjastoon (glibc), komentotulkkiin (sh), järjestelmäsovelluksiin (binutils) jne.

Otsikko: Vs: Linuxin viilaamista
Kirjoitti: Tommi S. - 26.11.10 - klo:23.01
Kun ohjelmisto tehdään LSB standardin mukaisesti, se ei tarkoita että tehdään tietylle kirjastolle, tietyllä hakemistorakenteella ja tietylle ikkunointiympäristölle. Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että se tehdään LSB standardin mukaisesti.

Olen ymmärtänyt että LSB määrittelee mm. tietyt kirjastojen versiot, tietyn hakemistorakenteen, ikkunoinnissa käytettyjen kirjastojen versioita, ja tietyn paketinhallintajärjestelmän mukaan tehdyn paketoinnin. Olen lisäksi ymmärtänyt että kun ohjelma tehdään LSB:tä noudattavaksi, niin silloin ohjelma tehdään kyseisten määritysten mukaiseksi, eli ohjelma tehdään käyttämään tiettyjä kirjastojen versioita, tiettyä määriteltyä hakemistorakennetta, ja paketoidaan tietyn paketinhallintajärjestelmän mukaisesti.

Tässä tuntuu nyt olevan muutama vaihtoehto. Joko ylläoleva ei pidä paikkaansa, jolloin olen ymmärtänyt jotain väärin, tai sitten sinä olet ymmärtänyt jotain väärin, tai sitten sinä tarkoituksellisesti vääristelet.