Sohin soppaa aikani kuluksi. Käytän molempia. Lisäksi Macciin paluu kiinnostaisi.
Töissä Windows XP (tosin tietty classic-look vai mikä se on, ei sitä xp:n peruslookkia jaksa) ja kotona Ubuntu. Oikeastaan molemmat ovat mielestäni hyviä. Windowsista on paljon enemmän käyttökokemusta (3.0, 3.1, 3.11, 95, 98, NT, 2k, 98), mutta ei mua sen säätäminen ole koskaan juurikaan kiinnostanut, en ole koskaan jaksanut opetella sen toimintaa, rekisterit menee jo ihan yli hilseen. Se on kuitenkin mulle kohtalaisen helppoa ja mitään oppaita ei ole pahemmin koskaan luettu vaan suurimman osan asioista saa toimimaan kun hiukan jaksaa kokeilla. Sanoisin siis, että sen käyttö on kohtalaisen intuitiivista tiettyyn rajaan asti. Jos jotain ihmeempää ongelmaa tulee, niin sitten sitä ei tiedäkään miten homma hoituu ja pitäisi oikeasti ymmärtää ja ehkä olla vähän sisäpiirin tietoa tai jotain. Siinä vaiheessa yleensä vähän kokeneempikin käyttäjä asentaa kaiken uudestaan ja homma toimii taas. Hirveä hommahan siinä uudelleenasentamisessa on, kukaan tuskin sitä kieltää. Ennen 2k:ta muistelisin tehneeni kaiken uusiksi noin kerran vuodessa. 2k:sta eteenpäin on ollut paremmin. IE:tä ja Outlookkia en ole tietenkään
käyttänyt.
Jos mennään ajassa taaksepäin, niin Mac oli jo ennen 3.0 Windowsia paljon valmiimpi ja mielekkäämpi ikkunasysteemi kuin mitä 3.0 tullessaan oli. Taisi olla yleinen mielipide, joka minut vei pois linnunpöntöistä M$-maailmaan... 3.x Windowsit olivat kyllä melkoisen käpysiä systeemeitä jo senkin ajan normien mukaan (vertaan siis tietty Macciin). Ilmeisesti kuitenkin raudan valinnan vapaus ja pelit pitivät ainakin minut PC-puolella. Ja tietty kaiken "ilmaisuus" (eipä sitä paljon välitetty oliko se kopioiminen nyt sitten laillista vai ei). Voi olla, että aika tekee hallaa muistilleni, mutta tehköön jos haluaa.
Ubuntun kanssa olen joutunut lukemaan jopa manuaaleja, mitä en silloin joskus Windowsin kanssa myönnä tehneeni. Asiaan vaikuttaa kuitenkin huomattavasti se, että 10-15 -vuotiaan aivot ovat vielä tuoreet ja nopeat oppimaan ja omaksumaan. Lisäksi intoa riitti ihan eri tavalla kun ei istunut 8 tuntia päivässä ensin töissä koneen ääressä. Luulisin silti, että mikäli olisin käytellyt nuorempana Mäccia (mitä kyllä teinkin) tai Linuxia/Unixia, niin Windows-maailma ei olisi tuottanut kovin suuria ongelmia, tuskaa ehkä senkin edestä
Tai ehkä ei, riippuisi varmaan asenteesta enimmäkseen. Noh, joka tapauksessa, Ubuntu innosti heti alusta alkaen ja innostanee vielä pitkään, Juuri mitään en osaa ja aikaa ei ole ollut hirveämmin opetella, mutta mikäs kiire tässä on. Melkein kaikki toimi jo sellaisenaan, joten alkuun oli helppo päästä.
Joten, long live Ubuntu! Ja ei mitään antipatioita Windowsiakaan kohtaan, tuottakoon Vista voittoa. Ja lisäksi seuraavaan minimäcciin giga muistia ja stydimpi näytonohjain
Toivoisin, että ei oltaisi liian negatiivisia mitään vahtoehtoja kohtaan, kukin saa kuitenkin itse vapaasti päättää mitä käyttää.
