Linux PC:n yleistyminen ei enää uskon asia

[Sorkkarauta]

Onpa ollut mukava havaita, kuinka markkinoille on tullut useita eri Linux -pohjaisia päätelaitteita ja jopa niin, että kysyntä on ylittänyt odotukset. Dell ja Asus ovat olleet mainiota esimerkkejä ja tehneet asian eteen hyvää pioneerityötä. W3schools on julkaissut myöskin OS -tilastoja Linuxin käytöstä, joka tukee Linuxin käytön yleistymistä. Hiljalleen, mutta kuitenkin eteenpäin. Itse pidän jossain määrin pienenä ihmeenä, että se keikkuu neljän prosentin tuntumassa, kun ottaa huomioon ettei sitä myydä koneiden yhteydessä oikein missään ja kukaan ei mainosta sitä.

Tuossa ohessa vähän statistiikkaa:
http://www.w3schools.com/browsers/browsers_os.asp

Lukuihin kannattaa suhtautua varauksella, mutta trendi on kuitenkin melko selvä. Mac OS ja Linux ovat kasvattaneet suosiota. Veikkailisin, että 5% osuuskaan ei ole mahdoton parin vuoden sisällä. Tahtihan olisi huomattavasti nopeampi, mikäli ei olisi korvaavaa laitekantaa olemassa. Onneksi Microsoft kuitenkin tuotepolitiikallaan kasvattaa tahattomasti Linuxin markkinaosuutta, vaikka tarkoitus lienee päinvastainen. Yleensähän se menee jotakuinkin siten, että pitää saavuttaa kriittinen massa joka edesauttaa yleistymistä. Linuxin kohdalla se lienee ehkä reilun kymmenen prosenttia, jolloin asennuskanta on siinä mittakaavassa että se alkaa kiinnostamaan laitevalmistajia ja jälleenmyyjiä. Se tuo taas uutta toimintaa alalle, joka ruokkii muita ilmiöitä eli voidaan sanoa, että kriittisen massan saavuttaminen edesauttaa positiivisen kierteen syntymistä.

Minun mielestäni Linux Desktop "ilmiö" tarvitsisi mainstreamin, ikäänkuin päätuotteen jota markkinat voisivat keskittymä tukemaan. Onko Ubuntu sellainen? Ainakin Linux -käyttö on kasvanut kolmanneksella W3schoolsin mukaan, kun Ubuntu tuli saataville.

[kriitikko]

Lukuihin kannattaa suhtautua varauksella, mutta trendi on kuitenkin melko selvä. Mac OS ja Linux ovat kasvattaneet suosiota. Veikkailisin, että 5% osuuskaan ei ole mahdoton parin vuoden sisällä.

Joidenkin tilastojen mukaan tämän vuoden maaliskuussa meni jo 6.1% osuus rikki. Trendi varmastikin nähtäväsissä kaikissa tilastoissa.

Minun mielestäni Linux Desktop "ilmiö" tarvitsisi mainstreamin, ikäänkuin päätuotteen jota markkinat voisivat keskittymä tukemaan.

Ei kuullostaa ollenkaan hyvältä idealta. Jos markkinat keskittyy tukemaan yhtä distroa hyvin ja muita huonosti jos ollenkaan, niin ei siitä hyvää voi seurata.
Se että Fedora, SUSE, yms. tekevät työt ja Ubuntu veisi käyttäjät, ei varmastikaan käy päinsä. Michael Meeks sanoi jo kerran Ubuntun olevan "iilimato", eikä ole mielipiteensä kanssa yksin.

Onko Ubuntu sellainen?

Uskoisin, että tällä foorumilla saat 96% varmuudella myöntävän vastauksen ...

[Ilokaasu]

Minun mielestäni Linux Desktop "ilmiö" tarvitsisi mainstreamin, ikäänkuin päätuotteen jota markkinat voisivat keskittymä tukemaan. Onko Ubuntu sellainen?

Luin jostain jotain jotenkin nopsaan(slashdot) että Redhat ei ainakaan heti aio ryhtyä tälläiseksi desktop järjestelmäksi vaan keskittyvät palvelimiin ensin..Näin ollen Ubuntu/Suse/Vastaava "iso" voisi nousta "mainstream asemaan". Koska joka tapauksessa sellainen tarvitaan jos halutaan ns. kunnon prosenttiosuuksia..

[kriitikko]

Koska joka tapauksessa sellainen tarvitaan jos halutaan ns. kunnon prosenttiosuuksia..

Jonkun yksittäisen distron nostaminen mini-Microsoft asemaan ei mielestäni kuullosta hyvältä. Linux on yksinkertaisesti erillainen kuin Windows/OSX/... ja näillä eväillä on mielestäni mentävä.

[varaani]

Linux ei tule koskaan yleistymään kunnolla, jos sillä ei ole tarjottavana jotain isoa distroa, joka yhdistäisi useaa käyttäjää kerralla.
Ota huomioon ne mummot ja papat + muut sellaiset ihmiset jotka osaavat juuri ja juuri käynnistää sen selaimen ja mennä verkkopankkiin. Nämä henkilöt tarvitsevat tukea sellaisilta henkilöiltä joilla on samanlainen käyttöjärjestelmä kuin heillä.

Loppujen lopuksi jos ei ole isoa distroa kaikille niin voi käydä, että jollakin suvulla on käytössä ubuntu ja naapurin suvussa käytössä suse. Tosin äsken mainitsemani on aika kaukaa haettua, mutta kävi vain mielessä...

[muep]

Minun mielestäni Linux Desktop "ilmiö" tarvitsisi mainstreamin, ikäänkuin päätuotteen jota markkinat voisivat keskittymä tukemaan. Onko Ubuntu sellainen?

Luin jostain jotain jotenkin nopsaan(slashdot) että Redhat ei ainakaan heti aio ryhtyä tälläiseksi desktop järjestelmäksi vaan keskittyvät palvelimiin ensin..Näin ollen Ubuntu/Suse/Vastaava "iso" voisi nousta "mainstream asemaan". Koska joka tapauksessa sellainen tarvitaan jos halutaan ns. kunnon prosenttiosuuksia..

Tämä artikkeli?
What’s Going On With Red Hat Desktop Systems? An Update

Artikkelissa todetaan, ettei Red Hatilla ole suunnitelmissa tuottaa Ubuntun tai OpenSUSEn tyylistä työpöytäjakelua, mutta käsittääkseni uusille markkina-alueille jonkinlaista kuluttaja-työpöytäjakelua ovat puuhaamassa. Red Hat Global Desktop oli tuon idean nimi, mutta en nyt ihan varmasti osaa sanoa, onko se työpöytälinux-jakelu vai jotain muuta. Lisäksi Red Hat Enterprise Linux on tuettu ja käytössä myös työpöytäkäyttöjärjestelmänä, ei ainoastaan servereissä. Ja näiden lisäksi on sitten vielä Fedora, joka virallisen tuen puutteestaan huolimatta on paljon käytössä sekä työpöytäkäytössä että palvelimissa. Erityisesti ns tehokäyttäjillä sitä näyttäisi olevan paljon käytössä.

Minusta ei todellakaan ole välttämätöntä eikä toivottavaa, että jokin tietty Linux-jakelu nousisi liian hallitsevaan asemaan muiden yläpuolelle. Linux-järjestelmien markkinaosuus voi kasvaa myös tasaisehkosti eri jakeluiden välillä. Uskoisin myös, että vaikka Ubuntun poliittiset ja tekniset ratkaisut houkuttelevat erityisesti aloittelevia Linux-käyttäjiä, voi monelle paremmin Linuxiin ja vapaisiin ohjelmiin perehtyneelle joku pitkällä tähtäimellä hyviin ratkaisuihin ja upstream-kehitykseen enemmän panostava jakelu tuntua paljon omemmalta.

Tarkoitan siis, että eri jakeluilla on erilaiset kohderyhmät, ja ainakin omien näkemyksieni kanssa Ubuntu on jossain määrin ristiriidassa. Tämän seurauksena käytän sitten jotain muuta, kun lisäksi itselleni suurin osa Ubuntun tekemästä kehitystyöstä ei tarjoa mitään lisäarvoa.

Eri jakeluilla on erilaiset kohderyhmät, ja vähintään muutamalle isommalle on olemassa ihan mukava ekologinen lokero vapaiden ohjelmien ekosysteemissä. Jotkut keskittyvät esimerksi integroimaan olemassaolevia palikoita saumattomaksi kokonaisuudeksi, kun taas toiset keskittyvät luomaan uutta teknologiaa. Nämä ovat osittain toisensa poissulkevia tavoitteita, toisessa kun ei mitään kokeellisia ominaisuuksia pahemmin kaivata, ja ensimmäisessä ne ovat joskus käytännön välttämättömyys. Jos jommankumman porukan jättää huomioimatta, niin joko ns. peruskäyttäjien tavoittaminen on haastavaa, tai sitten saa kokonaisuudessaan vain huonompaa tukea yhteisöltä, mikäli kokeneempi osa yhteisöstä ei ole toimintaan tyytyväinen.

[muep]

Linux ei tule koskaan yleistymään kunnolla, jos sillä ei ole tarjottavana jotain isoa distroa, joka yhdistäisi useaa käyttäjää kerralla.
Ota huomioon ne mummot ja papat + muut sellaiset ihmiset jotka osaavat juuri ja juuri käynnistää sen selaimen ja mennä verkkopankkiin. Nämä henkilöt tarvitsevat tukea sellaisilta henkilöiltä joilla on samanlainen käyttöjärjestelmä kuin heillä.

Onko Linuxin pakko yleistyä "kunnolla"? Mikä on kunnolla? Täytyykö heti? Eikö riitä, että yhteisö valmistaa itselleen mahdollisimman hyvää ja yleiskäyttöistä järjestelmää? Kun saadaan riittävän hyvä, ei markkinoinnin takia tarvitse enää nakata roskiin suurimpia yhteisökehityksen etuja.

Selaimen käynnistys eri jakeluissa menee kyllä niin samalla tavalla, että melko huoletta voisi vaikkapa Ubuntun korvata Fedoralla, ja silti sama mummo osaa sen kyllä avata. Eri Windowsin versioiden välillä on peruskäyttäjän näkökulmasta enemmän eroa, ja niilläkin tullaan toimeen.

Loppujen lopuksi jos ei ole isoa distroa kaikille niin voi käydä, että jollakin suvulla on käytössä ubuntu ja naapurin suvussa käytössä suse. Tosin äsken mainitsemani on aika kaukaa haettua, mutta kävi vain mielessä...

Toki noin voi käydä, jos koko suvussa on vain yksi ihminen, joka tajuaa tietokoneista mitään, ja joka sitten päättää sallia suvulle vain yhden distron oman mikrotukinakkinsa helpottamiseksi. Kyllähän esimerkiksi saman perheen sisällä herkästi päädytäänkin siihen, että kaikilla koneilla on sama jakelu. Usean jakelun käyttäminen sekaisin ei kuitenkaan ole mitään kovin vaikeaa.

[varaani]

Onko Linuxin pakko yleistyä "kunnolla"? Mikä on kunnolla?

Kunnolla sanalla tarkoitin että linuxia käyttettäisiin eniten verrattuna maciin tai windowsiin tai muihin käyttöjärjestelmiin.

Eikö riitä, että yhteisö valmistaa itselleen mahdollisimman hyvää ja yleiskäyttöistä järjestelmää? Kun saadaan riittävän hyvä, ei markkinoinnin takia tarvitse enää nakata roskiin suurimpia yhteisökehityksen etuja.

Mitä eri IT-kaupat markkinoivat? Kaikkia distroja kerralla vai pitääkö niiden tyytyä vain yhden tai kahden distron kannattajaksi? Vai onko tulevaisuuden IT-kauppa vain osia myyvä rautakauppa?

Selaimen käynnistys eri jakeluissa menee kyllä niin samalla tavalla, että melko huoletta voisi vaikkapa Ubuntun korvata Fedoralla,

Entäpä jos onkin käytössä gnomen sijaan kde tai joku muu?

[muep]

Eikö riitä, että yhteisö valmistaa itselleen mahdollisimman hyvää ja yleiskäyttöistä järjestelmää? Kun saadaan riittävän hyvä, ei markkinoinnin takia tarvitse enää nakata roskiin suurimpia yhteisökehityksen etuja.

Mitä eri IT-kaupat markkinoivat? Kaikkia distroja kerralla vai pitääkö niiden tyytyä vain yhden tai kahden distron kannattajaksi? Vai onko tulevaisuuden IT-kauppa vain osia myyvä rautakauppa?

Jos laadukkaista avoimista rajapinnoista huolehditaan, olisi minusta mahdollista vaikka jokaisella puljulla olla oma jakelunsa, jonka he testaisivat varmasti toimivaksi omilla laitteillaan. Tämä toki ei ole välttämätöntä eivätkä yritykset välttämättä halua moiseen ryhtyä, mutta siihenkin on mahdollisuus. Systeemin grafiikat olisi esimerkiksi helppo korvata laitteen toimittavaa yritystä vastaavilla.

Käytännössähän esimerkiski testilaitteiston toimittamalla saa sopivaksi katsomansa jakelun hyvin halukkaaksi näkemään vaivaa siihen, että kyseisellä laitteistolla jakelu toimii hyvin.

Ja jos taas joku käyttäjä ei halua sitä koneen mukana tulevaa jakelua käyttää, niin jos niistä rajapinnoista ja vapaista ajureista on huolehdittu, toimii laitteistossa varmasti moni muukin jakelu.

Selaimen käynnistys eri jakeluissa menee kyllä niin samalla tavalla, että melko huoletta voisi vaikkapa Ubuntun korvata Fedoralla,

Entäpä jos onkin käytössä gnomen sijaan kde tai joku muu?

Tällä hetkellä esimerkiksi Ubuntussa on jo saman jakelun sisällä tarjolla kolme isoa työpöytäympäristöä ja lisäksi kymmeniä ikkunamangereita. Tilanne tuskin tulee lähivuosina muuttumaan mihinkään.

Noita peruskäyttäjälle todennäköisimmin eteen tulevia työpöytäympäristöjä on kysyjästä riippuen noin kaksi tai kolme. Mikään niisä ei näytä ihan lähiaikoina olevan saavuttamassa mitään isompaa valta-asemaa, joten niidenkin erojen kanssa joudutaan tulemaan toimeen. Onneksi ne ovat kaikki hyvin helppokäyttöisiä, ja kun ne kerran ovat kaikki tarjolla kaikissa isoimmissa jakeluissa, voi käyttäjä valita käyttävänsä sitä, jota osaa käyttää.

[jake]

Ei ole, ei, mutta jokin puuttuu(ko?) vielä, kun linux leviää kuitenkin (vain) hiljaa hiipimällä työpöydille.
Muualla sillä on jo vankka ja merkittävä asema.

Mun mielestäni, esim (K)Ubuntun vika on vielä sen imago. Kaikesta erinomaisuudestaan ja suosiostaan huolimatta.
Sitä pidetään enempi aktiivi-harrastajien tuotteena, joka kerää kyllä uusia, kokeilunhaluisia puoleensa.
Mutta siltä puuttuu siis edelleen ns. 'katu-uskottavuus'. Monet käyttäjät kaipaisivat syytä siirtyä siihen. (K)Ubuntun pitäis tehdä tai omata jotain sellaista, jota ei sen koneen mukana tulevassa käyttiksessä ole. Maksuttomuus ei riitä suurelle joukolle syyksi, kun se monopimerkkikään "ei maksa mitään LISÄÄ" ...sehän tulee koneen mukana 'ilmaiseksi'... (vrt koneiden hintoja eri OSseilla)
Sama harrastajaimago vaivaa myös monilta osin ylivertaista Debianiakin.

Kun taas Susen ja Redhatin kaltaiset distrot, vaikka kaikki eivät pidäkään niiden kaikista toimintatavoista ja yhteistyökuvioista, tuovat kaivattua uskottavuutta linuxiin. Vrt vaikka PSA/Citroen, Ranskan ja muiden valtioiden valinnat. ...ja vaikkas Suomen puolustusvoimien ja Naton valinnat...

Eri distroilla on omat 'vaikutussuuntansa' ja -tapansa. Niitä tarvitaan liki kaikkia. Ei yksi valtamerkki luo tarvittavaa imagoa, trendiä erilailla ajattelevien valitsijoiden silmissä. Vrtaa vaikka useampienkin laitevalmistajien distro-valintoja. Nekin vaihtelevat alueittain ja kohderyhmittäin. DELL:kin esiasentaa eri distroja eri malleihinsa. Riippuen missä ja kenelle se haluaa myyntinsä suunnata.

Siksi muiden distrojen mollaamisen sijasta voisi enempi keskittyä 'omansa' kehumiseen. Vrt vaikkas joku boikotti-sivu...
 

[HMi]

Jos Linux esiasennetaan tehtaalla koneeseen ei voi puhua että se ei maksaisi mitään LISÄÄ, ei sitä nimittäin kukaan sinne ilmaiseksi mene laittamaan vaikka puhuttaisiin ilmaisesta jakelusta.
Eri laitevalmistajat varmasti miettivät kuumeisesti mikä distro olisi sopivin heidän tuotteeseen ja mikäs siinä on miettiessä kun on monta vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen määrä varmasti vielä hidastaa nousua mutta eiköhän jokin distro vielä nouse muita tunnetummaksi. Olisiko se sitten ubuntu??? 

[Toni Alenius]

...Nämä henkilöt tarvitsevat tukea sellaisilta henkilöiltä joilla on samanlainen käyttöjärjestelmä kuin heillä.

Pääsuunnat ovat Debian, Red Hat sekä SuSE, muut ovat periaatteessa näiden johdannaisia tai johdannaisten johdannaisia, kun esim. puhelimessa tämä mummo/ pappa kertoo kysyttäessä distronsa nimen (voi vaatia avustavia kysymyksiä, mutta siitä selvitään), voi tämä tukihenkilö katsoa vaikka koneella olevasta tietokannasta, minkä jakeluiden kanssa se jakaa ominaisuuksia, ja miten siinä esim. ohjelmisto- ja laitehallinta (esim. Synaptic ja harddrake) on toteutettu, tämän jälkeen sitten katsotaan kyseisten sovellusten omista oppaista (ellei henkilö sitten itse tunne ko. sovellusta), tietysti alkuun on tiedusteltava, mikä ikkunamanageri on käytössä, sekin on suhteellisen helppo avustavilla kysymyksillä selvittää.

ja esim. paketinhallinnan "sirpaloituneisuus" useaan eri pakettiformaattiin on helposti ratkaistu, esim. susen paketinhallinnassa on paketit sekä apt-getille että synapticille, mikä mahdollistaa Ubuntua käyttävien henkilöiden toimia käytön tukena, minkä lisäksi susessa voidaan, oikeat paketit lataamalla, purkaa sekä deb että rpm -paketteja, muistaakseni jopa YaST ja Synaptic pystyvät purkamaan molempia, kunhan oikeat paketit on asennettu.

[muep]

Ei ole, ei, mutta jokin puuttuu(ko?) vielä, kun linux leviää kuitenkin (vain) hiljaa hiipimällä työpöydille.
Muualla sillä on jo vankka ja merkittävä asema.

Eikö voisi siihen tyytyä, että leviää sitten hiipimällä? Linuxin asema on varmasti niin vankka, ettei sitä millään saada kovin helpolla enää hävitettyä mihinkään. Lisäksi Linuxin markkinaosuus on hiljalleen selkeässä nousussa, ja tilanne on muutenkin hyvä. Koko ajan ohjelmat kehittyvät paremmiksi, käyttäjiä tulee vähitelleen lisää ja jo monilla suurillakin laitevalmistajilla näyttää olevan kasvavassa määrin kiinnostusta myös Linux-"työpöytä"käyttäjien huomioimiseen.

Mun mielestäni, esim (K)Ubuntun vika on vielä sen imago. Kaikesta erinomaisuudestaan ja suosiostaan huolimatta.
Sitä pidetään enempi aktiivi-harrastajien tuotteena, joka kerää kyllä uusia, kokeilunhaluisia puoleensa.
Mutta siltä puuttuu siis edelleen ns. 'katu-uskottavuus'. Monet käyttäjät kaipaisivat syytä siirtyä siihen. (K)Ubuntun pitäis tehdä tai omata jotain sellaista, jota ei sen koneen mukana tulevassa käyttiksessä ole. Maksuttomuus ei riitä suurelle joukolle syyksi, kun se monopimerkkikään "ei maksa mitään LISÄÄ" ...sehän tulee koneen mukana 'ilmaiseksi'... (vrt koneiden hintoja eri OSseilla)
Sama harrastajaimago vaivaa myös monilta osin ylivertaista Debianiakin.

Millä tapaa tämä ei sitten vaivaa noita jäljempänä mainittuja jakeluita?

Kun taas Susen ja Redhatin kaltaiset distrot, vaikka kaikki eivät pidäkään niiden kaikista toimintatavoista ja yhteistyökuvioista, tuovat kaivattua uskottavuutta linuxiin. Vrt vaikka PSA/Citroen, Ranskan ja muiden valtioiden valinnat. ...ja vaikkas Suomen puolustusvoimien ja Naton valinnat...

Red Hatilla ei ole osaa eikä arpaa ainakaan niissä Microsoftin kanssa tehdyissä patenttisuojasopimuksissa, mitä muutama jakelu jokin aika sitten solmi. Saatoit toki viitata johonkin muuhunkin, mutta oman käsitykseni mukaan Red Hat on keskimäärin toiminut melko hyvin käyttäjä-kehittäjäyhteisön eduksi.

Eri distroilla on omat 'vaikutussuuntansa' ja -tapansa. Niitä tarvitaan liki kaikkia. Ei yksi valtamerkki luo tarvittavaa imagoa, trendiä erilailla ajattelevien valitsijoiden silmissä. Vrtaa vaikka useampienkin laitevalmistajien distro-valintoja. Nekin vaihtelevat alueittain ja kohderyhmittäin. DELL:kin esiasentaa eri distroja eri malleihinsa. Riippuen missä ja kenelle se haluaa myyntinsä suunnata.

Siksi muiden distrojen mollaamisen sijasta voisi enempi keskittyä 'omansa' kehumiseen. Vrt vaikkas joku boikotti-sivu...

Näinpä. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, joten kannattaa osata arvostaa sitä, että voi valita useasta ratkaisusta itselleen sopivan.

[muep]

Pääsuunnat ovat Debian, Red Hat sekä SuSE, muut ovat periaatteessa näiden johdannaisia tai johdannaisten johdannaisia, kun esim. puhelimessa tämä mummo/ pappa kertoo kysyttäessä distronsa nimen (voi vaatia avustavia kysymyksiä, mutta siitä selvitään), voi tämä tukihenkilö katsoa vaikka koneella olevasta tietokannasta, minkä jakeluiden kanssa se jakaa ominaisuuksia, ja miten siinä esim. ohjelmisto- ja laitehallinta (esim. Synaptic ja harddrake) on toteutettu, tämän jälkeen sitten katsotaan kyseisten sovellusten omista oppaista (ellei henkilö sitten itse tunne ko. sovellusta), tietysti alkuun on tiedusteltava, mikä ikkunamanageri on käytössä, sekin on suhteellisen helppo avustavilla kysymyksillä selvittää.

Itse näkisin tilanteen enemmänkin niin, että käyttötukea saadaan ensisijaisesti jakelun tarjoamien dokumentaation ja keskustelukanavien kautta. Joku nettiliittymä nyt ehkä jossain määrin poikkeus, jos asiakaspalvelu joutuu kädestä pitäen neuvomaan, miten ne asetukset saa käyttöön. Mitään levynhallintajuttuja tuskin kovin monen asiakaspalvelun täytyy järjestelmästä osata opastaa.

ja esim. paketinhallinnan "sirpaloituneisuus" useaan eri pakettiformaattiin on helposti ratkaistu, esim. susen paketinhallinnassa on paketit sekä apt-getille että synapticille, mikä mahdollistaa Ubuntua käyttävien henkilöiden toimia käytön tukena, minkä lisäksi susessa voidaan, oikeat paketit lataamalla, purkaa sekä deb että rpm -paketteja, muistaakseni jopa YaST ja Synaptic pystyvät purkamaan molempia, kunhan oikeat paketit on asennettu.

Jo kolmannen osapuolen pakettien asentaminen/asennuttaminen on minusta melko varma tapa mikrotuelle saada haukut niskaansa. Pahempi vielä, jos neuvotaan asentamaan jollekin toiselle jakelulle tehtyjä paketteja. Ja oikein äärimmäisessä tapauksessa kai sitten asennetaan jopa täysin eri pakettienhallinnalle tarkoitettuja paketteja.

[kriitikko]

... mutta oman käsitykseni mukaan Red Hat on keskimäärin toiminut melko hyvin käyttäjä-kehittäjäyhteisön eduksi.

Toki Red Hat:ia velvoittaa yrityksille ominaiset vaatimukset, mutta kyllä Red Hat on tehnyt enemmän kuin paljon käyttäjä- ja kehittäjäyhteisön hyväksi.

Red Hat contributions to Free and Open Source software
Red Hat Leads Open Source Contributions to Kernel

[Toni Alenius]

Itse näkisin tilanteen enemmänkin niin, että käyttötukea saadaan ensisijaisesti jakelun tarjoamien dokumentaation ja keskustelukanavien kautta. Joku nettiliittymä nyt ehkä jossain määrin poikkeus, jos asiakaspalvelu joutuu kädestä pitäen neuvomaan, miten ne asetukset saa käyttöön. Mitään levynhallintajuttuja tuskin kovin monen asiakaspalvelun täytyy järjestelmästä osata opastaa.

Sitä parempi, kun useimmat distrot noudattavat vain muutamaa eri kaavaa, ei itse käytetyllä distrolla ole niin väliä.

Jo kolmannen osapuolen pakettien asentaminen/asennuttaminen on minusta melko varma tapa mikrotuelle saada haukut niskaansa. Pahempi vielä, jos neuvotaan asentamaan jollekin toiselle jakelulle tehtyjä paketteja. Ja oikein äärimmäisessä tapauksessa kai sitten asennetaan jopa täysin eri pakettienhallinnalle tarkoitettuja paketteja.

missä välissä kehoitin vaihtamaan paketinhallintaan toisen distron pakettilähteitä? sanoin vain, että esim. Susen pakettilähteissä on mm. apt-get ja Synaptic, jotka käyttävät Susen omia pakettilähteitä, ja deb -pakettien purku -tuen asennus vain tarkoittaa sitä, että myös sellaiset deb paketit, joita ei erikseen ole spesifioitu jollekin tietylle distrolle, voidaan purkaa, samoin kuin rpm:ät.

niin kauan kuin pysytään distron omien pakettilähteiden sisältämissä hallintasovelluksissa, ei suurempaa tuhoa pitäisi syntyä, ja tarkennus:

pakettilähde: ftp ja http -palvelimilla olevat lähteet sekä distron oma asennuslevy/ lisäohjelmalevyt

paketinhallinta: YaST, apt-get, Synaptic, Adebt jne.

[Ilokaasu]

ot:
muep: En muista itsekkään tarkkaan, nyt kun katselin tarkemmin niin olishan sitä pitänyt lukea itsekkin vähän otsikkoa pidemmälle...Akgrekatorin kautta sen luin nopsaan niin en ehtinyt asiaa sen kauemmin mietiskellä

[muep]

Jo kolmannen osapuolen pakettien asentaminen/asennuttaminen on minusta melko varma tapa mikrotuelle saada haukut niskaansa. Pahempi vielä, jos neuvotaan asentamaan jollekin toiselle jakelulle tehtyjä paketteja. Ja oikein äärimmäisessä tapauksessa kai sitten asennetaan jopa täysin eri pakettienhallinnalle tarkoitettuja paketteja.

missä välissä kehoitin vaihtamaan paketinhallintaan toisen distron pakettilähteitä? sanoin vain, että esim. Susen pakettilähteissä on mm. apt-get ja Synaptic, jotka käyttävät Susen omia pakettilähteitä, ja deb -pakettien purku -tuen asennus vain tarkoittaa sitä, että myös sellaiset deb paketit, joita ei erikseen ole spesifioitu jollekin tietylle distrolle, voidaan purkaa, samoin kuin rpm:ät.

niin kauan kuin pysytään distron omien pakettilähteiden sisältämissä hallintasovelluksissa, ei suurempaa tuhoa pitäisi syntyä, ja tarkennus:

pakettilähde: ftp ja http -palvelimilla olevat lähteet sekä distron oma asennuslevy/ lisäohjelmalevyt

paketinhallinta: YaST, apt-get, Synaptic, Adebt jne.

Et suoraan väittänyt, mutta minulle jäi vähän semmoinen käsitys, että pidit tarpeellisena voida asentaa vaikkapa Rpm-paketteja Ubuntuun tai toisinpäin.

Jotain epävapaita ohjelmia ehkä voitaisiin haluta jaella jossain noista tavallisista pakettiformaateissa. LSB-standardi suosittaa tähän sellaista RPM-pakettia, jossa rajoitutaan vain osaan koko RPM:n toiminnallisuudesta.

Normaalisti kuitenkin tuon pakettienhallinnan hajanaisuuden ei pitäisi olla iso haitta, kun niitäkin on lähinnä muutamaa päätyyppiä, ja useimmista löytyy lähes samat toiminnot lähes samoilla nimillä. Jos tosiaan tuen täytyisi osata neuvoa asentamaan joku ohjelma, täytyisi ottaa oikeastaan kaksi asiaa selville: käytettävä pakettienhallintaohjelma ja asennettavan paketin nimi.

[idiootti]

Kiva että yleistyy. Olen onnellinen niiden puolesta jotka siirtyvät Linuxiin, ja hyötyyhän siitä jokainen meistäkin. Mitä enemmän Linuxia ihmiset käyttävät, sitä enemmän sille tulee tukea, niin rauta kuin softa tasolla. Esimerkiksi olisi aikas ihanteellista ettei tarvitsisi käyttää winee useimpien pelien pyörittämiseen, vaan ne pelit käännettäisiin myös Linuxille, ja mitä enemmän ihmisiä käyttää Linuxia, sitä yleisempää siitä tulisi. Sitä odotellessa...

[mgronber]

...Nämä henkilöt tarvitsevat tukea sellaisilta henkilöiltä joilla on samanlainen käyttöjärjestelmä kuin heillä.

Pääsuunnat ovat Debian, Red Hat sekä SuSE, muut ovat periaatteessa näiden johdannaisia tai johdannaisten johdannaisia, kun esim. puhelimessa tämä mummo/ pappa kertoo kysyttäessä distronsa nimen (voi vaatia avustavia kysymyksiä, mutta siitä selvitään), [...]

Minkä asian takia mummo/pappa joutuu kertomaan käyttämänsä jakelun nimen puhelimessa? Ei kai tässä yritetä siirtää ylläpitotehtäviä poloisten vanhusten niskaan, joilla on jo täysi työ käyttää koneita normaaleina käyttäjinä?

Ubuntun tunnuslause on "humanity towards others" ja minua häiritsee kovasti että sitä pyritään käytännössä toteuttamaan tekemällä ylläpitotehtävistä näennäisesti helpompia. Tämän jälkeen Ubuntu asennetaan mummon/papan koneelle ja jätetään oman onnensa nojaan "koska se on niin helppo käyttää ja ylläpitää."

Olenko minä ainoa jonka mielestä tässä on ristiriita? (Retorinen kysymys, tiedän etten ole ainoa.)

Minusta Linuxia on paras levittää hitaasti yksi kone kerrallaan. Henkilö joka tekee asennuksen vastaa myös ylläpidosta enkä tarkoita tällä pelkästään ohjelmistojen ja päivitysten asentamista ja käyttäjien opastamista vaan myös varsinaisen tietokoneen vikojen korjaamista ja laajennusten asentamista. Tällainen toimintamalli, teki sitä ilmaiseksi tai rahasta, vastaa minusta varsin hyvin Ubuntun tunnuslausetta.

Erikseen ovat tietysti atk:sta kiinnostuneet henkilöt. Heitäkään varten asioista ei pidä tehdä helppoja koska tietynlainen jyvien erottelu akanoista on tarpeen tehdä. Tietotekniikka vaatii jatkuvaa opiskelua ja "kaikki tänne heti" -ajattelua edustavat ihmiset eivät siihen kykene. Motivoituneet selviävät varmasti ja he ovat kykeneviä helpottamaan muiden ihmisten elämää ottamalla heidän tietokeensa ylläpidettäviksi.

[...] voi tämä tukihenkilö katsoa vaikka koneella olevasta tietokannasta, [...]

Jos kyseessä on jokin tavallinen tukihenkilö niin nyt puhutaan asioista joita hän ei kykene ikinä tekemään. Normaalit tukihenkilöt ratkovat ongelmia yleensä valmiiden ohjeiden mukaan joita he seuraavat orjallisesti eikä näitä ohjeita ole mahdollista kirjoittaa jokaiselle jakelulle. He eivät yleensä kykene luovaan ongelmanratkaisuun.

Jos taas puhutaan "ostopalvelusta" eli tietokoneelle hankitusta käyttötuesta niin tällöin tuki pitää tietysti hankkia sellaisesta paikasta joka tarjoaa kyseiselle käyttöjärjestelmälle tukea (sivuutetaan se tosiasia ettei Linuxille taida olla tällaista tarjolla ainakaan Suomessa). Tuen käytännön toteutus firman sisällä ei kiinnosta kunhan homma toimii.