Sähkön säästäminen

[qwertyy]

Olipas varsin optimistisia lukemia..

Dieselmoottorin hyötysuhde on helposti 45 - 50 %

Ei ole todellakaan helposti 50% Noin 40% on ehkä realistinen lukema.

jolloin sähköä saadaan luokkaa 45 % polttoöljyn energiasisällöstä eli 4,5 kWh per litra. Sähkön hinnaksi tulee 1,50/4,5 = 33 senttiä kilovattitunnilta eikä siitä tarvitse maksaa siirtomaksua eikä veroa.

Vaan kun ei saa. Ei se mekaaninen energia noin vain sähköksi muutu, eli tähän väliin pitää laittaa lisää energian vaihtamisesta johtuvia häviöitä, eikä pelkästään generaatttori riitä, vaan voimansiirrosta tulee myös pieni häviö lisää, koska suurinta osaa ei ole kytketty suoraan kampiakselin päähän. Jonkin päättötyön vilkaisin ja parhaat generaattorit pääsee ilmeisesti 90% hyötysuhteeseen, mutta voi tietyillä kuormilla huonoimmillaan tekniikasta riippuen olla jopa 50% luokkaa.

Haaste: Kun näet generaattorin käytösssä, niin kokeile lyödä käsi sen runkoon kiinni. Villi veikkaus että lyhyt kokeilu kun käsi korventuu lämmöstä 

Ja tämän lisäksi laitteesta saa 55 % lämpöenergiaa talon lämmittämistä varten.

Ei pidä tämäkään paikkaansa, vaan pakokaasuista menee merkittävä osa edelleen harakoille. Toki jäähdytin nesteen voi kytkeä johonkin kiertoon.

En ymmärä mikä siinä on, että käytännössä kaikki unohtaa nykyään voimansiirron häviöt. Yksi tuossa puhui että traktorilla alaisi pyörittämään generaattoria. Totesin että muista valita sellainen joka käy suoraan ulosottoon. Jos vaihteiston kautta täsmäät kierroksia kohdalleen, niin lisää laskujen häviöihin heti min. 5%-15 häviöitä.

[Snufkin]

En ymmärä mikä siinä on, että käytännössä kaikki unohtaa nykyään voimansiirron häviöt. Yksi tuossa puhui että traktorilla alaisi pyörittämään generaattoria.

Toinen mikä unohdetaan on, että moottorilla on yleensä varsin kapea kierrosalue, missä sen hyötysuhde on korkeimmillaan. Eli jos aggregaattia käyttää paljon tyhjäkäynnillä, niin tuo hyötysuhde laskee taas. Jos taas kierroksilla, niin pitää olla sitä kulutusta melko tasaisesti.

Oma käsitykseni on, että aggregaatti toimii paremmin, kun sen perässä on akusto. Tällöin sitä voidaan käyttää lyhyitä jaksoja hyvällä hyötysuhteella, eikä kuormitus vaikuta asiaan. Akusto taas lisää häviöitä, mutta pienemmässä kohteessa mahdollistaa koko järjestelmän rakentamisen 12/24 systeemille. 

[qwertyy]

Toinen mikä unohdetaan on, että moottorilla on yleensä varsin kapea kierrosalue, missä sen hyötysuhde on korkeimmillaan. Eli jos aggregaattia käyttää paljon tyhjäkäynnillä, niin tuo hyötysuhde laskee taas. Jos taas kierroksilla, niin pitää olla sitä kulutusta melko tasaisesti.

Oma käsitykseni on, että aggregaatti toimii paremmin, kun sen perässä on akusto. Tällöin sitä voidaan käyttää lyhyitä jaksoja hyvällä hyötysuhteella, eikä kuormitus vaikuta asiaan. Akusto taas lisää häviöitä, mutta pienemmässä kohteessa mahdollistaa koko järjestelmän rakentamisen 12/24 systeemille.

Kyllä. Kuorma saisi olla aika tasaista ja todennäköisesti siellä lähellä maksimi kuormaa tosiaan jos parhaan hyödyn haluaa. Sellaista käyttöä vain harvemmin on ja siinä mielessä todennäköisesti parhaaseen pääsisi kun lataisi tosiaan akuston kerralla täyteen. Noin pääsääntöisesti ajatellen. Pokkeuksia varmasti toki löytyy.

[Snufkin]

Kuorma saisi olla aika tasaista ja todennäköisesti siellä lähellä maksimi kuormaa tosiaan jos parhaan hyödyn haluaa.

En ole moottorispesialisti, mutta ymmärtääkseni paras shyötysuhde on yleensä siellä, missä paras vääntömomentti. Eli perinteisillä dieseleillä noin kierroalueen puolessa välissä, bensakoneilla yleensä yläkierroksilla.

Anekdoottina Viking Cinderella. Siinä oli 2x 5000 litran dieselit, joiden tyhjäyntinopeus oli 400rpm ja huiput 450rpm. Eli moottori kävi koko ajan vain sen optimialueella ja kaikki tehonsäätö tapahtui potkurin lapakulmilla

[JaniAlander]

Carunan verkonhallintapolitiikka on sellainen, että uuden rakentamisessa ei oteta varmoja pois. Kaapelointi tehdään halvimmalla tavalla, eikä sen tarkoitus ole olla "ikuinen". Myöskään ennakoivaa huoltoa ei tehdä yleisen käytännön mukaisesti.

Ja säästöä tulee siten, ettei rakentamiseen ja huoltoon käytetä varoja. On laskettu halvemmaksi käydä sitten joskus korjaamassa jos tarve tulee. Topparoikan korvaus ei muuten ole kovin huima.

Tuon korjausporukan kohdalla silti mietin, että jos yleinen politiikka on se ettei mitään ennakoivaa tehdä, niin kyllä sen luulisi kalliimmaksi tulevan. Ts. lähetät asentajan ja metsurin normityöaikaan vs. siinä kohtaa kun katkoja piisaa vaikka muille jakaa, ja on kuitenkin aikarajat missä kohtaa korjaus on pakko tehdä tai Carunalle tulee sanktiota, ja porukka tekee vaikka sitten sunnuntai aamuyöstä duunia...

Vai onkohan tuossa joku kiero ajatus, että jos jotain tapahtuu, niin lasku maanomistajalle vaikkei hyvän sään aikana yhteistyötä tehdäkään?

[JaniAlander]

En ymmärä mikä siinä on, että käytännössä kaikki unohtaa nykyään voimansiirron häviöt. Yksi tuossa puhui että traktorilla alaisi pyörittämään generaattoria.

Toinen mikä unohdetaan on, että moottorilla on yleensä varsin kapea kierrosalue, missä sen hyötysuhde on korkeimmillaan. Eli jos aggregaattia käyttää paljon tyhjäkäynnillä, niin tuo hyötysuhde laskee taas. Jos taas kierroksilla, niin pitää olla sitä kulutusta melko tasaisesti.

Oma käsitykseni on, että aggregaatti toimii paremmin, kun sen perässä on akusto. Tällöin sitä voidaan käyttää lyhyitä jaksoja hyvällä hyötysuhteella, eikä kuormitus vaikuta asiaan. Akusto taas lisää häviöitä, mutta pienemmässä kohteessa mahdollistaa koko järjestelmän rakentamisen 12/24 systeemille.

Isällä oli asuntovaunun kanssa hondan bensa-aggregaatti. Sillä sai sitten sähköttömässä kohteessa akut ladattua, ja no sitä minä kyllä naureskelin kun näin...ukko halusi ehdottomasti keitinkahvit, eli normaali 230v vetävä kahvinkeitin otti aggregaatilta virtaa. Ihmettelin että mikä siinä perinteisessä pannukahvissa kaasuhellalla laitettuna on niin ehdottoman ei ei, mutta no makuasioista ei voi kiistellä. Samaa itse asiassa ihmetteli äitipuolikin....

[Snufkin]

...ukko halusi ehdottomasti keitinkahvit, eli normaali 230v vetävä kahvinkeitin otti aggregaatilta virtaa. Ihmettelin että mikä siinä perinteisessä pannukahvissa kaasuhellalla laitettuna on niin ehdottoman ei ei, mutta no makuasioista ei voi kiistellä.

Mä olen juonut jo vuosia pelkkää pikakahvia. Oon myös kyllästynyt selittämään ihmislle, että se on minusta suodatinkahvia parempaa.

Kaupan päällee saa saman kahvin käytännössä kaikkialle, missä vain kuumaa vettä saatavilla. 

[JaniAlander]

...ukko halusi ehdottomasti keitinkahvit, eli normaali 230v vetävä kahvinkeitin otti aggregaatilta virtaa. Ihmettelin että mikä siinä perinteisessä pannukahvissa kaasuhellalla laitettuna on niin ehdottoman ei ei, mutta no makuasioista ei voi kiistellä.

Mä olen juonut jo vuosia pelkkää pikakahvia. Oon myös kyllästynyt selittämään ihmislle, että se on minusta suodatinkahvia parempaa.

Kaupan päällee saa saman kahvin käytännössä kaikkialle, missä vain kuumaa vettä saatavilla.

Itse taas olen vannoutunut pannukahvin ystävä, mikä sekään ei tosissaan vaadi kuin kiehuvan kuumaa vettä ja kahvipuruja.

[Snufkin]

Itse taas olen vannoutunut pannukahvin ystävä, mikä sekään ei tosissaan vaadi kuin kiehuvan kuumaa vettä ja kahvipuruja.

On siinä se kauhea säätäminen ja vaatii pannun tai pakin tai jonkun keittoastian. Joskus erähommissa tulee kyllä keitettyä ja siellä maistuu. Plussaa saa siitä hyvästä kahvin tuoksusta nuotion äärellä.

[Illu]

Carunan verkonhallintapolitiikka on sellainen, että uuden rakentamisessa ei oteta varmoja pois. Kaapelointi tehdään halvimmalla tavalla, eikä sen tarkoitus ole olla "ikuinen". Myöskään ennakoivaa huoltoa ei tehdä yleisen käytännön mukaisesti.

Ja säästöä tulee siten, ettei rakentamiseen ja huoltoon käytetä varoja. On laskettu halvemmaksi käydä sitten joskus korjaamassa jos tarve tulee. Topparoikan korvaus ei muuten ole kovin huima.

Tuon korjausporukan kohdalla silti mietin, että jos yleinen politiikka on se ettei mitään ennakoivaa tehdä, niin kyllä sen luulisi kalliimmaksi tulevan. Ts. lähetät asentajan ja metsurin normityöaikaan vs. siinä kohtaa kun katkoja piisaa vaikka muille jakaa, ja on kuitenkin aikarajat missä kohtaa korjaus on pakko tehdä tai Carunalle tulee sanktiota, ja porukka tekee vaikka sitten sunnuntai aamuyöstä duunia...

Vai onkohan tuossa joku kiero ajatus, että jos jotain tapahtuu, niin lasku maanomistajalle vaikkei hyvän sään aikana yhteistyötä tehdäkään?

Kun johtoa on esimerkiksi Carunalla lähes 90 000 kilometriä, niin voi päätellä jo sen läpi kulkemiseen kuluvan ajan. Kun sitä on paljon saaristossa, niin työ hankaloituu lisää. Metsurin töissäkin voidaan pihistellä ja paljon keskijännitteen ilmajohtoja karsitaan helikopterista. Vaikka se maksaa, niin on hyvin nopeaa. Metsurit tekevät paljon yksin raivausta.

[JaniAlander]

Carunan verkonhallintapolitiikka on sellainen, että uuden rakentamisessa ei oteta varmoja pois. Kaapelointi tehdään halvimmalla tavalla, eikä sen tarkoitus ole olla "ikuinen". Myöskään ennakoivaa huoltoa ei tehdä yleisen käytännön mukaisesti.

Ja säästöä tulee siten, ettei rakentamiseen ja huoltoon käytetä varoja. On laskettu halvemmaksi käydä sitten joskus korjaamassa jos tarve tulee. Topparoikan korvaus ei muuten ole kovin huima.

Tuon korjausporukan kohdalla silti mietin, että jos yleinen politiikka on se ettei mitään ennakoivaa tehdä, niin kyllä sen luulisi kalliimmaksi tulevan. Ts. lähetät asentajan ja metsurin normityöaikaan vs. siinä kohtaa kun katkoja piisaa vaikka muille jakaa, ja on kuitenkin aikarajat missä kohtaa korjaus on pakko tehdä tai Carunalle tulee sanktiota, ja porukka tekee vaikka sitten sunnuntai aamuyöstä duunia...

Vai onkohan tuossa joku kiero ajatus, että jos jotain tapahtuu, niin lasku maanomistajalle vaikkei hyvän sään aikana yhteistyötä tehdäkään?

Kun johtoa on esimerkiksi Carunalla lähes 90 000 kilometriä, niin voi päätellä jo sen läpi kulkemiseen kuluvan ajan. Kun sitä on paljon saaristossa, niin työ hankaloituu lisää. Metsurin töissäkin voidaan pihistellä ja paljon keskijännitteen ilmajohtoja karsitaan helikopterista. Vaikka se maksaa, niin on hyvin nopeaa. Metsurit tekevät paljon yksin raivausta.

Silti aattelis että kannattaisi toimia kun joku ystävällisesti identifioi ongelmakohdan. Sellaisen joka TAATUSTI jossain kohtaa puraisee. Mutta nähtävästi ei.

[Illu]

Carunan verkonhallintapolitiikka on sellainen, että uuden rakentamisessa ei oteta varmoja pois. Kaapelointi tehdään halvimmalla tavalla, eikä sen tarkoitus ole olla "ikuinen". Myöskään ennakoivaa huoltoa ei tehdä yleisen käytännön mukaisesti.

Ja säästöä tulee siten, ettei rakentamiseen ja huoltoon käytetä varoja. On laskettu halvemmaksi käydä sitten joskus korjaamassa jos tarve tulee. Topparoikan korvaus ei muuten ole kovin huima.

Tuon korjausporukan kohdalla silti mietin, että jos yleinen politiikka on se ettei mitään ennakoivaa tehdä, niin kyllä sen luulisi kalliimmaksi tulevan. Ts. lähetät asentajan ja metsurin normityöaikaan vs. siinä kohtaa kun katkoja piisaa vaikka muille jakaa, ja on kuitenkin aikarajat missä kohtaa korjaus on pakko tehdä tai Carunalle tulee sanktiota, ja porukka tekee vaikka sitten sunnuntai aamuyöstä duunia...

Vai onkohan tuossa joku kiero ajatus, että jos jotain tapahtuu, niin lasku maanomistajalle vaikkei hyvän sään aikana yhteistyötä tehdäkään?

Kun johtoa on esimerkiksi Carunalla lähes 90 000 kilometriä, niin voi päätellä jo sen läpi kulkemiseen kuluvan ajan. Kun sitä on paljon saaristossa, niin työ hankaloituu lisää. Metsurin töissäkin voidaan pihistellä ja paljon keskijännitteen ilmajohtoja karsitaan helikopterista. Vaikka se maksaa, niin on hyvin nopeaa. Metsurit tekevät paljon yksin raivausta.

Silti aattelis että kannattaisi toimia kun joku ystävällisesti identifioi ongelmakohdan. Sellaisen joka TAATUSTI jossain kohtaa puraisee. Mutta nähtävästi ei.

Kyllä, näin se on laskettu. Kuitenkin monet ja varsinkin pienemmät jakeluyhtiöt edelleen pitävät verkkoaan järjestelmällisesti kunnossa. Carunallahan ei ole kuin valkokypäräisiä ja suuri osa seinien ulkopuolella tehtävästä on kilpailutettu eri yhtiöille.

[raimo]

Löytyhän se mittari: koko setti 165W.
Mukana 2 konetta, toinen uudenkarhea -yritys Lenovo I5-10400x12
ja toinen vanha yrityskäyttöinen HP I7-4790 @8 3.6Ghz. 2 näyttöä 43" ja 24".

Yllättävän pieni kulutus, tosin koneet oli mittaushetkellä ns idlellä,
Chromessa auki 5 välilehteä molemmissa koneissa.
Lisänä pikkusälää kuten tulostin lepotilassa ja 2 ulkoista kiintolevyä,
sekä 5G reitin ja 5 porttinen kytkin.
24" näytön mittasin erikseen kun se oli helposti saatavilla: 25W

[jarmala]

Liittyy hiukan sähkön säästämiseen: tilattuani Kiinasta vähävirtaisen NUC:in ja huomattuani, että siihen asentamani Ubuntu 22.04 osaa käyttää suspendia luotettavasti niin, että se osaa myös toipua tuosta tilasta, niin rohkaistuin kokeilemaan samaa myös pöytäkoneellani.

Pöytäkone on vanha, vuonna 2009 ostettu tornimallinen vehje, josta on kaikki sisuskalut jo ehditty vaihtaa uusiin - monet jo useampaankin kertaan. Vain kotelo on alkuperäinen. Kone ajaa Ubuntu 18.04:ää, mutta hämmästykseni oli suuri, kun se osasi tänään käynnistyä suspendista ihan kunnolla vain hiirtä liikauttamalla. En osannut kuvitellakaan, että suspend toimisi näin hyvin pöytäkoneella. Eli veikkaan, että kone on yön aikana kuluttanut paljon vähemmän sähköä kuin sen normaalin 38 Wh/h. On se tämäkin jo sentään vähän kotiinpäin. Vaikka sähkö on nyt taas jo halpenemaan päin, niin jos tämä nyt kuitenkin pelastaisi Maan...

Hämmästelin sitä, että myös jatkuvasti päällä oleva Arduinolla ajamani ympäristömittaus toipui suspendista kuin vettä vaan - toki sarjaportista tulevat mittaukset jäivät puuttumaan tuolta ajalta, mutta suspendin jalkeen mittaus jatkui itsestään ja moitteetta.

En siis osannut kuvitellakaan, että suspendia voisi käyttää myös pöytäkoneilla. Aina sitä oppii...

[raimo]

Mä olen juonut jo vuosia pelkkää pikakahvia. Oon myös kyllästynyt selittämään ihmislle, että se on minusta suodatinkahvia parempaa.

Kaupan päällee saa saman kahvin käytännössä kaikkialle, missä vain kuumaa vettä saatavilla.

Samiksii, just aukasin Löfbergs:in pikakahvipurkin ja ompahan hyvää.
( sisältää tuotesijoittelua: https://shop.lofbergs.fi/collections/pikakahvi-instant-coffee )

[qwertyy]

Liittyy hiukan sähkön säästämiseen: tilattuani Kiinasta vähävirtaisen NUC:in ja huomattuani, että siihen asentamani Ubuntu 22.04 osaa käyttää suspendia luotettavasti niin, että se osaa myös toipua tuosta tilasta, niin rohkaistuin kokeilemaan samaa myös pöytäkoneellani.

Pöytäkone on vanha, vuonna 2009 ostettu tornimallinen vehje, josta on kaikki sisuskalut jo ehditty vaihtaa uusiin - monet jo useampaankin kertaan. Vain kotelo on alkuperäinen. Kone ajaa Ubuntu 18.04:ää, mutta hämmästykseni oli suuri, kun se osasi tänään käynnistyä suspendista ihan kunnolla vain hiirtä liikauttamalla. En osannut kuvitellakaan, että suspend toimisi näin hyvin pöytäkoneella. Eli veikkaan, että kone on yön aikana kuluttanut paljon vähemmän sähköä kuin sen normaalin 38 Wh/h. On se tämäkin jo sentään vähän kotiinpäin. Vaikka sähkö on nyt taas jo halpenemaan päin, niin jos tämä nyt kuitenkin pelastaisi Maan...

Hämmästelin sitä, että myös jatkuvasti päällä oleva Arduinolla ajamani ympäristömittaus toipui suspendista kuin vettä vaan - toki sarjaportista tulevat mittaukset jäivät puuttumaan tuolta ajalta, mutta suspendin jalkeen mittaus jatkui itsestään ja moitteetta.

En siis osannut kuvitellakaan, että suspendia voisi käyttää myös pöytäkoneilla. Aina sitä oppii...

Omien kokemusten mukaan nimenomaan pöytäkoneet toimii loistavasti suspendilla. Kannettavista taas on ollut varsin paljon huonoja kokemuksia. Niissä ongelma lienee yleensä se, että niissä on niin paljon räätälöityjä komponentteja. Pöytäkoneet taas tuntuu nouttavan standardeja merkittävästi paremmin. En tiedä sitten mikä tilanne on tyyliin alle 10v vanhoilla kannettavilla. Käsittääkseni nuo virransäästötilat on muuttuneet todella radikaalisti ja toivottavasti paremmin standardisoiduksi samalla.