Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - Heikki Ketoharju

Sivuja: [1] 2
1
Laitealue / Ubuntu 17.10, Wayland ja Radeon HD 3450/3470
« : 05.01.18 - klo:15.40 »
Hei kaikki!

Päivitin nyt lopultakin vuodenvaihteen jälkeen Ubuntu 17.10:een Ubuntu Gnome 17.04:stä. Päivitys sujui mukavan oloisesti, ja kävin vilkaisemassa myös uutta Ubuntu-työpöytää. Palasin kuitenkin tutulle Gnome-työpöydälleni, jonka olen viritellyt 17.04-asennuksen jälkeen. Eihän niissä suurta eroa enää olekaan.

Järjestelmää on viime päivinä vaivanneet satunnaiset jäätymiset. Yllättäen hiiri ei enää liiku eikä työpöytä tai sen sovellukset reagoi myöskään näppäinten painalluksiin. Puolen minuutin tai minuutin kuluttua järjestelmä palaa kirjautumisruutuun, kuin Gnome-sessio olisi kaatunut.

Muistin, että Ubuntu on ottanut oletukseksi Waylandin Xorgin sijasta. Voiko tästä seurata jäätymistä ja kaatuilua?
Kirjauduin sisään Gnome-X.org -vaihtoehdolla, joka on kirjautumisruudussa, ja nyt muutaman tunnin käytön perusteella kaatuilu näyttäisi hävinneen.

Näytönohjaimeni on ATI Mobility Radeon:
Koodia: [Valitse]
01:00.0 VGA compatible controller: Advanced Micro Devices, Inc. [AMD/ATI] RV620/M82 [Mobility Radeon HD 3450/3470]

2
Hei!

En kehdannut kirjoittaa otsikoksi "foorumin käyttäjämäärät laskussa", koska näin on ollut jo ties montako vuotta.

Täältä pääsee katselemaan tilastoja uusista aiheista, käyttäjistä jne.
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?action=stats

Viimeiseltä viideltä vuodelta luvut näyttävät tältä:

VuosiUusia aiheitaUusia viestejäUusia jäseniäEniten paikallaOsumat
+ 201711158190 140 384 15714393
+ 2016 1657    12923    263    367    14338988
+ 2015    1716    13009    291    206 11361261
+ 2014    1896    14583    707    106    7835405
+ 2013    1951    14514    2898    180    8878061
+ 2012    2803    21953    22022    217    9893733

Uusia aiheita on viime vuonna aloitettu 1115 kappaletta. Viimeksi yhtä vähän uusia aiheita aloitettiin vuonna 2005 - ja silloin foorumi oli toiminnassa vain toukokuusta joulukuuhun. Eli elämme foorumin historian hiljaisinta vuotta! Jee.

Mietiskelin, mikä voisi olla syynä, mutta ajatusteni tueksi minulla ei mitään kummempaa faktaa ole.

Kaikista helpoin selitys olisi varmaankin se, että älypuhelimet ovat korvanneet tietokoneet monessa arkisessa asiassa. Ihmiset, jotka ehkä ennen olisivat asentaneet läppärilleen Ubuntun, käyttävät nyt jotain pientä älyluuria useimpiin tarpeisiinsa. Toisaalta ne, jotka konetta vielä käyttävät, ovat yhä suuremmalta osin teknologiasta ymmärtäviä ihmisiä, joilta myös englanti sujuu. He siis voivat haeskella apuja myös ulkomaankielisiltä foorumeilta. (Tai Githubista, tai vaikka lukea man-sivuja ;) )

Varmaan tässä näkyy myös se trendi, että kaikkinainen sosiaalisen median käyttö siirtyy yhä vahvemmin puhelimiin. Näitä foorumeja on luurilla hankala ja aika epämiellyttävä käyttää. En tosin tiedä, moniko hakee mistään modernimmasta kanavasta apua ongelmiinsa.

Muita mahdollisia syitä voisi olla se, että Ubuntu on vakiintunut ja helpottunut, eli harvempi tarvitsee sen käyttöön apua. Tai sitten se, että Windows ja Mac OS koetaan laajasti hyviksi käyttöjärjestelmiksi. Tällainen vähentää painetta vaihtaa Linux-puolelle. (Oma aveluni on, että Microsoft on parantanut juoksuaan, ja panostanut Windowsin kehitykseen.)

Sekin on mahdollista, että Ubuntun vetovoima suhteessa muihin Linux-jakeluihin on vähentynyt. Canonicalille perus työpöytäkäyttö on jo vuosia ollut sivuseikka - ensin keskiössä oli mobiili ja nyt yhä enemmän pilvi ja palvelimet. En tosin tiedä, moniko todellisuudessa vaihtaa Ubuntusta muualle. Silti ElemantaryOS tai vastaavat keräävät varmaan osan intomielisistä harrastajista.

3
Hei kaikki!

Olen käyttänyt useita vuosia Ubuntun mukana tulevaa Deja-dup -työkalua varmuuskopioiden tekoon. Se on toiminut mainiosti, mutta viime aikoina varmuuskopiointi on keskeytynyt selittämättömään virheeseen.

Katsoin asiaa tarkemmin, ja huomasin että home-kansion sisältävä osio oli täyttynyt. Ilmeisesti Deja-dup on pistänyt sinne jotain temp-tiedostojaan, joiden koko on useamman gigatavun verran. Mulla onkin kyllä kotikansio ja koko osio aika täynnä, mutta sille ei oikein mitään mahda.

Onko jotain keinoa, miten temp-tiedoston saisi pakotettua muulle osiolle, esimerkiksi ulkoiselle kovalevylle, jonne varmuuskopiokin tehdään? Vai joudunko vaihtamaan hyvin palvelleen varmuuskopiointisoftan toiseen? Vai kovalevykauppaanko tässä on lähdettävä?

4
Ubuntu tietokoneissa / Gnome Shell ja laajennukset
« : 25.10.17 - klo:23.07 »
Heippa kaikki!

Nyt kun Ubuntu on vaihtanut takaisin Gnome-työpöytään, virittelyhenkisempiä varmaan kiinnostaa Gnomeen asennettavat laajennukset, eli extensionit. Mikähän niiden suomenkielinen käännös mahtaa olla?

Foorumilla ei vielä näyttänyt olevan ketjua näistä, joten perustetaanko sellainen? Eli keskustelua hyvistä laajennuksista, ja myös muustakin laajennoksiin liittyvästä.

Minä en ole vielä uusimpaan Ubuntuun päivittänyt, vaan käytössä on Ubuntu Gnome 17.04. Päivitän varmaan tuossa viikon kuluttua. En siis osaa kauhean paljon sanoa tuosta virallisesta Ubuntu-työpöydästä.

Yksi itseäni kiinnostava aihe ovat tiling window -laajennukset. Eli siis laajennukset, jotka osaavat ruuduttaa ikkunat kätevästi vierekkäin näytölle. Asensin kaksikin erilaista kokeiluun: Shellshape ja ShellTile. ShellTile toimii siten, että ikkunoita voi vetää päällekäin Ctrl pohjassa, ja ikkunat napsahtavat kimppaan yhdeksi köntiksi. Näpsäkkä lisäosa! ShellShape taas on enemmän tiilettävän ikkunamanagerin tyyppinen. Siinä voi vaihtaa jokaisen virtuaalisen työtilan tyyliä normaalista ruuduttavaan. Saatavilla on erilaisia valmiita ruudukkomalleja, ja hommaa hallitaan näppäinkomennoilla. ShellShape ei kuitenkaan ole yhteensopiva useamman näytön kanssa, joten testailu jäi osaltani vähemmälle.

Unitystä jäin kaipaamaan kätevää näppäinkomentoluetteloa, jonka sai ruudulle pitämällä Super-näppäintä pohjassa. Shortcuts-laajennus tarjoaa saman toiminnallisuuden Super+S-pikanäppäimen avulla. Mukavaa, että listaa voi muokkailla itse!

Asensin myös Window Corner Preview:n, joka on aivan huippu silloin kun on vain yksi läppärin näyttö käytössä. Kyseisellä laajennuksella saa videon tai minkä hyvänsä muunkin ikkunan näkyviin haluamaansa ruudun nurkkaan. Todella kätevä vempain!

Kertokaahan muutkin omia suosikkilisäosianne!

EDIT: Laajennuksia voi etsiä, asentaa ja hallita osoitteesta http://extensions.gnome.org. Kyseiseltä sivulta löytyy välilehti, joka listaa omalle koneelle asennetut laajennokset.

5
Moikka kaikki!

Gnome Terminalia aikani käytettyäni ajattelin, että ehkä voisin hankkia järeämmän pääteohjelman. Kuitenkin halusin sekä helppokäyttöisen/graafisen, että toisaalta suhteellisen kevyen, siis natiivisofta, eikä esim JavaScript/HTML-pohjainen (näitäkin nykyään näkee!)

Löytyi mainio softa nimeltä Tilix - aiemmin tunnettu nimellä Terminix, mutta vaihtanut keväällä nimeään:
https://gnunn1.github.io/tilix-web/
Myös ohjeet löytyi, miten tuon saa helposti tuoreelle Ubuntulle asennettua:
http://www.webupd8.org/2017/05/tilix-previously-terminix-158-and-guake.html

Tulee käyteltyä etäkoneita SSH:n yli, ja todella käteväksi on osoittautunut vaihtaa päätteen väriprofiilia. Näin tietää, mikä komentorivi on etäpalvelimessa kiinni, ja mikä taas komentaa paikallista konetta. Haluaisin nyt automatisoida asian: eli jos otan ssh-yhteyden etäpalvelimelle, pääte vaihtaisi automaattisesti taustaväriä toiseksi.

Tällainen ominaisuus näyttäisi Tilixissä olevankin: automatic profile switching vaihtaa käyttöprofiilin käyttäjänimen, hostnamen tai kansiopolun perusteella. Se toimii oikein hyvin vaihtaessa paikallisesta kansiosta toiseen. Mutta miksi en saa samaa toimimaan etäpalvelimen kanssa? Tätä ohjetta olen seuraillut:
https://github.com/gnunn1/tilix/wiki/Automatic-(Triggered)-Profile-Switching

Onko jollakulla softasta tai muuten automaattisesta profiilinvaihdosta kokemuksia?

6
Minulla on viime aikoina kone käyttäytynyt erikoisesti. Toisinaan järjestelmä käynnistyy, toisinaan taas tipahtaa virhekonsoliin, ja käskee katsomaan logeista, mikä on vikana.

Lokien mukaan (komento taisi olla systemctl -xb) ongelma on siinä, että home-osio ei mounttaudu. Olen asentanut järjestelmän niin, että home on erillisellä osiolla. Lokien mukaan jonkinlainen timed out -ilmoitus kirjautuu. Jokin komponentti odottaa home-osiota, tulee timed out, ja tipahdetaan virhekonsoliin. Kun yritän mountata homen käsin komennolla
Koodia: [Valitse]
mount /dev/sdaXkomento menee ongelmitta läpi, mutta home ei olekaan mouttautunut. Samaisesta systemctl -xb -logista näen, että Home on välittömästi mounttaamisen jälkeen irrotettu.
Pystyn mounttaamaan homen johonkin toiseen sijaintiin, esimerkiksi näin:
Koodia: [Valitse]
mount /dev/sdaX /media/heikki/sdaXNyt kaikki tiedostot näkyvät normaalisti. Yritin luoda tuolta symlinkin niin, että /home -> /media/heikki/sdaX, mutta järjestelmä ei siltikään suostu käynnistymään, vaan tipahtaa samaan virhekonsoliin.

Onko minulla kovalevyssä vikaa? SMART-testityökalu sen enempää kuin badsectors -komentokaan eivät löytäneet mitään erikoista.

Kotikansioni on kryptattu, mutta muuta erikoista ei setupissa pitäisi olla. Ongelma ilmestyi 15.7. Osaisiko joku auttaa?

7
Hei kaikki!

Tätä olen kysynyt joskus aiemminkin[1], mutta ajattelin uusia kysymykseni näin muutaman vuoden jälkeen:

Löytyykö Ubuntulle hyvää ratkaisua, jossa sähköposti, kalenteri ja tehtävälista saataisiin toimivasti integroitua ja synkronoitua verkon yli kännykkään (Android)?

 Haluaisin siis käytännössä tilanteen, jossa:
1) saan sähköpostin
2) teen viestin pohjalta kalenterimerkinnän
3) merkintä näkyy automaattisesti myös kännykän kalenterissa

tai:
1) saan sähköpostin
2) luon sähköpostiviestin vuoksi 1-n tehtävää
3) tehtävät näkyvät myös kännykän tehtävälistassa.

tai:

1) teen kännykällä kalenterimerkinnän / lisään tehtävän
2) merkintä näkyy oitis myös työpöytäclientissä
3) voin merkinnän näppärästi nähdessäni esim. hoitaa tehtävän laittamalla sähköpostin tms.

Suoraan sanoen luulisi, että tällainen asia jo nykyään onnistuisi helposti. Kuitenkin olen joutunut toteamaan, että ainakaan ilmaisten pilvi- tai kalenteripalvelujen avulla se ei onnistu: Googlen kalenteri synkronoituu Androidiin mainiosti, mutta työpöydällä joutuu käyttämään nettiselainta. Tehtävälista Googlella on heikko, ja Androidin kalenteriin ei tehtävät synkkaudu (koska Samsung on niin päättänyt). Toisaalta Thunderbird (jota käytän sähköpostiin) toimii Googlen kanssa yhteen vaihtelevasti. Yhdessä vaiheessa toimikin, sitten yllättäen puolitoista tai kaksi vuotta sitten integraatio hajosi keskein kiireisen projektin. Eihän se paljoa naurattanut. Tällä hetkellä käytän sähköpostiin, kalenteriin ja tehtävälistaan kaikkiin vähän eri softia, data synkkautuu mihin sattuu eikä integraatio pelaa. Oi voi.

Eli siis:
Mikä on a) hyvä softa Linux-työpöydälle b) hyvä protokolla/standardi synkronointiin c) hyvä softa Androidille?
...ja jos ei hyvää Android-softaa ala löytyä, olen valmis vaikka vaihtamaan puhelinta. Sen verta tärkeä kuitenkin itselleni tämä kyseinen asia on.

[1]: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44189.msg340446#msg340446

8
Ostelin Claes Ohlssonilta tuollaisen Bluetooth-vastaanottimen, jonka saa kytkettyä näppärästi kotistereoihin. Mukava laittaa kännykästä musiikki vähän parempaan äänentoistoon.

Yritin kytkeä myös Xubuntu-konettani Blueman-appletin avulla. Homma ei kuitenkaan toimi: Blueman kyllä parittaa laitteen, mutta ääni toistuu edelleen koneen omien kaiuttimien kautta. Osaisiko joku auttaa asiassa? Pitääkö PulseAudion puolella tehdä jotain?

Tällaisesta laitteesta siis kyse:
http://www.clasohlson.com/fi/Bluetooth-vastaanotin/Pr385532000

9
Hei kaikki! Tulin kysäisseeksi IRC-kanavan puolella, onko suunnitelmia sivuston uusimiseen. Kuulemma on, eli Knome on kehittämässä uutta ulkoasua, tai oikeastaan Wordpress-teemaa, joka tulisi käyttöön Ubuntun useille eri paikallissivustoille  – mukaanlukien myös Suomen paikallissivusto.

Sivuston tulevan ulkomuodon (ja myös Ubuntu Suomen sivuston nykyisen sisällön) pääsee näkemään täällä:
http://ufistaging.lallinaho.fi/

Teeman koodi taas on GitHubissa saatavilla. Sitä voi testailla omalla sivustolla, ja varmaan myös fiksut muutosesitykset ovat tervetulleita: https://github.com/knomepasi/ubuntu-community-wordpress-theme

Aikataulusta minulla ei ole sen kummempaa tietoa, mutta varmaan jossain vaiheessa teema saadaan käyttöön.

10
Viime vuodet ovat olleet Spotifyn, Youtuben ynnä muiden pilvipalveluiden juhlaa, ja musiikin kuuntelukin on siirtynyt aika vahvasti niihin. Havahduin asiaan viime viikonloppuna pohtiessani kaverin kanssa, mikähän mahtaisi olla hyvä musiikkisoitin tietokoneelle. Siis sellainen, joka soittaa ogg- tai flac- tai vastaavia tiedostoja.

Muutama vuosi takaperin käyttelin Amarokia, jonka silloinen versio oli mielestäni erinomainen musiikkisoitin monipuolisuutensa, saumattoman toiston ja täyteen ahdettujen ominaisuuksiensa vuoksi. Myöhemmin siirryin kevyempään soittimeen, nimeltä cmus. Kuitenkin nämä internet- ja pilviviritelmät ovat kokonaan lopettaneet erillisten soittimien käyttöni.

Vieläkö foorumin käyttäjät ajavat perinteisellä musiikkisoittimella, ja mitä käytätte? Osa ihmisistä vannoo 90-luvun lopun WinAmpin tyyppisten soittimien nimiin, itse olen yleensä ollut enemmän musiikkikirjasto-keskisen soittimen ystävä, jossa musiikki järjestetään artistien, albumien ym. perusteella.

Kertokaa kokemuksianne, ehkäpä keskustelun myötä itsekin löytäisin taas jonkun fiksun musasoittimen, etten olisi vain pilvipalvelujen vaihtuvien katalogien armoilla.

11
Moi! Testailen tässä omaa OwnCloud-instanssia, ja mietin, miten voisin ladata Android-laitteesta kaikki valokuvat Owncloudiin. Ei viitsisi tuhatta kertaa painaa Upload-nappulaa ja etsiä tiedostoa tiedostoselaimella. Onko Androidilla siis jokin helppo tapa ladata kokonaisia kansioita Owncloudiin?

Haluaisin myös laittaa kuvat latautumaan offlinessa, jonka jälkeen sovellus lataisi ne automaattisesti pilveen kun yhteys tulee saataville. Kuinka tämä onnistuu?

12
Moi!

Vaihdoin Katen tekstieditorin koodivärityksen tummalle taustalle. Kuitenkin koko muu editorin käyttöliittymä on edelleen vanhan näköinen. Kate on QT-pohjainen editori, joten voinko jotenkin muokata pelkästään Katen QT-teeman värimaailmaa?

Käytössä XFCE-työpöytä, Xubuntu 14.04.

13
Hei!

Rakentelin olohuone-PC:n, johon laitoin Mythbuntun. Asensin kuitenkin MythTV:n rinnalle entisen XBMC:n eli nykyisen Kodin, joka saa luvan toimia edusohjelmana multimedian pyörittelyyn. Homma toimii kohtalaisesti, mutta DVD:n toisto ei. DVD, jolla testaan, on kopiosuojattu levy, region on normaali eurooppalainen, siis 2. VLC alkoi pyörittää levyä tarvittavien lisäkirjastojen asentamisen jälkeen, mutta kun Kodissa valitsen DVD-toiston, koko ohjelma jumittaa, ja vain prosessin tappaminen auttaa asiaan.

Keksiikö joku syytä tähän? Puuttuuko multa edelleen joku kirjasto? Käyttääkö Kodi/XBMC eri menetelmää levyjen toistamiseen kuin VLC?

Lisätty ratkaistu otsikkoon. --Timo

14
Olen yrittänyt katsella, millaisia avoimen lähdekoodin ympärille keskittyviä tapaamisia on pääkaupunkiseudulla järjesteillä. Säännöllisiä ei ole tullut vastaan muita kuin Free Thursday, joka lienee ilmeisen vapaamuotoinen tapaaminen? Näemmä TSL ja muutamat muut järjestävät kursseja ja seminaareja spesifimmistä aiheista. Kesällä kävin myös Camp Pixelachessa, joka taas antoi toisenlaisen, taidemaailman näkökulman niin vapaaseen tietoon kuin ohjelmistoihinkin.

Muutamia vuosia sitten muistaakseni Flug järjesti Kumpulan Kampuksella tapaamisia, joissa oli aina jokin aihe, josta joku kertoi, ja sen jälkeen oli vuorossa vapaamuotoisempaa keskustelua. Onkohan mitään tällaista tällä hetkellä?

Nimittäin jos ei ole, minua kiinnostaisi järjestää ehkä noin kuukausittaisia tapaamisia, joissa asenneltaisiin Linux-järjestelmää (Ubuntu ja muut), esiteltäisiin erilaisia ohjelmia, perehdyttäisiin esim. sähköpostin salaamiseen, ikkunamanagereihin, toimistokäyttöön, pelaamiseen, hyödyllisiin pikkuohjelmiin, kännyköiden ja oheislaitteiden kanssa toimimiseen, pikku skriptailuun ym aiheisiin.

Olisikohan tällaiselle tilausta ja kiinnostusta, vai joko jotain tämäntapaista on jossain käynnissäkin?

15
Multimedia ja grafiikka / Kokemuksia Bitwig Studiosta
« : 25.07.14 - klo:18.21 »
Hei!

Muiden keskustelujen perusteella foorumilta löytyy muitakin Bitwig Studiota testailleita, ja myös muita, joilla on ollut omat haasteensa softaan tutustuessa. Laitetaanpa tästä nyt siis Ubuntu Suomen "virallinen" kokemustenvaihto-topic.

Jos joku ei tiedä, mistä on kysymys, niin Linuxille tehdystä musiikinteko-ohjelmasta, joka on samantyylinen kuin Ableton Live. http://bitwig.com/

Itse hankin Bitwigin kiireideni vuoksi vasta tällä viikolla, mutta nyt jo olen kerennyt pari demoa tekemään testailumielessä. Ensimmäinen mielikuva softasta on vakaa ja toimiva. Midityöskentelyä ei liene tämän paremmin Linux-maailmassa tähän mennessä toteutettu, ja myös audion nauhoittaminen on mutkatonta. Ohjelma tarjoaa mainiot muokkausmahdollisuudet: materiaalia on helppo luupata, kopioida ja muunnella, ja efektiketju on helppokäyttöinen sekä monipuolinen.

Hienoa Bitwigissä on tietenkin sen sopivuus livekäyttöön: softaan voi ladata tai soittaa sisään looppeja, ja sitten niitä vaihtelemalla luoda kokonaisia biisejä livenä. Toinen plussa on ohjelman monipuoliset reititysmahdollisuudet: nopean testauksen perusteella lähes kaikkea voi moduloida ja automatisoida. Tällälailla saa luotua nopeasti hienoja efektejä ja elävyyttä soundeihin.

Olen itse testaillut BW:tä 64-bittisen KXStudio-järjestelmän päällä, ja suurimmaksi pulmaksi on noussut Jack-kytkentöjen tekeminen. Ohjelma kyllä pyörii vakaasti Jackin päällä, mutta siihen tuntuu olevan hankalaa kytkeä sisään äänilähteitä muualta kuin äänikortista. Tässä siis nopeat huomiot, miten homman pitäisi toimia:

Bitwigiin pitää erikseen luoda sisäänmenoja. Asetuksista homma onnistuu kohdasta Options -> Preferences -> Audio. Audio Interface on Jack, eikä sitä ole tarvetta muuttaa. Sen alta löytyy "Audio Inputs" -kohta, jonne voi luoda mono- ja stereo -inputteja. Minä loin neljä stereoraitaa, jotka nimesin mielikuvituksellisesti "Jack 1-2", "Jack 3-4" jne.

Nyt Bitwig Studio näyttää ristikytkennässä kahdeksan sisäänmenoa. Niistä ensimmäiset kaksi on sisäänmeno 1-2 ja niin edespäin. Softassa pitää vain valita raidan inputiksi vastaava numeropari, ja sisään nauhoittaminen onnistuu.

Midin toimimaan saaminen olikin vähän kinkkisempää. Tein seuraavasti:

Latasin Bitwigin sivuilta Alsa Virtual Midi -kontrolleriskriptin: http://www.bitwig.com/en/community/control_scripts/alsa/virtualmidi/virtualmidi_1.html
Bitwigissä täytyy erikseen määritellä, mitä midikontrolleria ohjelma käyttää. Tämä skripti luo virtuaalisen midikontrollerin, jonka kautta voi käyttää mitä tahansa Alsan luomaa midiporttia. Skripti asennetaan kotikansiosta löytyvään polkuun Bitwig Studio/Controller Scripts (huomaa välilyönnit) nimellä virmidi.control.js.

Skriptin asentamisen jälkeen ohjelma pitää käynnistää uudelleen, ja mennä asetuksiin: Options -> Preferences -> Controllers. Siellä painetaan "Add Controller Manually" -painiketta ja valitaan Alsa->Virtual midi.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan lisäksi on luotava joukko virtuaalisia Alsa-portteja, joihin Bitwig voi kytkeytyä. Tämä tehdään komennolla
Koodia: [Valitse]
modprobe snd_virmidiNyt ristikytkentään ilmestyy joukko virtuaalisia midiportteja, joita voi suoraan käyttää.

Bitwigiin ulkoinen instrumentti kytketään laittamalla raidalle plugin nimeltä "Hardware Instrument". Tästä pluginista valitaan midiportti, josta midi lähetetään ulos, sekä audioliitännät, joista ääni palaa takaisin. Luodut virtuaaliset midiportit eivät näy tässä listassa omilla nimillään, vaan pelkästään tyhjinä riveinä. Tyhjistä riveistä valitaan siis ensimmäinen, jolloin midi liikkuu ensimmäisestä ristikytkennässä näkyvästä virtuaalisesta midiportista.

Ehkä joku muu on kehitellyt fiksumman tavan tehdä tämä sama asia? KXStudion kehittäjä FalkTX on ainakin ehtinyt kirjoittamaan JackAss-nimisen VST-pluginin, joka luo ohjelmasta suoraan Jack-midiportteja. Sen saa täältä: https://github.com/falkTX/JackAss/tree/master/release

16
Kävin puhumassa yleisötilaisuudessa vapaista ohjelmista, ja kirjoitin nopean blogipostauksen aiheesta. Tuolla oli siis lähinnä muuta väkeä kuin nörttejä, joten kovin syvällisiin en voinut mennä – enkä ehkä olisi halunnutkaan.

Tuli kuitenkin puhuttua NSA-valvonnasta sekä suurten verkkopalvelujen kuten Facebookin käyttäjiä kunnioittamattomasta asenteesta. Koska tilaisuus oli talousaiheinen, pohdintani pitää sisällään myös ajatuksia siitä, miten ohjelmia pitäisi tuottaa. Itse ajattelen, että julkisen puolen pitäisi nyt investoida voimakkaasti ohjelmistotuotantoon – korjattavaa kyllä riittäisi valtionhallinnon tietojärjestelmissä. Tämä auttaisi myös irroittautumaan Microsoftista ja muista isoista firmoista, joiden kautta tiedot helposti menevät NSA:n valvontaan.

http://heikki.ketoharju.info/2014/03/ohjelmien-on-oltava-vapaita-ja-hajautettuja/

Onko kommentteja näihin näkemyksiin? Missään nimessähän nämä eivät ole valmiita tai lopullisia, vaan enemmänkin ideoita, mihin suuntaan ohjelmistokehitystä pitäisi viedä ja miten.

17
Kävin kuuntelemassa Richard Stallmania tänään Happy Hacking Dayssa. Luento oli mielestäni asiapitoinen ja samalla myös oikein hauska. Siis mainiosti käytettyä aikaa mielestäni.

http://heikki.ketoharju.info/2014/02/richard-stallmania-kuulemassa/

Katsoin myös muita luentoja aamupäivällä. Blenderiä ja 3D-tulostusta käsitellyt oli mielestäni oikein kiinnostava. Render nodejen esittely sai veden kielelle, ja harkitsemaan pientä puuhailua Blenderin parissa. Kunpa vain aika antaisi myöten!

Harmittaa, että Oona Räisäsen esitys ja muita kiinnostavia luentoja jäi kuulematta, mutta piti lähteä asentamaan Xubuntua tuttavan XP-koneeseen ;)

18
Laitealue / HTPC ei käynnisty
« : 08.02.14 - klo:12.27 »
Tämä nyt ei välttämättä ole ihan laitealueelle sopiva aihe, kun ei käsittele varsinaisesti Linuxia, mutta:

Ostin tuossa taannoin käytetyn HTPC:n Huuto.netistä. Posti toi koneen perille, mutta sepä ei käynnistykään enää. Kun virrat lyö päälle, kotelossa olevaan ledinäyttöön tulee kyllä virta ja emolevyn tuulettimet käynnistyvät. Paljon muuta ei kuitenkaan tapahdukaan.

Kone on osista koottu, ja emo on Gigabyten MA78GM-S2H. Nopea googlaus kertoi, että ihmisillä on kyseisen mallin kanssa ollut ongelmia.

Kysyn kuitenkin: kannattaako tässä ostaa uusi (käytetty) emo, vai voiko vika sittenkin olla jossain muussa, esim. virtalähteessä? Joskus olen törmännyt tilanteeseen, jossa hieman sähköä tulee hajonneesta virtalähteestäkin läpi.

Tarkempia tietojakin voin tarvittaessa / haluttaessa antaa, jos osaan.

19
Yleistä keskustelua / Commons-päivä 2014
« : 09.01.14 - klo:14.21 »
Olisiko jollakulla kiinnostusta lähteä tuonne Commons-päivään pitämään omaa työryhmää avoimen koodin tiimoilta? Aiheena voisi ihan hyvin olla vaikka Ubuntu Suomen kehittäminen tai jokin muu avoimen lähdekoodin/vapaiden ohjelmien projekti tai idea.

Itse olen joka tapauksessa menossa paikan päälle. Tässä kutsu:

Lainaus
Commons-päivä 2014

Tule tekemään yhteistä! Commons.fi ja solidaarisuustalouden verkosto kutsuvat kommonereita kautta yhteismaan keskustelemaan toiminnasta commonsien edistämiseksi!

Commons Day 2014 on päivän mittainen tapahtuma, joka järjestetään sunnuntaina 26.1.2014 klo 11-18 Helsingissä Sosiaalisella Hubilla.*

Päivä koostuu työpajoista, joissa suunnitellaan toimintaa commonseihin ja solidaarisuustalouteen liittyen. Päivän aikana järjestetään työpajat ainakin Commons.fi-julkaisun kehittämisestä, solidaarisuustalouden kartoituksesta ja yhteisestä seminaariprosessista.

Jos haluat ehdottaa päivälle työryhmää, niin käy merkitsemässä ehdotuksesi muistioon, joka toimii päivän suunnittelualustana. Ohjeet muistiossa:

http://commonsfi.muistio.tieke.fi/commonsday2014

Aihealueen voit ymmärtää omista lähtökohdistasi käsin. Työryhmiltä odotetaan kuitenkin käytännönläheisyyttä. Ne ovat kutsuja lähteä mukaan johonkin yhteiseen projektiin.

Ensimmäinen Suomen Commons Day järjestettiin syksyllä 2012 Commons.fin julkistamisen yhteydessä. Tarkoituksena on vakiinnuttaa päivä toistuvaksi toimintamuodoksi.

Älä tee sitä itse! Tee se yhdessä!

* Sosiaalisen Hubin löydät osoitteesta Katariinankatu 3, sisäänkäynti porttiholvista.

20
Taas pitkästä aikaa ennätin kirjoittelemaan vähän musiikinteosta. Jo vuosia on tarkoituksenani ollut tehdä lyhyitä ja helppotajuisia ohjeita aloittelijalle, kuinka musiikkia Linuxilla tehdään. Vaatimaton alku näyttää tältä: http://linux.fi/wiki/Aloittelijan_tutoriaali

Nyt kysyisinkin apua: millaisia ohjeita ennenkaikkea kaivataan, ja mitkä asiat ovat vaikeita? Pitäisikö koota yhteen paikkaan ohjeet, kuinka ZynAddSubFX:ää käytetään, vai haluaisitteko tietoa miten Ardourilla sekvensoidaan?

Zyn-synteesiohjeet olisi omasta mielestäni hauska kirjoittaa, nyt kun olen joitain vuosia tuohon soittimeen perehtynyt.

Sivuja: [1] 2