Yksi idea kävi vielä mielessä: Pandoc.
Ei siis ole muokkain, mutta helpottaa sitä, että voi tuottaa tiedoston yhdessä muodossa ja vain muuntaa sen tarvittaessa toiseen.
Mahtaako tuollaisista olla mitään todellista hyötyä? Leipäteksti on helppo kopioida ohjelmasta toiseen ihan hiirellä, mutta ongelma aiheuttaa esim. taulukot, koodit (monospace), kaavat, listat, sis. linkit, otsikot yms. tekijät, kun pitää Latexissa aina määritellä melko tarkasti. Jos mitään määritelmiä ei ole vaikkapa odt-dokumentissa, niin eipä se taida osata mitään oikein muuntaakaan. Eli suoraan Latexille kirjoittamisen sijaan aika menee tuollaisen muunnoksen korjaamiseen.
Sanoisin, että Pandocista on erittäin paljon hyötyä mm. sovellusten teknisessä dokumentaatiossa. Tieteellisiin julkaisuihin se ei varmaankaan ole paras ratkaisu, kun käytössä on valmis LaTeX-pohja ja halutaan hienosäätää asioita LaTeX-koodin tasolla. Akateemisen maailman ulkopuolella tällaista tarvetta ei välttämättä ole, ja erityisesti teknisissä dokumenteissa Pandocin tarjoama oletustyyli yleensä riittää mainiosti.
Vaikka Pandoc ei tässä varmaankaan auta, se kannattaa pitää korvan takana, etenkin jos Markdown-synktaksilla kirjoittaminen miellyttää. Esimerkkejä muunnoksista on
demosivulla.
Mm. Pandocin manuaali on kirjoitettu Pandocin Markdown-syntaksilla, ja muunnos HTML-sivuksi näyttää tältä:
https://pandoc.org/demo/example3.htmlUlos saa myös TeX-taittoa muistuttavan sivun:
https://pandoc.org/demo/example2.htmlTai PDF:n sisällysluetteloineen:
https://pandoc.org/demo/example14.pdfPandocin Markdownissa kaavat kirjoitetaan LaTeX-syntaksilla. Taulukoiden määrittelyyn on oma syntaksinsa, ja laajennokset tarjoavat lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi pipe_tables vastaa GitHubin syntaksia. Lähteet saa mukaan BibTeX-tiedostoista, ja niihin viitataan Markdownissa BibTeX-lähteen avaimella.
Tämä vain pienenä pintaraapaisuna. Pandocin demosivulla on villimpiä esimerkkejä.