Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Risto H. Kurppa

Sivuja: 1 ... 172 173 [174]
3461
Ubuntu tietokoneissa / Re: Gnome etätyöpöytä
« : 29.03.06 - klo:18.10 »
ssh - clientiksi käy myös putty, osaa tunneloida eikä tarvitse asennella..

3462
Ubuntu tietokoneissa / Re: Gnome etätyöpöytä
« : 29.03.06 - klo:11.07 »
HUOM: OHJEET WIKISSÄ: http://wiki.ubuntu-fi.org/VNC


Yritin aikoinaan ottaa etäyhteyttä valmiilla graafisilla työkaluilla mutta jostain syystä se ei toiminut - luultavasti esimerkikis palomuurin sulkiessa kaikki mahdolliset portit pois käytöstä. Niinpä tutkiskelin asiaa ja sain homman toimimaan komentoriviltä - ja vielä kaikenlisäksi turvallisesti, ssh - tunnelin yli koneelta koneelle:

Ota ssh:lla yhteys koneeseen johon haluat ottaa vnc-yhteyden. Luo samalla ssh-porttiforward haluamillesi porteille seuraavasti:

Koodia: [Valitse]
ssh kayttajanimi@serverinosoite -L 5903:localhost:5904
jossa
5903 on portti koneessa, josta otat yhteyttä
5904 on portti koneessa, johon olet ottamassa yhteyttä ja jota serveri laitetaan kuuntelemaan

käynnistä vncserver koneella, johon olet ottamassa yhteyttä:

Koodia: [Valitse]
vncserver -geometry 800x600 -depth 16 :4 geometry on ruudun resoluutio
depth värien määrä
:4 on käytettävän työpöydän numero (ja laittaa kuuntelemaan porttia 5904)

Komennolla vncpasswd voit asettaa työpöydälle salasanan, jota kysytään yhteyttä otettaessa (tämä on siis eri salasana kuin varsinainen käyttäjän salasana)

Jätä tämä ssh - tunneli taustalle auki oleskelemaan ja käynnistä yhteyttä ottavalla koneella vncviewer:
Koodia: [Valitse]
vcnviewer localhost:5903

Viewer kysyy aikaisemmin asettamaa työpöydän salasanaa.

vncserverin voi periaatteessa kait jättää koneelle pyörimään - syö tosin resursseja joten jos tarvetta ei heti ole uudestaan, saa serverin pysäytettyä kirjoittamalla
Koodia: [Valitse]
vncserver -kill :4 (huomaa välilyönti ennen tuota kaksoispistettä!)
jossa tuo :4 on käyttämäsi näytön numero

Yhteys katkeaa kun lopetat ssh-yhteyden (kirjoittamalla exit).




r


ps. eri asiahan tietysti on että kun yhteyden otat tällä tavalla niin saatko käyttöösi uuden työpöydän vai jos olet kirjautuneena toisessa koneessa niin pääsetkö käyttämään samaa työpöytää..? Näistäkin on erilaisia viritelmiä, itselläni toimii ainakin tähän kotikoneeseen päin siten, että jos olen koneelle kirjautuneena paikallisesti, en saa etäyhteyttä toimimaan vaan minun pitää esim. bootata kone etänä jotta saisin paikallisesti kirjautuneen käyttäjän ulos..

Onko kenelläkään tähän vinkkiä, miten muuten saisin itseni kirjautumaan ulos koneelta etänä kuin boottaamalla - ja/tai vaihtoehtoisesti miten saisin saman työpöydän käyttöön myös vncllä tulevalle minulle..?

3463
..ei kovasti tee mieli enää auttaa, mikäli aloittelija ei kehtaa itse opetella mitään vaan keskittyy valittamaan miten "vaikeaa" kaikki on. , ...elämä on! :)

Tottakai linuxin (minkä tahansa uuden jutun kanssa!) käytön aloittaminen edellyttää jonkinlaista oppimista, uuden sisäistämistä ja tiedon hankintaa. Käsittääkseni tässä on kysymys tiedon hankinnan helppudesta ja houkuttelevuudesta..

Ihan täysin aloittelija ei edes tiedä mitä lähtisi googlaamaan (usko pois, googlaaminenkin on taito;). Myös tiedon ymmärtäminen vaatii jotain.. Pitää tietää mitä etsii ja pitää osata nähdä, käsitteleekö edessäoleva sivu ongelmaa joka nyt päätä raavittaa..

Näinollen suomenkielinen, keskitetty tukiwiki (ei mikään tikiwiki;) tai vastaava olisi mielestäni poikaa.

a) tieto olisi helposti löydettävissä
b) tieto olisi helposti ymmärrettävissä
c) jos wikin tieto ei riitä, ohjataan hakemaan sitä muualta, esim. täältä

Nämä ovat mielestäni ihan hyvät lähtökohdat käytön aloittamiselle..

Mutta kuten sanottu, edellyttää se käyttäjältäkin jotain valmiuksia ja kiinnostusta..


r

3464
Asennus sujuu mielestäni aika näppärästi ja suoraviivaisesti- joku referenssi on tietysti hyvä olla siinäkin olemassa, erityisesti selkeissä virhe/ongelmatilanteissa. Osioinnit voi olal ensikertalaiselle ongelma (tahtovat välillä olla kokeneemmallekin..)

Ohjelmien asentaminen ja ohjelmavarastot poikkeaa windowsin malleista mielestäni sen verran jotta niiden kanssa olisi hyvä opettaa elämään saman tien, varsinkin kun ohjelmia ei oikein näppärästi ladata jonkun ohjelman kotisivuilta ja tuplaklikata asennusta varten..

Ohjelmien 'korvaavuusesittely' verrattuna esim. windowsiin on mielestäni aika tärkeää uuden käyttäjän 'sitouttamiseksi': Mikä ohjelma korvaa photoshopin, explorerin, wordin.. Entäs MSN, ICQ ja Skype? edit: vaihtoehto lisättiin tuonne äänestykseen jälkikäteen enkä voinut sitä näinollen äänestää.. )

Multimediajutut on nykyään aika tärkeitä eivätkä juurikaan koskaan toimi 'tuosta vaan', ilman jonkunlaista säätöä. Näitä säätöjäkään harvoin onnistuu intuitiivisesti tekemään.

Laitteistosta näkisin että Ubuntu tunnistaa suurimman osan laitteista ihan suoraan, erikoislaitteeet saattaa olla päänvaivaa.. En laitteista enempää osaa sanoa, oma kone on pyörinyt automaattitunnistuksella mukavasti. Näytönohjaimen 3d-ajureistakaan en osaa sanoa, ei ole kokemusta eikä korttia..

Tietoturvasta on mielestäni peruskäyttäjän kannalta helppo verrattuna windowsiin: viruksia ei juuri ole, sudo on helppo oppia ja palomuuri helppo asentaa. Jotain selvitystähän nämäkin tietysti vaativat..

Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne taas on jotain mikä poikkeaa windowsista paljon.. Missä on D - asema, miten pääsen cd-levylle? Entä tuo digikamera jonka tökkäsin kiinni, missä se on.. jne jne.. Tämä mielestäni yksi panostuksen kohde..

Ja verkkoasetukset lähtee _useimmiten_ kuntoon tökkäämällä piuhan seinään.. Joku GPRS PPPoE - viritelmä taas on aika hifiä joka vaatii jo 'korkeampia voimia' tai vastaavaa.. edit: wlan voi olla ajankohtainen aihe erityisesti läppärikäyttäjille..


Pisteet wikille, alkua odotellessa ;)


r

3465
Tämä viesti jotenkin kiteyttää ajatuksia siitä, miten aloittelija näkee Ubuntun käytön/ylläpidon helppouden. Näkisin että niin aloittelija-wiki kuin tämä aloittelija-alue on juurikin vastaamassa tämän kaltaisiin 'haasteisiin':

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2545.msg17956#msg17956

Vaaditaan kuitenkin juuri sitä yksinkertaista ja yksityiskohtaista opastusta jotta aloittelija uskaltaa ja ymmärtää lähteä oikeasti setvimään ongelmiaan.. Mikä plf? Mikä pakettienhallinta? Apt-get? Ei windows - käyttäjä tuollaisista ole koskaan kuullutkaan..

r

3466
Arkisto: vanhentuneet / Re: PHP toimimaan ubuntussa
« : 27.03.06 - klo:12.51 »
Terve!

Itsekin pyörittelen ubuntussa (ei server - asennus vaan ihan normi desktopasennus) apache 2:sta ja PHP 5:sta.

Moisen huomasin että oletuksena apache ei osannut löytää index.php - tiedostoja vaan yritti etsiä vain .htm ja .html - päätteisiä.

Tämän saa toimimaan muokkaamalla apachen asetustiedostoa (joka löytyy /etc/apache2/apache2.conf - jos siis olet asentanut apache 2:n)

Koodia: [Valitse]
DirectoryIndex index.php index.html index.htm index.cgi index.pl index.xhtml

Tälle riville lisäsin alkuun tuon index.php:n

Jos ei vielä auta, varmista että sinulla on oikeat paketit asennettuna. Ihan satavarmasti en osaa sanoa mitkä kaikki pitää olla asennettuna jotta apache & php toimisivat yhteen, jopa puoli kahteen, mutta itselläni on ainakin seuraavat apacheen ja php:n liittyvät asennettuna:
  • apache2
  • apache2-common
  • apache2-mpm-prefork
  • apache2-utils
  • libapache2-mod-php5 (tämä voisi olla sinulta puuttuva, voisi oireilla juurikin mainitsemallasi tavalla..)
  • php5
  • php5-common
  • php5-mysql (jos tietokantojen käyttä mysql:llä kiinnostaa..)
Ja asentaminenhan käy synaptic - ohjelmalla (löytyy jostain valikoista, en muista tai käynnistämällä komentoriviltä kirjoittamalla
Koodia: [Valitse]
sudo synapticja antamalla pääkäyttäjän salasana..

haulla etsit hakusanoilla 'apache2' ja 'php5' niin paketit löytyy. Merkkaat valintalaatikosta asennettavaksi ja painat installia..

Tai komentoriviltäkin voi yksittäisiä paketteja asentaa kirjoittelemalla
Koodia: [Valitse]
sudo apt-get install paketinnimi eli esim
Koodia: [Valitse]
sudo apt-get install libapache2-mod-php5 ja antamalla kysyttäessä pääkäyttäjän salasana.

Ja jos käytät php:n ja/tai apachen vanhempaa versiota niin niille varmastikin löytyy samanlaiset paketit mutta ilman noita kakkos tai vitosnumeroita.

Kysele lisävinkkiä jos ei onnistu..


r

ps. apachen ja mysql:n päälläpitäminen syö jonkin verran resursseja ja esim. viisi vuotta vanha kone taatusti kyllä jaksaa noita pyörittää mutta muistia voi jäädä jonkin verran vähemmän muiden ohjelmien käyttöön, jos meinaat samaa konetta myös työpöytäkäytössä käyttää..

3467
Ostin tällä viikolla D-Code M30 kannettavan ja ole sitä asentanut. Sen mukana ei ole pakko ostaa Windowsia, painoa vain 2 kiloa, tehoa, resoluutiota ja muita ominaisuuksia riittää.

Selvittelin koneen 'taustoja', valmistaja on uniwill (uniwill.com) ja kone on heilläkin samalla m30 - tyypillä merkittynä. Tietoasemalle on tulossa parin viikon sisällä uniwillin m31 - malleja.

Mutta kyse siis taitaa olla tästä koneesta:
http://www.uniwill.com/products/other/m30ei0/m30ei0_print.php
http://www.uniwill.com/products/other/m30ei0/tour/main.htm

ja uusi, tuloillaan oleva m31 näyttää tältä:
http://www.uniwill.com/products/mobility/m31ei1/m31ei1.php

Noin keskimäärin ko. läppäreistä löytyy netistä olemattoman vähän / tuskin ollenkaan käyttökokemuksia..
Tässä kuitenkin jotain (ulkomaankielistä..)
http://www.notebookreviews.dk/review/show/10018/index.html


r

3468
Howtoissa on toki paljon tietoa joka on arvokasta - mutta myös hajanaista eikä aina muodossa että aloittelija niistä saisi tarvitsemansa avun (ottamatta nyt kantaa siihen, ovatko ohjeet graafisessa vai komentorivimuodossa tai onko käyttäjä valmis oppimaan kuinka paljoa uutta ;).

Näinollen näkisin ihan tolkkuajatuksena askarrella pystyyn joku tuollainen wiki joka olisi suunnattu nimenomaan aloittelijoille ja ohjeet olisivat kirjoitettu sitä silmälläpitäen, yhtenäiseen pakettiin. Hyödyntäen näitä täälläolevia HOWTOja sekä muualta netistä löytyviä ohjeita ja vinkkejä. Ja miksei siellä voisi olla joku jippo jolla aloittelevat käyttäjät voisivat laittaa kysymyksiä tai 'juttuvinkkejä' siitä, minkälaisia artikkeleita kaipaisi.. Eli ei varsinainen pika-apu omiin ongelmiin - mutta omat ongelmat ehkä saisi hyödyttämään muita kirjoitettujen ohjeiden muodossa..

Ja juurikin noita osia pitäisi jakaa eri ihmisten välille jotta tietoa saataisiin kattavasti ja jollain täytyisi pysyä 'suuri harja' kädessä jolla järjestellä ja organisoida sisältöä..

DocBookista en osaa sanoa, en ole systeemiin tutustunut mutta joka tapauksessa suosin ohjemalleja jotka ovat suoraan verkosta luettavissa eivätkä vaadi mitään erityistä latailua normi web-sivun lisäksi.

r

3469
Lainaus käyttäjältä: mikkohuo link=topic=2569.msg17708#msg17708
Itse olen uskonut näihin rautalankaohjeisiin, koska kovasti toivoisin Linuxin siirtymisen kynnyksen laskevan mahdollisimman alas. Ja ilmeisesti tällainen Ubuntu-aloittelijoille opas/wiki on saanut varovaista kannatusta tällä palstalla. Jospa saisimme siitä riittävän selkeän ja helppotajuisen, niin näitä ihan peruskysymyksiä tulisi jatkossa yhä vähemmän.

Wiki saa kannatusta täältäkin suunnalta!
Kunhan joku (mikkohuo koordinaattorina..?) pistää paikan pystyyn niin saattaisipa sitä itsekin muutaman ongelman ennakkoon ratkoa ja vinkin kirjoittaa..

r

3470
Jotain linkkivinkkejä valokuvailuun & linuxiin täältä:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2586

r

3471
HUOM!
Tätä listausta ei enää ylläpidetä, ajantasainen lista löytyy linux.fi - wikistä: http://linux.fi/index.php/Portaali:Kuvankäsittely
Voit käydä itse lisäämässä sinne puuttuvia ohjelmia!


r


Tässäpä koottuna kuvien siirto-, arkistointi- sekä käsittelyohjelmia Linuxille..

Kuvien siirto kamerasta koneelle
# cp http://www.linux.org/lessons/beginner/l6/lesson6c.html
   - linuxin kopiontikomento
# digiKam http://www.digikam.org/
   - kopiointi & järjestelyohjelma KIPI - plugineilla (kts. kuvankäsittely - osio)
# gtKam / gphoto2 http://www.gphoto.org/
   - kattava komentorivipohjainen paketti tekemään melkein mitä vain..
# LView http://lphoto.com/
   - arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin
# GThumb http://gthumb.sourceforge.net/
   - katseluohjelma, osaa myös siirtää, muokata & arkistoida

EXIF - tietojen kopiointi & muokkaus
# Exiftool http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/
   - jpeg - exifien muokkaamiseen
# jhead http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
  - niin kuvien, äänen kuin videoiden meta-tietojen muokkaamiseen: jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov..

Kuvien katseluohjelmat
# ShowImg http://www.jalix.org/projects/showimg/
   - katselu / arkistointiohjelma KIPI - plugineilla (kts. kuvankäsittely - osio)
# Gwenview http://gwenview.sourceforge.net/
   - katseluohjelma KIPI - plugineilla (kts. kuvankäsittely - osio)
# Octagon http://users.utu.fi/jukvii/octagon/
   - kotimainen 'mokkula' hakemaan kuvia ulkoasun perusteella
# GQView http://gqview.sourceforge.net/
   - katseluohjelma - testieni perusteella suorituskykyisin & toimivin duplikaattikuvienlöytäjä
# GThumb http://gthumb.sourceforge.net/
   - katseluohjelma, osaa myös siirtää, muokata & arkistoida
# digiKam http://www.digikam.org/
   - kopiointi & järjestelyohjelma KIPI - plugineilla (kts. kuvankäsittely - osio)
# Xnview http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html
   - katselusofta & kuvaformaattikonvertteri

Arkistointiohjelmat (Käyvät myös katseluun. Sisältävät kuvien merkkaamisen esim. henkilöiden perusteella)
# KPhotoAlbum (ent. KimDaBa) http://www.kphotoalbum.org/
   - katselu / arkistointiohjelma KIPI - plugineilla (kts. kuvankäsittely - osio)
# ShowImg http://www.jalix.org/projects/showimg/
   - katselu / arkistointiohjelma KIPI - plugineilla (kts. kuvankäsittely - osio)
# LView http://lphoto.com/
   - arkistointisofta siirto & julkaisuominaisuuksin
# F-Spot http://f-spot.org/
   - arkistointisofta
# ImgSeek http://www.imgseek.net/
   - osaa mm. 'älykkään' haun kuvan sisällön perusteella
# GThumb http://gthumb.sourceforge.net/
   - osaa myös siirtää kuvat kamersta & muokata

Kuvankäsittelyohjelmat
# GIMP http://www.gimp.org
   - kuvankäsittelyohjelma, 'linuxin photoshop'
# GIMP Pluginit, kts. esim. http://typo3.trsqr.net/index.php?id=22
# Hugin - http://hugin.sourceforge.net/
   - panoraamasofta
# Bibble http://www.bibblelabs.com
   - mm. rawien käsittelyyn
# Krita http://www.koffice.org/krita/
   - monipuolinen kuvamuokkausohjelma
# KIPI - pluginit http://extragear.kde.org/apps/kipi/
   - kuvankäsittelyplugin - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview)
# ImageMagick http://www.imagemagick.org/
   - sekalaiseen käsittelyyn
# exiftran http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
   - mm. 'lossless' - kääntämiseen
# F-Spot http://f-spot.org/
   - arkistointisofta perussäätöominaisuuksin
# ImgSeek http://www.imgseek.net/
   - arkistointisofta perussäätöominaisuuksin

Raakakuvien käsittelyyn (NEF, CR2..)
# LightZone http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=8519.msg61061#msg61061
# RawStudio http://rawstudio.org
# Raw Therapee http://www.rawtherapee.com
# dcraw http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
# uFraw http://ufraw.sourceforge.net
# Bibble http://www.bibblelabs.com
# RawPhoto http://ptj.rozeta.com.pl/Soft/RawPhoto - linkki rikki..
# wine ja Rawshooter http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/


Kuva-albumien generointi esim. nettimuotoon (ei sisällä palvelingallerioita, kuten coppermine, gallery...)
# JAlbum http://jalbum.net/
   - javapohjainen albuminvääntäjä
# LView http://lphoto.com/
   - arkistointiohjelma albumi - exportilla
# KPhotoAlbum (ent. KimDaBa) http://www.kphotoalbum.org/
   - arkistointiohjelma albumi - exportilla
# F-Spot http://f-spot.org/
   - arkistointisofta perussäätöominaisuuksin
# ImgSeek http://www.imgseek.net/
   - osaa mm. 'älykkään haun' kuvan sisällön perusteella
# Konquerorin 'Create Image Gallery' - plugin
# GenHTML http://onema.fi/genhtml
   - komentorivikäyttöinen galleriageneraattori


r


ps. lisäyksiä saa ehdotella

edit: 25.02.2007 lisätty LightZone, RawStudio, GenHTML ja Raw Therapee

Tämä listaus on "public domain".

3472
tietysti tämä on totta jos ei haluta heidän oppivan linuxista juuri mitään. tämä tapa sopisi äärimmäisen hyvin toimistoympäristöön jossa koneita ylläpitää aivan joku muu kuin se käyttäjä siinä koneella. pelkän koneen käyttäjä ei tarvitse juurikaan opetella uusia juttuja, ellei sitten halua tehostaa koneen käyttöään (myös siellä graafisella puolella).

On erilaisia koulukuntia.. Toiset tykkää viritellä linuxiaan - toiset haluaisivat vain käyttää sitä esim. tekstinkäsittelyyn, nettiselaamiseen ja vastaavaa.. Täällä forumeilla liikkuvilla lienee taipumus olla tuon ensimmäisen 'koulukunnan' edustajia.. Noille 'käyttäjille' lienee aivan yksi ja sama miten joku homma toimii, kunhan se toimii ja on käytettävä..

sattumoisin kummassakaan järjestelmässä ei ole ollut käyttökelpoista komentotulkkia aikoihin. mäkkiin se saatiin OsX:n mukana ja Windows Vistaan sellainen on tulossa. miksiköhän nuo järjestelmät ottavat "takapakkia" ja tuovat järjestelmiinsä "hankalan ja vanhanaikaisen" tavan tehdä asioita, varsinkin kun sitä tapaa ei ole "vuosiin tarvittu"?

Provosoit ;)

Vaan tuohon en osaa sanoa mitään että mikä rooli komentotulkeilla OSX:ssä ja Vistassa on - onko komentotulkki niissä selkeä, määritetoinen suuntaus johon toimintoja keskitetään ja ohjataan vai onko se juurikin 'advanced' - käyttäjien elämää helpottamaan lisätty..?

kuten itse jo sanoitikin, useassa tapauksessa helppokäyttöisyys tarkoittaa nimenomaan erilaisten mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen karsimista joka puolestaan aiheuttaa sen, että jotkut toimenpiteet ovat erittäin vaikeita elleivät jopa mahdottomia suorittaa mielekkäällä tavalla. tämä ei useinkaan ole se mielikuva jonka sana "helppokäyttöinen" tuo ensimmäisenä mieleen.

..voidaanko tästä todeta edelleen että johonkin on raja piirrettävä graafisuuden ja ominaisuuksien välille.. Myönnän komentotulkin ja tekstipohjaisen virittelyn edut, nopeuden ja muut - mutta vänkäään samaan pakettiin myös kynnyksen aloittelevalle käyttäjälle.


r

3473
Kaikki lienee samaa mieltä siitä, että jos uusia käyttäjiä linuxille / Ubuntulle halutaan, tulisi siirtymän vanhasta järjestelmästä olla mahdollisimman kivuton ja opittavien 'uusien asioiden' määrä pitäisi saada minimiin.

..kuten esimerkiksi komentorivin käyttö (sillä windows/mac - ympäristöissä sitä ei ole vuosiin tarvittu kuten tuossa jo aikaisemmin on mainittu..). Aloittelevalla, epävarmalla linux - käyttäjällä on suuri kynnys lähteä shellistä naputtelemaan komentoja kun  ei oikein tiedä että mitenpäin pitäisi istua kun ruudussa rupeaa juoksemaan tekstiä eikä edes lukemaan kerkeä..

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että Ubuntun käyttö pitäisi saada mahdollisimman samankaltaiseksi Windowsin tai MacOS:n kanssa - ei tietenkään - vaan se pitäisi kehittyä mahdollisimman HELPPOKÄYTTÖISEKSI. No - itsekritiikkiä heti alkuun - helppokäyttöisyys tarkoittaa usein myös valintojen määrän karsimista eli muokattavuus kärsii. Johonkin on viiva kuitenkin piirrettävä..

Mielenkiintoista olisi nähdä, miten helposti Ubuntua oppisi käyttämään täysin uusi tietokoneen käyttäjä jolla ei olisi selkärangassa mitään Windows - fixaatiota.. Siirtymisen ongelmanahan on 'vanhan poisoppiminen' ja uuden oppiminen eli paljon pelkkää uuden oppimista suurempi työmäärä..

Pisteet Avoimelle Koodille&Linuxille, Aloittelijoiden Alueelle, Helppokäyttöisyydelle, Graafisille Käyttöliittymille ja Ubuntuun vaihtaneille käyttäjille!


r

Kiirettä pitää keskustelussa..

..minusta komentorivin tahallinan piilottelu vain lisää aloittelijoiden pelkoa komentoriviä kohtaan.
"graafinen käyttöliittymä tekee helpot tehtävät helpoiksi ja monimutkaiset mahdottomiksi".

.. mutta tarvitseeko koko lokasankoa kaataa kerralla niskaan.. Tai 'ei makeaa mahan täydeltä' - aloittelijoillekaan..
Vaan osuvastihan tuokin on graafisesta sanottu ;)
jos aloittelija kysyy vaikka sitä, miten saisi omia komentoja suoritettua käynnsityksen yhteydessä, on vastauksena "kysy toiselta alueelta"?

.. tai miten olisi ystävälliseen sävyyn ohjata katsomaan toisella alueella jo aiheesta käyty keskustelu ja viitata siihen että tämä vaatii komentorivin käyttöä eikä tätä näinollen käsitellä Aloittelijoiden Alueella..?

Ubuntun graafisista työkaluista vain harva on oikeasti Ubuntu-projektin aikaansaannosta. valtaosa niistä on toteutettu jonkun työpöytäympäristön sivuprojektina ja ne vaan sattuvat olemaan käytössä oletuksena Ubuntussa.
.. ja pisteet siitä Ubuntulle että on saatu koottua toimiva kokonaisuus joka näiden valittujen graafisten työkalujen ansiosta on aloittelijalle helppokäyttöinen.

minusta Ubuntun pääasialliset ansiot ovat helppo asennus yhdeltä cd:ltä, kohtalaisen hyvä oletussetti sovelluksia (aloittelijalle) ja näppärästi toteutettu oletuksen päällä oleva sudo-systeemi. tietysti moni aloittelija haluaa aivan varmasti rikkoa tuon sudonkin, koska eivät ymmärrä mistä oikeasti on kyse.
,, koska heille ei ole helposti saatavilla tietoa sudon ajatusmaailmasta ja linux-windows - eroista?

minusta sinä sekoitata koko ajan käytettävyyden ja käyttöjärjestelmän ylläpidon toisiinsa.

vaan kotikäyttäjällä nämä kumpikin puoli on läsnä kun sama henkilö yrittää virittää konetta ja systeemiä sopivaksi ja tämän lisäksi vielä käyttää sitä.. Kumpikin on tärkeää.

niinpä. tämä tietysti johtuu siitä, että valtaosa ihmisistä ei tiedä paremmasta. asioita ei jakseta tai haluta opetella ja seurauksena hommat tehdään aina sitä mahdollisesti hitainta ja monimutkaisinta kautta, vain koska siihen on totuttu ja koska omissa mielikuvissa graafisuus tarkoittaa helppoutta.

.. tiedon helppoon saatavuuteen ja ohjeistukseen tulisikin yhteisön panostaa. Mutta noin pääsääntöisesti ihmisten pitäisi oppia tarkastelemaan kriittisesti omiakin toimintamallejaan ja 'altistumaan uuden oppimiselle'..

minusta valtaosa ihmisten ongelmista tietokoneiden kanssa (niitä on yhtä lailla windowsin ja mäkin kanssa, ihan tosi) johtuu siitä, että ihmiset eivät osaa eivätkä ole valmiita opettelemaan. näidenkö ihmisten suuntaan linuxia pitäisi kehittää?
Aamen! Ei välttämättä kehittää näiden suuntaan - mutta ehkä mahdollistaa heillekin hyvä käyttökokemus?

minä olen tavallaan tyytyväinen siihen, että linuxilla on aavistuksen hankala maine. tämä siitä syystä, että linuxin kokeilijat ovat tämän vuoksi oikeasti useinmiten ihmisiä joita linux kiinnostaa sennkin uhalla, että he joutuisivat opettelemaan jotain ja vähemmistö on niitä jotka kuvittelevat sen olevan joku "superwindows" joka toimii samalla tavalla kuin kaikki mihin he ovat tottuneet mutta on vakaampi.

Tuossakin on pointtia.. Tottahan on että linux on vakaampi mutta tämän vakauden hyödyt saavuttaakseen käyttäjän täytyy olla valmis oppimaan jotain uutta..

Sivuja: 1 ... 172 173 [174]