Ylläpitäjän IT - stressi

[Tunkkaamo]

Paljon kuulee puhuttava käyttäjien IT -stressistä, mutta kaikki ammatikseen järjestelmiä ylläpitävät tietävät ettei se ole mitään verrattuna siihen mitä ammattinörtit joutuvat kokemaan.
Varsinkin ne jotka ovat tekemisissä ns. "tavallisten käyttäjien" kanssa 

Tämä tuli vaan mieleen kun luin tässä erästä ketjua... Vapaa lainaus:

"  stressi, stressi     "

"Paras ja typerin perustelu tälle kaikelle oli tämä:
"Kaikki tulee nykyään valmiina ohjelmina.""

Eli avautukaapas vapautuneesti ja kertokaa stressaavimmat omat tilanteet "taviskäyttäjien" kanssa.
Ja jos mahdollista olisiko ko. tilanteeseen jotain ratkaisua muuta kuin haulikko?

[Tha-Fox]

Käyttäjä käänsi näyttöä ohjelmallisesti 180 astetta. Ennen kuin soitti minulle, oli ratkaissut ongelman kääntämällä näytön ylösalaisin. Se ongelma oli tosin erittäin anti-stressaava, kunhan oli päässyt nurkan taakse nauramaan. Omasta mielestäni ihanimpia käyttäjiä ovat ne, joilla on käsitys siitä, miten asioiden tulee olla, eikä se käsitys ole missään kosketuksessa reaalimaailman kanssa. Tällaisten käyttäjien kanssa tapellessa menee aivan liikaa aikaa ja vielä enemmän hermoja!

[Tunkkaamo]

Minulla oli yksi kaveri jolla oli kone juntturassa ja ehdotin että "käynnistä kone uudestaan, kyllä se siitä"

Vastaus kädet kyynärpäitä myöten kainalossa kaksivuotiaan uhmaikäisen äänellä: "Mä en HALUA käynnistää sitä uudestaan!"

[Tomin]

Vastaus kädet kyynärpäitä myöten kainalossa kaksivuotiaan uhmaikäisen äänellä: "Mä en HALUA käynnistää sitä uudestaan!"

Mikähän käyttis sillä oli? Windowsia kun saa vähän turhan usein boottailla.

[Tunkkaamo]

wintoosahan se.
Stressaava tilanne molemmille kun toinen tietää helpon ratkaisun ongelmaan ja toinen ei sitä halua  käyttää...

[jukka_h]

Tapahtui aikana, jolloin ns. ohut-Ethernet oli uutta ja hienoa. Hoidin verkkoa o.t.o. Olin työmatkalla, ja pomo ilmoitti verkon olevan pimeänä. Tavalliset temput eivät auttaneet, ja kun tulin takaisin työpaikalle, alkoi hillitön vian etsintä.

Kaapeli oli päällisin puolin kunnossa. Tuskaisen päivän uurastuksen jälkeen sopiva nykäisy, ja kaapeli irtosi BNC-liittimestä. Korjaus, ja taas verkko toimi!

Syytä selvitettäessä selvisi, että kaapeli kulki pienen kaapin takaa. Siivooja oli pudottanut liikelahjan, rautaisen murikan, ja se oli nykäissyt kaapelia sen verran, että sisäjohdin oli irronnut. Tämä pisti koko verkon toimimattomaksi.

Asiaan tietenkin kuului se, että kaapelin asennus oli "väliaikainen". Väliaikaisuutta oli kestänyt parisen vuotta...

[Tunkkaamo]

Tapahtui aikana, jolloin ns. ohut-Ethernet oli uutta ja hienoa. Hoidin verkkoa o.t.o. Olin työmatkalla, ja pomo ilmoitti verkon olevan pimeänä. Tavalliset temput eivät auttaneet, ja kun tulin takaisin työpaikalle, alkoi hillitön vian etsintä.

Kaapeli oli päällisin puolin kunnossa. Tuskaisen päivän uurastuksen jälkeen sopiva nykäisy, ja kaapeli irtosi BNC-liittimestä. Korjaus, ja taas verkko toimi!

Syytä selvitettäessä selvisi, että kaapeli kulki pienen kaapin takaa. Siivooja oli pudottanut liikelahjan, rautaisen murikan, ja se oli nykäissyt kaapelia sen verran, että sisäjohdin oli irronnut. Tämä pisti koko verkon toimimattomaksi.

Asiaan tietenkin kuului se, että kaapelin asennus oli "väliaikainen". Väliaikaisuutta oli kestänyt parisen vuotta...

Minulla taas oli yhdessä toimistossa joku asentaja laittanut keittiössä olevan riskytkentäkaapin kytkimien powerin niin että sen jakorasia oli keittiön pöydällä ja siinä oli sellainen punainen virtakytkin.....
No olihan sen sitten siivooja kerran sammuttannut ja maanantai aaamuna alkoi ylläkuvatun kaltainen hillitön vianetsintä.

Mitä tästä opimme: kaikki laitteet mitä vain voi tavallisilta kuolevaisilta piilottaa tulee laittaa visusti lukkojen taakse.
Mutta tämänhän me jo tiesimmekin...

[nore]

Tukihenkilölle ei ole olemassa tyhmiä käyttäjiä. Taidot, kärsivällisyys, oppimiskyky ja tuen tarve vain ovat erilaisia.

Tukihenkilön pitää ilmaista elein ja sanoin, että vika ei ole käyttäjässä vaan sovelluksen käytettävyydessä tai puutteellisessa opastuksessa. Me ihmiset olemme herkkiä kapistuksia ja avustettavan loukkaaminen vaikkapa tahattomasti ei helpota ongelman ratkaisemista.

Käyttäjä käänsi näyttöä ohjelmallisesti 180 astetta. Ennen kuin soitti minulle, oli ratkaissut ongelman kääntämällä näytön ylösalaisin.

Tämä käyttäjä osoitti nopeaa ongelmanratkaisukykyä. Hän pystyi jatkamaan töitään apua odotellessaan eikä mennyt omin päin sähläämään asetuksia entistä pahemmin solmuun.

"Mä en HALUA käynnistää sitä uudestaan!"

Käyttäjän turhautumista pitää koettaa ymmärtää hermostumatta itse. Tukitilanteessa hoidetaan useammin ihmistä kuin tietokonetta. Monelle jo tuen pyytäminen on turhauttavaa: on vaikea tunnustaa ääneen, ettei osaa kaikkea itse. Helpoin autettava on kiireetön aloittelija, hankalin hoppuileva tehokäyttäjä, jonka pitää saada hommansa tehtyä täsmälleen omalla tavallaan ja heti.

[AkuKalle]

Itse olen tauottaman naljailun ja julkisen nöyryyttämisen kannalla. Tällöin käyttäjät ottavat yhteyttä kun tarve on todellinen. Loppuu kaikki "minusta olisi kiva jos..." tai "kappas otin ihan vahingossa kotikoneeni töihin, ai niin se ei muuten toimi ehtisitkö katsoa". Lisäksi kaikki ovat todella kiitollisia jos joskus erehtyy tekemään jotain.

[Tha-Fox]

Itse olen tauottaman naljailun ja julkisen nöyryyttämisen kannalla. Tällöin käyttäjät ottavat yhteyttä kun tarve on todellinen. Loppuu kaikki "minusta olisi kiva jos..." tai "kappas otin ihan vahingossa kotikoneeni töihin, ai niin se ei muuten toimi ehtisitkö katsoa". Lisäksi kaikki ovat todella kiitollisia jos joskus erehtyy tekemään jotain.

Luettu BOFH:a?  Pitäisi itse joskus pyrkiä sille tasolle...

[Tomin]

Itse olen tauottaman naljailun ja julkisen nöyryyttämisen kannalla. Tällöin käyttäjät ottavat yhteyttä kun tarve on todellinen. Loppuu kaikki "minusta olisi kiva jos..." tai "kappas otin ihan vahingossa kotikoneeni töihin, ai niin se ei muuten toimi ehtisitkö katsoa". Lisäksi kaikki ovat todella kiitollisia jos joskus erehtyy tekemään jotain.

Luettu BOFH:a?  Pitäisi itse joskus pyrkiä sille tasolle...

Eikö se ole vähän liian julmaa? (joskus luin jotain käännöstä siitä)

Tosin oli sitä ihan kiva lukea. Onko muuten totta, että jos painelee monta kertaa virtanappia peräkkäin niin virtalähde hajoaa? En kyllä ihmettele jos on, mutta pitää varoa...

[AkuKalle]

pakko myöntää että vedin aivan täysin hatusta:)

Mutta oikeasti aina silloin tällöin kannattaa kysyä ihan vakavalla naamalla loppukäyttäjältä "Onko tällä nyt oikeasti mitään merkitystä", "miksi heität joka työreissulla läppärisi seinään? Kuvitteletko tosissasi että kommunikaattorin yksi toiminto on vasara?", "Koska ostatte minulle sen kristallipallon jota ilman kuvittelette minun arvaavan ähinästänne mikä on ongelma?". Älkää nielkö kaikkea mitä teille syötetään!

[SuperOscar]

Näitähän juttujahan piisaisi...

Hieman aiheutti stressiä, kun DOS-aikoina käyttäjä tuli moittimaan, että olin hajottanut hänen koneensa osioidessani sen levyä uudestaan. Ongelman kuvaus oli tällainen: ”Yleensä kun käynnistän koneen, se hurisee jonkin aikaa; sitten tulee semmoinen nuoli, johon kirjoitan w+p ja painan Enteriä, ja pääsen tilaan, jossa voin kirjoittaa. Nyt en pääse, joten kone on rikki.” Ratkaisu: wp.batissa korjattiin WordPerfectin hakupolku oikeaksi.

Stressiä ei tullut, mutta naurua piisasi, kun siirryttäessä talosta toiseen ja samanaikaisesti vaihdettaessa koneita uudempiin professori oli liimannut monitoriinsa lapun ”Tämä tietokone sisältää tärkeitä tiedostoja”. Mieli teki viedä hänen huoneeseensa uuteen koneeseen kytkettynä samainen vanha monitori ja sanoa ”Ole hyvä”.

Muoks: Aiheeseen liittyen

[UbunTux]

http://www.rinkworks.com/stupid/
 

[Ilokaasu]

Tukihenkilölle ei ole olemassa tyhmiä käyttäjiä. Taidot, kärsivällisyys, oppimiskyky ja tuen tarve vain ovat erilaisia.

Tämä on tullut koettua monesti. Koskaan en ole toiminut ammattimaisena (no ok, välillä kyllä siltä tuntuu ) atk tukihenkilönä, mutta erilaisia tapauksia on silti tullut ja jäänyt mieleen. Sellaisen oon huomannut että yleensä ne ongelmat on samantyylisiä ja vaikka opetettavalle olisi jo kerran tai kaksi (...kuusi) kertaa näyttänyt miten homma toimii, niin silti se ei sitä tahdo oppia Ne vaan muistaa että "se tiesi miten x toimii, kysytään siltä" ja taas mennään. Onhan se ihan hauskaakin välillä hoitaa muiden niiiiiin yksinkertaisia ongelmia

[nore]

Helpoin autettava on kiireetön aloittelija, hankalin hoppuileva tehokäyttäjä, jonka pitää saada hommansa tehtyä täsmälleen omalla tavallaan ja heti.

Kokemuksen mukaan lääkärit ovat kenkuimpia potilaita ja opettajat työläimpiä koulutettavia. Tästä voisi päätellä mikä on IT-tuen painajainen; se ei ole täystumpelo IT-ummikko.

[brojericho]

[Kokemuksen mukaan lääkärit ovat kenkuimpia potilaita ja opettajat työläimpiä koulutettavia. Tästä voisi päätellä mikä on IT-tuen painajainen; se ei ole täystumpelo IT-ummikko.

Olen joskus avustanut lääkäriä ja työkkärin asiakaspalvelijaakin (molemmat äkkiseltään, eivät työn tai opiskelun puolesta), mutta totta puhut tuosta opettaja-asiasta. Itse kun olen töissä koululla niin kyllähän siinä on oma kynnyksensä opettaa opettajaa.

Kun pääsee samalle tasolle ja saa selitettyä esimerkiksi: "Tämä on ulkoinen intranetti missä sähköpostisi toimii, minä kun en voi asialle mitään." Silloin lähti vihaisena, mutta oli sen jälkeen sympaattinen ilmeisesti ymmärrettyään, että vika ei ollut minussa. Onneksi osasin ottaa silloisen tilanteen huvittuneena enkä provosoitunut. Se kai lienee aika tärkeää tuossa hommassa.

Kuten jo sanoin ja pääsee opettajien kanssa samalle tasolle ja puhuu heidän kanssaan samaa jargonia, sekä sopeutuu työympäristöön niin vaikka olisikin Linuxin säätö toisessa huoneessa kesken tai jokin ehdotus rehtorille niin opettaja tulee kertomaan, että pitäisi tehdä tällainen asia ja deadline on huomenna tai pahimmillaan viiden minuutin päästä. Laitteet pitää vielä testata, vaikka sanoisin näppäinyhdistelmät etukäteen. Silloin kiehuu, mutta eihän sitä voi harjoittelussa riehua. En kuitenkaan haluaisi lopulliseksi työympäristöksi koulua, ellen sitten saisi itse opettaa. Kunnallisessa koulussa kun ei ole rahaa ja siellä on armoton kiire.

Minulle on (onneksi) luvattu, että saan itse määrittää prioriteetit mitä milloinkin teen eikä minun tarvitse kaikkien ideoihin lähteä. En silti kehtaa heitä pulaankaan jättää. Varsinkin kun ovat ruvenneet niin sympaattisiksi.

[SuperOscar]

Kunnallisessa koulussa kun ei ole rahaa ja siellä on armoton kiire.

Enemmän kuitenkin kuin valtiollisessa – ainakin rahaa. Yliopistossa on tuttua taistella joka ikisestä killingistä.

Mistä tulee mieleeni tarina toisesta professorista, joka vaatimalla vaati saada käyttöönsä toisen laitokseen ostetuista upouusista tietokoneista, hän kun oli paitsi professori myös tunnettu nimenomaan tietoteknisistä taidoistaan.

Kannoin koneen hänen huoneeseensa kesän alussa, jolloin hän oli jo lomilla. Elokuun alkupuolella hän palasi työhuoneeseensa ja kaikesta päätellen oli tyytyväinen, koska mitään ei minulle saakka kuulunut.

Ennen kuin syyskuun lopulla, jolloin hän halusi minun tulevan näyttämään hänelle jotain pientä juttua. Kun pääsimme hänen koneelleen, hän istahti pöytänsä ääreen... ja alkoi kuumeisesti etsiä koneensa virtakytkintä! Ei ole tuolla, onkohan se takana... ei, kyljessä... ei. Ai niin, tuossahan se on! Koko tuon ajan minä tyynesti seurasin hakuammuntaa. Itselläni oli käytössä koneen sisarkappale, joten virtanamiskan paikkahan oli käynyt tutuksi jo alkukesästä.

Mitä ilmeisimmin kyseiselle proffalle olisi voinut kesäkuun alun ja syyskuun puolenvälin välissä antaa käyttöön metallilaatikon, jossa olisi ollut pari vilkkuvaa valoa ja hurisevaa ääntä pitävä jänisräikkä, ja hän olisi ollut vallan tyytyväinen.

[Tunkkaamo]

http://www.rinkworks.com/stupid/
 

Juu.
Tuolla on näköjään tullut jo kaikki sanottua....

Toisaalta tulee mieleen yksi hauska juttu minkä eräs IT  - guru kertoi ajoilta jolloin oli vielä erään ison talon sisäisessä tuessa:

-Puhelin soi 07.30 , tukihenkilön juuri saavuttua töihin.
-Luurin toisessa päässä on seniori - keskitason johtaja talossa:

"Minun sähköpostini ei toimi, en edes löydä sitä"

-Tukihenkilö: "kyllä sille pitäisi olla ihan pikakuvake työpöydällä"

-Hetken hiljaisuus ja vastaus:
"Ei minun työpöydällä ole kuin kyniä ja televisio joka ei koskaan toimi"
(henkilö tarkoitti tietokoneensa monitoria)

Tästä alkoi opastus sähköpostin käytöstä ja melko lailla alusta pitäen piti lähteä kädestä pitämään.

Tarinan mukaan puhelu loppui klo 16.00 iltapäivällä.... (lieneekö siinä jo vähän Lapin lisää en tiedä).

[Jallu59]

Pidin joskus PC-alkuaikoina 80-luvun lopulla yllä myös silloisen Suomen Pankin paikalliskonttorin koneita. Konttoritätien koneet olivat kovassa käytössä ja niitä piti myös aika ajoin korjailla. Sainpa sitten työmäärayksen toimittaa sinne uusinta uutta AT-teknologiaa(i286) edustavan myllyn. Oletin ilman muuta, että se menee sille tägille, jolla näppis kului puhki vuodessa, mutta ei se vietiinkin konttorinjohtajan pöydälle, joka ei osannut edes käyttää masiinaa. Vuoden päästä kun tehtiin määräaikainen järjestelmähuolto siinä konessa ei ollut yhtäkään käyttäjän tekemää tiedostoa. Ja ne tädit tekivät edellen töitä 8086-koneilla 

Kuulostaako tutulta ilmiöltä: Talon paras kone seisoo tyhjän panttina pomon pöydällä

T:Jallu59