En nyt ihan varmasti osaa sanoa, mutta minusta kyse on aika pitkälle makuasiasta. Omaan silmääni luokittelussasi pisti se, että kaikki Linux-jakeluiden eri versiotkin ovat yksi ja sama käyttöjärjestelmä samalla, kun Mac OSX:n ja Windowsin eri versiot ovat eri käyttöjärjestelmiä. Eikö teoriassa Leopardin ominaisuuksia voisi siirtää myös Tigeriin? Eivätkö tällä logiikalla myös esimerkiksi Fedora 7 ja Fedora 8 ole eri käyttöjärjestelmiä? Ja jos ne ovat, niin minusta myös vaikkapa Fedoran mikä tahansa versio ja Ubuntun mikä tahansa versio ovat eri käyttöjärjestelmät, sillä niillä on vielä enemmän eroja.
Ei ole makuasia, käyttöjärjestelmä on käyttäjälle näkymätön koska sen toiminallisuus on muuta kuin työpöytä mitä käyttäjä näkee.
Fedora 7 ja Fedora 8 eivät ole eri käyttöjärjestelmiä koska Fedora 7 tehty ohjelman saa toimimaan Fedora 8 ja Fedora 8 tehty ohjelman saa Fedora 7 toimimaan, kyse on vain helppoudesta. Vähintään lähdekoodista kääntämällä ohjelma asentuu (tai pari kirjastoa päivittämällä). Windows ohjelmaa et saa missään Gnu/Linuxissa pyörimään lähdekoodista kääntämällä jos et jo koodiin koske tai pyöritä sitä binääriä Winen kautta (jos silloinkaan toimii). Suljettu ja avoin puoli ovat erilaisia (enemmän myöhemmin).
Itse näen käyttöjärjestelmän hieman muunakin kuin vain kasana ohjelmia. Eri järjestelmien yhteensopivuus ei myöskään tee niistä minusta automaattisesti samoja. Useat Linux-jakelut toimittavat mukanaan kehittäjiensä itse kirjoittamaa koodia, joka usein on uniikkia nimenomaan tietylle jakelulle. Osaksi tästä syystä esimerkiksi Firefox ei ole Debianissa Firefox, vaikka se toiminnaltaan vastaa sitä lähes täysin. Jotkut jakelut muokkaavat myös itse Linux-ydintä tarkoituksiinsa sopivaksi, joten näin ollen esimerkiksi Debianissa käännetty ytimen binäärimoduuli ei varmasti toimi Ubuntussa.
Firefox ei ole Debianissa tosiaan Firefox vaan se on Iceweasel, periaate on todella yksinkertainen, kaikki päivitykset ja muuta menevät Debianin Iceweasel versioon mutta versionumero ei nouse jos ei ominaisuuksia lisätä. Tämän on Debianin tapa julkaista jakelua. Stable haaraan ei tuoda mitään epävakaata kokeellista ominaisuutta ennen kuin se on tarpeeksi hyvin testattu, tietoturvapäivitykset tuodaan välittömästi. Mozilla ei halua että heidän tuotemerkkiään käytetään tuolla tavoin joten Debian nimesi Firefoxin Iceweaseliksi. Se on täsmälleen sama mutta eri tavalla koottu.
Binääri on se mikä ei toimi välttämättä suoraan, mutta se ei tarkoita että kyseess on eri käyttöjärjestelmä. Voin tehdä Windows Vistalle ohjelman joka vaatii Aeron mutta tällöin se ei toimisikaan Vista Basic versiossa jolloin Basic olisi jo eri käyttöjärjestelmä kuin kaikki muut Vista versiot.
Tässä on se suuri sekaannus tietämättömillä että suljettua ja avointa ei voi suoraan liittää toisiinsa koska kyseessä on eri ajatus toiminnallisuudessa ja ominaisuuksissa että vapaudessa.
Se että jokin ohjelma pyörii binäärinä ei tarkoita että se on tehty tietylle järjestelmälle. Tätä varten juuri GPL syntyikin niin että jos joku tekee GPL alaista koodia, sen koodia voidaan suoraan kopioida vaikka toiseen ohjelmaan jmoka toimii eri käyttöjärjestelmällä, esimerkiksi Linux ohjelmsta Windows ohjelmaan. Se että tämän voi tehdä, ei tarkoita että Windows ja Linux olisivat yksi käyttöjärjestelmä koska käyttöjärjestelmän kerneli ja C-kirjastot ym ovat erilaisia.
Aika harvalle tilanne vastaa käyttöjärjestelmän julkaisua, kun Linuxista itsestään tulee uusi versio ulos. Sama pätee myös GNU:n eri työkaluihin ja muihin jakeluiden yleensä sisältämiin ohjelmiin. Suurin osa Linux-käyttäjistä päivittää suuren osan käyttämistään ohjelmista nimenomaan silloin, kun he päivittävät käyttämänsä Linux-jakelun uudempaan.
Mikäli kaikki jakelut ovat yksi käyttöjärjestelmä, GNU/Linux, milloin siitä tulee uusi versio, ellei juuri jakelun julkaisun yhteydessä?
On yksi GNU/Linux käyttöjärjestelmä, sillä vain ei ole muotoa eikä yhtä julkaisua. Se on yksi suuri yhteisö. Jokainen tekee jotain osaa joka kehittyy omaa tahtia ja paranee, ideoita ja ominaisuuksia kopioidaan eri projekteihin, tulee rinnakkaisprojekteja ja niitä "kuolee". koko ajan pienet ryhmät tekevät jotain pientä. Jos haluaa GNU/Linux käyttöjärjestelmän, pitää tietää mitä osia käyttöjärjestelmä tarvitsee että saat koneen käyntiin ja komentorivin eteesi että voit alkaa kääntämään muita tarvittavia ominaisuuksia. Kun pikkuhiljaa lisäilet käyttöjärjestelmään osia, saat erilaisen kokonaisuuden. Yksinkertaisesti sanottuna, voit valita Gnomen työpöydäksi, selaimeksi Epiphanyn ja sähköpostiksi Clawmailin. Joku toinen tekee täsmälleen saman mutta se valitseekin Firefoxin ja Thunderbirdin, toinen valitsee Epiphanyn ja Thunderbirdin jne. Koko ajan heillä on sama käyttöjärjestelmä, he voivat jakaa ohjelmia keskenään ja käyttää niitä, koodiin ei tarvitse koskea että sen saa toisella jakelulla toimimaan mutta jotakin kirjastoja voi joutua asentamaan että ohjelmat saa koneelle. Sitten joku Windows käyttäjä haluaa Firefoxin, hän ei voi suoraan ottaa sitä samaa lähdekoodia mitä nämä kolme henkilöä käyttävät vaan hänen pitää sorvata sitä koodia että se sopii windows käyttöjärjestelmän rajapintoihin ja kirjastoihin.
Vieläpä yksinkertaisesti sanottuna, Gnome ei ole osa käyttöjärjestelmää, KDE ei ole osa käyttöjärjestelmää, Apache ei ole osa käyttöjärjestelmää, Xorg ei ole osa käyttöjärjestelmää, Firefox ja Thunderbird eivät ole käyttöjärjestelmän osia. Jos näin olisi, tietokone ei toimisi jos käyttöjärjestelmän joku osa hajoaa. Ilman kerneliä et voi käyttöjärjestelmääsi käyttää, ilman firefoxia voit käyttöjärjestelmääsi käyttää. Ilman Xorgia voit käyttöjärjestelmääsi käyttää, ilman Apachea voit käyttöjärjestelmää käyttää. Mutta ilman näitä muita, se käyttö mihin sen haluat, ei välttämättä onnistu. Esimerkiksi et voi jakaa nettisivuja jos sinulla ei ole Apachea (tai jotain toista http palvelinta) mutta käyttöjärjestelmä toimii. Tietämättömät sekoittavat sen kokonaisuuden käyttöjärjestelmään koska uskovat että se on se kokonaisuus.
Microsoftin puolella sitä kokonaisuutta kutsutaan käyttöjärjestelmäksi koska melkein jokainen osa on liimattu kerneliin saakka kiinni. Se on suljettu ympäristö minkä jokaista osaa kehittää yksi taho ja sen julkaisu tapahtuu tietyllä aikavälillä. Jos windows uusi työpöytä ei ole valmis kun kaikki muu on, sitä odotetaan että se työpöytä valmistuu ja tuodaan se ulos yhtenä käyttöjärjestelmänä. IE on niin syvälle liitetty windowsin käyttöjärjestelmään että sitä ei sieltä saa irti millään. Vaikka PClite ohjelmaa käytettäessä tiettyjä kirjastoja jää sinne koska ilman niitä itse käyttöjärjestelmä ei enää käynnisty, mutta siitä huolimatta vaikka ne jää sinne, jotkut ohjelmat lakkaavat kokonaan toimimasta koska IE on niin suuressa osassa käyttöjärjestelmää.
Firefoxin voit poistaa mistä tahansa jakelusta, se ei ole käyttöjärjestelmän osa. Voit vaihtaa Gnome työpöydän KDE työpöytään ja sinulla on edelleen sama käyttöjärjestelmä vaikka kaikki se mikä käyttäjälle näkyy, muuttuu.
voit vaihtaa kernelin 2.6.21 versiosta 2.6.22 versioon ja sinulla on edelleen sama käyttöjärjestelmä.
Aivan kuten windowsilla jos vaihdat ATI kortin Nvidia korttiin ja asennat uudet ajurit, et sinä uutta käyttöjärjestelmää siinä rakenna vaan vaihdat ajurit. Kun asennat uuden pelin tietokoneelle tai ohjelman windowsilla, ei se käyttöjärjestelmä muutu mihinkään sieltä alta.
Vaikka asentaisit Aston shellin explorerin tilalle uudeksi työpöydäksi, ei se käyttöjärjestelmä sieltä alta muutu yhtään mihinkään.
Käyttöjärjestelmällä on vain muutamia perustehtäviä, sen täytyy toimia raudan ja softan välissä tarjoten ohjelmille alustan missä toimi, muistin hallinta sovellusten kesken, suorittimen ajan jakaminen eri prosesseille, prosessien hallintaa ym pientä.
Käyttöjärjestelmä on hyvin hyvin pieni kokonaisuus ja sen päälle rakentuu kaikkea muuta tarpeellista palvelua ja ohjelmaa.
Microsoft rakentaa aina tietyn kernelin. Windows XP on Microsoftin viides käyttöjärjestelmä NT sarjassa. Käyttää kernelinumeroa 5.1 kun windows 2000 käyttää 5.0 kerneliä. Vista käyttää 6.0 ja Windows server 2008 käyttää 6.1 kerneliä. Koodinimi "Windows 7" tulee siitä että seuraava Microsoftin Windows NT sarjan käyttöjärjestelmä käyttää 7.0 kerneliä ja palvelin sitten varmaankin normaaliin tapaan 7.1 kerneliä.
Kerneli itsessään ei ole käyttöjärjestelmä mutta se on todella tärkeä osa sitä. Windows vistan kerneli on 1.5 Gb kooltaan ja siihen yhteen pakettiin on asennettu vaikka mitä kaikkea, työpöydästä lähtien IE selaimeen ym.
GNU/linux puolella taas homma on täysin erilainen, jokainen osa on erikseen ne päivittyvät omaa tahtiaan, joku päivittyy joka päivä, joku kerran kuussa ja joku pari kertaa vuodessa. Ei ole yhtä julkaisupäivämäärää vaan kaikki kehittyy jatkuvasti. GNu/linuxia ei voi myydä sellaisenaan koska sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa sellaisessa muodossa että lataisit jostain CD/DVD levyn ja asentaisit. Sinun täytyy tietää mitä osia tarvitset että saat käyttöjärjestelmän toimimaan, sen jälkeen mitä osia tarvitset että saat asennettua vaikka Gnomen ja sitten vielä mitä osia että saat asennettua Firefoxin, kaikki pitää vielä configuroida niin että verkkoyhteydet ym toimivat. Todella raskas operaatio.
Tätä varten meillä on sitten distrojen tekijöitä jotka kokoavat valmiiksi kokonaisuuksia jota tietämättömät kutsuvat "käyttöjärjestelmäksi". Käyttöjärjestelmiä ne ovat mutta ne eivät ole keskenään erilaisia koska ne ovat yhteensopivia. Binääriyhteensopivuus on eri koska joku haluaa deb paketin ja joku haluaa rpm paketin jne. Jokainen distron tekijä tekee sitä kokonaisuutta tiettyä tarkoitusta varten. Debianin tarkoitus on olla todella vakaa, vakaa kuin kuu taivaalla. Ubuntun idea on olla helppo ottaa käyttöön, SUSEn idea on mahdollistaa helppo ottaa käyttöön ja monipuolinen asennusäätö vakauden kera. Fedora taas tarjoaa jotain muuta ja Damn Small Linux taas tarjoaa todella pieneen tilaan mahtuvaa versiota.
Kaikki linux ohjelmat voidaan asentaa jokaisen jakelun välillä. Niitä ei silti voida asentaa eri käyttöjärjestelmiin kuten Microsoftin tai Applen koska niissä ei ole niitä kirjastoja saatavilla mitä ohjelmat tarvitsevat. Jotkut ohjelmat ovat alustariippumattomia kuten Gimp ja Firefox ym joiden koodia ei tarvitse paljoa koskea että ne saadaan toiselle arkkitehtuurille.
Gnu|Linux on niin monimutkainen ja monipuolinen käyttöjärjestelmä että se venyy mitä monimutkaisimpiin tehtäviin. Se mikä kaikissa on yhteistä, on kerneli. Aivan kuten windowsilla on oma kerneli ja uusi kerneli tulee aina jokaiselle käyttöjärjestelmälle. Applen käyttöjärjestelmissä on vastaavanlaisuutta että käyttöjärjestelmä siellä alla on avoin, BSD pohjainen mutta se MacOSX (graafinen puoli) siinä päällä on nätisti liitetty sinne syvälle olevaan järjestelmään ja se kehittyy tietyn aikavälein.
Distrot julkaisevat itsestään tietyin aika välein uuden version. Ubuntu on sidottu Gnomen julkaisutahtiin koska idea on se että käyttäjälle tarjotaan helppo ympäristö. Käytetään hyväksi Gnomen yksinkertaista käyttöliittymää ja halutaan tarjota käyttäjille aina uutta.
Ubuntu pohjautuu Debianiin, se käyttää Debianin epävakaata versiota minkä vuoksi Ubuntu on vähän herkkä sekoilemaan koska kaikki ei ole vakaata, välillä kuitenkin se epävakaa tulee vakaaksi versioksi Debianin puolella ja tällöin Ubuntusta tulee ulos LTS versio koska Debian ylläpitää Stable versiota viisi vuotta tietoturvapäivityksillä ja muilla ja samalla Ubuntun LTS versio saa ne itselleen. Kyse on yhteistyöstä debian ja ubuntu kehittäjien kesken. Ilman Debiania, Ubuntu häviäisi varmaankin. Ubuntusta sitten ottaa taas jotkut jakelut oman pohjan koska Ubuntu on jo esivalinnut hyvän määrän paketteja ja niiden versioita mitä käyttää ja täten muiden jakeluiden ylläpito on helpompaa, ei tarvitse kuin tehdä oma oletuspaketti, tietty työpöytä ja tietyt ohjelmat ja mahdollisesti kääntää kerneliin mukaan tiettyjä ajureita tai poistaa jotain ja asentaa koodekit mukaan jos laki omassa maassa sallii jne.
Jotkut jakelut tekevät omia ohjelmia, Mandrivalla on Mandriva Control center ja Novellilla on SUSEn Yast. Molemmat ovat avoimen lähdekoodin tuotoksia ja ne voidaan asentaa muihin jakeluihin jos haluttaisiin. Kuitenkin MCC tottelee Urpmia mikä on oma RPM pakettihallinta, siinä missä APT-GET on Debianin ja SUSElla omansa mikä löytyy Yastista kanssa.
apt-get ei ole osa käyttöjärjestelmää, olen asentanut sen itselleni Suseen ja Susen "smart" ei ole mikään susen oma vaan olen asentanut sen Debianiin kanssa. Pakettihallinta järjestelmä on ihan oma osansa, irrallaan käyttöjärjestelmästä, käyttöjärjestelmä toimii ilman pakettihallintaa mutta sen käyttäminen on vain paljon monimutkaisempaa koska mikään ei automaattisesti pidä huolta että kaikki asentuu kuten kuuluu.
Eri distrot ovat erilaisia, ne vaikuttavat olevan eri käyttöjärjestelmiä mutta eivät ole. Jos vaihdat kernelin ubuntuun, sinulla on edelleen ubuntu mutta eri kerneli versio. Jos poistat firefoxin ubuntusta, sinulla on edelleen sama ubuntu mutta ei firefoxia. Jos haet uuden Compiz-Fusion paketin mitä ei Ubuntu tarjoa paketteina, on sinulla edelleen ubuntu mutta uudempi compiz-fusion.
Voit asentaa ohjelmia lähdekoodista ja sinulla on edelleen ubuntu. Tietyssä pisteessä kun tarpeeksi paljon vaihdat osia, apt-get > yam ja clib > libbox ym niin sinulla tulee todella oma variaatio ubuntusta. Se on edelleen GNU/linux mutta se ei ole ubuntu enään.
Tietämättömät tosiaan kutsuvat Ubuntua ja Fedoraa eri käyttöjärjestelmäksi koska eivät ymmärrä, eivätkä koskaan tulekkaan ymmärtämään sen vuoksi, mikä on käyttöjärjestelmä ja mikä on distro ja miksi jokainen distro on käyttöjärjestelmä mutta keskenään ne ovat eri distroja GNU/linux käyttöjärjestelmästä.
Windows käyttäjillä on vaikeuksia ymmärtää että yhtä käsiteltävää Gnu/Linux käyttöjärjestelmää ei ole olemassa, siitä on niin monta eri variaatiota erilaisiin tehtäviin tarkoitettuna että ne näyttävät olevan täysin erilaisia, vaikka ne ovat yhtä ja samaa käyttöjärjestelmää.
Gnu/linux kuuluu sitten *nix käyttöjärjestelmä perheeseen ja osa Gnu/linux jakeluista voidaan määritellä tiettyihin käyttöjärjestelmiin kuten graafisiin tai palvelimiin. Mutta se mikä kertoo että kyseessä on Linux käyttöjärjestelmä, on kerneli ja ne muutamat tärkeät Gnu ohjelmat jotka ovat käytössä.
Koska jokainen osa kasvaa omaa tahtiaan, distrojen tekijät ottavat niitä mukaan ja päivittävät niitä aina tarpeen tullessa. He kuitenkin haluavat tuotteistaa oman näkemyksensä ja uusia versioita ei enää oteta jakeluun mukaan vaan ne tulevat sitten kun uusi versio jakelusta julkaistaan.
Mikään distro ei voi määrätä koska Gnomen täytyy julkaista uusi versio tai mitä ominaisuuksia siellä on.
Kubuntu, Xubuntu, Edubuntu ja Ubuntu (ym) ovat eri jakeluja, muodostavat vielä yhdessä Ubuntu jakeluperheen, mikä on sama käyttöjärjestelmä kuin Fedora, CentOS, Debian, SUSE, OpenSUSE, Slackware, Mandriva, Gentoo, Mint jakelutkin ovat. Kyse on vain ja ainoastaan erilaisista kokonaisuuksista ja suuri merkitys tällä on vapaus ja avoimuus valita, vaihtaa ja muuttaa mitä tahansa osaa mitä Gnu/Linux FOSS puoli tarjoaa.
Virheellisesti niitä voidaan kutsua (ja virheellisestihän niin tehdään) eri käyttöjärjestelmiksi mutta tämä ei tee kuin hallaa loppukäyttäjälle koska kaupallistuminen aiheuttaa sen että siinä tuotteen pohjassa ei voi lukea kaikkia jakeluja missä se linux softa toimii. Riittää että siellä lukee tuetut käyttöjärjestelmät eli Windows w2k/XP/Vista, MacOSX 10.4. - 10.5, Linux kernel 2.6.12 tai uudempi.
Koska käyttäjä ei voi asentaa Aeroa XP käyttikseen tai TimeMachine ominaisuutta Tigeriin, mutta Gnome 2.20 työpöydän voi asentaa Ubuntu 6.04 versioon tai valmistunut KDE4 voi asentaa Kubuntu 7.10 työpöytään, vaikka Ubuntu ei tarjoaisi deb paketteja.
Ei ole väärin sanoa että Ubuntu on käyttöjärjestelmä, sitä se on mutta se ei ole Ubuntu käyttöjärjestelmä vaan se on Gnu/linux käyttöjärjestelmä jonka Canonical on koonnut ja kutsuu sitä Ubuntu nimellä jotta se erotetaan muista kokoelmista, tietyn idean, tarkoitusperän tai muokattavuuden vuoksi. Ubuntu ja Fedora eivät ole eri käyttöjärjestelmiä vaikka ovat käyttöjärjestelmiä, ne ovat yhtä ja samaa Gnu/linux käyttöjärjestelmää.
Windows XP ja Windows Vista muodostavat Microsoftin Windows käyttöjärjestelmä perheen. Kaikki jakelut muodostavat yhdessä Gnu/linux perheen.
Jos Linux olisi kuin Vista, niin Fedora, Ubuntu, SUSE olisivat kuin Vistan Ultimate, Business ja Home Premium versiot. Yksi ja sama käyttöjärjestelmä, erilaiset kokonaisuudet, Gnu/Linuxin eri versioita vaikka yhtä ja samaa.
Avoin vs Suljettu sekä Kaupallisuus vs Vapaus ovat niin suuret asiat jotka tekevät todella suuren eron näiden kahden maailman välille. Toisella puolella yksi yritys vastaan monta yritystä ja kommuunia jotka kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Microsoft rakentaa yksinään Windows käyttöjärjestelmää.
Vapaaehtoiset ja yritykset rakentavat Gnu/Linux käyttöjärjestelmää ja erilaisia ohjelmia ja ominaisuuksia siihen (työpöydät, palvelut, ohjelmat jne).
Mitä Jjs minä haluan tehdä Gnu/Linux käyttöjärjestelmän? Pitäisi minun koota se käsin kokonaan, LFS tyylillä mutta se olisi edelleenkin vain minun tekemä kokonaisuus niistä samoista osista mitä kaikki muutkin käyttävät tai voivat käyttää. Se olisi samalla tavalla GNU/Linux käyttöjärjestelmä kuten kaikki muut jakelut, mutta se ei olisi jakelu koska se on LFS eikä sillä ole mitään tukea tai virallista päivitettävyyttä, voisin päivittää sitä jatkuvasti sitä mukaan kun kaikki ohjelmat päivittyvät ja se olisi jatkuvasti bleeding edge.