Sitran digiprofiili -testi ja Datan käytön aineettomuus?

[Jere Sumell]

Tässä aamusella aikani kuluksi selailin YLE:n oppimisen verkko ja Internet -kategorian materiaalia, ja päädyin tekemän Sitran Digiprofiili-osaajatestin.

Sain tulokseksi "Olet Epäilevä digi-pro", ja mitä siellä oli pälle 30 000 ihmistä ympäri maailmaa vissiin tehnyt tuon testin, niin 53% oli samaan tulokseen päätynyt.

Jäi mietitytämään, kun vastasin Datan käytön aineettomuuteen liittyen ajatellen ympäristökysymyksiä ja ilmasonmuutosta, niin tulosehdotuksessa "oikea" valinta selite oli "Datan käyttö on aineetonta". Olen vähän eri mieltä, vai osaako joku asiantuntevampi vanhemman koulukunnan asiantuntija tämän väitteen puolesta jotain puhua.

Arumenttejani:

Mitä nuo isot teknojätit keräävät meidän netin käytöstä varmaan kaikesta toiminnasta ainakin jotain dataa, ja sitten kun se data on tallennettuna pilvi/palvelinkeskuksissa ja -halleissa ympäri maailmaa niin nehän on järkyttäviä ympäristövihollisia lopulta jo senkin puolesta, että noiden isojen palvelinkeskusten energiankulutus on järkyttävän suurta. Energia on ainetta, enimmäkseen nyt varmaan nykyisin vielä sähköllä ne pyörii.

Mitä tulee siihen palvelinkeskuksen fyysiseen ympäristörasitukseen, niin ilmastonmuutoskysymys nousee esiin.

Mitä tuossa jokin aika takaperin oli noista pilvialustoista täällä keskustelussa säie, ja oma näkemykseni on se, mitä kirjoitin siihen yhteen vataukseen mitä nousevassa trendissä erilaisten verkkopalveluiden tarjoavat ohjelmistoffirman tarjoavat sen palvelun Saas-periaatteella, niin tosiaan palvelinkeskus lienee väärä termi tuolle pilvialustalle, mitä siinä ZDnetin artikkelissa oli farmi, tila, ja samassa ketjussa oli se meemi, että pilvi on ainoastaan jonkun toisen tietokone.

Toisaalta, olen intohimoinen tupakan polton ystäväkin, ja siinäkään nuo isot tupakkayhtiöt eivät ole aivan varma olen siitä, että siinä savukkeen valmistusprosessin aikana eikä myöhemmissäkään sen tuotteen elinkaaren vaihessa sen savukeaskin minun loppukulutuskäyttööni kaupan kassalta saaneena hiilijalanjälkeä kompensoinut mitenkään, ja sitä on siten tupkoitsijan aika hankalaa enää itse kompensoida, tietenkin jos polttaa vähemmän niin hiilijalanjälki on pienempi ja sademetsät eivät tuhoudu niin nopeaan tahtiin, mutta tämä datan käytön aineellisuus on minun käsitykseni vastoin tuota Sitran testin esimerkkivastausta ja samalla tavalla siihen ei voi yksilönä mikrotasolla vaikuttaa sen enempää, kuin tupakanpolton ympäristöhaittatekijöihin.

Olenko aivan hukassa vai allekirjoittaako tätä pohdintaa joku muukin?

[AimoE]

Niin, no se aineettomuus riippuu näkökulmasta. Mikä ostetaan kaupasta ja kannetaan kotiin on aineellista, mikä ostetaan bitteinä netistä on aineetonta monessa mielessä. Ja sitten on se Jeren esittämä näkökulma, jossa data todellakin on aineellista.

Jeren avaus tuo mieleen toisen samantapaisen puhetavan. Jo ties kuinka kauan on puhuttu siitä, kuinka koneet syrjäyttävät työntekijöitä. Mutta eihän ne uudetkaan koneet oikeasti toimi ilman ihmisiä, jotka niitä operoivat - eikä ilman sitä työvoimaa, joka suunnittelee ja valmistaa ja huoltaa ne koneet. Toisin sanoen, koneiden uusiminen siirtää työmahdollisuudet entistä koulutetummalle joukolle, ja uutta konetta operoivat ovat pieni vähemmistö siitä koko määrästä.

[AimoE]

Jäi mietitytämään, kun vastasin Datan käytön aineettomuuteen liittyen ajatellen ympäristökysymyksiä ja ilmasonmuutosta, niin tulosehdotuksessa "oikea" valinta selite oli "Datan käyttö on aineetonta". Olen vähän eri mieltä, vai osaako joku asiantuntevampi vanhemman koulukunnan asiantuntija tämän väitteen puolesta jotain puhua.

Olet tainnut lukea väärin; nyt kun aloin vastata kyselyyn itse, kysely kertoo minulle (heti kun vastasin juuri tuohon kysymykseen), että

Digitaaliset palvelut eivät ole aineettomia. Puhelinten ja muiden laitteiden valmistamiseen sekä digitaalisten palveluiden tarjoamiseen ja ylläpitoon tarvitaan energiaa, metalleja ja muita raaka-aineita.

Minua ärsytti se, että ihan loppuosan kysymyksissä oletettiin vastaajan käyttävän nettiä kuvien ja videoiden jakamiseen ja annettiin vaihtoehdoksi vain jakamisen vähentäminen. Kun kys eoli monivalintakysymyksestä, oli hankala päättää jättääkö valitsematta mitään, jolloin tulkinta oli täyspassiivinen, vai poimiiko muutaman vaihtoehdon, joista yksikäään ei vastaa omaa kättötapaa. Alkuosan kysymykset olivat paljon selkeämpiä.

[Jere Sumell]

AimoE, sait eri vastausvaihtoehto-esityksen sitten, kuin minä. En kyllä vastannut ainakaan itse, että Datan käytto on aineellista.

Oli siellä joissain kysymyksissä vähän miettimistä itsellänikin. Tuo oli ja yksi sama itselläni, mitä koko netissä viettämästäni ajasta kuitenkin selvästi leijona-osan verran pienempi osuus on videoiden/kuvien jakamisella tai striimaamisella, mitä tulee koko netissä tapahtuvaan toimintaani.

On mulla joskus käynyt mielessä, kun tutustuin Twitchiin ja latasin Winkkari 10-koneelle OBS-sovelluksen, että alkaisin säännollisesti striimaamaan tietokonepelailua, mitä jokin retrokonsoli/konsoliemulaattoreilla mielenkiintoisia striimejä voisi striimata, niille kuitenkin on yleisoä, niin varmaan saisinkin jonkinlaisen yleison rakennettua. päädyin siihen, että pelaan tietokoneella niitä emulaattoripelejä ilman, että striimaan verkon yli, kun kuitenkin lopulta sitten jos yleison saa rakennettua, niin lopulta tulot taitaa muodostua jostain kaupallisesta yhteistyostä,niin se vähän latistaa. Niitä on järkevämpiäkin liiketoimintamahdollisuuksia ja ansaintalogiikoita.

On totta, että digitaalisaatiokehityksen aikakaudella lopulta, mitä koneet syrjäyttävät joitain perinteisiä tyotehtäviä ja on tehnytkin niin jo, niin kuitenkin niiden ammattien tai tyotehtävien toimenkuva muuttuu tai laajenee siitä entisestä, ja sitten myos IT-asiantuntemus tai tietotyoläisyys on yksi ominaisuus, mitä vaaditaan varmasti, että ilman niitä varmaan jossain kohtaa ole valta-osaa tyopaikkoja varmaan ei ole enää mahdollista saadakaan.

Mitä katselin Oikotie-palvelusta avoimia tyopaikkoja tuossa viime viikon lopulla, niin olihan Helsingissä Suomen Sokeri Oy haki Varastotyontekijoitä, niin siinäkin oli vaatimuksissa ainoastaan tietotyoläisten tuntemusaloja enemmän tai vähemmän, kattavat ATK-taidot, ymmärrys toiminnanohjausjärjestelmistä ja mitä muuta siinä oli sujuvan suomen kielen lisäksi myos.

Itse näkisin positiivisena tietotyoläisten tulevaisuuden kysynnän kasvun, vaikka itse en varmaan ehdi sitä päivää näkemään, kun kysyntä räjähtää käsiin, kun yksi perinteinen tyopaikka poistuu kokonaan korvatulla koneella, niin kokonaisuudessaan se liiketoimintaprosessiketju, mitä siihen koneeseen liittyy, tyollistää välillisesti tai välittomästi lukuisia ihmisiä, eli tyollisyysaste nousee paremminkin. On liian mustavalkoista ja liian yksisuuntaista putkiajattelua kysyä jostain toimenkuvasta tai ammatista "Onko tämä tulevaisuudessa turha ammatti".

[AimoE]

AimoE, sait eri vastausvaihtoehto-esityksen sitten, kuin minä. En kyllä vastannut ainakaan itse, että Datan käytto on aineellista.

Tuo lainaamani kohta ei ollut kysymys, vaan se näytettiin vastaamisen jälkeen.

[JaniAlander]

Kyllähän iso datakeskus energiaa vie, mutta saattaapi viedä vähemmän kuin jos se datankäsittely ja säilöminen tehdään hajautetusti. Suuruus tuo mukanaan kaikenlaisia konsteja. Energiankäyttöä voidaan säädellä tarkemmin, jätelämpö voidaan ottaa talteen jne...

[Jere Sumell]

Kyllähän iso datakeskus energiaa vie, mutta saattaapi viedä vähemmän kuin jos se datankäsittely ja säilöminen tehdään hajautetusti. Suuruus tuo mukanaan kaikenlaisia konsteja. Energiankäyttöä voidaan säädellä tarkemmin, jätelämpö voidaan ottaa talteen jne...

Energiakulutus pysyy mielestäni samana, mutta paikallisesti sähkonkulutus vähenee, jos tuo tietojenkäsittely ja datan varastointi on hajautettu esimerkiksi fyysisesti eri paikkoihin maapallolla, tai vaikka eri maanosiinkiin niistä seitsemästä, joita Maassa on, mutta näitä ilmastonmuutos ja ympäristoasioita nyt pääsääntoisesti järkevää myos ajatella globaalisti, mitä olen aiemminkin maininnut esimerkiksi, mitä pidän luonnon monimuotoisuuden ja ympäriston elämän säilymisen ja ylläpitämisen edistämistä globaalisti tavoiteltavana arvona, joihin sitten yksilo voi omilla valinnoillaan vaikuttaa vähän, mutta eri asia sitten, loytyyko maailmasta tarpeeksi suurta joukkoa ihmisiä/toimijoita, jotka omaavat saman arvomaailman ja siten päätyvät samoihin valintoihin, jolloin voisi makrotasolla ollakin jotain vaikutusta näihin asioihin. Se lähinnä on ongelma ilmastonmuutos-kysymyksen ongelma-asettelussakin, kun maailmassa on valtioita ja kulttureja, joiden vaikutus voisi olla merkittäväkin ilmastonmuutos-asian edistämiseen, mutta kuitenkaan eivät toimi aivan Euroopan Unionin Komission säätämllä fossiilivapaa maanosa 2035 -agenduurilla.

On kyllä totta, olet oikeassa Jani Alander, että niitä energiankulutuksesta aiheutuvia haittoja voidaan pienentää tai ehkäistä erinäisillä ympäristoteoilla, esmierkkinä mainitsit tuon kiertotalouteen liittyvän jätelämmon talteen ottamisen, jolloin sitä voidaan hyodyntää jalostaen uusia tuotteita ja palveluita jossain muodossa siitä.

[Jere Sumell]

AimoE, sait eri vastausvaihtoehto-esityksen sitten, kuin minä. En kyllä vastannut ainakaan itse, että Datan käytto on aineellista.

Tuo lainaamani kohta ei ollut kysymys, vaan se näytettiin vastaamisen jälkeen.

Sitä juuri tarkoitinkin, käsitin kyllä, että et vastannut tuota vaan sait esimerkkimallivastauksena, mutta se on eri, jonka minä sain. Itselleni tuli ratkaisuehdotuksessa ohjelman ulostulossa "Datan käytto on aineetonta", kun ensimmäisenä poissuljin sen vaihtoehdon niistä, mitä lopulta vastaisin.

[mniem]

Kyllähän iso datakeskus energiaa vie, mutta saattaapi viedä vähemmän kuin jos se datankäsittely ja säilöminen tehdään hajautetusti. Suuruus tuo mukanaan kaikenlaisia konsteja. Energiankäyttöä voidaan säädellä tarkemmin, jätelämpö voidaan ottaa talteen jne...

Energiakulutus pysyy mielestäni samana, mutta paikallisesti sähkonkulutus vähenee, jos tuo tietojenkäsittely ja datan varastointi on hajautettu esimerkiksi fyysisesti eri paikkoihin maapallolla, tai vaikka eri maanosiinkiin niistä seitsemästä, joita Maassa on, ...

Ensinnäkin suosittelisin pisteen käyttöä näin "ylisuurissa" lauseissa. Helpottaisi huomattavasti tekstin luettavuutta. Sitten oma lyhyt kommenttini asiaan liittyen: Ei suuren datamäärän varastointi ja käsittely suurilla palvelimella ole aineetonta energiakulutuksen suhteen, mutta kuitenkin huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin paikallinen hajauttaminen. Jos käsittelet tietoja paikallisesti joillakin "nuhapumppu" läppäreille vs. suuriin laskentakapasiteetteihin optimoiduille prosessoreilla, niin onhan se huomattavasti  aineettomampaa käyttää suuria datapalvelimia. Tästä voidaan toki saivarrella, että missä maassa energia on tuotettu ja millä menetelmillä, mutta en lähtisi asiaa enää tämän syvällisemmin pohtimaan.. Pointtini tuli varmasti ilmi tästäkin.

[JaniAlander]

Kyllähän iso datakeskus energiaa vie, mutta saattaapi viedä vähemmän kuin jos se datankäsittely ja säilöminen tehdään hajautetusti. Suuruus tuo mukanaan kaikenlaisia konsteja. Energiankäyttöä voidaan säädellä tarkemmin, jätelämpö voidaan ottaa talteen jne...

Energiakulutus pysyy mielestäni samana, mutta paikallisesti sähkonkulutus vähenee, jos tuo tietojenkäsittely ja datan varastointi on hajautettu esimerkiksi fyysisesti eri paikkoihin maapallolla, tai vaikka eri maanosiinkiin niistä seitsemästä, joita Maassa on, mutta näitä ilmastonmuutos ja ympäristoasioita nyt pääsääntoisesti järkevää myos ajatella globaalisti, mitä olen aiemminkin maininnut esimerkiksi, mitä pidän luonnon monimuotoisuuden ja ympäriston elämän säilymisen ja ylläpitämisen edistämistä globaalisti tavoiteltavana arvona, joihin sitten yksilo voi omilla valinnoillaan vaikuttaa vähän, mutta eri asia sitten, loytyyko maailmasta tarpeeksi suurta joukkoa ihmisiä/toimijoita, jotka omaavat saman arvomaailman ja siten päätyvät samoihin valintoihin, jolloin voisi makrotasolla ollakin jotain vaikutusta näihin asioihin. Se lähinnä on ongelma ilmastonmuutos-kysymyksen ongelma-asettelussakin, kun maailmassa on valtioita ja kulttureja, joiden vaikutus voisi olla merkittäväkin ilmastonmuutos-asian edistämiseen, mutta kuitenkaan eivät toimi aivan Euroopan Unionin Komission säätämllä fossiilivapaa maanosa 2035 -agenduurilla.

On kyllä totta, olet oikeassa Jani Alander, että niitä energiankulutuksesta aiheutuvia haittoja voidaan pienentää tai ehkäistä erinäisillä ympäristoteoilla, esmierkkinä mainitsit tuon kiertotalouteen liittyvän jätelämmon talteen ottamisen, jolloin sitä voidaan hyodyntää jalostaen uusia tuotteita ja palveluita jossain muodossa siitä.

Ei se ihan mene näin yksinkertaisesti. Sanotaan sulla kuluttajana on joku kelpo kokoinen NAS, se kumminkin kuluttaa vaan murto-osan sun sähkölaskusta, sulla ei ole kovin suurta hinkua minimoida sen sähkönkulutuksesta. Datakeskuksella taas sähkö on suuri osa operointikuluista, niillä ON iso hinku painaa kulutusta alas per käsitelty teratavu.

Ja johan noita hajautetaan ympäriinsä ihan jo siksi että aikakriittisissä sovelluksissa on yksi juttu mille ei voi mitään. Ja se on miten vauhdikkaasti valo tai sähkö kulkee. Pingiä tulee pakostakin enemmän jos keskus on fyysisesti kaukana asiakkaasta.

[Jere Sumell]

Taas sain palautetta ylipitkistä lauseista, mikä johtaa epäselvään lopputulokseen. Kiitos siitä! Täytynee varmaan ottaa jokin suomen kielen kielioppi --kansanopiston preppauskurssi alle kohta.

Flow taas oli päällä ajatuksen virtaa suolsin ulos, niin sitten äityy lauseet pitkiksi ja välimerkkien oikeista paikoista ei tietoakaan. On totta, että se on ongelmani tässä kirjallisen viestinnän ulostulossani.

Arvostamani Jani Alander, ajatukseni oli juuri tuo, että yksilötasolla ei siihen välittömästi ainakaan pysty vaikuttamaan sähkökulutuksen määrään oikein mitenkään, se on totta kuten totesitkin. Totta on myös se, että mitä pääasiassa tuotannontekokustannukset täytyy olla mahdollisimmat pienet ja noiden isojen palvelin/datakeskusten suurin syy varmaan siellä taustalla on ajaa alas niitä sähkökulutuskustannuksia on juuri se, että palvelun tuottamisen jälkeen lopulta toiminta olisi taloudellisesti kannattavampaa. Poissuljettuna nyt tietenkin maanosasta ja siellä vallitsevasta politiikasta/lainsäädännöstä riippuen sitten mitä rajoituksia tms. esim. energiapolitiikassa ja mitä tulee hiilijalanjälkeen ja ympäristöpolitiikkaan liittyen mitä siihen tulee, nekin asettaa jotain raameja noiden firmojen toiminnalle.

Mutta pääsääntöisesti sama millä toimialalla yritys toimii, niin lähtökohtaisesti tuotannontekokustannukset pitäisi olla mahdollisimman pienet ja yksikkömyyntihinta sitten riittävän korkea, niin siitä yksittäisestä myyntitapahtumasta ROI on siten mahdollisimman suuri. Onhan niitä laskentamalleja, mikä on optimaalinen myyntihinta jollekin tuotteelle tai tavoiteltu katetuottoprosentti siinä myyntiartikkelin yksikkömyyntihinnan suhteen, missä sitten on jokin muuttuja se arvioitu kysyntä sille tuotteelle. Mutta se nyt ei liity tähän aiheeseen, jos palattaisiin säikeen aloituksessa esitettyyn asiaan, jos vielä jollakulla on jotain kommentoitavaa tähän. Tämä energiakulutus-keskustelu on jo vähän offtopiccia.

[Snufkin]

Määritelmät ovat joskus hankalia. Itse olisin tässä aiheessa sillä kannalla, että data on aineetonta (omaisuutta). Perustelen asiaa sillä, jos se ei ole, niin mikään ei ole aineetonta, eli koko termi on ikäänkuin hyödytön. Klassisemmat aineettomat hyödykeet (brändi-arvo, patentit, jne.) on myös sidottu jonkin fyysiseen tallennusvälineeseen eikä se teen niistä aineellisia. Kun oikein hiusta halotaan, niin emmehän me voi mitään pitää aineettomana. Jossain vaiheessa tulee tietysti tämä aineen määritelmä vastaan ja vaikeusaste määrittelyyn nousee potenssiin kaksi.

Se että aineettoman tiedon tallennus ja käsittely vaatii ainetta ja energiaa on mielestäni eri asia kuin että onko itse tieto aineetonta.

[Jere Sumell]

Oletko arvon Snufkin -taloustieteiden maailmankatsomuksella omaava palstan jäsen.

On totta liiketalous -termistossä, mitä tulee "intangible business assets", eli aineettomaan yrityksen omaisuuteen, tai varallisuuteen sellaiseen mikä nostaa yrityksen markkina-arvoa ja jolla on jokin rahallinen arvo määriteltävissä (pääosin näin), niin data luokitellaan aineettomaksi omaisuudeksi. Mitä Data sisältyy "Intellectual property" -kategoriaan mitä datan omistajaoikeuden omistaja se voi olla sille taholle kauppatavaraa 100%, sama mitä muissakin noissa intellectual property -kategorioissa,

Suora lainaus Investopedian lähteestä:

https://www.investopedia.com/terms/i/intangibleasset.asp

"An intangible asset is an asset that is not physical in nature. Goodwill, brand recognition and intellectual property, such as patents, trademarks, and copyrights, are all intangible assets. Intangible assets exist in opposition to tangible assets, which include land, vehicles, equipment, and inventory."

Hieman luonnontieteilijän maailmankatsomuksella vastaus, että data ei ole aineetonta mitä sitten päädytään fysiikkaan siinä, että energia on ainetta ja välillisesti aineellista sitä kautta datan käyttäminen. Mutta sekin, että ollaan saatu jokin tieto tai asia, koodisto dataksi, objekti, käsite, niin sekin on vaatinut sitten aineellista omaisuutta siinä datan syottovaiheessa.

Tieto ja Data muuten ovat eri asioita. Tieto ei ole dataa noin ylimalkaisesti, olet varmaan itsekin joskus käsitellyt tämän asian, vaikka nyt sotkit termit tieto ja data. Tieto on korkeammalla asteella, mitä data tulee pohjimmaisena jos lähdetään jotain konseptuaalista hierarkiakaaviota tästä aiheesta väsäämään yleisesti, jos halutaan demonstroida datan suhdetta tietoon tai päinvastoin.

Olet myos oikeassa, että vähän riippuu minkä tieteen oppialan maailmankatsomuksen omaavalta ihmiseltä kysyy asiaa, varmaan sitäkin on jotkin humanistit tutkineet, en tiedä onko mitään lopputulemaa vai jakaako se koulutettujen mielipiteitä sillä alalla, onko sielu ja mieli aineellista. En ole ottanut asiasta selvää millään muotoa. Kahtiajako fyysinen ruumis on aineellista, ja sitten sielun ja ajatuksen maailma on aineetonta se riittää tavallisen tallaajan tuntemuksena tästä aiheesta. Mieli ja Materia -kahtiajako karkeasti.

Ei mennä nyt humanismin filosofiaan, en ole perehtynyt siihen, enkä aio perehtyäkään sen ihmeemmin. pysytään omissa lesteissämme!

Ostan näkemyksesi tuosta datan aineettomuudesta noilla argumenteillasi.

EDIT Lisäys 28.01.2022 6:42

Käydessäni tupakalla tämän postauksen lähettämisen jälkeen kävi mielessä, että jos jotain ihmisen tietoisuutta tai sen muodostumista ajattelee niin päädytäänsiinäkin aineeseen lopulta, fysiikkaa ja kemiaa, mitä ihmisen aivot on sitten fysiikkaa ja kemiaa erilaisine reseptoreine ja välitysaineineen. Varmaan juuri siksi niillä lääketieteiden opiskelijoilla, jotka valmistuvat lääkäriksi joita kovin arvostan, nini pakollisissa opinnoissa on paljonkin luonnontieteitä matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ennen kuin osa alottaneista pääsevät vannomaan Hippocrateksen valan.

Mitä ihmisen tietoisuuden kehittyminen vaatii aivojen fysiologista kehittymistä, mikä tapahtuu iän myotä, ja ympäristostä saadut ärsykkeet ja tulkinnat niistä sitten jossain kohtaa tietoisuuden kasvusta voidaan puhua, joka prossessina on elämänmittainen prosessi ei ainoastaan ihmisellä, muillakin luonnon eliolajeilla valta-osalla, ja joissain kulttuureissa sitten elämän ehtoopuolella ollaan kasvettu  viisauteen, mikä on se päätepiste siellä vanhuudessa. Niissä kulttuureissa sitten on iäkkäiden ihmisten arvostus korkealla juurtunut kulttuuriin näin esimerkiksi joissain aasialaisissa kulttuureissa juuri tämän taustan tähden.

[Snufkin]

Oletko arvon Snufkin -taloustieteiden maailmankatsomuksella omaava palstan jäsen.

Enpä juuri. Tuo nimimerkkini, Snufkin on Nuuskamuikkunen englanniksi. Enemmän siis tuollainen joutava ja telttaileva filosofi kuin että rahasta mitään ymmärtäisin. No sen verran, että sitä tuppaa olemaan aina liian vähän. Ja sekin kokemuspohjainen havainto, ei mikään päätelmä.

On totta liiketalous -termistossä, mitä tulee "intangible business assets", eli aineettomaan yrityksen omaisuuteen, tai varallisuuteen sellaiseen mikä nostaa yrityksen markkina-arvoa ja jolla on jokin rahallinen arvo määriteltävissä (pääosin näin), niin data luokitellaan aineettomaksi omaisuudeksi. Mitä Data sisältyy "Intellectual property" -kategoriaan mitä datan omistajaoikeuden omistaja se voi olla sille taholle kauppatavaraa 100%, sama mitä muissakin noissa intellectual property -kategorioissa,

Suomeksi puhutaan usein immateriaalioikeuksista, missä jo eräänlainen vastaus tuohon aineellisuuteen.

Tieto ja Data muuten ovat eri asioita. Tieto ei ole dataa noin ylimalkaisesti, olet varmaan itsekin joskus käsitellyt tämän asian, vaikka nyt sotkit termit tieto ja data. Tieto on korkeammalla asteella, mitä data tulee pohjimmaisena jos lähdetään jotain konseptuaalista hierarkiakaaviota tästä aiheesta väsäämään yleisesti, jos halutaan demonstroida datan suhdetta tietoon tai päinvastoin.

Eivät ne ole tästä vinkkelistä eri asioita. Toki tietoon kuuluu se, että datalla (tallennetuilla biteillä) on joku merkitys. Mutta se merkitys on ihan samanlaista dataa kuin tuo raakadatakin, noin olemukseltaan. Siis jonkinlaista tilamuutosta jossakin tallennusvälineessä (miksi nyt luetaan myös ihmisaivot).

Yksi hieman tieteellisempi näkökulma asiaan voisi olla paperille kirjoitetu teksti. Siihen on tallennettu tietoa, mutta se ei kuluta (enää) energiaa. Vasta tiedon muuttaminen on energiaa kuluttavaa. Siten merkkijonoilla 'huuliharppu' ja rpuhuliahpu' on sama potentiaalienergia, mutta eri tiedollinen arvo. Siitä taas voi johtaa ajatuksen, että itse tieto (järjetys) ei sisällä energiaa, vaikka sen tallennus sitä vaatiikin.

[mniem]

Itse näen aineellisuuden kulutettuina uusiutumattomina/hitaasti uusiutuvina resursseina. Energia jos joku on aineellista, koska se tuhoaa valtavat määrät hitaasti uusiutuvia luonnon mineraaleja, kuten öljyä, puuta, kivihiiltä, jne. Esimerkiksi mustikoiden kerääminen ja syöminen on vain tilapäisesti aineellista, koska seuraavana vuonna odottaa uusi mustikkasato. Muut eliömaailman kumppanit, kuten karhut kykenevät siis hyvinkin aineettomaan elämään. Myös kulutustavaroissa tavaroiden uusiokäyttäminen vähentää aineellisuutta, vaikkakin itse tuotantoprosessi ei olekaan aineetonta.

Aineellisuudelle löytyy varmasti tarkempiakin määritelmiä, jos asiaa haluaa lähteä tutkimaan tarkemmin.

[Snufkin]

Itse näen aineellisuuden kulutettuina uusiutumattomina/hitaasti uusiutuvina resursseina. Energia jos joku on aineellista, koska se tuhoaa valtavat määrät hitaasti uusiutuvia luonnon mineraaleja, kuten öljyä, puuta, kivihiiltä, jne.

Toisaalta tuuli- ja aurinkoenergia ei kyllä lopu. Tai kun loppuu, niin itse ongelma ei ole enää ajankohtainen.

Puunkin voi nähdä eräänä aurinkoenergian muotona.

[JaniAlander]

Jos nyt sitten filosofisesti asiaa lähestyy, niin onhan se data tietyssä mielessä aineetonta. Ei se kovalevy paina yhtään sen enempää riippumatta siitä miten sen sisäiset magneettikentät on järjestelty. Tai voihan sitä kanssa ajatella kirjavertauksena. Meillä on kirja x mikä sisältää vaikka nyt sitten laajan ja mielenkiintoisen tarinan. Sitten meillä on kirja y, mutta painossa kävi pieni sekaannus. Siinä on sinänsä kaikki samat kirjaimet ja merkit, yhtä laajana, mutta ne ovat satunnaisjärjestyksessä. Painaako kirja x enemmän vaiko vähemmän kuin kirja y? Periaatteessa dataakin on saman verran, mutta toisen sisältö on satunnaiskohinaa.

Datan tallennus vaatii ainetta ja energiaa, mutta se itsessään on jotain muuta. Merkityksellisyys esim. on kiinni järjestyksestä. 

[JaniAlander]

Itse näen aineellisuuden kulutettuina uusiutumattomina/hitaasti uusiutuvina resursseina. Energia jos joku on aineellista, koska se tuhoaa valtavat määrät hitaasti uusiutuvia luonnon mineraaleja, kuten öljyä, puuta, kivihiiltä, jne.

Toisaalta tuuli- ja aurinkoenergia ei kyllä lopu. Tai kun loppuu, niin itse ongelma ei ole enää ajankohtainen.

Puunkin voi nähdä eräänä aurinkoenergian muotona.

Sinänsä fossiilinenkin energia on aurinkoenergiaa. Se on vaan vähän kauemmin sitten varastoitua sellaista.

[mniem]

Joskus nuo filosofiset ajattelumallit aiheuttavat minulle päänsärkyä. Sama pätee uskontoon ja teologiaan. Toisinaan vain tuntuu, että noissa on kehäpäätelmissä ei ole oikein mitään järjen hiventäkään.

[AimoE]

Palatakseni siihen Sitran kyselyyn, niin minulle jäi se käsitys, ettei sillä yritetty onkia mitään sellaista tietoa, jota kyselyn laatijoilla ei olisi ennestään ollut. Päinvastoin, se oli suunniteltu tiedon jakamista ja ajatusten herättelyä varten. Tästä ketjusta päätellen tarkoitus toteutui erittäin hyvin.

Hieman jäi kyllä manipulaation maku.