Hallintasovellusten puute on joko heikkous tai vahvuus, riippuu näkökulmasta.
Minun silmissäni *buntujen yksi suurimmista vahvuuksista on asetustiedostojen helppo muokattavuus tekstieditorilla. Se on tehokasta ja yksinkertaista. Tiedostot ovat formaatiltaan sellaisia että ihmisen on niitä helppo lukea ja muokata. Hallintaohjelmien tekeminen sellaisille tiedostoille on kuitenkin hyvin hankalaa jos halutaan että hallintaohjelma ymmärtää tiedostoa myös käsin tehtyjen muokkausten jälkeen ja ettei se rikkoisi käsin muokattuja osia.
Asetustiedostojen muokkaus "villisti" käsin ei ole kyllä missään mielessä mikään vahvuus, vaan järjestelmän konfigurointi siltä pohjalta, erityisesti esim. yritysympäristöissä tai muutenkin esim. tuen kannalta, missä on kaikinpuolin parasta ja fiksuinta että konfigurointitietojen rakenne on hallittu ja noudattaisi esim. jotain yhteistä standardia.
Nythän esim. ubuntun keskustelualueet ja netti on pullollaan erilaisia ohjeita, mitä ubuntun konfiguraatiotiedostoihin editoida käsin. Ne eroavat toisistaan ja ei varmasti olla väärässä siinä ettei monikaan ubuntun käyttäjä ymmärrä niiden merkitystä, vaan kopioi ne ohjeesta oman koneensa konfiguraatiotiedostoon.
Esim. SUSEn yhtenäisempi standardoidumpi ja samalla samat hyvät mahdollisuudet tarjoava tapa on paljon parempi. Siinä tietää paremmin esim. toisen konetta mennessään katsomaan tai neuvoessa, mitä siellä on ja mitä pitää tehdä.
Ubuntun käyttämä tapa on liian villi ja epäyhtenäinen. Lisäksi käsin kirjoittelu konfiguraatiotiedostoihin on sille, joka ei niide merkityksestä täysin varmaksi tiedä ja joka ei ole editoinnin kanssa todella huolellinen, kirjoitusvirneiden yms kanssa, todella myös vaarallinen. Hallintaohjelmat, joilla niitä muokataan, poistavat noita ongelmia ja vaaroja ja tarjoavat myös esim. editointiin verrattuna edun näyttää samalla graafisin keinoin infoa asetusten vaikutuksista ja merkityksestä, sekä tietysti keinoja huomauttaa tai estää vääriä asetuksia.
Nythän ubuntun "mainostamat" laajat ja vilkkaat nettiyhteisöt perustuvat pitkälti noiden editointiohjeiden ohjeistamiseen ja neuvomiseen, kun taas muissa jakeluissa ja niitä kehittävissä yrityksissä ja yhteisöissä on panostettu niiden tekemiseen - ja myös mietitty ja käytetty järkeä asioiden yhtenäistämiseen ja standardointiin.
Tuohon tärkeään asiaan ubuntu ei ole juurikaan panostanut - ja siinä on todella paha kompastuskivi ja este ubuntulla esim. yrityskäyttöön pääsemisessä. Tuo käsin editoimalla konfigurointi haittaa myös todella valtavasti ubuntulle sovitettavien ohjelmien tekemistä, kun niissä pitää saada lisättyä/muutettua järjestelmän konfigutointitietoja, missä pitääkin sitten varautua täysin uniikeisti tehtyihin asetuksiin.
Siitä että jokainen säätää omalla tavallaan, monia samoja asioita ja luo uniikin, muttei toisia paremman ympäristön, ei ole mitään yhteistä hyötyä. Tuossa ubuntun filosofia heijastelee aika paljon pienimuotoista tehotonta afrikkalaista kylämentaliteettiä - ja kokonaishyöty on samaa luokkaa.
Tietenkin asia erikseen se jos ubuntu haluaa pysytellä ei-vakavasti otettavassa roolissa, jota voi "säätää" sitten kukin tavallaan.