No toki tuossa on paljon makuasioita ja riippuu pohjasta ja tietotaidosta.
Jos oikein pitäisi rankata, niin ehkä laittaisin Cinnamonin ykkössijalle. Se on layoutiltaan selkeä, tiedostonhallinnassa näkee oleelliset oletusasetuksilla. Toiminnallisuus on "perinteinen" ja aika pitkälti sovellettavissa muista käyttiksistä. Samoin tarvittavat asetukset on suhteellisen selkeästi esillä. Fonttikoot ja muut asetukset on varsin järkevät oletusasetuksilla.
Jos sitten vähän enemmän tietotekniikka taustaa, niin sitten KDE ja XFCE. Budgie ja Pop! on ihan ok myös.
KDE ylivoimaisesti jos käyttäjällä on taitoa ja tietoa ja halua muokata juttuja. En kuitenkaan pidä sitä parhaana UI:na aloittelijalle, koska sieltä tulee dataa silmille jo merkittävät määrät oletuksena. Peruskäyttäjä varmasti meinaa sekaantua valikoihin ja toimintojen määrään. Itsekään osaa käyttää kuin osaa sen ominaisuuksista ja vähän väliä sieltä jotain uutta löytyy.
Nuo kaikki on sellaisia linux ympäristöjä, että niissä ei mikään oikein häiritse oletuksena ja siedän niitä sellaisenaan varsin hyvin. Vasta-alkajalle en kuitenkaan sanoisi että esim. Global menu olisi kovinkaan intuitiivinen käyttää. Menee äkkiä sormi suuhun kun onkin pari sovellusta samaan aikaan auki, että miksi nämä valikot nyt näyttääkin tältä.
Itse en sulata tuota näkövammais aspektia lainkaan. Tummat elementit oletuksena? En kyllä jaksa uskoa, että tuo olisi jotenkin tieteellisesti parempi. Enkä kyllä ymmärrä lainkaan tuota "vaajatyökykyisten" määritelmää. Mitä sillä edes tarkoitetaan ja miksi Gnome muka olisi sen suhteen jotenkin erikoinen? Eihän siinä edes ole mitään oikein merkittäviä helppokäyttötoimintoja.