Viestit

701

Yleistä keskustelua / Vs: Suosikki ohjelmasi

« : 08.02.11 - klo:18.34 »

Koodieditori Kate, joka toistuvasti pelastaa minut synkiltä ja itsetuhoisilta ajatuksilta. Tämän parempia ominaisuuksia ei varmaan graafisesta koodieditorista löydy :-) (Ja Xemacsia ei lasketa graafiseksi tässä yhteydessä)

Thunar-tiedostonhallintaohjelma, ja etenkin sen tiedostojen joukkonimeäjä, jolla saa vaikka useamman sadan tiedoston nimet muuttumaan helposti halutunlaisiksi. Korvaamaton apu vaikkapa musiikkikokoelmaa järjestellessä! Thunariin tutustuin Xfce-työpöytää käyttäessäni, ja rakkaus on ollut siitä lähtien pysyvää. Suosikkiohjelmani kevyillä työpöydillä.

Kdenlive tulikin jo mainittua tuolla aiemmin, mutta totisesti korvaamaton apu, jos haluaa saada videoihinsa Youtube remix -estetiikkaa: Copy/paste-toiminto ja lukuisat älyvapaat filtterit tekevät tästä suosikkivideoeditorini.

mhwaveedit on cool äänieditori niille, jotka ei Audacitystä perusta (vaikkapa sen kehnon Jack-integraation tai liian modernin käyttöliittymän takia). Tällä ohjelmalla olen myös tehnyt elektronisen musiikin kokeiluja, koska sillä voi soittaa looppeja ja hidastaa/nopeuttaa lennossa!

LMMS mainio musiikinteko-ohjelma, jos ei halua säätää älyttömästi vaan pitää saada nopeasti joku idea ylös.

Schism tracker – löysin tämän vasta viikonloppuna, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Kunnon tracker-ohjelma retro-ulkoasulla.

702

Multimedia ja grafiikka / Vs: Äänityssoftia ja plugareita Ubuntulle

« : 05.02.11 - klo:00.46 »

Guitar Rigistä oli aiemmin puhetta, joten pakko mainita tässä yhteydessä Rakarrack, efektiräkkiohjelma: http://www.youtube.com/watch?v=N9bIElOUOX4&feature=related

Yleensä sitä näkee kitaristien käytössä, mutta toki sen läpi voi ajaa mitä vain, ja efektit ovat aika mukavan kuuloisia.

Myös avaruusmatkailu Rakarrackin kanssa on mahdollista : http://www.youtube.com/watch?v=OKjBJ2Oc5RM&feature=related

Plugareita on tarjolla jonkin verran eri formaateissa, lähinnä LADSPA-muodossa ja uudempaa kamaa jonkin verran LV2-plugareina, mutta aloittelijan on varmasti hankala löytää käyttökelpoisia plugineja (monesti oletuksena asentuvassa swh-paketissakin on kymmeniä plugareja, joista suurin osa ei tunnu tekevän mitään peruskäyttäjän kannalta oleellista, ja EQ:n löytäminenkin voi viedä hetken). Tähän avun tarjoaa Ardourin kehittäjätiimin ylläpitämä plugins-sivu: http://www.ardour.org/plugins

Kannattaa ehdottomasti tutustua, jos ei halua masentua loputtomien plugarivuorien edessä, vaan on kiinnostunut lähinnä leikkaamaan sen alamiddle-kuminan veks. (Oma suosikkiplugarini muuten on Barry's Satan Maximizer, jota käytän aina silloin kun tuntuu että jossain ei ole tarpeeksi asennetta. Kuka väitti, että säröä ei muka voi laittaa kaikille raidoille?)

Niin, ja DAW-ohjelmaksi äänittely- ja miksailuhommiin kannattaa varmaan kokeilla Ardouria, koska se on nykyään sangen hyvä ja helppo käyttää.

703

Multimedia ja grafiikka / Vs: Rosegarden ja mitään ei kuulu.

« : 23.01.11 - klo:04.32 »

Rosegarden ei suoriltaan tuota mitään ääntä, jos vain laitat midi-nuotteja soimaan. Sinun pitää valita raidalle jokin instrumenttiplugin, joka äänen tuottaa. Toinen vaihtoehto on kytkeä Rosegarden erilliseen midi-syntetisaattoriin, kuten vaikkapa Qsynthiin.

Minä käytän mieluusti fluidsynth-dssi -pluginia aina Rosegardenilla sävellellessäni. Sen voit asentaa suoraan Ubuntun pakettivarastoista. Sitten vain laitat raidalle fluidsynthin, lataat siihen sopivan soundfontin (jos sinulla ei ole soundfontteja, lataa pari täältä: http://musescore.org/en/handbook/soundfont – FluidR3 on varmastikin hyvä lähtökohta), ja valitset soundfontista haluamasi instrumentin. Pitäisi kuulua.

Vielä semmoinen huomautus, että jos haluat kuunnella ja muokata muiden tekemiä mid-tiedostoja Rosegardenilla, kannattaa asentaa Qsynth ja kytkeä Rosegarden siihen. Tällälailla miditiedostojen instrumenttien pitäisi kuulua oikein ilman sen enempää säätämistä.

704

Multimedia ja grafiikka / Vs: OpenShot Video Editori

« : 23.01.11 - klo:04.22 »

Ja jos joku on ihmetellyt samaa kuin minä (että missä ovat kaikki siirtymät ja videoefektit) ja käytössä on Ubuntu 10.04 -järjestelmä, jossa kielenä on englanti, mutta kaikki muut maa-asetukset on suomeksi (kellonajat, mittayksiköt jne.), niin ajakaapa Openshot komennolla

Koodia: [Valitse]

LANG=en_GB.UTF8 openshot ja johan toimii!

705

Multimedia ja grafiikka / Vs: Flv-tiedostojen editointi - mistä editori?

« : 23.01.11 - klo:04.14 »

Hei, ja anteeksi viipynyt vastaus! Minulla 15 sekunnin mittaisen videon renderöiminen vei noin puoli minuuttia, eli tuplasti videon keston. Tämä tietysti vaihtelee sen mukaan, mihin muotoon tallennat ja kuinka nopea kone sinulla on. Tunnin kestävä renderöinti minuutin mittaiselle videolle kuulostaa kyllä silti vähän kummalliselta.

Oheisen linkin takaa löytyvä keskustelu englanninkieliseltä Ubuntu-foorumilta listaa toimivaksi havaittuja video/audioformaatteja, joten sieltä voi varmaan katsoa sopivan muodon. Minä testasin tällaista yhdistelmää:

Container: FLV muxer [flvmux]
Audio Codec: L.A.M.E. mp3 encoder [lamemp3enc]
Video Codec: FFmpeg Flash Video (FLV) encoder [ffenc_flv]

...ja hyvinhän se toimi!

http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=1483636&highlight=Unknown+encoder+%27libfaac%27+ubuntu+10.04

Tämä kaikki siis ihan PiTiVin sisältä käsin.

706

Multimedia ja grafiikka / Vs: Flv-tiedostojen editointi - mistä editori?

« : 15.01.11 - klo:08.38 »

Tuota tuota... Flash-videoiden käsittely sujuu kyllä ihan suoraan Pitivillä, joka löytyy suoraan sovellusvalikosta Ubuntu 10.04:ssä. Minä teen eniten töitä Kdenlivellä, joka myöskin tukee Flash-videoita. Pitivi on kuitenkin ehdottomasti helpoin ohjelma tuohon hommaan.

Nyrkkisääntö Pitivin kanssa on, että se aukaisee kaikki tiedostot, jotka Elokuvasoitinkin saa auki.

Jos haluat konvertoida flash-videoita johonkin toiseen muotoon, kannattaa kokeilla WinFF-ohjelmaa, joka löytyy suoraan pakettivarastoista. Minä muunnan sillä Flash-videoita esimerkiksi äänitiedostoiksi.

On meinaan nimittäin aika paljon helpompaa kuin komentorivillä touhuaminen, mikäli on kyse noin yksinkertaisesta hommasta.

707

Multimedia ja grafiikka / Vs: Artikkeli: Elektronisen musiikin tekeminen Linuxilla

« : 29.12.10 - klo:13.51 »

Ehkä sivusto Sound & MIDI Software for Linux tarjoaa lähtökohdan ihmetellä ohjelmistoja:
http://sound.condorow.net

No ei oikeastaan tarjoa, sillä siellä listatuista softista ja distroista monet on jo kuolleita projekteja, esim Dyne:Bolic, JackLab, Demudi tai 64 studio ei ole päivittyneet enää aikoihin, ja osa on virallisestikin julistettu kuolleiksi. Lisäksi sivusto vain listaa työkaluja, eikä yhtään vertaile niitä keskenään, että mikä on parempi ja mikä huonompi.

Siksi Louigi Veronan artikkelit ovat mukavia selvennyksiä, sillä niissä kerrotaan miten ohjelmia käytetään, ja miten ne saa toimimaan yhteen mukavasti. Lisäksi Verona on viimeisen parin vuoden aikana testaamansa musasoftat testannut nimenomaan Ubuntulla. Ubuntu-käyttäjälle siis todella hyödyllistä luettavaa.

708

Multimedia ja grafiikka / Artikkeli: Elektronisen musiikin tekeminen Linuxilla

« : 28.12.10 - klo:17.38 »

Louigi Verona on jo jonkin aikaa nostattanut Webissä keskustelua siitä, onko Linux-työkaluilla mahdollista tehdä elektronista musiikkia, tässä tapauksessa siis elektronista tanssimusiikkia kuten trancea tai housea.

Verona on työskennellyt pidemmän aikaa Windows-ympäristössä ja käyttänyt FL Studiota pääasiallisena työvälineenään. Linuxiin siirryttyään hän on tutkinut kaikki tunnetuimmat ja monia tuntemattomampiakin ohjelmia ja yrittänyt keksiä mikä ohjelmakombinaatio tarjoaisi helpon ja intuitiivisen tavan luoda laadukkaan kuuloista musiikkia vähällä vaivalla.

Tässä kirjoituksessa hän koettaa lähestyä asiaa Linux-käyttäjien ja kehittäjien korostaman modulaarisen ajattelutavan kautta, kertoo löydöksistään ja selittää miten ohjelmat kytkeytyvät toisiinsa. Ehdottomasti lukemisen arvoinen artikkeli kaikille elektronisen musiikin teosta (ja modulaarisen ajattelutavan hyödyntämisestä) kiinnostuneille:
http://louigiverona.ru/?page=projects&s=writings&t=linux&a=linux_modexp

Sivuilta löytyy myös muita mielenkiintoisia artikkeleja. Suosittelen lukaisemaan.

709

Multimedia ja grafiikka / Vs: Apua Windowskäyttäjän kysymyksiin?

« : 18.12.10 - klo:22.18 »

Krita-ohjelma hallitsee CMYK-värit suoriltaan, mutta en ole koskaan sitä itse kokeillut, koska teen grafiikkaa vain digitaaliseen muotoon, eikä CMYKille niin ollen ole tarvetta. Myös edellämainittua Separate+-pluginia kannattanee kokeilla. Ubuntussa se löytyy paketista gimp-plugin-registry.

Aloitusviestin nähdessäni muistelin, että Sivari & Totaali -lehti tehtäisiin nykyään kokonaan avoimilla ohjelmilla. Muistini ei ilmeisesti täysin pettänyt, sillä vuoden 2008 numeroissa ilmestyi juttusarja, jossa taittaja kertoi kyseisen vuoden alussa tekemästään siirtymisestä avoimen lähdekoodin ohjelmiin (sekä lisäksi myös avoimiin fontteihin, grafiikkaan ja kuvatiedostoihin).

Tsoots-blogi julkaisi siitä jutun pari vuotta sitten. Jutun lopusta löytyy myös linkit Sivari & Totaali -lehden PDF-versioihin, joissa artikkelit ilmestyivät:
http://blog.tsoots.fi/2009/01/sivari-totaali-chose-free-software.html

Kannattaa lukea, sillä ainakin minusta artikkelit vaikuttivat mielenkiintoisilta, sillä taittaja ei ollut täysin pystymetsästä, vaan kokemusta käytännön taittotyöstä tuntui löytyvän.


Tsoots-blogi on muutenkin hyvä näihin grafiikkajuttuihin, sillä siellä julkaistaan paljon grafiikka-aiheisia postauksia. Tässä toinen esimerkki Linux-työkaluilla tehdystä lehdestä, samaisesta blogista bongattu: http://blogi.tsoots.fi/2010/11/libre-graphics-magazine-1-1-on-ilmestynyt.html

710

Multimedia ja grafiikka / Vs: LinuxDSP progate/eq/dyn plugins

« : 18.12.10 - klo:01.47 »

Onko sulla Ardourista riittävän uusi versio? Vähintään 2.8.3 vaaditaan, jotta LV2-plugareiden graafiset käyttöliittymät näkyisivät. Kai asensit LV2-versiot noista?

Pitäisi ehkä itsekin testata noita, että onko ne niin hyviä kuin mitä kaikki aina puhuu.

711

Multimedia ja grafiikka / Vs: Uusi semipro äänikortti hankintaan

« : 15.12.10 - klo:00.32 »

Varmasti mikäli puhutaan vakaudesta ja suorituskyvystä, PCI-E-kortit, vaikkapa RME:n Multiface, onkin läppärinkäyttäjälle erittäin hyvä valinta.

Öh? Mikä huumorin laji kyseessä?

Hups, nyt sotkin PCI-E-kortit ja ExpressCardit keskenään! Sotkusta huolimatta alkuperäinen vinkki on yhä voimissaan, eli RME:n Multiface-rauta ExpressCardin kautta koneeseen kytkettynä on kuulemma todella vakaa ja luotettava ratkaisu. Ja miksei myös PCI-E-kortilla pöytäkoneeseen liitettynä...

   Taitaa se firewire olla nopeampi, kun laitteet keskustelevät keskenään, eikä tarvise CPU:ta lisäämään
omia latensseja soppaan. CPU keskittyy esim. Ardouriin eikä USB-hub:n?? Apple/ProTools on kai aika käytetty audiossa, taitaa fw:llä toimia.
   Jos meni väärin korjatkaa.

  Koivukoski1

Isoin Pro Tools -järjestelmä, eli Pro Tools HD käyttää PCI- tai PCI-E-kortteja, joiden perään kytketään erilliset audio interfacet. Pro Tools LE taas pohjaa Firewire-äänikortteihin ja Pro Tools M-Powered käyttää M-audion USB- ja Firewire-äänikortteja. Uusin Pro Tools 9 sen sijaan ei ole enää sidottu Avidin valitsemiin äänikortteihin, vaan toimii millä tahansa Applen CoreAudio -teknologian tukemalla äänikortilla. Eli metsään meni arvelusi

Firewiren ja USB:n tärkein suorituskykyero taitaa olla kaistanleveys ja sitä myötä siirrettävien audiokanavien määrä, prosessorikuormituksesta en tiedä. Ja ainakin oman kokemukseni perusteella Pro Tools toimii todella luotettavasti myös noiden M-audion USB-korttien kanssa.

712

Multimedia ja grafiikka / Vs: Uusi semipro äänikortti hankintaan

« : 13.12.10 - klo:14.38 »

http://www.thomann.de/fi/lexicon_omega_studio.htm Kenelläkään tätä käytössä?/kautta tietoa yhteensopivuudesta. Kiitokset muuten edellisistä 

Ardourin foorumilla tyypit kehuu tuota korttia:
http://www.ardour.org/node/1449

Äskettäin Linux audio users -listalla käytiin keskustelua USB-äänikorteista, ja todettiin että kyllähän ne toimii:
http://lalists.stanford.edu/lau/2010/12/0213.html

Ardourin sivuilla esitetty näkemys voi olla jonkun kehittäjän (ehkä Paul Davisin) henkilökohtainen kanta asiaan, ja saattaa tietysti yleisellä tasolla pitää paikkansakin. Käyttäjäkokemuksia kuitenkin on, että jotkut USB-äänikortit toimivat ihan mukavasti peruskäytössä. Tutullani on Zoom H2, joka toimii suoraan äänikorttina USB-piuhalla kytkettynä. Hän on tehnyt sillä ja läppärillä foleyäänityksiä kenttäolosuhteissa, ja kuulemma ihan hyvin toimii.

***

Joskus olen muuten lukenut semmosiakin keskusteluja, joissa haukutaan Firewire-kortteja ja vannotaan PCI-E-korttien nimeen. Linux-maailmassa on tyyppejä, joilla on tiukat omat mielipiteet ja jotka vannoo jonkun tietyn osa-alueen nimiin. Varmasti mikäli puhutaan vakaudesta ja suorituskyvystä, PCI-E-kortit, vaikkapa RME:n Multiface, onkin läppärinkäyttäjälle erittäin hyvä valinta.

Sen sijaan harrastelijalle tai vähemmän kuormittavia hommia tekevälle riittää joku vähän vaatimattomampikin laite. Itse olen vetänyt livekeikkoja läppärin sisäisellä äänikortilla ja miniplugista kahdeksi instrumenttiplugiksi -adapteripiuhalla, ja sehän toimii ihan mainiosti!

713

Multimedia ja grafiikka / Vs: Uusi semipro äänikortti hankintaan

« : 12.12.10 - klo:00.09 »

Minulla on käytössä juuri tuollainen Asmon ehdottama M-Audion Delta-sarjaan kuuluva 1010LT, jonka löysin netistä käytettynä muutamalla kympillä. Se on koneen sisään asennettava kortti, mutta voin kyllä sanoa, että äänenlaadun kanssa ei ole minkäänlaisia ongelmia! Eli jos valitset oikean mallin, myös koneen sisäinen kortti toimii hyvin. Delta-sarja on Linux-käyttäjälle todella vaivaton valinta (enkä ole Windows-tyypeiltäkään siitä juuri pahaa sanaa kuullut). Asennus oli semmoinen, että tökkäsin kortin kiinni ja käynnistin koneen. Sitten vaan Envymixer tulille ja volumeliukuja ylöspäin, niin johan lähti pelittämään!

Delta-kortithan ovat todellakin jo iäkkäitä sotureita äänikorttien saralla, ja siksi myös niiden ajurit ovat erittäin vakaita ja löytyvät kaikista jakeluista. Varoituksen sana kuitenkin, että PulseAudion kanssa kortti ei suoraan pelitä ainakaan vielä Ubuntu 10.04:ssä (konffimalla sen saa kai toimimaan ihan hyvin, en ole koettanut).

Kortin teknisistä spekseistä sen verran, että sekä sisääntuloja että ulosmenoja on kymmenen, kuten nimi viittaa. Kaksi sisääntuloa on XLR-liittimillä ja sisäänrakennetulla esivahvistimella, seuraavat kuusi linjatasoisia RCA-liitäntöjä ja sitten kaksi kanavaa S/PDIF:n kautta. Ulostuloissa kahdeksan ensimmäistä on RCA-liittimiä ja viimeiset kaksi vastaavasti S/PDIF. Lisäksi kortissa on midi in ja out, sekä wordclock!

714

Multimedia ja grafiikka / Vs: Mikä on paras videon kaappaus,editointi,tekstitys ohjelma Ubuntulle

« : 10.12.10 - klo:22.03 »

Kaappauksesta ei ole kokemuksia (tuttuni muistaakseni käytti kaappaamiseen Kinoa), mutta yksinkertaiseen editointiin riittää varmastikin jo Ubuntussa oletuksena tuleva Pitivi.

Jos kaipaat monipuolisempaa toimintovalikoimaa, kannattaa kokeilla OpenShottia. Tosin minun 10.04-järjestelmääni se ei asentunut paketinhallinnasta oikein: siitä puuttuivat siirtymätehosteet. OpenShot on kuitenkin suosituimpia editointiohjelmia tällä hetkellä.

Kdenlive asentui 10.04-järjestelmääni moitteetta, ja sillä olen editoinut. Hivenen buginen ohjelma, mutta toimii. Kdenlivessä on hyvä otsikkoeditori väliotsikoiden muokkaamista varten. Jos taas haluat tehdä erilliset tekstitystiedostot, kannattaa varmaan vilkaista tuota subtitleeditoria.

715

Multimedia ja grafiikka / Vs: Videoitten käsittelyohjelma lapselle ??

« : 10.12.10 - klo:21.34 »

Asmon ehdotus Cinellerrasta on hyvä, mutta peruskäyttöön riittäviä voisivat olla jo Kdenlive tai Openshot. Kino on hivenen hankala ja epäintuitiivinen moniin nykyisiin kotivideon editointiohjelmiin verrattuna, koska siitä puuttuu aikajananäkymä, mikä helpottaa editointiprosessin hahmottamista todella paljon.

Olen tehnyt pari videota Kdenlivellä, ja se vaikuttaa ihan näpsäkältä ohjelmalta, joskin monimutkaisempien asioiden, kuten chroma keyn tai vastaavien tekeminen vaatii ohjeiden etsimistä Googlella ja hivenen kärsivällisyyttä ohjelman kaatuilun suhteen. Peruseditointiin kuitenkin ihan näppärä.

Openshot vaikutti vielä käyttäjäystävällisemmältä, mutta Ubuntu 10.04-järjestelmääni ei jostain syystä asentunut ainuttakaan siirtymä- tai videotehostetta. Sen sijaan Arch-linuxiin tekemäni asennus toimi moitteetta. Mikäli saatte OpenShotin asennettua siten että siinä on siirtymätehosteetkin mukana, se voisi olla kelpo ohjelma. Ainoa vaan, että siitä puuttuu copy&paste, elintärkeät toiminnot ainakin omassa videoeditoinnissani. Kdenlivessä on copypaste, ja se oli yksi keskeisiä syitä, miksi valitsin Kdenliven sen lievästä bugisuudesta huolimatta.

716

Multimedia ja grafiikka / Vs: Ardour plugins

« : 09.12.10 - klo:17.10 »

Oho, en ole tällaisista plugineista kuullutkaan, vaikuttaa mielenkiintoiselta! Yrititkö asentaa gatea tuolta osoitteesta http://www.zamaudio.com/?p=112 ? Siellähän sanotaan, että gate on yhdistetty Calf-plugineihin joskus viime keväänä, eli varmaan kannattaa asentaa Calfista joku uudehko versio.

Calf on muutenkin kyllä asentamisen arvoinen paketti, siinä on mm. paras avoin nauhakaikuplugari mitä olen löytänyt: Calf Vintage Delay.