1
Yleistä keskustelua / Vs: Telian asiakaspalvelun laatu
« : 25.05.26 - klo:19.56 »
Sillä lailla, mikä tarkoittanee että ongelmatilanteissa asiakas on sitten omillaan.
Ubuntu 26.04 LTS | Lataa ja asenna | Tutustu yhteisöön | Blogi | Yritysten tarjoamat palvelut
Valmistajien tukemat Ubuntu-tietokoneet: kannettavatietokone.fi uudet ja käytetyt sekä Lenovo-verkkokauppa
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
No toki näin, mutta jos ajatellaan että vaikka Suomen valtio kehittäisi oman protokollan, joka olisi salainen ja sisältäisi avoimen puolen salauksen, niin sellaista voisi käyttää kriittisen infran toimintoihin. Avoin salaus takaa, että salaus on todennetusti hyvää ja salattu protokolla tarkoitaa, että sitä on vaikea murtaa. Eli vaikka joku onnistuisi saamaan protokollan rakenteen tietoonsa, hänellä olisi vielä luotettava salaus murretavanaan.
Tuossa siis kaksi lukkoa nykyisen yhden sijaan.
On pitkä prosessi EU:lla päästä irti noista rapakon takaa sijaitsevista teknojäteistä omavaraikseksi palveluiden tuottajana, mitä Euroopassa ole yhtään prosessoritehdastakaan taida olla.Ja siihen tilaan ei ainakaan päästä ylitiukalla säädellään etukäteen tietämättä mitä oikeastaan olisi luvassa meiningillä.
Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.
Et vieläkään hahmota ongelman ydintä. Kun kaikki liikenne on samalla avoimella protokollalla, niin se salauksen murtuminen vaikkapa nollapäiväbugin tai tietoisen takaportin takia aiheuttaa koko systeemin romahtamisen. Ja tekoälyn kautta tuollainen löydetty bugi levinnee hetkessä kaikkialle.
Mikään ei estäisi kehittämästä protokollaa, jossa olisi enemmänkin lukkoja. Voisi olla sekä salainen protokolla että sille vahva salaus. Tällainen lisäisi merkittävästi kriittisen infran turvallisuutta. Ja vielä parempi olisi, kun kriittinen infra olisi ihan fyysisesti omassa verkossaan.
No juu, olen itsekin vapaan yhteiskunnan kannalla laajasti, joskin toivoisi tietyillä osa-alueilla avoimuutta nykyistä enemmän, jos nyt rajataan kotimaahamme Suomeen tämä tarkastelu.
Juu, ei päätöksentekijät sitten ihan kansallisen parlamentin tasolla lainsäätäjät olekaan välttämättä minkään alan asiantuntija, sillä kansanedustajaksi voi päätyä, vaikka ei olisi peruskoulusta päästötodistusta. Toisaalta kansanedustajilla on laajat poliittiset ja asiantuntemusta omaavat sidosryhmät ja eri istunnoissa kuulevat laaja-alaisesti kunkin alan asiantuntijoita, keitä sitten ovatkaan. En sitten tiedä, miten sen osan eduskunnasta, joka lopulta toimii enemmistönä (käytännössä istuva hallituskokoonpanon puolueiden istuvat kansanedustajat [ryhmäkuri, äänestys]) voivat muokata asiantuntijoiden valinnoilla, keitä kuulevat sitten sitä lopputulemaa.
Ohessa pari tuoretta uutista:
Microsoftin tekoälyjohtajan mukaan ei ole nähtävissä mitään mikä rajoittaisi tekoälyn kehitystä lähivuosina. Monet suorituskyvyn osa-alueet ovat moninkertaistuneet teholtaan viime aikoina. Pieneksi kysymykseksi jää energian saatavuus ja etenkin sähkön hinnannousu, joka voi ärsyttää bioälyä käyttävää kansaa.[/li][/list]
Ubuntu vaatii koneelta enemmän kuin Windows 11 uudessa versiossa.
Ei käytännössä. Windows 11:n vaatumukset voivat olla kevyemmät kuin Ubuntu 26.04:n, mutta ei W11 niillä kevyemmillä spekseillä oikeasti toimi...
Lisäksi: W11 vaatii TPM2.0 -piirin, joka käytännössä estää ennen 2018 valmistettujen koneiden käytön. Ubuntu taas ei sitä vaadi. Minun pöytäkoneeni sisuskalut ovat vuoden 2012 tekniikkaa eikä Ubuntu nikottele yhtään niiden iästä.