Suomen kieli hallussa?

[Ganymedes]

Aina silloin tällöin paheksutaan englanninkielisiä termejä, joita it-tekniikka vilisee - it-lyhennyskin jo itsessään.

Suomen kielen taitosi testaamiseksi (ei, suomen kieli ei ole yhdyssana), seuraavassa joitakin suomenkielisiä it-tekniikan sanoja, jotka pitäisi olla hallussa.

Protesteja on turha esittää, koska sanat ovat Virallisia: Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunnan kirjasta "Atk-sanakirja" - kahdeksas painos 1996.

Kerrottakoon aluksi, että tyypillinen osaaminen on 1-2 sanaa kymmenestä, jos atk-hommissa on ollut joitakin kymmeniä vuosia. Paras saavutus tähän mennessä on 3 oikein kymmenestä, tosin kysytyt sanat vaihtelevat.

Tosin jos takanasi on suomenkielinen (kyllä, tämä on yhdyssana) atk-opetus, pitäisi tietysti saada vähintäin 8 oikein kymmenestä.

Selitäpä näiden merkitys, selitykseksi kelpaa englannin kielinen termi ja termin merkitys ymmärryksen varmistamiseksi. Laitan oikeat vastaukset joskus parin päivän päästä.

Jos haluat, niin kerro miten monta sait oikein, mutta älä vielä kerro oikeita vastauksia. Ei mitään googlausta ... anteeksi, älä käytä internet-hakukonetta!


1.
Notaaripalvelin

2.
Muodonmääritys

3.
Laskutaulukko

4.
Käsintoiminta

5.
Jäljitysketju

6.
Ilmentymä

7.
Hila

8.
Generaattori
- tähän pitää poikkeuksellisesti löytää oikea suomenkielen sana
- sanaa generaattori ei siis suositella

9.
Etäsaanti

10.
Askelpalautin

[Jtkone]

Ihan mukava tehtävä, mutta kyllä olisi pitänyt olla kohta 11. Heittovaihtotiedosto. On se sen verran hauska, vaikka monet tuon merkityksen varmasti tietääkin.

[AimoE]

Notaaripalvelin ja hila ovat ainoa jotka eivät näytä intuitiivisesti päivänselviltä, joten joudun kysymään onko tässä kyse siitä että ne eivät olekaan intuitiivisia, kuten oletan, vai pelkästään siitä että ne saattavat tuntua hassuilta jonkun mielestä?

[Ganymedes]

Notaaripalvelin ja hila ovat ainoa jotka eivät näytä intuitiivisesti päivänselviltä, joten joudun kysymään onko tässä kyse siitä että ne eivät olekaan intuitiivisia, kuten oletan, vai pelkästään siitä että ne saattavat tuntua hassuilta jonkun mielestä?

Aika hyvin on sitten suomen kieli hallussa.

Kun on toiminut englanninkielisessä ympäristössä, niin mikään näistä sanoista ei ollut tuttu. En muista kuulleeni mitään näistä työelämässä. Jos minulta kysytään, niin kaikki nämä ovat hassuja termejä.

Enempi on kyseessä gallup    ... pikkasen kuitenkin epäilen sitä, että tiesit 8 ... voitko laittaa vastaukset YV:llä niin katsotaan? 

[AimoE]

Oletko edes yrittänyt tarkistaa noita jostain muista sanakirjoista? Tuo löytyy mm. sanakirja.org:sta - onko siinä vanhassa sanastossa joku muu käännös?

EDit: hain siis tietenkin sanaa generator ja katsoin suomennosten pitkää listaa.

[Jtkone]

No minä en teidä noista muuta kuin askelpalauttimen.
Hilakin menee elektroniikan puolelle (tiettyjen komponettien ohjausjännite).
No ehkäpä tämä visa tosiaankin oli ATK-nörteille eikä tavis Ubuntun käyttäjälle

[AimoE]

Jostain syystä jota en pysty selittämään minulla on ollut aina tapana kirjoittaa suomenkielinen dokumentaatio ja omat muistiinpanot aika jääräpäisesti niin suomeksi kuin vain pystyn, äärimmillään jopa niin että Internet on suomeksi verkko mieluummin kuin netti. Olen siis tottunut hakemaan suomenkielisiä vastineita ihan omaksi huvikseni. Kerran töissä kun ainoa englannin puhuja poistui paikalta ja keskustelu palasi suomenkieilseksi, käytin sanaa "työpaja" ja minulta heti kysyttiin että mikä se on.  Oli aika äimänä että sitä ei ymmärretty, "workshop" tietysti.

Mutta en ole oikein koskaan opppinut kaivelemaan ammattisanastoja suomeksi, kunhan olen vaan itselleni suomentanut kaikki termit. Niin että siinä vanhassa sanastossa voi ihan hyvin olla yllätyksiä. Esimerkiksi kun nyt hain netistä (jonkun viraston termipankista) sen notaaripalvelimen, niin vastaus yllätti.

Meillä on kuitenkin tässä asiassa se etu, että kun käytetään englantiin pohjautuvia termejä, on kaikille selvää että kyse on jargonista. Englantia äidinkielenään puhuville tilanne on paljon vaikeampi, kun ne termit ovat omaa äidinkieltä eikä lukija tai kuulija aina tajua sitä, missä tilanteessa kyse on erityistermistä ja milloin yleiskielestä.

Kumpi on parempi maallikolle, se ettei ymmärrä (ja kokee puhujan ylimieliseksi) vai se että luulee ymmärtävänsä ja käsittää ihan väärin? Väärinkäsitysten varalta on usein turvallisempaa käyttää niitä kääntämättömiä termejä.

[Ganymedes]

Oletko edes yrittänyt tarkistaa noita jostain muista sanakirjoista? Tuo löytyy mm. sanakirja.org:sta - onko siinä vanhassa sanastossa joku muu käännös?

En ole. Sanastossa on pääsääntöisesti vain yksi englanninkielinen sana käännöksenä. Harvemmin on täyssynonyymi myös. Sanastossa on myös 6 muuta kieltä ja on myös suomenkielinen selite.

Siis niitä sanoja on noin 220 sivua. Valitukset vääristä käännöksistä sitten aloituksessa mainitulle tekijälle

Tässä pelissä noudatetaan kansainvälistä trivia-säännöstöä. Se koostuu kahdesta pykälästä:

1§ Trivian tuomari on aina oikeassa.

2§ Jos tuomari sattuisi kuitenkin olemaan väärässä, sovelletaan ensimmäistä sääntöä

Jos aletaan pohtia kääntämisen vaikeuksia, niin ollaan loputtomassa suossa. Esimerkiksi suomenkielinen käännös seuraavalle, "engineering, planning and design", on "suunnittelu, suunnittelu ja suunnittelu". Tällaisista ongelmista ei kuitenkaan ole kyse vaan kyse on yksinkertaisista käsitteistä.

[Ganymedes]

Kumpi on parempi maallikolle, se ettei ymmärrä (ja kokee puhujan ylimieliseksi) vai se että luulee ymmärtävänsä ja käsittää ihan väärin? Väärinkäsitysten varalta on usein turvallisempaa käyttää niitä kääntämättömiä termejä.

Tuosta voisi kertoa monenlaisia sotatarinoita (war stories) mitä tapahtuu kun kuulija ei oikeasti ymmärrä mitä puhutaan.

[Jere Sumell]

Noista käännöksistä englanniksi suomeen, vielä 2021 löytyy tietotekniikan termistöä, mille ei löydy virallista suomennosta. Kuulin tarinan, että tietokirjailija Petteri Järvinen joskus tietokirjailijan uran alussa teki jonkin verran uraa uurtavaa työtä noiden käännösten parissa suomeksi. Kun olin kolmannen sektorin järjestössä ATK-kouluttajana ja mikrotuessa ratkomassa organisaation verkko-ongelmia esimieheni kanssa loppuajan 2015 kesällä AMK-ammattiharjoittelussa, sain työtehtäväkseni kääntää kaksi A4-liuskaa englanninkielisiä termejä Suomeksi, ja silloin osa oli tuttuja, mutta niille kaikille löytyi virallinen vastine, kun lähdin penkomaan lähteitä. Yksi lähteistä taisi olla nimenomaan Tietotekniikan liitton julkaisu, josta kaivoin virallista suomennosta

Olen jonkin verran WordPress REST APIa valmistumiseni jälkeen seuraillut, ja yhteen kauan jo pystyssä olleeseen turkulaiseen web-design yritykseen olin työhaastattelussa, kun he hakivat WordPress Plug-in -kehittäjää, mutta paikka meni kokeneemmalle tekijälle, niinkuin noi koodaajien paikat yleensä meneekin, kun ei siellä tuotannon puolella juuri kenelläkään ylensääkään ole aikaa opastukseen uudelle tyypille. Tuollainenkin koodauksen perusteisiin liittyvää koodin uudelleenkäyttöä jos miettii, en ole vielä löytänyt "boilerplate" -sanalle mitään suomenkielistä vastinetta, tai ainakaan koskaan tullut vastaan vielä, vaikka olen ollut silmät ja korvat auki asiantuntijoiden puheiden osalta ja tekstien. Puhun yleisesti, että voisi olla aikaa säästävää hommaa ohjelmoida WordPress -liitännäis-boilerplate, en tiedä, onko sille mitään suomenkielistä vastinetta virallisissa dokumenteissa.

[Ganymedes]

WordPress REST APIa
WordPress Plug-in

Kiitokset noista termeistä! En ole noihin erityisesti perehtynyt, mutta termien perusteella tiedän mitä tarkoitat 

[AimoE]

Olen saattanut kertoa tämän jo joskus aikaisemmin, mutta tähän ketjuun se sopii hyvin. Ihmettelin aikoinaan erästä virheilmoitusta, joka sanoi suunnilleen (ekasta sanasta en ole varma): "tällaista aliohjelmaa ei ole". Sen antoi Oracle Forms tai sen edeltäjä, en enää muista sitäkään. Paikalla sattui olemaan Oraclen työntekijä jolle asiasta mainitsin ja hän oli sitä mieltä että on se parempi suomennos kuin aikaisempi, "tuntematon käyttäjälopetus". Ja minä siihn että sehän oli paljon parempi, sen minä ymmärrän. Uudessa käännöksessä "aliohjelma" oli liian epäspesifi minulle. Englanniksi virhe oli koko ajan "unknown user exit", missä "user exit" tarkoitti samaa kuin nykyään "liitännäinen" Firefoxissa. Uusi käännös "aliohjelma" taasen ei tehnyt eroa "laajennuksen" ja "liitännäisen" välillä, mitä minä tarvitsin voidakseni auttaa käyttäjää. Siis vitsi on siinä että koska minä tiesin mikä on user exit, tiesin mikä on käyttäjälopetus ja minua vanha käännös olisi auttanut paremmin kuin uusi. Taviskäyttäjä joka ei tehnyt Oracle Forms -sovelluksia oli kummankin virheilmoituksen kanssa ihan yhtä sormi suussa.

[Ganymedes]

Olen saattanut kertoa tämän jo joskus aikaisemmin, mutta tähän ketjuun se sopii hyvin. Ihmettelin aikoinaan erästä virheilmoitusta, joka sanoi suunnilleen (ekasta sanasta en ole varma): "tällaista aliohjelmaa ei ole". Sen antoi Oracle Forms tai sen edeltäjä, en enää muista sitäkään. Paikalla sattui olemaan Oraclen työntekijä jolle asiasta mainitsin ja hän oli sitä mieltä että on se parempi suomennos kuin aikaisempi, "tuntematon käyttäjälopetus". Ja minä siihn että sehän oli paljon parempi, sen minä ymmärrän. Uudessa käännöksessä "aliohjelma" oli liian epäspesifi minulle. Englanniksi virhe oli koko ajan "unknown user exit", missä "user exit" tarkoitti samaa kuin nykyään "liitännäinen" Firefoxissa. Uusi käännös "aliohjelma" taasen ei tehnyt eroa "laajennuksen" ja "liitännäisen" välillä, mitä minä tarvitsin voidakseni auttaa käyttäjää. Siis vitsi on siinä että koska minä tiesin mikä on user exit, tiesin mikä on käyttäjälopetus ja minua vanha käännös olisi auttanut paremmin kuin uusi. Taviskäyttäjä joka ei tehnyt Oracle Forms -sovelluksia oli kummankin virheilmoituksen kanssa ihan yhtä sormi suussa.

Yep, yep. Itse olen työskennellyt yrityksessä jossa käyttökieli on englanti, varsinaiset kollegat ovat aina olleet ulkomailla käyttökielenä exclusiivisesti englanti, suomenkielisiä ohjelmia ei ole, suomenkielistä dokumentaatiota ei ole ja suomenkielisiä ohjeita ei ole, jos en minä niitä ole kirjoittanut. Viime aikoina olen kirjoittanut vain englanninkielisiä ohjeita, koska suomalaisissa yrityksissä on usein myös suomea osaamattomia työntekijöitä. Tietyillä isoilla suomalaisilla yrityksillä on virallinen kieli englanti. Ennen sotia suomeksi joitakin dokumentteja kirjoiteltiin, mutta siitä on päästy jo eroon.

Suomenkieliset virheilmoitukset, esim. Oraclesta, ovat minulle yhtä tyhjän kanssa.

Pesukoneiden ja muiden laitteiden suomenkieliset ohjeet ovat tuskallisia, koska aina pitää yrittää miettiä mitä käännösvirheitä on missäkin tehty - virheethän ovat aina omanlaisiaan. Siis ihan konkreettisestikin. Viimeksi ihmettelin joulukuussa mistä löytyy "kuivausnäppäin" ... aika oleellista, jos aikoo käyttää kuivausta. No, eihän sellaista tietenkään löytynyt. Oikea ohje olisi ollut: "valitse kosketusnäytöltä kuivaustoiminto".

[Efraiminpoika]

Protesteja on turha esittää, koska sanat ovat Virallisia: Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunnan kirjasta "Atk-sanakirja" - kahdeksas painos 1996.

Minun 4. painos vuodelta 1984 tunsi vain pari sanoista, en siis pärjännyt sen avulla   
Huomaan, etten ole pysynyt mukana nuorison käyttämissä uusissa sanoissa

[Hajakenttä]

Tässä tulee:

4. käsintoiminta = manual
5. jäljitysketju = virustartuntaketjun määritys (en. ei tiedosa)
6. ilmentymä = existence, existenssi
7. hila = gate, triodin kolmas elektrodi, tyristorin, triacin ja fetin ohjaushila l. puolijohdekerros
8. generaattori = generator, kehitin
9. etäsaanti = internetsex
10. askelpalautin = oops, ei-ku

Muuta en noista tunnista.

Joskus -70 luvulla vielä oli, ainakin omassa rakkaassa opinahjossani, suorastaan fennomaaninen tapa suomentaa kaikki. Helpointa se oli saksankieliselle materiaalille ja aika helppoa venäjäkielisellekin (kun olivat jo kerran sen saksasta kääntäneet), mutta englannista sai tehdä aika paljon töitä. Usein kun ei muuta keksitty niin pantiin vain i perään, kuten edelliset sukupolvet jo olivat tehneet. Siksi lienevät syntyneen suomenkielen sanat generaattori, transistori, tyristori, varistori, diodi, resistori, kondensaattori, jne... Olen siis osasyyllinen noiden tarpeettomaksi jääneiden luetteloiden syntyyn.

Tuolla esiintyivät myös sanat:
engineering = (höyry)veturinkuljettaminen
planning = lentosuunnitelman, sotasuunitelman tekeminen
design = suunnittelu, tai muotoilu

Kuten huomataan – meillä on rikas kieli. Olen paljon opettanut monimutkaisiakin teknisiä järjestelmiä. Fennomaanina käytän aina suomea, jos vain voin. Kun kuitenkin käsikirjat ovat valmistajan kielellä tehtyjä, käytän aina rinnakkain myös niitä osien nimiä ja termejä, joita löytyy käsikirjoista. Jos suomentaminen on vaikeaa tai hedelmätöntä niin en suomenna. Käyttötarkoitus aina määrää. Kiinan kantoni ja mandariini, sekä japani ja korea saavat jäädä oppineemmille. Maailmankieleksi mainitaan englantia, mutta eihän se ole. Tietotekniikassa ehkä onkin ja yritysmaailmassa varmaankin paremman puutteessa, mutta kun Euroopan mutkateitä ajelin 20 kaupunkia 9 maata, ei englanti kelvannut missään, paitsi hotellien tiskillä, mutta ei juuri muualla. Muutama maa on, Suomen lisäksi, joissa ei oleteta kaikkien osaavan maan kieltä, ja niissä sitten englantikin huonosti käy. Siksi varmaan meilläkin näin on, mutta kyllä Ranskassa tehtyihin laitteistokauppoihin pitää erikseen sopia lisähinnalla käsikirjat englanniksi, muuten ne ovat kyllä ranskaksi.


E: Typo.

[Ganymedes]

Tässä tulee:

4. käsintoiminta = manual
5. jäljitysketju = virustartuntaketjun määritys (en. ei tiedosa)
6. ilmentymä = existence, existenssi
7. hila = gate, triodin kolmas elektrodi, tyristorin, triacin ja fetin ohjaushila l. puolijohdekerros
8. generaattori = generator, kehitin
9. etäsaanti = internetsex
10. askelpalautin = oops, ei-ku

En vielä halua sen enempää näitä kommentoida, mutta huomautan vain, että haetaan it-tekniikan, suomeksi atk:n, selityksiä.

Noin muuten englannin kielestä - jossakin näin juuri tällä viikolla kartan, jossa oli värjätty maat, joissa englanti on väestön hallussa hyvin, vaikka ei ole virallinen kieli. Värjättyjä olivat Euroopassa vain Pohjoismaat ja Benelux-maat. Monista kollegoista olen huomannut, että vanhemmat ranskalaiset ja saksalaiset kyllä osaavat englantia, mutta nuoriso ei. Kouluopetuksella siis ei haluta luoda yhteistä kieltä Eurooppaan. Suomen etu olisi luonnollisesti se, että englannilla pärjäisi eikä tarvitsisi tuhlata aikaa kaikenmaailman kielten opiskeluun - harrastuksena voi sitten jokainen tehdä mitä haluaa, puhun nyt välttämättömien asioiden hoidosta. Jokainen voi ihan omana harrastuksenaan leikkiä espanjan kielellä baaritiskillä. Sitä paitsi Suomessa opiskellaan jo nyt neljää eri kieltä lukiossa - mielestäni sen pitäisi riittää Euroopassa mihin hyvänsä. Jollei riitä, meidän pitää odotella Star Trek Universal Translatorin kehittämistä.

[SuperOscar]

Kouluopetuksella siis ei haluta luoda yhteistä kieltä Eurooppaan.

Tähän heti kaksi kommenttia: 1) Kouluopetuksella ei tavoitella ”[yhtä] yhteistä kieltä” vaan yleisempää eri kielten taitoa. Ihannehan olisi, jos kaikki tähtäisivät oppimaan oman kielen lisäksi edes pari–kolme muuta kieltä. 2) Kouluopetuksella voi olla tavoitteita, jotka eivät toteudu esim. vanhempien vastustuksen vuoksi. Jo hyvän aikaa on yritetty suitsia englannin ylivaltaa Euroopan kouluissa, mutta tilanne on mennyt vain huonommaksi.

Suomen etu olisi luonnollisesti se, että englannilla pärjäisi eikä tarvitsisi tuhlata aikaa kaikenmaailman kielten opiskeluun

En tiedä, millä lailla se olisi Suomen (tai minkään muunkaan ei-englanninkielisen maan) etu. Järkevämpää voisi olla ottaa etu itselleen siitä, että puhuu ja ymmärtää ei-germaanista, ei-indoeurooppalaista kieltä, joka on monessa suhteessa jo vähän erilainen.

Itse ketjun aiheeseen minulla ei oikein ole muuta sanottavaa kuin murahtelua… "Huono käännös” on usein huono vain siksi, että se on uusi tai siihen ei ole totuttu. Ei esimerkiksi mustasukkainen ole mitenkään järjellinen käännös ruotsin svartsjukista, mutta harva siihen kiinnittää edes huomiota, koska se on vakiintunut.

[Ganymedes]

Kouluopetuksella siis ei haluta luoda yhteistä kieltä Eurooppaan.

Tähän heti kaksi kommenttia: 1) Kouluopetuksella ei tavoitella ”[yhtä] yhteistä kieltä” vaan yleisempää eri kielten taitoa. Ihannehan olisi, jos kaikki tähtäisivät oppimaan oman kielen lisäksi edes pari–kolme muuta kieltä. 2) Kouluopetuksella voi olla tavoitteita, jotka eivät toteudu esim. vanhempien vastustuksen vuoksi. Jo hyvän aikaa on yritetty suitsia englannin ylivaltaa Euroopan kouluissa, mutta tilanne on mennyt vain huonommaksi.

Suomen etu olisi luonnollisesti se, että englannilla pärjäisi eikä tarvitsisi tuhlata aikaa kaikenmaailman kielten opiskeluun

En tiedä, millä lailla se olisi Suomen (tai minkään muunkaan ei-englanninkielisen maan) etu. Järkevämpää voisi olla ottaa etu itselleen siitä, että puhuu ja ymmärtää ei-germaanista, ei-indoeurooppalaista kieltä, joka on monessa suhteessa jo vähän erilainen.

En sanonut, mikä kouluopetuksen tavoite on, sanoin mikä sen pitäisi olla vähintäinkin EU:n sisällä. Pohjoismaissa ja Beneluxissa se toteutuu hienosti.

Juuri noiden asenteiden vuoksi EU:n myönteinen kehitys ei voi edetä. Tiedän työelämän perusteella, että jos ihmisillä ei ole yhteistä keskustelukieltä, niin mitään muutakaan yhteistyötä ei voi saavuttaa. Työelämän projektitkin ovat tuskallisia tai mahdottomia, kun mitään ei ymmärretä yhteisesti. Google-kääntäjän käyttäminen on lähinnä vitsi missään syvällisemmässä työssä.

Se, että pitää opetella enempää kuin 4 kieltä, kuten Suomessa, ei ole yleistä perustetta. Kuten sanoin, erikoisaloilla voi sitten kukakin tehdä mitä lystää. Jos haluaa tutkia Ranskan historiaa, niin suosittelen ranskan opiskelua - ihan vain esimerkkinä.

Itse ketjun aiheeseen minulla ei oikein ole muuta sanottavaa kuin murahtelua… "Huono käännös” on usein huono vain siksi, että se on uusi tai siihen ei ole totuttu. Ei esimerkiksi mustasukkainen ole mitenkään järjellinen käännös ruotsin svartsjukista, mutta harva siihen kiinnittää edes huomiota, koska se on vakiintunut.

Nämä eivät olleet "huonoja termejä" vaan Virallisia termejä. Miten monta siis ymmärsit? Tämä on lähinnä Gallup ... ei mikään vakavahenkinen tutkimus .

[nm]

Juuri noiden asenteiden vuoksi EU:n myönteinen kehitys ei voi edetä. Tiedän työelämän perusteella, että jos ihmisillä ei ole yhteistä keskustelukieltä, niin mitään muutakaan yhteistyötä ei voi saavuttaa. Työelämän projektitkin ovat tuskallisia tai mahdottomia, kun mitään ei ymmärretä yhteisesti. Google-kääntäjän käyttäminen on lähinnä vitsi missään syvällisemmässä työssä.

Se, että pitää opetella enempää kuin 4 kieltä, kuten Suomessa, ei ole yleistä perustetta. Kuten sanoin, erikoisaloilla voi sitten kukakin tehdä mitä lystää. Jos haluaa tutkia Ranskan historiaa, niin suosittelen ranskan opiskelua - ihan vain esimerkkinä.

Olen täysin samaa mieltä. Kyllä edes yksi yhteinen kieli olisi kaikkien etu.

Ei esimerkiksi mustasukkainen ole mitenkään järjellinen käännös ruotsin svartsjukista, mutta harva siihen kiinnittää edes huomiota, koska se on vakiintunut.

Liekö kuitenkin niin, että käännös perustuu ruotsalaisten ja norjalaisten mustiin sukkiin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/mustasukkaisuutta_yli_rajojen

[SuperOscar]

Juuri noiden asenteiden vuoksi EU:n myönteinen kehitys ei voi edetä.

EU:n myönteinen kehitys – josta sinänsä olen samaa mieltä – ei missään nimessä edellytä yhtä yhteistä kieltä. Päinvastoin sitä ei koskaan ole otettu tavoitteeksikaan, vaan EU:ssa jokaisen jäsenmaan kielet ovat kaikki virallisia kieliä. Ja nythän itse asiassa on tilanne, että nimenomaan englanti on siinä suhteessa hyvin marginaalinen, koska se on virallinen enää Irlannissa.

Tiedän työelämän perusteella, että jos ihmisillä ei ole yhteistä keskustelukieltä, niin mitään muutakaan yhteistyötä ei voi saavuttaa.

Mutta eihän se ihmisten yhteisen kielen tarvitse olla kaikille yhteinen! Sen pitää vaihtua sen mukaan, ketkä ovat läsnä.

Nämä eivät olleet "huonoja termejä" vaan Virallisia termejä.

Ei Suomessa ole mitään ”virallisia” termejä. Kielenhuollolla ei ole lainsäädännön asemaa. Suomen kielen lautakunta ja Tekniikan sanastokeskus esittävät vain suosituksia, jotka ovat ehdotuksia ihmisille siitä, mitä sanoja kannattaisi yrittää käyttää. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia.

Liekö kuitenkin niin, että käännös perustuu ruotsalaisten ja norjalaisten mustiin sukkiin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/mustasukkaisuutta_yli_rajojen

Ei vaan yksinkertaisesti siihen, että ruotsin sjuk on kuulostanut samalta kuin suomen sukka. Vastaava kansanetymologia on siskonmakkara.