Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Sakari Koivunen

Sivuja: [1]
1
Laitealue / Vs: Päivitykset ja nettitikku (taas)
« : 06.11.09 - klo:23.06 »
Minulla on myös tämä ongelma. Voin vahvistaa, että ongelma ei ainakaan minulla ole mitenkään kytköksissä Ubuntuun, vaan ihan sama ongelma toistuu myös Windowsissa. Yleisesti isojen tiedostojen lataaminen ei onnistu ja tyypillisesti lataus katkeaa aina samaan kohtaan. Yhdellä pätkivällä tiedostolla kokeilin latausta useita kertoja peräkkäin ja wget jämähti aina saman tavun kohdalla, se tuskin on sattumaa. Kysyin asiaa Saunalahdelta ja alla heidän vastauksensa:
Lainaus käyttäjältä: Saunalahden asiakaspalvelu
Hei,

kiitos yhteydenotostasi.

Tapaus viittaa firmware-ongelmaan jota esiintyy kyseisessä tikussa.
Jos tarvitset lisäneuvoja firmwaren päivittämiseen, voit soittaa numeroon: 060015566 (arkisin klo 8-20 ja lauantaisin 9-16.30. Puhelun hinta on 0,89 ?/min + pvm/mpm.)

Kyseessä siis ilmeisesti on tunnettu ongelma tikun firmwaressa. Hiukan ihmetyttää se, että tunnetun vian korjaamiseen ei Saunalahden sivuilla ole mitään ohjeita vaan pyydetään soittamaan maksulliseen tukeen. Tuon firmwaren löytäminenkään ei tunnu triviaalilta, yritin tänään penkoa nettiä enkä paljoa viisastunut.

edit: minulla on siis käytössä Huawei 160E

2
Ubuntun hyvä puoli on se, että siinä on osattu tuotteistaa jakelu. Näkyvyyttä on saatu niin paljon, että jopa tälläkin foorumilla jotkut ajattelevat, että Ubuntu=Linux.
Tässä on siis onnistuttu ja saatu uusia käyttäjiä valtavasti Linuxin pariin mikä on mukavaa!


Olen täysin samaa mieltä. Minäkin olen siinä mielessä "Ubuntun lapsia", että Ubuntu 5.04 aloitti minun kohdallani jokapäiväisen Linux-käytön.

Minusta Ubuntu tuo melko vähän "omia lisämausteita" perus "vanilla" gnomeen.

Varmaankin ihan totta, mutta minusta se ei ole välttämättä kovinkaan huono asia. Ubuntu-yhteisölle käsittääkseni on tärkeää, että kehitystyön hedelmät viedään ylävirran projekteihin mahdollisimman laajasti ja nopeasti. Tämä johtaa siihen, että hyvät Ubuntu-spesifit uudistukset päätyvät myös puhtaaseen perusgnomeen (mitä Ubuntu sitten käyttää). Aina tietenkään ei niin käy, mutta mielestäni on tärkeää että kehitystyö päätyy ylävirtaan.

Sitten vielä jakeluiden päivittämisestä uudelleen. Henkilökohtaisesti minulla se ei ole ikinä onnistunut, ei ikinä! Aina on pitänyt tehdä puhdas asennus. AIna puolen vuoden välein on järjestelmä rakennettava uudestaa, etenkin jos ei ole omaa /home osiota. Tämä on syy miksi itse vaihdoin distroon mikä on "rolling release". Muille asennan uusimman Ubuntun ja otan ohjelmalähteistä pois päivityskehoituksen.

Eihän järjestelmää toki tarvitse asentaa uudestaan puolen vuoden välein! Minulla ainakin on rullannut tämä nykyinen jo reilut kaksi vuotta, ei (ole koskaan ollutkaan) mitään ongelmia. Jos haluaa kikkailla, toki saa aina päivitelläkin, mutta minä en viitsi kun vanha toimii mainiosti.

Tutuille ei-aktiiveille LTS + poistettu päivityskehoitus on varmaankin aika hyvä vaihtoehto.



Olen käyttänyt ubuntua 5.04:stä asti ja mielestäni 6.06 oli paras.

Rivien välistä ymmärsin, ettet enää käytä 6.06:sta. Mikset? Ei parhaasta kannata luopua. Itsekin pidän 6.06:sta vallan hyvänä.

Kiva että ihmiset osaavat sanoa kritiikkinsä sekä ääneen että asiallisesti. On totta että Ubuntussa, kuten kaikissa muissakin, on paljon kehitettävää ja puutteita. Olen ehkä onnekas kun minulla ei ole juuri mitään purnattavaa :) Toki jotain pieniä, mutta pieniä ongelmia on aina ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan kaikissa käyttöjärjestelmissä, hinnasta tai kehitysfilosofiasta riippumatta.

Minä olin vilpittömän otettu kun kokeilin liveltä 8.10-versiota ja se toimi todella sujuvasti ja hienosti suoraan levyltä. En asentanut koska olin laiska ja vanha toimii hyvin, mutta tuntui hienolta kun liveversio toimi niin mainiosti. Tätä uusinta en ole vielä testannut.

3
Tästä olisi tarkoitus saada graafi, jossa X-akselilla kellonaika (alkaa 14:sta, päättyy 18:n) ja y-akselilla sivunumerot (alkaa 1:stä, päättyy 80:n). Jokainen uusi rivi tuossa aiheuttaisi uuden täplän kuvaajaan joka yhdistyisi viivoilla nnaapuritäpliin. Kulmakertoimesta näkisi näin vähän että onko lukunopeus 'riittävä' jne.

Kyse ei ole käyttäjän osaamattomuudesta, mutta ei varsinaisesti ohjelman puutteellisuudestakaan, koska tuon pitäisi onnistua kyllä aika näppärästi OOo:lla. Itselläni tuotti murhetta keksiä, että kaaviota pitää tuplaklikata ennen kuin pääsee näpiköimään akseleita.

Kokeillaanpa:
  • Maalataan A-sarake, oikealla napilla Muotoile solut ja sieltä Aika ja valitaan sopiva muoto
  • Näpytellään pari aikaa malliksi ja B-sarakkeeseen vastaavasti parit sivunumerot
  • Maalataan A- ja B-sarakkeista tarpeeksi iso alue ja lisätään kaavio joko kuvakkeesta tai Lisää - Kaavio
  • Alue on oletuksena ok -> XY-kaavio -> Viivat ja symbolit -> Luo
  • Nyt säädetään alueet kuntoon, tuplaklikkataan kaaviota niin päästään muokkaamaan sitä, oikealla napilla kaavion päällä ja valitaan Akselit -> X-akseli ja sieltä Skaalaa-välilehti, mistä voi valita minimi- ja maksimiarvojen lisäksi muutaman muunkin jutun

Kokeile jos noilla pääsisit eteenpäin ja mietitään yhdessä lisää jos tulee vielä vastamäkeä. Tuttu tilanne minullekin, että kun pitäisi lukea tenttiin, alkaa puuhata kaikkia hienoja kikkareita. :) Toivottavasti saat kaavion tottelemaan niin pääset lukemaan siihen tenttiin..

4
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kunnon CAD-ohjelmaa ubuntuun?
« : 04.03.07 - klo:22.28 »
Tuossa lähimenneisyydessä jouduin taistelemaan autocadin kanssa jonkin verran. Pääsin käsityksen, että pelkällä perusohjelmalla ei vielä kukaan tositöitä tee. Se on alusta, jonka päälle rakennetaan kuori kunkin käyttäjäryhmän erityistarpeisiin. Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuu lsp- ja dwg-kirjastojen avulla. Fiksummat sitten ottaa C:n avuksi. 

Tekniikan kenttä on niin laaja, ettei siihen  voi kaupasta yhtä työkalua ostaa.

Kysymys kuuluukin (vaikka ei se minua perskohtaisesti enää koskekaan), miten qcadin erityissovellukset tehdään, ja onko niitä jo olemassa. Itse tuohon ohjelmointipuoleen en ehtinyt tutustua, ikä loppui kesken.

Kyllä sitä perusohjelmaakin tunnutaan jonkun verran käyttävän, mutta usein varmaan jatketaan toiminnallisuutta joko ostamalla lisäpaketteja tai tekemällä/teettämällä itse jotain. Jos noita esimerkkejäsi ajattelee, niin lsp-skriptejä vastaavien laajennusten teko onnistuu Qcadissa, siinä on skriptausominaisuudet (vaatii kylläkin muistaakseni professional-version Qcadista, hinta jotain 25€). Osakirjastot onnistuu tässä avoimessa yhteisöversiossakin ihan näppärästi. Qcadin osakirjastoa voi selailla on-line osoitteessa http://qcad.org/qcad_library.html ja omia kirjastoja luonnollisesti voi tehdä tarpeittensa mukaan. Jos toiminnallisuutta laajennetaan ihan "oikeasti ohjelmoimalla", niin voisi kuvitella että avoin ohjelma ei ainakaan häviä suljetulle. Eli sinänsä nämä onnistuvat Qcadissa kai aika samaan tapaan kuin Autocadilla, mutta esimerkiksi skriptauksen dokumentointi ja monipuolisuus on todennäköisesti Autocadissa parempi.

En tiedä millaisia erikoissovelluksia Qcadille on, koska oma käyttö tosiaan on paitsi aikamoisen satunnaista, myös hyvin yksinkertaista. Voisi myös kuvitella, että erikoissovelluksista ei pidetä netissä niin kovaa meteliä, koska ne tosiaankin ovat _erikois_sovelluksia, eikä sen tehnyt/teettänyt yritys välttämättä enää koe tarpeelliseksi jakaa sovellusta eteenpäin.

5
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Gnomen gedit vs. Kde:n Kate
« : 04.03.07 - klo:01.23 »
-mistä saa määrättyä, millä charsetillä muokkaus tapahtuu?

Muokkaus tapahtuu luonnollisesti sillä charsetillä, millä alkuperäinen tiedosto on tehty. Jos haluat tallentaa uuden version tiedostosta eri charsetillä, se löytyy "merkistön koodaus" -pudotusvalikosta kun valitset "tallenna nimellä".

-drag'n'drop toimii TODELLA epäintuitiivisesti (ja puutteellisesti) Nautiluksesta, eli tiedoston voi avata sitä käyttämällä vain pudottamalla sen avoimen dokumentin päälle, mitä jos oletkin sulkenut viimeisenkin avoimen dokumentin?

Tiedoston voi avata raahaamalla, vaikka tiedostoja ei ennestään olisikaan auki. Raahaa se alueelle, jossa on jo jotain, eli käytännössä ikkunan yläosaan, tuonne "avaa", "tulosta" jne. kuvakkeiden lähettyville. Olisi kyllä ihan luontevaa että tiedosto avautuisi myös tuolla tyhjän päällä, mutta en silti sanoisi tätä nykyistä toimintaa TODELLA epäintuitiiviseksi ja puutteelliseksi, koska mulle ainakin tuli ensimmäinä mieleen kokeilla raahata tiedosto tuonne ylös mistä se sitten toimikin ihan mainiosti.

-se siis todella on hidas!

Mulla on ollut yleensä aika simppeleitä tarpeita eikä tavallisessa käytössä ole ollut minkäänlaista hitautta, mutta harmi jos sua tahmaisuus kiusaa. Varmaan isoilla tiedostoilla värikoodauksen kanssa tulee hitautta. Joskus kokeilinkin jotain isoa ei-ihmiselle-tarkoitettua xml-tiedostoa selailla ja silloin gedit kyllä tahmaili. Värikoodauksen kun otti pois niin tuttu notkeus tuli takaisin, mutta sinun php-työskentelyssäsi tietysti on tarpeellista olla värikoodaus päällä.

Tutustupa Scribes-nimiseen editoriin, se tuntuu kiinnostavalta ja olen itsekin meinannut monta kertaa testailla sitä mutta se on aina jotenkin jäänyt.. Nettisivulla luvataan "Simple, slim and sleek, yet powerful." ja ominaisuuksien puolesta kuulostaa ihan käypäiseltä työkalulta. Sivuilla on tavallisen ruutukaappausten lisäksi videoita, missä näkyy Scribes tositouhuissa. Sivut on osoitteessa http://scribes.sourceforge.net/. Jos kokeilet, niin laita vaikka tähän säikeeseen että löytyikö Katelle korvaaja koska aihe voisi kiinnostaa muitakin.

6
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kunnon CAD-ohjelmaa ubuntuun?
« : 01.03.07 - klo:22.47 »
En etsi siis Qcadia. Pidän kyseistä ohjelmaa hyvin kömpelönä ja vaikeana
oppia.
Mielessäni on jokin AutoCad tyyppinen ohjelma, jossa voin määritellä
"objektien" koon etukäteen.
Ohjeet tuohon QCadiin ovat myös huonot.

Onko siis mitään muuta pätevää Cad-ohjelmaa ubuntulle?

(Tämä tulee vähän myöhässä kun en ole muistanut piipahtaa foorumilla aikoihin, mutta laitetaan nyt varmuuden vuoksi jos tilanne on vielä aktiivinen..)

En valitettavasti osaa ehdottaa mitään parempaa cad-ohjelmaa, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä jäit kaipaamaan Qcadin ohjeistuksessa? Mielestäni manuaali onnistuu tehtävässään ihan hyvin, alussa käydään perusteet läpi ja sen jälkeen tarkemmin eri toimintoja. Uskon, että kehitysporukkakin kuulisi mielellään miten ohjeistusta voisi parantaa. Kaipasitko tutoriaaleja vai suomenkielisyyttä vai kenties jotain muuta?

Minkä tyyppisiä kuvia piirrät cadilla? Taloja, sähköpiirustuksia, työpiirustuksia, levyosia leikkausta varten..? Kysyn siksi, että esimerkiksi sähkökuvat tai rakennusten pohjapiirustukset ovat minulle vierasta aluetta ja siellä voi hyvinkin olla erikoispiirteitä, missä Autocad on Qcadia luontevampi. Esimerkiksi mitoitukset ja täyttökuviot ovat sellaisia, mitä itse en tarvitse. Minulla ne vähät "oikeat" kappaleet ovat olleet levyosia laserleikkaukseen ja siinä Qcad ei ole joutunut häpeämään ollenkaan Autocadin rinnalla. Oikeastaan päin vastoin, koska Qcadin tiedosto on sellaisenaan valmis toimittajalle lähetettäväksi kun taas Autocadista joutuu kikkailemaan tallennusmuodon kanssa että saavat omassa camissaan auki. Kikkailu on turhan voimakas sana, eihän se ole muuta kuin "save as", mutta kuitenkin yksi ylimääräinen vaihe Qcadiin nähden.

En ole ihan samaa mieltä siitäkään, että Qcad olisi "hyvin kömpelö ja vaikea oppia" jos Autocadiin verrataan. Autocad tuntui sekin aikoinaan aika ärsyttävältä kun ensimmäisiä kertoja kokeilin. Se on totta, että Qcadissa on vähän erilainen käyttöliittymä, mutta mielestäni käyttöliittymä on itse asiassa varsin onnistunut. Esimerkiksi nurkkapyöristysten tekeminen on mukavan intuitiivista ja selkeää. Joissakin kohdissa Qcad varmaan tuntuu kömpelöltä, mutta muistaakseni näitä kankeita kohtia on Autocadissakin, jos siihen halutaan verrata.

Harmi jos Qcad ei tuntunut sopivan sinulle, mutta omissa satunnaisissa tarpeissani se on palvellut valtavan hyvin enkä ole kaivannut mitään korvaavaa ohjelmaa. Itse tosin käyttäisin mieluummin GTK-pohjaista ohjelmaa, mutta se nyt ei ole mikään varsinainen ongelma.. Toivottavasti löydät sopivan työkalun, mutta avoimen lähdekoodin cadit taitavat olla aika vahvasti Qcadin varassa. Muitakin projekteja on, mutta tuntuvat olevan monet vielä aika alkutekijöissään.

7
Näyttää hyvältä!

Toinen samantyyppinen projekti on Buzztard, kannattaa tutustua myös siihen. Vielä käsittääkseni aika vahvasti työn alla, mutta kehitystä tehdään aktiivisesti ja uskon että tästäkin tulee hyvä paketti.

8
Ei varsinaisesti ole mitään tarvetta poistaa Windowsia. Hyvin se mahtuu olemaan vaikka aika harvakseltaan tuleekin käytettyä. Tuskin enää silti tulee uutta Windowsia koskaan ostettua, mutta tämä vanha saa vielä palvella satunnaisessa käytössä.

Tulostus on yleisin syy, miksi käyn välillä Windowsissa. Se ei onnistu Linuxin puolelta.

Videoeditointi on toinen. Sen vuoksi nytkin olen Windowsin puolella. Kamerat tunnistuvat täällä helposti, Linuxissa kokeilin pikaisesti mutta eipä tuntunut toimivan. Avisynthin ja Virtualdubin tapaiset työkalut saisi olla Linuxillekin ja kamera nyt tietysti pitäisi toimia yhtä sujuvasti kuin Windowsissa.

Joskus pitää tutkia jotain vanhoja Coreldrawilla tai Paint shop prolla tehtyjä tiedostoja ja sen teen myös Windowsissa. Ehkä tuon saisi Winelläkin toimimaan, mutta en oikein näe mitään syytä kikkailla moisen kanssa.

Tavallisessa käytössä Linux menee sataprosenttisesti.

9
Kiitoksia hyvistä ajatuksista. Ensimmäinen pohja tuntui maistuvan noista parhaiten ja hyvä niin, koska sehän noista on Ubuntumaisin olemukseltaan ja siitä olisi hieno saada tehtyä ihan käyttökelpoinen.

jälkimmäiset olivat minusta vähän tunkkaisia.

Osaatko määritellä tarkemmin mikä sai tuntumaan tunkkaiselta? Onko musta-oranssi -väriyhdistelmä hankala vai onko tekstiosan tausta liian tumman sävyinen harmaa? Mietin harmaata jonkin verran, mutta päädyin tuohon, koska se on Ubuntu-väripaletista. Se ei näin jälkikäteen ajatellen ollut välttämättä viisas ratkaisu. Ehkä sitä olisi hyvä keventää joka tapauksessa, vaikka tunkkaisuus ei siitä johtuisikaan.

Toi eka mut  jos tossa otsikkorivissä ois samanlainen kiilto ku noisa kahessa vikassa ni vois olla ehkä vielä parempi.

Kokeilin kiiltoa luonnosteluvaiheessa (ja nyt uudemman kerran ehdotuksestasi innostuneena) mutta sitä on yllättävän hankala saada sointumaan mukavasti niin, ettei se häiritse otsikon luettavuutta. Toinen hankaluus on siinä, että Human-henkisyyteen ei kiiltely sovi ihan yhtä hyvin kuin esimerkiksi Kubuntun puolelle, mutta toisaalta Dapper kiiltelee kyllä selvästi Breezyä enemmän joten kiiltelevä Human voisi olla ihan perusteltu. Tutkailen kiiltoa paremmalla ajalla vähän enemmän, sillä voisi tosiaan saada vähän tyylitellymän näköiseksi.

Fontit kusee noissa, ainakin pienemmät, pikkasen pitäs olla pehmeempiä. Ei olis niin hyökkäävää. Ilmeisesti ovat muokattavasissa.

Olet ihan oikeassa. Käytin luonnoksissa pääteviivallista fonttia tekstissä, ja vaikka se paperilta luettuna usein näyttääkin hyvältä, voi ison kokoinen pääteviivallinen teksti olla tällaisessa esityksessä vähän piikikkään ja hyökkäävän näköistä.

Fontit ovat muokattavissa, ja nuo kuvat ovat vain luonnoksia, joiden mukaan varsinainen pohja tehdään. Itse asiassa nyt kun tarkistin asian, niin Henrik on ilmeisesti kiinnittänyt samaan asiaan huomiota kuin sinäkin, koska pohjan nykyisessä versiossa tekstiosan fontti on nimenomaan pääteviivaton Bitstream Vera Sans :)

Otsikon tekstityypistä sanoinkin jo alkuviestissä, että se muuttuu koska Ubuntu-logofonttia ei ole normaaliasennuksessa. Suurella todennäköisyydellä otsakkeen fontti on samainen Bitstream Vera Sans kuin varsinaisessa tekstissäkin, mutta vähän isommalla ja lihavoituna.

10
Dapperiin on tarkoitus saada mukaan esimerkkisisältöä ohjelmista. Joku musiikkikappale, pari tekstinkäsittelydokumenttia, jokunen laskentataulukko ja esitys. Esimerkiksi tuollaisia, ymmärrätte varmaan idean.

Esimerkkiesityksen on tarkoitus käsitellä Ubuntua. Mitään varsinaista Ubuntu-pohjaa ei oikein tuntunut olevan OOo Impressiin ja tokihan olisi mukava, jos tarjolla olisi joku sopiva. Luonnostelin muutaman idean ja laitoin ne Henrik Ommalle, joka vastaa tuosta esimerkkisisällöstä. Henrik innostui ja puuhastelimme yhteistuumin asiaa eteenpäin. Alla ne luonnokset, jotka alunperin laitoin Henrikille:





Osoitteesta http://www.sakarikoivunen.net/temp/ löytyy luonnosten originaalitiedostot Inkscape svg -muodossa ja lisäksi pelkät taustat png:na jos haluatte kurkata. Siellä on myös alustava pohjatiedosto, mutta se on vain alustava kokeilu, Henrik teki taustakuvien pohjalta kunnolliset versiot. Tai oikeastaan kunnolliset beta-versiot..

Luonnoskuvien otsikoissa on käytetty Ubuntu-fonttia, mutta sitä ei käytetä lopullisessa pohjassa koska se on parillakin tavalla ongelmallinen. Se on kyllä kaunis ja sopii mielestäni hyvin noihin kuviin, mutta se ei ole kovinkaan kattava eikä sitä ole edes Ubuntussa vakioasennuksena mukana.

Dapperin OOo-pakettiin on tällä hetkellä menossa kaksi pohjaa: Glossy ja Human. Glossy on tuo ensimmäinen mustapalkkinen ilman Ubuntu-tekstiä alakulmassa. Human on tuo humaanin värinen ilman Ubuntu-tekstiä. Ne on tarkoitettu ihan yleiskäyttöisiksi pohjiksi. Lisäksi Ubuntun wikiin laitetaan GlossyUbuntu ja HumanUbuntu käytettäviksi Ubuntu-aiheisissa esityksissä. GlossyUbuntu on tuo toinen mustapalkkinen ja HumanUbuntu on Human, jonka alanurkassa on Ubuntu-teksti.

Kubuntusta ja Edubuntusta on myös tarkoitus tehdä vastaavat.

Tuleeko teille ajatuksia tähän liittyen? Mielestäni projekti on ihan mielenkiintoinen, koska nythän OOo:n mukana ei tule Ubuntussa mitään pohjia. (Vai tuleeko, en nyt muista enkä ole omalla koneella niin en voi tarkistaa, mutta ainakaan valikoima ei ole kovin kaksinen). On toki olemassa OOExtras, mutta siellä olevat Impress-pohjat eivät mielestäni ole kovinkaan korkeatasoisen tai myyvän näköisiä. Luulisi, että esimerkiksi Powerpoint-käyttäjät vertailevat mieluusti nimenomaan pohjia PP:n ja Impressin välillä, koska suuri osa käyttää esityksissään ohjelmien valmiita pohjia ja niillä on kamalan suuri vaikutus esityksen vaikuttavuuteen.

Voisitteko kuvitella käyttävänne tuollaisia pohjia? Jos ette, niin millaisia sitten? :) Kokeilen varmaan muunkinlaisia luonnoksia, koska vaikka niille ei Ubuntussa olisikaan tarvetta, voisi esimerkiksi OOExtras olla kiinnostunut uusista pohjista.

11
Yleistä keskustelua / Re: Dapperin kuvakkeet
« : 12.03.06 - klo:22.59 »
Kyllä, eikä oikeastaan hassummat käytössä. Harmi tosin ettei näytä olevan SVG-kuvakkeita, mutta ehkä nekin jossakin vaiheessa tulevat(?).

Luulisin että nuo nimenomaan ovat svg-kuvakkeita. Tango-suosituksissa tosin on ihan järkevästi, että pienimmät kuvakekoot kannattaa pulauttaa vaikkapa png:ksi ja viilailla näyttämään järkevältä pienessä koossa, kun taas isommat voi sitten pitää suoraan svg:na. Voi olla, että nuokin kuvakkeet kaikki (näyttöversiot) ovat bittikarttoina, mutta todennäköisesti originaalit silti svg-muodossa.

http://xoomer.virgilio.it/bat/orango-tango/scalable/ näemmä onkin noita kuvakkeita svg-muodossa.

Pidän Tango-projektia vallan mainiona. Kuvakkeet näyttävät hyviltä ja selkeiltä.

12
Kiitos Asmo näistä(kin) ohjeista ja vinkeistä. Hyvää työtä. Kuvakaappaukset ja valokuvat oli mukava nähdä myös.

LTSP on niin mielenkiintoisen oloinen, että pitäisi minunkin tutustua siihen ihan käytännön tasolla. Kokeilla itse.

Kouluille ja vastaaviin ympäristöihin tämä on niin hyvin istuva ratkaisu, että olen moneen kertaan miettinyt vanhaa lukiota/yläastettani LTSP-vinkkelistä. Pitäisi kai käydä moikkaamassa vanhaa atk-opettajaa ja esitellä vähän mistä tässä on kysymys. Ubuntun levy tietysti tuliaisiksi. Sitä vierailuakin silmälläpitäen nämä ohjeesi olivat hyvää luettavaa.

13
sanokaa yksikin hyvä micro$oftin valmistama ohjelma..ööh.. niin syön ruokani ketsupin kera.

Microsoftin hyvistä tuotteista tulee ensimmäisenä mieleen Excel. Se on hyvä monessa suhteessa. Ei tunnu kaatuilevan usein. Erittäin käyttökelpoinen työkalu monessa asiassa. Uskaltaisin väittää, että Excel on yksi tärkeimmistä ohjelmista monessa yrityksessä.

Excel on myös minulla yksi niistä syistä, minkä vuoksi olen tässä syksyn mittaan aina silloin tällöin käynnistänyt koneen Windowsin puolelle. OO.o:n taulukkolaskentaohjelmalla ei vaan tunnu onnistuvan kaikki ne asiat mitä olisin tarvinnut. Lähinnä kaavioiden kanssa tuleee murheita. Pitäisi saada mittaustuloksista tasoitettu suora (tai oikeanlainen käyrä) ja tarvittaessa sille funktio. Fysiikan labrakurssi, joku ehkä arvasikin. :) No, se on nyt ohi ja sen puolesta tulee käytyä Windowsissa harvemmin.

Kyllä muutenkin pidän Office-pakettia ihan kelpo tuotteena, mutta Excel tuntuu noista jotenkin asiallisimmalta.

Ketsuppi on hyvää. Felix Salsa on suosikkini.

14
Ubuntu tietokoneissa / Re: Poltto-ohjelma tähän 5.04...
« : 23.10.05 - klo:15.58 »
...ja tuota sakarin ohjetta voisi kyllä kokeilla... hmmm... "sijaintiin" ?? mihin sijaintiin?? Huom! jälleen kokemattomuuteni koneen käytössä... vaatii rautalankaa minun kohdalla  :D

Anteeksi kun kesti vastaaminen. Olin unohtanut laittaa sähköpostimuistutuksen päälle. :)

Kokeilepa painaa työpöydällä pohjaan Ctrl ja L samanaikaisesti. Nyt pitäisi tupsahtaa ruutuun "Avaa sijainti"-ikkuna. Kirjoita (tai kopioi-liitä) tähän "burn://" ilman lainausmerkkejä ja paina "Avaa".

15
Ubuntu tietokoneissa / Re: Poltto-ohjelma tähän 5.04...
« : 19.10.05 - klo:21.31 »
Levyjä saa poltettua ihan suoraankin, ilman uusien ohjelmien asennusta. Mene sijaintiin burn:// ja raahaa siihen ikkunaan haluamasi tiedostot. Ehkä helpoiten hoituu painamalla työpöydällä (tai muuten Nautiluksessa) Ctrl-L ja tuohon sijainti-ikkunaan kirjoitat burn://. Veikkaanpa tuon saman ikkunan avautuvan Sijainnit->Tietokone->CD-R-asema silloin kun asemassa on tyhjä levy, mutta en nyt muista varmaksi.

Kun tiedostot on raahattu ikkunaan, valitset vain Tiedosto->Kirjoita CD:lle.

Sivuja: [1]