Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Onnistumiskokemuksesi Ubuntun/Linuxin kanssa (vain iloa ja riemua)

« : 17.01.19 - klo:22.08 »

Pitääpä taas tulla kertomaan onnistumisista.

Tuli tarve kytkeä VPN:ään kiinni. Windows-käyttäjät joutunevat tässä kohtaa asentamaan jonkin erillisen Ciscon AnyConnect-clientin. Mutta näin astetta modernimman käyttöjärjestelmän käyttäjänä riitti kun menin järjestelmän asetuksiin. Siellähän on Networking-kohdan alla myös VPN, joka pyytää liityntätavan (AnyConnect)  yhteysosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Ja voilá, kaikki toimii heittämällä! Enpä olisi uskonut, että nykyään on Ubuntussa VPN näin näppärästi sisäänrakennettuna, mutta kyllä se vaan on.

Alan kallistua vahvasti sille kannalle, että Linux on näillä hetkillä muuttumassa ihan oikeasti selvästi parhaaksi valinnaksi ihmiselle, joka työskentelee tietotekniikka-alalla asiakseen.

2

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntu 18.04 lts ei hae päivityksiä!

« : 07.01.19 - klo:13.24 »

Minulle tuli itsellenikin vastaan sama ongelma, ja komentorivin kautta päivittäminen auttoi. Onko jollakulla tietoa, onko tämä yleisempikin bugi Ubuntu 18.04:ssä? Jos on, se varmaan korjataan, kun on kuitenkin LTS-versio ja aika keskeinen ominaisuus kyseessä.

3

Yleistä keskustelua / Vs: Code Of Conduct kohu ja Linuxin loppu

« : 15.10.18 - klo:13.48 »

Tuo Code of Conduct varmistaa juuri kuvaamasi käytöksen.

Väität, että CoCia voidaan käyttää myös ihmisten savustamiseen ulos projektista projektiin liittymättömien julkisten mielipiteiden vuoksi. Olisiko sinulla esimerkkiä tällaisesta tapauksesta?

Tällä hetkellä meillä on tieto siitä, että Linus Torvalds on savustanut asiattomalla käytöksellään ihmisiä ulos kernelin kehittäjäyhteisöstä. Toisensuuntaisista tapauksista ei näyttöä ole.

4

Yleistä keskustelua / Vs: Code Of Conduct kohu ja Linuxin loppu

« : 09.10.18 - klo:22.48 »

Tässä keskustelussa tuntuu nyt menevän sekaisin, kuka Code of Conductia käyttää. Täällä väitetään, että sen sisällön määrittää herkkänahkaisin. Tosiasiassa Code of Conductin sisällön määrittävät kernel-projektin keskeiset ohjelmoijat. Hehän ovat ne, jotka lopulta päättävät, millaista käytöstä yhteisössä hyväksytään. Ei tarvitse kuin katsoa Torvaldsin vuosien varrella lähettämiä asiattomia viestejä, ja tietää millaista käytöstä kehittäjäyhteisössä on aiemmin hyväksytty.

Yhteisöllä on myös ollut voimassa Code of Conflict, joka oli lievempi muotoilu tästä samasta asiasta: miten toimitaan, kun ollaan erimielisiä kirjoitettavan koodin laadusta. Voidaan helposti nähdä, että ytimen kehittäjäyhteisössä ei tapahtunut ylilyöntejä, vaan päin vastoin edelleen jäi toivomisen varaa toisten ihmisten kohtelussa.

Tuntuukin siis todella oudolta ajatukselta, että nyt yllättäen kehittäjäyhteisö (joka on ollut tunnettu etenkin Torvaldsin raisusta käytöksestä) yhtäkkiä muuttuisi yliherkäksi. Paljon todennäköisempää on, että yhteisön kommunikaatio lieventyy hieman, ja tulee vähän lähemmäs sellaista tavallista keskitasoa, mitä ihmisten välinen kommunikaatio työyhteisöissä on.

olen ollut erään sellaisen "rennon" yhdistyksen livetilaisuudessa minkä seinällä oli tuon henkinen huoneentaulu. Asia kertoi heti pari asiaa ko. yhdistyksen jäsenistöstä ja siitä miten "rennosta" porukasta on kyse. Ja keskustelukin oli sitten semmoista varovaista säätilasta puhumista malliin "on ilmoja pidellyt juu" mikä nyt on ainoa semiturvallinen aihe mistä kenellekään ei tule paha mieli.

Tässä on nyt kysymys vähän eri asiasta: yhdistys on toisen tyyppinen yhteisö kuin vaikka ytimen kehittäjätiimi. Yhdistyksellä on aatteellinen olemassaolon syy, ja sen jäsenistö voi halutessaan myös määritellä yhdistyksen tarkoituksen lähinnä omaa keskinäistä toimintaa varten. Tällaisiahan on Suomessa loputon määrä: metsästysseuroja, ompelukerhoja, rakenteluklubeja, seuroja kirjailijoille, runoilijoille, filosofisille aatteille ja ties mitä.

Tällaisiin yhdistyksiin kuuluminen on vapaaehtoista, ja jos ei nappaa, voi etsiä toisenkin yhdistyksen.

Sen sijaan ytimen kaltaisessa teknisessä projektissa on tärkeää määritellä säännöt, joiden puitteissa erilaiset ihmiset voivat tehdä keskenään yhteistyötä teknisen päämäärän eteen. Kannattaa muistaa sekin, että ytimen kehittäjillä voi olla myös hyvin poikkeavat ajatukset siitä, mihin ydintä käytetään. Joku kehittää mobiilikäyttöjärjestelmän ydintä ja toinen patchaa ominaisuuksia, joita tarvitaan avaruusasemalla. On siis kyse hyvin erilaisista teknisistä kulttuureista, jotka kohtaavat yhteisen projektin merkeissä.

Lopuksi en malta olla toteamatta, että Linux on kaikkien aikojen suurin avoimen lähdekoodin projekti, ja sellaisena upea saavutus! Kyllä sellainen projekti ansaitsee kunnollisen käytöskoodin, jotta kaikki halukkaat voivat osallistua kehitystyöhön.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Code Of Conduct kohu ja Linuxin loppu

« : 07.10.18 - klo:23.50 »

Onhan CoC vähän kummallinen viritys ja sen käyttö esim GPL lisenssien kanssa on ongelmallista.

Ei tuolla CoC:lla kyllä ole vaikutuksia lisenssiin. (Eikä pidäkään olla. GPL on hyvä lisenssi.)

Muutama edellä on hyvin kuvannut sitä, että monesti valtasuhteet yhteisössä syntyvät vähän sattumanvaraisesti, eikä minkään avoimen sopimuksen pohjalta. Linux-ydinprojekti on aloitettu pian 30 vuotta sitten pelkkänä yhden tyypin harrasteprojektina. Matkan varrella sen organisaatio on hiljalleen kasvanut aika paljon isommaksi. Code of Conduct selkiyttää yhteisön toimintaa asettamalla sille käyttäytymisnormit.

Olen itsekin satunnaisesti avoimen lähdekoodin projekteihin patcheja tarjotessani tai dokumentaatiota parantaessani huomannut, että projektien kulttuurit vaihtelevat aika paljon: jossain meininki on ammattimaista ja kohteliasta, toisaalla taas suunnilleen kolmannessa viestissä jo toisia haukutaan ja nimitellään.  Itse en ole henkilökohtaisesti nimittelyn kohteeksi koskaan joutunut, mutta nimittely myrkyttää koko projektin ilmapiirin. Tulee kehnot fiilikset, ja onkin suhteellisen helppo tehdä valinta, mihin projekteihin jatkossa vapaa-aikaansa käyttää ja mihin ei...

On kuvaavaa, että tässäkin ketjussa viiden ensimmäisen kommentin joukossa jo mentiin asiattomuuksiin. Siihen puuttui moderaattori, kuten kuuluukin, jotta keskustelu voi jatkua hyvällä pohjalla ja asialinjalla. Juuri tällaisia tilanteita varten tarvitaan käytösnormeja, ja ennalta sovittuja tapoja kontrolloida yhteisön toimintaa. Etenkin verkkokeskusteluissa on tosi tyypillistä, että näin käy. Huono ilmapiiri myrkyttää projektin, ja lopulta voi muodostua esteeksi sen kehittämiselle.

Olen samaa mieltä, että tuo Code of Conduct ei varmastikaan tule vaikuttamaan Linuxin koodin laatuun. Toivottavasti se tekee kehittäjäyhteisöön osallistumisesta helpompaa kaikille heille, jotka osaavat kernel-koodia kirjoittaa. (Nostan heille hattua, koska helppoa se ei tasan varmasti ole.)

Koska useimmat eivät ole tainneet jaksaa Coc:ia lukea, niin liitän alle pätkän siitä. Tämä lista on esimerkkejä, mikä ei jatkossa ole ok:
seksistisen kielen käyttö, trollaus, henkilökohtaiset hyökkäykset, nöyryyttäminen, doxxaus ja yleensäkin epäammattimainen käytös.
+* The use of sexualized language or imagery and unwelcome sexual attention or
+  advances
+* Trolling, insulting/derogatory comments, and personal or political attacks
+* Public or private harassment
+* Publishing others’ private information, such as a physical or electronic
+  address, without explicit permission
+* Other conduct which could reasonably be considered inappropriate in a
+  professional setting

Hankala nähdä, mikä tässä listassa voisi synnyttää ongelmia ytimen kehityksen kannalta, eikä kukaan netissä ole kyennyt antamaan aiheesta esimerkkejä. Sen sijaan olen lukenut loputtoman määrän pelonlietsontaa, miten nyt ydin on tuhoontuomittu. Minusta se on höpöpuhetta.


Lopuksi en malta olla huomauttamatta aika usein toistuvasta argumentointivirheestä: argumentin esittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet eivät tee argumentista huonoa. Niinpä vaikka CoC:n olisi laatinut LGBT-aktivisti tai vaikka marttajärjestö, se ei ole uskottava peruste arvostella CoC:ia Oleellista on, mitä siinä vaaditaan.

6

Multimedia ja grafiikka / Vs: UbuntuStudio1804-Ardour5

« : 11.09.18 - klo:22.33 »

Miltä tuntuu Ubuntu Studion käyttö? Oma käsitykseni on, että projektin tiimi on aika pieni, eikä siksi oikein kykyä ylläpitää ajantasaisia ja toimivia paketteja meinaa olla. Olenko oikeassa, vai huhupuheiden varassa?

7

Yleistä keskustelua / Vs: Näin modasin Power Mac G5:n Ubuntulle

« : 28.07.18 - klo:12.09 »

En ole siis koskaan omistanut Macia, ja syy modausprojektiin on se, että uudet kotelot näyttävät kaikki omaan silmääni joko tylsiltä, rumilta tai halvoilta. Mac G5:n/Mac Pron kotelo taas on about sitä, mitä haluaisinkin: ulkoa täysmetallinen, ja kiistatta hintavan ja pro:n näköinen. Eräs Applen komeimmista suorituksista designin saralla.

Joten tässä nyt taisi käydä niin, että päätin kuitenkin hankkia tuollaisen kotelon ja modata sen ATX-mittoihin. Kokemusta koneiden rakentamisesta ei ole, mutta kun nyt kuitenkin jonkinlaista insinöörin tutkintoa tässä yritän suorittaa, niin kaipa tällaisestakin projektista selviää

Päivittelen tänne topikkiin edistymistäni, kunhan kotelon itselleni saan.

8

Multimedia ja grafiikka / Vs: Inkscape ja popup ikkunat ?

« : 24.07.18 - klo:19.12 »

Heippa!

Kopioi ikkunoissa näkyvä virheteksti ja liitä se tänne foorumille koodi-tagien väliin, niin joku sitten toivottavasti auttaa sinua. Tuollaiset virheet voisivat johtua vaikkapa siitä, että puuttuu jotain Python-paketteja.

Ubuntun mukana ei pitäisi Inkscapea tulla. Oletko varmasti asentanut Inkscapen pakettivarastoista etkä jostain muualta?

9

Multimedia ja grafiikka / Vs: Millä komennolla jack sinkin saisi asetettua valituksi viiveellä?

« : 30.06.18 - klo:23.16 »

Moikka!

Hauskaa, että audio-skriptien kirjoittelu kiinnostaa!

Yksinkertaisin tapa hoitaa useamman ohjelman käynnistäminen on pistää komentojen väliin sleep- käsky, joka odottaa annetun sekuntimäärän ja vasta sitten siirtyy seuraavaan komentoon.

Koodia: [Valitse]

qjackctl;
sleep 10;
pactl set-default-sink jack_out
Mutta jos haasteena on Jack-käyttöliittymän käynnistyminen, miksi et käynnistäisi Jackia suoraan komentoriviltä? QJackCtl:n Messages -ikkunassa löytyy suora jack-komento, jonka QJackCtl ajaa käynnistääkseen Jackin. Komento on jokin tämäntyyppinen:

Koodia: [Valitse]

jackd -d alsa -d hw:Aanikortti
Tuli joskus itsekin kirjoiteltua tällaisia skriptejä session hallitsemiseen. Ohessa pari kivaa linkkiä aiheesta:
http://heikki.ketoharju.info/2012/11/session-management-in-linux/
https://digitaldub.wordpress.com/2009/12/16/linux-audio-session-scripting/



Tottakai helpommalla pääset, jos vaan vaihdat KXStudioon. Siinä on paremmat hallintatyökalut, Cadence ja Claudia, joista löytyy suorat graafiset napit noiden sinkkien käynnistelyyn. Niin minäkin tein jo vuosikausia sitten.

10

Yleistä keskustelua / Vs: gimp 2.10 rc1

« : 02.04.18 - klo:13.32 »

Vissiin lopultakin tuki korkeamman bittisyvyyden värikanaville? Itse en niitä tarvitse, mutta upea ajatus, että lopultakin ohjelman kyky vaativaan valokuvankäsittelyyn kohenee huomattavasti. Itse toivon, että hölmöjen kuvanmuokkausten tekemiseen tarjotaan jotain uusia hauskoja ominaisuuksia.

Löysin kiinnostavan Youtube-videon, jossa esitellään uudet ominaisuudet ja kerrotaan Gimp-projektista. Ohjelmalla ei ole yhtään kokoaikaista ohjelmoijaa. Huikea saavutus, että tällainen huomattavan suosittu ohjelma on silti olemassa.
https://www.youtube.com/watch?v=AemoQzCFHpc

11

Yleistä keskustelua / Vs: Näin modasin Power Mac G5:n Ubuntulle

« : 02.04.18 - klo:13.27 »

Hei!
Upea ajatus modata vanha G5! Olen nyt noin vuoden pohtinut, voisinko koota nykyaikaisen pöytäkoneen 10-15 vuotta vanhaan Applen koteloon. Kuinka vaikea projekti on ihmiselle, joka ei ole koskaan konetta kasannut, ja koulussa puutöiden sijaan ompelin?

12

Multimedia ja grafiikka / Vs: Kdenliven siirtymätehosteet eivät toimi kunnolla

« : 02.04.18 - klo:12.26 »

Hei!

En ole käyttänyt Kdenliveä muutamaan vuoteen, mutta käsittääkseni Kdenliven versiot ovat vaihtelevan laatuisia. Varmimman tuloksen saat, kun lataat suoraan Kdenliven nettisivuilta AppImage-paketin. Sittenkin saattaa versioiden välillä olla eroa. Kannattanee testata, toimiiko uusin versio vakaasti, vai onko edellinen tai sitä edellinen parempi.

13

Multimedia ja grafiikka / Vs: Musiikintuotanto Linuxilla

« : 19.02.18 - klo:01.42 »

Casion äänessä on sellainen kiva oikeankuuloinen hidas kierto, jonkinlainen vaihevirhe-efekti tms., joka tekee siitä hyvän kuuloisen.

Kyseessä lienee jonkinlainen emulaatio Leslie-kaiuttimesta, joka luo Hammond-urun ääneen tunnistettavan aaltoilun. Hammond-urkua soitetaan aina kyseisen kaiuttimen lävitse. Samplaamalla et kyseistä soundia varmastikaan saa hyvin talteen.

Suosittelisin asentamaan SetBFreen, joka on avoimen lähdekoodin hammond-mallinnus. Sillä pääsee kivasti alkuun. Tässä esimerkkivideo, miltä kyseinen urku kuulostaa:
https://www.youtube.com/watch?v=Lm78xL-mJA8

nm edellä suositteli kaupallisia mallinnoksia, joita kannattaa sitten seuraavaksi koettaa, mikäli SetBFree ei miellytä tai tuntuu liian hankalalta käyttää.

Aiheen vierestä uskallan myös suositella toista mielenkiintoista avointa urkumallinnosta Linuxille: Foo-yc20.

14

Multimedia ja grafiikka / Vs: Musiikintuotanto Linuxilla

« : 11.02.18 - klo:20.15 »

Hei!

Halvan syntikan samplaaminen ei välttämättä maksa vaivaa. Paremman tuloksen saat, kun lataat jonkun softasyntikan ja etsit siitä mieleisen soundin.

Mutta jos silti haluat samplata, ehdottaisin että äänität helppouden nimissä syntikan kuulokeulostulosta tietokoneelle. Siinä voi tulla jonkin verran hurinaa mukaan, koska joidenkin lelusyntikoiden kuulokeliitännät ovat heikkolaatuisia. Kokeilemalla ja kuuntelemalla se selviää.

Äänittämiseen kannattaa käyttää esimerkiksi Audacityä. Joka toinen kosketin voi olla heikkolaatuisessa soitinäänessä liioittelua, mutta totta toki on, että mitä tiheämmästä sampleja nauhoittaa, sitä parempi lopputulos on mahdollista saada.

Kun olet äänittänyt, joudut käsipelissä pilkkomaan ääniraidan yksittäisiksi sampleiksi, käsittelemään jokaisen samplen erikseen (esim voimakkuuden säätö, ekvalisointi tms) ja sitten tallentamaan erillisiksi waveiksi. Tämä on aikaa vievä työn osa, jota ei tietääkseni voi vielä automatisoida. Minä käyttäisin pilkkomiseen ammattimaista ohjelmaa, kuten Ardouria, mutta sen asentaminen ja opetteleminen vie aikaa. Audacitylläkin pilkkominen onnistuu, mutta ei välttämättä ole niin kätevää.

Kun olet pilkkonut samplet yksittäisiksi waveiksi, voit tehdä niistä Soundfontin. Löysin tällaisen ohjelman, jolla työn luulisi onnistuvan. En ole itse tuota ohjelmaa kokeillut, koska aikoinaan kun samplasin jonkun soittimen, tein siitä LinuxSamplerilla soitettavan tiedoston, ja siihen on oma erillinen ohjelmansa.

polyphone-soundfonts.com/en/

Ennen kuin aloitat, kannattaa selvittää, kuinka pitkiä sampleja kannattaa nauhoittaa. Oleellinen kysymys mielestäni on, saatko samplet looppaamaan soundfontissa. Monestihan sample-instrumenteissa käytetään tekniikkaa, jossa samplen alkuiskun jälkeen toistetaan tasaisen kuuloista keskikohtaa niin kauan kuin soittaja pitää kosketinta pohjassa. Kun soittaja irroittaa koskettimen, soitetaan samplen häntä.

15

Multimedia ja grafiikka / Vs: Helppo softa midikoskettimistolle

« : 30.01.18 - klo:20.52 »

Hei!

Olisin itsekin suositellut QSynthiä tuollaiseen tarpeeseen. Se on varmasti helpoin ja mukavin tapa toimia. Jackia ei ole tosiaan pakko käyttää yksinkertaisiin asioihin, ja jopa  Ardouria pystyy varmastikin käyttämään siihen koskematta. Monimutkaisempaan työskentelyyn suosittelen sitten KXStudion pakettivarastoja, josta saa helposti konfiguroitavan ja napin painalluksella käynnistyvän Jackin.

Keyboardeihin on kehitetty standardi, jonka avulla voi soittaa haluamiaan soundimoduuleja. Sen nimi on Midi: https://en.wikipedia.org/wiki/MIDI


Viivettä ei nykyaikaisessa läppärissä tuota softasyna, juurikin äänikortti ja äänijärjestelmä. QSynthiä saa ajettua vanhassa läppärissä nykypäivänä muutaman millisekunnin viiveellä. Se kylläkin vaatii Jackin käyttämistä Realtime-asetukset päällä. En ole perehtynyt, saako ilman Jackia viivettä loputtoman alas.

En itse osaa sanoa Rasperry Pi:stä oikein muuta kuin sen, että tehoja siinä on vähemmän kuin normikoneessa. Sen ei pitäisi olla mikään ongelma äänisoftalle, mutta graafinen käyttöliittymä tietysti vie tehoja enemmän. Tässä näyttäisi olevan jonkun blogikirjoitus aiheesta:
http://sandsoftwaresound.net/qsynth-fluidsynth-raspberry-pi/

16

Multimedia ja grafiikka / Vs: Focusrite Scarlett 2i2 ja latenssi (RATKAISTU)

« : 13.01.18 - klo:23.20 »

Hauska kuulla kokemuksistasi!

Aiemminhan piti sorkkia esim PAM-konfiguraatiota ja pistää käyttäjä käsin audio-ryhmään. Onko Gentoon kanssa tämä vieläkin tarpeen?

Audio-ryhmään kuuluminen ei ole tarpeellista normaalissa työpöytäympäristössä. Oletus on vielä openrc ja jos consolekit ja sen riippuvuudet udev, pam on asennettu. Jos käyttää systemd ei audio-ryhmään kuuluminen välttämätöntä. Gentoossa voi tehdä paljon valintoja. udev-systemd, eudev, mdev .. onhan noita. Tietyissä tapauksissa audio-ryhmään kuuluminen on tarpeen.

Kysymys liittyi siis siihen, että Jackin ajamiseehan tarvittiin ainakin aiemmin se, että käyttäjän piti kuulua audio-ryhmään, ja näin sitten annettiin oikeudet suorittaa prosesseja ohi kernelin muun toiminnan.

Osaatko kertoa, millainen homma tuon Jackin kääntäminen ja muun musiikinteko-ympäristön pystyttäminen on? Entä onko Cadence ja muut KXStudion softat saatavilla Gentooseen, vai pitääkö käyttää QJackCtl:ää?

17

Multimedia ja grafiikka / Vs: Focusrite Scarlett 2i2 ja latenssi (RATKAISTU)

« : 12.01.18 - klo:22.57 »

Hauska kuulla kokemuksistasi!

Millainen musiikinteko-setup itselläsi on, ja paljonko sen kääntämiseen arviolta menee aikaa? Ajatko esim Ardouria, vai käytätkö jotain erikoisempia softia? Pitääkö erikseen tehdä jotain asetuksia? Aiemminhan piti sorkkia esim PAM-konfiguraatiota ja pistää käyttäjä käsin audio-ryhmään. Onko Gentoon kanssa tämä vieläkin tarpeen?

Entä kuinka toimivat kolmannen osapuolen softat, tyyliin Bitwig tai eri pluginit? Onko niiden asentamisessa eroa suhteessa muihin multimediajärjestelmiin?

Entä miten olet itse ratkaissut noiden musiikinteko-ohjelmien päivitystarpeen? Vakaata versiotahan ei kannata heti päivittää, mutta toisinaan tarve tulee, kun uudessa versiossa on oman työskentelyn kannalta välttämätön ominaisuus

18

Laitealue / Vs: Ubuntu 17.10, Wayland ja Radeon HD 3450/3470

« : 12.01.18 - klo:22.51 »

Kiitos vinkistä! Ajanpa tuon dmesg-komennon seuraavan kerran, kun ongelma ilmenee. Jäätymistä on tapahtunut sekä xorg- että wayland-istunnoissa, joten ensimmäinen veikkaukseni vaikuttaa olevan metsässä.

19

Laitealue / Vs: Ubuntu 17.10, Wayland ja Radeon HD 3450/3470

« : 08.01.18 - klo:17.09 »

Tuollainen käytös voi johtua myös muistivuodosta, eli joku prosessi varaa jatkuvasti enemmän muistia, kunnes se loppuu kesken ja kerneli alkaa sammuttaa eniten muistia käyttäviä prosesseja. Kernelin loki voi kertoa paljonkin ongelman ilmenemisen jälkeen.

Koodia: [Valitse]

dmesg

Näyttöni ylälaidassa olevan muistimonitorin mukaan on useampi giga muistia vapaana, joten ehkä siitä ei ole kyse? Muutama vuosi takaperin järjestelmä jäätyi juuri muistinpuutteen vuoksi, ja oire oli kieltämättä samanlainen.

20

Laitealue / Ubuntu 17.10, Wayland ja Radeon HD 3450/3470

« : 05.01.18 - klo:15.40 »

Hei kaikki!

Päivitin nyt lopultakin vuodenvaihteen jälkeen Ubuntu 17.10:een Ubuntu Gnome 17.04:stä. Päivitys sujui mukavan oloisesti, ja kävin vilkaisemassa myös uutta Ubuntu-työpöytää. Palasin kuitenkin tutulle Gnome-työpöydälleni, jonka olen viritellyt 17.04-asennuksen jälkeen. Eihän niissä suurta eroa enää olekaan.

Järjestelmää on viime päivinä vaivanneet satunnaiset jäätymiset. Yllättäen hiiri ei enää liiku eikä työpöytä tai sen sovellukset reagoi myöskään näppäinten painalluksiin. Puolen minuutin tai minuutin kuluttua järjestelmä palaa kirjautumisruutuun, kuin Gnome-sessio olisi kaatunut.

Muistin, että Ubuntu on ottanut oletukseksi Waylandin Xorgin sijasta. Voiko tästä seurata jäätymistä ja kaatuilua?
Kirjauduin sisään Gnome-X.org -vaihtoehdolla, joka on kirjautumisruudussa, ja nyt muutaman tunnin käytön perusteella kaatuilu näyttäisi hävinneen.

Näytönohjaimeni on ATI Mobility Radeon:

Koodia: [Valitse]

01:00.0 VGA compatible controller: Advanced Micro Devices, Inc. [AMD/ATI] RV620/M82 [Mobility Radeon HD 3450/3470]