Jottei nyt ihan kehumiseksi menisi, niin täytyy vähän palata maan pinnalle välistä. Kritiikkihän lienee kehityksen edellytys, mikäli oikein olen ymmärtänyt.
Minua nyppii suunnattomasti tuo asennustapa, joka pakottaa käymään graafisessa käyttöliittymässä jota kautta sitten asennetaan itse järjestelmä. Onhan se hyvä ominaisuus, saa testata asennettavan laitteiston yhteensopivuutta ja kokeilla miten Ubuntu istuu käteen. Mutta miksi ihmeessä asennuksessa on pakko käydä X:ssä??? Miksi asennus ei voisi heittää suoraan ilman pakollista X:n kokeiluvaihetta itse asennusproseduuriin, jota kautta voisi tehdä asennuksen, kuten esimerkiksi Mandrivassa ja Susessa?
Minun koneeni on AMD 2800 semptron 256mt muistilla, joka on noita HP:n vehkeitä. Asennus toimisi ihan taatusti (versio 6.10) kuin se kuuluisa junan vessa, mutta en saa tehtyä asennusta tuon pakollisen älyttömyyden takia. Tämä on jo kolmas kone missä tämä vaihe tökkii.
Onko kenelläkään vaikutusvaltaa yhteisössä tuoda lisäksi vaihtoehtoinen asennusproseduuri , joka on ns. perinteistä mallia? Eiköhän tämä estä ns. kolmannen maailman käyttöönottoja Ubuntussa, kun ei voi tehdä asennusta.
Lisäsin muistin puoleen gigaan jolla sitten ongelma ratkesi. Yleensä ottaen asennus on erittäin hyvä ja helppo, kunhan laitteistovaatimukset antavat myöten