Kirjoittaja Aihe: Onnistumiskokemuksesi Ubuntun/Linuxin kanssa (vain iloa ja riemua)  (Luettu 179474 kertaa)

epiphone

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 456
    • Profiili
Pitääpä minunkin kirjoittaa tähän säikeeseen.

Minulla tuli ongelmia Ubuntun kanssa yhdessä läppärissäni. Olin uudelleenasentamisen edessä. Ja kas, päätinkin lennosta vaihtaa Ubuntun, UbuntuMATE:en.

Tämä MATE on ollut positiivinen yllätys. Toimii vikkelästi ja varmasti. Siinä on silmäkarkkia ja perusolemus on raikas, ja toimii kevyesti.

Joitakin ongelmia on tässäkin ollut, mutta pieniä ja olen saanut ne helposti korjattua.

Yllättävän vähän täällä foorumilla tuodaan esille se, että ubuntuMATE on loistava distro.  8)

Tästä läppäristä on tullut ykköspyssy viime viikkoina ja päivinä MATE:n kanssa. ;D
Kahvi on väkevin juomani

Jakke77

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3602
  • Oulu (Oinaansuo)
    • Profiili


Yllättävän vähän täällä foorumilla tuodaan esille se, että ubuntuMATE on loistava distro.  8)


yllättävän harva on varmaan edes kokeillut matea, itsekin käytän matea vanhemmissa koneissa ja aina on toiminut moitteetta :)
U_G_H

Aspire E5-575G V1.27 CPU: Intel i3-6100U (4) @ 2.300GHz GPU: Intel® HD Graphics 520 GPU: NVIDIA GeForce 940MX

Eesaurus

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2811
    • Profiili
Matesta tykkäävien, ja miksei muidenkin, kannattaa kokeilla myös Ubuntu Budgieta. On aika kiva, eikä näytäkään pahalta.

Asensin juuri uuden 17.10 -version kokeiluun, vaikuttaa lupaavalta. https://ubuntubudgie.org

Jakke77

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3602
  • Oulu (Oinaansuo)
    • Profiili
Matesta tykkäävien, ja miksei muidenkin, kannattaa kokeilla myös Ubuntu Budgieta. On aika kiva, eikä näytäkään pahalta.

Asensin juuri uuden 17.10 -version kokeiluun, vaikuttaa lupaavalta. https://ubuntubudgie.org

mielenkiintoinen viritelmä
U_G_H

Aspire E5-575G V1.27 CPU: Intel i3-6100U (4) @ 2.300GHz GPU: Intel® HD Graphics 520 GPU: NVIDIA GeForce 940MX

PERTTIK60

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 92
    • Profiili
Mulla kanssa ollut Ubuntu mate 16.04.3 lts ja milestäni paras Ubuntu jakelu, ei mitään suurempia ongelmia  :)

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Hankin toisen näytön, ja kävi hankalaksi siirtyä ohjelmien välillä hiirellä klikkaamalla. Halusin näppäinyhdistelmän, jolla voi valita viereisen ikkunan vasemmalla, oikealla, ylhäällä tai alhaalla. Gnomen extensioneista löytyi lisäke, joka teki juuri mitä halusin.

Koska näppäinkomentoja on paljon, kaipasin Unityn tyylistä helppoa näppäinkomentolistaa, jonka saisi esille pikanäppäimellä. Siihenkin löytyi lisäosa Gnomen extensioneista, ja vieläpä lisäosan tuottamaa näppäinkomentolistaa voi itse muokata tekstieditorilla mieleisekseen!

Olen todella iloinen ja hämmentynyt Gnome-laajennosten määrästä. Työpöydän saa muokattua todella laajasti mieleisekseen.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 10747
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Olen todella iloinen ja hämmentynyt Gnome-laajennosten määrästä. Työpöydän saa muokattua todella laajasti mieleisekseen.

Jep, tämä on hienoa. :) Vähän harmittaa, kun ihmiset valittavat siitä ettei Gnome Shelliä voi muokata, vaikkei se ole aivan totta.

Tietysti vähän ehkä piilossa nuo muokkausmahdollisuudet ja toisaalta, jos joku ei ole jotain jo tehnyt, niin pitää alkaa koodailemaan itse, mikä ei ole aivan helppoa. Rajapintojen ja yleensäkin laajennosten kirjoittamisen dokumentaatio voisi olla parempi, sillä se rajoittaa helposti, vaikka koodaustaitoa olisikin. Yhden laajennoksen olen itselleni tehnyt, mutta sitäkään en ole toistaiseksi julkaissut. Toiseen olisi idea, mutta tuo dokumentaation puute vei motivaation tehdä se. Mutta tämä on väärä aihe keskustella tästä, joten jos tästä nyt tulee enemmänkin keskustelua, niin pitää sitten jakaa se omaan aiheeseensa.
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

jarmala

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 395
    • Profiili
Uuden version asennus onnistui!

Pöytäkoneessa oli Ubuntu 14.04 ja koneessa jo pitempään (öbaut kaksi vuotta) toimettomana maannut 120 GB ss-levy innosti sitten lopulta asentamaan uudemman version:  17.10 ja osiointi 30 GB root ja 90 GB home. Asennuksessa ei itsessään ollut mitään häikkää, mutta sen jälkeen on ollut monenlaista askaretta:

1. Asenna gnome flashback metacity. Olen niin vanhanaikainen, että uudemmat käyttöliittymät eivät kelpaa, kun niissä ei ole valikkoa. Saman tien tuli toki asennettua myös xfce ja kde. Jonkin aikaa taisteltuani kekkasin gnome-tweak-toolin, jolla sain teemaksi radiancen ja muutenkin värit ja ulkonäön entisenlaiseksi.

2. Vanhan 3 TB levyn tiedot takaisin käyttöön. Olisi toki ollut mahdollista ottaa tuo vanha pyörivällä kiekolla ollut home -osio sellaisenaan käyttöön, mutta kun halusin saada ss-levyn nopeuden kotihakemistoonkin. Eli piti keksiä, miten tuolta isolta levyltä saa datat käyttöön. Siitä jo kaksi vuotta sitten täällä kyselinkin...

Siis: pienet hakemistot kopataan uudelle levylle. Ja suuret linkitetään jotenkin. Kokeilin ensin symlinkkejä, mutta en saanut läpinäkyviksi: vanhan levyn hakemisto avi näkyisi suoraan uuden levyn hakemistona avi. Mutta ei onnistunut - nimi toistui: avi/avi/, joka ei kelpaa. No, ratkaisin tuon ongelman sitten mount --bind:lla, jolla vanhan levyn suuret kansiot tulevat siististi kotikansion alle. Kiva!

3. Piilokansiot. Tosiaan - nämäkin pitää vielä kopioida uuteen home:een. Ilman tätä thunderbirdin sähköpostit katosivat ja firefoxin kirjanmerkit kanssa. Mutta ratkesi siis.

4. Samba. Totta kai senkin joutui sitten asentelemaan uudelleen, mutta koska se oli vielä hyvässä muistissa, niin onnistui.

5. Kaikki toimii kivasti ja nopeasti, tosin Arduinon GUI ei vielä toimi, kun kirjastot on hukassa. Mutta kyllä sekin varmaan ratkeaa pian.

Lyhyesti siis: ss-levyllä Ubuntu suorastaan lentää ja softat käynnistyvät oitis venaamatta. 8 vuotta vanha (päivitetty tosin) pc:ni toimii taas hienosti ja vaikuttaa ihan modernilta. Kivaa!
 
Ubuntu 18.04 LTS, Gnome Flashback Metacity, Xeon E3-1245 V2, 8 GB

LMJ2368

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 134
    • Profiili
Voisin kirjoittaa tähän jotain minäkin...

Olin omistanut 11 vuotta Vistalla varustetun pöytäkoneen jonka käyttö oli jäänyt mobiilimpien laitteiden takia jo niin vähäiseksi, ettei uuden koneen ostaminen tuntunut mielekkäältä. Koneesta oli jossain vaiheessa särkynyt alkuperäinen näytönohjain joten se oli korvattu uudemmalla jossa oli HDMI-liitin, jonka ansiosta kone oli saatu hienosti osaksi olohuoneen viihdejärjestelmiä piiloon katseilta, mutta oli käytettävissä hyvin langattomalla hiirellä ja näppiksellä. Vanha Vista oli jo toisen kerran koneen käyttöhistorian aikana "korruptoitunut" siihen pisteeseen että se piti asentaa uudelleen. Katselin silloin myös kymppiä, joka ei ehkä olisi toiminut koneessani ollenkaan ja olisi kuitenkin maksanut 130,-. Niinpä sitten viime keväänä asensin uudelleen koneeseen 11 vuotta vanhan Vistan, asensin päivityksiä parin vuorokauden ajan, eikä kone ollut vielä silloinkaan lähellekkään valmis. En saanut edes näyttöä vielä asetettua teräväpiirtotarkkuuteen vanhoilla ajureilla.  Silloin ajattelin että nyt riittää!

Linuxeista olin kuullut joskus ohimennen ja muistin Ubuntu-nimen. Laitoin sen, Vistaan hermostuttuani, muistitikulle, kokeilin ja asensin koneelle - ja kaikki toimi heti! Kaikki Windowsissa käyttämäni tiedostot toimivat, kaikki ohjelmat mitä siihen tarvitsin sain siihen, lisälaitteet ja kaikki! Tulostin-skanneri-kopiokone-yhdistelmäkin toimi ensimmäistä kertaa historiansa aikana täysin oikein, eikä koneen kunnollinen käynnistyminen vienyt varttituntia. Tietenkin Ubuntu vaati uuden oppimista ja vähän kokeiluakin, mutta sain ilmaiseksi uuden mielenkiintoisemman käyttöjärjestelmän ja koneelle kokonaan uuden elämän.

Siitä innostuneena tutkin vaihtoehtoja ja asensin koneelle myös Linux Mintin, jos se olisi vieläkin parempi. No, vieläkin koneessa on molemmat - enkä suoraan voi sanoa kumpaakaan paremmaksi, mutta voin käyttää kumpaa tahansa, vaihtelu virkistää. Mintin puolella olen ehkä enemmän "harjoitellut/kokeillut" asioita ja sitten Ubuntun puolella tehnyt jutut kerralla oikein. (Ja kiintolevy riittää paremmin kahdelle Linuxille kuin yhdelle Windowsille.)

Töissä käytän Windowsia, mutta kun sen eri versioita on käyttänyt yli 30 vuotta, niin sen käyttäminen on jo liian tylsää puuhaa ja siinä mielessä on kyllä mukavaa että kotitietsikalla on jotain ihan uutta.
« Viimeksi muokattu: 05.12.17 - klo:13.42 kirjoittanut LMJ2368 »

jarmala

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 395
    • Profiili

5. Kaikki toimii kivasti ja nopeasti, tosin Arduinon GUI ei vielä toimi, kun kirjastot on hukassa. Mutta kyllä sekin varmaan ratkeaa pian.

Lopulta tuli paneuduttua tuohonkin: uusimmat Arduinon IDE:t ovat ronkelimpia kuin vanhemmat ja ilmoittelevat hanakammin kaikenlaisista havaitsemistaan hankaluuksista. Eivät ne useinkaan virheitä ole vaan varoituksia, mutta niiden kuittaisemiseen menee ikä ja terveys. Ratkesi, kun poistin turhat kansiot ja otin käyttöön uudempia kirjastoja.

Nyt pelittää taas Arduinolla kehittämäni ympäristönmittausjärjestelmä mallikkaasti. Kun siirtyy 3,5 vuotta uudempaan softaan (Ubuntu 14.04 -> 17:10), niin pitää vaan pysyä ajan ja kehityksen mukana...
Ubuntu 18.04 LTS, Gnome Flashback Metacity, Xeon E3-1245 V2, 8 GB

Mistofelees

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 540
    • Profiili
Vuodesta 1991 olen uskonut Linuxiin. Välillä kivikoiden kautta kulkien ja välillä huolestuneena odottaen homman kuivumista kokoon. Mutkien ja harhapolkujen kautta ongelmat ovat vähentyneet ja käyttäjämäärät kasvaneet.  Raspberryn kaltaisten laitteiden tuotua lisää käyttäjiä, on myös järjestelmän korjailuun tullut uutta verta ja uusia näkökantoja.

Viimeisin ilkonaihe oli Armbianin Debian Stretch:n asennus. Paketti SD:lle, SD koneeseen, virtaa ja toimii !! Kaikki perusasiat, jotka olen joutunut puukottamaan aiemmin käsin, näyttivät olevan kunnossa. 2 tuntia paketin avaamisen jälkeen talossa oli uusi työkalu ja anturit paikallaan.

Vielä kun pääsisimme eroon M$W:stä ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2108
    • Profiili
Laitetaampas tuoreimmat onnistumiseni...

Vaihdoin koneeni NVidia, Intel -> Amd, ja vaihtaminen kävi niin helposti, kuin voisi kuvitella parhaimmillaan käyvän.

Vanhat kiintolevyt kiinni koneeseen, ja ei muuta kuin määritellä käynnistyvä kiintolevy. Se oli siinä.

Kaikki toimi. Tosin vaihtoa olisi hankaloittanut, mikäli olisin käyttänyt nvidian suljettuja ajureita, mutta siinä on se JOS.

Toinen onnistumiseni on äänikortin asentaminen. Sekin sujui kohtalaisen nopeasti kiitos nm:n mainioiden neuvojen.
Kyseessä oli jostakin tuntemattomasta paikasta saamani SB:n äänikortti, jota en tiennyt edes omistavani. No sekin toimi suoraan kytkemällä PCIe-väylään ja räpläämällä Pulse-audion asetuksia.

Luulin, että kyseessä on rikinäinen äänikortti, mutta kyllä siitä mökää lähtee.  ;D

Se vähentää vähän johtomäärää, kun aiemmin käyttämäni USB-Sound Blaster ei ole kuljeksimassa lattialla/koneen päällä.

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 10747
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vaihdoin koneeni NVidia, Intel -> Amd, ja vaihtaminen kävi niin helposti, kuin voisi kuvitella parhaimmillaan käyvän.

Vanhat kiintolevyt kiinni koneeseen, ja ei muuta kuin määritellä käynnistyvä kiintolevy. Se oli siinä.

Kaikki toimi. Tosin vaihtoa olisi hankaloittanut, mikäli olisin käyttänyt nvidian suljettuja ajureita, mutta siinä on se JOS.

Tämäkään ei muuten enää ole välttämättä edes hidaste. Itse vaihdoin vastaavalla tavalla levyn käytännössä koneesta toiseen (Nvidia GeForce -> AMD Radeon) tässä taannoin. Käytössä oli kyllä Fedora, mutta siis Nvidian ajureita ei tarvinnut edes poistaa. Kaikki toimi ihan normaalisti. Toki myöhemmin poistin ne ajuritkin, mutta pointti on siis se, että GLVND on siitä mukava, että Mesa ja Nvidian oma libgl saavat olla molemmat yhtä aikaa asennettuna ja käytössä.
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

Leko

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 173
    • Profiili
Vanhoja muistellen,
kauan sitten, kun olin vielä ns. työelämän palveluksessa, ja koneet olivat pääasiassa 486-mallia, tuli joutilaaksi yksi 386-kone. Sen ajan varhaisia Windowseja ajettiin sisään työasemiin.

Sain apua sittemmin kuuluisaksi tulleelta osaajalta. Asensimme tuohon 386 masiinaan Slackwaren ja teimme siitä intranet-serverin yhteisöön. Onnistui, ja kansa ihmetteli.


Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Pitääpä taas tulla kertomaan onnistumisista.

Tuli tarve kytkeä VPN:ään kiinni. Windows-käyttäjät joutunevat tässä kohtaa asentamaan jonkin erillisen Ciscon AnyConnect-clientin. Mutta näin astetta modernimman käyttöjärjestelmän käyttäjänä riitti kun menin järjestelmän asetuksiin. Siellähän on Networking-kohdan alla myös VPN, joka pyytää liityntätavan (AnyConnect)  yhteysosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Ja voilá, kaikki toimii heittämällä! Enpä olisi uskonut, että nykyään on Ubuntussa VPN näin näppärästi sisäänrakennettuna, mutta kyllä se vaan on.

Alan kallistua vahvasti sille kannalle, että Linux on näillä hetkillä muuttumassa ihan oikeasti selvästi parhaaksi valinnaksi ihmiselle, joka työskentelee tietotekniikka-alalla asiakseen.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2108
    • Profiili
Päivitetäänpäs omalta osaltani onnistumisia...

Sain vihdoin vaihdettua tiedostopalvelimeni Wheezy:n (alunperin)  Stretch:hiin https://www.raspberrypi.org/downloads/raspbian/

Joutui asentamaan puhtaalta pöydältä, kun on toi staattisen ip:n tekeminen on muuttunut aikaisemmasta.

Tahmeestihan toi Raspberry Pi 1 B pyörittää, mutta kuluttaa vähän sähköä.

Jessien asensin aikaisemmin, mutta jotain meni rikki, enkä osannut korjata. Vika todennäköisesti johtui siitä, että olin puukottanut /etc/network/interfaces
tiedostoa, jota ei enää nykyään saa puukottaa kuin omalla vastuulla (tai pitää puukottaa muuta tiedostoa, jota en nyt tähän hätään muista mitä tiedostoa (ehkä /etc/dhcpcd.conf )).

Tätä linukkaahan osaa jo vähän käyttääkin. :)

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2108
    • Profiili
Ah tätä hiljaisuutta. Enää ei fööni mölyä, ja kone pyörii viileenä, vaikka ulkona onkin hellettä.

Olikin jo orpo olo, kun ei televisiota nähnyt OpenEleckillä pariin päivään.

Samalla päivitin HTPC:n kiinteän osoitteen oikeampaan osoitteeseen, niin ei tule päällekkäisiä osoitteita DHCP:n kanssa.
Lisäksi tuli puhallettua vuosien pölyt koneesta ilmoille.

Tämä tuli tehtäväksi käytännön pakosta, kun serveri (staattinen ipv4) ja openEleckin (DHCP:stä saatu) osoite olivat samoja.

Nyt kuitenkin kaikki releet toimii, ja mitä parasta hiljaa ja viileesti. 8)

Kuinkas niitä lämpöjä katossiinkin ?

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2108
    • Profiili
Kuinkas niitä lämpöjä katsottiinkin ?

Ainakin lm-sensors-paketti piti asentaa...

... mutta löytyykö muita hyödyllisiä paketteja ?

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 87
  • Tietojenkäsittelyn tradenomi vuosimallia 2017.
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Vanha ketju, mutta vastataan nyt, että jotain positiivistakin kirjoiteltavaa tänne.

Ostin ensimmäisen lääpärin 2005 joulukuussa XP-koneena, ja nykyisin käyttiksenä siinä on Lubuntu. Tarpeeksi kevyt, ja ohjelmistokehitykseen valjastettu järjestelmä toimii siinä määrin hyvin, että ei ole tarvetta varmaan vielä moneen vuoteen hankkia uutta konetta tuohon tarkoitukseen.

Täytyy myöntää, että pääläppärissäni, johon investoin noin 1000 euroa viimeksi, pyöritän siinä Winkkari 10:ä. Lähinnä Winkkari-koneella ajan Linuxia virtuaalikoneena.
Free Internet and  people for humans all over the globe!

LeHiX

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 378
    • Profiili
Kuinkas niitä lämpöjä katsottiinkin ?

Ainakin lm-sensors-paketti piti asentaa...

... mutta löytyykö muita hyödyllisiä paketteja ?

Itselläni Ubuntun palkissa lämpötilat;
Extensions sivustolta https://extensions.gnome.org/extension/841/freon/
| Pros. AMD Phemon(tm) 9950 :) (4cores) | Emo: ASUS M3A78 | Mem 8GT
| x86_64, gnome, ubuntu 18.04  | GeForce GTX 750 Ti/PC