Kirjoittaja Aihe: Libreoffice  (Luettu 16722 kertaa)

Asmo Koskinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4443
    • Profiili
Libreoffice
« : 28.09.10 - klo:17.57 »

Timo Virtanen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2083
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #1 : 28.09.10 - klo:18.56 »
Nyt menee pikkuisen ohi horisontin! Miksi moinen juttu? Hajoaako Open Office team kahteen leiriin? Kumpaa versiota Ubuntu tulevaisuudessa käyttää? terveisin Timo
"Linux, made in Finland"

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4000
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Libreoffice
« Vastaus #2 : 28.09.10 - klo:19.15 »
Nyt menee pikkuisen ohi horisontin! Miksi moinen juttu? Hajoaako Open Office team kahteen leiriin?

Onhan se tavallaan jo hajonnutkin... On Go-Officea vai mikä sen nimi oli, on Symphonya jnpp. Kunhan jossakin kehitystyötä oikeasti tehdään, ei väliä.
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 14-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

jake

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1262
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #3 : 28.09.10 - klo:22.12 »
ei kai oikeastaan. Mutt porukka varautuu Oraclen mahdollisiin temppuihin ja jatkaa tarvittaessa toisella nimellä sen hetkisestä eteenpäin.
Tuo Go-Office on kaiketi vain Openofficen kehityksen hitauteen kyllästyneiden esiversio-vedätys 'viralliselle' Openofficelle kehityksen vauhdittamiseksi. Jotkut distrot käyttävätkin jo nyt sen versioita paketoinneissaan.

Ei siis oo kysymys haarautumisesta vaan kehityksen eriasteisuudesta ...-vauhdista.

Mutt sitt voi tapahtua haarautuminenkin, jos porukka tosiaan lopullisesti kyllästyy Oraclen toimiin. Nyt kaiketi odotellaan Oraclen ratkaisuja Openofficen suhteen.
Kaikille avoin standardi antaa mahdollisuuden valita itselle sopivin ohjelmisto käyttöön.
Millään taholla ei ole oikeutta pakottaa muita käyttämään jotain tiettyä sovellusta tietojen vaihdossa.
"Valitsin siis avointa standardia noudattavat sovellukset, esim: OpenOffice, Firefox ja tiett

Teho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 477
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #4 : 28.09.10 - klo:23.04 »
Ubuntu ilmeisesti tulee käyttämään tulevaisuudessa nimenomaan LibreOfficea, tosin nimi voi muuttua (jos oracle suostuu niin se pysyy openofficena). Tämän hetkinen LibreOffice versio on vaan rebrandattu go-office. Syynä on juuri nykyisen openofficen kehitysmalli, jossa yksi firma päättää kaiken ja muutenki kehittäjien mahdollisuuksia on rajoitettu paljon. Viimeaikoina samaisesta syystä openoffice ei ole oikein kehittynyt minnekkään ja tällä haetaa sille muutosta. LibreOfficen takana on "yleishyödyllinen yhteisö" nimeltä The Document Foundation, joka pitää huolen, ettei kaikki päätäntä valta jää yhdelle taholle. Projektia tukee mm. Google, Novell, Canocial, Red Hat, IBM ym.

Tosiaan vain tulevaisuus näyttää mitä käy :p Olisihan se hienoa, jos Oracle lähtisi mukaan mutta en nyt oikeen uskalla uskoa sellaiseen.

roikale

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 321
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #5 : 29.09.10 - klo:11.11 »
Tämä oli onnettomuus, mutta onnettomuus oikeaan suuntaan. Oraclella on nykyisin maine eräänä pahimmista patenttitrolleista.  Mainittakoot tässä yhteydessä että myös Open Solaris-projekti jatkuu Indiana-projekti-nimisenä.
Kannettava (17,3") Intel - järjestelmät Linux Mint 17.2 ja Ubuntu 15.04

Jallu59

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3430
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #6 : 29.09.10 - klo:12.06 »
Oraclehan on viime aikoina haalinut kaikenlaista avoimeksi miellettyä softaa nurkkiinsa OOo, Java, MySQL,... Taitaa sillä tosiaan olla ketunhäntä kainalossa. Vaan tässä kohtaa yhteisö voi näyttää voimansa, ettei kukaan voi omia avointen pääohjelmistojen kehitystä, vaan hommat pitää tehdä yhdessä. Hiukanhan tuo uusien nimien omaksuminen vie energiaa, mutta tiedon valtatiellä vapaus säilyy.

T:Jallu59
Jari J. Lehtinen, Wanhempi (iki?)tietoteekkari & tietotekniikkakonsultti Turust, P4-HT / 3,0 GHz, Intel945 IGP 226MB & 4GBram & UbuntuStudio 14.04. Toshiba Satellie 50-C, i5 dual-core 2,3GHz, ubuntu-mate 16.04 LTS

Timo Virtanen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2083
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #7 : 29.09.10 - klo:16.50 »
OK, nyt alkaa raksuttamaan: OpenOffice on vapaana softana vaarassa ja syyttävä sormi osoittaa Oracleen päin. Siinä tapauksessa ihan tervettä meininkiä yhteisöltä. Rispectiä! terveisin Timo
"Linux, made in Finland"

Asmo Koskinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4443
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #8 : 29.09.10 - klo:17.25 »

Jussi Silvosen blogi:

http://silvonen.wordpress.com/2010/09/29/libreoffice-on-syntynyt/

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

roikale

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 321
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #9 : 29.09.10 - klo:17.53 »
Shuttlen mukaan Libre Office tulee olemaan tulevaisuuden Ubuntun toimistosoftana.

http://www.techdrivein.com/2010/09/future-ubuntu-releases-will-be-shipped.html

Lainaus
OpenOffice's future was doomed from the day when Oracle acquired SUN Microsystems. The eventuality became even more obvious when they pulled the plug on OpenSolaris. Thankfully, OpenOffice is an open source software and leading contributors of the original project has forked OpenOffice and the new project will be called LibreOffice.

Lainaus
Canonical founder Mark Shuttleworth announced that, future releases of Ubuntu will be shipped with the new OpenOffice fork. He said, "Office productivity software is a critical component of the free software desktop, and the Ubuntu Project will be pleased to ship LibreOffice from The Document Foundation in future releases of Ubuntu."
Kannettava (17,3") Intel - järjestelmät Linux Mint 17.2 ja Ubuntu 15.04

asuspoju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 640
  • Linux_Eki useissa verkkopeleissä, palveluissa jne.
    • Profiili
    • Youtube kanavani.
Vs: Libreoffice
« Vastaus #10 : 30.09.10 - klo:09.09 »
Minusta ei ole yhtään hyvä asia että käyttäjiä hämmentämään tulee yksi toimisto ohjelma lisää. Mutta ainakin on vapaampi ympäristö kehittää tätä libreä. Tämä tuo varmasti enemmän kehittäjiä mukaan ja uskon Libren menevän ohi openofficesta vaikka oracle sitä vielä kehittäisikin.
http://www.youtube.com/user/LinuxEki
"Varkaat tulee ikkunoista"
http://tinyurl.com/ltspopin - Opinnäytetyöni LTSP-järjestelmästä

Jula

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 328
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #11 : 30.09.10 - klo:09.17 »
Niin, vakavin haittahan tässä on se, että uudelle nimelle täytyy luoda brändi uusiksi.. Tunnettavuuden ja luotettavuuden uudelleen vakuuttaminen voi viedä aikaa.. Kysymyksinä nousee mieleen seuraavia:
Kuinka kauan Ubuntussa tuetaan Openofficea ? LTS nyt julkaistu OO:n kanssa, mutta jos Ubuntu lähtee LO leiriin, niin tuleeko jossain kohtaa eteen LO asennus ja OO poisto..
Käyttäjän kannalta tärkeä kysymys on tuo Oraclen suhtautuminen OO jatkoon.. Jatketaanko kehitystä eli pitääkö nyt jo hypätä IBM:n Officeen vai jatkaako OO:ssa vai odotellaanko LO:ta kuinka kauan..
En pidä kehitystä huonona, olen itse vannoutunut OO käyttäjä sekä Win että Linux-puolella..

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4000
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Libreoffice
« Vastaus #12 : 30.09.10 - klo:11.52 »
Niin, vakavin haittahan tässä on se, että uudelle nimelle täytyy luoda brändi uusiksi.. Tunnettavuuden ja luotettavuuden uudelleen vakuuttaminen voi viedä aikaa..

Tätä en pelkäisi. OpenOffice.org’han syntyi saksalaisen StarDivisionin StarOfficesta – joka Sunilla oston jälkeen pitkään oli kaupallisena tuotteena tällä nimellä –, enkä muista menneen kauhean kauan totuttaa ihmisiä StarOfficesta OpenOffice.orgiin. Uusiakin käyttäjiä samalla toki tuli, kun lähdekoodit avattiin ja ohjelma rupesi leviämään laajemmalle, mutta se vaikutus voi olla uudelleennimeämisellä nytkin.
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 14-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

Asmo Koskinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4443
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #13 : 30.09.10 - klo:12.16 »
Niin, vakavin haittahan tässä on se, että uudelle nimelle täytyy luoda brändi uusiksi.. Tunnettavuuden ja luotettavuuden uudelleen vakuuttaminen voi viedä aikaa..

Tätä en pelkäisi. OpenOffice.org’han syntyi saksalaisen StarDivisionin StarOfficesta – joka Sunilla oston jälkeen pitkään oli kaupallisena tuotteena tällä nimellä –, enkä muista menneen kauhean kauan totuttaa ihmisiä StarOfficesta OpenOffice.orgiin.

Oikeastaan olen sitä mieltä, että kouluissa pitäisi alakoulusta alkaen totuttaa kirjoittamaan ryhmätyönä suoraan nettiin - Wikipedian tyyliin. Abiword on lähtenyt myös tähän suuntaan. Se on tulevaisuutta, ei toimisto-ohjelmistopaketti. Mutta sieltä netistäkin on tärkeää silloin tällöin pulauttaa jotain ODF-muodossa ulos.

Tämä on aika hyvä blogikirjoitus.

"We email. We SMS. We Facebook. We IM. Or perhaps we crop photos in iPhoto (s aapl) or make movies in iMovie. What we don’t do, or rarely do, is open a Word document to create a stale relic of communication. Business moves too fast these days to open attachments."

http://gigaom.com/2010/09/28/libreoffice-an-idea-whose-time-has-come-and-gone/

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

mikko_h

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 202
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #14 : 30.09.10 - klo:13.03 »
Niin, vakavin haittahan tässä on se, että uudelle nimelle täytyy luoda brändi uusiksi.. Tunnettavuuden ja luotettavuuden uudelleen vakuuttaminen voi viedä aikaa..

Toisaalta OOo:n käyttäjäkunta on edelleen potentiaaliin nähden suhteellisen pieni, joten en näkisi suuren suurta ongelmaa kääntää kelkkaa tässä vaiheessa. Linux-jakelut voivat suhteellisen helposti laittaa asennus/päivitysvaiheessa tms. ilmoituksen ruutuun nimenmuutoksesta, samaten OOo:ta käyttävät instituutiot.

Kysymyksinä nousee mieleen seuraavia:
Kuinka kauan Ubuntussa tuetaan Openofficea ? LTS nyt julkaistu OO:n kanssa, mutta jos Ubuntu lähtee LO leiriin, niin tuleeko jossain kohtaa eteen LO asennus ja OO poisto..

En ole Ubuntu-käyttäjä. Onko LTS-tuen aikana ylipäätään päivitetty OOo:n versioita? Yhtäkkiä voisi kuvitella, että Ubuntu voi suht helposti tukea olemassaolevaa OOo-pakettiversiota ja laittaa LO:n uudempiin.

kuutio

  • Vieras
Vs: Libreoffice
« Vastaus #15 : 30.09.10 - klo:13.54 »
Tämä on aika hyvä blogikirjoitus.
Kaikki blogikirjoitusta kommentoineet ovat kyllä tästä eri mieltä.

Aika erikoista tekstiä Canonicalin COO:lta (vaikka esiintyykin omissa nimissään), kun Canonical on kuitenkin mukana LibreOfficessa.


SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4000
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Libreoffice
« Vastaus #16 : 30.09.10 - klo:14.48 »
Oikeastaan olen sitä mieltä, että kouluissa pitäisi alakoulusta alkaen totuttaa kirjoittamaan ryhmätyönä suoraan nettiin - Wikipedian tyyliin. Abiword on lähtenyt myös tähän suuntaan. Se on tulevaisuutta, ei toimisto-ohjelmistopaketti.

Tämä voi olla joidenkuiden tulevaisuus, mutta ainakaan minä en halua sitä omaksi tulevaisuudekseni.
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 14-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

kuutio

  • Vieras
Vs: Libreoffice
« Vastaus #17 : 30.09.10 - klo:15.16 »
Oikeastaan olen sitä mieltä, että kouluissa pitäisi alakoulusta alkaen totuttaa kirjoittamaan ryhmätyönä suoraan nettiin - Wikipedian tyyliin. Abiword on lähtenyt myös tähän suuntaan. Se on tulevaisuutta, ei toimisto-ohjelmistopaketti.

Tämä voi olla joidenkuiden tulevaisuus, mutta ainakaan minä en halua sitä omaksi tulevaisuudekseni.
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?

Kannattaa siis lapsille opettaa varmaan muutakin kuin Google Docsia.

Asmo Koskinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4443
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #18 : 30.09.10 - klo:17.30 »
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?

Välineethän varmasti muuttuvat koko ajan, mutta yksin nysvääminen marginaalien, rivivälien ja fonttien kanssa on vain niin 80-lukua ::). Gradu tuli aikoinaan 80-luvulla väännettyä MS-DOS/WP/lerppu-koneella, sillä saralla en ole kyllä nähnyt paljoakaan uutta sen jälkeen.

Yhdessä ajatusten työstäminen yhteiseen julkiseen keskusteluun on se, mitä pitäisi opettaa. Ihan sama millä/mille välineellä/e. Joskus se voisi olla videoneuvottelu, joskus taas ruutuvihko.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Vs: Libreoffice
« Vastaus #19 : 30.09.10 - klo:18.41 »
Yksilösuoritus on tärkeetä että jokaine havaitsee virheet itse eikä luota että muut havaitsee ne.
Mutta kouluissa on se vika että vasta ylä-asteella pitäisi alkaa kiinnittämää huomiota kirjoitusvirheisiin.
Ala-asteella kun tartutaan kirjoitusvirheisiin aiheuttaa se tilanteen että lapsi ei enää halua ilmaista itseään koska pelkää tekevänsä virheitä. Se tappaa luovuuden ja painostaa lapsen ilmaisutaitoja. Myöhemmissä vaiheissa oikeinkirjoitus voidaan helposti opettaa kun nuori ei pelkää itseilmaisua. Muodostuu päinvastainen tilanne että nuori haluaakin oppia ilmaisemaan itseään paremmin ja oppii kieliopilliset asiat paremmin. Tuo ei kuitenkaan tarkoita että sitä ei opetettaisi vaan että niihin ei puututtaisi kärkkäästi vaan opetetaan kärsivällisesti ohjaten luopumaan virheistä ilman että lapsi pelästyy virheiden tekoa.

Nykyiset koulutukset tappavat luovuuden ja luovat valtaosasta väkeä ihmisiä jotka ovat kuin lampaita jotka eivät uskalla olla väärässä tai tehdä virheitä koska siitä on aikasemmin rangaistu. Mitään uusia ajatuksia ei tule kun ensimmäiseksi on mielessä "en saa olla väärässä" jolloin pelataan varman päälle eikä kokeilla.

http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity.html

Sanotaan että lapsi on paras keksijä koska ei tiedä että mikä on mahdotonta. Mitä enemmpän saa päähänsä tietoa tulee sieltä enemmän rajoitteita ja perusteluja miksi asiat on mahdottomia, sen sijaan että olisi rohkeutta ja luovuutta kokeilla pääseekö ongelmista ylitse mitä muut eivät ole aikoinaan päässeet.

Tämä on myös open sourcen perusideoita että kun kuka tahansa näkee miten se softan koodi toimii, voi joku keksiä miten tehdä se paremmin tai ovelammin välttäen jotain muita ongelmia. Miljoonasta silmäparista löytyy aina tuhansia jotka osaa parannella olemassa olevaa koodia mutta eivät osaa luoda koodia alunperin vaan ainoostaan parannella muiden koodia.

Open sourcen kehitystyökaluilla kuten GIT avulla voidaan tehdä useampaa erilaista kokeilua yhtä aikaa ja napsia aina parhaimmat osat yhteen.

Linuxin vahvuus on sen distrojen lukumäärässä mutta myös se heikkous (http://www.ted.com/talks/barry_schwartz_on_the_paradox_of_choice.html). Jokaista distroa voidaan vääntää juuri tiettyihin tarkoituksiin ja testata niissä sen tietyn alueen tarvitsemia ominaisuuksia. Ne mitkä havaitaan hyväksi otetaan mukaan muihinkin jos ne toimii muilla alueilla.
Jos yksi ryhmä työskentelee tekstinkäsittelynparissa ja toinen ryhmä taulukkolaskennan parissa ja kolmas diashow sovelluksen parissa niin kolme ryhmää tekee paremmin töitä kuin yksi ryhmä joka työskentelee jokaisen kolmen eri osan parissa vuorotellen ja aina kolmas osa koko ryhmästä on oikeasti aktiivisesti kiinnostuneita sen hetkisestä työstä eikä kaikki. Kolmessa ryhmässä kaikissa on aina täysin kiinnostuneita tekijöitä ja työ tapahtuu yhtä aikaa.

LibreOffice tulee olemaan parannus kun päästää eroon sunin ja microsoftin painostuksista ja päästää kokeilemaan vapaammin ideoita ja yhdistelmeään niitä miten tarvitaan. Ilman että joku on sanomassa että niin ei saa tehdä.
Sitten distrojen tekijät saakin napsia parhaimpia ominaisuuksia koko LibreOffice projektista ja testata niitä omilla innokkailla käyttäjillään ja tarjota samaa aikaa vakaata versiota jotka vain haluaa vakautta. Ja kymmenet distrot sitte tekee erilaisia kokonaisuuksia ja tarjoilee niitä niin sieltä tulee niin monipuolista tietoa että mikä toimii ja mitä tarvitaa mitä ei voisi yhdessä paikassa vaan päättää.