Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: muep - 25.10.07 - klo:19.06
-
Tuntuu kovasti kasautuneen näitä eri käyttöjärjestelmien julkaisuja tähän syksylle. Noh, Fedorasta tulee uutta versiota myös. Fedora 8 tarjoaa melko pitkälle sitä samaa kuin aikaisemmatkin Fedorat, mutta uudemmilla ohjelmilla toki.
Huomionarvoisia nyt mieleen tulevia uudistuksia ovat minusta:
Pulseaudio, eli ESoundin seuraajaksi kehitetty ääniserveri, joka mahdollistaa aiempaa paljon monipuolisemmat kontollit äänivirtojen hallintaan. Äänenvoimakkuuksia voi säätää sovelluskohtaisesti ja äänivirtoja voi uudelleenohjata "lennosta" eri kohteille. Pulseaudio on vielä aika aikaisessa kehitysvaiheessa, tällä hetkellä lähinnä itse perusta on kohtuullisen valmis, mutta järjestelmän tarjoamaa potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysin. Pulseaudion päälle olisi tarkoitus rakentaa ikäänkuin älykäs äänijärjestelmä, joka esimerkiksi Ekigaan puhelun tullessa vaimentaa muut ohjelmat ja ohjaa puheet oikealle laitteelle. Tällä hetkellä tarjolla on kuitenkin lähinnä käsin säätäminen mukana tulevan työkalun avulla.
IcedTea taasen on Sunin Javan vapautuneista osista ja niiden aukkoja paikkaavista muista vapaista komponenteita rakennettu javaympäristö, jolla muun muassa useimpien web-applettien pitäisi toimia melko ongelmitta. IcedTeassa ei vielä ole äänirajapintaa ja ainakin joitain salausalgoritmeja on jätetty pois.
Fedoran Network-manager ei toki sinänsä ole mitään hirveän uutta, mutta käytössä kuitenkin on versio 0.7.0, jonka kehittäjät väittävät olevan aiempia versioita selvästi parempi. Itselläni ei langatonta verkkoa ole, joten testaamaan en ole kyennyt.
Käyttäjälle näkyvä uudistus on Fedora 8:ssa Gnomessa oletuksena käyttöön tullut Nodoka -teema, joka tuo jakeluun omaa ilmettä hieman aiemmin käytettyä Clearlooks -teemaa enemmän. Itse ehkä enemmän pidän Clearlooksista, mutta ei tuo Nodokakaan huono ole. Muuten grafiikoiden puolesta jakelun tilanne ei näyttänyt aluksi ollenkaan niin hyvältä kuin aiemmin, Fedora Core 5:n, 6:n ja Fedora 7:n grafiikoista vastanneen artistin poistuttua Red Hatin palveluksesta. Fedora 8:n grafiikat ovat käyttäjäyhteisön tekemiä, ja vaikka Fedora 7:n komeat vuoristomaisemat vaihtuvatkin simppelimpään abstraktiin kaariviivahärveliin, on tulos minusta oikein onnistunut. Paljon heikommalta tilanne näytti vielä kesällä.
Paljon siis uutta ja hieman kokeellista ominaisuutta tuonne on saatu taas käyttöön. Fedora Projectilta on yleensä liiennyt aika vähän myötätuntoa suljettuja tai vanhentuneita tekniikoita kohtaan, minkä sijaan jakelussa painotettaan usein vapaita, "tulevaisuuden" tekniikoita. Ongelmia näistä aina joskus tulee, mutta itse ainakin koen mielenkiintoiseksi mahdollisuuden päästä testaamaan näitä Fedora 8:ssakin tulevia uusia ohjelmia, joiden kehityksessä sitten voin ehkä auttaa lähettämällä bugiraportteja. Ja vaikka niissä varmaan bugeja onkin, niin yleensä löytyy myös oikeasti hyviä ominaisuuksia.
8.11.2007 pitäisi julkistus olla, eli tasan kahden viikon päästä. Fedoran julkaisuilla toisaalta on ollut perinteenä myöhästyä viime hetkillä viikolla tai parilla, joten ainakin itse suhtaudun hyvin varauksella tuohon ilmoitettuun julkaisupäivään. Toisaalta Fedora 8 on jo oikein hyvällä mallilla, joten toivon tässä, että tällä kertaa saataisiin jakelu aikataulun mukaisesti käyttöön.
-
Kiitos tiedosta.
Itseäni kiinnostaa eniten tuo PulseAudio ja IcedTea. Näissä molemmissa on kovasti potentiaalia ja se on hienoa, että ne pääsevät jo tuotantoon saakka.
-
Myös minulle nuo IcedTea ja Pulseaudio ovat tärkeimmässä päässä ominaisuuslistaa. Lisäksi odotuksissa on virt-managerin uudempi versio, jossa luultavasti on korjattu Fedora 7:n versiossa olevia bugeja. Virt-managerihan tuli jakeluun mukaan Fedora Core 6:n kanssa, joten siinä tietenkin alkuun on kaikkea häikkää. Vielä FC6:n kanssa en saanut sitä toimimaan ollenkaan. Nyt F7:n tulon jälkeen sillä on jo saanut tehtyäkin jotain, ainoastaan näppäinasettelut sotkeutuvat.
IcedTea taitaa olla Red Hatin aloittama projekti, joten sen on aika luonnollista ollakin Fedorassa. Pulseaudio varmaan taas rupeaa saamaan ihan erilailla testaajia kuin ennen, kun Fedoran kokoinen jakelu laittaa sen oletusasennukseen mukaan ja käyttöön. Kaikille käyttäjille ei tietenkään ole mieluinen asema olla testaamassa uusia tekniikoita ensimmäisenä ja ihmettelemässä niiden lastentauteja, mutta itse tietokoneharrastajana pidän sitä ihan mielenkiintoisena.
-
Hyvän yhteenvedon teit.
Kaikille käyttäjille ei tietenkään ole mieluinen asema olla testaamassa uusia tekniikoita ensimmäisenä ja ihmettelemässä niiden lastentauteja ...
Tuo on totta kyllä. Vaikka Fedora käyttää erittäin tuoreita paketteja ja viimeisimpiä tekniikoita, itselläni ei ole ollut koskaan ongelmia Fedoran kanssa. Fedora tuntuu todella jämerältä.
Fedoran käyttäjät pääsevät uusista ominaisuuksista usein aikaisin nauttimaan, koska Fedoran kehittäjät kehittävät todella monia merkittäviä komponentteja (GLib, GTK+, Cairo, Kernel, ...)
Omasta mielestäni Nokoda on aivan järkyttävä :-|. Pidin paljon Fedora 7:n ulkonäöstä, mutta nyt ollaan menossa metsään ja pahasti mitä tulee GTK- ja Metacity-teemoihin. Yleisteema on myös minun mielestäni kuitenkin ihan ok.
-
Pidin paljon Fedora 7:n ulkonäöstä, mutta nyt ollaan menossa metsään ja pahasti mitä tulee GTK- ja Metacity-teemoihin. Yleisteema on myös minun mielestäni kuitenkin ihan ok.
MIelestäni ulkonäkö on täysin merkityksetön ominaisuus. Järjestelmän toimivuus on se oleellinen tekijä.
Ai, niin unohdin, että viestin kirjoitti rekisteröimätön Piikki.
Huom. Funet:sta löytyy jo tänään (7.11) hakemisto Fedora 8 ;) Huomenna lienee nettiyhteydet tukkoisia.
Joskus sain imaistua FC:n ennen aikojaan eli vuorokauden ennen virallista julkaisua, mutta nyt palvelimet
eivät anna oikeuksia imuroida etukäteen ennen pahinta ruuhkaa :(
-
Hieman oudolle näyttää, kun Fedora 8 näyttäisi jopa tulevan käyttöön ihan aikataulun mukaan. Huomenna tietää sitten varmasti.
Eilen lopultakin asensin tuon Fedora 8:n Release Candidate 3 -version tähän pääkoneelle. Muutama päivitys on itse perusjakeluun tämän jälkeen tullut, ja varsinaiseen päivityspakettivarastoonkin on alkanut jo valua tavaraa. Huomenna on siis tuon Fedora 8:n varsinainen julkaisu, tietääkseni joskus iltakuuden maissa.
Jos etukäteen Fedoraa meinaa asennella, niin huomattavaa on, että Livna- varasto ei ainakaan kovin näkyvästi tue Fedoran kehitysversioita. Pari päivää kyllä helposti pärjääkin ilman näytönohjainajuria ja ongelmallisia koodekkeja, mutta pidemmässä käytössä nämäkin olisi kiva saada käyttöön.
Ihan odotuksia tämä Fedora 8 tuntuisi vastaavan. Pulseaudion kanssa on tullut pientä ongelmaa, mutta useimpien ohjelmien kanssa se toimii oikein hyvin. IcedTea-java ei pelitä KGS Go Serverin ohjelmiston kanssa, mihin sitä lähinnä olisin tarvinnut, mutta se saattaa olla vain säätämisestä kiinni. Myös IcedTealla toimivia appletteja netissä kuitenkin on.
Nodoka -teema on oletuksena käytössä, ja on minusta oikein riittävän hyvä siihen, ei käytössä ole juuri Clearlooksia kummempi. Joistain Nodokan piirteistä en välttämättä kovin pidä, mutta mitään isompaa vikaa en siinä ole havainnut. Eri asia on, onko jakelun ylläpitää omaa teemamoottoria tämmöisen aikaansaamiseksi, mutta ainakin Nodokan kehittänyt tyyppi pitää Murrine -moottorista Nodokan haarauttamista tarpeellisena ja siihen liittyvää työtaakkaa ihan kohtuullisena. Oletuksena käytettävä taustakuva on aika omalaatuinen siinä, että se hiljalleen vaihtaa väriään vuorokauden ajan mukaan. Aamulla siis kuva on kirkkaan vaaleansininen ja siinä on jonkinlainen aamunkajastus nurkassa, kun taas näihin aikoihin se on tummansininen.
Gnome 2.20 tässä nyt aika kivalle uudelle tuntuu, kun lopultakin esimerkiksi tehtäväpalkin painikkeiden koko ei vaihtele satunnaisen oloisesti, ja muitakin hyvä parannuksia siinä on.
Eipä tässä kummempia elämyksiä vielä, pitää huomenna taas testailla enemmän, kun saan esimerkiksi sen näytönohjainajurin tähän. Ihan samaa vanhaa Fedoraa tämä tuntuisi olevan, muutamalla lisäkivalla ja uudemmilla ohjelmilla toki. :)
-
Pidin paljon Fedora 7:n ulkonäöstä, mutta nyt ollaan menossa metsään ja pahasti mitä tulee GTK- ja Metacity-teemoihin. Yleisteema on myös minun mielestäni kuitenkin ihan ok.
MIelestäni ulkonäkö on täysin merkityksetön ominaisuus. Järjestelmän toimivuus on se oleellinen tekijä.
Ai, niin unohdin, että viestin kirjoitti rekisteröimätön Piikki.
Huom. Funet:sta löytyy jo tänään (7.11) hakemisto Fedora 8 ;) Huomenna lienee nettiyhteydet tukkoisia.
Joskus sain imaistua FC:n ennen aikojaan eli vuorokauden ennen virallista julkaisua, mutta nyt palvelimet
eivät anna oikeuksia imuroida etukäteen ennen pahinta ruuhkaa :(
Release Candidate on tainnut lähes viikon olla tarjolla, mutta nyt näköjään ovat ottaneet sen pois tuolta torrent-sivulta. Muutamaa päivitystä lukuunottamatta ihan sama jakelu se RC on, mutta kannattaahan se huomiseen odotella, niin saa sen valmiin. Torrentilla varmaan saa aika pikaiseen sen ladattua, jos sen käyttöön on mahdollisuus. DVD:ltä asentaessa näyttäisi tulleen mahdolliseksi myös asentaa paketteja DVD:ltä jakeluun ilman ihmeempää säätämistä. Aiemmin kai olisi pitänyt jotain paikallista pakettivarastoa käsin viritellä.
-
fedora 8 on ollut jo eilisestä illassa jaossa linuxtrakkerilta. Itse laitoin heti lataukseen ja on aika tukossa jo, yön aikana ehti dvd:stä tulla 700mt.
-
onkos tästä vielä saatavilla 64bit versiota ?.... jos on niin mistä ?
-
onkos tästä vielä saatavilla 64bit versiota ?.... jos on niin mistä ?
Torrentilla tai tiedostopalvelimiltahan kaikki versiot on saatavilla, kunhan virallinen julkistus tapahtuu tämän päivän aikana. Ei ollut vielä tätä kirjoittaessa tarjolla: http://fedoraproject.org/get-fedora
-
on aika tukossa jo, yön aikana ehti dvd:stä tulla 700mt.
Millitavua? On tosi tukossa ;)
Mutta asiallisesti: ”yön aikana” on epämääräinen aikayksikkö etkä edes kertonut laajakaistasi nopeutta. Minulla (1 Mt/1 Mt ADSL) 700 Mt vie parhaimmillaankin useita tunteja eli jonkinmoisen ”yön ajan”, jos sattuisin menemään nukkumaan odotellessa.
-
Torrentin kanssa kannattaa myös huomioida se, että palomuurin asetukset vaikuttavat latausnopeuksiin paljon. Itse olen ainakin ymmärtänyt, että Fedoran palomuuri oletuksena estää ulkoa tulevat yhteydet sen verran tiukasti, etteivät muut paljon pääse näitä asetuksia käyttävältä lataamaan. Torrent-protokollan toiminnasta en kovin paljoa ymmärrä, mutta käsittääkseni tällä on jotain kautta vaikutus siihen, miten nopeasti pystyy muilta lataamaan.
Noh, muutaman tunnin sisään tuo kai oikeastikin julkaistaan. Livna on jo auki.
-
Mutta asiallisesti: ”yön aikana” on epämääräinen aikayksikkö etkä edes kertonut laajakaistasi nopeutta.
Jo tuossa muutaman tunnin on saanut Fedora 8:n jo tiedostopalvelimilta. 8Mt:n yhteydellä i386-versio "valui" Funetin peileistä reilun tunnin ;) ja ensimmäinen konepäivitys jo menossa.
Torrentilla aloitin, mutta ... jätin väliin. Koitan ainakin yön tarjota torrentilla kopioimaani i386-versiota. Saapa nähdä onnistuuko noin.
Minulla on tosiaan kolmen Fedoran päivitys edessä, ja lisäksi aion kokeilla tuota 64-bittistä. Ubuntun 64-bittinen näyttää toimivan ihan ok. (tuosta pahasta virheestä huolimatta, johon törmäsin emoni kanssa, mutta se toistuu myös 32-bittisen Ubuntun/Xubuntu/mikälienee kanssa.)
Todennäköisesti pistän myös 64-bittisen Fedora 8:n jakoon bittorrentilla muutamaksi päiväksi.
-
Ilmeisesti openoffice / KOffice / LyX -rintamalla ei ole mitään uutta, minkä takia kannattaisi päivitellä?
-
Ilmeisesti openoffice / KOffice / LyX -rintamalla ei ole mitään uutta, minkä takia kannattaisi päivitellä?
Fedora 7:aan taisi päivitysten mukana valua ainakin OpenOffice.org 2.3, joten ainakaan sen takia ei kannata.
Fedoran versioilla vaan on aika lyhyt elinkaari, joten kovin pitkään ei kannata päivittämistä viivytelläkään. Joka toisen version kohdalla päivittäminen on hitain järkevä tahti, kun kahta vanhaa versiota ylläpidetään vain noin kuukausi yhtäaikaa, minkä jälkeen vanhemman ylläpito päättyy. Fedora Core 6:n End-of-Life tulee siis noin kuukauden päästä.
Jos käyttöjärjestelmän päivittäminen tuntuu todella vastenmieliseltä, niin CentOS tai Debian ovat oikein kivoja ja harkinnan arvoisia jakeluita, joita ylläpidetään vähän pidempäänkin.
-
Ilmeisesti openoffice / KOffice / LyX -rintamalla ei ole mitään uutta, minkä takia kannattaisi päivitellä?
Et ole sisäistänyt Fedoraa tai Ubuntua. Fedora-jakelusta ei ole edes LTS-versiota (jo hieman vanhentunut Dapper). Jos työpöydällä pyörität ei-tuotantokäyttöön tarvittavaa järjestelmää, on päivitys varmasti ihan hyödyllinen.
Fedora/RedHat-jakelun tuotantokäyttöön on kaupallinen RHEL-versio.
-
Millitavua? On tosi tukossa ;)
Mutta asiallisesti: ”yön aikana” on epämääräinen aikayksikkö etkä edes kertonut laajakaistasi nopeutta. Minulla (1 Mt/1 Mt ADSL) 700 Mt vie parhaimmillaankin useita tunteja eli jonkinmoisen ”yön ajan”, jos sattuisin menemään nukkumaan odotellessa.
Megatavua ihan vaan. Juuri tuo tuli valmiiksi, niin pääsen asentamaan. Mielestäni ihan hyvä saavutus, kun ajattelee,kuinka tukossa nuo paikat eilen olivat.
Meganen sisään puolikas ulos. Eli tunnissa tuli toissayönä noin sata megaa.
-
Kumma juttu, kun teillä paketti tullut noin hitaasti. Hain eilen BitTorrentilla heti ilmestymisen jälkeen i686 ja x86_64 versiot ja molemmat tulivat tasaisesti ~110kt/s
No nyt on asennettu finaaliversio ja vaikuttaa erinomaiselta.
Tässä katsaus mitä uutta Fedora 8 sisältää: http://fedoraproject.org/wiki/Releases/8/ReleaseSummary
Jotkut ovat kyselleet, että miksi Fedora ei tue "propriateryä", niin vastauksia löytyy täältä:
http://thread.gmane.org/gmane.linux.redhat.fedora.advisory-board/3288
http://fedoraproject.org/wiki/ForbiddenItems
-
Ensivaikutelma on hyvä, ammattimainen, mutta:
- networkmanager ei toimi tai ei ainakaan tule paneeliin
- Mikä tää online Desktop on? Asentelin paketteja mutta se teki vain kuvakkeet valikkoon? Odotin hieman jotain muuta, kuten gdesklets ja active desktop.
noo, kyllä tämä tästä.
-
- networkmanager ei toimi tai ei ainakaan tule paneeliin
WLAN käytössä ?
- Mikä tää online Desktop on? Asentelin paketteja mutta se teki vain kuvakkeet valikkoon? Odotin hieman jotain muuta, kuten gdesklets ja active desktop.
http://fedoraproject.org/wiki/Releases/8/ReleaseSummary#head-4f04f435441ba4daa3771ee3722b3680afaa0cdf
-
on käytössä.
Mitä tuosta online-desktopin linkistä? Se kun on asennettu, mutta sitä ei saa mistään käyntiin.
-
on käytössä.
Hmmh, mahdollisesti tilanne voisi olla se, ettei piirille ole avointa ajuria/tukea, jolloin NetworkManageriä ei käynnistetä.
Mitä tuosta online-desktopin linkistä? Se kun on asennettu, mutta sitä ei saa mistään käyntiin.
En jaksa tuota itse nyt asentaa (koska se on aivan liian keskeneräinen). Muistaisin itse käynnistäneeni sen aikanaan komentoriviltä. Koita käynnistää sellainen ohjelma kuin 'bigboard'. En valitettavasti osaa antaa tarkempaa ohjetta :(.
-
hei, lenovon thinkpäddi ja intellin avoin kortti :) Mutta ratkasi, se oli vaan poissa päältä tuolla jossain järjestelmän alla.
Ja lähti se desktoppikin pyörimähän:) Jännä juttu kerrassaan.
Mutta fedora tuntuu hyvälle. Tekee ihan mieli halailla.
-
Sellainen vielä, että mitenköhän tuota paneelia saa muokattua haluamakseen? Esim. noita ohjelmia, mitä siinä on.
-
Ilmeisesti openoffice / KOffice / LyX -rintamalla ei ole mitään uutta, minkä takia kannattaisi päivitellä?
Et ole sisäistänyt Fedoraa tai Ubuntua. Fedora-jakelusta ei ole edes LTS-versiota (jo hieman vanhentunut Dapper). Jos työpöydällä pyörität ei-tuotantokäyttöön tarvittavaa järjestelmää, on päivitys varmasti ihan hyödyllinen.
Fedora/RedHat-jakelun tuotantokäyttöön on kaupallinen RHEL-versio.
Mitä tarkoitat tuotantokäytöllä? Minun tuotantoni on tekstinkäsittelyä, ja elätän itseni kirjoittamalla[1]... mutta humanistin "tuotantokäytöllä" ei mitään enterprise-lisenssejä maksella. En vain viitsi nähdä sitä päivitysvaivaa, jos ei ole mitään oikeaa tarvetta päivitellä. Järjestelmä kun ei ole rikki, niin miksi korjata?
[1] Tilauksia esim. yritys- ja järjestöhistoriikkien ja -historioiden kirjoittamiseksi otetaan vastaan ... 8)
-
Jos käyttöjärjestelmän päivittäminen tuntuu todella vastenmieliseltä, niin CentOS tai Debian ovat oikein kivoja ja harkinnan arvoisia jakeluita, joita ylläpidetään vähän pidempäänkin.
Juu, Debian on ihan jees. CentOS vaatii tolkuttoman määrän romppuja, mutta kai niitäkin jaksaisi poltella. Ubuntu ja PCLinux meni jo paskax tällä koneella (dvb-kortin myötä prosessorista idlenä vain 50% vaikka telkkaa ei katsokaan), samoin openSUSE ja Mandriva (xorg-ongelma, joka kaataa koneen satunnaisin väliajoin) jo aikaa sitten.
Nyt käytellään sitten Fedoraa. Xorg ei kaadu ja tehoja riittää myös tekstinkäsittelyyn, vaikka kone tallentaisi Crossing Jordania taustalla.
-
Mitä tarkoitat tuotantokäytöllä? Minun tuotantoni on tekstinkäsittelyä, ja elätän itseni kirjoittamalla[1]... mutta humanistin "tuotantokäytöllä" ei mitään enterprise-lisenssejä maksella.
Mielestäni on tuotantokäyttöä, jos ansaitset koneella leipäsi. Ja koneen vakaus on tuolloin keskeisiä ominaisuuksia. Eikös verotukseen saa laitettua erilaisia kustannuksia vähennyksinä, joita työvälineiden hankintaan joutuu laittamaan?
No, Enterprise -versiot lienevät enemmän yrityskäyttöön kokonaisratkaisuksi.
-
prk"¤"le nyt jo näyttävät saaneen Fedora seiskan päivitykset rikki (Error: Missing Dependency: kdelibs3 >= 3.5.8 is needed by package koffice-libs), eli pitänee kuitenkin jossain välissä siirtyä kasiin, jollei tätä korjata...
-
pr**le nyt jo näyttävät saaneen Fedora seiskan päivitykset rikki (Error: Missing Dependency: kdelibs3 >= 3.5.8 is needed by package koffice-libs), eli pitänee kuitenkin jossain välissä siirtyä kasiin, jollei tätä korjata...
En löytänyt tuosta asiaa Fedora-foorumilta tai postituslistalta, joten vaikuttaisi joltain yksittäiseltä ongelmalta. Mahdollisesti käyttämäsi "mirror-serveri" ei ole syystä tai toisesta täysin ajantasalla tms.
-
En löytänyt tuosta asiaa Fedora-foorumilta tai postituslistalta, joten vaikuttaisi joltain yksittäiseltä ongelmalta. Mahdollisesti käyttämäsi "mirror-serveri" ei ole syystä tai toisesta täysin ajantasalla tms.
Joo, ei löydy googlellakaan mitään. Odotellaan nyt muutama päivä, joskus nämä ovat ajan mittaan ratkenneet.
-
prk"¤"le nyt jo näyttävät saaneen Fedora seiskan päivitykset rikki (Error: Missing Dependency: kdelibs3 >= 3.5.8 is needed by package koffice-libs),
Aika outoa, sillä Funetin palvelin tarjoaa yhä päivityshakemistossaan kdelibs3 3.5.7. Ko. päivitys 1.10.2007 eli aika kohtuullisen tuore.
Viralliset päivitykset löytyvät mm. :
http://ftp.funet.fi/pub/Linux/INSTALL/fedora/linux/updates/7/i386/
Käytätkö testing-haaraa? Se on aina vakauden kustannuksella. F7:lle siis löytyy kdelibs3 versiolla 3.5.8 (päiväys 9.11.2007), mutta testing-haarasta: http://ftp.funet.fi/pub/Linux/INSTALL/fedora/linux/updates/testing/7/i386/
F8:ssa on todellakin käytössä kdelibs3 3.5.8.
-
Käytätkö testing-haaraa? Se on aina vakauden kustannuksella.
En, mutta olen asentanut ylimääräisistä pakettivarastoista (livna) multimediakoodekit, mikä varmaan sotkee järjestelmän...
-
En, mutta olen asentanut ylimääräisistä pakettivarastoista (livna) multimediakoodekit, mikä varmaan sotkee järjestelmän...
Valitettavasti näin saattaa olla epävirallisen repon kanssa. Aiemmin käytin vain ohjelmien asentamiseen FreshRpms.org:ia, mutta nyt Livna ehti jo laittaa tarjolle F8:ia varten paketit tarjolle. (Freshrpms ei vielä tarjoa F8:lle ohjelmia).
Livnassakin on tarjolla omat kehitys- ja testing-hakemistot, joita luulen, että kannattaa hieman kartella - mutta aika näyttää. http://livna-dl.reloumirrors.net/fedora/
Joskus on ollut puhetta, että Livnaa ja Freshrpms:ää ei pistäisi molempia käyttää (ristiin), mutta tiedä häntä...
-
En, mutta olen asentanut ylimääräisistä pakettivarastoista (livna) multimediakoodekit, mikä varmaan sotkee järjestelmän...
Valitettavasti näin saattaa olla epävirallisen repon kanssa. Aiemmin käytin vain ohjelmien asentamiseen FreshRpms.org:ia, mutta nyt Livna ehti jo laittaa tarjolle F8:ia varten paketit tarjolle. (Freshrpms ei vielä tarjoa F8:lle ohjelmia).
Livnassakin on tarjolla omat kehitys- ja testing-hakemistot, joita luulen, että kannattaa hieman kartella - mutta aika näyttää. http://livna-dl.reloumirrors.net/fedora/
Joskus on ollut puhetta, että Livnaa ja Freshrpms:ää ei pistäisi molempia käyttää (ristiin), mutta tiedä häntä...
Tosiaan kovin useaa kolmannen osapuolen pakettivarastoa ei välttämättä kannata sekoitella. Eikä siihen tarvettakaan välttämättä ole, itse olen aina vain Livnaa käyttänyt. Livna pääsääntöisesti ei sisällä Fedoran virallisia paketteja korvaavia paketteja, joten sen ei pitäisi virallisten varastojen pakettien riippuvuuksiin aiheuttaa mitään ongelmia.
Fedorassa tulee joskus noita riippuvuusongelmia, syystä tai toisesta. Yleensä ilman päivitysvarastoa riippuvuusongelmia ei ole, mutta välillä saattaa jokin päivitetty paketti olla viikonkin rikki. Tämä on kuitenkin melko harvinaista ja ongelmia voi yrittää kiertää esimerkiksi jättämällä updates -varaston huomiotta:
yum --disablerepo=updates install <paketti>
-
Fedora 8:sta kertova video - Fedora 8 Launch (http://www.redhat.com/v/magazine/ogg/Fedora8Launch.ogg)
-
Todella hyvä jakelu. Pakko myöntää.
+PulseAudio ehdotonta eliittiä!
+SElinux, tämän haluan myös Ubuntuun!
+Kokonaisuus (ulkoasu,sovellukset,muokattavuus) todella hyvin kasassa!
+Ohjelmien tuoreus!
+Planet CCRMA (audiotyöasemille suunnattu lisäohjelmavarasto)
-Fedoran "lisää/poista sovelluksia on hiukan "karumpi" verrattuna synaptic ohjelmaan. (Onko synaptic muuten sovitettu fedoralle?)
-Proprietary ajureiden (atheros wlan) ja Planet CCRMA kernelin yhteensopimattomuus (en jaksanut alkaa itse kääntämään ajuria)
-Fontit ei näytä yhtä hyvältä kuin Ubuntussa (tosin vain minun mielipide)
-YUM hidas vieläkin vaikka nopeampi kuin 6 tai 7 fedorassa.
-
-Fedoran "lisää/poista sovelluksia on hiukan "karumpi" verrattuna synaptic ohjelmaan.
Fedora 9 - http://www.packagekit.org/ (http://www.packagekit.org/)
-Proprietary ajureiden (atheros wlan) ja Planet CCRMA kernelin yhteensopimattomuus
Proprietary :(
-YUM hidas vieläkin vaikka nopeampi kuin 6 tai 7 fedorassa.
Kannattaa asentaa yum-plugin "yum-fastestmirror". "Presto" on tulossa oletuksena Fedora 9:n, mutta senkin voi kokeilunhaluiset ottaa jo käyttöön
Fedora 9 : RPM and Yum Enhancements - http://fedoraproject.org/wiki/Releases/FeatureRPMYumEnhancements
-
-Fedoran "lisää/poista sovelluksia on hiukan "karumpi" verrattuna synaptic ohjelmaan.
Fedora 9 - http://www.packagekit.org/ (http://www.packagekit.org/)
-Proprietary ajureiden (atheros wlan) ja Planet CCRMA kernelin yhteensopimattomuus
Proprietary :(
-YUM hidas vieläkin vaikka nopeampi kuin 6 tai 7 fedorassa.
Kannattaa asentaa yum-plugin "yum-fastestmirror". "Presto" on tulossa oletuksena Fedora 9:n, mutta senkin voi kokeilunhaluiset ottaa jo käyttöön
Fedora 9 : RPM and Yum Enhancements - http://fedoraproject.org/wiki/Releases/FeatureRPMYumEnhancements
Liekköhän tuo PackageKit tulossa vielä Fedora 9:ssa käyttöön? Ja jos se jollain tasolla tulee, niin tuskin siihen vielä niin nopeasti mitään Pirutia pätevämpää (graafista) käyttöliittymää keretään tehdä. Ehkä porttaavat Pirutin käyttämään sitä?
Presto on tällä hetkellä vasta ehdotetuissa ominaisuuksissa - http://fedoraproject.org/wiki/Releases/9/FeatureList
Onko tästä jo tehty jotain päätöksiä? Prestohan ei muuten hirveästi Yumia nopeuta, mutta ladattavat tietomäärät saattavat pienentyä murto-osaan nykyisestä.
Todella hyvä jakelu. Pakko myöntää.
+PulseAudio ehdotonta eliittiä!
+SElinux, tämän haluan myös Ubuntuun!
+Kokonaisuus (ulkoasu,sovellukset,muokattavuus) todella hyvin kasassa!
+Ohjelmien tuoreus!
+Planet CCRMA (audiotyöasemille suunnattu lisäohjelmavarasto)
-Fedoran "lisää/poista sovelluksia on hiukan "karumpi" verrattuna synaptic ohjelmaan. (Onko synaptic muuten sovitettu fedoralle?)
-Proprietary ajureiden (atheros wlan) ja Planet CCRMA kernelin yhteensopimattomuus (en jaksanut alkaa itse kääntämään ajuria)
-Fontit ei näytä yhtä hyvältä kuin Ubuntussa (tosin vain minun mielipide)
-YUM hidas vieläkin vaikka nopeampi kuin 6 tai 7 fedorassa.
Proprietaryn tukemiseen ei Fedoralta ole ikinä hirveämmin vaivannäköä liiennyt, mutta Livna-varastosta löytyy toki jotain. Jotain customikerneliä käyttäessä joutuu toki käyttämään kyseiselle kernelille paketoituja moduuleita joka jakelussa,
Onko se Yum ihan oikeasti liian hidas? Minusta se on sen verran nopea, että en Apt:ta nopeuden takia ole osannut kaivata pitkään aikaan.
-
Liekköhän tuo PackageKit tulossa vielä Fedora 9:ssa käyttöön? Ja jos se jollain tasolla tulee, niin tuskin siihen vielä niin nopeasti mitään Pirutia pätevämpää (graafista) käyttöliittymää keretään tehdä. Ehkä porttaavat Pirutin käyttämään sitä?
Ymmärsin, että olisi jo Fedora 9:n tulossa, mutta eikai mikään ole vielä varmaan tuon osalta. Tuohon on tehty jo GTK+ (GNOME) (http://packagekit.org/pk-screenshots.html) ja QT (http://liquidat.wordpress.com/2007/11/13/qt-frontend-for-packagekit/) -frontendit.
Olen siinä käsityksessä ollut, että tuosta yritettäisiin tehdä Linux-distroille yhteinen pakentinhallinta-UI. Tukee jo useita "backendejä" - http://packagekit.org/pk-faq.html
Presto on tällä hetkellä vasta ehdotetuissa ominaisuuksissa - http://fedoraproject.org/wiki/Releases/9/FeatureList
Onko tästä jo tehty jotain päätöksiä?
No ei 100% varmaa ole, mutta _uskoisin_ itse että olisi jo vihdoinkin siinä kunnossa, että otettaisiin mukaan. Juu ei itse yum:ia nopeuta, mutta vähentää ladattavaa mukavasti.
Onko se Yum ihan oikeasti liian hidas? Minusta se on sen verran nopea, että en Apt:ta nopeuden takia ole osannut kaivata pitkään aikaan.
Ei se minustakaan ole liian hidas, mutta saahan se olla nopeampikin :). Kun asentaa ohjelmia, niin apt-get vs yum nopeudella ei mitään merkitystä.
-
Ymmärsin, että olisi jo Fedora 9:n tulossa, mutta eikai mikään ole vielä varmaan tuon osalta. Tuohon on tehty jo GTK+ (GNOME) (http://packagekit.org/pk-screenshots.html) ja QT (http://liquidat.wordpress.com/2007/11/13/qt-frontend-for-packagekit/) -frontendit.
Olen siinä käsityksessä ollut, että tuosta yritettäisiin tehdä Linux-distroille yhteinen pakentinhallinta-UI. Tukee jo useita "backendejä" - http://packagekit.org/pk-faq.html
Kävin noita PackageKitin sivuja katselemassa, ja näyttää oikeastaan todella lupaavalle. Tiesin projektin olemassaolosta ennestäänkin, mutta todellakin näyttävät päässeet yllättävän nopeisiin tuloksiin sen kanssa:
http://www.packagekit.org/pk-screenshots.html
Ja tosiaan tarkoituksenahan tuosta on tosiaan tehdä jakeluriippumaton. Ainakin Apt ja Yum siis olisivat tulossa, ja Conarysta taisi olla jotain mainintaa tuolla myös. Olisi minusta ainakin hienoa, jos tuota useampaankin jakeluun saataisiin käyttöön, niin peruskäyttäjä-ylläpitäjän ei tarvitse niin paljoa tietääkään pakettienhallinnan toiminnasta.
Lisäksihän tuossa käsittääkseni oli tarkoitus mahdollistaa esimerkiksi jonkinlaisen pakettienhallintadaemonin luominen, jolloin voisi esimerkiksi ohjelmien päivityksen aikana pyytää jotain ohjelmaa asennettavaksi tai tehdä hakuja pakettienhallinnan tietokantoihin, vaikka useammalla käyttäjällä yhtä aikaa.
Noiden kuvankaappausten perusteella paljon muutakin kivaa integraatiota näyttäisi olevan luvassa.
-
Max Spevack - The Fedora OS: Free, Stable and Customizable (http://www.cio.com/article/156020/The_Fedora_OS_Free_Stable_and_Customizable/)
-
Hyvälle vaikuttaa tuo Fedora.
Ainoa ongelma tuli vastaan Canon MP160 monitoimilaitteen kanssa.
Printtaus toimii, mutta scannaus ei toimi kuin root tiliä käytettäessä.
Gimp löytää Canonin plug-inin,mutta ei käynnistä skannausta.
Onko ideoita?
-
Joo, ei löydy googlellakaan mitään. Odotellaan nyt muutama päivä, joskus nämä ovat ajan mittaan ratkenneet.
No nyt yum update menee kiltisti läpi.
MP
-
Jaaha. Tuliha ny toikin kokeiltuu Live-CD:llä KDE koneeseen ja siitä asennus. Sainpahan levystä taas maalitaulun ampumaradalle. Ei oikeen mua natsannu, ja ny valuu 7.10 Ubuntu jonak si voi päivitellä KDE:lle. Kuin ollakkaan kun tykkään KDE:tä enemmän.
Ja Fedoraan ei oikeen löytyny kunnon ohjeita lontoon murretta puhumattomalle. Et se siit. Ny o heti aikaa käydä radalla pistämässä ruutia palaan kun toi Ubuntu valuu narua pitkin koneeseen. :D
-
ja ny valuu 7.10 Ubuntu jonak si voi päivitellä KDE:lle. Kuin ollakkaan kun tykkään KDE:tä enemmän.
No mikset sitten hyvä mies hae mieluummin Kubuntun 7.10 ?!
-
ja ny valuu 7.10 Ubuntu jonak si voi päivitellä KDE:lle. Kuin ollakkaan kun tykkään KDE:tä enemmän.
No mikset sitten hyvä mies hae mieluummin Kubuntun 7.10 ?!
Ja si jäis kaikki harrastus pois ;D
-
Kokeilin paripäivää sitten tuota fedora8 enkä pitänyt lainkaan.
Ensin jokin update palvelu esti pakettien hallintaa toimimasta, ja kun sen sain pois päältä niin pakettien etsiminen kesti ja kesti.
Käynnistin tuon lisää/poista sovelluksia, ja kone alkoi etsimään ohjelmistoja. Otin tuossa odotellessa sitten tunnin nokoset ja takasin tullessa kone haki niitä vieläkin. Siinä vaiheessa lähti fedora koneelta, eikä tule takas.
-
Ensin jokin update palvelu esti pakettien hallintaa toimimasta, ja kun sen sain pois päältä niin pakettien etsiminen kesti ja kesti.
Vähemmän ystävällisesti voisi sanoa, kuten tällä foorumilla usein Ubuntisteja neuvotaan, että "hanki koneelle osaava ylläpitäjä".
Jos pakettien hakeminen kestää pitkään, niin kyse on tietenkin jostain ongelmasta. Epäilisin, että kone haki paketteja joltain mutkien takaa olevalta serveriltä. Tuo ongelma ei olisi ollut vaikea korjata.
Siinä vaiheessa lähti fedora koneelta, eikä tule takas.
Ei kannata vielä kuitenkaan luovuttaa. Kun opettelet Fedoran käytön, niin huomaat varmasti miten hienoja Fedoran tarjoamat ominaisuudet ovat.
-
Ensin jokin update palvelu esti pakettien hallintaa toimimasta, ja kun sen sain pois päältä niin pakettien etsiminen kesti ja kesti.
Vähemmän ystävällisesti voisi sanoa, kuten tällä foorumilla usein Ubuntisteja neuvotaan, että "hanki koneelle osaava ylläpitäjä".
Jos pakettien hakeminen kestää pitkään, niin kyse on tietenkin jostain ongelmasta. Epäilisin, että kone haki paketteja joltain mutkien takaa olevalta serveriltä. Tuo ongelma ei olisi ollut vaikea korjata.
Siinä vaiheessa lähti fedora koneelta, eikä tule takas.
Ei kannata vielä kuitenkaan luovuttaa. Kun opettelet Fedoran käytön, niin huomaat varmasti miten hienoja Fedoran tarjoamat ominaisuudet ovat.
Ubuntun käytön jäljiltä samaa ongelmaa pukkasi tämä Fedora mutta googlailu tuotti kyllä tulosta ja ongelmista selvisin. Koska kyseessä on kuitenkin erilainen jakelu niin pohjaa kannattaa hankkia ennen asennusta jo ettei tarvitse päreitään polttaa heti kun tulee eri käytäntöä vastaan. No, vasta ensimmäinen asennus ja todennäköisesti saan sen sen verran solmuun kuitenkin että pitää asentaa uusiksi ja siinä vaiheessa pitäis jo homman onnistua paremmin. Opensusekokeiluun verrattuna Fedora on parempi ja jopa helpompi, susen näennäinen helppous yhden klikkauksen asennuksilla ei uponnut meikäläiseen, varsinkin kun jotkut asennukset ei kuitenkaan toimineet ilman säätelyä.
Edit: Avulias linkki asennukseen http://www.howtoforge.com/installation-guide-fedora8-desktop
-
Jokseenkin tuntuu, että perus työpöytäkäytössä fedora oli lähes jees. Mutta mm. samba serverin kanssa työpaikalla oli yhtä helvettiä. lamppia siellä ei sitten edes yritettykään siihen..
-
Itsekään en Fedoraa serverikoneessa pitäisi, serveriohjelmistot kun ovat useimmiten ihan yhtä hyviä vähän vanhempinakin versioina, ja Fedoran tapa päivittyä julkaisujen välilläkin voi aina saada aikaan kaikkia "jänniä" sivuvaikutuksia.
Wikipedialla tietääkseni on myös muun muassa Fedoraa palvelinkäytössä, eli varmaan se kuitenkin ihan hyvin siihenkin hommaan on mahdollista sovittaa.
Jos Red Hat -tyylisen käyttöjärjestelmän haluaa ilman Red Hatin lisenssimaksuja, kannattaa CentOS:aa kokeilla. Se on siis käytännössä Red Hat Enterprise Linux ilman Red Hatin brändiä ja tukea.
-
Jos Red Hat -tyylisen käyttöjärjestelmän haluaa ilman Red Hatin lisenssimaksuja, kannattaa CentOS:aa kokeilla. Se on siis käytännössä Red Hat Enterprise Linux ilman Red Hatin brändiä ja tukea.
Itsekin komppaan CentOS 5 jakelua. Palvelimena "se vaan toimii" eikä ole mitään turhaa säätämistä.
-
Itsekin komppaan CentOS 5 jakelua. Palvelimena "se vaan toimii" eikä ole mitään turhaa säätämistä.
Totta kyllä. Itselläni yksi CentOS 5.1 ja yksi Fedora serveri, eikä kummastakaan mitään naristavan aihetta ole.
CentOS täytti juuri 4 vuotta: http://www.centos.org/modules/news/article.php?storyid=213
Fedoran Max Spevack: http://spevack.livejournal.com/38415.html
-
Tuntuu kovasti kasautuneen näitä eri käyttöjärjestelmien julkaisuja tähän syksylle. Noh, Fedorasta tulee uutta versiota myös. Fedora 8 tarjoaa melko pitkälle sitä samaa kuin aikaisemmatkin Fedorat, mutta uudemmilla ohjelmilla toki.
Tietääkseni nyt näin syksyllä ei ole julkaistu kuin yksi uusi käyttöjärjestelmä. Apple julkaisi Leopardin
Fedora ei ole edelleenkään eri käyttöjärjestelmä kuin Ubuntu. OpenSUSE ei ole eri käyttöjärjestelmä kuin Debian.
Fedora, OpenSUSE ja Debian ovat eri jakelupaketteja GNU/Linux käyttöjärjestelmästä. On vain GNU/Linux käyttöjärjestelmä mistä on monta erilaista jakelupakettia. Ubuntu ei eroa Debianista. OpenSUSE ei eroa Fedorasta. Kaikissa näissä voidaan suorittaa kaikkia GNU/Linuxille tehtyjä ohjelmia. Kaikki jakelupaketit ovat GNU/Linux käyttöjärjestelmään kuuluvia. Niitä kuuluu kutsua eri jakeluversioiksi, distroiksi koska niissä on vain erilaisia kokonaisuuksia oletuksena mukana. Kubuntu on eri kuin Ubuntu koska työpöytänä oletuksena tulee KDE eikä Gnome. Ubuntu eri ole erilainen kuin Mandriva ONE Gnomella paitsi että eri teema ja muutama erilainen ohjelma oletuksena mukana kuten Gparted.
Käyttäkää nyt ihmeessä noita oikeita termejä kun kerran puhutaan tekniikasta missä oikeiden termien käyttö on pakollista että tiedetään mistä puhutaan.
Eri käyttöjärjestelmiä ovat esimerkiksi:
GNU/Linux
MacOSX Tiger
MacOSX Leopard
Windows XP
Windows Vista
FreeBSD
HP-UX
AIX
Solaris
Eri jakelupaketteja GNU/Linux käyttöjärjestelmästä on esimerkiksi:
Fedora
SUSE
OpenSUSE
Ubuntu
Kubuntu
Mandriva
Debian
Slackware
Gentoo
Eri versiot windows XP käyttöjärjestelmästä on esimerkiksi:
XP Home
XP Pro
Eri versiot Windows Vista käyttöjärjestelmästä on:
Vista home basic
Vista home premium
Vista Business
Vista Ultimate
Ja jos noita uusia ominaisuuksia haluaa kokeilla mitä Fedora 8 tuo, ei tarvitse Fedora 8 jakelua asentaa vaan ne ominaisuudet voidaan asentaa juuri käytettävään jakeluun. Itse asensin Mandrivaan juuri Icedtea ja pulseaudion ja totesin aika turhiksi vaikka mielenkiintoisiksi. Käyttöjärjestelmän jos vaihtaisin, en voisi noita välttämättä kokeilla koska Windowsiin enkä MacOSX:ään noita voi asentaa, vain pitämällä GNU/Linuxin käyttöjärjestelmänä, pääsen kokeilemaan noita tekniikoita, jakelupaketista välittämättä.
-
Kiitos tietoiskusta, viimeks niitä näin tenavana telkusta ;) ,vai pitäiskö sanoa televisiosta, ettei jää kenellekään epäselväksi.
-
Tietääkseni nyt näin syksyllä ei ole julkaistu kuin yksi uusi käyttöjärjestelmä. Apple julkaisi Leopardin
Fedora ei ole edelleenkään eri käyttöjärjestelmä kuin Ubuntu. OpenSUSE ei ole eri käyttöjärjestelmä kuin Debian.
Fedora, OpenSUSE ja Debian ovat eri jakelupaketteja GNU/Linux käyttöjärjestelmästä. On vain GNU/Linux käyttöjärjestelmä mistä on monta erilaista jakelupakettia. Ubuntu ei eroa Debianista. OpenSUSE ei eroa Fedorasta. Kaikissa näissä voidaan suorittaa kaikkia GNU/Linuxille tehtyjä ohjelmia. Kaikki jakelupaketit ovat GNU/Linux käyttöjärjestelmään kuuluvia. Niitä kuuluu kutsua eri jakeluversioiksi, distroiksi koska niissä on vain erilaisia kokonaisuuksia oletuksena mukana. Kubuntu on eri kuin Ubuntu koska työpöytänä oletuksena tulee KDE eikä Gnome. Ubuntu eri ole erilainen kuin Mandriva ONE Gnomella paitsi että eri teema ja muutama erilainen ohjelma oletuksena mukana kuten Gparted.
Käyttäkää nyt ihmeessä noita oikeita termejä kun kerran puhutaan tekniikasta missä oikeiden termien käyttö on pakollista että tiedetään mistä puhutaan.
Eri käyttöjärjestelmiä ovat esimerkiksi:
GNU/Linux
MacOSX Tiger
MacOSX Leopard
Windows XP
Windows Vista
FreeBSD
HP-UX
AIX
Solaris
Eri jakelupaketteja GNU/Linux käyttöjärjestelmästä on esimerkiksi:
Fedora
SUSE
OpenSUSE
Ubuntu
Kubuntu
Mandriva
Debian
Slackware
Gentoo
Eri versiot windows XP käyttöjärjestelmästä on esimerkiksi:
XP Home
XP Pro
Eri versiot Windows Vista käyttöjärjestelmästä on:
Vista home basic
Vista home premium
Vista Business
Vista Ultimate
Ja jos noita uusia ominaisuuksia haluaa kokeilla mitä Fedora 8 tuo, ei tarvitse Fedora 8 jakelua asentaa vaan ne ominaisuudet voidaan asentaa juuri käytettävään jakeluun. Itse asensin Mandrivaan juuri Icedtea ja pulseaudion ja totesin aika turhiksi vaikka mielenkiintoisiksi. Käyttöjärjestelmän jos vaihtaisin, en voisi noita välttämättä kokeilla koska Windowsiin enkä MacOSX:ään noita voi asentaa, vain pitämällä GNU/Linuxin käyttöjärjestelmänä, pääsen kokeilemaan noita tekniikoita, jakelupaketista välittämättä.
En nyt ihan varmasti osaa sanoa, mutta minusta kyse on aika pitkälle makuasiasta. Omaan silmääni luokittelussasi pisti se, että kaikki Linux-jakeluiden eri versiotkin ovat yksi ja sama käyttöjärjestelmä samalla, kun Mac OSX:n ja Windowsin eri versiot ovat eri käyttöjärjestelmiä. Eikö teoriassa Leopardin ominaisuuksia voisi siirtää myös Tigeriin? Eivätkö tällä logiikalla myös esimerkiksi Fedora 7 ja Fedora 8 ole eri käyttöjärjestelmiä? Ja jos ne ovat, niin minusta myös vaikkapa Fedoran mikä tahansa versio ja Ubuntun mikä tahansa versio ovat eri käyttöjärjestelmät, sillä niillä on vielä enemmän eroja.
Itse näen käyttöjärjestelmän hieman muunakin kuin vain kasana ohjelmia. Eri järjestelmien yhteensopivuus ei myöskään tee niistä minusta automaattisesti samoja. Useat Linux-jakelut toimittavat mukanaan kehittäjiensä itse kirjoittamaa koodia, joka usein on uniikkia nimenomaan tietylle jakelulle. Osaksi tästä syystä esimerkiksi Firefox ei ole Debianissa Firefox, vaikka se toiminnaltaan vastaa sitä lähes täysin. Jotkut jakelut muokkaavat myös itse Linux-ydintä tarkoituksiinsa sopivaksi, joten näin ollen esimerkiksi Debianissa käännetty ytimen binäärimoduuli ei varmasti toimi Ubuntussa.
Aika harvalle tilanne vastaa käyttöjärjestelmän julkaisua, kun Linuxista itsestään tulee uusi versio ulos. Sama pätee myös GNU:n eri työkaluihin ja muihin jakeluiden yleensä sisältämiin ohjelmiin. Suurin osa Linux-käyttäjistä päivittää suuren osan käyttämistään ohjelmista nimenomaan silloin, kun he päivittävät käyttämänsä Linux-jakelun uudempaan.
Mikäli kaikki jakelut ovat yksi käyttöjärjestelmä, GNU/Linux, milloin siitä tulee uusi versio, ellei juuri jakelun julkaisun yhteydessä?
-
En nyt ihan varmasti osaa sanoa, mutta minusta kyse on aika pitkälle makuasiasta. Omaan silmääni luokittelussasi pisti se, että kaikki Linux-jakeluiden eri versiotkin ovat yksi ja sama käyttöjärjestelmä samalla, kun Mac OSX:n ja Windowsin eri versiot ovat eri käyttöjärjestelmiä. Eikö teoriassa Leopardin ominaisuuksia voisi siirtää myös Tigeriin? Eivätkö tällä logiikalla myös esimerkiksi Fedora 7 ja Fedora 8 ole eri käyttöjärjestelmiä? Ja jos ne ovat, niin minusta myös vaikkapa Fedoran mikä tahansa versio ja Ubuntun mikä tahansa versio ovat eri käyttöjärjestelmät, sillä niillä on vielä enemmän eroja.
Ei ole makuasia, käyttöjärjestelmä on käyttäjälle näkymätön koska sen toiminallisuus on muuta kuin työpöytä mitä käyttäjä näkee.
Fedora 7 ja Fedora 8 eivät ole eri käyttöjärjestelmiä koska Fedora 7 tehty ohjelman saa toimimaan Fedora 8 ja Fedora 8 tehty ohjelman saa Fedora 7 toimimaan, kyse on vain helppoudesta. Vähintään lähdekoodista kääntämällä ohjelma asentuu (tai pari kirjastoa päivittämällä). Windows ohjelmaa et saa missään Gnu/Linuxissa pyörimään lähdekoodista kääntämällä jos et jo koodiin koske tai pyöritä sitä binääriä Winen kautta (jos silloinkaan toimii). Suljettu ja avoin puoli ovat erilaisia (enemmän myöhemmin).
Itse näen käyttöjärjestelmän hieman muunakin kuin vain kasana ohjelmia. Eri järjestelmien yhteensopivuus ei myöskään tee niistä minusta automaattisesti samoja. Useat Linux-jakelut toimittavat mukanaan kehittäjiensä itse kirjoittamaa koodia, joka usein on uniikkia nimenomaan tietylle jakelulle. Osaksi tästä syystä esimerkiksi Firefox ei ole Debianissa Firefox, vaikka se toiminnaltaan vastaa sitä lähes täysin. Jotkut jakelut muokkaavat myös itse Linux-ydintä tarkoituksiinsa sopivaksi, joten näin ollen esimerkiksi Debianissa käännetty ytimen binäärimoduuli ei varmasti toimi Ubuntussa.
Firefox ei ole Debianissa tosiaan Firefox vaan se on Iceweasel, periaate on todella yksinkertainen, kaikki päivitykset ja muuta menevät Debianin Iceweasel versioon mutta versionumero ei nouse jos ei ominaisuuksia lisätä. Tämän on Debianin tapa julkaista jakelua. Stable haaraan ei tuoda mitään epävakaata kokeellista ominaisuutta ennen kuin se on tarpeeksi hyvin testattu, tietoturvapäivitykset tuodaan välittömästi. Mozilla ei halua että heidän tuotemerkkiään käytetään tuolla tavoin joten Debian nimesi Firefoxin Iceweaseliksi. Se on täsmälleen sama mutta eri tavalla koottu.
Binääri on se mikä ei toimi välttämättä suoraan, mutta se ei tarkoita että kyseess on eri käyttöjärjestelmä. Voin tehdä Windows Vistalle ohjelman joka vaatii Aeron mutta tällöin se ei toimisikaan Vista Basic versiossa jolloin Basic olisi jo eri käyttöjärjestelmä kuin kaikki muut Vista versiot.
Tässä on se suuri sekaannus tietämättömillä että suljettua ja avointa ei voi suoraan liittää toisiinsa koska kyseessä on eri ajatus toiminnallisuudessa ja ominaisuuksissa että vapaudessa.
Se että jokin ohjelma pyörii binäärinä ei tarkoita että se on tehty tietylle järjestelmälle. Tätä varten juuri GPL syntyikin niin että jos joku tekee GPL alaista koodia, sen koodia voidaan suoraan kopioida vaikka toiseen ohjelmaan jmoka toimii eri käyttöjärjestelmällä, esimerkiksi Linux ohjelmsta Windows ohjelmaan. Se että tämän voi tehdä, ei tarkoita että Windows ja Linux olisivat yksi käyttöjärjestelmä koska käyttöjärjestelmän kerneli ja C-kirjastot ym ovat erilaisia.
Aika harvalle tilanne vastaa käyttöjärjestelmän julkaisua, kun Linuxista itsestään tulee uusi versio ulos. Sama pätee myös GNU:n eri työkaluihin ja muihin jakeluiden yleensä sisältämiin ohjelmiin. Suurin osa Linux-käyttäjistä päivittää suuren osan käyttämistään ohjelmista nimenomaan silloin, kun he päivittävät käyttämänsä Linux-jakelun uudempaan.
Mikäli kaikki jakelut ovat yksi käyttöjärjestelmä, GNU/Linux, milloin siitä tulee uusi versio, ellei juuri jakelun julkaisun yhteydessä?
On yksi GNU/Linux käyttöjärjestelmä, sillä vain ei ole muotoa eikä yhtä julkaisua. Se on yksi suuri yhteisö. Jokainen tekee jotain osaa joka kehittyy omaa tahtia ja paranee, ideoita ja ominaisuuksia kopioidaan eri projekteihin, tulee rinnakkaisprojekteja ja niitä "kuolee". koko ajan pienet ryhmät tekevät jotain pientä. Jos haluaa GNU/Linux käyttöjärjestelmän, pitää tietää mitä osia käyttöjärjestelmä tarvitsee että saat koneen käyntiin ja komentorivin eteesi että voit alkaa kääntämään muita tarvittavia ominaisuuksia. Kun pikkuhiljaa lisäilet käyttöjärjestelmään osia, saat erilaisen kokonaisuuden. Yksinkertaisesti sanottuna, voit valita Gnomen työpöydäksi, selaimeksi Epiphanyn ja sähköpostiksi Clawmailin. Joku toinen tekee täsmälleen saman mutta se valitseekin Firefoxin ja Thunderbirdin, toinen valitsee Epiphanyn ja Thunderbirdin jne. Koko ajan heillä on sama käyttöjärjestelmä, he voivat jakaa ohjelmia keskenään ja käyttää niitä, koodiin ei tarvitse koskea että sen saa toisella jakelulla toimimaan mutta jotakin kirjastoja voi joutua asentamaan että ohjelmat saa koneelle. Sitten joku Windows käyttäjä haluaa Firefoxin, hän ei voi suoraan ottaa sitä samaa lähdekoodia mitä nämä kolme henkilöä käyttävät vaan hänen pitää sorvata sitä koodia että se sopii windows käyttöjärjestelmän rajapintoihin ja kirjastoihin.
Vieläpä yksinkertaisesti sanottuna, Gnome ei ole osa käyttöjärjestelmää, KDE ei ole osa käyttöjärjestelmää, Apache ei ole osa käyttöjärjestelmää, Xorg ei ole osa käyttöjärjestelmää, Firefox ja Thunderbird eivät ole käyttöjärjestelmän osia. Jos näin olisi, tietokone ei toimisi jos käyttöjärjestelmän joku osa hajoaa. Ilman kerneliä et voi käyttöjärjestelmääsi käyttää, ilman firefoxia voit käyttöjärjestelmääsi käyttää. Ilman Xorgia voit käyttöjärjestelmääsi käyttää, ilman Apachea voit käyttöjärjestelmää käyttää. Mutta ilman näitä muita, se käyttö mihin sen haluat, ei välttämättä onnistu. Esimerkiksi et voi jakaa nettisivuja jos sinulla ei ole Apachea (tai jotain toista http palvelinta) mutta käyttöjärjestelmä toimii. Tietämättömät sekoittavat sen kokonaisuuden käyttöjärjestelmään koska uskovat että se on se kokonaisuus.
Microsoftin puolella sitä kokonaisuutta kutsutaan käyttöjärjestelmäksi koska melkein jokainen osa on liimattu kerneliin saakka kiinni. Se on suljettu ympäristö minkä jokaista osaa kehittää yksi taho ja sen julkaisu tapahtuu tietyllä aikavälillä. Jos windows uusi työpöytä ei ole valmis kun kaikki muu on, sitä odotetaan että se työpöytä valmistuu ja tuodaan se ulos yhtenä käyttöjärjestelmänä. IE on niin syvälle liitetty windowsin käyttöjärjestelmään että sitä ei sieltä saa irti millään. Vaikka PClite ohjelmaa käytettäessä tiettyjä kirjastoja jää sinne koska ilman niitä itse käyttöjärjestelmä ei enää käynnisty, mutta siitä huolimatta vaikka ne jää sinne, jotkut ohjelmat lakkaavat kokonaan toimimasta koska IE on niin suuressa osassa käyttöjärjestelmää.
Firefoxin voit poistaa mistä tahansa jakelusta, se ei ole käyttöjärjestelmän osa. Voit vaihtaa Gnome työpöydän KDE työpöytään ja sinulla on edelleen sama käyttöjärjestelmä vaikka kaikki se mikä käyttäjälle näkyy, muuttuu.
voit vaihtaa kernelin 2.6.21 versiosta 2.6.22 versioon ja sinulla on edelleen sama käyttöjärjestelmä.
Aivan kuten windowsilla jos vaihdat ATI kortin Nvidia korttiin ja asennat uudet ajurit, et sinä uutta käyttöjärjestelmää siinä rakenna vaan vaihdat ajurit. Kun asennat uuden pelin tietokoneelle tai ohjelman windowsilla, ei se käyttöjärjestelmä muutu mihinkään sieltä alta.
Vaikka asentaisit Aston shellin explorerin tilalle uudeksi työpöydäksi, ei se käyttöjärjestelmä sieltä alta muutu yhtään mihinkään.
Käyttöjärjestelmällä on vain muutamia perustehtäviä, sen täytyy toimia raudan ja softan välissä tarjoten ohjelmille alustan missä toimi, muistin hallinta sovellusten kesken, suorittimen ajan jakaminen eri prosesseille, prosessien hallintaa ym pientä.
Käyttöjärjestelmä on hyvin hyvin pieni kokonaisuus ja sen päälle rakentuu kaikkea muuta tarpeellista palvelua ja ohjelmaa.
Microsoft rakentaa aina tietyn kernelin. Windows XP on Microsoftin viides käyttöjärjestelmä NT sarjassa. Käyttää kernelinumeroa 5.1 kun windows 2000 käyttää 5.0 kerneliä. Vista käyttää 6.0 ja Windows server 2008 käyttää 6.1 kerneliä. Koodinimi "Windows 7" tulee siitä että seuraava Microsoftin Windows NT sarjan käyttöjärjestelmä käyttää 7.0 kerneliä ja palvelin sitten varmaankin normaaliin tapaan 7.1 kerneliä.
Kerneli itsessään ei ole käyttöjärjestelmä mutta se on todella tärkeä osa sitä. Windows vistan kerneli on 1.5 Gb kooltaan ja siihen yhteen pakettiin on asennettu vaikka mitä kaikkea, työpöydästä lähtien IE selaimeen ym.
GNU/linux puolella taas homma on täysin erilainen, jokainen osa on erikseen ne päivittyvät omaa tahtiaan, joku päivittyy joka päivä, joku kerran kuussa ja joku pari kertaa vuodessa. Ei ole yhtä julkaisupäivämäärää vaan kaikki kehittyy jatkuvasti. GNu/linuxia ei voi myydä sellaisenaan koska sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa sellaisessa muodossa että lataisit jostain CD/DVD levyn ja asentaisit. Sinun täytyy tietää mitä osia tarvitset että saat käyttöjärjestelmän toimimaan, sen jälkeen mitä osia tarvitset että saat asennettua vaikka Gnomen ja sitten vielä mitä osia että saat asennettua Firefoxin, kaikki pitää vielä configuroida niin että verkkoyhteydet ym toimivat. Todella raskas operaatio.
Tätä varten meillä on sitten distrojen tekijöitä jotka kokoavat valmiiksi kokonaisuuksia jota tietämättömät kutsuvat "käyttöjärjestelmäksi". Käyttöjärjestelmiä ne ovat mutta ne eivät ole keskenään erilaisia koska ne ovat yhteensopivia. Binääriyhteensopivuus on eri koska joku haluaa deb paketin ja joku haluaa rpm paketin jne. Jokainen distron tekijä tekee sitä kokonaisuutta tiettyä tarkoitusta varten. Debianin tarkoitus on olla todella vakaa, vakaa kuin kuu taivaalla. Ubuntun idea on olla helppo ottaa käyttöön, SUSEn idea on mahdollistaa helppo ottaa käyttöön ja monipuolinen asennusäätö vakauden kera. Fedora taas tarjoaa jotain muuta ja Damn Small Linux taas tarjoaa todella pieneen tilaan mahtuvaa versiota.
Kaikki linux ohjelmat voidaan asentaa jokaisen jakelun välillä. Niitä ei silti voida asentaa eri käyttöjärjestelmiin kuten Microsoftin tai Applen koska niissä ei ole niitä kirjastoja saatavilla mitä ohjelmat tarvitsevat. Jotkut ohjelmat ovat alustariippumattomia kuten Gimp ja Firefox ym joiden koodia ei tarvitse paljoa koskea että ne saadaan toiselle arkkitehtuurille.
Gnu|Linux on niin monimutkainen ja monipuolinen käyttöjärjestelmä että se venyy mitä monimutkaisimpiin tehtäviin. Se mikä kaikissa on yhteistä, on kerneli. Aivan kuten windowsilla on oma kerneli ja uusi kerneli tulee aina jokaiselle käyttöjärjestelmälle. Applen käyttöjärjestelmissä on vastaavanlaisuutta että käyttöjärjestelmä siellä alla on avoin, BSD pohjainen mutta se MacOSX (graafinen puoli) siinä päällä on nätisti liitetty sinne syvälle olevaan järjestelmään ja se kehittyy tietyn aikavälein.
Distrot julkaisevat itsestään tietyin aika välein uuden version. Ubuntu on sidottu Gnomen julkaisutahtiin koska idea on se että käyttäjälle tarjotaan helppo ympäristö. Käytetään hyväksi Gnomen yksinkertaista käyttöliittymää ja halutaan tarjota käyttäjille aina uutta.
Ubuntu pohjautuu Debianiin, se käyttää Debianin epävakaata versiota minkä vuoksi Ubuntu on vähän herkkä sekoilemaan koska kaikki ei ole vakaata, välillä kuitenkin se epävakaa tulee vakaaksi versioksi Debianin puolella ja tällöin Ubuntusta tulee ulos LTS versio koska Debian ylläpitää Stable versiota viisi vuotta tietoturvapäivityksillä ja muilla ja samalla Ubuntun LTS versio saa ne itselleen. Kyse on yhteistyöstä debian ja ubuntu kehittäjien kesken. Ilman Debiania, Ubuntu häviäisi varmaankin. Ubuntusta sitten ottaa taas jotkut jakelut oman pohjan koska Ubuntu on jo esivalinnut hyvän määrän paketteja ja niiden versioita mitä käyttää ja täten muiden jakeluiden ylläpito on helpompaa, ei tarvitse kuin tehdä oma oletuspaketti, tietty työpöytä ja tietyt ohjelmat ja mahdollisesti kääntää kerneliin mukaan tiettyjä ajureita tai poistaa jotain ja asentaa koodekit mukaan jos laki omassa maassa sallii jne.
Jotkut jakelut tekevät omia ohjelmia, Mandrivalla on Mandriva Control center ja Novellilla on SUSEn Yast. Molemmat ovat avoimen lähdekoodin tuotoksia ja ne voidaan asentaa muihin jakeluihin jos haluttaisiin. Kuitenkin MCC tottelee Urpmia mikä on oma RPM pakettihallinta, siinä missä APT-GET on Debianin ja SUSElla omansa mikä löytyy Yastista kanssa.
apt-get ei ole osa käyttöjärjestelmää, olen asentanut sen itselleni Suseen ja Susen "smart" ei ole mikään susen oma vaan olen asentanut sen Debianiin kanssa. Pakettihallinta järjestelmä on ihan oma osansa, irrallaan käyttöjärjestelmästä, käyttöjärjestelmä toimii ilman pakettihallintaa mutta sen käyttäminen on vain paljon monimutkaisempaa koska mikään ei automaattisesti pidä huolta että kaikki asentuu kuten kuuluu.
Eri distrot ovat erilaisia, ne vaikuttavat olevan eri käyttöjärjestelmiä mutta eivät ole. Jos vaihdat kernelin ubuntuun, sinulla on edelleen ubuntu mutta eri kerneli versio. Jos poistat firefoxin ubuntusta, sinulla on edelleen sama ubuntu mutta ei firefoxia. Jos haet uuden Compiz-Fusion paketin mitä ei Ubuntu tarjoa paketteina, on sinulla edelleen ubuntu mutta uudempi compiz-fusion.
Voit asentaa ohjelmia lähdekoodista ja sinulla on edelleen ubuntu. Tietyssä pisteessä kun tarpeeksi paljon vaihdat osia, apt-get > yam ja clib > libbox ym niin sinulla tulee todella oma variaatio ubuntusta. Se on edelleen GNU/linux mutta se ei ole ubuntu enään.
Tietämättömät tosiaan kutsuvat Ubuntua ja Fedoraa eri käyttöjärjestelmäksi koska eivät ymmärrä, eivätkä koskaan tulekkaan ymmärtämään sen vuoksi, mikä on käyttöjärjestelmä ja mikä on distro ja miksi jokainen distro on käyttöjärjestelmä mutta keskenään ne ovat eri distroja GNU/linux käyttöjärjestelmästä.
Windows käyttäjillä on vaikeuksia ymmärtää että yhtä käsiteltävää Gnu/Linux käyttöjärjestelmää ei ole olemassa, siitä on niin monta eri variaatiota erilaisiin tehtäviin tarkoitettuna että ne näyttävät olevan täysin erilaisia, vaikka ne ovat yhtä ja samaa käyttöjärjestelmää.
Gnu/linux kuuluu sitten *nix käyttöjärjestelmä perheeseen ja osa Gnu/linux jakeluista voidaan määritellä tiettyihin käyttöjärjestelmiin kuten graafisiin tai palvelimiin. Mutta se mikä kertoo että kyseessä on Linux käyttöjärjestelmä, on kerneli ja ne muutamat tärkeät Gnu ohjelmat jotka ovat käytössä.
Koska jokainen osa kasvaa omaa tahtiaan, distrojen tekijät ottavat niitä mukaan ja päivittävät niitä aina tarpeen tullessa. He kuitenkin haluavat tuotteistaa oman näkemyksensä ja uusia versioita ei enää oteta jakeluun mukaan vaan ne tulevat sitten kun uusi versio jakelusta julkaistaan.
Mikään distro ei voi määrätä koska Gnomen täytyy julkaista uusi versio tai mitä ominaisuuksia siellä on.
Kubuntu, Xubuntu, Edubuntu ja Ubuntu (ym) ovat eri jakeluja, muodostavat vielä yhdessä Ubuntu jakeluperheen, mikä on sama käyttöjärjestelmä kuin Fedora, CentOS, Debian, SUSE, OpenSUSE, Slackware, Mandriva, Gentoo, Mint jakelutkin ovat. Kyse on vain ja ainoastaan erilaisista kokonaisuuksista ja suuri merkitys tällä on vapaus ja avoimuus valita, vaihtaa ja muuttaa mitä tahansa osaa mitä Gnu/Linux FOSS puoli tarjoaa.
Virheellisesti niitä voidaan kutsua (ja virheellisestihän niin tehdään) eri käyttöjärjestelmiksi mutta tämä ei tee kuin hallaa loppukäyttäjälle koska kaupallistuminen aiheuttaa sen että siinä tuotteen pohjassa ei voi lukea kaikkia jakeluja missä se linux softa toimii. Riittää että siellä lukee tuetut käyttöjärjestelmät eli Windows w2k/XP/Vista, MacOSX 10.4. - 10.5, Linux kernel 2.6.12 tai uudempi.
Koska käyttäjä ei voi asentaa Aeroa XP käyttikseen tai TimeMachine ominaisuutta Tigeriin, mutta Gnome 2.20 työpöydän voi asentaa Ubuntu 6.04 versioon tai valmistunut KDE4 voi asentaa Kubuntu 7.10 työpöytään, vaikka Ubuntu ei tarjoaisi deb paketteja.
Ei ole väärin sanoa että Ubuntu on käyttöjärjestelmä, sitä se on mutta se ei ole Ubuntu käyttöjärjestelmä vaan se on Gnu/linux käyttöjärjestelmä jonka Canonical on koonnut ja kutsuu sitä Ubuntu nimellä jotta se erotetaan muista kokoelmista, tietyn idean, tarkoitusperän tai muokattavuuden vuoksi. Ubuntu ja Fedora eivät ole eri käyttöjärjestelmiä vaikka ovat käyttöjärjestelmiä, ne ovat yhtä ja samaa Gnu/linux käyttöjärjestelmää.
Windows XP ja Windows Vista muodostavat Microsoftin Windows käyttöjärjestelmä perheen. Kaikki jakelut muodostavat yhdessä Gnu/linux perheen.
Jos Linux olisi kuin Vista, niin Fedora, Ubuntu, SUSE olisivat kuin Vistan Ultimate, Business ja Home Premium versiot. Yksi ja sama käyttöjärjestelmä, erilaiset kokonaisuudet, Gnu/Linuxin eri versioita vaikka yhtä ja samaa.
Avoin vs Suljettu sekä Kaupallisuus vs Vapaus ovat niin suuret asiat jotka tekevät todella suuren eron näiden kahden maailman välille. Toisella puolella yksi yritys vastaan monta yritystä ja kommuunia jotka kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Microsoft rakentaa yksinään Windows käyttöjärjestelmää.
Vapaaehtoiset ja yritykset rakentavat Gnu/Linux käyttöjärjestelmää ja erilaisia ohjelmia ja ominaisuuksia siihen (työpöydät, palvelut, ohjelmat jne).
Mitä Jjs minä haluan tehdä Gnu/Linux käyttöjärjestelmän? Pitäisi minun koota se käsin kokonaan, LFS tyylillä mutta se olisi edelleenkin vain minun tekemä kokonaisuus niistä samoista osista mitä kaikki muutkin käyttävät tai voivat käyttää. Se olisi samalla tavalla GNU/Linux käyttöjärjestelmä kuten kaikki muut jakelut, mutta se ei olisi jakelu koska se on LFS eikä sillä ole mitään tukea tai virallista päivitettävyyttä, voisin päivittää sitä jatkuvasti sitä mukaan kun kaikki ohjelmat päivittyvät ja se olisi jatkuvasti bleeding edge.
-
^ ..tiivistettynä :)
-
--- 8< --- *snip* ja vähän lisää *snip*
Microsoftin puolella sitä kokonaisuutta kutsutaan käyttöjärjestelmäksi koska melkein jokainen osa on liimattu kerneliin saakka kiinni.
Tämä onkin mielenkiintoinen tieto. "melkein jokainen osa" tarkoitat mitä? Mistä tämmöinen fakta on saatu?
-
SELinux mitigates HPLIP vulnerability (http://james-morris.livejournal.com/25140.html)
-
Mielenkiintoisia + ja - Fedoran vuodesta 2007
Looking back at the last Fedora year (http://thorstenl.blogspot.com/2007/12/looking-back-at-last-fedora-year.html)
-
--- 8< --- *snip* ja vähän lisää *snip*
Microsoftin puolella sitä kokonaisuutta kutsutaan käyttöjärjestelmäksi koska melkein jokainen osa on liimattu kerneliin saakka kiinni.
Tämä onkin mielenkiintoinen tieto. "melkein jokainen osa" tarkoitat mitä? Mistä tämmöinen fakta on saatu?
Internetistä ;-)
Onhan näitä EU ja monet muut tahot (tutkijat, yritykset, hakkerit ja jopa microsoft) selventäneet mitä on windowsin kernelissä kiinni. Kuten Windows Media Player, Internet Explorer ja Explorer. Noita ei irti koneesta saa ja MS piti valmistaa Edition N että saatiin WMP irti vaikka sitä ei myydä missään. Eihän nyt jokaiseen osaan kuulu ihan kaikkea, saahan sieltä esim pasianssin ja teksturin irti jos haluaa mutta saako selaimen ja wmp soittimen ym vastaavia? 1.5Gb windowsin kerneli sisältää sellaista mitä ei kernelin todellakaan kuulu hoitaa. Tämähän tulee muuttumaan seuraavassa windows versiossa missä kerneli tulee olemaan Linuxin kaltainen ja käyttöjärjestelmä tulee varmaankin olemaan aika puhtaasti oma osuutensa yhdestä suuresta kokonaisuudesta niin että koko järjestelmä pysyy helposti turvallisena, kuten kilpailijoilla kun esimerkiksi Gnomea ei ole sidottu käyttöjärjestelmään mitenkään.
-
--- offtopic ---
Red Hat aiheista uutisointia ja uuden CEO:n haastattelu
New Red Hat CEO prepares to take on Oracle, Microsoft (http://www.journalnow.com/servlet/Satellite?pagename=WSJ%2FMGArticle%2FWSJ_BasicArticle&c=MGArticle&cid=1173354091914&path=!business!technology!&s=1037645508936)
Is Red Hat still relevant? You bet. (http://www.montanalinux.org/redhat-relevent.html)
On the record with Jim Whitehurst, Red Hat's new CEO: 'I must have a mission' (http://blogs.cnet.com/8301-13505_1-9839996-16.html?part=rss&subj=news&tag=2547-1_3-0-5)
-
Asensin Fedora 8 jakelun toiselle koneelleni, joka on HP nx7300. Asennus piti käynnistää noapic nolapic ja acpi=off parametreillä, jotta edes pääsin kumpaankaan asentimeen (graafiseen tai merkkipohjaiseen). Asennuksen jälkeen kyseisiä parametrejä ei kuitenkaan enää tarvinnut. HP näyttää tekevän hyviä läppäreitä, kun jokaikinen kannettavan ominaisuus kuten, lepo- ja keskeytystilat toimivat täydellisesti.
Graafinen pakettienhallintasovellus (pirut) on hiukan karu verrattuna vaikka synaptic-ohjelmaan, mutta en minä muutenkaan sitä käytä vaan hoidan päivittämisen ja ohjelmien asennuksen päätteeltä käsin yum:lla.
Ainut miinus oli voikon puuttuminen OpenOffice.org sovellukselle, mutta onneksi voikon kotisivun kautta löysin linkit rpm paketteihin, joiden jälkeen oikolukukin on OpenOfficen käytettävissä :)
-
Graafinen pakettienhallintasovellus (pirut) on hiukan karu verrattuna vaikka synaptic-ohjelmaan, mutta en minä muutenkaan sitä käytä vaan hoidan päivittämisen ja ohjelmien asennuksen päätteeltä käsin yum:lla.
Karu ja _hidas_. Käsin minäkin kaiken hoidan. Kannattaa asennella joitain yum-plugareita (yum list 'yum-*') kuten 'yum-fastestmirror'
Mutta PackageKit (http://www.packagekit.org/) pitäisi korvata tuon tulevaisuudessa. Mahdollisesti myös muissa distroissa...
-
RHEL:n ja Fedoran tietoturvaominaisuuksista:
07 Jan 2008: Vulnerability and threat mitigation features in Red Hat Enterprise Linux and Fedora (Updated) (http://www.awe.com/mark/blog/200801070918.html)
-
SELinux mitigates remote root vulnerability in OpenPegasus (http://james-morris.livejournal.com/25421.html)
-
Hmm.. olikohan minulle tullut kämmi asennuksessa, kun Fedora ei liitä cd tai dvd levyjä niitä asemaan laitettaessa? Lisäsin fstab:iin rivit /dev/sr0 laitteelle ja sen jälkeen lähtivät toimimaan oikein. En tiedä onko tuo "oikea tapa" mutta saas nähdä kun perehdyn asiaan enemmän.
Ubuntussa näyttää olevan fstab tiedostossa oma rivinsä cd/dvd asemalle...
-
Hmm.. olikohan minulle tullut kämmi asennuksessa, kun Fedora ei liitä cd tai dvd levyjä niitä asemaan laitettaessa? Lisäsin fstab:iin rivit /dev/sr0 laitteelle ja sen jälkeen lähtivät toimimaan oikein. En tiedä onko tuo "oikea tapa" mutta saas nähdä kun perehdyn asiaan enemmän.
Ubuntussa näyttää olevan fstab tiedostossa oma rivinsä cd/dvd asemalle...
Minulle ei ole ko. riviä Fedorassa ja CD/DVD asemat toimivat ok, joten kyse on jostain muusta.
Preferences -> Hardware -> Removable Driver and Media. Ruksit ok?
Voit katsoa myös, että taphtuuko DBUS:n kautta mitään kommunikaatiota käyttämällä ohjelmaa 'dbus-monitor'
En ymmärrä, että miksi GNOME:ssa ei saa enää irrotettua levyä, ilman että poistaa levyä asemasta... mielestäni jossain 2.x alkuaikojen GNOME:ssa se oli kyllä mahdollista.
-
Minulle ei ole ko. riviä Fedorassa ja CD/DVD asemat toimivat ok, joten kyse on jostain muusta.
Preferences -> Hardware -> Removable Driver and Media. Ruksit ok?
Voit katsoa myös, että taphtuuko DBUS:n kautta mitään kommunikaatiota käyttämällä ohjelmaa 'dbus-monitor'
hmm.. kommentoin tuon rivin taas pois fstab tiedostosta ja otin noita rukseja pois ja laitoin takaisin päälle ja lisäsin dvd levyjen toistosoftaksi gmplayerin. Nyt levyt kuin levyt toimii hyvin, mikä lie ollut? :)
-
Hitsit, että tuo IcedTea vaikuttaa jo hyvältä! Testasin paria javapeliä ja kaikki muut osa-alueet toimii paitsi äänet, jotka käsittääkseni ovat kokoajan tekeillä?
Piakkoin 100% "free java"(icedtea) ja tulevaisuudessa 100% "free flash"(gnash) niin alkaa näyttää tulevaisuus todella hyvältä :)
-
hmm.. kommentoin tuon rivin taas pois fstab tiedostosta ja otin noita rukseja pois ja laitoin takaisin päälle ja lisäsin dvd levyjen toistosoftaksi gmplayerin. Nyt levyt kuin levyt toimii hyvin, mikä lie ollut? :)
Mielenkiintoista tosiaan. Harmi nyt kun ei tiedetä missä se vika alkujaan oli :-/. No mutta jos vika toistuu niin katsellaan lisää. Nooh mutta pääasia, että toimii nyt :)
Hitsit, että tuo IcedTea vaikuttaa jo hyvältä! Testasin paria javapeliä ja kaikki muut osa-alueet toimii paitsi äänet, jotka käsittääkseni ovat kokoajan tekeillä?
Totta! Itse käyttänyt sitä tässä, enkä ole törmännyt kuin yhdessä Java-ohjelmassa pieneen graafiseen bugiin. Näyttää kyllä todella hyvältä.
"Gene and Maciej interview Thomas Fitsimmons from Red Hat on location at the Ontario Linux Fest on October 13, 2007. Thomas give us an update on Rad Hat's implementation of Java virtual machine and the impact of Sun opening the source code for JVM to the public."
--> LinuxLink Radio (http://feeds.feedburner.com/~r/LinuxlinkRadioByTimesys_ogg/~5/180609090/Episode_022_LinuxLink_Radio.ogg) <--
-
Nyt pidemmän päälle käytettynä Fedora on helkkarin hyvä kokonaisuus livna ja ccrma asennuslähteineen. Yksi asia joka häiritsee on fontit. Käyttääkö fedora jotain eri "juttua" fonttien renderöintiin, kun ovat niin kamalan paljon surkeampia mm. webbisurffailussa kuin Ubuntulla?
-
Nyt pidemmän päälle käytettynä Fedora on helkkarin hyvä kokonaisuus livna ja ccrma asennuslähteineen.
Pidemmän päälle? Onko viikko vai kaksi pitkä aika? ;D Mulla menee yleensä vähintään puoli vuotta tai mieluummin pari koko järjestelmän päivitystä, ennen kuin osaan sanoa, pidänkö systeemistä vai en...
Fonteissa en ole kyllä itse huomannut mitään ongelmia. Kokeile vaihtaa webbiselaimen asetuksista enempi miellyttäviin.
-
Nyt pidemmän päälle käytettynä Fedora on helkkarin hyvä kokonaisuus livna ja ccrma asennuslähteineen. Yksi asia joka häiritsee on fontit. Käyttääkö fedora jotain eri "juttua" fonttien renderöintiin, kun ovat niin kamalan paljon surkeampia mm. webbisurffailussa kuin Ubuntulla?
Käyttää. Fedora on jenkkidistrona huomattavasti joitakin muita jakeluita tarkempi mm. patenttiasioissa. Minun tietääkseni Apple on patentoinut näitä fonttien näyttämiseen liittyviä tekniikoita, joten Fedora ei voi oletuksena niitä käyttää. Freetype-paketin spec-tiedostosta:
# Patented bytecode interpreter and patented subpixel rendering disabled by default.
# Pass '--with bytecode_interpreter' and '--with subpixel_rendering' on rpmbuild
# command-line to enable them.
Itse kääntämään ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä, jos ei halua, koska livnassa on paketti freetype-freeworld, jossa nämä molemmat on käännetty mukaan.
-
Käyttää. Fedora on jenkkidistrona huomattavasti joitakin muita jakeluita tarkempi mm. patenttiasioissa. Minun tietääkseni Apple on patentoinut näitä fonttien näyttämiseen liittyviä tekniikoita, joten Fedora ei voi oletuksena niitä käyttää.
Vaikka noita patentoituja tekniikoita käyttäisikin, niin fontit eivät näytä siltikään aina erityisen hyviltä. Paakkuisia, ohuita, "font kerning" päin seiniä, jne. Jos joku fonteista enempi tietävä voisi kertoa syyn noihin, niin olisi hienoa.