Aloittelijoiden alueen sticky-ketjut & kommentit niihin

[serola]

Voisiko "Uuden Ubuntun käyttäjän ohjeesta" kohdan "Kun kysyt apua keskustelualueilla" irroittaa ohjeesta omaksi postikseen ja liittää sen heti edellisen avauspostin perään?

Toinen vaihtoehto olisi kopioida tuo ohjeen osa omaksi sticky-viestiksi otsikolla: "Keskustelualueilla apua kysyvän ohjeet"

Näin siksi, että foorumeilla pystyisi helpommin viittaamaan vain tuohon ohjeen osaan, koska pidempiaikaisiltakin Ubuntun käyttäjiltä saattaa perusasiat välillä unohtua.

[jess3]

Kyllä on tehty kaikki niin monimutkaiseksi. Miksei kaikki voi olla jossain yhdessä paikassa? Nyt on linkkiä oppaasta oppaaseen, ketjusta ketjuun jne. Sekoa pää, kun tekstiä on paljon ja aina opastetaan jonnekkin mualle, siis toiseen ketjuun/oppaaseen. Aloittelijalla palaa aika helposti käpy tälläiseen, siis ei itselläni, vaan noin niin ku yleisesti ottaen uudet käyttäjät on tottunut windowsiin ja tälläinen asian paljaus, kun pitää sisäistää näin paljon kerralla on puuduttavaa. Selkeäksi tarkoitetut ohjeet on tehty liian epäselväksi, tulee sellaien fiilis, että ohjeet ei ole loogisia, siis aloittelijan silmin. Ne kuka ne on kirjoittanut on ehkä nähnyt ohjeet selkeänä.

[Tha-Fox]

Selkeäksi tarkoitetut ohjeet on tehty liian epäselväksi, tulee sellaien fiilis, että ohjeet ei ole loogisia, siis aloittelijan silmin. Ne kuka ne on kirjoittanut on ehkä nähnyt ohjeet selkeänä.

Tuossa voisi auttaa, jos aloittelijat kertoisivat, mitkä kohdat on epäselviä missäkin ohjeessa, niin niitä voisi yrittää korjata aloittelijaystävällisemmiksi. Itsekin syyllistyn usein vain linkittämiseen, koska laiskana en jaksa kirjoittaa samaa asiaa uudestaan toiseen ketjuun. Wikihän on aika luonteva paikka kaiken tiedon keräämiseksi yhteen, mutta sinnekin pitäisi jonkun (muun) kirjoitella niitä ohjeita.

[jess3]

Selkeäksi tarkoitetut ohjeet on tehty liian epäselväksi, tulee sellaien fiilis, että ohjeet ei ole loogisia, siis aloittelijan silmin. Ne kuka ne on kirjoittanut on ehkä nähnyt ohjeet selkeänä.

Tuossa voisi auttaa, jos aloittelijat kertoisivat, mitkä kohdat on epäselviä missäkin ohjeessa, niin niitä voisi yrittää korjata aloittelijaystävällisemmiksi. Itsekin syyllistyn usein vain linkittämiseen, koska laiskana en jaksa kirjoittaa samaa asiaa uudestaan toiseen ketjuun. Wikihän on aika luonteva paikka kaiken tiedon keräämiseksi yhteen, mutta sinnekin pitäisi jonkun (muun) kirjoitella niitä ohjeita.

Kyllähän ne ohjeet/apu aina lopulta löytyy, kunhan jaksaa etsiä ja se tässä on se suurin ongelma varmaan monella aloittelijalla, että käpy palaa nopeasti kun haluttu info ei löydy heti ja selkeästi.

Itse arvostan kun joku jaksaa auttaa ja että joku on jaksanut tehdä ohjeet, ja esim. kirjoitella tuonne wikihän infoa. Itsekkin olen käyttänyt vain windowseja ja kaikki tämä asia paljous lyö tajun kankaalle, kaikki pitää periaattessa opetella alusta jne. mutta kai tää tästä.

[Tomin]

Voisiko johonkin stickyyn (tai vastaavaan, josta se näkyy) lisätä huomautuksen, että 10.04:ää (ja muita (tulevia) kehitysversioita) koskevat keskustelut tuonne Ubuntun kehitysversio, kehittäminen ja suomentaminen -alueelle, koska nyt ainakin minä (luultavasti muutkin modet) ovat siirtäneet monta Lucid ketjua eri alueelle? Nuo kun eivät edelleenkään kuulu tänne tai esimerkiksi peruskäyttöön. Kiitos.

[Mistofelees]

2. Tekstipohjaiset editorit voivat olla aika vaikeita jos kukaan ei neuvo mitä pitää painaa. Jos järjestelmätekstitiedostoja pitää muokata, opasta sekin graafisin työkaluin, esim. "ALT-F2" (Suorita sovellus) ja gksudo gedit <tiedosto> (tai Kubuntussa esim. kdesu kate). Nanokin voi olla paha rasti kokemattomalle.

(leike ketjusta "Ohjeita aloittelijoiden alueella viesteihin vastaajille"

MInä en todellakaan käsitä, miten järjestelmän golfaamista GUI-liittymillä voi kukaan pitää helpompana, kuin tekstitiedoston editointia. GUI:n taakse piilotetaan kaikki mahdollisuudet vaikuttaa asiaan, KUN ongelma tulee. GUI:lla golfatessa kaikki virheilmoitukset jäävät näkymättömiin. Sitten jo joudutaankin kaivelemaan logeja ja googlaamaan infoa siitä, miten todella pystytään puukottamaan asetuksia.

Ohjeet pitäisi antaa nimenomaan siinä muodossa, jossa ongelmiakin joudutaan käsittelemään.

Linux-distrot ja erityisesti ohjelmien dokumentointi eivät ole vielä lähelläkään sitä tilaa, että homma voitaisiin hoitaa laastarit silmillä.
Maailma on täynnä erikoistapauksia. Gui on yleensä keitetty vain jotain yhtä tapausta varten. Entäs sitten, kun naapurihuoneen kone ei pelaakaan samoilla säännöillä, kuin oman leikkikehän.
Forumi-softan ylläpitäjän on turha alkaa elvistellä sillä, että 'kaikki on hoidettavissa GUI:lla' kun tämä ei kuitenkaan ole totuus.
Ohje on näemmä kirjoitettu jumalaisessa hekumassa sellaiseen muotoon, että siihen vastaaminen ei ole mahdollista. "Ein reich, Ein Fûhrer". "You will be assimilated. Resistance is futile"

[salai]

Maailma on täynnä erikoistapauksia. Gui on yleensä keitetty vain jotain yhtä tapausta varten. Entäs sitten, kun naapurihuoneen kone ei pelaakaan samoilla säännöillä, kuin oman leikkikehän.

Tuo täyttä roskaa. Esim. gpartedia on äärettömän paljon helpompi käyttää kuin ruveta googlaamaan sen takana piileviä lukemattomia kryptisiä komentoja.

Niin pitkään kuin yhä löytyy tällaisiä ohjeitten irvikuvia:
Muistitikun hyödyntäminen - Ubuntu Suomi
on aivan turha suositella Ubuntua yhdellekään normaalijärkiselle tavalliselle ihmiselle. Mutta ehkä tarkoitus onkin elvistellä omalla erinomaisuudellaan ja osoittaa Pentti Nelosten olevan oikeassa. Tai ehkä hän onkin kirjoittanut tuo ivatakseen Linux-yhteisöä?

[juyli]

GUI:n taakse piilotetaan kaikki mahdollisuudet vaikuttaa asiaan, KUN ongelma tulee. GUI:lla golfatessa kaikki virheilmoitukset jäävät näkymättömiin.

Käynnistettäessä graafinen ohjelma päätteeltä, on joissakin tapauksissa vaivatonta lukea ohjelman tarjoamia virheilmoituksia.

Linux-distrot ja erityisesti ohjelmien dokumentointi eivät ole vielä lähelläkään ...

Niinpä. On niin paljon antoisampaa koodata tarpeellisia ohjelmia, kun nähdä se vaiva dokumentoida yhtähyvin koodi tai käyttäjille dokumentit.
Näistä dokumenteista - tai vaikkapa lokalisoinneista - saamme kiittää aiheisiin paneutuneita henkilöitä. Kiitos siis heille! Kritiikin antaminen on niin paljon vaivattomampaa :'-(

[juyli]

Esim. gpartedia on äärettömän paljon helpompi käyttää kuin ruveta googlaamaan sen takana piileviä lukemattomia kryptisiä komentoja.

Jaa... Itse törmäsin vast' ikää ongelmaan, jossa gparted ilmoitti, ettei ymmärrä osiolla olevaa tiedostojärjestelmää.
Fdisk osaisi kertoa tiedostojärjestelmäksi EFI:n.
Näin yleensäkin, jos graafinen ohjelma toimii, on se toki ihan kätevä, mutta on niin monia tilanteista, ettei gui:t toimi.
Ihan lonkalta vedän vaikka mitä mainioimman mplayerin vs. smplayer:in. Ihan kaikkea ei erinomainen Smplayer:kään hanskaa. Komentorivi on kätevä työkalu. Mutta kuten nykyisin Windows-järjestelmätkin pyrkivät, jää käyttäjän omalle kontolle tutustua tehokkaisiin komentorivikomentoihin ja ylipäätään toimimiseen komentorivillä. Linux/Unix shellit ovat tehokkaita alustoja.
http://linux.fi/wiki/Portaali:Komentorivi

[Tomin]

Maailma on täynnä erikoistapauksia. Gui on yleensä keitetty vain jotain yhtä tapausta varten. Entäs sitten, kun naapurihuoneen kone ei pelaakaan samoilla säännöillä, kuin oman leikkikehän.

Tuo täyttä roskaa. Esim. gpartedia on äärettömän paljon helpompi käyttää kuin ruveta googlaamaan sen takana piileviä lukemattomia kryptisiä komentoja.

Niin pitkään kuin yhä löytyy tällaisiä ohjeitten irvikuvia:
Muistitikun hyödyntäminen - Ubuntu Suomi
on aivan turha suositella Ubuntua yhdellekään normaalijärkiselle tavalliselle ihmiselle. Mutta ehkä tarkoitus onkin elvistellä omalla erinomaisuudellaan ja osoittaa Pentti Nelosten olevan oikeassa. Tai ehkä hän onkin kirjoittanut tuo ivatakseen Linux-yhteisöä?

Minä olen sitä mieltä, että tuota Wikiä pitäisi parannella. Siellä on nyt vähän kaikennäköisiä ohjeita. Tuollaiset vähän sekavat ja kaukana ajantasaisesta olevat voisi vähintäänkin piilottaa tai jopa poistaa. En tiedä ovatko jotkut tekemäni ohjeet tuollaisia, mutta voisin parannella niitä jos joku moista huomaa (laittaa yksityisviestiä mulle niin katson kunhan joudan). Tuo Wikin etusivukin on sellainen, että sieltä voi joitakin ohjeita olla vaikea huomata. En tosin (vielä) osaa ottaa kantaa mikä olisi parempi ratkaisu.

Muuten Asmo (esim.) on tehnyt joitain ohjeita, jotka periaatteessa kertovat mitä pitää tehdä ja ovat sinällään hyviä. Niissä vaan on huonoa se, että kaikki mahdolliset tulosteet ovat näkyvillä ja niistä ei varmaankaan kaikki tajua mitä pitäisi tehdä. Minä kyllä huomaan, että ekalla rivillä on käytettävä komento ja silleen, mutta joskus itsekin katsoin tuota (kauan sitten) niin ihmettelin mitä ihmettä tässä on. Eli niitä voisi selventää ja tuosta NFS-esimerkistä muuten puuttuu (ainakin puuttui joskus) maininta, että myös yhteyttä ottavassa laitteessa pitää olla nfs-common asennettuna (voisi lisätä).

[karpaasi10]

Moikka!
itse olen ubuntun kanssa aloittelija, ja pakko on myöntää kun
noita ohjeita ha ki niin pikkasen sekavaa oli, toisaalta kaikki on
uutta ja todellakin tuntuu ettei jaksa aina koluta kaikkia osioita läpi
vaan heittää koneen nurkkaan ja totee "antaa olla".
kuitenkin huom.omasta mielestäni suht koht helpolla löysin niihin
ohjeet mitä kaipasinkin ei ole ollut kuin pari kysymystä ja niihinkin
sain ohjeet muutaman tunnin sisällä kun kysyin, kiitos siis siitä....
mitä siis voisi tehdä että olisi helpompi perehtyä asioihin...tuo wiki
saa minun ääneni.
kiitos.

[Postimies]

Maailma on täynnä erikoistapauksia. Gui on yleensä keitetty vain jotain yhtä tapausta varten. Entäs sitten, kun naapurihuoneen kone ei pelaakaan samoilla säännöillä, kuin oman leikkikehän.

Tuo täyttä roskaa. Esim. gpartedia on äärettömän paljon helpompi käyttää kuin ruveta googlaamaan sen takana piileviä lukemattomia kryptisiä komentoja.

Niin pitkään kuin yhä löytyy tällaisiä ohjeitten irvikuvia:
Muistitikun hyödyntäminen - Ubuntu Suomi
on aivan turha suositella Ubuntua yhdellekään normaalijärkiselle tavalliselle ihmiselle. Mutta ehkä tarkoitus onkin elvistellä omalla erinomaisuudellaan ja osoittaa Pentti Nelosten olevan oikeassa. Tai ehkä hän onkin kirjoittanut tuo ivatakseen Linux-yhteisöä?

Tuossa ohjeessa on virhe. mkfs.ext2  tekee tiedostojärjestelmän eikä osiota. Minusta kommennot eivät ole mitenkään kryptisiä. Vaan loogisia ja helposti ymmärrettäviä. mkfs= make filesystem ext3=tehtävä tiedostojärjestelmä. Komento optiot lopuksi kohde mihin komento kohdistuuu. Ihan ymmärrettävä syntaksi.  Komennot voi leikata suoraan terminaaliin. Se on hienoa. Monet on ne kerrat kun on selvitty copypastella ja on tullut kierrättäneeksi samoja komentoja eteenpäin. Turha haukkua Linuxin tehokkainta ominaisuutta.

gparted - en ole ikänä käyttänyt. Kauhea määrä riippuvuuksia. fdisk -l  antaa hetkessä tiedon levyistä,  parted ohjelman plussa on tuki isoille levyille.

Minusta nano ja terminaali on niitä ensimmäisiä opeteltavia asioita. Vanhaa käyttäjää oudoksuttaa X ohjelmien suorittaminen root-oikeuksilla. Kyllä niitä /etc kansion alla olevia asetuksi pitää osata muuttaa nanolla tai vastaavalla terminaalissa. Jos ei osaa niin jättäköön tekemättä.

[Postimies]

Niin pitkään kuin yhä löytyy tällaisiä ohjeitten irvikuvia:
Muistitikun hyödyntäminen - Ubuntu Suomi
on aivan turha suositella Ubuntua yhdellekään normaalijärkiselle tavalliselle ihmiselle. Mutta ehkä tarkoitus onkin elvistellä omalla erinomaisuudellaan ja osoittaa Pentti Nelosten olevan oikeassa. Tai ehkä hän onkin kirjoittanut tuo ivatakseen Linux-yhteisöä?

Tuosta muistitikusta vielä. Linux käyttäjä voi tehdä näin käynnistyvän tikun

Koodia: [Valitse]

dd if=kubuntu-12.04-desktop-amd64.iso of=/dev/sdb
Ubuntu käyttäjät lisäävät tietysti sudo. Ja laite /dev/sdb on esimerkki. fdisk -l kertoo sen oikean levyn. Näin Kubuntu asentui eilen uusiksi kun sain KDE:n sotkettua... Minusta tuo pitäisi olla jossain oppaassa. Ei ehkä fiksuin tapa, mutta ainakin nopea ja toimii. Tikku ei saa olla liitettynä!! umount /dev/sdb auttaa siihen. Itse tykkään komennoista joita voi kopioida suoraan terminaaliin.


  Lisäsin "koodia" -muotoilun-- ajaaskel

[Ganymedes]

Minusta Postimiehellä on tuossa paljon asiaa.

Kyllä monenlaisia ohjeita voi olla - ne vain pitää positioida oikein. Voi olla vasta-alkajan ohje, joka perustuu vain yleisiin graafisiin työkaluihin. Samalla voi hyvin olla monimutkaisempi ohje, joka perustuu syvällisempiin tapoihin tehdä asioita. Vasta-alkajahan ei välttämättä ymmärrä - Windows-maailman perusteella - että graafisen, uuden työkalun toimimattomuus ei vielä tarkoita paljoakaan Linux-maailmassa.

Yksi esimerkki on edelläkin mainittu Gparted. En käytä sitä minäkään, koska en ole huomannut sille syytä. Jos graafisen ohjelman toimintaa pitää paikkailla tai varmentaa fdisk:llä, niin miksi opetella sitä ollenkaan? Fdiskin kun opettelee, niin se on erittäin helppo ja tehokas tapa toimia - Gparted on ihan turha. ... kuitenkin vasta-alkajalle asia pitää ehkä positioida toisin.

Näillä graafisilla työkaluilla on paha taipumus olla vajavaisia, aiheuttaa omia virhetilanteitaan, olla erilaisia eri *buntu-versioissa ja muuttua versiosta toiseen. Tällaiseen ongelmaan löytyy Linux-maailmassa helposti lääkkeet, joka kylläkin edellyttää käyttäjältä opiskelua, mutta vain sitä.

Joskus ohjeissa myös vaietaan aivan turhaan "vaikeista" asioista. En huomaa Bios-asetuksia mainitun kovinkaan usein. Kuitenkin erittäin suuri osuus tämänkin Foorumin asennusongelmista johtuu juuri näistä (tai on niihin linkkautunut). Mielestäni henkilön, joka pelkää biokseen koskemista, ei pitäisi asentaa käyttöjärjestelmää ollenkaan - ei se ole Ubuntun vika. Tai voihan sitä asentamista sittenkin kokeilla ... ei siitä sinänsä ole haittaa, mutta on turha ajatella että epäonnistuminen on Ubuntun vika.

Mielestäni joskus 10+ vuotta sitten Linux-maailmassa oli erittäin yleistä kirjoittaa näitä "elvistely" -ohjeita, jotka olivat pitkiä tai jopa erittäin pitkiä, usein hyvin kirjoitettuja ja jopa hauskoja, mutta jotka eivät kuitenkaan vastanneet varsinaisiin kysymyksiin. Tällaiset ohjeet eivät olleet hyviä. Toisaalta, se että kirjoittaa syvällisen ohjeen ei ole "elvistelyä", jos se ohje kuitenkin toimii - kyse on oikeasti vain syvällisemmän ohjeen kirjoittamisesta.

[SuperOscar]

Yksi esimerkki on edelläkin mainittu Gparted. En käytä sitä minäkään, koska en ole huomannut sille syytä.

On sille syy olemassa. Toki pelkällä fdiskillä pärjää, jos tarpeena on vain luoda uusi osiotaulukko. Jos sen sijaan täytyy siirtää olemassaolevia osioita levyllä ja ehkä samalla muuttaa niiden kokoa, Gparted helpottaa työtä tuntuvasti. Aika fakiiri saa olla, kun samaa lähtisi yrittämään fdiskillä, dd:llä ja parilla muulla pääteohjelmalla

[Ganymedes]

Yksi esimerkki on edelläkin mainittu Gparted. En käytä sitä minäkään, koska en ole huomannut sille syytä.

On sille syy olemassa. Toki pelkällä fdiskillä pärjää, jos tarpeena on vain luoda uusi osiotaulukko. Jos sen sijaan täytyy siirtää olemassaolevia osioita levyllä ja ehkä samalla muuttaa niiden kokoa, Gparted helpottaa työtä tuntuvasti. Aika fakiiri saa olla, kun samaa lähtisi yrittämään fdiskillä, dd:llä ja parilla muulla pääteohjelmalla

Yep, monia muitakin syitä voi olla - puhuin omista syistäni.

Kannatan kyllä sitä, että ohjeissa annetaan vaihtoehtoja kertoen ohjelmien periaatteellisista hyvistä ja huonoista puolista ilman sen kummempaa mielipiteiden vaihtoa. Joten Gpartediin toki kannattaa tehdä omat ohjeensa.

[ajaaskel]

Grafiikkaohjelma voi olla turvallisempi alkavalle käyttäjälle komentorivillä mahdollisesti sattuvan kirjoitus-/tulkintavirheen vuoksi silloin kun komentoa ei voi kopioida sellaisenaan. 

Jonkun asian neuvominen tai kuvaileminen ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti muille voi olla oma lukunsa: Silloin kun asian voi tehdä yhdellä rimpsulla päätteessä jonka sisältöä käyttäjän ei tarvitse tulkita eikä säätää tilanteen mukaan niin eihän tuota helpompaa/varmempaa tapaa ole neuvoa sitä. 

Itsellekin useat asiat sujuvat kätevämmin graafisesti. Periaatteella "se työkalu käteen mikä mukavimmalta tuntuu".  Puolestaan tikun tekeminen päätteessä "dd": n avulla on kätevä ja nopea toimenpide --- kunhan ei sormet ja ajatus lipsu komentoja kirjoitellessa.

[Postimies]

On sille syy olemassa. Toki pelkällä fdiskillä pärjää, jos tarpeena on vain luoda uusi osiotaulukko. Jos sen sijaan täytyy siirtää olemassaolevia osioita levyllä ja ehkä samalla muuttaa niiden kokoa, Gparted helpottaa työtä tuntuvasti. Aika fakiiri saa olla, kun samaa lähtisi yrittämään fdiskillä, dd:llä ja parilla muulla pääteohjelmalla

Minä olen fakiiri.. Jos tekee varmuuskopion (kuten pitäisi) ennen osioiden koon muuttelua, niin parted ohjelman hyöty pienenee. Levyn käsittelyssä voi mennä pitkääääään. Viimeksi yhdistin 2 kovalevyä tyylliin cp -a /mnt/levy1/* backup, cp -a /mnt/levy2/* backup, umount -a, cfdisk /dev/sdb, mkfs.xfs /dev/sdb6, mount /dev/sdb6 /mnt/uusi, cp -a backup/* /mnt/uusi. Molemmat levyt lähtötilanteessa aika täysiä. Gparted ei asennettuna ja ei GTK ohjelmia eli paljon riippuvuuksia. Ja osaako Gparted yhdistää 2 osiota? Tuossa kun käyttää komentotulkin täydennys ym. apuja hyväksi niin ei kovin montaa merkkiä tarvitse kirjoittaa. Levyt tuossa eheytyy samalla ja tiedostojärjestelmä vaihtuu paremmaksi. Väitän, että selvisin nopeammin ilman X:ää ja Gparted ohjelmaa. Levyjutuissa pelkään aina jos X tai joku sen osaa päättää kaatua.. cp -a aika turvallinen. Lisää turvaa toisi rsync tai cp -a ja diff:illä tarkistus päälle. md5summia tai vastaavia kannattaa tietty laskea jos tärkeää dataa. Usein saa vain aikaa kulumaan moisessa. Nyt tuli pistettyä xfs, sitä voi kasvattaa, mutta ei pienentää. Tuossa pari puutetta ja en suosittele ihan suoraan kopsaamaan.

[Illu]

Yksi esimerkki on edelläkin mainittu Gparted. En käytä sitä minäkään, koska en ole huomannut sille syytä.

On sille syy olemassa. Toki pelkällä fdiskillä pärjää, jos tarpeena on vain luoda uusi osiotaulukko. Jos sen sijaan täytyy siirtää olemassaolevia osioita levyllä ja ehkä samalla muuttaa niiden kokoa, Gparted helpottaa työtä tuntuvasti. Aika fakiiri saa olla, kun samaa lähtisi yrittämään fdiskillä, dd:llä ja parilla muulla pääteohjelmalla

Samaa mieltä. GParted ei minulla ole aiheuttanut ongelmia, toisin olisi käynyt jos olisin joutunut tekstirimpsujen kanssa hoitamaan asiat. Kuitenkin aika vekslauksia olen osioiden muutoksilla tehnyt. Ehkä saattaa olla niin, ettei aivan optimitulosta ole syntynyt mutta siitä olen varma että fdiskillä olisi tullut sutta.

Tuollaisia Postimiehen taikoja en osaisi edes ajatella tekeväni.

[SuperOscar]

Lähtemättä isommin kinastelemaan siitä, mikä on ”parempi” tai ”eniten oikein”, niin:

En oikein ymmärrä tuota kommenttia Gpartedin riippuvuuksista. Siis mitä väliä? Itse hoidan levyn järjestelyyn liittyvät operaatiot joka tapauksessa jollakin sopivalla live-levyllä, esim. Knoppixilla, jossa Gparted kaikkine riippuvuuksineen on jo mukana. Joka tapauksessahan osio, jota käsitellään, ei voi olla liitettynä järjestelmään.

Harvoinhan tuota enää tulee tehtyä, mutta dual boot -aikana kyllä, eli juuri silloin, kun olin aloittelija ja kaipasin noita ohjeita kipeimmin. Olisin taatusti ahdistunut ajatuksesta, että joudun päätteseen syöttämään komennon, joka ei kerro edistymisestään mitään mutta jonka toimintojen lopuksi levy voi olla perusteellisesti sekaisin.