Libreoffice

[Fri13]

Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?

Tietokoneet teki toimistoista paperittomia jo 60 luvulla mutta tulostinvalmistajat metsäteollisuuden kanssa halusivat pitää ne paperisina.

Tän voi havaita helposti site että paperiton toimisto onnistuu valtaosin. Pistää toimiston pystyyn missä ei ole tulostimia. Vain pari kuvanlukijaa. Sitten on keskus johon kaikki kirjeposti tulee aina. Siellä pitäisi pystyä kaikki asiakirjat digitoimaan ja sitte välittämää ne sähköpostitse vastaanottajalle.
Mutta kun firmat pistää jotain esitteitä tai kirjoja nii ei niitä kukaa jaksa alkaa digitoimaa. Pitäisi jo alunperin kaikki se materiaali saada digitaalisena vastaanotettua. Monissa paperin pyöritysmestoissa se onnistuu mutta sitte jotkut painotalot tai muut ei onnistu kun tulos on paperilla eikä näytöllä ja työn jälkeä ei voi katsoa ruudulta vaan ainoostaan printiltä.

Tulostimet vain pois ja jättää ne yksi tai kaksi mitkä on täysin pakollisia vaikka kirjanpitoa varten lainvaatimalla tavalla että paperit saadaa varastoon seitsemäksi vuodeksi. Mutta muute digitaalisesti voidaan vääntää kaikkea.

[kuutio]

Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?

Tietokoneet teki toimistoista paperittomia jo 60 luvulla mutta tulostinvalmistajat metsäteollisuuden kanssa halusivat pitää ne paperisina.

Eivät tehneet. Tietokoneet tekivät paperittomat toimistot mahdolliseksi, aivan samaan tapaan kuin täysin tietokoneettomat toimistot ovat edelleen mahdollisia.

Kyse on siitä, mitä reaalimaailmassa oikeasti tapahtuu eikä siitä, mikä on mahdollista.

Yhdessä ajatusten työstäminen yhteiseen julkiseen keskusteluun on se, mitä pitäisi opettaa. Ihan sama millä/mille välineellä/e. Joskus se voisi olla videoneuvottelu, joskus taas ruutuvihko.

Tämä on toki ihan oikea pointti, vaikkei minulle tullutkaan selväksi alkuperäisessä viestissä. Tosin ryhmätöitä käsittääkseni tehdään nykyäänkin kouluissa varsin paljon, eikä toimistosovelluksissa ole sisään rakennettuna mitään ryhmätöitä estävää toimintoa. Tosin koulujen tulee opettaa myös itsenäistä työskentelyä, ilman sitä ei ryhmätöistäkään mitään tule.

 

[jukka_h]

Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?

Paperiton konttorihan on jo olemassa: Mene minkä tahansa faksin, tulostimen tai kopiokoneen ääreen, niin taatusti siitä on paperi loppu!

Jukka_h

[Jula]

Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?

Paperiton konttorihan on jo olemassa: Mene minkä tahansa faksin, tulostimen tai kopiokoneen ääreen, niin taatusti siitä on paperi loppu!

Jukka_h

Tein joskus koulussa laskelmia aiheesta kuinka nopeasti koneet säästävät itsensä takaisin kun paperin käyttö vähenee.. Tästä on 15 vuotta aikaa, ja paperin kulutus edelleen kasvanut vaikka kaikilla on koneet...

[Jaer]

Yksilösuoritus on tärkeetä että jokaine havaitsee virheet itse eikä luota että muut havaitsee ne.
Mutta kouluissa on se vika että vasta ylä-asteella pitäisi alkaa kiinnittämää huomiota kirjoitusvirheisiin.
Ala-asteella kun tartutaan kirjoitusvirheisiin aiheuttaa se tilanteen että lapsi ei enää halua ilmaista itseään koska pelkää tekevänsä virheitä. Se tappaa luovuuden ja painostaa lapsen ilmaisutaitoja. Myöhemmissä vaiheissa oikeinkirjoitus voidaan helposti opettaa kun nuori ei pelkää itseilmaisua. Muodostuu päinvastainen tilanne että nuori haluaakin oppia ilmaisemaan itseään paremmin ja oppii kieliopilliset asiat paremmin. Tuo ei kuitenkaan tarkoita että sitä ei opetettaisi vaan että niihin ei puututtaisi kärkkäästi vaan opetetaan kärsivällisesti ohjaten luopumaan virheistä ilman että lapsi pelästyy virheiden tekoa.

Nykyiset koulutukset tappavat luovuuden ja luovat valtaosasta väkeä ihmisiä jotka ovat kuin lampaita jotka eivät uskalla olla väärässä tai tehdä virheitä koska siitä on aikasemmin rangaistu. Mitään uusia ajatuksia ei tule kun ensimmäiseksi on mielessä "en saa olla väärässä" jolloin pelataan varman päälle eikä kokeilla.

http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity.html

Sanotaan että lapsi on paras keksijä koska ei tiedä että mikä on mahdotonta. Mitä enemmpän saa päähänsä tietoa tulee sieltä enemmän rajoitteita ja perusteluja miksi asiat on mahdottomia, sen sijaan että olisi rohkeutta ja luovuutta kokeilla pääseekö ongelmista ylitse mitä muut eivät ole aikoinaan päässeet.

Tämä on myös open sourcen perusideoita että kun kuka tahansa näkee miten se softan koodi toimii, voi joku keksiä miten tehdä se paremmin tai ovelammin välttäen jotain muita ongelmia. Miljoonasta silmäparista löytyy aina tuhansia jotka osaa parannella olemassa olevaa koodia mutta eivät osaa luoda koodia alunperin vaan ainoostaan parannella muiden koodia.

Open sourcen kehitystyökaluilla kuten GIT avulla voidaan tehdä useampaa erilaista kokeilua yhtä aikaa ja napsia aina parhaimmat osat yhteen.

Linuxin vahvuus on sen distrojen lukumäärässä mutta myös se heikkous (http://www.ted.com/talks/barry_schwartz_on_the_paradox_of_choice.html). Jokaista distroa voidaan vääntää juuri tiettyihin tarkoituksiin ja testata niissä sen tietyn alueen tarvitsemia ominaisuuksia. Ne mitkä havaitaan hyväksi otetaan mukaan muihinkin jos ne toimii muilla alueilla.
Jos yksi ryhmä työskentelee tekstinkäsittelynparissa ja toinen ryhmä taulukkolaskennan parissa ja kolmas diashow sovelluksen parissa niin kolme ryhmää tekee paremmin töitä kuin yksi ryhmä joka työskentelee jokaisen kolmen eri osan parissa vuorotellen ja aina kolmas osa koko ryhmästä on oikeasti aktiivisesti kiinnostuneita sen hetkisestä työstä eikä kaikki. Kolmessa ryhmässä kaikissa on aina täysin kiinnostuneita tekijöitä ja työ tapahtuu yhtä aikaa.

LibreOffice tulee olemaan parannus kun päästää eroon sunin ja microsoftin painostuksista ja päästää kokeilemaan vapaammin ideoita ja yhdistelmeään niitä miten tarvitaan. Ilman että joku on sanomassa että niin ei saa tehdä.
Sitten distrojen tekijät saakin napsia parhaimpia ominaisuuksia koko LibreOffice projektista ja testata niitä omilla innokkailla käyttäjillään ja tarjota samaa aikaa vakaata versiota jotka vain haluaa vakautta. Ja kymmenet distrot sitte tekee erilaisia kokonaisuuksia ja tarjoilee niitä niin sieltä tulee niin monipuolista tietoa että mikä toimii ja mitä tarvitaa mitä ei voisi yhdessä paikassa vaan päättää.

 

Ahdistuneisuus. Masentuneisuus. Mielialavaihdokset.
Aikaisemmin negatiiviset tunnetilat koettiin osaksi normaalia tunne-elämää. Mutta: Tervetuloa 2000-luvulle, jolloin ahdistavat tunteet ja persoonalliset piirteet ovatkin sairautta. Niiden ainoa hoitomuoto on kemiallinen lääkitseminen.


(lainaus IsoMagneetti -lehdestä otsikkolla Masennuslääkkeet ovat yksi syy väkivaltaan)

Meni vähä sivu aiheesta, mutta jotain samaa molemmissa jutuissa on se, että Jokainen poikkeavasti ja vastoin normeja käyttäytyvä määritellään sairaaksi. Tämä on muuttumassa tietynlaiseksi fasismiksi


Nyt itse aiheeseen:

Oikeastaan olen helpottunut, että homma meni näin. Kuulosti siltä, että vain raha on se joka ratkaisee eikä tuote ja tekijät. Ahneus! (Tarkoitan lähinnä Oraclea)

Toivottavasti LibreOffice-projekti saa toimiva(n/t) tiimi(n/t).

Toisaalta on tullut ajatus, että muuttuuko jakelut (= eri käyttöjärjestelmille) LibreOfficen myötä suppeammiksi vai jatkuuko entisellään.

Ainakin OpenOffice on yllättävän suosittu Windows maailmassa.

Mut näillä eväillä; Seurataan tilannetta.

[tuttuM]

Libreofficesta löytyy beetaversio Document Foundation sivulta:

http://www.documentfoundation.org/download/

Itse latasin tuosta tuon 32-bittisen englanninkielisen GNU/Linux -version ja huomasin sitten, että se ei sisälläkään Ubuntuun sopivia deb-paketteja, vaan rpm-paketteja.

Ts. esivalmisteluksi pitääkin Synapticissa asentaa alien, joka löytyy pikahaulla ja siinä tulee tarpeelliset riippuvat paketit mukana, joita komentoriviltä ehkä joutuisi itse määräämään.

Toinen esivalmistelu olisi selvittää, mihin kansioon selain (Firefox) tallentaa nettilataukset, minulla se on Lataukset-kansio.

Vähäisiä ohjeita:

1) Kaksoisnapsauta ladattua tar-arkisto-tiedostoa LO_3.3.0-beta1_Linux_x86_install-rpm_en-US.tar.gz ja napsauta sitten avautuneessa Tiedostokäärimen ikkunassa Pura-painiketta.

2) Avautuneessa Pura-ikkunassa valitse purkamiselle sopiva kohdekansio (minulla Työpöytä). Napsauta Pura-painiketta.

3) Työpöydälle pitäisi ilmestyä en-US -niminen kansio ja Puretaan tiedostoja arkistosta -ikkunassa näkyy onnistumisilmoitus ja aktiivinen Sulje-painike, jota napsautetaan. Suljetaan avoimet tiedostoselainikkunat.

4) Tästä eteenpäin jouduin käyttämään komentoriviä, kun en löytänyt Ubuntun käyttöliittymästä tehokkaita välineitä toiminnoille. Valitan mahdollisia kirjoitusvirheitä ohjeissa, koska tästä eteenpäin ne voivat olla fataaleja.

5) Avataan siis en_US -kansion alikansio RPMS Päätteesen vaikkapa hiiren kakkospainikkeella kuvaketta napsauttaen ja valiten "Open in Terminal" (jos lisätoiminto asennettu) tai Sovellukset - Apuohjelmat - Pääte -valikkokomennolla ja sitten cd -komentorivikomennoilla.

6) Kirjoita komentokehotteeseen:

Koodia: [Valitse]

sudo alien *.rpm
Anna pääkäyttäjän salasana, vaikkei se näkyisikään kirjoitettaessa "tähtinä".

7) Pääteikkunassa näkyy tekstiä:

error: incorrect format: unknown tag
libreoffice3_3.3.0-9527_i386.deb generated

Virheilmoitus tulee joka toiselle riville (joka paketille) mutta lopputulos oli kuitenkin toimiva, joten totean vain, etten tiedä, mistä se johtui.
Seuraava rivi toistuu sitten paketin nimi vaihtuen.

8) Jos haluat asentaa Libreofficen valikosta käynnistymään, siirryt vielä desktop-integration-alikansioon ja toistat siellä vaiheen 6 ja palaat sitten RPMS-kansioon, jossa nyt pitäisi siis olla jokaista .rpm-pakettia vastaava .deb-pakettikin.

9) Kirjoita komentokehotteeseen:

Koodia: [Valitse]

sudo dpkg -i *.deb
Päätteessä näkyy runsaasti tekstiä.

10) Suorita vastaava komento desktop-integration-alikansiossa, jos teit vaiheen 8.

11) Poistu päätetilasta exit-komennolla.

12) Testaa LibreOfficea Sovellukset - Toimisto - LibreOffice 3.3 -valikkokomennolla

13) Mikäli ohjelma vaikuttaa toimivan, voit poistaa työpöydältä en_Us-kansion roskakoriin. Lataukset-kansion siivoaminen lienee tarpeen vain, jos massamuistikapasiteetti on vähäinen.

Ainakin minulla edellä kuvattu asennus ei poistanut OpenOfficen asennusta, vaikka se onkin versioltaan aiempi.  Libreofficen voinee sitten poistaa Synaticissa, jos kokeilua ei halua jatkaa.

[Asmo Koskinen]

Itse latasin tuosta tuon 32-bittisen englanninkielisen GNU/Linux -version ja huomasin sitten, että se ei sisälläkään Ubuntuun sopivia deb-paketteja, vaan rpm-paketteja.

Suosittelen lämpimästi odottamaan Ubuntun omaa paketointia; säästyy aika ja tupakkaa. LibreOffice tule Ubuntuun, kun sen aika on. Siihen saakka OpenOffice.org Rules OK 

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Ville Pöntinen]

...
http://www.documentfoundation.org/download/

Itse latasin tuosta tuon 32-bittisen englanninkielisen GNU/Linux -version ja huomasin sitten, että se ei sisälläkään Ubuntuun sopivia deb-paketteja, vaan rpm-paketteja.

Täältä löytyy deb-paketteja: http://download.documentfoundation.org/libreoffice/testing/. En ole vielä itse kokeillut, mutta aikomus on.

[tuttuM]

...
http://www.documentfoundation.org/download/

Itse latasin tuosta tuon 32-bittisen englanninkielisen GNU/Linux -version ja huomasin sitten, että se ei sisälläkään Ubuntuun sopivia deb-paketteja, vaan rpm-paketteja.

Täältä löytyy deb-paketteja: http://download.documentfoundation.org/libreoffice/testing/. En ole vielä itse kokeillut, mutta aikomus on.

Vaikka Ubuntu/Canonical on yksi "pääosakas" LibreOfficessa, on Ubuntuun  sopiva kokeilupaketti sen verran piilossa, että herättää kysymyksiä. Jahka testailet, niin ehkä meille kaikille selviää sekin, että voisiko se olla enempi beetabeeta kuin tämä .rpm-pakkaus.  Mutta toki tuossa säästää nuo allien-osuudet asentamisessa, joka taas mielestäni on vähäisempi vaiva kuin toinen lataus hitaalla yhteydellä.

Ja kysehän on tietenkin beeta-ohjelmiston kokeilusta, ei sen varmasta ja vakaasta käyttöönotosta.  Suuri kokeilijoiden määrä edistänee virheiden raportointia, että siinä mielessä ...

Tähän mennessä yksi vähäinen toiminto on osoittautunut LO:ssa OO.o:ta paremmaksi: Ohjeiden etsi-toiminto ei toimi minun "virallisessa" Ubuntun OO.o 3.2.1:ssä, mutta toimii LO:ssa.  Tuota ei voi laskea LO:n virheeksi, eikä varsinaisia virheitä ole vastaan tullut, mutta eipä sitten mitään näkyviä uudistuksiakaan (OO.o 3.3:een verraten).  Yritin hakea tiedostotyypeistä Worksin tiedostotyyppejä, muttei sattunut silmiini. Pitkästä listastahan ei sitten vois sanoa, etteikö siinä olisi joku eroavuus, mutta ei ainakaan monta.

Että Asmo Koskisen lämmin suositus sopinee maltillisille käyttäjille, mutta maltittomat ja tupakoimattomat kokeilijat tuskin sitä noudattavat (-;

[asuspoju]

Kokeilein debiasenusta... Se on valtava läjä deb paketteja jotka asennetaan yks kerrallaan. Kyllästyin 12 paketin jälkeen. Ei toimi vielä mikään osa LO:sta

[mrl586]

Asenna deb-paketit hakemisto kerrallaan komennolla:

Koodia: [Valitse]

sudo dpkg -i *.deb

[asuspoju]

Asenna deb-paketit hakemisto kerrallaan komennolla:

Koodia: [Valitse]

sudo dpkg -i *.deb

Asentaako tämä myös järjestyksessä? Riippuvuuksia kun näytti olevan paljon.

[mrl586]

Asenna deb-paketit hakemisto kerrallaan komennolla:

Koodia: [Valitse]

sudo dpkg -i *.deb

Asentaako tämä myös järjestyksessä? Riippuvuuksia kun näytti olevan paljon.

Kyllä.

[asuspoju]

Asenna deb-paketit hakemisto kerrallaan komennolla:

Koodia: [Valitse]

sudo dpkg -i *.deb

Asentaako tämä myös järjestyksessä? Riippuvuuksia kun näytti olevan paljon.

Kyllä.

Kiitoksia. Taas oppi uutta.

[asuspoju]

Näyttihän tuo LibreOffice osaavan vähän paremmin kuin 3.2 OOo. Eräässä pptx esityksessä ranskalaiset viivat näkyivät oikein sekä joku kuva ei mennyt esityksen yli ja otsikon kirjoitus ei yhdessä diassa loppunutkaan kuin seinään.

[Fri13]

Nyt on oracle sitten heittänyt pallon takaisin. Eka libreofficen tyypit heitti pallon oraclelle että oracle voisi antaa heille openoffice.org nimen ja osallistua mukaan libreofficeen. Mutta nyt oracle sitten pyytää kaikkia libreofficeen tai opendocumenttiin liittyviä jäseniä poistumaan openoffice.org kehityksestä!

[J3K]

Mikä tuota Oraclea oikein vaivaa? Tai noh, voittoa tavoitteleva yritys se on muiden joukossa mutta nyt alkaa kyllä sohimista olemaan joka suuntaan.

[Asmo Koskinen]

Mutta nyt oracle sitten pyytää kaikkia libreofficeen tai opendocumenttiin liittyviä jäseniä poistumaan openoffice.org kehityksestä!

Piti oikein kaivaa tämä esiin. Tässä linkkejä.

http://wiki.services.openoffice.org/wiki/Community_Council_Log_20101014
http://goo.gl/qmIk

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[asuspoju]

Mutta nyt oracle sitten pyytää kaikkia libreofficeen tai opendocumenttiin liittyviä jäseniä poistumaan openoffice.org kehityksestä!

Piti oikein kaivaa tämä esiin. Tässä linkkejä.

http://wiki.services.openoffice.org/wiki/Community_Council_Log_20101014
http://goo.gl/qmIk

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Kiitos linkeistä. Olinkin juuri kysymässä.

[Asmo Koskinen]

Pavelin tekemistä kannattaa seurata tässä kohtaa.

"LibreOffice or OpenOffice.org?"

http://blog.janik.cz/archives/2010/10/10/T21_25_55/

Aika pelottava mies Onneksi se ei ollut fi, mutta läheltä piti...  

"I had to remove one language from my builds to save some space. I have chosen fr just because I can. Next year, I'll maybe decide to put it back..."

http://blog.janik.cz/archives/2010/09/07/T21_18_37/

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.