Mikä hyvä Latex-editori

[kamara]

Asiasta toiseen...
myös LibbreOfficeen saa LaTeX-muuntimen, mutta oletan, ettet sitäkään ole varsinaisesti hakemassa.

Onko Librelle saatavissa muutakin kuin tuo TexMaths-kaavaeditori? En ainakaan ole haulla löytänyt.

Asentamalla libreoffice-writer2latex-paketin, niin Write-dokumentin voi viedä .tex:ksi. Valitettavasti toiseen suuntaan ei taida olla toimintoa, niin se ei ole hirvittävän hyödyllinen.

[Snufkin]

Asentamalla libreoffice-writer2latex-paketin, niin Write-dokumentin voi viedä .tex:ksi. Valitettavasti toiseen suuntaan ei taida olla toimintoa, niin se ei ole hirvittävän hyödyllinen.

Joo, ei tuosta ole suurta hyötyä, kun pitäisi saada lopputuloksena se pdf. Tuollainen valmis latex-editori lienee paras tässä. Pitää vaan kokeilla niitä läpi...

[SuperOscar]

Yksi idea kävi vielä mielessä: Pandoc.

Ei siis ole muokkain, mutta helpottaa sitä, että voi tuottaa tiedoston yhdessä muodossa ja vain muuntaa sen tarvittaessa toiseen.

[Snufkin]

Yksi idea kävi vielä mielessä: Pandoc.

Ei siis ole muokkain, mutta helpottaa sitä, että voi tuottaa tiedoston yhdessä muodossa ja vain muuntaa sen tarvittaessa toiseen.

Mahtaako tuollaisista olla mitään todellista hyötyä? Leipäteksti on helppo kopioida ohjelmasta toiseen ihan hiirellä, mutta ongelma aiheuttaa esim. taulukot, koodit (monospace), kaavat, listat, sis. linkit, otsikot yms. tekijät, kun pitää Latexissa aina määritellä melko tarkasti. Jos mitään määritelmiä ei ole vaikkapa odt-dokumentissa, niin eipä se taida osata mitään oikein muuntaakaan. Eli suoraan Latexille kirjoittamisen sijaan aika menee tuollaisen muunnoksen korjaamiseen.

Eli kun se teksti ja kilkkeet (kuvat, taulukot, kaavat yms) pitää kuitenkin jonnekin kirjoittaa, niin mielestäni mielekkäintä on kirjoittaa ne suoraan Latex-editoriin, josta saa sitten hiiren klikkauksella lopullisen pdf:n nähtäväksi. Kieliasun tarkistus pitää sitten tehdä copy-peistaamalla, kun ei ainakaan Overleafissa toimi suomen kielen tarkistus.

[nm]

Yksi idea kävi vielä mielessä: Pandoc.

Ei siis ole muokkain, mutta helpottaa sitä, että voi tuottaa tiedoston yhdessä muodossa ja vain muuntaa sen tarvittaessa toiseen.

Mahtaako tuollaisista olla mitään todellista hyötyä? Leipäteksti on helppo kopioida ohjelmasta toiseen ihan hiirellä, mutta ongelma aiheuttaa esim. taulukot, koodit (monospace), kaavat, listat, sis. linkit, otsikot yms. tekijät, kun pitää Latexissa aina määritellä melko tarkasti. Jos mitään määritelmiä ei ole vaikkapa odt-dokumentissa, niin eipä se taida osata mitään oikein muuntaakaan. Eli suoraan Latexille kirjoittamisen sijaan aika menee tuollaisen muunnoksen korjaamiseen.

Sanoisin, että Pandocista on erittäin paljon hyötyä mm. sovellusten teknisessä dokumentaatiossa. Tieteellisiin julkaisuihin se ei varmaankaan ole paras ratkaisu, kun käytössä on valmis LaTeX-pohja ja halutaan hienosäätää asioita LaTeX-koodin tasolla. Akateemisen maailman ulkopuolella tällaista tarvetta ei välttämättä ole, ja erityisesti teknisissä dokumenteissa Pandocin tarjoama oletustyyli yleensä riittää mainiosti.

Vaikka Pandoc ei tässä varmaankaan auta, se kannattaa pitää korvan takana, etenkin jos Markdown-synktaksilla kirjoittaminen miellyttää. Esimerkkejä muunnoksista on demosivulla.

Mm. Pandocin manuaali on kirjoitettu Pandocin Markdown-syntaksilla, ja muunnos HTML-sivuksi näyttää tältä: https://pandoc.org/demo/example3.html
Ulos saa myös TeX-taittoa muistuttavan sivun: https://pandoc.org/demo/example2.html
Tai PDF:n sisällysluetteloineen: https://pandoc.org/demo/example14.pdf

Pandocin Markdownissa kaavat kirjoitetaan LaTeX-syntaksilla. Taulukoiden määrittelyyn on oma syntaksinsa, ja laajennokset tarjoavat lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi pipe_tables vastaa GitHubin syntaksia. Lähteet saa mukaan BibTeX-tiedostoista, ja niihin viitataan Markdownissa BibTeX-lähteen avaimella.

Tämä vain pienenä pintaraapaisuna. Pandocin demosivulla on villimpiä esimerkkejä.

[SuperOscar]

Tieteellisiin julkaisuihin se ei varmaankaan ole paras ratkaisu, kun käytössä on valmis LaTeX-pohja ja halutaan hienosäätää asioita LaTeX-koodin tasolla.

Nimenomaan jos käytössä on valmis LaTeX-pohja. Jollei ole, Pandoc voi auttaa mukavasti kirjoittamaan rakenteisen asiakirjan esimerkiksi Markdownilla ja sitten muuntamaan sen vastaanottajan himoitsemaan Word-muotoon.

[Snufkin]

Nimenomaan jos käytössä on valmis LaTeX-pohja. Jollei ole, Pandoc voi auttaa mukavasti kirjoittamaan rakenteisen asiakirjan esimerkiksi Markdownilla ja sitten muuntamaan sen vastaanottajan himoitsemaan Word-muotoon.

Siinä on iso ero, onko luomassa (tieteellistä) raporttia/artikkelia/kirjaa tai rakenteellista dokumentaatiota johonkin online-tarkoitukseen. En tiedä onko Latex millään tavalla mielekäs tapa tehdä rakenteellista dokumentaatiota, mutta on yleinen tapa tietyillä tutkimusaloilla ja sitä kautta yliopistoissa. Lopputulos näissä on "paperi" tietyllä ennalta määrätyllä taitolla (cls-tiedosto), eli nykyään pdf-dokumentti (joka sellaisenaan tulostettavissa).

[SuperOscar]

Siinä on iso ero, onko luomassa (tieteellistä) raporttia/artikkelia/kirjaa tai rakenteellista dokumentaatiota johonkin online-tarkoitukseen. En tiedä onko Latex millään tavalla mielekäs tapa tehdä rakenteellista dokumentaatiota,

En ole varma, mitä sinä tarkoitat ”rakenteellisella”. Kun minä puhuin rakenteisesta, tarkoitin nimenomaan sellaisia asiakirjoja, joilla on selkeä, hierarkkinen rakenne — mihin tieteelliset tekstit tutkimussuunnitelmista väitöskirjoihin ilman muuta kuuluvat.

Itse olen kirjoittanut LaTeXilla väitöskirjani (vaikka jouduin vääntämään melkoisesti yliopiston painon kanssa, koska se oli tottunut toimimaan vain Word-tiedostojen kanssa) ja taittanut useamman vuoden tieteellistä lehteä sekä pari kirjaakin. Toisaalta esim. FSF:n ohjelmien virallinen dokumentaatio taitaa edelleen olla LaTeX-johdannaisessa Texinfo-muodossa, joten siihenkin sen on katsottu sopivan.

[Snufkin]

En ole varma, mitä sinä tarkoitat ”rakenteellisella”. Kun minä puhuin rakenteisesta, tarkoitin nimenomaan sellaisia asiakirjoja, joilla on selkeä, hierarkkinen rakenne — mihin tieteelliset tekstit tutkimussuunnitelmista väitöskirjoihin ilman muuta kuuluvat.

Tarkoitin lähinnä, ettei latexia tarvita mihinkään, mihin ei tarvita sitä sen mahdollistamaa taittoa, eli paperitulostetta tai sitä vastaavaa pdf:ää. Ei kai sille ole oikeastaan mitään käyttöä online-maailmassa. Ainoastaan tuo halu säilyttää tieteellisillä artikkeleilla tietty ulkonäkö/tyyli.

Rakenteinen dokumentaatio tarkoittaa kai pohjimmiiltaan sitä, että tekstin tyyli ja sisältö (otsikot, kappaleet) ovat erotettu toisistaan. Esim. html + css.

[SuperOscar]

Tarkoitin lähinnä, ettei latexia tarvita mihinkään, mihin ei tarvita sitä sen mahdollistamaa taittoa, eli paperitulostetta tai sitä vastaavaa pdf:ää. Ei kai sille ole oikeastaan mitään käyttöä online-maailmassa.

Sanoisin että koska ”paperituloste tai sitä vastaava PDF” tarkoittaa oikeastaan samaa kuin ’kyky taittaa tekstiä ja säilyttää asettelu loppukäyttäjälle tarkasti’, kyllä jotakin (La)TeXin kaltaista tarvitaan joka tapauksessa. Alkuperäinen HTML oli hyvin yksinkertainen, koska taittoa ei pidetty tärkeänä – vain loogisen rakenteen ajateltiin merkitsevän. Sen jälkeen HTML (+ CSS) on jatkuvasti kehittynyt suuntaan, jossa TeX ja Postscript olivat jo alkuaan. (Kuten muistetaan, vaikka Postscript kehitettiin paperitulosteita ajatellen, sitä on käytetty myös näyttökuvauskielenä!) Toinen juttu on toki se, ettei TeXiä kukaan sellaiseen ole varmaan ajatellutkaan käyttää.

[Snufkin]

Sanoisin että koska ”paperituloste tai sitä vastaava PDF” tarkoittaa oikeastaan samaa kuin ’kyky taittaa tekstiä ja säilyttää asettelu loppukäyttäjälle tarkasti’, kyllä jotakin (La)TeXin kaltaista tarvitaan joka tapauksessa. Alkuperäinen HTML oli hyvin yksinkertainen, koska taittoa ei pidetty tärkeänä – vain loogisen rakenteen ajateltiin merkitsevän. Sen jälkeen HTML (+ CSS) on jatkuvasti kehittynyt suuntaan, jossa TeX ja Postscript olivat jo alkuaan. (Kuten muistetaan, vaikka Postscript kehitettiin paperitulosteita ajatellen, sitä on käytetty myös näyttökuvauskielenä!) Toinen juttu on toki se, ettei TeXiä kukaan sellaiseen ole varmaan ajatellutkaan käyttää.

En tunne kaikkea historiaa, mutta kyllähäc CSS oli mukana jo melko alussa HTML:n kehityksessä. Ongelma lienee ollut enemmänkin monitorien taso kuin halu olla tekemättä asiallista taittoa myös online-sovelluksiin. Ja toisaalta taitto on fyysisen paperiarkin luoma tarve, jota ei samassa määrin ole monitorilla olemassa.

Mutta jos siirtyy tuolta nykyaikaan, niin html+css+js toimii online-maailmassa, erilaiset taitto-ohjelmat paperilla ja pdf-dokumenteissa. Itse en näe kovin hedelmällisenä sotkea näitä tekniikoita ja kaipaan latexia vain ja ainostaan tietyn tyylisten pdf:ien tuottamiseen. (Eikä tämäkään ole oma haluni, vaan yliopiston vaatimus.)

[SuperOscar]

En tunne kaikkea historiaa, mutta kyllähäc CSS oli mukana jo melko alussa HTML:n kehityksessä.

Melko alussa kyllä muttei aivan alussa: Berners-Leen alkuperäinen ajatushan oli nimenomaan loogisen rakenteen, ei ulkoasun välittäminen. Ja kun CSS tuli, se koski ensin enemmän merkkitasoa (”miltä h1-elementti näyttää”) kuin varsinaista asettelua (”miten asettaa tällainen teksti tuohon kohtaan näyttöä”). Taitto sanan varsinaisessa mielessä tehtiin usein taulukkoina, koska se oli ainoa selaimesta toiseen suhteellisen luotettavasti samoin toimiva työkalu.

Ongelma lienee ollut enemmänkin monitorien taso kuin halu olla tekemättä asiallista taittoa myös online-sovelluksiin.

Ei näyttöjen taso liity asiaan mitenkään! Jos tarve on saada esim. jokin alkio vasempaan yläkulmaan ja toinen keskelle, on yhdentekevää, onko näyttötarkuus 640 × 480 vai 4K – vai peräti paperi. Kyse oli nimenomaan siitä, että tieteellisten tekstien kaltaisissa rakenteisissa asiakirjoissa ei lähtökohtaisesti edes tarvita tällaista. Graafisesti näyttävä sisältö kuten mainokset sen sijaan vaativat sitä, joten kun WWW kaupallistui, alettiin kaivata parempaa CSS:ää.

Muuten – jos ”yliopisto” eli oppiaineesi kaipaa PDF:ää, voihan senkin tuottaa hyvin monilla eri tavoin! Nykyään mistä tahansa teksturista voi tulostaa PDF:ää, ja sitten on esimerkiksi DocBook jnpp.!

[Snufkin]

Muuten – jos ”yliopisto” eli oppiaineesi kaipaa PDF:ää, voihan senkin tuottaa hyvin monilla eri tavoin! Nykyään mistä tahansa teksturista voi tulostaa PDF:ää, ja sitten on esimerkiksi DocBook jnpp.!

No pdf on vain tiedostomuoto, mutta meillä on yliopiston laatima latex-pohja, jossa heidän päättämänsä taitto/muotoilu, ja sitä pitää noudattaa. Eikä tuo ole käytännössä mahdollista kuin latex-editorilla, mitä tässä ketjussa lähdin kyselemään, offline korvaajaa Overleafille. Itse pointti vain hieman hukkunut matkan varrella.

[SuperOscar]

No pdf on vain tiedostomuoto, mutta meillä on yliopiston laatima latex-pohja, jossa heidän päättämänsä taitto/muotoilu, ja sitä pitää noudattaa. Eikä tuo ole käytännössä mahdollista kuin latex-editorilla,

Nyt oikeastaan palattiin pointtiin…

Kuten kerroin, olen itse tehnyt väikkärini LaTeXilla, vaikka yliopiston julkaisuista vastaavan instanssin (en muista nimeä) vaatimuksena oli tarjottuun Word-pohjaan kirjoitettu käsis, joka painossa sitten InDesignilla taitettaisiin.

Lopulta vastaanottajaa kiinnostaa vain, että tulos on annettujen ohjeiden mukainen, ei se, miten siihen on päästy. Jouduin hieman tekemään työtä ja käymään taittajan kanssa neuvotteluja saadakseni LaTeXin pukkaamaan tarkalleen halutunlaista PDF:ää, mutta ei heitä sinänsä kiinnostanut, miten siihen päädyttiin.

Kyllä työkalunsa sinänsä saa valita, jollei tarjottu tyydytä.

[Snufkin]

No jos vaatimuksena on tietyn latex-pohjan muotoilut täyttävä dokumentti, ja on olemassa toimivia latex-editoreita, niin en keksi ensimmäistäkään syytä alkaa keksimään pyörää itse uudelleen, vaikka siihen löytyi sata erilaista keinoa. Tuollainen on ihan hukkaan heitettyä aikaa, koska valmiita työkaluja on jo olemassa. Ainoa pointti tässä avauksessa oli päästä eroon tuosta omien tietojen lataamisesta ulkoiselle nettiserverille.

[SuperOscar]

niin en keksi ensimmäistäkään syytä alkaa keksimään pyörää itse uudelleen,

Syy voisi olla vaikka, että ei halua tehdä mitään LaTeXilla tai haluaa nimenomaan käyttää jotakin tiettyä työkalua. Olin ollut rivien välistä lukevinani, ettei LaTeX ole sinulle mieleen.

Mutta jos siinä pysyt, vaihtoehtoja on jo lueteltu: Kile, Texmaker, Sublime Text, VSCode; sekä muutama joita ei kai vielä ole mainittu: LyX, LaTeXila, TeXStudio, TeXWorks.