Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Ux64

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 30
41
Yleistä keskustelua / Onko PC yhtä kuin Windows?
« : 08.12.09 - klo:21.16 »
Tuli vaan mieleen kun katselin tätä kaukoputkipakettia Lidlissä.

Uskotteko että sovellus toimii muualla kuin Windowssissa? ;)



Höh, ei voi poistaa omia viestejä. Olisin siirtänyt tämän piristystä päivään lankaan.

42
Yleistä keskustelua / Vs: Salaus ja sen purkaminen - FRA
« : 08.12.09 - klo:21.04 »
Tulipa kaikesta tästä mieleen, että mahtaako salattu zip (tai muu pakattu) tiedosto todellakaan olla turvassa näiltä ohjelmilta.

Vastaus lienee kyllä ja ei. Koska se vaivaudutaanko salausta purkamaan on suoraan verrannollinen siihen, kuinka arvokkaaksi sen sisältö uskotaan. Mutta käytännössä vastaus lienee että ei ole turvassa, mikäli sen sisältö on esimerkiksi satojen miljooninen arvoinen. Jos se taas on alle miljoonan arvoinen, niin hyvin todennäköisesti on turvassa. Kukaan ei vaivaudu sen vuoksi.

Vastaus on samaa tasoa sen kanssa, että pääseekö kuuhun. Vastaus on kyllä ja ei. Sinä tuskin pääset, mutta jotkut ovat siellä silti käyneet. (Kai...)

http://www.wpacracker.com/index.html

Tuollaisia ne varmaan käyttää, mutta pikkasen enemmän lienee myllyjä hoitamassa homaa. Joku voisi varmaan laskeskella, että jos voisi esim googlelta lohkaista 100.000 tehokasta serveriä murtamaan koodia, niin kauanko sellaisen sisällön murtaminen kestää joka olisi sanakirjassa. Kukaan ei tietenkään käytä niin tyhmää salausavainta että se löytyy sanakirjasta? Eihän?

43
Yleistä keskustelua / Vs: Salaus ja sen purkaminen - FRA
« : 08.12.09 - klo:20.59 »
Eipä oikeastaan, olen varma että suurin osa maista harrastaa tuota touhua jo.

Jep. Ainakin Israel, Saksa ja Englanti. Tod.näk. monet muut maat myös.

Siksi onkin naurettavaa että tämä FRA on otettu niin suuresti esille. Eikö olisi paljon järkevämpää lähteä siitä lähtökohdasta, että tietoturvan pitäisi olla yleisellä tasolla kunnossa. Pelkkä tunnelointi Ruotsin läpi ei oikeasti ratkaise yhtään mitään.

Eikä tämä ole edes mitään uutta. Sitä harrastettiin jo paljon ennen internet aikaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Signals_intelligence

Itä-Saksasta kaivettiin tunneli Länsi-Saksaan jotta voitaisiin kytkeytyä Berliinin tärkeisiin puhelinkaapelihin. Tämä havaittiin ja sen jälkeen käynnistettin counter intelligence operaatio ja em. kaapelihin syötettiin valepuheluita joissa väärää tietoa.

NSA:n Kryptomuseossa oli muuten yksi suomenkielinen kirja. Se ei tosin ollut kovin mairitteleva. Siinä kerrottiin kuinka Suomen armeijan käyttämät salaukset murrettiin sodan aikana. ;( Hiukan hävetti kun iskivät kirjan käteen kun sanoin terveiset Suomesta.

Olen myös koskenut aitoa Enigmaa. ;) Tuolla oli ihan pakko käydä kun foliohattua käyttelen.

Eli signaaleita kaapataan ja salauksia puretaan, ihan rutiini toimintana. Ei mitään uutta.

44
Yleistä keskustelua / Google Chrome Beta Linuxille
« : 08.12.09 - klo:20.54 »
DL: http://www.google.com/chrome/intl/fi/w00t.html

Suora lainaus mailista:
Lainaus
Hei kaikki Linux-käyttäjät,

Google Chromen Linux-versio on nyt beta-vaiheessa! Kiitos tästä kuuluu kaikille Chromium- ja WebKit-kehittäjille, jotka auttoivat tekemään Google Chromesta nopean ja vakaan selaimen. Ohessa on muutama hauska Google Chrome -tiimin keräämä tilastotieto:

Kehittäjät kirjoittivat 60 000 riviä ohjelmakoodia
Kehittäjien testiversioita luotiin 23 kappaletta
Ohjelmistovirheitä korjattiin 2 713 kappaletta
Google Chromen Linux-version koodikannalla on 12 ulkopuolista osallistujaa ja virheidenkorjaajaa sekä 48 ulkopuolista koodiavustajaa

Kiitos, että odotit, ja toivottavasti viihyt Google Chromen parissa!


Google Chrome -tiimi

http://www.google.com/chrome/intl/fi/w00t.html

Ei muuta kuin testaamaan!

45
Yleistä keskustelua / Vs: Salaus ja sen purkaminen - FRA
« : 08.12.09 - klo:09.21 »
Nyt olisi ratkaisu tuohonkin tarjolla. www.uservpn.fi

Tuplapostaus koska.

A) Palvelun exit pisteitä ei ole listattu missään, edes määrää ei ole mainittu.
B) Sivuilla oleva yhteydenottolomake ei toimi.

Täydet pisteet täysin ala-arvoisesta toiminnasta.

46
Yleistä keskustelua / Vs: Salaus ja sen purkaminen - FRA
« : 08.12.09 - klo:09.11 »
Nyt olisi ratkaisu tuohonkin tarjolla. www.uservpn.fi

No joo. Ratkaisee vain osan ongelmasta. Ensisijaisesti olisi hienoa jos kaikki sivustot tukisivat edes SSL:ää. Mutta sehän onkin pakollista mm. googlen ehdottamalla SPDY "Web"-protokollalla.

Eikä mm. ratkaise sähköpostin ongelmaa millään tavalla.

Voisinkin tehdä huvikseni "safebox" tyyppisen maili ratkaisun harjoituksena App Enginelle. Olen miettinyt pitkään sellaisen tekemistä PHP:llä, mutta App Engine ja Python tarjoaa GQL:n kanssa hyvän harjoituksen samalla. Eikä tuotoskaan ole täysin turha.

Periaatteessa kyllä vastaavia palveluita on tarjolla jo, mm. www.safe-mail.net tarjoaa sähköpostille safebox:austa.

47
Toivottavasti tuo V2 beta nimi meinaa sitten _todella_ aikaista betaa. Harmillista kyllä, enkä oikein ymmärrä että mikä tuossa olisi huomattavasti paremmin toteutettu. Tosin en itse ole kyseistä sivustoa muutenkaan käyttänyt kovinkaan paljoa.

Ongelma standardi pakettien kanssa on se, että päivityksiä tulee todella nihkeästi. Ainakin VLC ja Deluge sovelluksia olen ladannut aina muualta, sen takia että virallista(?) kanavaa pitkin ne tulee aivan auttamattoman myöhässä.

Tietysti jos on parempia paikkoja osoittaa mistä saa softista infon ja .deb paketit kätevästi, niin mielellään otetaan vastaan.

48
Eikö tuolla getdeb sivulla ollut joskus aikoinaan oikeasti kunnolla ohjelmia? Eihän tuolla ole oikein mitään...

Siellä oli mielestäni aikaisemmin hyvä tarjonta. Helppo löytää .deb paketit vaikka kuinka monelle softalle. Mutta tuo "päivitys" tuhosi sivuston käytännössä täydellisesti.

Parasta siis oli se, että uudet versiot sai tuolta. Ubuntuun kun noi päivitykset tuntuu tulevan todella hitaasti.

49
Yleistä keskustelua / Vs: Piristystä päivään
« : 01.12.09 - klo:11.31 »


Tuo sopii hyvin liitteeksi tällasten nörttipropellihattujen kirjoituksiin... ;)

Taidan tehdäk duuniin jostain vanhasta lippiksestä foliohatun. Siinä on asiakkailla
nauramista kun on sellainen työhuoneen narikassa roikkumassa.

50
Itselleni on periaatteessa yhdentekevää millaiset pelisäännöt syntyvät. Niiden luominen on täsmällistä sisältöä tärkeämpää. Jos esimerkiksi päätetään että forumilla tapahtuvan keskustelun tulee liittyä Linuxiin niin se on selkeä ja helposti tuomittava linja. Jos taas päätetään olla sallivammalla linjalla kieltäen tietyt erikseen määritellyt keskusteluaiheet niin silloinkin linjaus on varsin selkeä.

Mielestäni jos keskustelua halutaan rajata mm. imago / asiassa pysymisen vuoksi on paljon selkeämpää listata sallitut asiat, kuin kielletyt.

Myönnettäköön omakohtaisesti, että en ole rekisteröitynyt kovin monelle IT-palstalle. Joten tänne tulee joskus postattua sellaisitakin aiheista jotka eivät suoranaisesti liity linuxiin / ubuntuun. Ehkä joku Muropaketti olisi niille parempi paikka.

Mm. Google Wave oli tällainen aihe. Vaikka en juuri kyseisestä aiheesta ketjua aloittanutkaan. Sitten Go ohjelmointikieli tms. Molemmat sentään onneksi liittyvät tietotekniikkaan. ;)

Mutta miten olisi esim topic: "Mitä olutta joit tällä viikolla?". Ehkä sitä varten sitten pitäisi olla oma roska palstansa. Tai rehellinen linjaus, ettei kuulu tänne ollenkaan. Keskustelkaa jossain muualla.

Lainaus käyttäjältä: Alueen kuvauksesta
Yleinen keskustelu ja uutiset Linuxista, vapaista ohjelmista tai muista aiheista

Se kompa on tuossa "tai muista aiheista"... Ehkä tarkempaa rajausta?

Onko muuten suomessa "pro palstoj"a minkä verran? Muutamaan olen vahingossa törmännyt. Niihin voi jopa vapaasti rekisteöityä olen. Kaikki tunnetummat palstat on täynnä sitä ihteensä. Tietysti pro-palstalla myös postaamiskynnys on huomattavasti korkeampi. Pitäisi melkein vaivautua kirjoittamaan "artikkeleita", eikä vaan postaamaan one-liner perustelemattomia näkemyksiä asioihin. Hyvän tekstin tuottaminen on minulle ainakin työlästä. Pitäisi ensin purkaa sisältö, muotoilla, muotoilla uudelleen ja sitten vielä nukkua yön yli ja lukea rauhassa läpi.

P.S. Privana saa pistää jos joku tietää mitkä noi quote tagin attribuutit on, oisin halunnut siihen vapaan tekstin enkä käyttää "käyttäjältä/author" tagia.

51
Onko kukaan huomannut että tuo uus V2 GetDeb.net sivusto on aivan surkea.

Eihän sieltä löydä enää kukaan mitään.

http://getdeb.net/

Tuon kautta kuitenkin on tullut paljon paljon softia aikaisemmin etsittyä ja asennettua.

Kommentteja?

52
Yleistä keskustelua / Vs: Ext4
« : 30.11.09 - klo:06.34 »
Ext4: Tässä taas yksi havainto: 8 gigan tiedosto. Kun sitä kasvatettiin pikkuhiljaa tilanne oli se että se oli 1352 palassa ja kun kopioin sen vaan uudelleen samalle volumille se on 73 palassa.

Taas yksi syy siihen, miksi tiedostot pitäisi aina pre-allokoida. Ja kuten aikaisemmin olen sanonut, NTFS:n puolella vaikutus pre-allokoinnilla tuntuu olevan vielä ainakin 10-100 kertaa suurempi.

53
Yleistä keskustelua / Vs: OSX vs. Linux
« : 23.11.09 - klo:19.46 »
Sori offtopic. Mutta meinasi naurattaa, mä ajattelin että OS/2. Heh heh. Taidan olla jo liian vanha.

54
SVI-328 siitä se lähti, vuonna 1986.

Näppäilyä yötä myöten ja ruudun ääressä nököttämistä. Eikä ole ainakaan vielä loppunut.

Tuon kaverina oli 300 bps modeemi ja jossain vaiheessa myös VADIC.

Sitten tuli jossain vaiheessa AT kone tilattua suoraan Singaporesta kun suomesta ei tahtonut saada. Siinä oli jo ihan huisi 1200 bps modeemi ja turbo päällä kellotti muistaakseni 12 MHz. Ttuolla koneella soitin myös ensimmäiset internetpuhelut, puhelinsoftan nimeä en muista mutta Win 3.1 ja trumpet winsock olivat käytössä. Sekä tietenkin legendaarinen Netscapen selain.

Sen jälkeen tuli eka oma kone jonka ostin ja kasasin 486DX jossa jopa 4 megaa muistia(!).  Siihen pariksi uskomattoman nopea 14400 bps modeemi. Koska yleisesti hyväksytty totuus oli että puhelinlinjoa pitkin ei koskaan saataisi toimimaan yli 9600 bps yhteysnopeuksia.

Sen jälkeen onkin koneet vaihtuneet monta monta kertaa, eikä mikään ole enää tehnyt vastaavaa vaikutusta.

Mulla oli tuon SVI:n ohjekirjatkin tallessa. Lahjoitin ne joitakin vuosia sitten eräälle ahkeralle harrastelijalle täällä PK-seudulla.

55
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/nautilus/+bug/390662

Tuohon sitten loppujenlopuksi törmäsin. Onko muut kärsineet moisesta? Käytän itse paljon shortcutteja ja se että ne eivät toimi on joskus kiristänyt hermoja.

Eli kun yrität leikata hakemistosta tiedostoa mm. ctrl+x yhdistelmällä, ei tapahdu mitään. Painat muutaman kerran yhdistelmää uudelleen ja sitten toimii.

Erityisen ärsyttävää tuo on silloin kun pomppii hakemistorakenteessa ihan jonkin muualle ja vasta liitä (paste) toiminnon yhteydessä huomaa, että leikepöydällä ei olekkaan mitään.

Anyone? Kokemuksia tai kokemusta tästä ongelmasta / bugista / ominaisuudesta?

56
Vain kun fanaatikot alkaa sotkee markkinointia mukaa nii puhuvat käyttiksistä vaikka eivät edes tiedä mikä se on ja miten sellane toimii tai mite se liittyy niihi softiin.

Mutta noin se menee juuri kuluttajatasolla. Jos esim. Suomessa puhelimet myytäisiin operaattorilukittuna ja verkoissa olisi isoja eroja. Nii nihan varmasti joku sanoisi että iPhone on muuten hyvä puhelin, mutta kun se kuuluu niin huonosti. Eli tämähän oli tilanne käsittääkseni jenkeissä aika pitkään kun iPhonet oli AT&T:n verkossa.

Ei sitä loppukäyttäjää kiinnosta pätkän vertaa, kenen aiheuttama se ongelma on loppujenlopuksi ja mitkä sen tekniset taustat on.

Jos autossa ei toimi joku asia, niin tiedätkö sä edes kenen alihankkijan valmistamia ne osat on? Et. Kiinnostaako edes, ei. Se auto on huono jos se on huono. Se on ihan sama kuka ne komponentit siihen toimittaa. Ja silloin kun tuotteet myydään "paketoituna ja brandattynä", niin nimen omaan kyse on paketista.

Samaa valittelen aina käyttäjistäkin kun ne sanoo että joku ei toimi. Teknisesti vika voi olla ihan jossain muualla kuin mitä käyttäjät väittää. Esim. sähköpostipalvelin ei toimi. No toimiihan se, meidän WLAN tukiasema on vaan kaatunut. Vika ilmenee ihan muussa muodossa kuin missä se on. Parhaiten tämä tuli mulle ilmi yhden isomman firman palvelimien valvonnassa. Tehtiin yhdessä paikassa verkkotöitä ja pistettiin verkko alas. Niin eikös sieltä tullut kohta tyyppi joka oli tulossa boottaamaan palvelinta kun se on kaatunut. Palvelin oli edelleen pystyssä, yhteyttä siihen vaan ei ollut. Miksi se pitäisi sitten muka bootata?

Tiivistettynä, normaalia käyttäjää ei kiinnosta asiat, kuhan ne vaan toimii. Piste.

Eli tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää että nuo Chromeen liittyvät sovellukset toimii hyvin. Muuten koko käyttis leimataan huonoksi. Kun kyse on kuitenkin "paketista" jonka asiakkaat ostaa.

Nimimerkillä. Eilen oli laite rikki, menin piipaa korjaamaan sitä. Virtajohto irti. Taas kerran tyypillinen vika ja laite on huono. Tietysti tässäkin kohtaa voitaisiin kysyä, että onko järkevää tehdä valtavia muuntajan sisältäviä pistokkeita jotka irtoaa helpommin. Jos muuntaja sijoitettaisiin johtoon keskelle, ei tämä irtoamisongelma olisi seinällä olevissa pistokkeissa ollenkaan niin suuri.

Jos käyttäjät kokevat Chromiumin toimivaksi ja cooliksi, niin se menee eteenpäin varmasti. Jos käyttökokemus tai tekniikka ei riitä tyytytä peruskäyttäjää, niin sitten homma floppaa aika pahasti.

57
Vähän turhempaa pohdintaa tästä konseptista:

Saattaa vaikuttaa ensi alkuun kovalta vaatimukselta, mutta kun ajattelen esim. omaa käyttöäni niin käytännössä netin on toimittava tai jää työt ja harrastukset tekemättä. Joten ei siis mielestäni kohtuuton vaatimus.

Kehitys kehittyy, onhan sekin hölmö vaatimus että vettä tai sähköä pitäisi olla joka paikassa tarjolla. Monet vaan ottaa sen jotenkin nykyjään itsestäänselvyytenä. Kannattaa matkailla ja patikoida enemmän jos luulee töpseleitä löytyvän joka paikasta. ;) Samoin laitteiden säännöllinen lataus on aika kova vaatimus tietyissä ympäristöissä.

Eiköhän tuo netti ole käytännössä kaikkialla saatavilla muutamien vuosien päästä. Vaikka nykyjään jengi vielä valittaakin mokkuloiden toimimattomuudesta siellä täällä.

Mielenkiintoisinta on se, jos noilla ratkaisuilla saadaan oikeasti hintoja painettua. Minulla on kirjekavereita maissa joissa nykyiset mini läppäritkin ovat liian kalliita.

Toisaalta mitä verkkotallennukseen tulee. Voisin kuvitella että se on henkilöille kuten äidilleni, joka kirjoittelee koneella koiraharrastuksestaan lähinnä siunaus. Nyt tiedot ovat kotikoneella ja otan niistä satunnaisesti backupin käydessäni siellä. Jos levy hajoaa, enkä olisi ottanut backuppeja. Olisi hän samassa tilassa kiun 90% kotikäyttäjistä(?), eli tiedot mennyttä ja sillä selvä.

58
Eikö ne meinaa bootloaderia muka laittaa ollenkaan?
Eikös se meinaa sitä, että ei voi tehdä dualboottia muihin käyttiksiin tai sitten on asennettava chromi pohjalle ja muut sen päälle?

Tuollaiset rajoitukset on aina ennemmin tai myöhemmin kierrettävissä. Se on sitten aina vaan se kysymys, että kuinka käytännöllistä ja järkevää se on.

59
http://www.chromium.org/chromium-os

Siellähän se nyt möllöttää oikein virallisesti.

Boottaavaa versiota odotellessa.

Mielestäni jos käyttis tarjoaa riittävän toiminnallisuuden, en näe mitään syytä miksi pitäisi tukea bloatattuja systeemeitä. Kehityksen parissa kun työskentelen. Voin todeta, että kaunis kevyt ja selkeä on oikea tie. Mitä enemmän ja mitä monimutkaisempaa moskaa on olemassa, sitä vaikeampaa järjestlemän toimintaa on hahmottaa ja sitä enemmän jää myös piileviä ongelmakohtia.

Kevyt käyttis, jossa riittävät ominaisuudet. -> Kaikki koneen tehot ei mene käyttiksen pyörittämiseen aj sovelluksetkin voivat saada jopa osansa.

Täytynee viikonloppuna tutustua aiheeseen huolellisemmin.

60
Lainaus
Chromium OS is an open-source project that aims to build an operating system that provides a fast, simple, and more secure computing experience for people who spend most of their time on the web. Here you can review the project's design docs, obtain the source code, and contribute.

http://www.chromium.org/chromium-os

Siellähän se nyt möllöttää oikein virallisesti.

Boottaavaa versiota odotellessa.

Mielestäni jos käyttis tarjoaa riittävän toiminnallisuuden, en näe mitään syytä miksi pitäisi tukea bloatattuja systeemeitä. Kehityksen parissa kun työskentelen. Voin todeta, että kaunis kevyt ja selkeä on oikea tie. Mitä enemmän ja mitä monimutkaisempaa moskaa on olemassa, sitä vaikeampaa järjestlemän toimintaa on hahmottaa ja sitä enemmän jää myös piileviä ongelmakohtia.

Kevyt käyttis, jossa riittävät ominaisuudet. -> Kaikki koneen tehot ei mene käyttiksen pyörittämiseen aj sovelluksetkin voivat saada jopa osansa.

Keskustelu on näköjään siirtynyt julkistuksen myötä tänne:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=30439

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 30