Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Asmo Koskinen - 28.09.10 - klo:17.57
-
http://www.documentfoundation.org/lists/announce/msg00000.html
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Nyt menee pikkuisen ohi horisontin! Miksi moinen juttu? Hajoaako Open Office team kahteen leiriin? Kumpaa versiota Ubuntu tulevaisuudessa käyttää? terveisin Timo
-
Nyt menee pikkuisen ohi horisontin! Miksi moinen juttu? Hajoaako Open Office team kahteen leiriin?
Onhan se tavallaan jo hajonnutkin... On Go-Officea vai mikä sen nimi oli, on Symphonya jnpp. Kunhan jossakin kehitystyötä oikeasti tehdään, ei väliä.
-
ei kai oikeastaan. Mutt porukka varautuu Oraclen mahdollisiin temppuihin ja jatkaa tarvittaessa toisella nimellä sen hetkisestä eteenpäin.
Tuo Go-Office on kaiketi vain Openofficen kehityksen hitauteen kyllästyneiden esiversio-vedätys 'viralliselle' Openofficelle kehityksen vauhdittamiseksi. Jotkut distrot käyttävätkin jo nyt sen versioita paketoinneissaan.
Ei siis oo kysymys haarautumisesta vaan kehityksen eriasteisuudesta ...-vauhdista.
Mutt sitt voi tapahtua haarautuminenkin, jos porukka tosiaan lopullisesti kyllästyy Oraclen toimiin. Nyt kaiketi odotellaan Oraclen ratkaisuja Openofficen suhteen.
-
Ubuntu ilmeisesti tulee käyttämään tulevaisuudessa nimenomaan LibreOfficea, tosin nimi voi muuttua (jos oracle suostuu niin se pysyy openofficena). Tämän hetkinen LibreOffice versio on vaan rebrandattu go-office. Syynä on juuri nykyisen openofficen kehitysmalli, jossa yksi firma päättää kaiken ja muutenki kehittäjien mahdollisuuksia on rajoitettu paljon. Viimeaikoina samaisesta syystä openoffice ei ole oikein kehittynyt minnekkään ja tällä haetaa sille muutosta. LibreOfficen takana on "yleishyödyllinen yhteisö" nimeltä The Document Foundation, joka pitää huolen, ettei kaikki päätäntä valta jää yhdelle taholle. Projektia tukee mm. Google, Novell, Canocial, Red Hat, IBM ym.
Tosiaan vain tulevaisuus näyttää mitä käy :p Olisihan se hienoa, jos Oracle lähtisi mukaan mutta en nyt oikeen uskalla uskoa sellaiseen.
-
Tämä oli onnettomuus, mutta onnettomuus oikeaan suuntaan. Oraclella on nykyisin maine eräänä pahimmista patenttitrolleista. Mainittakoot tässä yhteydessä että myös Open Solaris-projekti jatkuu Indiana-projekti-nimisenä.
-
Oraclehan on viime aikoina haalinut kaikenlaista avoimeksi miellettyä softaa nurkkiinsa OOo, Java, MySQL,... Taitaa sillä tosiaan olla ketunhäntä kainalossa. Vaan tässä kohtaa yhteisö voi näyttää voimansa, ettei kukaan voi omia avointen pääohjelmistojen kehitystä, vaan hommat pitää tehdä yhdessä. Hiukanhan tuo uusien nimien omaksuminen vie energiaa, mutta tiedon valtatiellä vapaus säilyy.
T:Jallu59
-
OK, nyt alkaa raksuttamaan: OpenOffice on vapaana softana vaarassa ja syyttävä sormi osoittaa Oracleen päin. Siinä tapauksessa ihan tervettä meininkiä yhteisöltä. Rispectiä! terveisin Timo
-
Jussi Silvosen blogi:
http://silvonen.wordpress.com/2010/09/29/libreoffice-on-syntynyt/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Shuttlen mukaan Libre Office tulee olemaan tulevaisuuden Ubuntun toimistosoftana.
http://www.techdrivein.com/2010/09/future-ubuntu-releases-will-be-shipped.html
OpenOffice's future was doomed from the day when Oracle acquired SUN Microsystems. The eventuality became even more obvious when they pulled the plug on OpenSolaris. Thankfully, OpenOffice is an open source software and leading contributors of the original project has forked OpenOffice and the new project will be called LibreOffice.
Canonical founder Mark Shuttleworth announced that, future releases of Ubuntu will be shipped with the new OpenOffice fork. He said, "Office productivity software is a critical component of the free software desktop, and the Ubuntu Project will be pleased to ship LibreOffice from The Document Foundation in future releases of Ubuntu."
-
Minusta ei ole yhtään hyvä asia että käyttäjiä hämmentämään tulee yksi toimisto ohjelma lisää. Mutta ainakin on vapaampi ympäristö kehittää tätä libreä. Tämä tuo varmasti enemmän kehittäjiä mukaan ja uskon Libren menevän ohi openofficesta vaikka oracle sitä vielä kehittäisikin.
-
Niin, vakavin haittahan tässä on se, että uudelle nimelle täytyy luoda brändi uusiksi.. Tunnettavuuden ja luotettavuuden uudelleen vakuuttaminen voi viedä aikaa.. Kysymyksinä nousee mieleen seuraavia:
Kuinka kauan Ubuntussa tuetaan Openofficea ? LTS nyt julkaistu OO:n kanssa, mutta jos Ubuntu lähtee LO leiriin, niin tuleeko jossain kohtaa eteen LO asennus ja OO poisto..
Käyttäjän kannalta tärkeä kysymys on tuo Oraclen suhtautuminen OO jatkoon.. Jatketaanko kehitystä eli pitääkö nyt jo hypätä IBM:n Officeen vai jatkaako OO:ssa vai odotellaanko LO:ta kuinka kauan..
En pidä kehitystä huonona, olen itse vannoutunut OO käyttäjä sekä Win että Linux-puolella..
-
Niin, vakavin haittahan tässä on se, että uudelle nimelle täytyy luoda brändi uusiksi.. Tunnettavuuden ja luotettavuuden uudelleen vakuuttaminen voi viedä aikaa..
Tätä en pelkäisi. OpenOffice.org’han syntyi saksalaisen StarDivisionin StarOfficesta – joka Sunilla oston jälkeen pitkään oli kaupallisena tuotteena tällä nimellä –, enkä muista menneen kauhean kauan totuttaa ihmisiä StarOfficesta OpenOffice.orgiin. Uusiakin käyttäjiä samalla toki tuli, kun lähdekoodit avattiin ja ohjelma rupesi leviämään laajemmalle, mutta se vaikutus voi olla uudelleennimeämisellä nytkin.
-
Niin, vakavin haittahan tässä on se, että uudelle nimelle täytyy luoda brändi uusiksi.. Tunnettavuuden ja luotettavuuden uudelleen vakuuttaminen voi viedä aikaa..
Tätä en pelkäisi. OpenOffice.org’han syntyi saksalaisen StarDivisionin StarOfficesta – joka Sunilla oston jälkeen pitkään oli kaupallisena tuotteena tällä nimellä –, enkä muista menneen kauhean kauan totuttaa ihmisiä StarOfficesta OpenOffice.orgiin.
Oikeastaan olen sitä mieltä, että kouluissa pitäisi alakoulusta alkaen totuttaa kirjoittamaan ryhmätyönä suoraan nettiin - Wikipedian tyyliin. Abiword on lähtenyt myös tähän suuntaan. Se on tulevaisuutta, ei toimisto-ohjelmistopaketti. Mutta sieltä netistäkin on tärkeää silloin tällöin pulauttaa jotain ODF-muodossa ulos.
Tämä on aika hyvä blogikirjoitus.
"We email. We SMS. We Facebook. We IM. Or perhaps we crop photos in iPhoto (s aapl) or make movies in iMovie. What we don’t do, or rarely do, is open a Word document to create a stale relic of communication. Business moves too fast these days to open attachments."
http://gigaom.com/2010/09/28/libreoffice-an-idea-whose-time-has-come-and-gone/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Niin, vakavin haittahan tässä on se, että uudelle nimelle täytyy luoda brändi uusiksi.. Tunnettavuuden ja luotettavuuden uudelleen vakuuttaminen voi viedä aikaa..
Toisaalta OOo:n käyttäjäkunta on edelleen potentiaaliin nähden suhteellisen pieni, joten en näkisi suuren suurta ongelmaa kääntää kelkkaa tässä vaiheessa. Linux-jakelut voivat suhteellisen helposti laittaa asennus/päivitysvaiheessa tms. ilmoituksen ruutuun nimenmuutoksesta, samaten OOo:ta käyttävät instituutiot.
Kysymyksinä nousee mieleen seuraavia:
Kuinka kauan Ubuntussa tuetaan Openofficea ? LTS nyt julkaistu OO:n kanssa, mutta jos Ubuntu lähtee LO leiriin, niin tuleeko jossain kohtaa eteen LO asennus ja OO poisto..
En ole Ubuntu-käyttäjä. Onko LTS-tuen aikana ylipäätään päivitetty OOo:n versioita? Yhtäkkiä voisi kuvitella, että Ubuntu voi suht helposti tukea olemassaolevaa OOo-pakettiversiota ja laittaa LO:n uudempiin.
-
Tämä on aika hyvä blogikirjoitus.
Kaikki blogikirjoitusta kommentoineet ovat kyllä tästä eri mieltä.
Aika erikoista tekstiä Canonicalin COO:lta (vaikka esiintyykin omissa nimissään), kun Canonical on kuitenkin mukana LibreOfficessa.
-
Oikeastaan olen sitä mieltä, että kouluissa pitäisi alakoulusta alkaen totuttaa kirjoittamaan ryhmätyönä suoraan nettiin - Wikipedian tyyliin. Abiword on lähtenyt myös tähän suuntaan. Se on tulevaisuutta, ei toimisto-ohjelmistopaketti.
Tämä voi olla joidenkuiden tulevaisuus, mutta ainakaan minä en halua sitä omaksi tulevaisuudekseni.
-
Oikeastaan olen sitä mieltä, että kouluissa pitäisi alakoulusta alkaen totuttaa kirjoittamaan ryhmätyönä suoraan nettiin - Wikipedian tyyliin. Abiword on lähtenyt myös tähän suuntaan. Se on tulevaisuutta, ei toimisto-ohjelmistopaketti.
Tämä voi olla joidenkuiden tulevaisuus, mutta ainakaan minä en halua sitä omaksi tulevaisuudekseni.
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?
Kannattaa siis lapsille opettaa varmaan muutakin kuin Google Docsia.
-
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?
Välineethän varmasti muuttuvat koko ajan, mutta yksin nysvääminen marginaalien, rivivälien ja fonttien kanssa on vain niin 80-lukua ::). Gradu tuli aikoinaan 80-luvulla väännettyä MS-DOS/WP/lerppu-koneella, sillä saralla en ole kyllä nähnyt paljoakaan uutta sen jälkeen.
Yhdessä ajatusten työstäminen yhteiseen julkiseen keskusteluun on se, mitä pitäisi opettaa. Ihan sama millä/mille välineellä/e. Joskus se voisi olla videoneuvottelu, joskus taas ruutuvihko.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Yksilösuoritus on tärkeetä että jokaine havaitsee virheet itse eikä luota että muut havaitsee ne.
Mutta kouluissa on se vika että vasta ylä-asteella pitäisi alkaa kiinnittämää huomiota kirjoitusvirheisiin.
Ala-asteella kun tartutaan kirjoitusvirheisiin aiheuttaa se tilanteen että lapsi ei enää halua ilmaista itseään koska pelkää tekevänsä virheitä. Se tappaa luovuuden ja painostaa lapsen ilmaisutaitoja. Myöhemmissä vaiheissa oikeinkirjoitus voidaan helposti opettaa kun nuori ei pelkää itseilmaisua. Muodostuu päinvastainen tilanne että nuori haluaakin oppia ilmaisemaan itseään paremmin ja oppii kieliopilliset asiat paremmin. Tuo ei kuitenkaan tarkoita että sitä ei opetettaisi vaan että niihin ei puututtaisi kärkkäästi vaan opetetaan kärsivällisesti ohjaten luopumaan virheistä ilman että lapsi pelästyy virheiden tekoa.
Nykyiset koulutukset tappavat luovuuden ja luovat valtaosasta väkeä ihmisiä jotka ovat kuin lampaita jotka eivät uskalla olla väärässä tai tehdä virheitä koska siitä on aikasemmin rangaistu. Mitään uusia ajatuksia ei tule kun ensimmäiseksi on mielessä "en saa olla väärässä" jolloin pelataan varman päälle eikä kokeilla.
http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity.html
Sanotaan että lapsi on paras keksijä koska ei tiedä että mikä on mahdotonta. Mitä enemmpän saa päähänsä tietoa tulee sieltä enemmän rajoitteita ja perusteluja miksi asiat on mahdottomia, sen sijaan että olisi rohkeutta ja luovuutta kokeilla pääseekö ongelmista ylitse mitä muut eivät ole aikoinaan päässeet.
Tämä on myös open sourcen perusideoita että kun kuka tahansa näkee miten se softan koodi toimii, voi joku keksiä miten tehdä se paremmin tai ovelammin välttäen jotain muita ongelmia. Miljoonasta silmäparista löytyy aina tuhansia jotka osaa parannella olemassa olevaa koodia mutta eivät osaa luoda koodia alunperin vaan ainoostaan parannella muiden koodia.
Open sourcen kehitystyökaluilla kuten GIT avulla voidaan tehdä useampaa erilaista kokeilua yhtä aikaa ja napsia aina parhaimmat osat yhteen.
Linuxin vahvuus on sen distrojen lukumäärässä mutta myös se heikkous (http://www.ted.com/talks/barry_schwartz_on_the_paradox_of_choice.html). Jokaista distroa voidaan vääntää juuri tiettyihin tarkoituksiin ja testata niissä sen tietyn alueen tarvitsemia ominaisuuksia. Ne mitkä havaitaan hyväksi otetaan mukaan muihinkin jos ne toimii muilla alueilla.
Jos yksi ryhmä työskentelee tekstinkäsittelynparissa ja toinen ryhmä taulukkolaskennan parissa ja kolmas diashow sovelluksen parissa niin kolme ryhmää tekee paremmin töitä kuin yksi ryhmä joka työskentelee jokaisen kolmen eri osan parissa vuorotellen ja aina kolmas osa koko ryhmästä on oikeasti aktiivisesti kiinnostuneita sen hetkisestä työstä eikä kaikki. Kolmessa ryhmässä kaikissa on aina täysin kiinnostuneita tekijöitä ja työ tapahtuu yhtä aikaa.
LibreOffice tulee olemaan parannus kun päästää eroon sunin ja microsoftin painostuksista ja päästää kokeilemaan vapaammin ideoita ja yhdistelmeään niitä miten tarvitaan. Ilman että joku on sanomassa että niin ei saa tehdä.
Sitten distrojen tekijät saakin napsia parhaimpia ominaisuuksia koko LibreOffice projektista ja testata niitä omilla innokkailla käyttäjillään ja tarjota samaa aikaa vakaata versiota jotka vain haluaa vakautta. Ja kymmenet distrot sitte tekee erilaisia kokonaisuuksia ja tarjoilee niitä niin sieltä tulee niin monipuolista tietoa että mikä toimii ja mitä tarvitaa mitä ei voisi yhdessä paikassa vaan päättää.
-
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?
Tietokoneet teki toimistoista paperittomia jo 60 luvulla mutta tulostinvalmistajat metsäteollisuuden kanssa halusivat pitää ne paperisina.
Tän voi havaita helposti site että paperiton toimisto onnistuu valtaosin. Pistää toimiston pystyyn missä ei ole tulostimia. Vain pari kuvanlukijaa. Sitten on keskus johon kaikki kirjeposti tulee aina. Siellä pitäisi pystyä kaikki asiakirjat digitoimaan ja sitte välittämää ne sähköpostitse vastaanottajalle.
Mutta kun firmat pistää jotain esitteitä tai kirjoja nii ei niitä kukaa jaksa alkaa digitoimaa. Pitäisi jo alunperin kaikki se materiaali saada digitaalisena vastaanotettua. Monissa paperin pyöritysmestoissa se onnistuu mutta sitte jotkut painotalot tai muut ei onnistu kun tulos on paperilla eikä näytöllä ja työn jälkeä ei voi katsoa ruudulta vaan ainoostaan printiltä.
Tulostimet vain pois ja jättää ne yksi tai kaksi mitkä on täysin pakollisia vaikka kirjanpitoa varten lainvaatimalla tavalla että paperit saadaa varastoon seitsemäksi vuodeksi. Mutta muute digitaalisesti voidaan vääntää kaikkea.
-
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?
Tietokoneet teki toimistoista paperittomia jo 60 luvulla mutta tulostinvalmistajat metsäteollisuuden kanssa halusivat pitää ne paperisina.
Eivät tehneet. Tietokoneet tekivät paperittomat toimistot mahdolliseksi, aivan samaan tapaan kuin täysin tietokoneettomat toimistot ovat edelleen mahdollisia.
Kyse on siitä, mitä reaalimaailmassa oikeasti tapahtuu eikä siitä, mikä on mahdollista.
Yhdessä ajatusten työstäminen yhteiseen julkiseen keskusteluun on se, mitä pitäisi opettaa. Ihan sama millä/mille välineellä/e. Joskus se voisi olla videoneuvottelu, joskus taas ruutuvihko.
Tämä on toki ihan oikea pointti, vaikkei minulle tullutkaan selväksi alkuperäisessä viestissä. Tosin ryhmätöitä käsittääkseni tehdään nykyäänkin kouluissa varsin paljon, eikä toimistosovelluksissa ole sisään rakennettuna mitään ryhmätöitä estävää toimintoa. Tosin koulujen tulee opettaa myös itsenäistä työskentelyä, ilman sitä ei ryhmätöistäkään mitään tule.
-
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?
Paperiton konttorihan on jo olemassa: Mene minkä tahansa faksin, tulostimen tai kopiokoneen ääreen, niin taatusti siitä on paperi loppu!
Jukka_h
-
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?
Paperiton konttorihan on jo olemassa: Mene minkä tahansa faksin, tulostimen tai kopiokoneen ääreen, niin taatusti siitä on paperi loppu!
Jukka_h
:) Tein joskus koulussa laskelmia aiheesta kuinka nopeasti koneet säästävät itsensä takaisin kun paperin käyttö vähenee.. Tästä on 15 vuotta aikaa, ja paperin kulutus edelleen kasvanut vaikka kaikilla on koneet...
-
Yksilösuoritus on tärkeetä että jokaine havaitsee virheet itse eikä luota että muut havaitsee ne.
Mutta kouluissa on se vika että vasta ylä-asteella pitäisi alkaa kiinnittämää huomiota kirjoitusvirheisiin.
Ala-asteella kun tartutaan kirjoitusvirheisiin aiheuttaa se tilanteen että lapsi ei enää halua ilmaista itseään koska pelkää tekevänsä virheitä. Se tappaa luovuuden ja painostaa lapsen ilmaisutaitoja. Myöhemmissä vaiheissa oikeinkirjoitus voidaan helposti opettaa kun nuori ei pelkää itseilmaisua. Muodostuu päinvastainen tilanne että nuori haluaakin oppia ilmaisemaan itseään paremmin ja oppii kieliopilliset asiat paremmin. Tuo ei kuitenkaan tarkoita että sitä ei opetettaisi vaan että niihin ei puututtaisi kärkkäästi vaan opetetaan kärsivällisesti ohjaten luopumaan virheistä ilman että lapsi pelästyy virheiden tekoa.
Nykyiset koulutukset tappavat luovuuden ja luovat valtaosasta väkeä ihmisiä jotka ovat kuin lampaita jotka eivät uskalla olla väärässä tai tehdä virheitä koska siitä on aikasemmin rangaistu. Mitään uusia ajatuksia ei tule kun ensimmäiseksi on mielessä "en saa olla väärässä" jolloin pelataan varman päälle eikä kokeilla.
http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity.html
Sanotaan että lapsi on paras keksijä koska ei tiedä että mikä on mahdotonta. Mitä enemmpän saa päähänsä tietoa tulee sieltä enemmän rajoitteita ja perusteluja miksi asiat on mahdottomia, sen sijaan että olisi rohkeutta ja luovuutta kokeilla pääseekö ongelmista ylitse mitä muut eivät ole aikoinaan päässeet.
Tämä on myös open sourcen perusideoita että kun kuka tahansa näkee miten se softan koodi toimii, voi joku keksiä miten tehdä se paremmin tai ovelammin välttäen jotain muita ongelmia. Miljoonasta silmäparista löytyy aina tuhansia jotka osaa parannella olemassa olevaa koodia mutta eivät osaa luoda koodia alunperin vaan ainoostaan parannella muiden koodia.
Open sourcen kehitystyökaluilla kuten GIT avulla voidaan tehdä useampaa erilaista kokeilua yhtä aikaa ja napsia aina parhaimmat osat yhteen.
Linuxin vahvuus on sen distrojen lukumäärässä mutta myös se heikkous (http://www.ted.com/talks/barry_schwartz_on_the_paradox_of_choice.html). Jokaista distroa voidaan vääntää juuri tiettyihin tarkoituksiin ja testata niissä sen tietyn alueen tarvitsemia ominaisuuksia. Ne mitkä havaitaan hyväksi otetaan mukaan muihinkin jos ne toimii muilla alueilla.
Jos yksi ryhmä työskentelee tekstinkäsittelynparissa ja toinen ryhmä taulukkolaskennan parissa ja kolmas diashow sovelluksen parissa niin kolme ryhmää tekee paremmin töitä kuin yksi ryhmä joka työskentelee jokaisen kolmen eri osan parissa vuorotellen ja aina kolmas osa koko ryhmästä on oikeasti aktiivisesti kiinnostuneita sen hetkisestä työstä eikä kaikki. Kolmessa ryhmässä kaikissa on aina täysin kiinnostuneita tekijöitä ja työ tapahtuu yhtä aikaa.
LibreOffice tulee olemaan parannus kun päästää eroon sunin ja microsoftin painostuksista ja päästää kokeilemaan vapaammin ideoita ja yhdistelmeään niitä miten tarvitaan. Ilman että joku on sanomassa että niin ei saa tehdä.
Sitten distrojen tekijät saakin napsia parhaimpia ominaisuuksia koko LibreOffice projektista ja testata niitä omilla innokkailla käyttäjillään ja tarjota samaa aikaa vakaata versiota jotka vain haluaa vakautta. Ja kymmenet distrot sitte tekee erilaisia kokonaisuuksia ja tarjoilee niitä niin sieltä tulee niin monipuolista tietoa että mikä toimii ja mitä tarvitaa mitä ei voisi yhdessä paikassa vaan päättää.
Ahdistuneisuus. Masentuneisuus. Mielialavaihdokset.
Aikaisemmin negatiiviset tunnetilat koettiin osaksi normaalia tunne-elämää. Mutta: Tervetuloa 2000-luvulle, jolloin ahdistavat tunteet ja persoonalliset piirteet ovatkin sairautta. Niiden ainoa hoitomuoto on kemiallinen lääkitseminen.
(lainaus IsoMagneetti -lehdestä otsikkolla Masennuslääkkeet ovat yksi syy väkivaltaan)
Meni vähä sivu aiheesta, mutta jotain samaa molemmissa jutuissa on se, että Jokainen poikkeavasti ja vastoin normeja käyttäytyvä määritellään sairaaksi. Tämä on muuttumassa tietynlaiseksi fasismiksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasismi)
Nyt itse aiheeseen:
Oikeastaan olen helpottunut, että homma meni näin. Kuulosti siltä, että vain raha on se joka ratkaisee eikä tuote ja tekijät. Ahneus! (Tarkoitan lähinnä Oraclea)
Toivottavasti LibreOffice-projekti saa toimiva(n/t) tiimi(n/t).
Toisaalta on tullut ajatus, että muuttuuko jakelut (= eri käyttöjärjestelmille) LibreOfficen myötä suppeammiksi vai jatkuuko entisellään.
Ainakin OpenOffice on yllättävän suosittu Windows maailmassa.
Mut näillä eväillä; Seurataan tilannetta.
-
Libreofficesta löytyy beetaversio Document Foundation sivulta:
http://www.documentfoundation.org/download/
Itse latasin tuosta tuon 32-bittisen englanninkielisen GNU/Linux -version ja huomasin sitten, että se ei sisälläkään Ubuntuun sopivia deb-paketteja, vaan rpm-paketteja.
Ts. esivalmisteluksi pitääkin Synapticissa asentaa alien, joka löytyy pikahaulla ja siinä tulee tarpeelliset riippuvat paketit mukana, joita komentoriviltä ehkä joutuisi itse määräämään.
Toinen esivalmistelu olisi selvittää, mihin kansioon selain (Firefox) tallentaa nettilataukset, minulla se on Lataukset-kansio.
Vähäisiä ohjeita:
1) Kaksoisnapsauta ladattua tar-arkisto-tiedostoa LO_3.3.0-beta1_Linux_x86_install-rpm_en-US.tar.gz ja napsauta sitten avautuneessa Tiedostokäärimen ikkunassa Pura-painiketta.
2) Avautuneessa Pura-ikkunassa valitse purkamiselle sopiva kohdekansio (minulla Työpöytä). Napsauta Pura-painiketta.
3) Työpöydälle pitäisi ilmestyä en-US -niminen kansio ja Puretaan tiedostoja arkistosta -ikkunassa näkyy onnistumisilmoitus ja aktiivinen Sulje-painike, jota napsautetaan. Suljetaan avoimet tiedostoselainikkunat.
4) Tästä eteenpäin jouduin käyttämään komentoriviä, kun en löytänyt Ubuntun käyttöliittymästä tehokkaita välineitä toiminnoille. Valitan mahdollisia kirjoitusvirheitä ohjeissa, koska tästä eteenpäin ne voivat olla fataaleja.
5) Avataan siis en_US -kansion alikansio RPMS Päätteesen vaikkapa hiiren kakkospainikkeella kuvaketta napsauttaen ja valiten "Open in Terminal" (jos lisätoiminto asennettu) tai Sovellukset - Apuohjelmat - Pääte -valikkokomennolla ja sitten cd -komentorivikomennoilla.
6) Kirjoita komentokehotteeseen:
sudo alien *.rpm
Anna pääkäyttäjän salasana, vaikkei se näkyisikään kirjoitettaessa "tähtinä".
7) Pääteikkunassa näkyy tekstiä:
error: incorrect format: unknown tag
libreoffice3_3.3.0-9527_i386.deb generated
Virheilmoitus tulee joka toiselle riville (joka paketille) mutta lopputulos oli kuitenkin toimiva, joten totean vain, etten tiedä, mistä se johtui.
Seuraava rivi toistuu sitten paketin nimi vaihtuen.
8) Jos haluat asentaa Libreofficen valikosta käynnistymään, siirryt vielä desktop-integration-alikansioon ja toistat siellä vaiheen 6 ja palaat sitten RPMS-kansioon, jossa nyt pitäisi siis olla jokaista .rpm-pakettia vastaava .deb-pakettikin.
9) Kirjoita komentokehotteeseen:
sudo dpkg -i *.deb
Päätteessä näkyy runsaasti tekstiä.
10) Suorita vastaava komento desktop-integration-alikansiossa, jos teit vaiheen 8.
11) Poistu päätetilasta exit-komennolla.
12) Testaa LibreOfficea Sovellukset - Toimisto - LibreOffice 3.3 -valikkokomennolla
13) Mikäli ohjelma vaikuttaa toimivan, voit poistaa työpöydältä en_Us-kansion roskakoriin. Lataukset-kansion siivoaminen lienee tarpeen vain, jos massamuistikapasiteetti on vähäinen.
Ainakin minulla edellä kuvattu asennus ei poistanut OpenOfficen asennusta, vaikka se onkin versioltaan aiempi. Libreofficen voinee sitten poistaa Synaticissa, jos kokeilua ei halua jatkaa.
-
Itse latasin tuosta tuon 32-bittisen englanninkielisen GNU/Linux -version ja huomasin sitten, että se ei sisälläkään Ubuntuun sopivia deb-paketteja, vaan rpm-paketteja.
Suosittelen lämpimästi odottamaan Ubuntun omaa paketointia; säästyy aika ja tupakkaa. LibreOffice tule Ubuntuun, kun sen aika on. Siihen saakka OpenOffice.org Rules OK 8)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
...
http://www.documentfoundation.org/download/
Itse latasin tuosta tuon 32-bittisen englanninkielisen GNU/Linux -version ja huomasin sitten, että se ei sisälläkään Ubuntuun sopivia deb-paketteja, vaan rpm-paketteja.
Täältä löytyy deb-paketteja: http://download.documentfoundation.org/libreoffice/testing/. En ole vielä itse kokeillut, mutta aikomus on.
-
...
http://www.documentfoundation.org/download/
Itse latasin tuosta tuon 32-bittisen englanninkielisen GNU/Linux -version ja huomasin sitten, että se ei sisälläkään Ubuntuun sopivia deb-paketteja, vaan rpm-paketteja.
Täältä löytyy deb-paketteja: http://download.documentfoundation.org/libreoffice/testing/. En ole vielä itse kokeillut, mutta aikomus on.
Vaikka Ubuntu/Canonical on yksi "pääosakas" LibreOfficessa, on Ubuntuun sopiva kokeilupaketti sen verran piilossa, että herättää kysymyksiä. Jahka testailet, niin ehkä meille kaikille selviää sekin, että voisiko se olla enempi beetabeeta kuin tämä .rpm-pakkaus. Mutta toki tuossa säästää nuo allien-osuudet asentamisessa, joka taas mielestäni on vähäisempi vaiva kuin toinen lataus hitaalla yhteydellä.
Ja kysehän on tietenkin beeta-ohjelmiston kokeilusta, ei sen varmasta ja vakaasta käyttöönotosta. Suuri kokeilijoiden määrä edistänee virheiden raportointia, että siinä mielessä ...
Tähän mennessä yksi vähäinen toiminto on osoittautunut LO:ssa OO.o:ta paremmaksi: Ohjeiden etsi-toiminto ei toimi minun "virallisessa" Ubuntun OO.o 3.2.1:ssä, mutta toimii LO:ssa. Tuota ei voi laskea LO:n virheeksi, eikä varsinaisia virheitä ole vastaan tullut, mutta eipä sitten mitään näkyviä uudistuksiakaan (OO.o 3.3:een verraten). Yritin hakea tiedostotyypeistä Worksin tiedostotyyppejä, muttei sattunut silmiini. Pitkästä listastahan ei sitten vois sanoa, etteikö siinä olisi joku eroavuus, mutta ei ainakaan monta.
Että Asmo Koskisen lämmin suositus sopinee maltillisille käyttäjille, mutta maltittomat ja tupakoimattomat kokeilijat tuskin sitä noudattavat (-;
-
Kokeilein debiasenusta... Se on valtava läjä deb paketteja jotka asennetaan yks kerrallaan. Kyllästyin 12 paketin jälkeen. Ei toimi vielä mikään osa LO:sta
-
Asenna deb-paketit hakemisto kerrallaan komennolla:
sudo dpkg -i *.deb
-
Asenna deb-paketit hakemisto kerrallaan komennolla:
sudo dpkg -i *.deb
Asentaako tämä myös järjestyksessä? Riippuvuuksia kun näytti olevan paljon.
-
Asenna deb-paketit hakemisto kerrallaan komennolla:sudo dpkg -i *.deb
Asentaako tämä myös järjestyksessä? Riippuvuuksia kun näytti olevan paljon.
Kyllä.
-
Asenna deb-paketit hakemisto kerrallaan komennolla:sudo dpkg -i *.deb
Asentaako tämä myös järjestyksessä? Riippuvuuksia kun näytti olevan paljon.
Kyllä.
Kiitoksia. Taas oppi uutta.
-
Näyttihän tuo LibreOffice osaavan vähän paremmin kuin 3.2 OOo. Eräässä pptx esityksessä ranskalaiset viivat näkyivät oikein sekä joku kuva ei mennyt esityksen yli ja otsikon kirjoitus ei yhdessä diassa loppunutkaan kuin seinään.
-
Nyt on oracle sitten heittänyt pallon takaisin. Eka libreofficen tyypit heitti pallon oraclelle että oracle voisi antaa heille openoffice.org nimen ja osallistua mukaan libreofficeen. Mutta nyt oracle sitten pyytää kaikkia libreofficeen tai opendocumenttiin liittyviä jäseniä poistumaan openoffice.org kehityksestä!
-
Mikä tuota Oraclea oikein vaivaa? Tai noh, voittoa tavoitteleva yritys se on muiden joukossa mutta nyt alkaa kyllä sohimista olemaan joka suuntaan.
-
Mutta nyt oracle sitten pyytää kaikkia libreofficeen tai opendocumenttiin liittyviä jäseniä poistumaan openoffice.org kehityksestä!
Piti oikein kaivaa tämä esiin. Tässä linkkejä.
http://wiki.services.openoffice.org/wiki/Community_Council_Log_20101014
http://goo.gl/qmIk
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Mutta nyt oracle sitten pyytää kaikkia libreofficeen tai opendocumenttiin liittyviä jäseniä poistumaan openoffice.org kehityksestä!
Piti oikein kaivaa tämä esiin. Tässä linkkejä.
http://wiki.services.openoffice.org/wiki/Community_Council_Log_20101014
http://goo.gl/qmIk
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Kiitos linkeistä. Olinkin juuri kysymässä.
-
Pavelin tekemistä kannattaa seurata tässä kohtaa.
"LibreOffice or OpenOffice.org?"
http://blog.janik.cz/archives/2010/10/10/T21_25_55/
Aika pelottava mies 8) Onneksi se ei ollut fi, mutta läheltä piti... ::)
"I had to remove one language from my builds to save some space. I have chosen fr just because I can. Next year, I'll maybe decide to put it back..."
http://blog.janik.cz/archives/2010/09/07/T21_18_37/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
LibreOffice suomenkieliset sivut:
http://fi.libreoffice.org/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Kehitys kehittyy, A progress report on LibreOffice (http://standardsandfreedom.net/index.php/2011/01/16/starting2011-progresslibo/).
-
LibreOffice suomenkieliset sivut:
http://fi.libreoffice.org/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Saakos suomenkielisen oikoluvun toimimaan Libresssä?. Taisin sitä yrittää johonkin Libren RC:hen onnistumatta, mutta ohjelmisto taisikin olla Lontoon kieltä.
-
Minua kiinnostaisi, onko siinä lopulta paikattu lukuisat OpenOfficen bugit kuten riippuva sisennys Impressissä ja Writerissa. Toistaiseksi mikään nykyisin käyttämistäni järjestelmistä ei vielä tarjoa LibreOfficea suoraan repoista.
-
Toistaiseksi mikään nykyisin käyttämistäni järjestelmistä ei vielä tarjoa LibreOfficea suoraan repoista.
ai jaa, ei vai? Mutt kyllä sinä kaiketi välillä huseeraat innokkaastikin tuolla openSUSE-foorumillakin... kyselemässä apua
http://download.opensuse.org/repositories/LibreOffice:/Unstable/openSUSE_11.3/
;)
-
Mutt kyllä sinä kaiketi välillä huseeraat innokkaastikin tuolla openSUSE-foorumillakin... kyselemässä apua
Ks. siguani: tällä hetkellä ei ole ajossa SUSEa. Otan kyllä yleensä aina uuden version testaukseen, mutta aina sitä jostain syystä siitä luopuu. (Yksi ihan todellinen syy on se, että Debian-pohjaisissa distroissa osaan virittää TeXin toimimaan haluamallani tavalla, muissa aina en.)
-
Osaako joku vastata pyritäänkö .docx yhteensopivuutta parantamaan libreofficessa vai ollaanko tietoisesti ottamassa välimatkaa windowsiin? Ainakin oo 3 nostaa minulla kädet pystyyn, vaikka muokkaisin .docx tiedoston ensin .doc-muotoon ja yrittäisin sitten avata sitä open officella (menee kyllä osittain oman taidottomuuden piikkiin tekstin muotoilussa).
-
Osaako joku vastata pyritäänkö .docx yhteensopivuutta parantamaan libreofficessa vai ollaanko tietoisesti ottamassa välimatkaa windowsiin? Ainakin oo 3 nostaa minulla kädet pystyyn, vaikka muokkaisin .docx tiedoston ensin .doc-muotoon ja yrittäisin sitten avata sitä open officella (menee kyllä osittain oman taidottomuuden piikkiin tekstin muotoilussa).
Minulla kyllä jo nykyinenkin openoffice, 3.2.1, avaa kohtuullisen hyvin myös docx-muotoon tallennetut tiedostot. Jotkun kuvan kehykset esim voivat jäädä tulostumatta, mutta palstat ja muut asettelut toimivat ok. ...tallentaminen docx-muotoon onkin sitten ihan oma juttunsa. Mutt täytyy muistaa, että tavoite olikin saada auki toisten ohjelmien käyttämiä tiedostomuotoja, mikä sinällään mahdollistaisi jo eri sovellusten käytön samoja tiedostoja käsiteltäessä. Siis koska myös MS-offisella voi avata odf-perheen tiedostoja, mutta ei välttämättä luoda niitä.
Tuota juuri julkaistua en ole vielä kokeillut.
-
Joo. Eilisen "testin" tulos johtui ainakin osittain omasta taitamattomuudesta tekstinkäsittelyssä. Teksti sinällään oli ihan oikein yhtä otsikkotyyliä/tasoa lukuunottamatta. Kuvien ja ylä/alatunnisteiden kanssa olikin sitten enemmän ongelmia johtuen kuvista yms muusta mitä ne sisälsivät. Periaatteessa näillä jutuilla ei ole väliä, kunhan atk-kurssista paukahtaa S rekisteriin voin alkaa palauttamaan tiedostot oikeasti toimivissa muodoissa, esim. PDF:nä.
-
Minua kiinnostaisi, onko siinä lopulta paikattu lukuisat OpenOfficen bugit kuten riippuva sisennys Impressissä ja Writerissa. Toistaiseksi mikään nykyisin käyttämistäni järjestelmistä ei vielä tarjoa LibreOfficea suoraan repoista.
Nyt se olis muuten sitt stabilina asennuspakettinakin opensusen repoista päivitettävänä.
Päivittyy/asentuu openofficen päälle eli tilalle poistaen OOo:n altaan automatic
eli jos ei (K)Ubussa, niin Sussun helmoista löytyy... jos uskallat sinne kurkkia ;)
-
Nyt se olis muuten sitt stabilina asennuspakettinakin opensusen repoista päivitettävänä.
Päivittyy/asentuu openofficen päälle eli tilalle poistaen OOo:n altaan automatic
eli jos ei (K)Ubussa, niin Sussun helmoista löytyy... jos uskallat sinne kurkkia ;)
Olen uskaltanut (ja sigukin on päivittynyt tilannetta vastaavaksi). LibreOfficessa on pieniä parannuksia, mutta suuremmat bugit ja mieliharmit ovat myös yhä läsnä. Toivottavasti forkkaus kuitenkin lopulta johtaa siihen, että hiljalleen alkaa näidenkin suhteen tapahtua.
-
Nyt se olis muuten sitt stabilina asennuspakettinakin opensusen repoista päivitettävänä.
Päivittyy/asentuu openofficen päälle eli tilalle poistaen OOo:n altaan automatic
eli jos ei (K)Ubussa, niin Sussun helmoista löytyy... jos uskallat sinne kurkkia ;)
Olen uskaltanut (ja sigukin on päivittynyt tilannetta vastaavaksi). LibreOfficessa on pieniä parannuksia, mutta suuremmat bugit ja mieliharmit ovat myös yhä läsnä. Toivottavasti forkkaus kuitenkin lopulta johtaa siihen, että hiljalleen alkaa näidenkin suhteen tapahtua.
jahaa - oletkin nopeampi kuin luulinkaan - tuo kun tuli sinne repoihin stabiilina asennus-/päivityspakettina vasta tänään...
Mutt ei se mitään. Niin nykyinen vaimoni minullekin sanoi aikoinaan - silloisen sussuni helman alle kurkittuani ;)
-
jahaa - oletkin nopeampi kuin luulinkaan - tuo kun tuli sinne repoihin stabiilina asennus-/päivityspakettina vasta tänään...
??? Kyllä se jostain reposta löytyi jo 23.1., kun SUSEn asensin. Tai seuraavana päivänä, en enää muista.
-
jahaa - oletkin nopeampi kuin luulinkaan - tuo kun tuli sinne repoihin stabiilina asennus-/päivityspakettina vasta tänään...
??? Kyllä se jostain reposta löytyi jo 23.1., kun SUSEn asensin. Tai seuraavana päivänä, en enää muista.
juu silloin rc:nä - mutt jos taaskaan et lukenut kertomaani, niin nyt se tuli repoihin _śtabiilina_ eli officialina - tosin yhteisön toimesta ja yhteisön repoihin. http://download.opensuse.org/repositories/LibreOffice:/Stable/openSUSE_11.3/
...myös hiukan iäkkäimmille Sussuille ;)